Näytetään tekstit, joissa on tunniste IlonaIT. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste IlonaIT. Näytä kaikki tekstit

20.1.2019

BETT2019 - suomalaisten matkaraportit

Ruudunkaappaukuva tapahtuman
mobiilisovelluksesta.
Katso myös vuoden 2022 matkaraporttien koonti.

Maailman suurin opetusteknologiatapahtuma on Lontoon BETT-messut. Tammikuisin järjestettävään tapahtumaan kuuluu laaja näyttelyalue, satoja esityksiä kahdeksalla lavalla, seminaareja ja paljon oheistapahtumia, kuten kouluvierailuita, kutsuvierasseminaareja ja tapahtumia messualueella (ks. esim. extracurricular festivities). Osallistujia on vuosittain noin 35 000 edustaen yli 130 maata. Alan yrityksiä on esillä yli 850, joista 103 on uusia. Seuraavat BETT-messut ovat 22.-25.1.2020.

Suomalaisia osallistunee tapahtumaan vuosittain ainakin 500-700. Ilona IT Oy vie reissuun 150 suomalaista ja tarjoaa mm. perinteisen seminaariinsa yli 300 osallistujalle British Museumissa. Myös moni muu suomalainen ja Suomessa toimiva yritys järjestää BETT-viikolla omia kutsuvierastapahtumia. Näistä pysyt parhaiten ajantasalla suomalaisten oman Facebook-ryhmän kautta - ja tietysti kyseisten yritysten asiakasviestinnän avulla.

Vaikka et itse lähtisikään Lontooseen, tuhannet opetuksen digihörhöt saavat someen aikaiseksi niin hyvän kuhinan, että sitä kannattaa seurata etänä. Voit seurata lähetyksiä mm. BETTin YouTuben kautta. Siellä on perinteisesti jaettu kunkin päivän tunnelmia ja haastatteluita. Ainakin Microsoft lähettää päivittäistä livestriimiä: Wednesday Thursday & Friday LIVE Stream event. Lisäksi BETTin sivulta löytyy mm. artikkeleita ja pääpuhujien haastatteluita videoina.



Tärkeimmät some-kanavat




Matkaraporttikilpailu - IlonaIT palkitsi parhaana Riitta Juonin


IlonaIT Oy julkaisi Adobe-ratkaisujen edustajana  BETT2019-matkaraporttikilpailun hyvine tuotepalkintoineen. Ensimmäisen palkinnon sai Riitta Juoni, toisen Irma Mänty ja kolmannen Hanna AlavaMatleena Laakso sai kunniamaininnan.

Sääntönä oli tehdä oma raportti ilmaisilla ohjelmilla Adobe Spark Video, Page tai Post ja julkaista se Suomalaiset BETT-messuilla Facebook-ryhmässä ennen 15.2.2019. Tässä samalla vinkiksi Ilonan Spark-linkit ja webinaaritallenteet. Jokaista kolmea Adobe Sparkin työkalua voi käyttää pc-koneen selaimella. Jos sovellus ei toimi hyvin, kokeile toista selainta (ks. suositukset). Kaikista on iOS-mobiilisovellus, Androidille on vasta Post. Huomaa, että Spark Pagesta käytetään myös nimeä Web Page. Se vastaa Microsoftin Sway-työkalua. Post-sovelluksesta puolestaan käytetään myös nimeä Graphic.



Matkakertomukset, sometarinat ja videot messuilta ja sen oheistapahtumista 


Listaus päivittyy noin 2 kk ajan. Seuraan päivitysten osalta em. Facebook-ryhmää ja Twitteriä tunnuksilla #finnbett ja #ilonabett. Kiitos, kun linkität tämän koonnin omaan matkaraporttiisi! Lyhytlinkki on http://bit.ly/finnbett2019.


31.12.2017

BETT-messuilla lähes vuosi sitten

Seuraavia BETT-messuja kannattaa seurata somesta
 tunnuksella #BETT2018. Suomalaisten
viestittelyssä käytössä on myös tunnus #finnbett
Osallistuin lähes vuosi sitten neljättä kertaa Lontoon BETT-opetusteknologiamessuille, missä oli huhujen mukaan jopa yli 800 suomalaista, mikä nostaa sen ITK-konferenssin rinnalle suomalaisen opetuksen digiväen tärkeimpänä verkostoitumispaikkana. Kaikkiaan osallistujia tässä vuosittaisessa tapahtumassa oli noin 35 000.

Vuosittaiset BETT-messut on niin suuri tapahtuma, että sitä voi hyvin seurata somen kautta koti-Suomestakin, kuten itse vuonna 2016 tein ja siitä bloggasin: Päivä virtuaaliosallistujana BETT-messuilla 

Kuva: Bett2017, creativeconnection.co.uk
Olen viime päivinä siivoillut blogiani ja päätin vielä näin uuden vuoden aattona julkaista alla olevan aiemmin luonnokseksi jäänen tarinan, missä on poimintoja edellisiltä BETT-messuilta. Teksti on  koottu pitkälti tviittien ympärille. 

Menomatkalla luin British Airwaysin asiakaslehdestä Googlen Matt Brittin ajatuksia tulevaisuuden ennustamista. Se on vaikeaa, mutta keskeiseksi Brittin nosti sen, että internet on tällä hetkellä vähemmistön saatavilla, mutta viiden vuoden kuluessa enemmistö pääsee sinne ja kymmenessä vuodessa lähes kaikki.

BETT-messuilla kokeilin ensi kertaa mixed reality -laseja ja otin ensimmäisen 360-valokuvan kaverin kameralla, mutta omalla puhelimella. Nyt osaan tehdä saman jo maksuttomalla mobiilisovelluksella (lue lisää bloggauksestani). Alkuvuodesta kirjoitin kaksi tarinaa messujen yhteydessä järjestelyiltä kouluvierailulta sekä kokosin suomalaisten matkaraportit omaan bloggaukseen:

BETT-messuilla on aina paikalla suuria staroja, jotka eivät siellä ilman turvamiehiä pärjäisi. Yksi heistä on Sir Ken Robinson, joka totesi olevansa paikalla nöyrin mielin. Hän piti 10 vuotta sitten TEDtalkin Do schools kill creativity?, jota on katsottu 48 miljoonaan kertaa ja käännetty 61 kielelle. "Te menisitte sekaisin, vaikken sanoisi mitään," hän jatkoi.



Julkkiskokki Heston Blumenthal on nähnyt ruokavallankumouksen


Selfie Austalian Masterchefistä minulle ja kuopukselleni
tutun julkkiskokki Heston Blumenthalin kanssa.
Minä kohtasin turvamiehet itseni ja julkkiskokki Heston Blumenthalin välissä. Väijyin häntä jo ennen esitystä, tuloksetta. Esityksen jälkeen hänet saatettiin puhujien tilaan. Meitä oli kuitenkin 20-30 fania nimmareita ja selfieitä odottamassa ja saimme turvamiesten kautta lupauksen, että Heston tulee meitäkin tapaamaan.

Heston kertoi puheenvuorossaan, että hän on oppinut ruuan valmistamisen taitoja pitkältä ihmellen ja kysellen. Julkkiskokkina tekee työtä myös opetuksen parissa ja tällöin hän korostaa erityisesti uteliaisuutta ja ryhmätyötaitoja. Hyvään ruuanlaittoon tarvitaan mittaamisen oheen tunnetta, pelkkä tekniikka ei riitä, kuten Australian MasterChef-kisassakin painotetaan. Myös makuaistia ohjaavat eri tekijät, kuten ruuan nimi - vaikka jäätelön odotetaan olevan kylmää ja makeaa.

Heston on vieraillut useita kertoja Australian MasterChefissä ja kertoi, että suurin hänen näkemänsä ruokavallankumous on tapahtunut juuri Australiassa tämän tv-sarjan myötä. Se näyttää, miten valtavan paljon oppimisen eteen on tehtävä työtä ja miten se työnteko lopulta palkitsee.  



Ilona-seminaarissa yli 300 suomalaista


Ilona IT Oy kutsui jo perinteiseen tapaan suomalaiset BETT-osallistujat yhteen. Tänä vuonna tarjolla oli seminaari (ja ihania herkkuja!) British Museumissa.

Bridging the Next Digital Divide, Anthony Salcito, Microsoft Education
  • En tykkää sanasta e-learning, se on vain oppimista. Teknologia sulautunut arkeen. 
  • Oppiminen muuttunut mobiilien myötä. Mm. jakamista enemmän. 
  • Monessa maassa vanhemmat tuotava mukaan teknologian maailmaan, jotta he voivat tukea lapsiaan. 
  • Kouluissa pitäisi miettiä tarkemmin teknologiasta when, where and why? 

Making technology accessible, affordable & sustainable, Carmen Ene, 3 Step IT
  • Access is superior to ownership.

Learning and education in the global and digital work? Kirsti Lonka, Helsingin yliopisto

Lopuksi upotan tähän vielä talteen BETT-messuilla esitysten välissä usein pyörineen BETT-videon.




-  -  -  -  -
Tutustu myös koontiin suomalaisten BETT-messujen ja oheistapahtumien matkaraporteista!

10.3.2017

Henkilöstön osaamisen kehittäminen lontoolaisessa alakoulussa

Tämä kirjoitus on jatkoa bloggaukselleni Kouluvierailulla lontoolaisessa alakoulussa. Pääsin BETT-messujen yhteydessä tustutumaan Woodberry Down Primary Schooliin IlonaIT Oy:n tarjoamalla kouluvierailulla. Edellisessä kirjoituksessa kerroin mm. havainnoistani oppitunneilla, alla keskityn henkilöstön osaamisen kehittämiseeen ja etenkin siihen, millaisia taitoja iPadien kanssa toimittaessa korostetaan.

Edellinen bloggaukseni herätti keskustelua lähinnä iPad opetuksessa -Facebook-ryhmässä, missä jaettiin laajemminkin kokemuksia brittikouluista: Erot niiden välillä ovat todella suuria: toisilla on omat tenniskentät ja uimahallit, toisilla pulaa jopa kynistä. Koulujen ja opettajien tarkka arviointi koetaan usein ahdistavaksi ja oppimistuloksia voidaan pitää suoraan opettajan ansiona tai syynä, mikä näkyy myös palkassa.

Pic Collage -sovelluksella tehty kuvakollaasi
Woodberryssä ottamistani kuvista.
Hämähäkin jaloissa oli kysymyksiä kahdeksasta
tavoitellusta ominaisuudesta: tiedonhalu, sinnikkyys
,sopeutuvaisuus, ajattelevaisuus, kunnioitus.
m
oraali, kommunikaatio ja yhteistyö.
Woodberry ei tavallinen brittikoulu, jos sellaisia onkaan. Se on köyhän alueen alakoulu, joka on onnistunut nousemaan oppimistuloksiltaan erinomaisten koulujen luokkaan. Koulussa on muutaman vuoden ajan käytetty aktiivisesti iPadeja ja se on nykyisin sertifioitu Apple Distinguished School. Tämän edellytyksiä ovat laitteet kaikille ja henkilöstön vahva osaaminen Applen sovellusten hyödyntämisessä sekä oppimisen dokumentoitu kehittäminen niiden avulla.

Koulu toimii myös Applen paikallisena koulutuskeskuksena ja tarjoaa muille oppilaitoksille maksullista koulutusta mm. iPadien käytöstä, arvioinnista ja erityispedagogiikasta. Koulu houkuttelee niin opettajaharjoittelijoita kuin kansainvälisiä vierailijaryhmiäkin. Me näimme hyvän esimerkin siitä, miten Applen tuotteiden ja sovellusten avulla oppimista tuetaan. Viimeksi helmikuussa koulussa vieraili Applen toimitusjohtaja Tim Cook (ks. ITV:n uutinen).

Koulu kuuluu lähialueen neljän koulun New Wave Federation -verkostoon. Woodberryssa opettajien ja muun henkilöstön täydennyskoulutus on rehtorin ja neljän apulaisrehtorin vastuulla. Merkittävän apuna on myös rehtorin oikea käsi, Apple Distinguished Educator -pätevyyden suorittanut opettaja. Hän kertoi, että verkoston kouluissa tärkeää on henkilöstön taitojen audiointi, sillä sen avulla arvioidaan heidän kompetenssia. Oleellista on myös jatkuva ammatillinen kehittyminen, jota tuetaan työpajoilla, valmennuksella ja työstä saatavalla palautteella. Ulkopuolisissa koulutuksissa opettajat eivät käy, mutta ainakin rehtori muutaman kollegan kanssa osallistui BETT-messuille. Koulussa täydennyskouluttautumiseen käytetään viisi päivää kouluajan ulkopuolella, yleensä juuri ennen tai jälkeen lomia sekä viikottain yksi ilta.

Koulun käytävät ja luokkien seinät olivat täynnä hienoja julisteita, kuten brittikouluissa näyttää olevan tapana. En malttanut olla kysymättä, onko koululla oma graafikko tai askartelija, joka näitä tekee. Mutta ei - opettajat tekevät näitä avustajiensa kanssa iltapäivisin, kun kun oppilaat ovat jo lähteneet kotiin.


 Ydintaitoihin kuuluvat sähköposti ja iPadien hallinta luokassa


Koulussa on määritelty henkilöstön taidot kolmeen tasoon, mikä näkyy alla olevasta kuvasta. Ensin aloitetaan neljästä ydintaidosta: sähköpostin lisäksi jokaisen tulee hallita AirDrop, AirPlay ja Oppitunti-sovellus, jotka kaikki liittyvät iPadien ja niiden sisällön hallintaan ja näytön jakamiseen.

AirPlayn avulla voidaan langattomasti striimata sisältöä esimerkiksi Apple TV:n kautta esitettäväksi ja Oppitunti-sovelluksella näkee oppijoiden edistymisen ja voi esimerkiksi avata kaikille saman ohjelman ja sulkea ne, kun on aika jatkaa työskentelyä muulla tavoin.

Jos AirDrop ei sinulle vielä ole tuttu, se kannattaa opetella nyt heti. Sen avulla jaat helposti tiedostoja laitteesta toiseen ja opit sen katsomalla tämän Jane Jonesin minuutin ohjevideon. Muille kuin Applen laitteille on saatavilla vastaavia sovelluksia.

New Wave Feredationin dia henkilöstöltä edellytettävistä iPadin käyttötaidoista.






Keskitason osaamiseen kuuluu vain sisällön tuottamisen sovelluksia


Muistan jo jokunen vuosi sitten kirjanneeni ylös BETT-messuilta, että yksi keskeisimpiä trendejä on sisällön tuottaminen yhdessä muiden kanssa digitaalisia välineitä hyödyntäen. Se näkyi vahvasti tässä koulussa. Vaikka iPadeja oli paljon, myös kyniä ja paperia käytettiin. Esimerkiksi niin, että ensin sisältö luonnosteltiin paperille ja vasta sen jälkeen tehtiin digitaalinen tuotos.

Ydintaitojen jälkeen henkilöstö ottaa haltuun alla olevat sovellukset. Näissä on useita maksullisia, tai sellaisia, joista paljon käytettynä kannattaa se muutama euro maksaa. Merkitsin alle myös sen, mitkä ovat saatavilla Android-laitteisiin.
  • iMovie - erittäin monipuolinen videoeditointisovellus
  • Garageband - musiikin ja äänitiedostojen tekemiseen
  • Padlet (myös Android) - "sähköinen fläppipaperi" yksin tai yhdessä tuottamiseen (ks. ohjediat ja esimerkkejä)
  • Pic Collage (myös Android) - kuvakollaasien tekeminen, ks. bloggauksen alussa oleva esimerkki koulussa ottamistani  kuvista
  • DoInk GreenScreen -sovelluksen avulla tehdään kuvia tai videoita, joiden takana olevan yksivärisen vihreän taustan tilalle vaihdetaan haluttu kuva tai video. 
  • Book Creator (myös Android) - sähköisten kirjojen tekemiseen 
  • Puppet Pals HD - digitaalista nukketeatteria animoituna
  • Tellagami - pienten puhuttujen animoitujen puheenvuorojen tekemiseen (ks. esimerkki)
  • Explain Everything (myös Android) - monen iPad-käyttäjän monipuolinen suosikkisovellus, jonka avulla voi kertoa melkein mitä vain :) Kysyin muutamalta Woodberryn oppilaalta suosikkisovellusta ja eskari-ikäiset mainitsivat tämän.
  • Paper by 53 - monipuolinen piirrustusohjelma ja paljon enemmänkin, mukaan saat myös valokuvia ja tekstiä
  • LEGO Movie Maker - stop motion -animaatioiden tekemiseen (ei saatavilla Suomessa, esittely)


Henkilöstön laajojen taitojen myötä hallitaan 23 sovellusta


Vasta laajojen taitojen myötä 4-11-vuotiaita opettava henkilöstö ottaa haltuun diojen, taulukoiden ja tekstinkäsittelyn osaamista sekä koodausta. Mukana on myös lisätyn todellisuuden sovellus Aurasma, jolla jo pienet lapset voivat helposti ja maksutta tuottaa omaa sisältöä.
  • QR Reader (Android: QR Code Reader) -sovelluksen avulla luetaan ja tehdään QR-koodeja, eräänlaisia kuvalinkkejä (ohjediat)
  • Podcasts (Androidilla vastaavia) - äänitiedostojen lataaminen ja kuunteleminen
  • Aurasma (myös Android) - lisätyn todellisuuden sovellus, jonka avulla helppo tehdä sisältöjä myös itse; selaimen Studiolla se on vaikeampaa, mutta mahdollistaa monipuolisemmat sisällöt (ohjediat)
  • Playground - Applen kehittämän Swift -ohjelmointikielen harjoittelu
  • Keynote - diaesitysten tekeminen 
  • Pages - tekstinkäsittelysovellus 
  • Numbers - taulukkolaskentasovellus
  • YouTube (myös Android) - videoiden editointi, jakaminen ja katsominen


Toimisiko tällainen osaamisen jaottelu meilläkin?

En tiedä, onko tällainen koulukohtainen parhaiden sovellusten listaaminen Englannissa yleistäkin tai tekeekö sitä joku koulu myös Suomessa. Kahden vuoden takaisella kouluvierailulla Flitch Green Academy -alakoulussa oli valittu viisi sovellusta, joiden osalta oli suunniteltu, miten niitä käytetään eri vuosiluokilla vaikeutta vähitellen lisäten. Nämä sovellukset olivat Puppet Pals, I can animate, Scratch, iMovie, Garage Band. 

Minua viehättää ajatus, että suomalaiskouluissakin olisi mietitty vaikka 5-15 sellaista sovellusta, joiden opettelusta jokainen opettaja aloittaa. Tämä helpottaisi niitä, joille mobiili maailma on vielä ihan uutta ja samalla voitaisiin päästä nopeasti siihen, että melkein jokainen kollega (ja oppija) osaisi näiden kanssa tarvittaessa auttaa. Kun nämä perussovellukset tulisivat myös oppijoille tutuksi, päästäisiin niitä käyttämään työkaluina aina kun niille tulee luonteva tarve, sen sijaan, että iso osa ajasta menee sovelluksen ominaisuuksien opetteluun. Mikään ei tietenkään estäisi muidenkaan sovellusten käyttämistä. Myös Woodberryssä näin käytössä useita muitakin sovelluksia.

Oma kokemukseni on, että monessa suomalaiskoulussa osa opettajista on vielä melko hukassa iPadien tai yleensä mobiililaitteiden käytön kanssa. Heillä ei ole omaa laitetta elleivät itse ole sellaista ostaneet ja koulutusta ja tukea on paikoitellen hyvin vähän tarjolla. Tässä toivon lisääntyvän digitutoroinnin auttavan, mutta silti kannan huolta suomalaiskoulujen kovin eriarvoisista mahdollisuuksista tämän ns. digiloikan suhteen.

Hyviä esimerkkejä ei välttämättä tarvitsisi lähteä meren yli Englantiin asti hakemaan, sillä meillä on Suomessakin runsaasti kouluja, joissa tuki on järjestetty hyvin ja iPadien (tai muiden laitteiden) käyttö on ollut jo vuosien ajan osa sujuvaa arkea. Näissä kouluissa ovat jo käsillä uudet kuviot, mistä olkoon esimerkkinä FinEduVR-hanke, jonka puitteissa kokeillaan virtuaalitodellisuuden opetuskäytön mahdollisuuksia.


Tutustu koontiin BETT-messujen ja oheistapahtumien matkaraporteista!


Kaikki suomalaisten julkiset BETT-messuihin liittyvät bloggaukset viideltä vuodelta löydät osoitteesta bit.ly/finnbett2017 - ja lista edelleen päivittyy. Alle kokosin aiemmat bloggaukseni BETT-messujen yhteydessä tekemistäni kouluvierailuista.
Yksi lukuisista henkilöstön askartelemista julisteista koulun seinällä.
Tässä on listattu asioita, jotka on hyvä muistaa, kun on jumissa.

3.3.2017

Kouluvierailulla lontoolaisessa alakoulussa

Osallistuin BETT-messujen yhteydessä IlonaIT Oy:n järjestämällä kouluvierailulle Woodberry Down Primary School -alakouluun, minkä yhteydessä toimi myös lastentarha. Koulun visiona on olla: "An inspiring environment where learning happens because children are motivated and staff are passionate about providing the best possible learning opportunities for each child."


Päiväkodin puolella oli tällainen Tech Hub,
 missä tutustuttiin viikon appseihin.
Alla kerron koulun toiminnasta sekä havainnoista kiertäessämme oppitunteja. Jatko-osana tähän kirjoitukseen kuvaan koulun henkilöstön osaamisen kehittämistä etenkin iPadien hyödyntämisen näkökulmasta.


Luokkaerot heijastuvat koulumaailmaan


Oppilaiden synttärikalenteri.
Woodberryn koulussa on 610 oppilasta ja osin käytössä ovat aamu- ja iltapäiväryhmät, jotta kaikki mahtuvat tiloihin. Koulu sijaitsee pohjois-Lontoossa, alueella missä on paljon köyhiä maahanmuuttajia, mutta myös keskiluokkaan kuuluvia perheitä. 52 %:lla oppilaista oli äidinkielenä joku muu kuin englanti ja peräti 58 % oppilaista saa ilmaisen kouluruuan, kun maan keskiarvo on 12 %. Kuulimme myös, että osa vanhemmista vie lapsensa nukkumaan yöbussiin tai lentokentälle, koska ne ovat lapsille katua turvallisempia. Erot Suomeen olivat viiltäviä ja kertovat siitä, miten erilaisten asioiden kanssa meitä lähellä olevissa läntisissäkin hyvinvointivaltioissakin painitaan,

Rehtori Derek Hewie kertoi olleensa aiemmin rehtorina koulussa, missä suurin osa oppilaista edusti keskiluokkaa. Siellä oppilaat käyttäytyivät huonommin, eivät olleet niin kiitollisia arjen pienistä asioista ja oppilaita oli vaikeampi saada vakuuttuneeksi eri asioista. Toisaalta opetustyötä helpotti paljon, kun melkein kaikilla oli annettavaa käsiteltäviin teemoihin: suurin osa oli käynyt hiihtämässä ja elokuvissa tai oli ollut lentokoneen tai junan kyydissä tai ainakin nähnyt niitä televisiosta, toisin kuin Woodberryn koulun lapset.

Koulun rakentaminen aloitettiin 1949 ja se oli alkuvuosina yksi Lontoon huonoimmista kouluista. Viimeisen 25 vuoden työn ansiosta se on nyt alueensa paras. iPadeja kouluun on hankittu viimeisen 2-4 vuoden aikana. Monilla oppilailla ei ole kotonaan mobiililaitteita tai muita tietokoneita, joten on tärkeää, että niiden käyttö opitaan koulussa. Tällä hetkellä kullakin opettajalla on oma iPad ja alemmilla luokilla niitä on 10/luokka ja ylemmillä jokaisella oma. 

Koulu maksaa jatkuvasti paljon opettajien rekrytointiyrityksille. Opettajia on vaikea saada, koska opettajan palkalla ei alueella elä. Hewie kertoi, että opettajan palkka on noin 1400 £, josta 800 £ menee vuokraan ja 200 £ matkoihin, Tällä hetkellä 25 luokanopettajasta jokainen on valmistunut opettajaksi. Seitsemän toimii ensimmäistään vuotta opettajana eikä henkilöstöstä kukaan taida olla yli 40-vuotias. Opettajien kanssa koulussa toimii yhtä monta assistenttia ja usein myös opettajaharjoittelijoita. 


Kiersimme luokissa seuraamassa oppitunteja


iPadit ovat aktiivisessa käytössä,
kuten myös kynät, paperi ja kirjat.
5-6-vuotiaiden ryhmässä opittiin kuusta ja astronauteista. Oppilaat ottivat valokuvan astronautista ja laittoivat sen puhumaan Chatter Pixillä (ks. oma esimerkkini). Nämä pikkuanimaatiot kukin vei omaan Book Creatorilla tekemäänsä kirjaan, joka oli näille oppilaille jo kolmas omatekoinen kirja! Kysyin parilta lapselta, mikä heidän suosikkisovelluksensa on ja siinä pöydässä kaikki äänet menivät Explain Everythingille.
Lisätyn todellisuuden sovellus Quiverilla
tutustuttiin tulivuorten toimintaan.

Toisessa luokassa tutustuttiin musiikkiin ja ylipäätään ääniin tulivuorten kautta. Luokassa kuunneltiin yhden ryhmän Garagebandilla tekemä nukkuvan tulivuoren ääni. Sen jälkeen opettaja arvuutteli, että onkohan jollain ryhmällä tehtynä aktiivisen tulivuoden ääntä? On! Opettaja otti sen käden käänteessä Airplayn kautta esiin ja yhdessä kuunneltavaksi ja samalla haastatteli ryhmää soittimista, mitä he olivat käyttäneet.

Tämä musiikintunti oli ainoa, missä näimme opettajajohtoisesti koko ryhmän yhdessä käsittelevän tiettyä teemaa. Kaikissa muissa luokissa työskenneltiin pienryhmissä, yleensä parin aikuisen kiertäessä luokassa. Pienimmät oppijat ovat suomalaisittain päiväkoti-ikäisiä, joten siksikin aikuisia oli luokissa useita. Koulu saa myös henkilöstöresurssia erityisoppijoiden määrän mukaan.

Ensin tietoa tulivuorista koottiin paperille,
sen jälkeen siitä tehtin esitys iPadeilla
Koodauksen ideaan tutustuttiin niin, että jokainen teki Poppletilla ajatuskartan omasta päivästään. Muutama esitteli tuotoksensa koko luokalle heijastamalla ajatuskarttansa taululle. Sen jälkeen muutama sai lukea kirjoittamansa tekstin, millä yritti ohjelmoida opettajaa laittamaan silmälasit päähän. Tämä hauska havainnollistaminen osoitti hyvin sitä, miten tarkka on oltava. Lopuksi opettaja pyysi oppilaita kertomaan akateemisesti, miksi tällaista harjoiteltiin. Siitä keskustelu hyppäsi aivan uudelle tasolle ohjelmoinnin merkitystä ja omaa oppimista pohtimaan.


iPadien sisältöjen esittäminen luokalle sujui luontevasti


Olen useasti aiemminkin osallistunut Ilona IT:n kouluvierailuille Lontoossa. Tällä kertaa huomioni kiinnitti erityisesti se, miten kätevästi iPadien kanssa luokassa toimittiin: opettaja näki halutessaan jokaisen työskentelyn, oppilaat osasivat jakaa oman tuotoksen taululle kaikkien katsottavaksi ja opettaja pystyi ohjaamaan työskentelyä avaamalla kaikille tietyn sovelluksen tai sulkemaan luokan iPadit, kun oli aika lähteä lounaalle. Oli vaikuttavaa nähdä, miten luontevasti tällainen jakaminen koulussa pienten lasten kanssa toimi. Sen osasivat sekä oppilaat että opettajat ja nämä työvälineet oli koulussa määritelty jokaisen opettajan ydintaidoksi.

Kierrän työkseni suomalaisia kouluja ja korkeintaan kerran vuodessa näen jossain AppleTV:n tai vastaavan systeemin, millä mobiililaitteen näytön voi jakaa luokan edessä olevalle taululle. Osa opettajista jakaa näytön dokumenttikameran kautta. Itse useimmiten esitän iPadin näytön ruudunkaappauskuvina powerpointilta ja sen lisäksi kierrän luokassa iPadini kanssa.

Erilaisia systeemeitä näytön jakamiseen on olemassa, mutta niitä ei ilmeisesti kovin laajasti tunneta. En juuri tunne niitä itsekään. IlonaIT Oy:n sivulta voi ladata oppaan, missä esitellään laitehallinnan mahdollisuuksia. Osa vaihtoehdoista on tarkoitettu oppilaitoksiin, missä oppijat käyttävät koulun laitteita. Osa mahdollistaa toiminnan millä tahansa laitteilla. Näistä tutustuin BETT-messuilla Kramerin VIA-tuotteisiin, joiden avulla voi langattomasti peilata minkä tahansa läppärin tai mobiililaitteen näytön..

Minun näkövinkkelistä monessa suomalaiskoulussa otetaan keskitetystä laitehallinnasta vain ne opettajan työtä hankaloittavat puolet, mutta ei hyödynnetä niiden mahdollistamia hyviä toimintoja. Liian usein opettaja ei voi ladata käytössään olevalle Padille sovelluksia, mutta myöskään niiden tilaaminen tietohallinnosta tai vastaavalta taholta ei toimi. Jos uutta sovellusta joutuu odottamaan yli kuukauden ja ilman ennakkovaroitusta ajoittain iso osa sovelluksista katoaa, ei se kannusta mobiililaitteiden käytön opetteluun ja hyödyntämiseen.

Toki on kouluja, joissa nämä asiat ovat hyvällä mallilla, mutta nyt haluan herätellä niitä, joille nämä ovat vielä vieraita asioita. Itse en ole oikea taho näitä muille neuvomaan, mutta osaamista löytyy mm. Ilona IT Oy:n asiantuntijoilta ja iPad opetuksessa -Facebook-ryhmästä. Myös muille laitteille on omat aktiiviset Facebook-ryhmänsä. Löydät ne tältä opeverkostojen sivulta.

-  -  -  -  -
Tutustu myös koontiin suomalaisten BETT-messujen ja oheistapahtumien matkaraporteista!

15.5.2015

iPadin ilmalento

Konferenssissa keikuttelin
huolettomasti iPadia, kun ei tarvinnut
pelätä sen 
tipahtamista.
Kuva: Auli Nikkanen
iPadini on kulkenut vuoden verran matkassa ilman kunnollista suojakoteloa. Pölyltä ja naarmuilta sitä on kassissa suojannut kangaspussi (vauvan tyynyliina). Alkuun kotelo jäi hankkimatta, kun harkitsin edellisen tabletin tavoin erillisen näppäimistön ostamista. Moni minulle kehui, että näytölle kirjoitamiseen tottuu. Niinpä päätin sitä kokeilla enkä lopulta useinkaan ole näppistä kaivannut. iPadilla pärjään hyvin sohvalla ja reissussa, pitkät tekstit kirjoitan joka tapauksessa kunnon tietokoneella.

Kävelinpä sitten huhtikuussa ITK-konferenssissa Ilona IT Oy:n ständin ohi ja pysähdyin juttelemaan Risto Korhosen kanssa. Hän katsoi iPadiani, laittoi sen Gripcase-suojakuoreen ja otti ainakin kahdeksan askelta taaksepäin. Sitten hän sanoi testaavansa tablettini liikerataominaisuutta ja samassa heitti sen minulle korkeassa kaaressa. Ilmeeni olisi kuulemma ollut valokuvan arvoinen ja tabletin piiiiiitkän ilmalennon aikana noussut hiki pysyi iholla kauan, mutta tabletti selvisi lennosta naarmuitta.

Näin sain suojakuoren lahjaksi. Ensivaikutelma Gripcasesta oli vähän iso ja kolho, mutta innostuin ajatuksesta kokeilla sitä. Itsellenikin yllätyksesi ihastuin siihen lähes samantien. Enää ei tarvinnut joka välissä tunkea tablettia käsilaukkuun, kun siirryin esitystilasta toiseen. Sitä oli helppo ja turvallista kantaa kahvasta ja näin se oli koko ajan käytettävissä kuvaamiseen ja konferenssiohjelman tutkimiseen.

Illemmalla useasta käsityöharrastajasta koostuva pöytäseuruemme innostu ideoimaan, miten suojakuoresta voisi tuunata käsilaukun. Kun siihen lisäisi paksuutta sentin, saisi mukaan puhelimen, rahat, avaimen ja huulipunan. Sitten vielä koristeellinen olkahihna ja olisin valmis konferenssi-illanviettoon!

Minulle on tärkeää, että kaikki painikkeet ovat koko ajan käytettävissä, mutta tabletin kantokahvaa en ennen Gripcasen kokeilemista ollut osannut kaivata. Nyt kuukauden kokemuksen jälkeen ainoana miinuksena koen tuotteen kumimaisen hajun, joka hälvennee vielä lisää ajan myötä.

Vedän paljon koulutuksia, missä liikutaan omien laitteiden kanssa ympäri koulua tai luokkatilaa esimerkiksi mobiiliradan rastilta toiselle. Kaikilla opettajilla ei vielä mobiililaitteita ole, joten usein lainaan omat tablettini osallistujille. Gripcasen ansiosta voin entistä turvallisemmin lainata iPadia muille ja on varmastikin lainaajallekin mukavampi, kun se on suojattu tipahtamisen varalta.

Vedin hiljattain tvt-veson ja tuolloin huomasin, että suojakuoren ansiosta käytin iPadia enemmän kuin aiemmin. Kun käytössä on tietokone ja tykki, jää iPad usein siksi aikaa vähemmälle käytölle. Nyt se kulki mukana kiertäessäni välillä audiotoriossa työskentelyä ohjaamassa, sillä se vain oli niin helppo napata kahvasta mukaan. Näin pystyin näyttämään siitä osallistujille eri toimintoja, sen sijaan, että säntäisin aina luokan eteen koneelta näyttämään.

Kuukauden kokemuksella voin suositella tätä suojakuorta erityisesti tilanteisiin, missä ollaan mobiilisti oppimassa eli liikutaan laitteen kanssa. Ihan aina se ei kotisohvalla ole käytössä, mutta tätähän voi käyttää tilanteen mukaan, kun suojan saa helposti irti ja taas takaisin tarvittaessa. Tosin sitähän ei etukäteen tiedä, milloin tabletti tipahtaa. Meidän viisihenkisestä perheestä minä olen pitkään ollut ainoa, jonka kaikkien mobiililaitteiden näytöt ovat ehjiä.

-   -   -   -   -

Tämä on ensimmäinen kerta, kun blogissani kirjoitan lahjaksi saamastani tuotteesta. Arvostelua ei minulta edellytetty eikä edes pyydetty, vaan halusin itse kirjata kokemuksiani osana ITK-konferenssin muuta raportointia. Muut bloggaukseni tapahtumasta löydät kootusti tämän bloggauksen lopusta. Kokemuksia eri laitteista olen toki jonkun kerran tänne kirjoittanut aiemminkin. Blogini toiseksi luetuin juttu on elokuulta 2013. Tuolloin kerroin kokemuksiani Lumia 820 -puhelimesta.