25.3.2021

Videon tekstitys - osa 2

Kuva läppäristä, missä on avoinna video ja siinä teksti: Tekstittämiseen löytyy useita työkaluja, myös maksuttomia.
Tämä on jatko-osa tammikuun bloggaukseeni Videon tekstitys puheesta Screencast-O-Matic -sovelluksella. Siinä esittelin kolme tapaa miten SOM:ksi lyhynnettyä sovellusta voi käyttää tekstittämiseen. Kiitos some-kommenttienne, löytyi vielä neljäskin tapa: aloitetaan kirjoittamalla ja sitten lukemalla tekstitykset. Kerron siitä lisää alla. SOM on nyt saatavissa pc-koneiden lisäksi mobiilisovelluksena (Android, iOS).

Myös edellinen bloggaukseni YouTube: kanavan ja videon asetukset kuntoon! liittyy osin tekstittämiseen. Siinä esittelen tekstittämisen YouTuben omalla työkalulla. Tällainen tekstitys on helppo kääntää automaattisesti muillekin kielille, vaikka siinäkin toki oikolukua tarvitaan.  


Tekstittäjän laatusuositukset auttavat myös maallikkoja 

Tammikuussa minulla oli paljon kysymyksiä siitä, miten tekstitys kannattaisi tehdä, esimerkiksi paljonko on sallittua ja suositeltavaa muokata puhekielistä tekstiä. Tällaisiin kysymyksiin löytyy vastauksia laajalla kokoonpanolla luoduista suosituksista, joilla pyritään yhtenäistämään suomalaisia käytänteitä. Vaikka ne on tehty ammattilaisille, ne sopivat erinomaiseksi ohjenuoraksi kenelle tahansa. 

Kieliasiantuntijoiden sivulta löytyvät laatusuositukset suomenkielisen ohjelmien tekstityksille eli tilanteisiin, missä tekstitetään suomenkielistä puhetta suomeksi. AV-kääntäjien sivulta löytyvät puolestaan käännöstekstien laatusuosituksetKaisa Vitikainen sivuaa näitä molempia Celian videolla Yleisradion opit tekstitykseen (28 min).

Suomenkielisen videon tekstittämisestä suositus ohjeistaa: "Ohjelmatekstitys noudattaa suomen yleiskielen kielioppi- ja oikeinkirjoitussääntöjä lauserakenteita myöten. Säännöistä poiketaan vain perustelluista syistä, esimerkiksi tyylin vuoksi." Ohjeistus sallii tiivistämisen ja selventämisen, jotta tekstitys on ymmärrettävää. Sanatarkasti ei siis kaikkea tarvitse tekstittää. Oppaassa on erinomaisia esimerkkejä ja paljon opit ihan selailemalla niitäkin, mutta suosittelen silti lukemaan koko oppaan.


SOM tarjoaa neljä tapaa tekstittää - myös muita kuin sovelluksella tehtyjä videoita

Edellisessä bloggauksessa esittelin Screencast-O-Maticin (SOM) maksullisen version (alk. 1 $/kk) tekstitysmahdollisuuksista kolme: tekstityksen lisäämisen automaattisesti puheesta, tiedostosta tai videoon tekstinä lisäten. SOMilla voi tekstittää mitä tahansa videoita, ei vain sovelluksella tehtyjä. Tämä onnistuu, kun lataat videotiedostot sovellukseen. 

Neljäs mahdollisuus tekstittämiseen on ns. Scripted Recordings -toiminto. Se tehdään seuraavasti:

  1. Kirjoitetaan tekstitys ns. osioihin (Section).
  2. Luetaan tekstitys osio kerrallaan tallenteelle.
  3. Tallennetaan kuhunkin osioon video.
  4. Tehdään tarvittavat muokkaukset, esimerkiksi osioiden väliin jäävät hiljaiset kohdat voidaan leikata pois tai nopeuttaa videota niin, että puhe ja video näkyvät saman aikaa. 
  5. Teksitys on näin ollen videon valmistuessa valmis. Lopuksi valitaan, poltetaanko se videoon (open captions) vai viedäänkö esim. YouTubeen omana tiedostonaan (closed caption). Jälkimmäinen on saavutettavampi ja siten suositeltavampi tapa. Vain se tarjoaa myös mahdollisuuden tarjota tekstityksiä eri kielillä. 
Tein edellä mainitusta kokeilun, mutta en julkaise sitä, sillä ei se oikein toiminut sovellusta esittelevässä ruudunkaappausvideossa. Siitä tuli parempi, kun käytin puhekieltä ja puhe kulkee ruudulla näkyvän kanssa täysin samassa tahdissa. En ole vielä keksinyt, mihin itse tätä toimintoja käyttäisin, mutta usea tätä somessa kehui. Tämä lienee parhaimmillaan silloin, kun tekee videolle tarkan käsikirjoituksen. Työtapa pakottaa puhumaan vain sen, mikä on suunnitelmassa eikä puhuja päädy harhapoluille. Näin ollen valmiit tuotoksetkin ovat hyvin jäsenneltyjä, pysyvät asiassa eikä mukana ole turhia täytesanoja. 

Päivitin tästäkin tekstitystavasta ohjeet Ruudunkaappausvideot ja Screencast-O-Maticillä tekstitys -diasarjaan. Myös itse sovellus neuvoo hyvin eteenpäin tarjoamalla englanninkielisiä ohjevideoita kysymysmerkkien takaa.


Tekstittäminen mobiilisovelluksella ja PowerPointilla

Tein Tekstittäminen Clips-sovelluksella -videon (2:08 min) esittelemään maksuttoman iOS-mobiilisovelluksen mahdollisuutta tekstittää suomenkielisestä puheesta. Sen avulla voi korjata sovelluksen väärin ymmärtämät kohdat.

Esa Riutan ohjevideo Näin tekstität minkä tahansa etäkokouksen (3:03 min) näyttää, miten saa reaaliaikaisen ja automaattisen tekstityksen suomenkieliselle puheelle PowerPointin avulla. Tekstityksen voi toki tallentaa videolle esitysmateriaalien kanssa, mutta PowerPointin idea on reaaliaikaisessa tekstityksessä. Puutteena on, että tekstitystä ei saa tekstimuotoisena talteen ja jälkikäteen editoitavaksi, mikä olisi ymmärrettävyyden kannalta tärkeää.

22.3.2021

YouTube: kanavan ja videon asetukset kuntoon!

Jaoin ensimmäisen videoni YouTubeen yhdeksän vuotta sitten, mutta oikeastaan vasta tänä lukuvuonna laitoin YouTube-kanavani kuntoon lisäämällä esittelyvideon, tekemällä soittolistoja ja osioita ja hankkimalla osoitteeksi youtube.com/c/MatleenaLaakso. Viimeisimmäksi olen harjoitellut tekstittämistä, kokeillut niiden kääntämistä ja lisännyt aikaleimoja pidempiin videoihin. 

Tästä innostuneena kokosin alle upotetulle videolle ja uuteen päivittyvään diasarjaan perustietoja YouTuben käyttämisestä sinne ajoittain videoita julkaisevan näkökulmasta. Samalla irrotan YouTube-diat turhan laajaksi paisuneesta Googlen palvelut opetuksessa -diasarjasta. Tarkempia tietoja YouTubesta löytyy hyvin sen suomenkielisistä ohjeista.  

Videoiden tekstittäminen

Olen viime aikoina innostunut videoiden tekemisestä. Yhtenä sytykkeenä tähän on ollut videoiden tekstittämisen opettelu. Se onnistuu mm. YouTuben omalla työkalulla (YouTuben ohje), mitä esittelen alla diasarjassa. Lyhykäisyydessään suosittelen valitsemaan työkalusta kohdan keskeytä kirjoitettaessa. Sen jälkeen toimi seuraavasti: Kuuntele repliikki, kirjoita se, korjaa ajastukseen, milloin repliikki loppuu, lisää PLUS-merkistä uusi repliikin paikka ja sitten toista. Lihavoidun kohdan huomioiminen nopeuttaa tekstittämistä merkittävästi.

Tekstitystyökalu ei vielä tue automaattista tekstitystä suomenkielisestä puheesta. Kun olet tehnyt suomenkielisen tekstityksen, voit kääntää sen automaattisesti muillekin kielille. Toki automaattikäännökset kannattaa oikolukea, vaikka toisaalta voisinhan appiukkoni tavoin käyttää kansainvälisissä yhteyksissä sukunimeä Valley. Vaikket tekisi käännöstä eri kielille, voi katsoja silti valita videoon haluamansa kielen automaattikäännöksellä.  

Tekstittämisestä olen blogannut aiemminkin ja muilla sovelluksilla se onnistuu myös suomenkielisestä puheesta, siitä lisää bloggauksen alaosan linkeissä. Kannattaa myös tutustua tekstitysten laatusuosituksiin, joiden tavoitteena on yhtenäistää suomenkielistä tekstitystä. 


Hyviä sovelluksia videoiden tekemiseen

Jos kaipaat vinkkejä sovelluksista, joilla voi tehdä videoita, seuraavassa on listaus muutamasta hyvästä ja peruskäytön osalta maksuttomasta sovelluksesta. Linkeistä löydät bloggauksia tai diasarjoja.


Muita lähteitäni tekstittämisestä ja 360-videoista



2.3.2021

Innostuin videoista #jaajotain

Jaa jotain -teemaviikko 1.-5.3.2021. Otavia ja Suomen eOppimiskeskus.
Hyvää Jaa jotain -viikkoa! Kansainvälistä avoimen oppimisen teemaviikkoa on vietetty Suomessa vuodesta 2013. Sen tavoitteena on, että mahdollisimman moni jakaisi jotain tekemäänsä oppimateriaalia muidenkin käyttöön. Jaetut materiaalit kannattaa merkitä Creative Commons -lisenssillä, jotta mukana kulkee tieto siitä, millä ehdoilla niitä saa hyödyntää.

Alla nostan esiin materiaalejani, joita olen jakanut avoimella lisenssillä nyt kymmenen vuoden ajan. Loppuun kokosin teemaviikon keskeisiä linkkejä, mistä löydät myös tapahtumatietoja.



Tilaa YouTube-kanavani

YouTube oli minulle pitkään vain paikka jakaa videot, jotka upotin blogiin. Viime aikoina olen tehnyt monia ohjevideoita, jotka eivät liity bloggauksiin ja joita en kaikkia ole tänne blogiin jakanut. Alla poimintoja tämän vuoden videoista. Näiden lisenssi vaihtelee, mutta kaikkia julkisesti jakamiani videoita saa esittää, linkittää ja upottaa vapaasti. Osan videoista olen tekstittänytkin. Tilaa YouTube-kanavani, löydät sen nimelläni: youtube.com/c/MatleenaLaakso


Lue tämä, jos jaat diojani esim. intrassa tai hankesivustolla

Diasarjojani on katsottu verkosta yli miljoona kertaa. Niitä on jaettu kymmenien oppilaitosten ja hankkeiden sivustoille - ISO KIITOS siitä teille jakajille! Ongelmana on se, että aikanaan käyttämäni palvelut eivät ole vuosiin mahdollistaneet diojen päivittämistä. Siksi olen siirtänyt kaikki päivittyvät ohjediat SpeakerDeck-palveluun -  siis ne diat, missä on päiväyksenä vain kuukausi ja vuosi,  

Jos olet jakanut päivittyviä ohjedioja SlideSharesta tai AuthorStreamista, pyydän, että päivittäisit sivuillesi linkit uusimpiin versioihin SpeakerDeckissä. Löydät linkit kootusti tämän blogin koulutusdiojen sivulta. Diasarjojen perässä on linkkejä mm. yksittäisiin bloggauksiin esimerkkeineen ja ohjevideoineen. Vaihtoehtoisesti voit myös jakaa linkin tälle sivulle.

Jaan edelleen SlideSharessa yksittäisten koulutuspäivien diat ja niisä saa toki myös jakaa, mutta niitä en julkaisuajan jälkeen päivitä. 


Teemaviikon webinaareja ja sivustoja

17.2.2021

Virtuaaliretket ja kieltenopetus

Osakkeen eli Pirkanmaan ranskan, saksan, venäjän ja espanjan lukio-opettajien helmikuun ainetiimin verkkotapaaminen alkoi LOPS-teemoilla ja lyhyillä ainetiimikohtaisilla keskusteluilla. Sieltä talteen kieliprofiilin linkki ja Sukolin kieliprofiiliwebinaari sekä vinkki, miten Teamsissa näkee chatin myös materiaalia jakaessaan.

Tapaamisen toisena ja kaikille yhteisenä teemana oli kysymys siitä, miten kieltä ja kulttuuria voi opettaa etäyhteyksien välityksellä innovatiivisesti? Miten perinteisesti toteutetun matkan ulkomaalaiseen ystävyyskouluun voisi toteuttaa virtuaalisesti? 

Tutustuimme etenkin sovelluksiin, joiden avulla kuvista ja videoista (myös 360) saa tageja lisäämällä luotua virtuaalimatkoja. Sitten onkin vain mielikuvituksesta kiinni, millaisia sisältöjä niihin tageilla luo. Voit tuoda esim. tekstiä, kuvia, videoita, äänittää selostuksen, upottaa verkon sisältöjä tai lisätä linkin tehtäväalustalle, kyselyyn tai testiin. Tämän blogin koulutusdiojen sivulta löydät vinkkejä kymmeniin verkon maksuttomiin sovelluksiin, joiden avulla voi luoda tällaisia tehtäviä tai kyselyitä.

Kun opiskelijat ovat lukioissa oppijan roolissa, sopii sisältöjen luominen erinomaisesti myös heille - ei vain opettajille. Ja toki monenlaista valmistakin materiaalia verkosta löytyy, esimerkiksi virtuaalivierailut ulkomaisissa museossa.  

Harjoittelimme etenkin suomalais-amerikkalaista ThingLinkiä, mutta esillä oli muitakin sovelluksia. 
Voit lukea lisää teemasta myös blogijulkaisusta Virtuaaliretkeilyä kotisohvalta ja sen linkeistä. 


 

-   -   -   -   -
Tämä bloggaus on julkaistu alunperin ainetiimien blogissa 16.2.2021 (linkki alkuperäiseen).

12.2.2021

Adobe Spark ja ThingLink verkkosisällön tuottamisessa


Oppija ikä kaikki -hankkeen TAKKin tämän viikon verkkotyöpajassa teemana oli sisällön tuottaminen Adobe Sparkin kolmella työkalulla ja interaktiivisten sisältöjen luominen ThingLinkillä.
Ne kuuluvat suosittuihin työkaluihin, joita mm. oppilaitoksissa käytetään paljon. ThingLinkin peruskäyttö on opettajille maksutonta, mutta TAKKin hankkima oppilaitoslisenssi mahdollistaa, että myös oppijat voivat tuottaa sisältöjä. Onkin tärkeää, ettei verkkosisältöjen luominen ole vain opettajien iltapuuhaa, sillä opiskelijathan ne oppimassa ovat ja myös työelämä edellyttää monipuolisia digivalmiuksia. 

Molemmat sovellukset laajentavat oppijoiden työkaluvalikoimaa osaamisen osoittamisessa ja erilaisten tehtävien tekemisessä perinteisen kirjoittamisen, lukemisen ja videoiden katsomisen ohella. ThingLinkillä voi luoda interaktiivisia kuvia, videoita ja virtuaalimatkoja, myös 360-sisällöistä. Sparkin kolmella sovelluksella voi luoda videoita, verkkojulkaisuja ja erilaisia kuvia, esimerkiksi infograafeja.

Adobe Sparkin peruskäyttö on maksutonta kaikille, jopa kaupalliseen käyttöön, mikäli käyttää omia tai Adoben sisältöjä. Koulutuksen järjestäjä saa siitä maksutta käyttöön GDPR-turvallisen Premium-version, mikäli Spark liitetään käyttäjähallintaan. Kuluttajaversion ikäraja on 13 v, mutta Premiumin avulla myös nuoremmat voivat käyttää sitä. Käyttäjähallintaan liittämisen voi tehdä itse (ohjeet tietohallinnolle) tai teettää IlonaIT Oy:llä hintaan 300 €. Tämän koulutuksen myötä Sparkista innostuttiin niin kovasti, että Spark hankittiin myös TAKKiin. Ennestään se on tällä suunnalla jo mm. Tampereen korkeakouluyhteisön ja Tampereen kaupungin (ainakin toinen aste) käytössä. 

Olen näitä molempia palveluita jo niin monessa bloggauksessa aiemmin hehkuttanut, etten enää meinaa keksiä uutta sanottavaa, mutta linkkaan tähän päivittyviä ohjeita ja esimerkkejä kiinnostuneille.


Adobe Spark

ThingLink


Käytä molempia yhdessä


-  -  -  -  -  
 
Olen julkaissut tämän bloggauksen alun perin TAMKin koordinoiman Oppija ikä kaikki -hankkeen blogissa (linkki alkuperäiseen bloggaukseen).

20.1.2021

Videon tekstitys puheesta Screencast-O-Matic -sovelluksella

Ruudunkaappauskuva automaattisen 
teksityksen editointinäkymästä.
Olen viime kuukausina harjoitellut tekstittämistä Screencast-O-Matic-sovelluksella. Se on helppo käyttää ja useimmiten minulta kysytäänkin, kauanko tekstittäminen vie aikaa. Vastaan kysymykseen alla ja jaan muitakin kokemuksia. Varsinaiset ohjeet löydät sovelluksen sisältä (englanniksi) sekä alle upotetusta päivittyvästä diasarjasta Ruudunkaappausvideot ja tekstittäminen Screencast-O-Maticillä.

Screencast-O-Maticin voi maksutta ladata koneelle ilman admin-oikeuksia. Sovelluksella voi tallentaa jopa ilman kirjautumista max 15 min ruudunkaappausvideoita. Kirjautumalla saa lisäominaisuuksia ja maksullisella versiolla (alk. 1 $/kk, TAMK & TAU: kirjautumisohje intrassa) voi tekstittää tällä tai muulla sovelluksella tehdyn videon automaattisesti suomenkielisestä puheesta. Toki se vaatii editointia niin kieliasun kuin usein myös ajoituksen suhteen.

Ensimmäisen kokeilun tein Lasten lehtikone -videoon (6:14 min). Aloitin äänittämällä videon ja ryhdyin muokkaamaan tekstitystä. 20 min jälkeen päätin tehdä videon uudelleen yrittäen puhuta selkeämmin ja hitaammin, jotta korjattavaa jäisi vähemmän. Ajattelin, että jos video tuntuu liian hidastempoiselta, YouTubessa on mahdollisuus katsoa se nopeutettuna. Kaikkiaan tekstitysprosessi vein kaksi tuntia, mistä suuri osa kului siihen, kun selvittelin, miten saan videolta pois oheisessa kuvassakin näkyvät tyhjät kohdat, missä ei ollut tekstitettävää sisältöä, vaan vain joku huokaus ja muu napsahdus. Se onnistuu vain SRT-tiedostoa muokkaamalla, mistä kerron tarkemmin diasarjassani.

Olen aiemmin kokeillut automaattista puheen tekstitystä Applen Clips-sovelluksella sekä tekstittänyt yhden lyhyen YouTube-videon ja se onnistui todella helposti, mutta aikaahan sellainen vie. Screencast-o-Matic on minulle tuttu, mutta nyt käytin ensikertaa maksullista versiota, jossa opettelua vaati vain tekstitys. Siihen perusohjeeksi riittää sovelluksen oma tekstityksen ohjevideo (englanniksi, 1:58 min), joka esittelee kolme tekstittämisen tapaa: puheesta, tiedostosta tai videoon tekstinä lisäten. 


Kauanko puheesta luodun tekstityksen korjaus vie aikaa?

Sovellus kuin sovellus, ensimmäinen yritys sisältää aina opetteluaikaa ja toisen videon tekstittää jo nopeammin. Kun puheesta haluaa tekstittää, työtä helpottaa käsikirjoitus, selkeä ja rauhallinen puhe sekä lyhenteiden, erikoisten ja vieraskielisten sanojen välttäminen, vaikka sovellus niitä jonkin verran tunnistaakin. Esimerkiksi Kiipulassa digitutoreita kutsutaan digi-innostajiksi ja tästä oli videollani varsin monta eri versiota, mm. digin ostajat, innokkaat ja kiinnostavat. 

Paljonko tekstittämiseen menee aikaa, kun käyttää automaattista tekstitystä puheesta ja sitten korjaa sekä tekstityksen että ajoituksen? Paljon, ainakin kun ei ole ammattilainen ammattilaisen välinein. Prosessi eteni useimmiten seuraavasti: Katsoin videon kerran ja tein samalla korjaukset editoitinäkymässä. Sitten latasin tekstitykset SRT-tekstitystiedostona ja katsoin videon uudestaan korjaten kohdat, mitä ei editointinäkymässä voinut korjata. Sitten latasin tekstitykset takaisin videolle ja katsoin vielä kerran, pieniä muokkauksia tehden. Välillä jouduin muutamaan kertaan toistamaan edellä mainitun. 

  • Lasten lehtikone (6:14 min), tekstitys ja sen opettelu yli 2 h 
  • SharePoint Spaces eli tilat-työkalun esittely (2:25 min), tekstitys 23 min 
  • YouTube-kanavani esittelyvideo (1:45 min), tekstitys noin 20 min
  • Video H5P-työkaluista (11:24 min)
    • Mitä ovat H5P-työkalut? -video niin, ettei automaattista tekstitystä ole korjattu. Virheitä on paljon, sillä suomenkielisen puheen lomassa vilisee englanninkieliä sanoja ja lyhenne H5P tuottaa jatkuvasti ongelmia. 
    • Tekstityksen korjaus kesti ensin 65 min (SRT-tiedoston muokkaus) ja sitten vielä 45 min, kun esikatselin videon ja tein viimeiset korjaukset.
    • Tässä linkki korjattuun tekstitettyyn H5P-videoon.
  • Miten esitän Teamsissa dioja? (4:45 min), tekstitys 50 min 
  • Kiipulan Digi työtavaksi (5:03 min), tekstitys 30 min
  • Matleenan blogin esittely ja demo tekstityksestä (7:09 min), tekstitys 21 min (lue lisää alta)
  • Sukujuhlavideo (10 min), tekstitys 2:30 h (lue lisää alta)


Laadusta tinkimällä tekstityksen korjaus vie aikaa tuplasti videon keston 

Kokeilin tänään, miten nopeasti saan puheesta tehdyt tekstitykset korjattua, jos tingin laadusta ja teen korjaukset vain editointinäkymässä, mikä kyseisen videon tapauksessa riitti hyvin - mutta ei aina toimi. Matleenan blogin esittelyä ja demo tekstityksestä (7:09 min) -videon tekstittämisen korjaus kesti 21 min. Siinä ajassa kävin tekstitykset kertaalleen läpi editointinäkymässä. Korjasin virheelliset tekstit sekä isot ja pienet kirjaimet ja välimerkit, joissa sovellus ei ole taitava. Ajalliseen synkkaukseen en juuri puuttunut eikä puhe aina ole synkassa tekstityksen kanssa. Tekstityksessä asiat on välillä ilmaistu toisin, mutta sisältö ei muuttunut. Tekstitykseen jäi kirjoitusvirheitä, mutta moneen käyttöön tällainen on riittävän hyvä. Lopuksi latasin SRT-tiedoston ja vein sen sellaisenaan YouTubeen videon kanssa. 


Milloin aikaa menee paljon enemmän?

Tekstitin myös kaksi sukujuhlavideota ja ne nostivat esiin aivan toisenlaisia haasteita kuin puheeseen perustuvat videot. Tällaisen videon tekstitys oli huomattavasti hitaampaa. Yhden 10 min. videon tekstitys kesti 2:30 tuntia. Videoilla tekstitys oli tarpeen kahdesta syystä: tiedän katsojissa olevan huonokuuloisia ja toisaalta ääniraita on paikotellen todella huono eikä puhe kuulu selkeästi. Automaattinen tekstitys puheesta ei ollutkaan enää kovin hyvä idea, koska se ajoitti tallenteelle lukuisia kohtia, missä se luuli olevan puhetta, vaikka kyse oli monenlaisista taustaäänistä, joita arjessa syntyy ja parikymmenhenkinen sukulaisporukka monine lapsineen tuottaa. Automaattisesti luotuja tekstipaikkoja ei voi poistaa kuin SRT-tiedostosta. 

Tällainen video olisi todennäköisesti helpompi tekstittää kokonaan käsin. On outoa, että liian hiljaiseen kohtaan ei pysty lainkaan lisäämään tekstitystä editointinäkymän Sync Pointilla. Esimerkiksi videon hiljainen lapsen lauluesitys oli tekstitettävä SRT-tiedostoon kirjoittaen (siis ei vain tekstitys vaan myös ajoitus numeroin), vaikka juuri tällaisissa liian hiljaisissa kohdissa tekstitys on tarpeen. 

Videoilla oli myös paljon laulua. Se on puhetta hitaampaa, joten tekstityksen tempokin on hitaampi. Lisäksi Screencast-O-Matic jakaa tekstin harmillisesti pilkusta eri riveille, jolloin tulee kiusaus rikkoa kielioppia, jotta kokonaisuus olisi luontevampi. Esimerkiksi Keski-Suomen laulun tämän säkeen sovellus haluaa jakaa kolmelle riville: "ah, polut korpia kiertävät, kaidat".

Jos tekstityksen haluaa luoda kokonaan käsin SRT-tiedostona, tai muokkata sitä, se näyttää tällaiselta: 

53
0:05:11,400 --> 0:05:15,400
Minä olen vielä pikkuinen,

54
0:05:15,400 --> 0:05:19,400
ja siksi tahtoisin,

55
0:05:19,400 --> 0:05:26,400
oppia tän´maailman, paljon paremmin.


Mitä kysymyksiä jäi avoimeksi?

  • Paljonko on hyvä selkokielistää puhekieltä tekstityksessä? Hyvin kuulevia voi häiritä, jos puhe ja teksti eivät ole synkassa. Näin varsinkin YouTubessa, missä tekstitys pitää erikseen ottaa pois päältä. Toisaalta puhekielessä ajatus poukkoilee, joten lauseiden muotoileminen selkeämmiksi tukee saavutettavuutta. Tv-sarjojenkin tekstitys on usein tiiviimpää kuin puhe.
  • Kuinka tarkkaan tekstityksen on vastattava puhetta? Yhdellä videolla viittasin virheellisesti videon kommentteihin, kun tarkoitin videon kuvausta. Voinko tällaisen lapsuksen korjata tekstityksessä?  
  • Milloin YouTuben tekstitystyökalu on parempi? Uskoisin sen olevan parempi sukujuhlat-tyyppisille videoille, missä ei ole yhtä selkeää puheraitaa, vaan monenlaisia taustaääniä. Tosin omalla kohdalla haaste on, että perhevideoita en useinkaan voi tai halua YouTuben kautta jakaa.
  • Paljonko kannattaa nähdä vaivaa puheen ja tekstityksen yhtäaikaisuuden eteen?


Hyviä lähteitä videoiden tekstityksestä


13.1.2021

Työvuosi 2020

Perinteiseen tapaan aloitan blogivuoden kokoamalla yhteen kulunutta työvuotta 2020. Työskentelin freelancerina sekä sivutoimisessa työsuhteessa kolmen oppilaitoksen hankkeissa. Pääasiallinen työni oli digipedagogiikkaan liittyvä kouluttaminen, mutta tein myös mm. ohjausta, rakensin verkkokursseja ja ylläpidin kahta blogia. 

Vuotta leimasivat koronan vuoksi etäkoulutukset ja kova kysyntä digipedagogiselle osaamiselle. Muutos ei sikäli ollut itselleni kovin suuri, että normaalistikin reilu 30 % koulutuskerroistani tapahtuu etänä ja olen pitkään tehnyt töitä kotoa käsin - minulla on oma työpiste, osaaminen ja työrauha. 

Vuoden suurimmat haasteet kohtasin ajoittain aivan järjettömän kiireen kautta, mikä tarkoitti tavallistakin enemmän työskentelyä iltaisin ja viikonloppuisin. Maaliskuussa koulutukset siirtyivät verkkoon, peruttiin tai siirrettiin myöhemmäksi. Vei paljon aikaa sopia kymmenien tahojen kanssa, miten koulutukset toteutetaan. Usein muuttuivat myös aikataulut ja teemat. ITK-konferenssin siirtäminen vapautti kolme kullanarvoista päivää huhtikuun alkuun ja työmatkojen poisjäänti vapautti paljon aikaa uusille koulutuksille. Koska koulutukset tavoittavat vain rajallisen määrän opettajia, bloggasin etenkin maaliskuussa tavallista ahkerammin ja pyrin tukemaan opettajia somessa. Pidin keväältä päiväkirjaa, jonka julkaisin syksyllä otsikolla Täydennyskouluttajan koronakevät viikko viikolta.

Ylivoimaisesti kysytyin koulutusteema kuluneena vuonna oli osallistujien aktivoiminen ja osallistaminen etenkin verkkotapaamisissa. Pidin myös monta koulutusta verkkokurssien luomisesta ja videoneuvottelujärjestelmien käytöstä. Työkaluista opetin eniten osallistamisen työkaluja (Padlet, Flinga, AnswerGarden, erilaiset kyselyt,..) ja sisällön tuottamista (ThingLink, H5P, Adobe Spark,..).

Ohjelmasta katosivat melkein kaikki AR/VR/360-teemat, jotka mielellään vaatisivat lähitapaamista. Kaikesta osallistamisesta huolimatta tunnin tai parin verkkokoulutukset olivat opettajajohtoisempia kuin lähitapaamiset olisivat olleet, varsinkin kun Teams oli pääasiallinen yhteydenpitoväline eikä se paria poikkeusta lukuun ottamatta vielä viime vuonna tukenut ryhmiin jakautumista. Koin, että etätoteutukset vaikeuttivat eniten digitaidoiltaan heikompien ohjaamista ja toisaalta ryhmän yhteistä keskustelua. 

Infograafin sisällöstä ei mainuttu muussa tekstissä: Suositus hashtagit #digipeda #etäopetus ja #etätyö. 39 palkanmaksajaa (oppilaitoksia, kaupunkeja, kirjastoja, yrityksiä ja yhdistyksiä). 35 bloggausta ja 164 000 blogivierailua. Työsuhteeni olivat Kiipulaan, TAMKiin ja Tampereen yliopistoon (+ jokunen lyhyt). Diojani katsottiin 196 000 kertaa, kaikkiaan miljoonasti. 21 matkapäivää, 8 yötä työmatkalla ja 6. kertaa BETT-messuilla. Somen tärkeimmät: Facebook-ryhmät, Twitter ja LinkedIn.
Adobe Sparkilla tehty infograafi koronavuoden 2020 töistäni.


Suosituinta tässä blogissa

Edellä olevasta infograafista näkyy, miten maalis-huhtikuu keräsi blogiini eniten lukijoita ja sama trendi näkyy muissakin somekanavissa - varmasti myös kollegoillani. Kirjoitin 35 blogijulkaisua ja niitä luettiin 164 000 kertaa. Kaksi luetuinta julkaisua on keräsi yli 5000 lukukertaa, mutta niidenkin ohi menivät blogisivut sähköisistä kokeista ja koulutusdioista. Uusi H5P-työkalujen blogisivu ei vielä ehtinyt nousta korkealle. Kaikkien aikojen luetuimmat bloggaukset näet blogin sivupalkista. Listauksen kolmonen ClassroomScreen - open helppo työkalu (2019) olisi alla olevan listauksen yhdeksäs ja samalla luetuin aiempina vuosina kirjoitettu bloggaus. Päivitin sen muutama päivä sitten. 
  1. Vinkkejä etäopetukseen
  2. Flinga - helppo osallistamisen sovellus 
  3. Sanapilvet opetuksessa
  4. Kuvakortit ja visualisointi
  5. Miten esitän dioja Teamsissa?
  6. Virtuaalinen luokkaretki: luo oma tai käytä valmista
  7. Ilman kirjautumista toimivia sovelluksia 
  8. Miten arvioida etänä 

Ennätyksiä somen tunnusluvuissa


Opetusalan ammattilaisten aktiivisimmat someryhmät hiljenevät kahdesti vuodessa - juhannuksena ja jouluna. Meitä aktiiveja liikkuu siellä siis runsain määrin myös iltaisin ja viikonloppuisin. 

Kun maaliskuussa siirryttiin laajasti etäopetukseen ja etätöihin, tilanne muuttui täysin. Ihan sama mihin aikaan viikosta tai vuorokaudesta somessa työskenteli, vuorovaikutusta syntyi heti ja palautetta sai välittömästi. Ohessa on tilastoa maaliskuun tviittaamisestani, etenkin sen kahdesta viimeisestä viikosta, jolloin valmislaki sulki Suomen.

Vaikka itse miellän tämän blogin tärkeimmäksi nettiosoitteekseni, kävijöitä on tätäkin enemmän diasarjoissani, joiden katsomiskerroissa ylittyi syksyllä miljoonan kävijän raja. Uutta oli se, että nyt löytyi haastaja SlideSharelle: katsomiskerroista noin kolmannes tuli SpeakerDeckin kautta. Sinne olen jakanut noin 30 päivittyvään diasarjaa. SlideSharea käytän lähinnä yksittäisten diasarjojen jakamiseen. AuthorStreamin käytöstä luovuin. 



Työt Kiipulassa, Tampereen yliopistolla, TAMKissa ja Osakkeessa

  • Kiipulan ammattiopiston reilun kahden vuoden Digi työtavaksi -hanke ja samalla työsuhteeni digipedagogisena asiantuntijana päättyi vuodenvaihteeseen. Kiitos Kiipula! -bloggauksessa kerron hankkeesta interaktiivisen videon keinoin.
  • Tampereen yliopistolla työskentelin kuluneen vuoden asiantuntijana tukien korkeakouluyhteisön digipilotteja eli kuuden laajan verkkokurssikokonaisuuden tekijöitä. Osa kursseista on suunniteltu ensi sijassa tutkinto-opiskelijoille, osa täydennyskoulutukseen tai myytäviksi kursseiksi. Yhdestä on tulossa myös väylä yliopistoon, pääsykokeen vaihtoehdoksi. Digipilotit olivat osa laajempaa Jatkuvan oppimisen strategista kehityshanketta, jotka jatkuu edelleen. Digipilotteihin liittyvän työn lisäksi pidin Tampereen yliopiston henkilöstölle ja täydennyskoulutusryhmien osallistujille 13 muuta verkkokoulutusta.
  • TAMKissa olen työskennellyt sivutoimisesti 2016 alkaen erilaisissa täydennyskoulutushankkeissa. Listasin alle kuluneen vuoden hankkeet. Sen lisäksi koulutin yhdessä tilauskoulutuksessa.
  • Pirkanmaan lukioiden ainetiimitoiminta olen koordinoinut syksystä 2018 alkaen. Se on osa Osakkeen toimintaa, jolle ehdin järjestää alkuvuodesta jo 15. suositun Pedagoginen piristysruiske -koulutuksen.


Bloggaukset aiemmista työvuosistani

Työvuosi 2019