Pedagoginen piristysruiske tulee taas

Jo 15. Pedagoginen piristysruiske -koulutus järjestetään tammi-maaliskuussa 2020. Ks. lisätiedot ja ilmoittautuminen.
(Edellä oleva lisätty 15.9.19)

-  -  -  -  -

Minulla on ollut ilo vetää Osakkeelle monta Pedagoginen piristysruiske -koulutusta, joiden sisällön olen saanut rakentaa mielestäni parhaista ja hyödyllisimmistä digiteemoista, osin yhdessä osallistujien kanssa.

Nyt on aika katsoa, vieläkö Pirkanmaalta löytyy 14. ryhmä supersuosittuun Pedagoginen piristysruiske -koulutukseen. Koulutus on maksuton ja osallistumisoikeus on Osakkeen opetus- ja ohjaushenkilöstöllä eli lähes koko Pirkanmaan yleissivistävän koulutuksen henkilöstöllä - myös varhaiskasvatuksesta voi osallistua, vaikka osa sovelluksista sopii varmasti paremmin koulumaailmaan. Lähde mukaan tai vinkkaa tästä kollegalle, joka tarvitsisi pedagogista piristysruisketta!

Ilmoittautuminen ja lisätiedot
Jo päättyneen koulutuksen linkki poistettu.

Tiedän, että sijaismäärärahat ovat vähissä. Jo aiemmilla kerroilla osa on päässyt mukaan vain sillä ehdolla, että jakaa kaiken oppimansa koko työyhteisölleen. Koulutuksen yhtenä valinnaisena tehtävänä on luoda esimerkiksi Padlet tai blogi, minne kerää talteen vinkkejä muistiin joko vain itselle tai sitten kollegoille tai jopa julkisesti jaettavaksi. Erityisen suositeltavaa tällainen on digitutoreille ja sellaisiksi haluaville.

Vuoden takaisin ryhmän kanssa päätimme koulutuksen digitaaliseen nuotiopiiriin. Kirjasin siitä ylös seuraavat kokemukset: Koulutus muutti ajatteluani. Koulutuksen aikana itsetuntoni ja ammatillinen identiteettini vahvistui. Innostuin monesta uudesta jutusta ja niin innostuivat oppilaanikin.

Alla vielä mainokseksi aiempien osallistujien kehuja, poimintoja kehittämistehtävistä ja linkit aiempaan seitsemään blogijulkaisuuni aiheesta. Niissä kerron pääosin tehdyistä kehittämistehtävistä.

Palautteiden mukaan olen tässä koulutuksessa usein onnistunut antamaan parastani, vaikka kyllä niitä ei-niin-loistavia osuuksiakin varmasti mukaan on mahtunut ja mahtuu jatkossakin

• "Olet taitava, realistinen ja kärsivällinen. Sanoin esimiehelleni, että tämä oli paras TVT-koulutus, minkä olen käynyt."
• "Loistava opetustapa ja yksi parhaimmista alan kursseista, joilla olen käynyt. Opettaja puhui samaa kieltä kuin oppilaat ja pystyi laskeutumaan oppilaiden tasolle vaivatta. Myös virkistäviä motivointijuttuja aina välissä (kortit...). Kiitos, Matleena!"
• "Kiitos Matleena selkeästä, napakasta ja motivoivasta koulutuksesta. Erityiskiitos materiaaleista ja ohjeista jotka jäävät käyttöömme. Tiedän mistä löydän tietoa ja apua, kun sitä tarvitsen."
• "Ihanaa, kun on noin asiastaan innostunut kouluttaja, joka saa vielä aikaan ilmapiirin, jossa ei kenenkään tarvitse tuntea huonommuutta osaamattomuudestaan :-)"
• "Haihdutit pois tvt-kammoa ja rohkaisit kokeiluun. Työskentelytapa (webinaarit, käytännön harjoittelu) tuki tvt:n omaksumista omaksi työvälineeksi."
• "Koulutuksen ansiosta olen virittäytynyt yhä vahvemmin tvt-taajuudelle. Olen iloinen, että lähdin koulutukseen. Olen toiminut pienenä asiantuntijana sekä kotona oman perheen keskusteluissa että töissä opettajien huoneessa. Varmuuteni on kohonnut. Kiitos Matleena innostavasta koulutuksesta. sinusta huokuu oma innostus asiaa kohtaan ja innostuksesi tarttuu koulutettaviin. Olet huippu asiantuntija ja pyrit silti kehittymään itsekin koulutettavien rinnalla. Et jää makaamaan paikallesi. Olit koulutusta edeltävänä päivän kehittänyt koulutusta ja löytänyt uutta opetettavaa meille verrattuna edelliseen Digiloikka-koulutukseen."

Poimintoja kehittämistehtävistä 

Kaikki seuraavat ideat ovat pirkanmaalaisilta luokan-, aineen- tai erityisopettajilta. Kehittämistehtävien ideana on ollut, että jokainen kokeilee jotain itselleen uutta työskentelytapaa tai verkon työkalua. Yhteistä useille kokeiluille oli, että oppijat oppivat käyttämään sovelluksia helposti ja ilman opettajan tukea (esim. Padlet ja Kahoot). Useampaan kertaan koettiin myös se, että digitaalisuuden ja siihen liittyvän pelillisyyden avulla (esim. QR-koodiradat) moni oppija teki innostuneesti jotain, mistä ei normaalisti yhtään tykkää. Toisille se oli liikuntaa, toiselle yhdyssanojen harjoittelemista.

• Erityisoppijaryhmä liikkeelle: Opettaja levitti koulun tiloihin QR-koodeja, aina kaksi samaan paikkaan. Rasteja kierrettiin pareittain niin, että toinen lapsista sai lukea ensimmäisen koodin, missä oli jumppaohjeet. Toisen rastin lukija avasi koodista kuvan, mistä näki seuraavan rastin sijainnin.  
• Lukupäiväkirja: Kun oppilas on lukenut kirjan, hän skannaa QR-koodin O365:lla tehdylle lomakkeelle ja vastaa sen kysymyksiin. Nimen, luokan ja kirjan lisäksi kysymyksinä on mm. kuvata päähenkilöä, arvioida kirja tähtimerkein. 
• Luontokoulun kokemuksia ja palautetta Padletiin. Oppilaat kommentoivat Padletin täyttämistä niin kivaksi, etteivät olisi malttaneet ollenkaan sitä lopettaa. Palautetta kysyttiin noin viidestä teemasta, kustakin omalla sarakkeella, kuten hylly-formaatti Padletissa nykyisin mahdollistaa. Mukana oli sekä luontokouluun liittyviä kysymyksiä että tilaa kommentoida mm. bussimatkaa, mikä monelle oli yksi tärkeimmistä jutuista. Se, että jokainen näki toisten palautteen, koettiin hyväksi.
• Quizlet Livelle tuntuu niittävän suosiota missä vain sitä käytetään. Eräässä luokasta oppilaat kommentoivat sitä Kahootia paremmaksi ja opettaja puolestaan totesi, miten hyvin se parhaimmilla toimii ryhmäyttämisen tukena, kun sovellus arpoo satunnaiset ryhmät aina lyhyttä työskentelyä varten. 
• Espanjan verbit. Oppilaat saivat tehtäväksi etsiä pareittain 15 tarpeellista verbiä ja tehdä Kahoot-kyselyn näiden verbien taivutusmuodoista. Tästä heräsi koulutuksessa keskustelua tällaisten Kahootien mahdollisista virheistä, etenkin jos ne jakaa julkisesti tai niitä käyttää muiden ryhmien kanssa. Osa piti virheitä tavallaan hyvinä ja opettavan oppijoitakin verkosta löytyvän tiedon luotettavuuden arviointiin. Ja osoittaahan sekin osaamista, kun huomaa, ettei Kahootissa ole tarjolla yhtään oikeaa vastausta tai huomaa siellä muun virheen. Halutessaan opettaja voi myös korjata virheet - jos Kahoot on julkinen, siitä voi tehdä kopion, jota muokkaan ennen käyttämistä. 
• Oppijat saivat tehtäväksi etsiä tietoa Sibeliuksesta ja tallentaa tiedot käynnykkään, Padletiin tai vihkoon. Sen jälkeen he tekivät toisilleen aiheesta Kahootin tai ristisanatehtävän. 
• Äidinkielen ja englannin yhteisessä projektissa oppijat tekivät pareittain Padletiin koontia kielistä, näkökulmina mm. murteet, kielen kaunein sana ja huumori. Sitten nämä Padlet-julisteet esiteltiin ja oppijat antoivat toisilleen vertaispalautetta opettajan määrittelemien kriteereiden pohjalta.

Aiemmat bloggaukseni Pedagoginen piristysruiske -koulutuksista

• Ope, onks tää nyt sitä uutta opsia? (touko-17)
• "Tästä ne tykkäs ihan hirveesti!" (marras-16)
• Mulle osaamismerkki ja virtuaalilasit! (marras-15)
• Meidän luokassa tapahtuu (kesä-15)
• Siellä teille kerrotaan, että on tämmöinen Word (maalis-15)
• Kännyt esille ja kirjat pois - erään koulutuksen satoa (joulu-14)
• Askeleita tvt;n opetuskäyttöön (huhti-14)

Työvuosi 2018

Näillä paikkakunnilla kävin
kouluttamassa. Kuva on tehty
Zeemapsilla.

Olen toiminut 10 vuotta freelancerina (siitä ensimmäiset 5 v. päätoimen ohella) ja 10 vuotta digiteemojen kouluttajana. Tänä vuonna olen jatkanut sivutoimista työskentelyä TAMKissa mm. vuodenvaihteessa päättyvissä Digiosalliseksi- (ks. bloggaus) ja Kohti reformia! -hankkeissa. Joulukuussa aloitin digipedagogisena asiantuntijana Kiipulan ammattiopistolla sen kaksivuotisessa digistrategiahankkeessa. 

Tein alle Canvalla infograafin vuoden töistäni. Sitä ennen kerron blogijulkaisujen kautta poimintoja siitä, mitä olen vuoden aikana oppinut. Seuraavan kappaleen hyperlinkit vievät sovelluksista kertoviin blogijulkaisuihin.

Mitä opin ja mistä bloggasin?

Ostin alkukesästä 360-kameran ja se on avannut hienoja mahdollisuuksia etenkin virtuaalimatkoihin. Niistä olen blogannut jo kolme kertaa (Tour Creator, Google Expeditions ja Roundme) ja lisää tulee alkuvuodesta. Opettelin myös itselleni uusia animaatiosovelluksia (Draw and Tell, Powtoon ja Biteable), joista ihastuin helppouden vuoksi etenkin Biteableen. Syksyllä tutkin uusia lisätyn todellisuuden sovelluksia ja bloggasin Mergestä ja Figmentistä. Lisäksi syvensin osaamista henkilöbrändäyksestä ja tein laajan koonnin verkkopedagogiikasta sekä bloggasin uudehkoista H5P-työkaluista, jotka monelta löytyvät Moodlesta tai Mobie eSmartista. Padletille en ole löytänyt hyvää täysin maksutonta vaihtoehtoa (tässä yritys), mutta lakkautetulle Todaysmeet-chatille löytyy useita korvaajia.

Osallistun paljon erilaisiin seminaareihin, niin että olen niissä myös puhumassa tai työpajaa vetämässä. Ilman tällaisia velvotteita osallistuin Educaan ja SETT-messuille sekä yli 20 webinaariin. Tärkein vuosittainen tapahtuma minulle on ITK-konferenssi Aulangolla. Toiseksi tärkein BETT-opetusteknologiamessut Lontoossa. Siellä en kuluneena vuonna ollut, mutta kolmen viikon päästä taas lähden. Jos tapahtuman anti kiinnostaa, liity suomalaisten FB-ryhmään ja/tai lue 2018 matkakertomuksia. (Tuon tähän tammikuun aikana linkin 2019 matkakertomuksiin.)

Blogini luetuin julkaisu oli koonti muuttuneista ja poistuvista sovelluksista

Blogijulkaisujeni määrä (30) pysyi lähes viime vuosien tasolla. Sivunäyttöjä blogissa on ollut 2012 alkaen lähes 400 000, joista noin 112 000 kuluneena vuonna. Tämän lisäksi olen kirjoittanut aktiivisesti Digiosalliseksi- ja Ainetiimit-blogeihin ja satunnaisesti omaan puutarhablogiini.

Kaikkien aikojen kymmenen luetuinta julkaisuani näet blogin sivupalkista. Kuluneen vuoden suosituin julkaisuni on samalla koko bloggaushistoriani luetuin juttu. Sitä on luettu peräti tuplasti toiseksi suosituimpaan verrattuna. Aihe oli ajankohtainen ja tarpeellinen ja jatko-osa on ollut tekeillä pitkin syksyä, muttei vieläkään ole löytynyt aikaa sen viimeistelyyn ja julkaisemiseen. 

Tässä kuluneen vuoden julkaisujeni viiden kärki:

1. 10 suosittua sovellusta muuttuu tai lakkautetaan 
2. BETT2018 - suomalaisten matkaraportit 
3. Tarinankerrontaa sovelluksella Draw and Tell 
4. Tunnetko Adobe Sparkin sovellukset? 
5. Vaihtoehtoja Padletille - esittelyssä Tozzl, Lino ja Infolio 

Lähetin 700 tviittiä ja 3000 seuraajan raja ylittyi - alla vuoden tykätyin tviittini

Susijengi pääsi huipulle, kun valmentaja päätti kehittää jokaisen parhaita puolia, sen sijaan, että yrittäisi korjata heikkouksia, kertoo Lotta Uusitalo-Malmivaara #itk2018

— Matleena Laakso (@MatleenaLaakso) 12. huhtikuuta 2018

Aiemmat vastaavat kirjoitukseni

• Työvuosi 2017
• Työvuosi 2016
• Työvuosi 2015
• Vuoden 2014 työt sanapilvinä
• Nettilaskurit ja uusi vuosi (2013)
• Onnellista joulua ja kiitos! (2012)

Koontia päättyvästä Digiosalliseksi-hankkeesta

Päätösseminaariin osallistujat saivat hiirimaton.

Vuodenvaihteessa päättyvän Digiosalliseksi-hankkeen (2016-2018) tavoitteena on ollut edistää erityistä tukea tarvitsevien nuorten digiosallisuutta, niin että heillä olisi paremmat valmiudet ja mahdollisuudet opiskella, työskennellä ja toimia digitaalisessa yhteiskunnassa.

Oma tehtäväni tässä TAMKiin koordinoimassa hankkeessa oli tukea etenkin neljän osatoteuttajan opetus- ja ohjaushenkilöstön digiosaamisen kehittymistä. Hankkeessa pidettiin eri puolilla Pirkanmaata ja verkossa. kaikkiaan 35 workshopia (viimeinen niistä on tänään). Niiden materiaalit löytyvät kootusti hankeblogin päättyneiden workshopin sivulta.

Suomessa merkittävä osa opetusalan kehittämis- ja koulutustyöstä tehdään hankerahoituksella. Tämä oli kaikkiaan kuudes ESR-hanke eli Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama hanke, mitä olen ollut täys- tai osapäiväisesti tekemässä. Aiemmat Tampereen kaupungin ja sitä ennen Tampereen yliopiston koordinoimat hankkeet ovat liittyneet avoimeen oppimiskulttuuriin ja digitalisaatioon sekä työssä oppimiseen ja ongelmaperustaiseen oppimiseen.

Mitä hyötyä hankkeesta oli?

Tähän kysymyksen antaisin mieluiten äänen osatoteuttajille Tredusta, Kiipulasta, VAAOsta ja Siltavalmennuksesta. Vaikka teimme useita kyselyitä opettajille, ohjaajille ja opiskelijoille, minusta hankkeen hyödyt tulevat parhaiten esiin seuraavista TAMKin kollegani Heli Antilan loka- ja marraskuussa tekemistä haastatteluista.

• Kiipulassa verkkotyöskentelystä tuli osa arkea Digiosalliseksi-hankkeen aikana
• Siltavalmennuksen digivalmentaja Metti Löfberg: “Olen teknologia-insinöörin ja humanistin välillä oleva ihmissanakirja”
• Valmaopettaja Tauno Mathlin Tredusta: Hankkeen myötä innostuin itsekin digiasioista
• Opettajien työparityöskentely innosti digikokeiluihin Valkeakosken ammattiopistossa VAAOssa

Kuva on yhden osahankkeen esityksestä viimeisessä projektiryhmän
kokouksessa. Ilman hanketta olisimme kivikaudella -toteamus on varmasti
 liioiteltu, mutta kertoo toki siitä, että hankkeen anti koettiin tärkeäksi.
Tällainen kuva saa aina projektipäällikön kameran laulamaan :)

Nämä artikkelit, projektiryhmän viimeisessä kokouksessa esitetyt opiskelijoiden videohaastattelut sekä äsken lukemani loppuraporttiluonnos, etenkin osahankkeiden osalta, avasi minulle entisestään hankkeen tuloksia ja sitä, miten projektiryhmän työskentely ja pidetyt workshopit näkyvät opiskelijoiden arjessa.

Näistä kerromme lisää projektipäällikkö Minna Seppälän kanssa ITK-konferenssissa maaliskuussa 2019. Foorumiesityksemme otsikkona on Erityistä tukea tarvitsevat nuoret digin käyttäjinä.

Bloggasimme aktiivisesti

Pääasiallinen julkaisukanavamme oli TAMKin tiimin hankeblogi, missä olemme julkaisseet jo 44 juttua ja muutama on vielä loppuvuodesta tulossa. Niistä pääosa liittyy pidettyihin workshopeihin ja hankkeen tuloksia esitteleviin kirjoituksiin. Kuuden luetuimman julkaisun listalla on kolme juttua ITK-konferenssista, em. artikkeli Kiipulasta, yksi workshop ja joulukuussa julkaisemani Flipgrid-videochatin esittely.

Flipgrid on helppo ja nykyisin ilmainen palvelu ja saatavissa myös Teamsiin integroituna. Blogijulkaisusta löydät julkisen alustan, missä voit käydä testaamassa ja tutkimassa sovellusta opiskelijan näkökulmasta ja siellä ovat myös päivittyvät ohjeet opettajille.

Tähän omaan blogiin kirjoittelin lähinnä alussa, kun meillä ei vielä ollut hankeblogia. ITK-konferenssista kirjoitin molempiin vähän eri näkökulmista ja maksimoidakseni näkyvyyttä.

• Kohti ITK-konferenssia (4/2018)
• Pintakiltaan tutustumassa (5/2017)
• ITK ja digiosallisuus (4/2017)
• Erityistä tukea tarvitsevan kohtaaminen verkossa (3/2017)
• Tieteen päivien makaroni-gallup (1/2017)
• Digiosalliseksi-työpaja verkostoista ja jakamisesta (10/2016)

TAMK Journalin artikkelit 

• Antila H., Laakso M. & Seppälä M. (2018). Teknologia haastaa ja koettelee, mutta digitaalisten oppimisympäristöjen mahdollisuudet tunnistetaan. TAMK Journal 29.10.2018.
• Antila H. & Seppälä M. (2018). Tahtoa on, mutta ei aikaa opetella ja omaksua. TAMK Journal 29.11.2018.

Opettajat näkevät muutoksen nuorten ajattelussa

Lokakuun Digiosalliseksi vai osattomaksi -seminaarin keynote esityksen piti tulevaisuudentutkija Ilkka Halava. Hänen ajatuksista jäi varmasti kaikille jotain pohdittavaa. Itselleni tärkein ajatus tiivistyi alle upotettuun tviittiin.

Halavan mukaan monet nuoret näkevät jo, miten tekoäly, robotiikka ja muut muutokset muuttavat maailmaa ja työn tekemisen tapoja. Jos nuorista tuntuu, että opettajalla ei ole tästä hajuakaan, miksi he innoistuivat koulussa opiskelusta. Halavan mukaan opettajat ovatkin yksi keskeisistä ammattiryhmistä, joka näkee muutoksen nuorten ajattelussa. Muutoksen siitä, kun vanha ja uusi maailma eivät aina kohtaa.

Nyt aikuiset panikoi työn loppumisesta ja valmistaa nuoria setämiesten maailmaan. Tämä yksi suurin syy, miksi nuoret ei innostu koulusta. Opet murrosaikana tärkeitä ja näkevät murroksen ennen monta muuta ammattiryhmää, kertoo @IlkkaHalava #digiosalliseksi

— Matleena Laakso (@MatleenaLaakso) 31. lokakuuta 2018

360-kuvista Roundme-virtuaaliretkiä

RoundMe-sovellus on lakkautettu tammikuussa 2023.

Olen kokeillut syksyn mittaan useita sovelluksia, joissa voi käyttää 360-kuvia. Yksi käyttökelpoisimmista tavoista on luoda virtuaaliretkiä tai 360-kuvatarinoita, joihin englanniksi useimmiten viitataan sanoilla 360 VR Tour.

Tässä esittelen Roundme-sovelluksen ja jaan tekemäni esimerkin. Samankaltaisia tarinoita voi tehdä esimerkiksi Googlen Tour Creatorilla (ks. bloggaus) tai Thinglinkillä.
Kommentti 24.9.2019: Thinglinkin uusi editori (ks. ohjeet) julkaistiin huhtikuussa 2019, jolloin julkaisin muutoksista kertovan bloggauksen Uudistus selkeytti ThingLink-sovellusta. Sovellus on päivittynyt sen jälkeenkin. Uudistuksen myötä voi maksuttomalla opettajalisenssillä luoda 360-sisältöjä, mutta oppijoiden sisällöntuotanto ja 360-videosisältöjen jakaminen muuten kuin ne esittäen, vaatii maksullista koululisenssiä.

Roundme tarjoaa palvelun virtuaaliretkien tekemiseen ja jakamiseen, mutta sitä kautta voi myös ostaa tai myydä 360-kuvia. Maksuttoman tilin käyttäjä voi tuoda 15 kuvaa viikossa, mikä toki monille riittää. Kuukausimaksullisten tilien lisäksi voi ostaa pro-ominaisuuksia yksittäisille retkille pelkällä kertamaksulla. Mahdollisuus ladata retken pohjaksi oma kartta tai muu kuva maksaa 5 $ ja se, ettei retkesi näy julkisesti, vaan on salasanan takana maksaa 10 $ (ks. hinnasto).

Roundmen sivulta löydät hienoja virtuaaliretkiä katsottavaksi eri kriteerein poimittuna Explore-sivulta ja erikseen maailmankartalle sijoitettuna. Virtuaaliretkiä voi katsoa sekä pc-koneella että mobiililaitteilla, myös virtuaalilaseilla. Retket näkyvät ainakin omilla laitteillani hyvin ilman erillistä Roundme-mobiilisovellustakin (Android, iOS).

Muiden vastaavien sovellusten tavoin mobiililaitteessa tulee olla gyroskooppi ja accelerometri, jotta laite tunnistaa, missä asennossa sitä pidät ja kuvat näkyvät kuten niiden on tarkoitus näkyä. Näiden ominaisuuksien olemassaolo selviää parhaiten kokeilemalla - ja oppilaitoksissa on hyvä olla muutama lainalaite niille, joilla 360-kuvat eivät näy.

Roundme-tarinoita voi tehdä vain pc-koneen selaimella ja sisältöinä käytetään 360-kuvia eli videoita ei voi tuoda. Kuviin voi upottaa info-pisteitä, jotka voivat olla äänitiedostoja, tekstiä, linkkejä tai videoita. Yksi helpoimmista sovelluksista äänitiedostojen tekemiseen pc-koneella on Vocaroo, millä äänet saa talteen tarvittavassa mp3-muodossa.

Lähde tästä linkistä virtuaaliretkelle Vehmersalmellle (ilmaisversiolla upottaminen ei onnistu). Jos katsot retken virtuaalilaseilla, hotspotit eivät ole näkyvissä.

Alla on ruudunkaappauskuva sovelluksen muokkausnäkymästä. Oikealla näet kuvakkeet, mistä tuodaan uudet kuvat, hotspotit (teksti, kuva, linkki) ja äänitiedostot (mp3, koko max. 5 Mb). Asetuksista määritellään julkaisuasetukset ja kompassista voi lisätä kuvat kartalle. joskin tieto voi tulla myös kuvan mukana.

Roundme-sovelluksen muokkausnäkymä.

Kuuntele artikkelit, pdf-tiedostot ja nettisivut

Voice Dream Reader on mobiilisovellus, joka osaa lukea mm. pdf-tiedostoja ja verkkosivuja 30 eri kielellä. Se on saatavissa iOS-versiona (noin 17 €) ja suppeammin ominaisuuksin myös Androidille (n. 11 €). Anne Rongas on blogannut Voice Dream -sovelluksesta jo 2014 otsikolla Korvilla lukeminen vapauttaa jalat, kädet ja silmät. Uudesta sovelluksesta ei siis ole kyse, mutta jaanpa minäkin tämän vinkin ja muutaman kuuntelusuosituksen, sillä ei sovellus vieläkään kovin tunnettu ole.

Koulutuspolitiikan kuuntelua ja leipomista

Kuvasta näet, miten marja-aikaan perkasin herukat piirakkaan ja kuuntelin samalla loistavasti kirjoitettua Tuomas Tervasmäen ja Tuukka Tomperin artikkelia Koulutuspolitiikan arvovalinnat ja suunta satavuotiaassa Suomessa. Nykyistä koulutuspolitiikkaa analysoivalle ja kritisoivalle artikkelille vahva lukusuositus!

Ruudunkaappauskuva Voice Dream Reader -sovelluksesta

Tiedostoja voi tuoda Voice Dreamiin yli 10 eri tiedostomuodossa
suoraan useista verkkopalveluista (esim. Dropbox, iCloud, Google Drive, OneDrive).

Jos artikkeli löytyy verkosta, avaa se iPadilla/iPhonella Safari-selaimessa. Valitse sitten yläosasta kuva, mistä tiedoston saa jaettua (laatikko, josta nuoli ylöspäin).  Löydät sieltä kohdan Save to Voice Dream, mikäli olet asentanut sovelluksen.

Tallennuksen jälkeen voit siirtyä Voice Dreamiin ja aloittaa tekstin kuuntelun. Huomaa, että yläosan valikosta voit valita mm. puheen nopeuden, kielen ja puheäänen. Jos haluat seurata kuulemaasi myös tekstinä, voit muokata sen värejä ja valita kuinka tarkkaan sovellus näyttää luettavan kohdan. Tekstin samanaikainen kuunteleminen ja lukeminen voi auttaa, kun ymmärtäminen on vaikeaa esimerkiksi vajavaisen kielitaidon vuoksi.

Toinen blogini teemoihin liittyvä kuuntelu-/lukusuositus menee Suomen ammattikorkeakoulujen yhteisen UAS Journalin numerolle 3/2018, jonka teemana on Digipedagogiikka. Lehden ensivuoden teemoja ovat puolestaan mm. tekoäly sekä digitalisaatio tietohallinnon uutena roolina.

Kolmannen suosituksen annan artikkelille, mikä on itselläni vielä lukulistalla. Najat Ouakrim-Soivion, Juhani Rautopuron ja Johanna Saarion "Yhdenvertaisuutta vai armopaloja? Sivistyksellisen yhdenvertaisuuden toteutuminen perusopetuksessa" palkittiin viime kuussa vuoden 2017 parhaana tiedeartikkelina. Se on julkaistu Kasvatus-lehden numerossa 3/2017 ja verkossa on vapaasti luettavissa vain lehden artikkeleiden abstraktit.

Kuuntelen paljon puheohjelmia työmatkoilla, kävelylenkeillä sekä kotitöitä ja puutarhatöitä tehdessäni. Olen ollut suuri Yle Puheen ystävä, mutta sen lisättyä musiikkia ja urheilua kanavalleen, valitsen radion sijaan yhä useammin YleAreenan äänitiedostot. Yksi suosikeistani on Juuso Pekkinen, jolla on käsittämättömän laaja yleissivistys ja kyky tehdä loistavia haastatteluita aiheesta kuin aiheesta. Hän haastattelee eri alojen asiantuntijoita ja monet teemat liittyvät digitalisoituvaan maailmaan tai muihin ajankohtaisiin teemoihin. 

Kun lataa YleAreenan sovelluksen ja kirjautuu siihen, sen käyttö helpottuu, kun suosikit löytyvät omalta välilehdeltään. Sovelluksen kautta on radio-ohjelmien lisäksi tarjolla mm. radioteatteria ja äänikirjaklassikoita. Aamulehti puolestaan hemmottelee tilaajiaan kuukausittain vaihtuvilla äänikirjoilla, jotka ovat kuunneltavissa lehden mobiilisovelluksen kautta.

Kommentti 5.12.18: Blogien kommentit tulevat nykyisin useimmiten eri puolille somea, joten nostan tähän Aleksi Komun muistutuksen, että iOS-laitteista tekstin lukeminen löytyy myös natiivisti asetuksista: yleiset -> käyttöapu -> puhe. Vastaava ominaisuus löytyy myös Android (Huawei) -puhelimeni asetuksista: älykäs avustus -> helppokäyttötoiminnot -> teksti puhuttuna.

Kommentti 21.10.20: Smäly on koonnut maksuttomia sovelluksia, joilla voi helpottaa mm. tekstin kuuntelua tai kääntää puheen tekstiksi. Lisäksi kannattaa hyödyntää Microsoftin syventävää lukuohjelmaa (ks. esittelyvideo 5:47 min), jonka avulla voi muuntaa tekstin puheeksi tai esimerkiksi kääntää sen toiselle kielelle. Se löytyy useista Microsoftin palveluista sekä mm. ThingLinkistä, Flipgridistä ja Minecraftista.

Kommentti 17.4.25: Em. Smälyn sisällöt löytyvät nykyisin Dateron sivulta:
Älykkäitä välineitä – parempia tuloksia.

Yle Puheen lisättyä musiikkia ja urheilua kanavalleen, valitsen radion sijaan yhä useammin YleAreenan äänitiedostot. Kuva on työmatkalta Torniosta. Kotimatkalla kudoin sukkaa ja kuuntelin monta jaksoa Juuso Pekkistä.