Olin eilen kahdessa eri verkkotapahtumassa kertomassa blogistani arviointityökalujen ja etäopettajan aarteiden näkökulmasta. Blogi on esillä myös Jari Larun Verkkolivessä, minne sain kutsun vieraaksi. Tervetuloa siis kuulolle ensi sunnuntaina 5.4.2020 klo 16.
Nostan säännöllisesti Twitterissä esille kuukauden luetuimman bloggauksen. Maaliskuussa se oli korona-ajan bloggausteni alkuun nostamani koonti etäopetuksen vinkeistä. Vaikka korona alkoi vaikuttamaan koulunkäyntiin vasta kuun puolivälissä, ehdin jo tehdä oman ennätykseni: yhdeksän bloggausta kuukauden aikana. Myös te lukijat teitte ennätyksen: 27 800 blogin näyttökertaa kuukaudessa. Nöyrä kiitos! Teidän palaute, se että voin olla avuksi ja iloksi, kannustaa jatkamaan.
Em. lähteistä löydät tallenteet aiemmista Verkkoliveistä, joissa vieraina ovat olleet Erja Sandberg, Markku Pelkonen, Tero Toivanen, Pekka Oulija Harto Pönkä.
Aloitin tviittaamisen Nokian kommunikaattorilla 2009.
Puhelin oli iso ja sen sai avattua kuten nykyiset läppärit.
Puhelimessa oli näppäimistö, mikä oli merkittävä edistysaskel.
Vaihtoehtona olivat näppäimistöt, missä yksittäisen kirjaimen
sai 1-3 painalluksen kautta, kuten oheisella muutamaa vuotta
uudemmalla liukuläppä-puhelimella. Tuolloin tviittien
maksimipituus oli 140 merkkiä, koska ne lähetettiin
tekstiviesteinä. 20 merkkiä jäi käyttäjänimelle.
Blogini kolmanneksi käytetyin tunniste on tämän kirjoituksen myötä Twitter (28 mainintaa). Sanapilven kaikista blogini tunnisteista näet sivupalkin alaosasta.
Ensimmäinen kännykkäni ei enää ole tallessa, mutta ostin sen Radiolinjalta
ja se toimi vain isoimmissa kaupungeissa. Sen jälkeen käytin kuvassa
vasemmalla olevaa käytettynä hankkimaani Nokian puhelinta. Sen vieressä
on ensimmäinen työkännykkäni Nokian kommunikaattori, jota seurasi
Nokian Lumia. Kuvassa kolmantena on pieni ja kaunis ensimmäinen
oma älypuhelimeni. Neljäskin taisi olla Samsung ennen kuin
siirryin kuvan oikeanpuolimmaisiin Huawein puhelimiin.
Aloitin Twitterin käytön päivälleen kymmenen vuotta sitten, mikä tekee siitä yhden pisimpään käyttämistäni sosiaalisen median palveluista. Se on ollut koko ajan yksi tärkeimmistä some-kanavistani, kuten Parhaat oppimisen palvelut -bloggaukseni vuodelta 2014 kertoo.
Twitteristä olen kirjoittanut niin usein, että tässä muistelen enemmänkin kuluneita vuosia. Liityin Twitteriin, koska olin muutamaa kuukautta aiemmin aloittanut työt Pirkanmaan toisen asteen koulutuksen PAOK-hankkeessa ja yksi keskeisimmistä töistäni oli kouluttaa ja muutoinkin edistää somen opetuskäyttöä.
Tuolloin yritin etsiä itselleni some-koulutuksia, mutta en niitä löytänyt, joten opettelin niitä itse ja aloitin kouluttamisen. Alkutaipaleella apuna oli ITK:n ohella etenkin Sometun Ning-yhteisö, mistä kerroin Onnea Sometu 5 v. -bloggauksessa vuonna 2012.
Olen pitänyt listaa palveluista, joihin olen kirjautunut. Kävin tänään läpi nuo yli 400 tunnusta muistellen samalla mitä muita kuin Twitteriä olen käyttänyt aktiivisesti noin kymmenen vuoden ajan. Listaan tulee tietysti sähköposti, toimisto-ohjelmat ja hakukoneet, mutta varsinaisista somen palveluista vain Facebook ja blogit.
Facebookissa olen aktiivinen kymmenissä ammatillisissa ryhmissä ja käytän sitä etenkin työasioissa, mutta myös vapaa-ajalla. Jos lasken itse luomani ja oikeasti käytössä olleet ja olevat blogit, niiden määräksi tulee yli 30. Joukossa on koulutusten ja hankkeiden blogeja sekä omaan opiskeluun ja vapaa-aikaan liittyviä blogeja.
Kymmenen vuotta sitten ei vielä ollut lähellekään nykyistä määrää helppoja verkon palveluita opetuksessa tai ammattitaidon ylläpitämisessä hyödynnettäväksi ja somen maailma ja mahdollisuudet oli minulle vasta avautumassa.
Elokuussa 2009 pidin Tampereen lyseon lukiolla koulutuksen, joka oli otsikoitu Avoimuus, yhteisöllisyys ja verkon hyödyntäminen opetuksen kehittämisessä. Diasarjassa ei mainita nimeltä somen palveluita. Lähdin liikkeelle sulautuvasta ja linjakkaasta opetuksesta, siitä miksi verkkoa tulisi käyttää ja mitä on sosiaalinen media ja mitä se mahdollistaa. Vinkkinä jaoin Sometun Ningin ja pari OPH:n sivustoa. Esillä olivat myös Wengerin käytäntöyhteisöt, yhteisöllisyys ja osallisuus sekä moniammatillinen yhteistyö ja muutosvastarinta.
Toukokuussa 2010 pidin Saskyssä tietoiskun Sosiaalisen median hyödyntäminen opetuksessa. Silloinkin aloitin somen määrittelyllä, mutta nyt pääsin jo työkaluihin asti. Esillä olivat - osin vain mainintana ja esimerkkinä - YouTube, TeacherTube, SlideShare, Flickr, blogit, Twitter, wikit, Facebook, LinkedIn, Habbo, Second Life ja Ning.
Vinkkejä Twitterin käyttöön
Uusimman diasarjani Twitter opetuksessa ja verkostoitumisen välineenä löydät koulutusdiojen sivulta. Viime syksynä harjoittelin uusia animaatiosovelluksia ja tein alla olevan videon Vinkkejä uudelle tviittaajalle (56 sek). Helposta animaatiosovelluksesta voi lukea lisää bloggauksestani Animaatioita Biteable-sovelluksella.
Kommentti 18.6.2021: Päivitin keväällä alla olevan animaation ja toin uudemman version alkuperäisen alle.
Puhuin tänään Tampereen eOppimisen klusterin webinaarisarjassa teemalla asiantuntija sosiaalisessa mediassa (tallenne 60 min). Klusteri on Tampereen neljän korkeakoulun sekä Hermia Oy:n ja Tampereen kaupungin vuodesta 2001 toiminut yhteistyöverkosto.
Teema sopi hyvin tälle päivälle, sillä tasan neljä vuotta sitten julkaisin tämän blogin ensimmäisen kirjoituksen otsikolla Jotta en eksyisi verkkoon. Allekirjoitan edelleen yhdeksi blogin tavoitteeksi ammatillisen verkkoläsnäolon kokoamisen. On todella kätevää, kun on yksi paikka, minne voi koota työhön liittyvät jutut. Alkuun pelkäsin, etten keksi aiheita bloggauksille, mutta tykkään kirjoittaa ja keskiarvo on pysynyt kolmessa julkaisussa kuukausittain. Ideoita olisi enemmänkin, mutta aikaa ei. Blogissani on käyty 169 222 kertaa ja käynneistä puolet ovat viimeisen vuoden ajalta. Suosituimmat kirjoitukseni näet diasarjasta alta.
Marko Suomi lähestyy asiantuntija somessa -teemaa otsikolla Ihmisyyden tyhjyys eli asiantuntija somessa ei ole linkkikone. Jutussa on kuvattu hyvin vaiheet asiantuntemuksesta toimintaan. Kuten webinaarissa totesin, minun keskeisin tavoite vuodesta 2009 alkaen on ollut edistää tvt:n pedagogisesti mielekästä hyödyntämistä oppimisessa. Pitkälti se määrittelee muuta toimintaa. Se on myös yksi keskeinen tekijä avoimen jakamisen taustalla.
Sitran työelämätutkimus kertoo, että suomalaiset kokevat verkostoitumisen varsin vaikeaksi ja aktiiviset verkostoitujat hyötyvät suuresti verkoistaan. Muista, että verkostoitumista voi opetella siinä kuin muita taitoja! Kun seuraavan kerran osallistut vaikka seminaariin, istu kahville tai lounaalle pöytään, mistä et tunne ketään ja esittäydy. Rohkeus voi yllättää positiivisesti!
Webinaarissa teimme yhteisen sanapilven asiantuntijuuden esille tuomisen ja verkkoidentiteetin merkityksestä. Keskeisimmiksi teemoiksi nousivat verkostot sekä osaamisen näkyväksi tekeminen ja jakaminen sekä uudet ideat ja oppiminen. Jätän tämän kyselyn avoimeksi. Voit vastata siihen alla tai siirtyä AnswerGardenin sivulle. Jos palvelu ei vielä ole tuttu, tästä näet ohjeet ja vinkkejä opetuskäyttöön.
Klusterin syksyn webinaarisarjan tallenteet ja materiaalilinkit kootaan klusterin koulutussivulle. Loppuvuodesta on vielä kaksi webinaaria: 30.10. puhujana on Harto Pönkä teemalla Ryhmän aktivointi sosiaalisen median välineillä ja 30.11. Sanna-Kaisa Salonniemi ja Office 365-vinkkejä opetuskäyttöön, Nämä ja monta muutakin webinaaria löydät myös tämän blogin webinaarit-sivulta.
Teemaa sivutaan myös 13.10. Tampereella PAOK-verkoston kaikille avoimessa työpajassa Ammattilainen ja asiantuntija somessa. Vedän sen yhdessä Outi Lehtosen ja Tuuli Kurkipään kanssa. Tervetuloa!
Parhaiksi palveluiksi valitsin työkaluja ja palveluita
joita käytän yhdeydenpitoon kollegojen,
some-yhteisön ja koulutusten osallistujien kanssa.
Kuva: Peggy_Marco, pixabay.com, CC0
Jane Hart, Centre for Learning & Performance Technologies, järjestää verkkosivullaan nyt kymmenennen äänestyksen oppimisen ja opettamisen parhaista sähköisistä työkaluista. Äänestys on auki tämän viikon perjantai-aamuun asti.
Top 100 Tools for Learning -lista on ollut minulle tärkeä: se on antanut vinkkiä suosituimmista palveluista ja sitä kautta olen löytänyt arkiseen käyttöön monta uutta, ei vielä tunnettua palvelua, mikä on täydennyskouluttajalle tärkeää.
Seitsemän vuotta Twitter on pitänyt listalla ykkössijaa. Ainakin Suomessa se on enemmän opettajien oman ammatillisen verkostoitumisen ja oman oppimisen työkalu, kuin opettamisen väline, mutta kysely ei tähän asti ole näitä erotellut. Tänä vuonna saa entiseen tapaan äänestää kymmentä parasta. Nyt näistä tulee ensi kertaa valita, ovatko ne hyviä ensisijassa oman oppimisen, oppilaitoksessa tapahtuvan opettamisen vai työpaikalla tapahtuvan oppimisen näkökulmasta.
Olen pari vuorokautta pähkäillyt, joko tämä kirjoitus olisi valmis julkaistavaksi. Sinä aikana olen muutaman kerran muuttanut alla olevaa listaa. On vaikeaa laittaa kovin erilaisia palveluita parhausjärjestykseen. Äänestyspäätöksessäni painoi se, paljonko palveluita käytän. Top 10 -listallani on vain viikottain käyttämiäni palveluita. Ja näkökulmana siis oppiminen ja opettaminen.
1. Facebook Tämä oli helpoin valinta. Se jakamisen määrä, mitä me kaikki Facebookissa teemme, on aivan käsittämätön! Jokaisella halukkaalla on siellä lukuisia kollegoja täydentämässä kahvihuoneessa käytyjä keskusteluita, auttamassa ja yhdessä ideoimassa, tiedottamassa ja jakamassa eteenpäin. Facebook on minulle tärkeä etenkin oman oppimisen tukena ja osaamisen jakamisessa lukuisissa ammatillisissa ryhmissä. Facebookissa tulee myös autettua muita sekä vastaamalla kysymyksiin että linkkaamalla sinne omia materiaaleja. Sen Messenger korvaa monelta osin mm. s-postin kahdenvälisessä viestinnässä.Facebook tuo arkeen myös iloa ja osin korvaa yksintyöskentelevältä puuttuvat kahvipöytäkeskustelut. Huomaa, että kaveruuden lisäksi voit myös seurata toisia käyttäjiä, jos he ovat sen sallineet.
2. Blogger ja muutkin blogitTämä pitää sisällään monta teemaa julkaisemisesta lukemiseen. Freelancerina tarvitsen oman kotisivun ja blogi palvelee siinä hyvin. Blogeja käytän myös jatkuvasti vähän pidempien koulutusten sähköisinä oppimisympäristöinä. Blogit ovat vahvasti mukana myös oman oppimiseni näkökulmasta, sillä blogien kautta pääsen toisten ajatuksiin ja kokeiluihiin vähän syvemmälle kuin lyhyempien Facebook- tai Twitter-viestien kautta. Saamani palautteen mukaan tämä blogi toimii toisille jopa tvt:n opetuskäytön katekismuksena. Myös itse kirjoittaminen jäsentää ja selkeyttää ajatuksia ja edellyttää usein oman osaamisen syventämistä.
3. SlideShare
Tiedostojenjakopalvelu, missä julkaisen tällä viikolla 200. diasarjani. CC BY-SA -lisenssillä jaettuja diojani hyödyntävät monet muutkin - joko sellaisenaan tai muokkaamalla (parastamalla) niistä oman version. Tykkään kovasti siitä, että voin halutessani päivittää uudet diat vanhojen päälle. Näin kaikki vanhat versiot eivät jää nettiin pyörimään. Monia diasarjoja olen päivittänyt kymmeniä kertoja. Palvelu toimii blogin ohella työni markkinoinnin kanavana. Diojani kannattaa katsoa SlideSharen sijaan tämän blogin koulutusdiat-kohdasta, jotta näet myös vanhemmat, mutta päivitetyt diasarjat.
4. PowerPoint
Minun työkalu eri lähteistä opitun ja itse kokeillun työstämiseksi kokonaisuuksiksi ja sitä kautta koulutuksiksi. 5. Twitter
Arjessa Twitter-virta on ajoittain vain omien materiaalien ja bloggausten sekä hyvin linkkien jakamista, mutta kun aikaa löytyy tai on joku mielenkiintoinen seminaari menossa, nappaan aikaa sen aktiivisemalle seuraamiselle ja osallistun vuorovaikutukseen. Parhaimmillaan Twitter on ehkä juuri suurten tapahtumien taustakanavana, sillä sen avulla pääsee helposti yhdellä hashtagilla heti vuorovaikutukseen kaikkien samasta teemasta kiinnostuneiden kanssa. 6. Adobe Connect
Vuosi vuodelta lisääntyvien webinaarien vetämisen ja seuraamisen työkalu. Syyskuussa todennäköisesti vedän niitä kahdeksan (yhtä monta kuin vuonna 2014) ja osallistun viiteen. Olen vuosia ylläpitänyt tässä blogissani opetusalan webinaarien listausta. 7. Google-haku
Pakkohan tämäkin oli ottaa listalle :) 8. Padlet Virtuaalinen fläppitaulu, joka taipuu monenmoiseen työskentelyyn yksin tai ryhmän kanssa. Helppo ja toimii ilman kirjautumista, joskin opettajan kannattaa tunnukset palveluun luoda. 9. AnswerGarden
Yhteisöllisesti tuotettava sanapilvi on oiva väline isonkin ryhmän toiveiden, tavoitteiden tai osaamisen pikaiseen kokoamiseen. Toimii kaikilla laitteilla ja ilman kirjautumista.
10. QR-koodit
Yksinkertaista tekniikkaa, mutta niin monikäyttöistä. Sopii opetuksessa mm. linkkien jakamiseen ja tehtäväratoihin, joilla hyödynnetään monia muitakin sovelluksia ja tekniikoita.
Listalta puuttuvat äärimmäisen tärkeät kasvokkaiset tapaamiset koulutuksissa ja erilaisissa seminaareissa ja konferensseissa. Siitä puuttuvat myös verkkosivut ja -julkaisut, joista kärkeen nostan Top 100 Tools for Learning -listan lisäksi Richard ByrnenFree Tech for Teachers -sivuston ja New Media Consortiumin Horizon -raportit. Tulkintani mukaan myöskään Creative Commons -lisenssi ei varsinaisesti ole sellainen työkalu, jota tässä voisi äänestää, vaan enemmänkin toimintatapa ja asenne.
Reilun vuoden sisään esillä ovat vahvasti olleet etenkin erilaiset digitarinat ja myös digijulkaisut. Yksi suosikkini on Adobe Spark Video (ent. Adobe Voice), joka nykyisin toimii iOS-sovelluksen ohella selaimella. Vähän minua kirpaisi, että myöskään sähköiset kyselytyökalut eivät mahtuneet listalleni. Niistä yksikään ei ole ylitse muiden: Google-lomake on tavallaan monipuolisin, Kahoot ehkä hauskin, mutta paikotellen siihen on jo kyllästytty. Quizizz on sille hieman erilainen vaihtoehto ja nyt tutkin Triventyä, minne oppijat voivat lisätä omia kysymyksiään. Aplodeja olen saanut vain X-breikistä, mikä on Liikkuvalta koululta kerrassaan loistava keksintö!
Bloggasin tällä samalla otsikolla sekä vuosi sitten että kaksi vuotta sitten. Vuosi sitten kerroin tuloksista, kaksi vuotta sitten äänestin parhaiksi palveluiksi Twitterin, Facebookin ja SlideSharen.
Tällä viikolla tuli täyteen kolme vuotta tämän blogin perustamisesta. Ensimmäisen julkaisun otsikoin Jotta en eksyisi verkkoon ja siinä kerron, miten kaipasin paikkaa, minne oman ammatillisen verkkoläsnäolon voisi koota. Blogista löytyy kolmetoista aiempaakin bloggausta, jotka kopioin tänne nyt jo päättyneen hankkeen blogista. Samalla siirsin tänne ylläpitämäni listan opetusalan webinaareista.
Syvätason oppimista
Minua haastettiin hiljattain eräässä Facebook-ryhmässä pohtimaan sosiaalisen median välineitä ja syvätason oppimista. Kommentoin keskusteluun, että omaa syvätason oppimistani edistävät Facebookin keskusteluryhmät ja oman blogin kirjoittaminen. Sitä tehdessäni kirjaan ylös ja reflektoin oppimaani. Esimerkiksi NETforum-juttuani varten kävin läpi omat ja tapahtuman tviitit ja valokuvat sekä surffailin seminaarin verkkosivulla ja jatkoin siitä linkkejä pitkin eteenkinpäin. Hyvän seminaariesityksen kuuleminen ei vielä useinkaan synnytä pysyviä muistijälkiä, mutta kun tapahtumaan palaa ja keskeisimmät ajatukset kirjaa ylös, ne myös muistaa paremmin.
Minulla on syys-lokakuussa ainakin kolme koulutusta, missä teemme erilaisia digitarinoita. Niinpä halusin opetella mm. muutaman uuden sovelluksen ja siitä syntyi idea Kuvista videtarinoita -bloggaukseen. Koulutusten valmistelu ja blogin pitäminen molemmat haastavat sekä opettelemaan uusia juttuja että kertomaan niistä muille. Tätä tekee moni muukin ja paras koonti opetusalan blogeista löytyy Opeverkoston blogit-sivulta.
Alkuun en arvannut, miten paljon blogiin kirjoittaminen innostaisi. Pelkäsin, että en keksi kylliksi aiheita, mutta kävikin niin, että aiheita on maailma täynnä, mutta aika onkin se rajallinen resurssi. Yhteen blogikirjoitukseen menee monen monta tuntia aikaa, mutta koen että satsaus kannattaa. Kirjoittaminen tuo minulle uutta osaamista ja samalla kun jäsennän asioita itselleni, niistä on iloa monelle muullekin. Ja kyllä minä myös tykkään kirjoittamisesta. On tämä työn lisäksi minulle harrastuskin.
Kymmenen suosituita bloggaustani
Selvästi luetuin bloggaus kertoo Some-aakkosista eli Auli Nikkasen kanssa tekemästäni ITK-konferenssin posterista. Sitä on luettu lähes 1700 kertaa. Some-aakkoset oli innostava, hauska ja suuritöinen projekti, pitäen sisällään mm. seitsemän muuta bloggausta, joista luetuimpien listalleni viidenneksi pääsi EDpuzzle-palvelun esittely.
Toiseksi luetuimmassa jutussani kerron kokemuksiani Lumia 820 -puhelimesta. Myöskään kuudenneksi suosituin juttu somen hyödyntämisestä lomamatkalla ei kuulu ensisijaiseen aiheisiini eli tvt:n opetuskäyttöön, Siitä aiheesta hairahdan ajoittain myös puutarhanhoitoon ja matkakertomuksiin.
Kolmanneksi luetuin on tammikuun 2015 Lontoon BETT-messujen matkaraportit kokoava julkaisu ja kahdeksanneksi luetuin vastaava julkaisu vuodelta 2014. Matkaraporttien koontiin ja suomalaisosallistujien Facebook-ryhmään sain aikanaan idean Pauliina Mäkelältä, joka toteutti vastaavaa Online Educa Berlinin yhteydessä.
Bloggerin sivupalkin laskuri kertoo, että yksittäisiä käyntejä blogissani on kolmen vuoden aikana ollut 89 000. Blogiini tullaan lähes yhtä usein Googlen ja Facebookin kautta. Suosituimmat sivuni kertovat sähköisistä kokeista ja webinaareista.
Bloggauksia olen julkaissut 0-9 kpl kuukaudessa ja viimeisen kolmen vuoden aikana kaikkiaan 112 eli keskimäärin kolme kuukaudessa. Minimikanavani bloggausten mainostamiselle ovat julkaisu omalla Facebook-seinällä (julkisesti, jolloin myös seuraajani näkevät ne), yksi tviitti ja LinkedIn-päivitys. Silloin kun uskon, että aihe kiinnostaa laajasti, mainostan bloggauksia huomattavasti laajemminkin, etenkin teemaan liittyvissä Facebook-ryhmissä.
Sivupalkista näet avainsanapilven. Kärkisijaa tätä kirjoittaessani pitävät sosiaalinen media ja mobiilioppiminen. Kolmantena tulee PAOK-hanke, jossa työkentelin viisi vuotta. Vahvasti esillä ovat myös konferenssikokemukseni etenkin vuosittain Hämeenlinnassa järjestettävästä ITK-konferenssista että Lontoon BETT-opetusteknologiamessut, missä olen vieraillut kolmesti. Kärjen tuntumassa ovat myös lemmikkini Twitter ja Creative Commons -lisessit.
Noin 20-vuotias kultasadepensas oli monelle uusi tuttavuus
Selfie toisen ihastellun kasvin eli köynnöshortensian edessä
Harrastan puutarhanhoitoa ja etenkin perennoja eli monivuotisia ruohovartisia koristekukkia. Harrastuksen innoittamana moni teistä on osallistunut mobiiliradassani perennoiden tunnistamiseen ja kukkavalokuvien avulla olen montaa sosiaalisen median palvelua testannut ja demonnut.
Tumman 'Black Barlow' lehtoakileijan kukinta oli parhaimmillaan
Osallistuin viime sunnuntaina neljänteen Avointen puutarhojen teemapäivään, minkä idea on, että kuka tahansa voi toivottaa vieraat tervetulleeksi tutustumaan pihaansa ja juttelemaan puutarhanhoidosta. Kerran olen itse päivään osallistunut, mutta nyt ensikertaa emännän roolissa. Tässä Suomen Puutarhaliitto ry:n yhteistyökumppaneineen organisoimassa tapahtumassa oli avoinna noin 460 puutarhaa ympäri Suomen.
Blogin pääasiallinen sisältö on sen sivuilla, mutta varmaan toisinaan perinteisiä bloggauksiakin kirjoitan. Kirjoitan sinne itselleni muistiin kasvien nimiä, istutusvuosia, suunnitelmia yms. Kuulemani mukaan sivustosta on ollut iloa myös muille alan harrastajille.
Ensi vuonna teemapäivä järjestetäään sunnuntaina 7.8.2016.
Edellisessä bloggauksessani kirjoitin sähköisistä koonneista, joita sosiaalisen median palveluista on saatavilla. Tarjolla on muistoksi myös ihan paperisia kirjoja. Ne voivat olla joko itse tulostettuja (tai sähköisesti tallennettuja) pdf-versiota tai sitten yksittäisiä juuri sinulle tehtyjä paperikirjoja.
Itseäni mietityttää tiedostojen varmuuskopiointi vuosikymmenten päähän. Tiedostojen pitäminen luettavina vaatii osaamista ja työtä. Vaikka suuri osa omasta sometoiminnastani aikanaan vanhenee ja katoaa, ja saakin niin tehdä, jotain on mukava tallentaa vuosikymmenten päähän. Itselleni kirja viidestä ensimmäisestä vuodesta Twitterissä on samalla eräänlainen päiväkirja matkastani sosiaalisen median maailmaan. Ja saattavat kuulkaa isomummin ensimmäiset viisi vuotta Twitterissä olla ensi vuosisadalla järjestettävissä sukujuhlissa suurtakin riemastusta aiheuttavaa luettavaa!
Painetut kirjat ovat luonnollisesti maksullisia, mutta monesta palvelusta saa pdf-version ilmaiseksi, toisin usein ilman kuvia. Myös sosiaaliseen mediaan jakaminen voi olla mahdollista vasta maksullisen tilauksen myötä. Tilasin itselleni kirjan ensimmäiseistä tviiteistäni ja vaikka se oli juuri minulle tehty yksittäiskappale, ei hintaa postikuluineenkaan tullut kuin 32 euroa. Valokuvat ovat mukana mustavalkoisina, sillä värikuvat olisivat moninkertaistaneet hinnan.
Twournalin kirja tviiteistä.
Twitteristä kirja
Tilasin kirjan Twournalista, joka tarjoaa sekä ilmaisen pdf-version että yksittäisen painetun kirjan viimeisimmistä 3200 tviitistä. Tämä sama 3200 tviitin rajoitus on monella muullakin sivustolla.
Tweetbookz tarjoaa vain maksullista versiota korkeintaan 200 tviitistä. Jokainen tviitti on painetussa kirjassa omalla sivullaan ja ne voi itse valita.
Tweetbookin avulla saat tallennettua tviittisi maksutta pdf-muodossa. Tviitit ovat aikajärjestyksessä, mutta ilman kuvia.
Twdocs-sivostolla saa erilaisia koonteja useissa eri tiedostomuodoissa. Sen avulla voi ottaa talteen paitsi omat tviitit, myös esimerkiksi suosikit tai maininnat. Suosikkini (max. 500 ) saisin pdf-versiona hintaan 2,5 $ ja hintaan 199 $/vuosi saisin ottaa rajattomasti erilaisia koosteita.
My Social Book -palvelusta voi tilata itselleen
oman Facebook-kirjan. Tilausta harkitseva saa
nähdäkseen esikatselukuvia.
Facebookista kirja
Mysocialbook tarjoaa mahdollisuutta tehdä painettu kirja omasta Facebook-elämästään. Jos tilaisin kaikki valittavissa olevat mahdollisuudet (kuvat, kommentit,..) vuodesta 2009 alkaen, olisi kirjani 312 sivua ja normaalihinta 86 e, mistä se laski ensin 15 % ja sitten 30 %, kun jäin asiaa 26 maistiaissivun jälkeenkin harkitsemaan. Tilausta en lopulta tehnyt. Mukana ei olisi toimintani erilaisissa ryhmissä ja sivuilla.
Palvelu tarjoaa kirjoja alk. 15 e ja oman Facebook-elämän tallentamisen sijaan hyvä vaihtoehto voisi olla vaikka kirjanen jostain tietystä elämänvaiheesta, oli se sitten seurustelu ja häät, ulkomaanmatka tai vaikka joku tärkeä työprojekti.
Blogista kirja
BlogBookerista saa sekä pdf-version että painetun kirjan blogistaan. Esimerkiksi Bloggerista maksuttoman pdf-version saa menemällä blogin asetusten kohtaan muu ja valitsemalla sieltä vie blogi. Näin se tallentuu koneelle. Tämä tiedosto viedään BlogBookerin pdf-kohtaan ja tehdään valinnat (1-2 palstaa, fontti, kommentit mukaan vai ei,...). Hetken odottelun jälkeen tuotos on tallennettavissa omalle koneelle.
Blogin pdf-versioon saa paremman resoluution kuvat lahjoittamalla vähintään 10 $ ja se kannattaa maksaa, jos kyse on muusta kuin vain pikaisesta varmuuskopioinnista. Itse en pdf-versiota tulostaisi, sen verran siinä olisi käsin korjattavaa. Omasta versiostani oli kadonnut kappalevälejä, muutama kuva on mukana kolmeen kertaan jne. Jos joskus tulostan blogini, otan sen ulos esim. word-muodossa, jolloin voin sitä ensin muokata. Käyttämilläni asetuksilla myös linkit tulivat vähän hassusti eli ne ovat alaviitteinä eivätkä itse tekstissä. Mukana olivat myös luonnoksiksi jääneet tekstit. Tämä esimerkki kertoo hyvin työstä, mitä kesällä Twitter-kirjani kanssa tein: Kun haluaa ottaa talteen jotain tärkeää, kenties tulostaa tai painaa sen kirjaksi asti, edessä on testaamista erilaisilla asetuksilla, jotta saa viimeistellyn ja mieleisen lopputuloksen.
Tänään vietetään kansallista Jaa jotain -päivää, mikä on osa kansainvälistä Open Education Week -tapahtumaa. Tarkoitus on, että tänään mahdollisimman moni jakaa omia oppisisältöjään toisillekin hyödynnettäväksi. Suomessa teemapäivää koordinoi AVO2-hanke.
Twitterissä tapahtuman löytää osoitteella twitter.com/jaajotain sekä hashtagillä #jaajotain.
Toistan usein koulutuksissani ajatusta, että hyödyntämällä verkon valmista materiaalia, opettaja vapauttaa aikaa uuden oppimiselle ja uuden tekniikan haltuunotolle. Opettajat ovat yksi kuormiteuimmista ammattiryhmistä. Tunnollinen ja kokenutkaan opettaja tai hankepuurtaja ei ehdi itse kaikkea alusta asti tekemään, eikä se ole tarkoituskaan. Lainaten Marko Ahosen tviittiä: "Jos annat itsestäsi aina 110 prosenttia, sinulla on ongelmia, joista selkein on matemaattinen."
Jaettu materiaali on hyvä merkitä avoimella Creative Commons-lisenssillä. Opetushallitus, Tampereen kaupunki ja PAOK-hanke suosittelevat CC-lisenssiä jokaiseen opettajien tekemään oppimateriaaliin. Tällöin materiaalista näkee välittömästi, millä ehdoilla sitä saa hyödyntää. Yksinkertaisimmillaan se tapahtuu lisäämällä materiaaliin sen jakamiseen hyvin sopivan lisenssin teksti: CC BY-SA. Edelleenkäytön lisenssejä on muutama muukin ja haluamasi lisenssikuvakkeen saat kansainvälisen ja epäkaupallisen CC-lisenssijärjestelmän verkkosivulta: creativecommons.fi/lisenssit/valitse-lisenssi.
Tänään tai aiemmin jakamat aineistoni
Blogit
Matleenan blogi (tämä blogi)
Lisäsin blogini teksteihin CC BY-SA -lisenssin. Kuvien ja muualta upotetun sisällön osalta jaan CC-lisenssillä vain erikseen mainitut, sillä osaan kuvista minulla on julkaisuoikeus vain kyseisen blogikirjoituksen yhteydessä. Niitäkin saa kopioida osana blogikirjoitusta.
Lisäsin tähän blogiin sivun tvt:n opetuskäytön webinaareista. Näin jatkan tähän asti hanketyönä tekemäni listauksen ylläpitämistä.
Blogi-koulutusten tueksi ja materiaalien jakamiseksi vuonna 2009 perustamani blogi. Jatkan sen ylläpitämistä PAOK:n hankekauden päättyessä 30.4.2014.
Wikit
Wikit opetuksessa on sivusto wikien hyödyntämisestä opetuksessa ja yhteisöllisessä tiedon tuottamisessa. Se toimii harjoitus- ja materiaalinjakoalustana some- ja wiki-koulutuksissani. Wiki on avoin kenen tahansa muokattavaksi ja hyödynnettäväksi. Jatkan 2009 perustamani wikin ylläpitämistä PAOK:n hankekauden päättyessä 30.4.2014.
Puutarhawiki: harrastuksestani ja erityisesti perennoista kertova sivusto, myös paljon CC BY-lisenssillä jaettuja valokuvia. Kukkien ja kakkujen kuvia samalla lisenssillä löytyy myös Flickr-tililtäni.
SlideShare
Periaatteeni on ollut, että kun ensimmäisessä diassa on tarkka päiväys ja oppilaitoksen/tapahtuman nimi, diasarja on tehty yksittäistä koulutuskertaa varten enkä sitä päivitä. Niitä en alle listannut. Tällaisia ovat esim. mobiilioppimisen koulutukset, missä on huomioitava oppilaitoksen laitekanta, onko lupaa maksullisiin sovelluksiin, ovatko laitteet omassa vai yhteiskäytössä jne. Nämäkin diani löytyvät kuitenkin SlideSharen tililtäni.
Kun ensimmäisessä diassa on vain kuukausi ja vuosi ilman viitettä yksittäiseen koulutustapahtumaan, tarkoittaa se, että päivitän diasarjaa aika ajoin. Viimeisen päivitysajan näkee ensimmäisestä diasta. Tällaisia ovat erityisesti ohjediat erilaisiin somen palveluihin.
Alle kokosin projektitiimin ja opettajatiimien tuotoksia. PAOK päättyy hankkeena 30.4.2014 ja sen jälkeen Ningissä olevia verkkosivuja ei päivitetä, mutta ne ovat luettavissa tästä 6 kk ajan. Hankkeen perustiedot, linkit tärkeimpiin materiaaleihin ja tiedot kahdesta jatkuvasta palvelusta kootaan huhtikuussa Tampereen seudun tvt-portaaliin: tvt.tampereenseutu.fi/paok. Pirkanmaan II asteen koulutuksen avoimena vuorovaikutuspaikkana säilyy Facebook-sivu: facebook.com/PAOKverkosto - liity mukaan! (Kappaletta muokattu 20.3.14)
Blogit ja wikit
Kieli pelittää, blogi oppimispeleistä kieltenopetuksessa
Lyhyt matematiikka, tukipaketti wikissä lukion lyhyen matematiikan opiskeluun
Monimediatiimi, sivustolle on koottu monimediallisia oppimistehtäviä
Teematiimiwiki eli PAOK:n kevään 2013 teematiimien tuloksista kertova sivusto, minne on linkitetty mm. wikejä, blogeja ja dioja. Sivusto jää verkkoon PAOK:n hankekauden päättyessä.
Verkkokurssit ja kehittämisprojektit
Keväällä 2013 PAOK ohjasi ja osarahoitti viittä oppilaitosrajat ylittävää verkkokurssitiimiä. Tuotoksena syntyi yksi wikikurssi ja neljä pääosin Moodlea ja sosiaalista mediaa hyödyntävää kurssia, ks. niiden esittelyt ja vierailijatunnukset.
Myös PAOK1:n aikana 2009-2011 rahoitettiin opettajatiimien verkkokurssien rakentamista ja muuta kehittämistoimintaa. Niistä voi lukea tästä.
Päivitin diani blogien opetuskäytöstä, ne löytyvät tämän bloggauksen lopusta. Samalla päivitin sitä blogia, mitä käytän harjoitusalustana ja materiaalien jakopaikkana blogi-koultuksissani, tämän blogin ohella. Tiistaina 14.1. klo 14 Samkessa saattaa olla viimeinen PAOK:n blogi-koulutus, sillä hankeaikaa ei ole enää paljoa jäljellä. Tervetuloa mukaan verkoston jäsenet, mutta ilmoittautukaa PAOK:n sivulla, niin lähetän teille tarkemmat ohjeet.
Blogi ja wiki olivat ne ensimmäiset somen välineet, jotka viisi vuotta sitten PAOK:iin tullessani opettelin. Niitä molempia koulutan ja käytän edelleen jatkuvasti, joskin GoogleDrive on joltain osin wikin käyttöäni vähentänyt. Viisi vuotta sitten oli työn takana selvittää, mikä olisi hyvä blogialusta ja montaa erilaista kokeilin. Alkuun käytin blogit.fi -palvelua, mistä sittemmin luovuin, kun opettajat kritisoivat sen vikavippimainoksia. Sen suomenkielisyys oli hyvä muille paitsi kieltenopettajille. Sittemmin palvelu lakkautettiin ja siirryin kokonaan Googlen Blogger/Blogspotin käyttäjäksi. Tämä on helppo ja todella monipuolinen, vaikkei mahdollista aivan yhtä suurta nörttikikkailun määrää kuin toinen eniten käytetyistä bliogialustoista, WordPress.
Ainakin puoli vuotta pyörittelin ajatusta omasta blogista. Kuten ensimmäisessä varsinaisessa blogikirjoituksessa Jotta en eksyisi verkkoon syyskuussa 2012 kirjoitin, tarve omaan blogiin syntyi työn kautta. Oma verkkoläsnäoloni oli netissä levällään. Materiaaleja oli mm. wikeissä, blogeissa, Ningissä, SlideSharessa ja vuorovaikusta näiden lisäksi etenkin Facebookissa ja Twitterissä. Tämän blogin avulla olen saanut koottua ammatillisen verkkoläsnäoloni yhteen helposti muistettavaan osoitteeseen: www.matleenalaakso.fi.
Omalla blogilla varmistan senkin, että tekstini ovat tallessa ja luettavissa PAOK:n hankesivujen poistamisen jälkeenkin. Kevään aikana aion siirtää blogiini ainakin ylläpitämäni tv:tn opetuskäytön webinaarien listauksen PAOK:n webinaarit-sivulta. Tuija Aallon ohje helpottaa hankkeesta toisaalle siirtymistä: "Tee mahdollisimman suuri osa verkkoläsnäolostasi omaan lukuusi ja työnantajan lukuun vain se, mitä esimiehesi ja tiimisi kanssa yhdessä sovitte."
Ennen tämän blogin perustamista pohdin, miten keksisin kirjoitettavaa. Muistatteko, miten autokouluun mennessä huomaa maailman olevan täynnä liikennemerkkejä? Tai raskaana ollessaan näkee vauvamahoja jokapuolella? Siitä alkaen kun minulla on ollut tämä blogi, on blogiaiheita jatkuvasti tupsahdellut mieleen ja niistä syntyi viime vuonna 36 kirjoitusta. Täällä voin jakaa konferenssikokemuksia ja materiaalejani, jakaa osaamistani ja kertoa mielipiteitä. Kertoa kokemuksistani somepalveluiden ja laitteiden kanssa sekä jakaa erilaisia opetuskokeiluita. Välillä lipsahdan harrastusten puolelle, mutta tieto- ja viestintätekniikka on silloinkin yhtenä näkökulmana.
Hauskaa on välillä tutkailla sitä, mitä te mieluiten luette - se on usein yllättänyt. Suosituimmat bloggaukseni ovat alla. Että oikeasti joku lukee kasvatustieteilijän laitearvioita? Että viime kesän "hupijutut" ja kiipeilymuisteloni ovat luetumpia kuin syvällisemmät pedagogisemmat pohdinnat? Mutta asiakas on aina oikeassa. Ja tämähän osoittaa, että blogiin kannattaa kirjoittaa pääteemaa sivutenkin, vähän kokeilla muutakin, kun mitä itse oli pääteemaksi ajatellut. Se voi yllättää myönteisesti ja kannustaa hakemaan uudenlaisia näkökulmia.
Bloggaaminen ole vain sisällön tuottamista ja verkkoidentiteetin luomista. Se on myös keskustelua, joskin se näyttää kokemukseni mukaan useimmiten tapahtuman Facebookissa ja Twitterissäkin, Siellä minne bloggauksen linkki on jaettu. Niin paljon olen oppinut etenkin Anne RonkaanOpe-blogista, Harto Pönkänlentävistä lehmistä ja Tuija Aallon Tuhannesta sanasta (2005-13 ja 2014 alk.). Hyviä hankeblogejakin on paljon, mainittakoon tässä erityisesti loistava Mobiilisti-blogi. Opeverkoston kautta löytää lisää hyviä blogeja ja sinne voi lisätä omansa.
Sanon aina blogit opetuksissa -koulutuksissani, että ensimmäinen askel blogien maailmaan on lukea tai katsella toisten blogeja. Siitä voi edetä kommentoinnin ja ryhmäblogien kautta omaan. Tai sitten valita toisen järjestyksen.
Mitäs kivaa uutta, muttei niinkään hyödyllistä, tabletilla voisi kesällä tehdä? Alla muutamia itselleni viihdykkeeksi kelvanneita vaihtoehtoja. Kesälomasuunnitelmissa on kirjoittaa vielä oma bloggaus somen hyödyntämisestä matkailussa sekä toinen tableteista metsässä. Katsotaan jäävätkö suunnitelmiksi vain. Mutta jo tässä vaiheessa toivotan aurinkoista ja rentouttavaa kesää kaikille lukijoille ja täydentäkää ihmeessä kommenttikenttään listaa parhaista tabletin loma-ajan sovelluksista!
Kaleidoskoopit
iPadissa on hauska Photo Booth -sovellus kuvien leikkimieliseen muokkaamiseen. Sen avulla voi tehdä mm. kaleidoskooppikuvia omista valokuvista. Mobiilikesäkoulututtuni Leena Koskimäki vinkkasi iPadille weavesilk.com -palvelusta, mikä toimii myös selaimella. Musiikki tuo siihen jännän lisäulottuvuuden.
Oheiset kuvat olen tehnyt Magic Kaleido-sovelluksella (Android) ja se on kokeilemistani ollut paras.
Kuvien piirtely on hauskaa. Jos hyötyjä haluaa etsiä, niin ehkä jonkun esitteen, Twitter-seinän tai blogin taustakuvan tällä voisi tehdä.
Virtuaalimatkailu
iPadin Kartat-sovelluksen 3D-näkymä on käsittämättömän hieno niiltä osin kuin sinne on 3D-paikkoja ladattu. New Yorkissa en ole koskaan käynyt, mutta siellä on ollut jännä virtuaalisesti seikkailla. Oheinen kuvakoonti on tämän viikkoiselta Manhattanin matkaltani.
Myös Androidissa voi karttojen kautta kuljeskella pitkin maailmaa, mutta vastaavaa 3D-efektiä ei ole tarjolla. Ellei sitten paikkoja ole kuvattu sopivassa valossa, niin että varjot kertovat omaa tarinaansa :-) kuten oheisessa Tower Bridgen kuvassa. Google Mapsin kautta toki pääsee lähelle 3D-efektiä, mutta sen avulla pääsee vain Google-auton kuvaamille reiteille.
Eräs ilta esittelin Kartat-sovellusta sukulaiselleni ja hän totesi Milanon Duomoa tutkiessamme, että sen edustalla olevan torin kivikuvioista saisi hyvän tilkkutyömallin.
Tableteille löytyy monenlaisia kilpailuja, millä voi testata, miten osaa maailman kartalle sijoittaa maat tai kaupungit tai kuinka hyvin tuntee eri valtioiden liput (esim. Android: 50 States - Free, Flags Quiz, Poliittinen kartta).
Minne sinä olet aina halunnut matkustaa?
(Kirjallisuus)blogit
Kirjoja voi lukea paperilta tai tabletilta tai nautiskella niistä kuunnelmina. Jos innostut kirjavinkeistä tai haluat keskustella lukemistasi kirjoista, blogit tarjoavat siihen erinomaisen vaihtoehdon. Cision julkaisee säännöllisesti eri aihealueiden TOP 10 blogit -listauksia. Vuoden 2012 listalla on yli 10 alan blogilistauksia, joita kansainvälinen tarjonta laajentaa. Kiinnostaako askartelu, puutarhanhoito, retkeily vai rakentaminen? Heidän uusin kirjallisuusblogien listaus on vuodelta 2011 ja ainakin tuolloin suosituin oli Tommi Melenderin Antiaikalainen. Nykyisin monen kirjaston sivulle on mahdollista kirjoittaa arvosteluita (esim. Pirkanmaan PIKI-verkkokirjasto ja nuortenkirjallisuuteen keskittyvä Sivupiiri.fi).
Sosiaalinen media tarjoaa valtavasti työkaluja oman tekemisensä raportointiin. Aikanaan blogeihin tutustuessani kirjoitin kolmen vuoden ajan lyhyen blogikommentin jokaisesta lukemastani kirjasta (40 kpl). Ystäväni puolestaan innosti minut arvostelemaan katsomani elokuvat Movietron-palveluun. Kolmen vuoden aikana arvostelin 136 elokuvaa, muutama oli kyllä aiemmin katsomiani. Kummankaan palvelun käyttöä en ole enää jatkanut.
Pelit
Näistä kannattaa lukea muiden tekstejä, Google löytää niitä ja sovelluskaupatkin tarjoavat suosituksiaan. Tietokonepelit eivät minua juuri ole koskaan innostaneet. Kun hyvää, koukuttavaa peliä suositellaan, se pikemminkin karkoittaa minut, kuin houkuttelee. Hyviin lautapeleihin (mm. Carcassone, Master Mind) minusta kyllä saa kaverin.
Yli vuoden tabletin käyttäjänä olleena olen ollut koukussa vain kahteen peliin, varsin yksinkertaisia molemmat, toinen on pasianssi ja toinen Air Control -lennonohjauspeli.
Youtube
YouTube on paitsi maailman suosituin hakukone heti Googlen jälkeen, myös suomalaisten keskuudessa se verkkosivu missä useimmiten käydään, heti Googlen ja Facebookin jälkeen. Lapset ja nuoret ovat sen kyllä löytäneet, mutta meille oikeesti aikuisille se voi tuottaa monenlaisia uusia kivoja löytöjä, jos niitä vain keksii etsiä.
Itse olen illan tai pari nautiskellut videoista liittyen mm. seuraaviin teemoihin: flash mobeihin (alla yksi suosikeistani), kalligrafiaan (siitäkin alla esimerkki) ja lisättyyn todellisuuteen (hakusanaksi Augmented Reality, AR, ks. aiempi bloggaukseni). Eilen löysin videoita liittyen nuoruuteni idoleihin. Kävin myös katsomassa miltä professori Balthazar näyttää, se oli lapsena yksi tv-suosikeistani, mutten ole huomannut sen tulleen uusintana omien lasten aikaan.
Mitä sinä harrastat? Mikä sinua kiinnostaa? Millaisesta huumorista pidät? Mitä tykkäät katsella, mutta tv ei näytä?
PAOK-verkostossa toimi kevään ajan yhdeksän teematiimiä, joista neljä esitteli tuloksiaan tämän viikon jälkimmäisessä seminaarissa. Edellisessä bloggauksessani kerroin viiden muun tiimin tuloksista. Ne kaikki kootaan vielä toukokuun aikana yhteen ja jaetaan CC-lisenssillä kaikkien käyttöön. Wiki löytyy osoitteesta teematiimit.wikispaces.com. Olkaa hyvä, Pirkanmaa tarjoaa!
Tampereen seudun ammattiopisto Tredun (ent. TAO ja Pirko) opettajat suunnittelivat ammatillisen kansainvälisen kaupan tutkinnon osan (10 ov) verkkokurssimuodossa. Kurssi perustuu pelillisyyteen. TripTravel IBEG International Business e-learning game sisältää ryhmien välistä kilpailua, monikanavaisuutta ja ryhmen jatkuvaa arviointia omasta oppimisprosessista. Arviointi kaikkineen perustuu sekä laadulliseen että ajalliseen (deadlinet) arviointiin sekä itse suorituksiin. Tutkinnon osaa tarjotaan merkonomeille, datanomeille ja lukiolaisille. Opiskelijat voivat tehdä pikkupelejä kokonaisuuden sisälle. Työskentely on läpinäkyvää: ryhmät voivat seurata omaa ja toistensa etenemistä pelilautaikkunoista. Myös opettajan kannusteet näkyvät kaikille.
Työkalut ovat pääosin Googlen palveluita, jotta peliä voidaan haluttaessa levittää valtakunnalliseksi eikä olla kiinni yhden oppilaitoksen työkaluissa. Googleen voi myös haluttaessa tehdä tunnukset vaikka verkkopelin leikkiyritykselle.
Vuonna 1980 eräälle opettajalle esiteltiin piirtoheitin ja sen käytön pedagogiaa. Vasta nyt iPadin myötä löytyi seuraava laite, joka teki yhtä suuren muutoksen opetukseen. Muutamakin opettaja kertoi seminaarissa, että tablettien suhteen on vielä paljon tietämättömyyttä. Moni pitää sitä vain surfplattana, jollaiseksi sellaisia Ruotsissa kutsutaan.
Lähiviikkoina tiimin blogiin tulee siellä ennestään olevan sisällön lisäksi iPadien appsien esittelyä lukiomatematiikan, -fysiikan ja -kemian näkökulmasta. Norssi otti iPadit käyttöön syksyllä ja sen verkkosivuille on koottu hyviä ohjeita niiden käyttöönotosta.
Esimerkki lukion pitkän matikan neloskurssilta: Dropboxissa on kurssin alue ja kullekin oppitunnille on oma kansionsa. Socrativen avulla opettaja näkee yhteenvedon tehdyistä tehtävistä. Kotitehtävät saa halutessaan tehdä paperille ja skannata iPadilla verkkoon.
Fysiikka ja kemia ovat empiirisiä tieteitä eli asia on varma vasta, kun se kokeellisesti todistettu. Miten iPad voi tukea tällaista oppimista? Graafinen esittäminen on luonnontieteissä todella tärkeää ja siihen tabletti tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia. Kun perinteisessä mallissa kalliita mittareita on yksi ja se on kytketty opettajan koneeseen, ollaan usein tilanteessa, missä opiskelijat vain katsovat, kun ope mittaa ja näyttää sen taululta. Huoh. iPadien myötä jokaisella oppijalla voi olla lukuisia ilmaisia mittareita omalla koneella. Sen lisäksi niihin voi ostaa erilaisia mukana kulkevia lisälaitteita. Näin mittaustulokset saadaan jokaiselle opiskelijalle itsenäisesti analysoitavaksi ja talteen myöhempää käyttöä varten. Tästä näimme muutaman erinomaisen esimerkin.
Tiimiläiset esittelivät itsenä kolmeksi iloiseksi opoksi, sillä heillä on ollut niin hauskaa työtä tehdessään. He olivat osallistuneet moniin PAOK:n kevään koulutuksiin, minkä ansiosta seminaariesitys oli tehty Prezillä (alla oleva kuva on esityksestä). Siitä näkee, että tiimi tutustui muutoinkin valtavaan määrään erilaisia sosiaalisen median työkaluja. Opinto-ohjaajien mukaan verkon hyödyntämistä opinto-ohjauksessa tukee hyvin se, että itseasiassa kaikki materiaali on jo valmiiksi verkossa.
Tiimi näki opon rooliksi rohkaisemisen ja sen että auttaa oikeiden väylien ja linkkien löytämisessä, opettaa laitteiden ja ohjelmien käyttöönottoa sekä kouluttautuu ja opettelee uutta ennakkoluulottomasti. Opiskelijan rooliin puolestaan kuuluu kiinnostus itsenäiseen tiedonhakuun, aktiivisuus ja oletetut taidot ja välineet sekä niiden hallinta
Onnistumisesta kertovaa "Me ollaan nyt ihan somemuijia!" huudahdusta seurasi sen toteaminen, että verkon käyttö ei vähennä yksilöohjauksen tarvetta, mutta verkko on hyvä apuväline mm. tiedotuksessa (erityisesti Facebook) ja yhteisöllisessä työskentelyssä.
Tässä tiimissä lukion äidinkielen ja S2-opettajat tutkailivat mobiilioppimisen mahdollisuuksia ja keskeisimpänä välineenä olivat blogit. Kokemusten mukaan niihin kirjoitettiin huolella, koska ne olivat julkisia. Toisten opiskelijoiden kommentit oliat kovin postitiivisiä, joten sekin varmasti kannusti. Eri lukioiden opettajia yhdisti myös opiskelijoiden vieminen Tampereen Teatterin Hamlet-näytelmään. Teatteriesitykseen liittyen tehtiin näytelmän analysointi eri näkökulmista. Opiskelijat kommentoivat toistensa analyysejä yli oppiainerajojen.
Pari asiaa blogeista opittiin kantapään kautta:
Eri lukioissa käytettiin eri blogialustaa. Näin ollen mahdollisuus kommenoida ilman kirjautumista kyseiseen palveluun olisi ollut hyvä.
Toimivaa oli se, että opettaja hyväksyi jokaiselta vain ensimmäisen kirjoituksen, sen jälkeen voi kirjoittaa ilman opettajan "sensuuria". Näin saatiin roskapostit estettyä.
Yhdessä oppilaitoksessa tehtiin myös proosasanastoa Moodleen ja yhteiskirjoitettiin sinne runoanalyysiä. Se innosti opiskelijoita tuottamaan parempaa tekstiä. Kurssin päätteeksi runot myös esitettiin ja esityksiä kommentoitiin reaaliaikaisesti iPadeilla verkkoon.
Yksi opettaja kertoi opiskelijoidensa kommentoineen tvt:tä: "kyllä me se osataan itsekin, jos me se halutaan tehdä".
Minna Helysen koonti seminaaripäivästä.
Tällaisia kuvia voi tehdä mm. wordle.net -sivulla
tai iPadin TagClaud-sovelluksella.
PS. Tämän bloggauksen osalta kävi sitten ensikertaa niin, että tuli vahingossa julkaistua eilen luonnosversio, vaikka se piti vain tallentaa myöhempää julkaisemista varten.
- - -
Tämä on julkaistu samanaikaisesti PAOK-verkoston blogissa.
Ensi lauantaina 9.2. yli 300 pirkanmaalaista opettajaa kokoontuu uuden Tredun tiloihin oppimaan tvt:n opetuskäytöstä Tuunaa tuntisi -messuille (Twitterissä tunnuksena #eVarikko). Tapahtumasta on tullut eVarikon vuosittainen perinne ja se järjestää messut yhdessä lukuisien hankkeiden kanssa. 13 rinnakkaisesta ja viidestä perättisestä pajasta kymmeniä täyttyi ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Ensimmäisten joukossa olivat mm. kaikki mobiilioppimisen pajat. PAOK:n toiminnassa on nähtävissä, että sen on nyt Pirkanmaalla kuumin trendi ja tukea kaivataan, kun moniin oppilaitoksiin on vuoden sisällä hankittu opiskelijoille tabletteja tai läppäreitä.
Koen, että me järjestäjät emme täysin tähän mobiilin tuloon työpajojen tarjonnassa vastanneet. Yksi syy on Tampereen kaupungin linjaus, että tutkitaan Windows8-tablettien mahdollisuudet eikä vielä hankita suurempia määriä iPadeja tai Android-laitteita. Syynä on, että vain Windows8-tabletit on mahdollista saada osaksi kaupungin muita tietojärjestelmiä. Näin ollen haastan kaikki messujen työpajojen vetäjät huomioimaan tablettien ja muiden mobiilien vallankumouksen omassa esityksessään. Siksi kirjoitan tätäkin bloggausta Android-tabletin Blogger-sovelluksella. Erinomaisesti toimii, enkä joutunut tätä yhtään opettelemaan, kun blogi sinänsä on tuttu ympäristö. Testasin myös iPadin Blogger-sovellusta ja ensikertaa törmäsin siihen, että sovellus näyttää aivan samalta kuin kyseinen palvelu selaimen kautta.
PS 1: Vähän kyllä harmittaa, etten sovelluksen kautta voi asetella tuota kuvaa haluamassani koossa haluamallani tavalla. Myöskään kuvatekstiä ei ole mahdollista lisätä. (Toki kaikkea voi halutessaan jälkikäteen koneelta muokata.)
PS 2: Hyperlinkki ja lihavointi edellä on tehty pöytäkoneella. Ihan kaikki ei mobiilisti onnistu (ainakaan kohtuuvaivalla).
Tavallaan tämä on blogini ensimmäinen kirjoitus. Olen tosin tuonut tänne kymmenkunta blogikirjoitustani päätyöni Pirkanmaan 2. asteen kehittämisverkoston eli PAOK:n blogista. Valikoidessani sieltä kirjoituksia tänne, ilahduin että ensimmäiseksi viestiksi sain kertomukseni vuoden 2009 ITK-konferenssista, missä liityin Sometun jäseneksi. Tuolloin Second Lifen virtuaalimaailma oli mielessäni päällimmäisiä juttuja somen kentällä. Vaikka se ja Moodle edeltäjineen olivat tuolloin jo minulle tuttuja, varsinainen hyppyni someen tapahtui keväällä 2009, kun aloitin työt PAOK:ssa. Tuolloin liityin Facebookiin sillä perusteella, että koin etten ole uskottava sosiaalisen median kouluttaja, jollen siellä ole. Alusta asti lähdin etsimään sieltä ammatillista hyötyä, mutta kaupanpäälle olen saanut paljon myös vapaa-ajalle.
Kouluttaessani opettajia ja muutoinkin heitä verkko-oppimisen saralla tukiessani, on yksi tärkeä ajatus se, että opiskelija - eikä myöskään opettaja - saa eksyä verkkoon. Jokaiselle kurssille tai ryhmälle tarvitaan verkossa yksi kotipesä. Yksi osoite, minkä takaa sitten kaikki hypyt ja syrjähypyt muualle verkkoon löytyvät. Näin kurssien kanssa. Entä sitten yksilöt, ihmiset, opettajat, kouluttajat?
Tarve omaan blogiin on syntynyt PAOK:n työn kautta. Oma verkkoläsnäoloni on netissä levällään. Materiaaleja on mm. wikeissä, blogeissa, Ningissä ja alkuvuodesta alkaen myös SlideSharessa. Vuorovaikutusta tapahtuu näiden lisäksi etenkin Facebookissa ja Twitterissä. Nettiin raportoin ainakin ajoittain lukemiani kirjoja, katsomiani elokuvia, liikuntasuorituksia ja tsekkauksia eri paikkoihin. Ja profiili on ties kuinka monessa palvelussa, joista moni tehty koemielessä tai satunnaiseen käyttöön. Pääosa ammatilliseen käyttöön, mutta muutama vain harrastusmielessä ja ilman tarvetta linkittää julkisesti tänne.
Tällä viikolla varasin itselleni oman pysyvän osoitteen ja palveluksi valitsin Googlen blogipalvelun. Viikonloppua meni tätä tuunatessa ja nyt blogini on valmis julkistettavaksi, olkaa hyvä!
