Digikivaa vuoden viimeisiin koulupäiviin

Viimeksi tänä aamuna luin somesta pyynnön vinkata kivoja juttuja viimeisiin koulupäiviin, lähinä tai etänä. Alla viisi vinkkiä parin viime vuoden bloggauksistani.

Samalla mainostan tulevia osin avoimia ja osin tietylle kohderyhmälle suunnattuja verkkokoulutuksia, joita pidän keväällä eniten TAMKin kautta, mutta myös monen muun organisaation kautta. Lue lisää ja ilmoittaudu Tervetuloa-blogisivun linkeistä.  

Lämmin kiitos kaikille teille lukijoille ja kiitos myös runsaasta palautteesta, jota blogistani jatkuvasti saan. Tämän bloggauksen myötä toivotan onnellista joulun aikaa!

Blooket: uusi pelillinen monivalintakysely (5/2021)

Tykätty ja kiva uusi monivalintakisa, missä myös sattuma ja/tai pelistrategiat vaikuttavat menestymiseen. Aloita vaikka kultajahdista ja opettele yhdessä oppijoiden kanssa haastavampiakin pelimoodeja. Tarjolla on valmiita kyselyitä, mahdollisuus tuoda niitä Quizletistä tai voit luoda omia. Maksuton versio toimii max 60 pelaajalle.

Hyvää peliviikkoa opettajat! (11/2021)

Peliviikon bloggauksessa nostin esiin oppimispelien koonnin, pelilliset Blooket-kyselyt ja ThingLinkin, minkä opettajalisenssillä voi luoda pakopelejä (tai käyttää valmiita) ja kalliimmalla koululisenssillä myös luoda skenaarioita. Näitä tuskin ehtii enää ennen joulua tehdä, joten ota ThingLink vinkkinä talteen alkuvuoteen ja ilmoittaudu em. blogisivun ThingLink-webinaariin tai laajempiin webinaarisarjoihin monipuolisista verkon työkaluista. 

Jouluinen X-breikki (12/2020)

Liikkuvan koulun kehittämä liikunnallinen kysely, ja minun ikisuosikki. Käytä valmista tai luo oma kysely diasarjaksi. Oppijat vastaavat kysymyksiin liikkeillä ja kysymyksinä toimivat esimerkiksi oikein/väärin-väitteet ja mielipidekysymykset. Pikkujouluissa tonttulakki mukaan: "Jos olet sitä mieltä, että... laita tonttulakki päähän!"

Kuvakortit ja visualisointi (3/2020)

Kuvakortit ostettuna, tulostettuna tai verkkokuvina käytettynä toimivat lukukauden lopussa mm. palautekeskustelun apuna tai vaikka joulusta, sen merkityksestä, perinteistä ja lomasta keskustelun aktivoijana. Kuvat herättävät meissä kaikissa erilaisia mielikuvia eikä niitä käytettäessä kuule lausetta: "Mulle ei ole mitään lisättävää edellisiin kommenteihin." 

Sanapilvet opetuksessa (3/2020)

Sanapilvet ovat helppo ja monikäyttöinen työkalu. Kerää ennakkotietoa teemasta, kysy mielenkiinnon kohteista tai siitä, mikä on vaikeaa. Käytä myös opitun kokoamiseen, ohjauksen tukena tai palautteen keräämiseen. Laita oppijat tekemään toisilleen arvoituksia sanapilvinä: mikä kirja, mikä maa, mikä verkon työkalu? Keskustelua syntyy hyvin myös metaforista. Kokeile itse ja vastaa lyhyesti jatkamalla lausetta: Joululoma on kuin...

Teamsilla tekstittäminen, Wordilla litterointi ja PowerPointilla kääntäminen

Syyskuun Mitä uutta #digipeda sovelluksissa? -bloggausta kirjoittaessani havahduin siihen, miten paljon Microsoft on tehnyt viime aikoina saavutettavuuden eteen. Alle upotetuilla videoilla näytän Teamsin kaksi tapaa tekstittää videoita, sen miten Wordilla voi sanella ja myös litteroida puhetta sekä sen, miten PowerPointit voi kätevimmin kääntää vieraalle kielelle. 

Videolla unohdin näyttää, mistä transkriptio (yläkulma) ja tekstitys 
(alakulma) löytyvät Teams-tallenteella, kun sitä ei ladata tiedostona
ulos M365:sta, joten näytän sen kuvassa.
CC-merkintä videoissa kertoo tekstitystavasta (Closed Captions),
ei tekijänoikeuksista. Jos YouTube-videossa on Creative Commons -lisenssi,
 tieto löytyy videon kuvauksesta kuten alla olevissa videoissa.

Kun innostuin näitä videoita tekemään, kokosin samalla myös aiemmat Microsoftin sovellusten ohjevideoni omaksi soittolistakseen. Viime vuonna julkaisemani videot liittyvät bloggauksiin SharePoint Spaces eli tilat ja Miten esitän Teamsissa dioja? Lisäksi olen tehnyt videon Microsoftin syventävästä lukuohjelmasta, joka toimii monien Microsoftin sovellusten ohella mm. ThingLinkissä, Flipgridissä ja Minecraftissa.

Monelle oppimateriaalien ja verkkosisältöjen tekijälle saavutettavuus näyttäytyy ennen kaikkea videoiden tekstittämisenä. Siihen olen jakanut vinkkejä aiemminkin (ks. koulutusdiojen ja ohjeiden sivun kohta tekstitys). Saavutettavuus on kuitenkin laajempi juttu. Se on kuin esteettömyyttä, mutta verkkomaailmassa. Pyörätuoliluiskien sijaan rakennetaan verkkosisältöjä, joita esimerkiksi näkövammaiset voivat helposti käyttää. 

"Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni erilainen ihminen voi käyttää verkkosivuja ja mobiilisovelluksia mahdollisimman helposti. Saavutettavuus on ihmisten erilaisuuden ja moninaisuuden huomiointia verkkosivujen ja mobiilisovelluksien suunnittelussa ja toteutuksessa." -AVIn saavutettavuusvaatimukset

 

ThingLink-skenaario: 360-kuvaamisen opas

Thinglink julkaisi viime viikolla skenaario-työkalun. Sen avulla voi luoda oppijoille erilaisia polkuja, joita he ohjaavat omilla valinnoillaan. Pohjana ovat ThingLink-kuvat, videot ja 3D-mallit.

Itse skenaarioiden luominen on erittäin helppoa ja esittelen sen alle upotetulla videolla. Sen sijaan suunnittelu ja itse sisältöjen luominen vie kyllä aikaa. Skenaariossa oppija voi tehdä valintoja esimerkiksi osaamisen tai mielenkiinnon kohteidensa perusteella. Voit määritellä, että oppijan tulee ajatuksella perehtyä sisältöön eikä hän pääse jatkamaan matkaa ennen kuin on vastannut oikein avoimeen tai monivalintakysymykseen.

ThingLink suosittelee skenaarioita erityisesti reaalimaailman tilanteiden simulointiin, missä edetään haasteen kautta valintaan ja sitten nähdään valinnan seuraus. Tätä kaavaa voi toistaa pitkin tarinaa. Voit luoda kahdenlaisia skenaarioita: Lineaarinen skenaario mahdollistaa oppijalle vain yhden polun eli kaikki valinnat johtavat lopulta samaan lopputulokseen. Haarautuva skenaario mahdollistaa useamman erilaisen polun kulkemisen ja siten erilaiset lopputulokset. Tässä oppija näkee valintojensa syyt ja seuraukset lineaarista skenaariota paremmin. Myös opettaja saa tallennettua analytiikkaa ja vietyä sen esimerkiksi Moodlen suoritusten seurantaan. 

Skenaariotyökalu ei kuulu opettajan ilmaislisenssiin eikä yksittäisen opettajan lisenssiin (35 €). H5P:stä löytyy hyvin samanlainen työkalu: Branching Scenario. Skills Practice: A Home Visit on siitä hieno esimerkki ja aivan samanlaisia lisättynä interaktiivisilla tageilla voi tehdä myös ThingLinkillä - ja selvästi helpommin. H5P itsessään on saatavissa maksutta, mutta tarvitset sitä tukevan ympäristön, joka yleensä tarkoittaa Moodlea tai WordPressiä, jonne H5P-lisäosa on asennettu. H5P-työkaluista voit lukea lisää H5P-blogisivultani.

Lue lisää ThingLink-ohjekuvasta ja sieltäkin löytyvistä päivittyvistä ohjedioista, missä kerron tarkemmin skenaarioista ja niiden luomisesta ja tutustu alle upotettuun 360-kuvaamisen skenaarioon.

PS. Alkuviikon bloggauksessa Hyvää peliviikkoa opettajat! nostin ThingLinkistä esiin lähinnä pakopelit, joita yleensä luodaan luo kierros -tagien avulla. Myös skenaarioilla voi luoda pelillisyyttä esimerkiksi antamalla oppijalle pisteitä tehtyjen valintojen perusteella. 

Hyvää peliviikkoa opettajat!

Peliviikon logo

Peliviikkoa vietetään tänään 8.11. alkavalla viikolla. Se on kirjastojen aloitteesta syntynyt pelikasvatuksen teemaviikko, jota vietetään myös kansainvälisesti. Suomessa tarjolla on vuosittain satoja tapahtumia. Tästä pääset tapahtumakalenterin verkkotapahtumiin ja lisää voit lukea peliviikon verkkosivulta. 

Alla on neljä vinkkiä opetukseen ja pelillisyyteen liittyen. Ainakin Blooketia pääset kokeilemaan oppijan roolissa Osallistavat ja kevyesti pelilliset välineet -työpajassa, jonka pidän Otavian OKO! –hankkeen verkkoseminaarissa Loisto! Uutta virtaa etäopetukseen ja oppilaitoksen näkyvyyteen 18.11.2021 .

Mitä sinun oppilaasi ja opiskelijasi pelaavat?

Tiedätkö, mitä oppilaasi tai opiskelijasi pelaavat? Entä kollegasi? Nopein tapa kartoittaa sitä on AnswerGarden sanapilvi, joka toimii ilman kirjautumista. Kokeile sitä tästä, lisäsin pohjaksi kolme omaa suosikkiani. Katso tarvittaessa ohjeita ja ideoita sanapilvet-bloggauksesta. 

Jos käytät AnswerGardenin oletusasetuksia, pelin nimi näkyy sitä suuremmalla, mitä useampi sen on maininnut. Ohjeista kirjoittamaan sanapilveen vain yksi peli/vastaus. Vastata saa niin monta kertaa kuin haluaa. Alaosan Refresh-napista saat näkyville kaikki vastaukset. Luodun sanapilven pohjalta on hyvä käydä keskustelua pelaamisesta. Kieltenopetuksessa keskustelu käydään opeteltavalla kielellä ja eri oppiaineissa mukaan voi ottaa kyseisen oppiaineen näkökulmaa. 

Oppimispelien Padlet-koonnissa sata peliä tai pelisivustoa

Vuosia sitten oli Keski-Suomessa joku hanke, joka keräsi yhteen oppimispelejä liittäen niitä opetussuunnitelman tavoitteisiin. Kuten usein käy, hanke tuli ja hanke meni - ja samalla tuo koonti katosi. Tästä on noin viisi vuotta aikaa. Kun huomasin listauksen kadonneen verkosta, loin Oppimispelien Padletin. Otin tavaksi lisätä sinne oppimispelejä aina, kun niistä kuulen. Padlet on avoin myös muille muokattavaksi eli voit lisätä sinne oman vinkkisi tai kommentoida siellä jo olevia pelejä.

Blooket julkaissut jo 11. pelimoodin

Bloggasin viime toukokuussa otsikolla Blooket: uusi pelillinen monivalintakysely. Tuon jälkeen Blooket on julkaissut kaksi uutta pelimoodia. Eilen päivitin bloggauksestakin löytyvään eri pelimoodit esittelevään ThingLink-kuvaan uusimman kalastuspelin.

Blooketin avulla voi luoda itse tai käyttää muiden tekemiä monivalintavisoja. Pelaaminen onnistuu livenä tai omalla ajalla tehden joko oppitunnilla tai kotitehtävänä. Pärjäämiseen vaikuttavat osaamisen lisäksi pelimoodin määrittelemät asiat eli useimmiten tuuri ja nopeus, toisissa pelimoodeissa myös pelistrategiat. Riittää hyvin, että vain opettaja kirjautuu Blooketiin.

ThingLinkin kierrokset ja skenaariot

ThingLink mahdollistaa pelillisten elementtien lisäämisen verkkomateriaaleihin (lue lisää ja katso esimerkkejä). Moni opettaja on tehnyt pakopelejä ThingLinkin avulla. Usein ne tehdään niin, että interaktiivisiin kuviin lisätään vihjeitä. Kun vastaus tai koodi on löytynyt, pääsee oppija etenemään seuraavaan seuraavaan kuvaan. 

Thinglink julkaisi viime viikolla uuden skenaario-työkalun, joka tuo paljon lisää mahdollisuuksia oppimisen pelillistämiseen. Skenaarioiden avulla voi luoda erilaisia polutettuja skenaarioita ja antaa oppijoille pisteitä sen mukaan, millaisia valintoja he tekevät. Julkaisen skenaarioista oman blogikirjoituksen myöhemmin tällä viikolla. Esimerkkini skenaarioista opastaa 360-kuvaamiseen eikä ole kovin pelillinen. Esimerkistä ja muista ThingLink-materiaaleistani saat silti varmasti kiinni ideasta ja eväitä omien pelillisten skenaarioiden luomiseen.

Verkon osallistavat työkalut -työpaja

Reipas ajomatka läpi upeiden
ruskamaisemien & hyvää seuraa
toisesta työpajan vetäjästä.

Edellisestä työmatkasta - ja poistumisesta Pirkanmaalta - tuli kuluneeksi yksi vuosi, kuusi kuukautta ja 18 päivää. Tässä välissä oli korona, joka ei vieläkään ole ohi, mutta monia rajoituksia on tällä viikolla jo purettu. 

Soisalo-opisto järjesti eilen Leppävirralla alueellisen perusopetuksen veso-päivän, joka koostui useista rinnakkaisista työpajoista. Minut oli kutsuttu pitämään kaksi työpajaa teemasta Verkon osallistavat työkalut. Jaan tässä sen materiaalit ja linkkejä kokeilluista sovelluksista sekä teemoista, jotka nousivat keskusteluissa tai kysymyksinä esiin.

• Työpajojen yhteiset diat.
• Työpajojen linkit koottiin kahteen Padletiin: aamupäivän paja ja iltapäivän paja. Voit käyttää näitä Padletteja myös siihen, että kokeilet viestin lisäämistä: sen voi esimerkiksi kirjoittaa, piirtää, äänittää tai kuvata.

Sanapilvet

• Kokeilimme kahta sanapilvityökalua: Answergardenilla ryhmä voi luoda yhteisen. WordArtilla jokainen luo oman, mutta sitä voi muokata monipuolisemmin.
• Täydennä Answergarden-sanapilveä teemasta Verkon parhaat sovellukset opetuksessa.
• Sanapilvet opetuksessa -bloggauksesta löydät ohjeet ja esimerkkejä.

Muistitaulut

• Flinga - helppo osallistamisen sovellus -bloggaus, mistä löydät ohjeet ja demoympäristöt. 
• Padlet: kirjautumislinkki, ohjeet, esimerkit ja linkit bloggauksiin.
• Lisäksi Googlella on Jamboard ja Microsoftilla Whiteboard. Niitä voi käyttää Meet/Teams-verkkotapaamisissa tai ihan lähiopetuksessakin.

Sähköiset kyselyt

• Blooket - uusi ja tykätty pelillinen monivalinta, mitä voidaan pelata yhdessä tai minkä voin antaa kotitehtäväksi. Voit tuoda kyselyitä Quizlet-sovelluksesta. Ks. ohjeet ja pelimoodien kuvaus uusi pelillinen monivalinta -bloggauksesta.
• Quizizz - monipuolinen monivalinta pelillisiin kyselyihin, yksilö- tai ryhmätehtäviin, luokassa ja etänä, myös kokeisiin. Kysymysten lisäksi saat mukaan dioja.
• Sähköisten kokeilen blogisivulta löydät esimerkkejä kyselyistä ja laajan diasarjan ohjeista.

ClassroomScreen 

• Kirjautumattakin toimiva taulu, minkä avulla opettaja voi näyttää oppilaille ohjeita, jakaa QR-koodilla linkin tai käyttää ajastinta, kuten me tauon aikana tiimalasia.  
• ClassroomScreenin verkkosivu 
• Bloggaus: ClassroomScreen - open helppo työkalu.

Muita työpajojen linkkejä

• Pixabay: tekijänoikeusvapaita kuvia, videoklippejä, musiikki ja uusimpana äänitehosteita. 
• Ryhmärengin sivuilta löytyy erilaisia harjoituksia mm. ryhmän tutustumiseen ja lämmittelyyn. Työpajoissa käytimme jossittelukysymyksiä. Tällaisia sähköisiä tehtäviä voit luoda WordWallin sivulla maksutta viisi, lisäksi voit käyttää muiden tekemiä tehtäviä. 
• Hyviä lähteitä ja oppaita hybridiopetuksesta.
• Baamboozle - pelillinen tiimikysely.
• QR-koodigeneraattori: Kun haluat luoda koodin linkistä, valitse tyypiksi URL. Koodeja luot helposti myös em. ClassroomScreenilla. Ks. QR-koodit opetuksessa -diasarja.
• Bloggaus kuvakorteista.
• Avointen oppimateriaalien kirjasto.
• Jos olet jo näitä sovelluksia aiemminkin käyttänyt, lue myös edellinen bloggaus: Mitä uutta #digipeda sovelluksissa?

Blooket-kisa innosti opettajia. Oppilaat ovat tästä riemuissaan.
Lokakuussa avautuu ilmaisversion käyttäjille jo 11. pelimoodi.

Mitä uutta #digipeda sovelluksissa?

Kun opettajat aloittelevat uutta lukuvuotta, minun töihin kuuluu ennen kaikkea materiaalien päivittämistä. Alla olen nostanut esiin viimeaikaisia muutoksia seuraavista sovelluksista: Padlet, H5P-työkalut. Adobe Spark, ThingLink, Quizlet, Blooket, Kahoot, Microsoft ja Google. Kahdesta viimeksi mainitusta mukana on vain pari yksittäistä kohtaa ja linkki perusteellisempiin lähteisiin.

Kaikkien näiden peruskäyttö on maksutonta ainakin opettajille ja kaikista löydät tarkemmat ohjeet ja esimerkkejä alla olevista linkeistä sekä kootusti päivittyvien koulutusdiojen ja ohjeiden blogisivulta. Blooket, Quizlet ja Kahoot löytyvät kohdasta sähköiset kokeet ja kyselyt.

Padletissa pieniä muutoksia

Padlet on muistitaulusovellus, jonka voi jakaa muille katsottavaksi tai yhdessä muokattavaksi. Viestien asetteluun on tarjolla seitsemän vaihtoehtoa ja viesteihin voi mm. kirjoittaa, piirtää, äänittää ja tallentaa videoita. Ks. Padlet-ohjeet ja esimerkit. 

• Ilmaisversiollakin voi luoda kansioita.
• Keskustelu-formaatti on poistunut. Jos olit sitä käyttänyt, se näkyy nyt luettelo-formaatissa, mikä oli aiemmin suomennettu virraksi.
• Ulkoasu on hieman päivittynyt mm. linkkien ja liitteiden lisäämisen osalta. Mukana on myös haku Spotifysta.
• Upotettu linkki näkyy viestin alussa, aiemmin se oli lopussa. Linkin alkuosa näkyy upotuskuvan alakulmassa.
• Saat lisättyä viestiin värin jo julkaisuvaiheessa.
• Mahdollisuus jakaa Padlet vain kirjautuneille käyttäjille (ilmaisversio).
• Viestin voi tallentaa luonnoksena siksi aikaa, kun sinulla on Padlet avoinna.

H5P-työkaluissa paljon uutta

Yli 50 H5P-työkalua tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia monenlaisten verkkomateriaalien ja automaattisesti tarkastuvien tehtävien tekemiseen. Oppilaitosmaailmassa H5P löytyy useimmiten Moodlesta. Lue lisää, katso ohjeet ja esimerkit blogin H5P-työkalujen sivulta.

• Mahdollisuus luoda H5P-sisältöjä Lumi-työpöytäsovelluksella. 
• Uusimmat työkalut. Neljästä ensimmäisestä löydät jo tekemäni esimerkit. Reaaliaikaiseen lähi- tai verkkotapaamiseen suunniteltua työkalua ei vielä ympäristöistäni löydy.
• Matriisikysely (Grid Checker), mistä on kolme eri versiota.
• Sanaristikko (Crossword)
• Valitse oikea(t) kuva(t) (Image Choice) 
• Laita lauseet oikeaan järjestykseen (Sort the Paragraphs). 
• Live engagement tools (sanapilvi, emojipilvi tai äänestys)
• Monia sovelluksia on parannettu: Haarautuvaan tarinaan (Branching scenario) ja Virtual Tour 360-työkaluun on tehty monia uudistuksia. Sanelu (Dictation) mahdollistaa vaihtoehtoiset vastaukset ja voi ohittaa pienet virheet. Essee voi perustua avainsanojen sijaan myös mallivastaukseen.
• OER Hub sisältöjen avoimeen jakamiseen on avattu ja virallinen julkistus on tulossa, kunhan sinne saadaan vähän lisää sisältöjä. Jakaminen edellyttää ainakin tässä vaiheessa jotain seuraavista: H5P.com, Moodlen virallinen plugin tai Drupal 7 (Start sharing your OER).

Adobe Sparkissa pientä hienosäätöä

Adobe Sparkiin kuulu kolme erinomaista sovellusta verkkosisältöjen luomiseen. Kehuin niitä edellisessä bloggauksessa. Kokosin hiljattain ohjeeni ja esimerkkejä Spark Page -sovelluksella tehtyyn julkaisuun nimeltä Adobe Spark -ohjeet. Siellä on myös kaksi uutta ohjevideota.

• Premium-versio mahdollistaa organisaation mallipohjien lisäksi nyt myös tiimien kirjastot yhtenäisen visuaalisen ilmeen luomiseen ja jakamiseen.
• Video: kun lisäät videoklipin ja siihen selostuksen, voit palata muokkaamaan videota ja valita, että sitä näytetään vain selostuksen keston ajan.
• Video: Kun olet lisännyt kuvan tai videoklipin, on sen oikeassa yläkulmassa todella huomaamattomasti, usein täysin näkymättömissä, pieni kynän kuvake. Siitä klikkaamalla pääset zoomaamaan kuvaa tai leikkaamaan videota ja muokkaamaan sen ääniä.

ThingLink toi tarjolle 3D-mallit

ThingLinkillä voit luoda interaktiivisia kuvia ja videoita (myös 360) ja nyt uutena lisätä tageja myös 3D-malleihin. ThingLink-ohjeiden ja esimerkkien alaosan kuvakkeista löydät esimerkkejä, muista kuvakkeista ohjeita. Tagien lisäämisessä 3D-malleihin ei sinänsä ole mitään hankalaa, mutta 3D-mallintaminen on minulle vierasta ja tiedostomuotojen kanssa olen vielä aika kuutamolla.

• Mahdollisuus lisätä tageja 3D-malleihin. Mallit tuodaan ThingLinkiin GLB-tiedostona.
• Muutamia pieniä parannuksia asetuksissa, mm. mahdollisuus valita suurempi laatikko tagin sisällölle. 360-kuvaa muokatessa voi zoomata näkymää hieman lähemmäksi (tarkennettu tila). Videoon voi vaihtaa esikatselukuvan. Mahdollisuus muokata joitain asetuksia kuvakohtaisesti (lupa kopioida, VR-näkymä, koko ruudun tila ja ThingLink-logon näkyminen).
• Keväällä tuotiin tarjolle uusia vaihtoehtoja pohjakuvien ja videoiden lisäämiseen. Niitä voi nyt tuoda Google Drivesta, OneDrivesta tai etsiä tekijänoikeusvapaita kuvia Unsplashista tai luoda omia kuvia Canvalla. Viimeksi mainittu tarjoaa sekä ilmaisia että maksullisia elementtejä. Erillistä kirjautumista ei tarvita, mutta toisaalta tätä kautta ei voi käyttää aiemmin Canvalla luotua sisältöä. Canva on hyvin samankaltainen sovellus kuin Adobe Spark Post.

Quizlet: kyselyt voi viedä Blooketiin ja nyt live onnistuu etänäkin

Quizlet on monipuolinen työkalu, jonka avulla voi luoda mm. harjoituksia ja pelejä tai hyödyntää valtavaa määrää muiden jakamia sisältöjä. Eniten sitä käytetään sanaston ja termien harjoitteluun, mutta kun kieleksi valitsee kemian tai matematiikan, saa käyttöön niidenkin erikoismerkkejä. Lue lisää ja kokeile sähköisten kokeiden blogisivulla.

• Lähiopetuksessa todella kiva live-peli on saatavissa myös etänä. Valitse ensin live-peli ja sitten individuals. Näin käynnistyy ryhmän reaaliaikainen peli, jonka voittaa se, joka ensimmäisenä vastaa kaikkiin kysymyksiin oikein. Väärästä vastauksesta tipahtaa alkuun kuten lähiopetuksenkin ryhmäpelissä.
• Quizletillä tehdyt omat tai muiden kyselyt voi helposti siirtää Blooketiin. 

Blooket - kymmenes pelimoodi

Blooket on uusi hauska pelillinen monivalintatyökalu, missä eri pelimoodit vaikuttavat siihen, mikä muu kuin osaaminen ratkaisee, esim. pelistrategia, nopeus ja/tai tuuri. 

• Uusimpana on julkaistu 10. pelimoodi Crypro Hack, jota pelataan ryhmän kanssa reaaliaikaisesti: Alkuun jokainen valitsee itselleen valikosta salasanan. Aina kun vastaa monivalintoihin oikein, pääsee kokeilemaan onneaan toisen sanasanan hakkeroinnissa. Sen arvaamalla pääsee ryöväämään pelikaverin louhimaa kryptovaluutta.
• Ks. Blooket-bloggaus ja sieltäkin löytyvä ja päivitetty pelimoodien esittely ThingLink-kuvana.  

Karsitun Kahootin pikkuparannukset

Kahoot on (ollut) suosittu monivalintakisa, joka on vuosia karsinut maksuttoman version ominaisuuksia. Verkkosivujen mukaan opettajat saavat sen maksutta 100 oppijan ryhmille. Poikkeuksen tekee korkea-aste, jolle luvataan vain 10 vastaajaa. Tosin  omalla korkea-asteen lisenssillä onnistuvat myös yli 10 live-osallistujat kyselyt ja kotitehtävää antaessani kerrotaan, että se mahdollistaa 100 vastaajaa. Ohjeistus ja käytäntö ovat siis ristiriidassa. Lue lisää ja kokeile sähköisten kokeiden blogisivulla.

• Oppijat näkevät omalla näytöllään sekä kysymykset että vastausvaihtoehdot. Ominaisuus valitaan käyttöä aina kyselyä käynnistettäessä: “Show questions and answers on players’ devices”.
• Kyselyihin voi lisätä maksutta yksinkertaisia dioja (vain K12 eli ei korkea-aste). Dioja voi lisätä myös Quizizz-työkalulla, joka on opettajille maksuton. Jos et ole opettaja, niin Mentimeterista on kaikille maksuton versio, mutta siihen interaktioita saa ilmaisversiolla kovin vähän (kaksi mitä tahansa kysymystä ja viisi tietovisakysymystä).

Microsoft kehittää Teamsia ja saavutettavuutta

Paras tapa pysyä ajan tasalla Microsoft 365:n (ent. Office365) muutoksista on seurata Microsoft Office365 opetuksessa ja oppimisessa -ryhmää. Facebookissa on nykyisin vain kahdenlaisia ryhmiä, yksityisiä ja julkisia. Em. ryhmä on julkinen, joten se näkyy kaikille, myös ilman kirjautumista Facebookiin. Ohjeita tutkiessa on hyvä muistaa, että palvelupaketti ja pääkäyttäjän asetukset vaikuttavat paljon siihen, mikä juuri sinulle on mahdollista. 

• Saavutettavuus paranee harppauksin. Microsoft toi useita vuosia sitten tarjolla syventävän lukuohjelman (ks. 5 min video tai lue lisää). Nyt Microsoftin työkaluilla saa mm. automaattisen litteroinnin suomenkielisestä puheesta Teams-kokoukseen. Toki se vilisee virheitä, mutta ensimmäinen askel on otettu. Mahdollista on myös jakaa diat PowerPoint Liven kautta, jolloin katsoja saa käännettyä diat haluamalleen kielelle yhdellä klikkauksella.  
• PowerPoint Live mahdollistaa monta muutakin kätevää juttua eli sen mahdollisuuksia kannattaa Teams-käyttäjien tutkailla. Tosin itse sain palautetta siitä, että diojen laatu heikkeni Liven myötä huomattavasti, joskaan kaikki osallistujat eivät tätä havainneet,
• Uudet esittäjätilat antavat sinun valita miten kuvasi ja esitysmateriaalisi näkyvät.

Googlen kymmenet palvelut kehittyvät jatkuvasti

Googlen oppilaitospaketti Google Workspace for Education (GWE, entinen G Suite ja GAFE) uudistuu jatkuvasti, kuten myös kuluttajaversio. CloudPoint ylläpitää koontia uudistuksista, joten vinkkaan alle vain pari muutosta. 

• Sähköpotkulautailetko? Google Maps näyttää myös vapaat laudat.
• Jamboardissa on versiohistoria (tosin aivan uusinta versiota ei välttämättä aina ole tallessa).
• Blogger on poistanut mahdollisuuden tilata sähköposti-ilmoitukset uusista bloggauksista eli jos olit ne tästä blogista tilannut, et saa niitä jatkossa. Jaan kaikki bloggaukset Twitteriin, LinkedIn-palveluun ja Facebookiin. Facebookissa voit pyytää kaveriksi tai vaihtoehtoisesti seurata minua, jolloin näet vain julkiset eli pääosin työhön liittyvät julkaisuni. Seuraajieni päivityksesi eivät tule aikajanalleni. Seuraavaksi kokeilen bloggausten systemaattista jakamista myös Instagramin tarinoiden kautta sen kohokohtiin (ks. pyörylät profiilini alla). Lisäksi aina kuun vaihteessa jaan Twitteriin kuluneen kuukauden luetuimmat jutut tunnuksella #LuetuimmatBloggaukset.

Adobe Spark ihastuttaa vuodesta toiseen

Tätä bloggausta mainostava
Instagram-tarina

Hehkutin Adobe Spark Video -sovellusta jo reilut kuusi vuotta sitten ja Sparkin kolme työkalua kuuluvat minusta edelleen parhaimmistoon. Hyvän sovelluksen tavoin ne kehittyvät vähitellen, mutta eivät vaadi jatkuvaa perehtymistä siihen, mikä kaikki on taas muuttunut. Jos et siis vielä Sparkia tunne, nyt kannattaa kokeilla! 

Spark on varsin helppo käyttää. Kun esittelen työpajoissa sen video-työkalun, jo puolessa tunnissa suuri osa ryhmästä on saanut jaettua ensimmäisen videonsa. Sovellus näyttää minuutin ohjevideon ja sitten on jo valmis kokeilemaan. Ohjeistani voi tarvittaessa etsiä lisävinkkejä. Hyvää Sparkissa on sekin, että se sopii sekä opettajan että oppijan työkaluksi ja jopa maksuttomalla lisenssillä tehtyjä sisältöjä saa hyödyntää myös kaupallisesti.

Viimeisen viikon aikana olen kokenut onnistumisen riemua opetellessani Instagramin minulle vieraampia omainaisuuksia. Spark Post (Android, iOS) on ihan ehdoton sovellus Intagramin tarinoiden tekijöille. Katsopa profiilistani, miten hienosti olen nostanut valikoituja tarinoita kohokohdiksi (ne pyöreät kuvakkeet)! Kohokohtia voi myös teemoitella. Minulla tällaisia teemoja ovat nyt blogi, tervetuloa ja palautteet - ja myös niiden kansiokuvat on tehty Sparkilla. Kohokohtien idea on, että ne saa nostettua profiiliin ja kohokohdat näkyvät, kunnes poistan ne. Muutoinhan tarinat näkyisivät vain vuorokauden ajan.

Yli 10 vuotta sitten tein blogi-ohjeet blogiin ja wiki-ohjeet wikiin. Myös tiheästi päivittyvät Padlet- ja ThingLink-ohjeeni on tehty samalla sovelluksella, mitä ne ohjeistavat. Nyt kokosin Sparkia koskevat ohjeet, esimerkit ja uusimmat bloggaukset allekin upotettuun ja Spark Pagella tehtyyn julkaisuun nimeltä Adobe Spark -ohjeet, jotan tulen tarpeen mukaan päivittämään. 

Jos kaipaat koulutukseeni, missä Spark on esillä, juuri nyt on avoinna ilmoittautuminen mm. TAMKin lukio-opettajien Pedagogin digitykseen sekä Oulun yliopiston ja Omnian koulutuksiin. Nämä kaikki ovat OPH:n rahoittamaa opetustoimen täydennyskoulutusta. Lue lisää Tervetuloa-sivulta.

Viimeisimpiä muutoksia Sparkissa 

• Premium-versio mahdollistaa organisaation mallipohjien lisäksi nyt myös tiimien kirjastot yhtenäisen visuaalisen ilmeen luomiseen ja jakamiseen. 
• Video: kun lisäät videoklipin ja siihen selostuksen, voit palata muokkaamaan videota ja valita, että sitä näytetään selostuksen keston ajan.
• Video: Kun olet lisännyt kuvan tai videoklipin, on sen oikeassa yläkulmassa todella huomaamattomasti, usein näkymättömissä, pieni kynän kuvake. Siitä klikkaamalla pääset zoomaamaan kuvaa tai leikkaamaan videota ja muokkaamaan sen ääniä.
• Vuoden 2022 alusta Adobe Spark tunnetaan nimellä Adobe Creative Cloud Express. Entisen Sparkin kolme sovellusta toimivat entiseen tapaan, mutta tarjolla on myös jotain uutta. Lue lisää alle linkatusta ja päivitetyistä Adobe CC Express -ohjeesta. (Lisätty 11.1.2022.)

Kieltenopetuksen sovelluksia

Vedin loppukeväästä muutaman koulutuksen perusopetuksen kieltenopettajille liittyen verkon sovelluksiin. Kokosin tuolloin (ja päivitin nyt) linkkejä ja vinkkejä julkiseen Padletiin, jota ajattelin aina tilanteen tullen täydentää. Voit avata kieltenopetuksen Padletin tästä linkistä tai tutkia sitä alle upotettuna. Huomaa, että voit vierittää kutakin saraketta alaspäin nähdäksesi kaikki viestit. 

Mukana on paljon sovellusvinkkejä muidenkin aineiden opettajille, sillä harvan esillä olleen sovelluksen käyttö rajautuu vain kielten opetukseen. Olisi kiva saada tuonne myös kattava listaus kieltenopettajien blogeista ja muista omista sivustoista. Vinkkaa minulle tai kommentoi Padlettia, niin täydennetään listausta yhdessä!

Blooket: uusi pelillinen monivalintakysely

Oppijan ei tarvitse kirjautua,
vaikka sitä hänelle ehdotetaan.

Blooket on uusi hauska pelillinen monivalintakysely. Se muistuttaa visuaalisesti Kahootia, mutta on sen ilmaisversiota monipuolisempi tarjoten yhdeksän pelimoodia ja kymmeneskin on tulossa. 

Pelimoodien avulla monivalintoihin saadaan erilaisia muuttujia, joissa vaikuttavat osaamisen lisäksi pelistrategiat, nopeus ja/tai sattuma. Voit kokeilla niitä tämän viikon ajan jakamistani linkeistä tai osallistua tiistain tai keskiviikon demosessioihin.

Eri pelimoodien avulla samat melkein kaiken tietävät ja nopeasti reagoivat oppijat eivät aina voita, vaan kukin voi vuorollaan juhlia voittajana. Muutama strategista osaamista vaativa peli edellyttää, että pelaajat ymmärtävät jonkin verran englantia. 

Blooketiin voi helposti luoda omia monivalintoja. Kysymyksiin voi liittää kuvia, niitä löytyy sovelluksen kautta. Vastauksista oikein voi olla yksi tai useampi vaihtoehto. Blooketiin voi tuoda Quizletista julkisesti jaettuja kyselyitä. Quizletia voi käyttää moneen tarkoitukseen, mutta eniten sitä käytettäneen sanaston ja termien opetteluun. Kun sinne vie esimerkiksi sanaparit, niitä voi harjoitella Quizletissa viiden eri tehtävän ja kolmen eri pelin avulla. Nyt Blooket tuo valikoimaan kymmenkunta uutta tapaa harjoitella. Ollaan siis lähes 20 eri pelitavassa. Niistä löytyy monta vaihtoehtoa erilaisille oppijoille niin osallistamiseen, harjoitteluun, kilpailuihin kuin kokeeksikin. 

Monet perustoiminnot ovat yhteisiä lukuisille monivalintoihin perustuville kyselyille, joita esittelen sähköisten kokeiden blogisivulla. Tällaisia ominaisuuksia ovat mm. se, että vain opettajan tarvitsee kirjautua, mutta se on mahdollista oppijoillekin, erillisiä mobiilisovelluksia ei tarvita, oppija kertoo oman nimen tai valitsee ehdotetun käyttäjänimen opettajan valinnan mukaan, asiattoman käyttäjänimen voi poistaa, taustalla soi musiikki ja muiden julkisesti jakamia kyselyitä voi käyttää. Blooket on ainakin näin alkuun kaikille maksuton, mutta tarjolla on maksullinenkin versio yksittäisille henkilöille (alk. 36 $/vuosi) ja organisaatioille. 

Yhteistä kyselysovelluksille on myös mahdollisuus kisata reaaliaikaisesti ryhmän kanssa tai avata pelimoodi omassa tahdissa oppitunnilla tai läksynä tehtäväksi. Osasta Blooketin pelimoodeja tulokset kertyvät opettajalle automaattisesti, mutta ne täytyy ottaa talteen heti pelin jälkeen, kun käytännössä kaikilla kilpailijoilla tuloksiin voi palata myöhemmin. Tuloksista näkee sekä ryhmän että yksittäisten vastaajien pisteet ja onnistumisen prosenteissa. Näin siis ilmaisversiossa, mihin tässä keskityn.  

Näin kasvatustieteilijänä vähän vierastan sitä, että monessa pelimoodissa pärjää parhaiten se, joka kerää eniten rahaa. Liekö kyse amerikkalaisesta unelmasta vai pitäisikö tämä ajatella yrittäjyyteen kannustamisena? Valitettavasti nopeus aina määrittää voittajan. Tällaiset sovellukset haluavat väkisinkin laittaa pelaajat järjestykseen. Jaettuja ykkössijoja ei sallita. Miinuksena on myös vain viikon peliaika kotitehtävissä.

Valinnat kultajahti-peliä
käynnistettäessä.

Pelin käynnistäminen

Kirjaudu Blooketiin ja valitse valmis kysely, luo oma tai tuo se Quizletista. Valitse seuraavaksi pelimoodi. Osa niistä toimii vain ryhmän yhtäaikaisessa pelaamisessa (host), osa vain kotitehtävinä (HW, homework), osa sopii molempiin. 

Suosittelen aloittamaan kultajahti (Gold Quest) -pelimoodista. Se on helppo ja hauska reaaliaikaiseen pelaamiseen luokassa tai etänä. Mukana on kaksi pelimoodia (Tower Defence & Tower of Doom), joihin en jaksanut kovin hyvin perehtyä, mutta joista uskoisin monien pelaamiseen enemmän tottuneiden lasten ja nuorten innostuvan, kun otetaan aikaa niiden opetteluun. Alle linkkaamassani interaktiivisessa ThingLink-kuvassa esittelen lyhyesti kaikki pelimoodit.

Pelimoodin valinnan jälkeen saat muutaman kysymyksen, esim. kauanko pelataan, näytetäänkö alkuun englanninkieliset ohjeet, saako mukaan liittyä myöhässä ja käytetäänkö sovelluksen arpomia nimiä (random names).

Ryhmän reaaliaikaisessa pelissä opettajan kannattaa jakaa oma näyttö. Näin oppijat näkevät pelitilanteen kokonaisuutena monipuolisemmin. Ensimmäisillä pelikerroilla kannattanee käynnistää peli läppärillä ja seurata oppijan näkymää mobiililaitteelta, ainakin jos peluutat tätä alakoululaisten kanssa, joilla englannin osaaminen on heikompaa. Tai sitten otatte tämän ryhmän yhteisenä projektina ja annat oppijoiden neuvoa toinen toisiaan.

Usein oppijan tulee vastaamisen jälkeen
 klikata näyttöä päästäkseen eteenpäin.

Miten oppija toimii?

Oppija liittyy mukaan opettajan antaman linkin tai koodin kautta. Ensimmäiseksi hän joko kertoo nimensä tai käyttää hänelle arvottua käyttäjänimeä, jonka voi muutaman kerran vaihtaa. Sen jälkeen voi valita oman hahmon (engl. blook). 

Tämän jälkeen oppija jää aulaan odottamaan pelin käynnistymistä (ks. bloggauksen ensimmäisen kuvan näkymä). Hänelle ehdotetaan kirjautumista, mihin ei tarvitse reagoida. Peli käynnistyy, kun opettaja klikkaa Start-nappia.

Kokeile itse ja osallistu demosessioon!

Kommentti 18.8.21: Jatkossa kokeilulinkki löytyy sähköisten kokeiden blogisivulta.

Seuraavat viisi pelimoodia voit antaa kotitehtäväksi viikon ajaksi. Alla olevat pelilinkit toimivat tiistaiaamuun 1.6.2021 asti. Oletettavasti ilmaistilin 60 vastaajan rajoite koskee myös näitä kotitehtäviä, joten laita viestiä, jos et pääse vastaamaan, niin avaan kyselyn uudestaan.

• Café: Puutarhasanastoa (su-en)
• Factory: Kirjallisuus: yhdistä kirja ja suomalainen kirjailija
• Tower Defence: Name that logo
• Grazy Kingdom: Name that animal
• Tower of Doom: US States

Listauksen kolme ensimmäistä sekä muut neljä pelimoodia toimivat ryhmän kanssa reaaliaikaisessa pelissä. Classicissa on vain monivalintoja, ei mitään satunnaistekijöitä. Kolmea muuta (Gold Quest, Battle Royale ja Racing) voit tulla kokeilemaan tämän viikon demosessioihin. Ei ilmoittautumista, ensimmäiset 60 mahtuu mukaan. Kukin peli kestää noin 5 min ja siihen päälle osallistujien tarpeen mukaan keskustelua ja kokemusten vaihtoa. Tervetuloa!

• Tiistai 25.5. klo 16 Blooket-demosessio (Teams-linkki)
• Keskiviikko 26.5. klo 15 Blooket-demosessio (Teams-linkki)

Videon tekstitys - osa 2

Tämä on jatko-osa tammikuun bloggaukseeni Videon tekstitys puheesta Screencast-O-Matic -sovelluksella. Siinä esittelin kolme tapaa miten SOM:ksi lyhynnettyä sovellusta voi käyttää tekstittämiseen. Kiitos some-kommenttienne, löytyi vielä neljäskin tapa: aloitetaan kirjoittamalla ja sitten lukemalla tekstitykset. Kerron siitä lisää alla. SOM on nyt saatavissa pc-koneiden lisäksi mobiilisovelluksena (Android, iOS).

Myös edellinen bloggaukseni YouTube: kanavan ja videon asetukset kuntoon! liittyy osin tekstittämiseen. Siinä esittelen tekstittämisen YouTuben omalla työkalulla. Tällainen tekstitys on helppo kääntää automaattisesti muillekin kielille, vaikka siinäkin toki oikolukua tarvitaan.  

Tekstittäjän laatusuositukset auttavat myös maallikkoja 

Tammikuussa minulla oli paljon kysymyksiä siitä, miten tekstitys kannattaisi tehdä, esimerkiksi paljonko on sallittua ja suositeltavaa muokata puhekielistä tekstiä. Tällaisiin kysymyksiin löytyy vastauksia laajalla kokoonpanolla luoduista suosituksista, joilla pyritään yhtenäistämään suomalaisia käytänteitä. Vaikka ne on tehty ammattilaisille, ne sopivat erinomaiseksi ohjenuoraksi kenelle tahansa. 

Kieliasiantuntijoiden sivulta löytyvät laatusuositukset suomenkielisen ohjelmien tekstityksille eli tilanteisiin, missä tekstitetään suomenkielistä puhetta suomeksi. AV-kääntäjien sivulta löytyvät puolestaan käännöstekstien laatusuositukset. Kaisa Vitikainen sivuaa näitä molempia Celian videolla Yleisradion opit tekstitykseen (28 min).

Suomenkielisen videon tekstittämisestä suositus ohjeistaa: "Ohjelmatekstitys noudattaa suomen yleiskielen kielioppi- ja oikeinkirjoitussääntöjä lauserakenteita myöten. Säännöistä poiketaan vain perustelluista syistä, esimerkiksi tyylin vuoksi." Ohjeistus sallii tiivistämisen ja selventämisen, jotta tekstitys on ymmärrettävää. Sanatarkasti ei siis kaikkea tarvitse tekstittää. Oppaassa on erinomaisia esimerkkejä ja paljon opit ihan selailemalla niitäkin, mutta suosittelen silti lukemaan koko oppaan.

SOM tarjoaa neljä tapaa tekstittää - myös muita kuin sovelluksella tehtyjä videoita

Edellisessä bloggauksessa esittelin Screencast-O-Maticin (SOM) maksullisen version (alk. 1 $/kk) tekstitysmahdollisuuksista kolme: tekstityksen lisäämisen automaattisesti puheesta, tiedostosta tai videoon tekstinä lisäten. SOMilla voi tekstittää mitä tahansa videoita, ei vain sovelluksella tehtyjä. Tämä onnistuu, kun lataat videotiedostot sovellukseen. 

Neljäs mahdollisuus tekstittämiseen on ns. Scripted Recordings -toiminto. Se tehdään seuraavasti:

1. Kirjoitetaan tekstitys ns. osioihin (Section).
2. Luetaan tekstitys osio kerrallaan tallenteelle.
3. Tallennetaan kuhunkin osioon video.
4. Tehdään tarvittavat muokkaukset, esimerkiksi osioiden väliin jäävät hiljaiset kohdat voidaan leikata pois tai nopeuttaa videota niin, että puhe ja video näkyvät saman aikaa. 
5. Teksitys on näin ollen videon valmistuessa valmis. Lopuksi valitaan, poltetaanko se videoon (open captions) vai viedäänkö esim. YouTubeen omana tiedostonaan (closed caption). Jälkimmäinen on saavutettavampi ja siten suositeltavampi tapa. Vain se tarjoaa myös mahdollisuuden tarjota tekstityksiä eri kielillä. 

Tein edellä mainitusta kokeilun, mutta en julkaise sitä, sillä ei se oikein toiminut sovellusta esittelevässä ruudunkaappausvideossa. Siitä tuli parempi, kun käytin puhekieltä ja puhe kulkee ruudulla näkyvän kanssa täysin samassa tahdissa. En ole vielä keksinyt, mihin itse tätä toimintoja käyttäisin, mutta usea tätä somessa kehui. Tämä lienee parhaimmillaan silloin, kun tekee videolle tarkan käsikirjoituksen. Työtapa pakottaa puhumaan vain sen, mikä on suunnitelmassa eikä puhuja päädy harhapoluille. Näin ollen valmiit tuotoksetkin ovat hyvin jäsenneltyjä, pysyvät asiassa eikä mukana ole turhia täytesanoja. 

Päivitin tästäkin tekstitystavasta ohjeet Ruudunkaappausvideot ja Screencast-O-Maticillä tekstitys -diasarjaan. Myös itse sovellus neuvoo hyvin eteenpäin tarjoamalla englanninkielisiä ohjevideoita kysymysmerkkien takaa.

Tekstittäminen mobiilisovelluksella ja PowerPointilla

Tein Tekstittäminen Clips-sovelluksella -videon (2:08 min) esittelemään maksuttoman iOS-mobiilisovelluksen mahdollisuutta tekstittää suomenkielisestä puheesta. Sen avulla voi korjata sovelluksen väärin ymmärtämät kohdat.

Esa Riutan ohjevideo Näin tekstität minkä tahansa etäkokouksen (3:03 min) näyttää, miten saa reaaliaikaisen ja automaattisen tekstityksen suomenkieliselle puheelle PowerPointin avulla. Tekstityksen voi toki tallentaa videolle esitysmateriaalien kanssa, mutta PowerPointin idea on reaaliaikaisessa tekstityksessä. Puutteena on, että tekstitystä ei saa tekstimuotoisena talteen ja jälkikäteen editoitavaksi, mikä olisi ymmärrettävyyden kannalta tärkeää.

YouTube: kanavan ja videon asetukset kuntoon!

Jaoin ensimmäisen videoni YouTubeen yhdeksän vuotta sitten, mutta oikeastaan vasta tänä lukuvuonna laitoin YouTube-kanavani kuntoon lisäämällä esittelyvideon, tekemällä soittolistoja ja osioita ja hankkimalla osoitteeksi youtube.com/c/MatleenaLaakso. Viimeisimmäksi olen harjoitellut tekstittämistä, kokeillut niiden kääntämistä ja lisännyt aikaleimoja pidempiin videoihin. 

Tästä innostuneena kokosin alle upotetulle videolle ja uuteen päivittyvään diasarjaan perustietoja YouTuben käyttämisestä sinne ajoittain videoita julkaisevan näkökulmasta. Samalla irrotan YouTube-diat turhan laajaksi paisuneesta Googlen palvelut opetuksessa -diasarjasta. Tarkempia tietoja YouTubesta löytyy hyvin sen suomenkielisistä ohjeista.  

Videoiden tekstittäminen

Olen viime aikoina innostunut videoiden tekemisestä. Yhtenä sytykkeenä tähän on ollut videoiden tekstittämisen opettelu. Se onnistuu mm. YouTuben omalla työkalulla (YouTuben ohje), mitä esittelen alla diasarjassa. Lyhykäisyydessään suosittelen valitsemaan työkalusta kohdan keskeytä kirjoitettaessa. Sen jälkeen toimi seuraavasti: Kuuntele repliikki, kirjoita se, korjaa ajastukseen, milloin repliikki loppuu, lisää PLUS-merkistä uusi repliikin paikka ja sitten toista. Lihavoidun kohdan huomioiminen nopeuttaa tekstittämistä merkittävästi.

Tekstitystyökalu ei vielä tue automaattista tekstitystä suomenkielisestä puheesta. Kun olet tehnyt suomenkielisen tekstityksen, voit kääntää sen automaattisesti muillekin kielille. Toki automaattikäännökset kannattaa oikolukea, vaikka toisaalta voisinhan appiukkoni tavoin käyttää kansainvälisissä yhteyksissä sukunimeä Valley. Vaikket tekisi käännöstä eri kielille, voi katsoja silti valita videoon haluamansa kielen automaattikäännöksellä.  

Tekstittämisestä olen blogannut aiemminkin ja muilla sovelluksilla se onnistuu myös suomenkielisestä puheesta, siitä lisää bloggauksen alaosan linkeissä. Kannattaa myös tutustua tekstitysten laatusuosituksiin, joiden tavoitteena on yhtenäistää suomenkielistä tekstitystä. 

Hyviä sovelluksia videoiden tekemiseen

Jos kaipaat vinkkejä sovelluksista, joilla voi tehdä videoita, seuraavassa on listaus muutamasta hyvästä ja peruskäytön osalta maksuttomasta sovelluksesta. Linkeistä löydät bloggauksia tai diasarjoja.

• Adobe Spark Video, max 12 min kuvatarinat ja videot.
• Biteable, muutaman minuutin animaatiot valmispohjista tekstiä muokaten.
• Ruudunkaappausvideot: Screencast-O-Matic (SOM). Suosin tätä etenkin maksullisen version (alk. 1 €/kk) puheensta tekstitykseksi -ominaisuuden vuoksi, mutta ruudunkaappausvideoiden tekemiseen on monta muutakin hyvää sovellusta ja se onnistuu jopa PowerPointilla (Ruudunkaappausvideoiden diat ja bloggaus SOM:illa tekstittämisestä).
• Perinteinen videoeditointi (ohjeita videoiden diasarjassa)
• Windows10 kuvat-sovelluksen videoeditori
• iMovie (iOS)
• Power Director (Android, iOS)

Muita lähteitäni tekstittämisestä ja 360-videoista

• Videon tekstitys puheesta Screencast-O-Matic -sovelluksella -bloggaus
• Videon tekstittäminen, osa 2 (linkki lisätty 25.3.2021)
• Tekstittäminen Clips-sovelluksella (maksuton iOS-mobiilisovellus)
• 360-video Madeiran levadoilta -bloggaus, missä kerron 360-videoeditoinnista ja jakamisesta YouTubeen 
  

  
  

Innostuin videoista #jaajotain

Hyvää Jaa jotain -viikkoa! Kansainvälistä avoimen oppimisen teemaviikkoa on vietetty Suomessa vuodesta 2013. Sen tavoitteena on, että mahdollisimman moni jakaisi jotain tekemäänsä oppimateriaalia muidenkin käyttöön. Jaetut materiaalit kannattaa merkitä Creative Commons -lisenssillä, jotta mukana kulkee tieto siitä, millä ehdoilla niitä saa hyödyntää.

Alla nostan esiin materiaalejani, joita olen jakanut avoimella lisenssillä nyt kymmenen vuoden ajan. Loppuun kokosin teemaviikon keskeisiä linkkejä, mistä löydät myös tapahtumatietoja.

Tilaa YouTube-kanavani

YouTube oli minulle pitkään vain paikka jakaa videot, jotka upotin blogiin. Viime aikoina olen tehnyt monia ohjevideoita, jotka eivät liity bloggauksiin ja joita en kaikkia ole tänne blogiin jakanut. Alla poimintoja tämän vuoden videoista. Näiden lisenssi vaihtelee, mutta kaikkia julkisesti jakamiani videoita saa esittää, linkittää ja upottaa vapaasti. Osan videoista olen tekstittänytkin. Tilaa YouTube-kanavani, löydät sen nimelläni: youtube.com/c/MatleenaLaakso

• Videon lataaminen YouTubeen (asetukset kuntoon ja teksitystyökalun pikaohje)
• Tekstittäminen Clips-sovelluksella (maksuton iOS-mobiilisovellus)
• Ohjeita ja sovellusvinkkejä videoiden tekijöille
• Vinkkejä ThingLinkin käyttäjille (sinulle, joka olet jo yhden tai pari sisältöä luonut)
• Padletin luominen (3 min pikaohje tai 10 min perusteellisempi ja tekstitetty versio)

Lue tämä, jos jaat diojani esim. intrassa tai hankesivustolla

Diasarjojani on katsottu verkosta yli miljoona kertaa. Niitä on jaettu kymmenien oppilaitosten ja hankkeiden sivustoille - ISO KIITOS siitä teille jakajille! Ongelmana on se, että aikanaan käyttämäni palvelut eivät ole vuosiin mahdollistaneet diojen päivittämistä. Siksi olen siirtänyt kaikki päivittyvät ohjediat SpeakerDeck-palveluun -  siis ne diat, missä on päiväyksenä vain kuukausi ja vuosi,  

Jos olet jakanut päivittyviä ohjedioja SlideSharesta tai AuthorStreamista, pyydän, että päivittäisit sivuillesi linkit uusimpiin versioihin SpeakerDeckissä. Löydät linkit kootusti tämän blogin koulutusdiojen sivulta. Diasarjojen perässä on linkkejä mm. yksittäisiin bloggauksiin esimerkkeineen ja ohjevideoineen. Vaihtoehtoisesti voit myös jakaa linkin tälle sivulle.

Jaan edelleen SlideSharessa yksittäisten koulutuspäivien diat ja niisä saa toki myös jakaa, mutta niitä en julkaisuajan jälkeen päivitä. 

Teemaviikon webinaareja ja sivustoja

• Somessa hashtagina #jaajotain
• Jaajotain-blogi, mistä löydät ohjeet jakamiseen, jaetut materiaalit ja viikon verkkotapahtumat
• Helsingin yliopisto: Imagining an Open Future – poimintoja kansainvälisen avoimen opetuksen viikon tilaisuuksista 
• Open Education Week -verkkosivusto
• Avointen oppimateriaalien kirjasto 
• Creative Commons -lisenssien sivusto ja avoimen jakamisen diani sekä Miksi jakaa avoimesti? -artikkelit aiheesta (su, ru)

Virtuaaliretket ja kieltenopetus

Osakkeen eli Pirkanmaan ranskan, saksan, venäjän ja espanjan lukio-opettajien helmikuun ainetiimin verkkotapaaminen alkoi LOPS-teemoilla ja lyhyillä ainetiimikohtaisilla keskusteluilla. Sieltä talteen kieliprofiilin linkki ja Sukolin kieliprofiiliwebinaari sekä vinkki, miten Teamsissa näkee chatin myös materiaalia jakaessaan.

Tapaamisen toisena ja kaikille yhteisenä teemana oli kysymys siitä, miten kieltä ja kulttuuria voi opettaa etäyhteyksien välityksellä innovatiivisesti? Miten perinteisesti toteutetun matkan ulkomaalaiseen ystävyyskouluun voisi toteuttaa virtuaalisesti? 

Tutustuimme etenkin sovelluksiin, joiden avulla kuvista ja videoista (myös 360) saa tageja lisäämällä luotua virtuaalimatkoja. Sitten onkin vain mielikuvituksesta kiinni, millaisia sisältöjä niihin tageilla luo. Voit tuoda esim. tekstiä, kuvia, videoita, äänittää selostuksen, upottaa verkon sisältöjä tai lisätä linkin tehtäväalustalle, kyselyyn tai testiin. Tämän blogin koulutusdiojen sivulta löydät vinkkejä kymmeniin verkon maksuttomiin sovelluksiin, joiden avulla voi luoda tällaisia tehtäviä tai kyselyitä.

Kun opiskelijat ovat lukioissa oppijan roolissa, sopii sisältöjen luominen erinomaisesti myös heille - ei vain opettajille. Ja toki monenlaista valmistakin materiaalia verkosta löytyy, esimerkiksi virtuaalivierailut ulkomaisissa museossa.  

Harjoittelimme etenkin suomalais-amerikkalaista ThingLinkiä, mutta esillä oli muitakin sovelluksia. 

• ThingLink: ks. ohjekuva sekä sovelluksella luotu virtuaaliretkikuva (upotettu alle).
• Saat opettajana ThingLinkin peruskäytön maksutta, kun valitset kirjautuessasi kohdan Classroom Learning. Kirjaudu tästä linkistä --> Sign up for free. Jos lukiollasi on koululisenssi, kirjaudu lukion ohjeiden mukaisesti esim. O365-tunnuksella. Yksittäisellä opettajalisenssillä ($35/vuosi) saat 60 opiskelijaasi sisällön tuottajiksi.
• Kun olet vähän jo harjoitellut ThingLinkin käyttöä, kannattaa katsoa em. ohjekuvaankin linkattu video ThingLink-vinkeistä.
• H5P-työkalut (löytyvät mm. Tampereen kaupungin toisen asteen Moodlesta): 
  • Virtual Tour, ks. esimerkki Lontoosta (kirjaudu vierailijana)
  • Image Hotspots, ks. esimerkki someturvallisuudesta (kirjaudu vierailijana)
  • H5P-ohjeet ja esimerkit
• Teams: SharePoint Spaces (ks. bloggaus ja esimerkki)
• RoundMe (ks. bloggaus ja esimerkki)
• Google Expeditions ja Tour Creator (lakkautetaan 30.6.2021). Lue lisää koulutusdiojen sivun linkeistä. Osa virtuaaliretkistä siirretään Google Arts & Culture -sivustolle.

Voit lukea lisää teemasta myös blogijulkaisusta Virtuaaliretkeilyä kotisohvalta ja sen linkeistä. 

 

 

Virtuaaliretket kielten ja kulttuurin opetuksessa 16.2.21 from Matleena Laakso

-   -   -   -   -

Tämä bloggaus on julkaistu alunperin ainetiimien blogissa 16.2.2021 (linkki alkuperäiseen).

Adobe Spark ja ThingLink verkkosisällön tuottamisessa

Oppija ikä kaikki -hankkeen TAKKin tämän viikon verkkotyöpajassa teemana oli sisällön tuottaminen Adobe Sparkin kolmella työkalulla ja interaktiivisten sisältöjen luominen ThingLinkillä.

Ne kuuluvat suosittuihin työkaluihin, joita mm. oppilaitoksissa käytetään paljon. ThingLinkin peruskäyttö on opettajille maksutonta, mutta TAKKin hankkima oppilaitoslisenssi mahdollistaa, että myös oppijat voivat tuottaa sisältöjä. Onkin tärkeää, ettei verkkosisältöjen luominen ole vain opettajien iltapuuhaa, sillä opiskelijathan ne oppimassa ovat ja myös työelämä edellyttää monipuolisia digivalmiuksia. 

Molemmat sovellukset laajentavat oppijoiden työkaluvalikoimaa osaamisen osoittamisessa ja erilaisten tehtävien tekemisessä perinteisen kirjoittamisen, lukemisen ja videoiden katsomisen ohella. ThingLinkillä voi luoda interaktiivisia kuvia, videoita ja virtuaalimatkoja, myös 360-sisällöistä. Sparkin kolmella sovelluksella voi luoda videoita, verkkojulkaisuja ja erilaisia kuvia, esimerkiksi infograafeja.

Adobe Sparkin peruskäyttö on maksutonta kaikille, jopa kaupalliseen käyttöön, mikäli käyttää omia tai Adoben sisältöjä. Koulutuksen järjestäjä saa siitä maksutta käyttöön GDPR-turvallisen Premium-version, mikäli Spark liitetään käyttäjähallintaan. Kuluttajaversion ikäraja on 13 v, mutta Premiumin avulla myös nuoremmat voivat käyttää sitä. Käyttäjähallintaan liittämisen voi tehdä itse (ohjeet tietohallinnolle) tai teettää IlonaIT Oy:llä hintaan 300 €. Tämän koulutuksen myötä Sparkista innostuttiin niin kovasti, että Spark hankittiin myös TAKKiin. Ennestään se on tällä suunnalla jo mm. Tampereen korkeakouluyhteisön ja Tampereen kaupungin (ainakin toinen aste) käytössä. 

Olen näitä molempia palveluita jo niin monessa bloggauksessa aiemmin hehkuttanut, etten enää meinaa keksiä uutta sanottavaa, mutta linkkaan tähän päivittyviä ohjeita ja esimerkkejä kiinnostuneille.

Adobe Spark

• Adobe Spark - luo oppimateriaaleja tai laita oppijat töihin -bloggaus, mistä löytyy esimerkkejä, päivittyvät ohjediat ja tallenne.
• Adobe Spark-ohjeet (lisätty 21.9.2021)

ThingLink

• Päivittyvä ThingLinkin ohjekuva, mistä löydät ohjediat, videoita ja monta esimerkkiä.

Käytä molempia yhdessä

• Nämä sovellukset toimivat erinomaisesti yhdessä niin, että ensin luodaan Sparkilla kuva tai video ja sitten lisätään siihen ThingLinkillä tageja. Siitä pieni esimerkki edelle upotettuna kuvituskuvana.
• Katso esimerkki interaktiivisesta videosta Kiipulan Digi työtavaksi -hankkeesta.
• Katso myös esimerkkinä kuva TAMKin syksyn Pedagogin digitystä -koulutuksesta.

-  -  -  -  -  
 

Olen julkaissut tämän bloggauksen alun perin TAMKin koordinoiman Oppija ikä kaikki -hankkeen blogissa (linkki alkuperäiseen bloggaukseen).

Videon tekstitys puheesta Screencast-O-Matic -sovelluksella

Ruudunkaappauskuva automaattisen 
teksityksen editointinäkymästä.

Olen viime kuukausina harjoitellut tekstittämistä Screencast-O-Matic-sovelluksella. Se on helppo käyttää ja useimmiten minulta kysytäänkin, kauanko tekstittäminen vie aikaa. Vastaan kysymykseen alla ja jaan muitakin kokemuksia. Varsinaiset ohjeet löydät sovelluksen sisältä (englanniksi) sekä alle upotetusta päivittyvästä diasarjasta Ruudunkaappausvideot ja tekstittäminen Screencast-O-Maticillä.

Screencast-O-Maticin voi maksutta ladata koneelle ilman admin-oikeuksia. Sovelluksella voi tallentaa jopa ilman kirjautumista max 15 min ruudunkaappausvideoita. Kirjautumalla saa lisäominaisuuksia ja maksullisella versiolla (alk. 1 $/kk, TAMK & TAU: kirjautumisohje intrassa) voi tekstittää tällä tai muulla sovelluksella tehdyn videon automaattisesti suomenkielisestä puheesta. Toki se vaatii editointia niin kieliasun kuin usein myös ajoituksen suhteen.

Ensimmäisen kokeilun tein Lasten lehtikone -videoon (6:14 min). Aloitin äänittämällä videon ja ryhdyin muokkaamaan tekstitystä. 20 min jälkeen päätin tehdä videon uudelleen yrittäen puhuta selkeämmin ja hitaammin, jotta korjattavaa jäisi vähemmän. Ajattelin, että jos video tuntuu liian hidastempoiselta, YouTubessa on mahdollisuus katsoa se nopeutettuna. Kaikkiaan tekstitysprosessi vein kaksi tuntia, mistä suuri osa kului siihen, kun selvittelin, miten saan videolta pois oheisessa kuvassakin näkyvät tyhjät kohdat, missä ei ollut tekstitettävää sisältöä, vaan vain joku huokaus ja muu napsahdus. Se onnistuu vain SRT-tiedostoa muokkaamalla, mistä kerron tarkemmin diasarjassani.

Olen aiemmin kokeillut automaattista puheen tekstitystä Applen Clips-sovelluksella sekä tekstittänyt yhden lyhyen YouTube-videon ja se onnistui todella helposti, mutta aikaahan sellainen vie. Screencast-o-Matic on minulle tuttu, mutta nyt käytin ensikertaa maksullista versiota, jossa opettelua vaati vain tekstitys. Siihen perusohjeeksi riittää sovelluksen oma tekstityksen ohjevideo (englanniksi, 1:58 min), joka esittelee kolme tekstittämisen tapaa: puheesta, tiedostosta tai videoon tekstinä lisäten. 

Kauanko puheesta luodun tekstityksen korjaus vie aikaa?

Sovellus kuin sovellus, ensimmäinen yritys sisältää aina opetteluaikaa ja toisen videon tekstittää jo nopeammin. Kun puheesta haluaa tekstittää, työtä helpottaa käsikirjoitus, selkeä ja rauhallinen puhe sekä lyhenteiden, erikoisten ja vieraskielisten sanojen välttäminen, vaikka sovellus niitä jonkin verran tunnistaakin. Esimerkiksi Kiipulassa digitutoreita kutsutaan digi-innostajiksi ja tästä oli videollani varsin monta eri versiota, mm. digin ostajat, innokkaat ja kiinnostavat. 

Paljonko tekstittämiseen menee aikaa, kun käyttää automaattista tekstitystä puheesta ja sitten korjaa sekä tekstityksen että ajoituksen? Paljon, ainakin kun ei ole ammattilainen ammattilaisen välinein. Prosessi eteni useimmiten seuraavasti: Katsoin videon kerran ja tein samalla korjaukset editoitinäkymässä. Sitten latasin tekstitykset SRT-tekstitystiedostona ja katsoin videon uudestaan korjaten kohdat, mitä ei editointinäkymässä voinut korjata. Sitten latasin tekstitykset takaisin videolle ja katsoin vielä kerran, pieniä muokkauksia tehden. Välillä jouduin muutamaan kertaan toistamaan edellä mainitun. 

• Lasten lehtikone (6:14 min), tekstitys ja sen opettelu yli 2 h 
• SharePoint Spaces eli tilat-työkalun esittely (2:25 min), tekstitys 23 min 
• YouTube-kanavani esittelyvideo (1:45 min), tekstitys noin 20 min
• Video H5P-työkaluista (11:24 min)
• Mitä ovat H5P-työkalut? -video niin, ettei automaattista tekstitystä ole korjattu. Virheitä on paljon, sillä suomenkielisen puheen lomassa vilisee englanninkieliä sanoja ja lyhenne H5P tuottaa jatkuvasti ongelmia. 
• Tekstityksen korjaus kesti ensin 65 min (SRT-tiedoston muokkaus) ja sitten vielä 45 min, kun esikatselin videon ja tein viimeiset korjaukset.
• Tässä linkki korjattuun tekstitettyyn H5P-videoon.
• Miten esitän Teamsissa dioja? (4:45 min), tekstitys 50 min 
• Kiipulan Digi työtavaksi (5:03 min), tekstitys 30 min
• Matleenan blogin esittely ja demo tekstityksestä (7:09 min), tekstitys 21 min (lue lisää alta)
• Sukujuhlavideo (10 min), tekstitys 2:30 h (lue lisää alta)
  

  
  

Laadusta tinkimällä tekstityksen korjaus vie aikaa tuplasti videon keston 

Kokeilin tänään, miten nopeasti saan puheesta tehdyt tekstitykset korjattua, jos tingin laadusta ja teen korjaukset vain editointinäkymässä, mikä kyseisen videon tapauksessa riitti hyvin - mutta ei aina toimi. Matleenan blogin esittelyä ja demo tekstityksestä (7:09 min) -videon tekstittämisen korjaus kesti 21 min. Siinä ajassa kävin tekstitykset kertaalleen läpi editointinäkymässä. Korjasin virheelliset tekstit sekä isot ja pienet kirjaimet ja välimerkit, joissa sovellus ei ole taitava. Ajalliseen synkkaukseen en juuri puuttunut eikä puhe aina ole synkassa tekstityksen kanssa. Tekstityksessä asiat on välillä ilmaistu toisin, mutta sisältö ei muuttunut. Tekstitykseen jäi kirjoitusvirheitä, mutta moneen käyttöön tällainen on riittävän hyvä. Lopuksi latasin SRT-tiedoston ja vein sen sellaisenaan YouTubeen videon kanssa. 

Milloin aikaa menee paljon enemmän?

Tekstitin myös kaksi sukujuhlavideota ja ne nostivat esiin aivan toisenlaisia haasteita kuin puheeseen perustuvat videot. Tällaisen videon tekstitys oli huomattavasti hitaampaa. Yhden 10 min. videon tekstitys kesti 2:30 tuntia. Videoilla tekstitys oli tarpeen kahdesta syystä: tiedän katsojissa olevan huonokuuloisia ja toisaalta ääniraita on paikotellen todella huono eikä puhe kuulu selkeästi. Automaattinen tekstitys puheesta ei ollutkaan enää kovin hyvä idea, koska se ajoitti tallenteelle lukuisia kohtia, missä se luuli olevan puhetta, vaikka kyse oli monenlaisista taustaäänistä, joita arjessa syntyy ja parikymmenhenkinen sukulaisporukka monine lapsineen tuottaa. Automaattisesti luotuja tekstipaikkoja ei voi poistaa kuin SRT-tiedostosta. 

Tällainen video olisi todennäköisesti helpompi tekstittää kokonaan käsin. On outoa, että liian hiljaiseen kohtaan ei pysty lainkaan lisäämään tekstitystä editointinäkymän Sync Pointilla. Esimerkiksi videon hiljainen lapsen lauluesitys oli tekstitettävä SRT-tiedostoon kirjoittaen (siis ei vain tekstitys vaan myös ajoitus numeroin), vaikka juuri tällaisissa liian hiljaisissa kohdissa tekstitys on tarpeen. 

Videoilla oli myös paljon laulua. Se on puhetta hitaampaa, joten tekstityksen tempokin on hitaampi. Lisäksi Screencast-O-Matic jakaa tekstin harmillisesti pilkusta eri riveille, jolloin tulee kiusaus rikkoa kielioppia, jotta kokonaisuus olisi luontevampi. Esimerkiksi Keski-Suomen laulun tämän säkeen sovellus haluaa jakaa kolmelle riville: "ah, polut korpia kiertävät, kaidat".

Jos tekstityksen haluaa luoda kokonaan käsin SRT-tiedostona, tai muokkata sitä, se näyttää tällaiselta: 

53
0:05:11,400 --> 0:05:15,400
Minä olen vielä pikkuinen,

54
0:05:15,400 --> 0:05:19,400
ja siksi tahtoisin,

55
0:05:19,400 --> 0:05:26,400
oppia tän´maailman, paljon paremmin.

Mitä kysymyksiä jäi avoimeksi?

• Paljonko on hyvä selkokielistää puhekieltä tekstityksessä? Hyvin kuulevia voi häiritä, jos puhe ja teksti eivät ole synkassa. Näin varsinkin YouTubessa, missä tekstitys pitää erikseen ottaa pois päältä. Toisaalta puhekielessä ajatus poukkoilee, joten lauseiden muotoileminen selkeämmiksi tukee saavutettavuutta. Tv-sarjojenkin tekstitys on usein tiiviimpää kuin puhe.
• Kuinka tarkkaan tekstityksen on vastattava puhetta? Yhdellä videolla viittasin virheellisesti videon kommentteihin, kun tarkoitin videon kuvausta. Voinko tällaisen lapsuksen korjata tekstityksessä?  
• Milloin YouTuben tekstitystyökalu on parempi? Uskoisin sen olevan parempi sukujuhlat-tyyppisille videoille, missä ei ole yhtä selkeää puheraitaa, vaan monenlaisia taustaääniä. Tosin omalla kohdalla haaste on, että perhevideoita en useinkaan voi tai halua YouTuben kautta jakaa.
• Paljonko kannattaa nähdä vaivaa puheen ja tekstityksen yhtäaikaisuuden eteen?

Hyviä lähteitä videoiden tekstityksestä

• Videoiden tekstitys - osa 2 -bloggaus esittelee neljännenkin tavan (Scripted Recordings) tekstittää videoita Screencast-O-Maticilla (SOM). Siinä kerrotaan myös SOMin uudesta ominaisuudesta ja siitä, että sovelluksella voi tekstittää mitä tahansa videoita. (Linkki lisätty 25.2.2021.) 
• YouTube: kanavan ja videon asetukset kuntoon! -bloggauksessa esittelen, miten oman kanavan ja videoiden asetukset laitetaan kuntoon. Mukana on myös ohjeet tekstittämiseen YouTuben omalla työkalulla. (Linkki lisätty 25.2.2021.) 
• AVI: Videoiden ja äänilähetysten saavutettavuus
• HAMK: Screencast-O-Matic auttaa videon tekstityksessä
• Kirjastokaista: Videoiden ja podcastien tekstitys – 10 käytännön neuvoa

Työvuosi 2020

Perinteiseen tapaan aloitan blogivuoden kokoamalla yhteen kulunutta työvuotta 2020. Työskentelin freelancerina sekä sivutoimisessa työsuhteessa kolmen oppilaitoksen hankkeissa. Pääasiallinen työni oli digipedagogiikkaan liittyvä kouluttaminen, mutta tein myös mm. ohjausta, rakensin verkkokursseja ja ylläpidin kahta blogia. 

Vuotta leimasivat koronan vuoksi etäkoulutukset ja kova kysyntä digipedagogiselle osaamiselle. Muutos ei sikäli ollut itselleni kovin suuri, että normaalistikin reilu 30 % koulutuskerroistani tapahtuu etänä ja olen pitkään tehnyt töitä kotoa käsin - minulla on oma työpiste, osaaminen ja työrauha. 

Vuoden suurimmat haasteet kohtasin ajoittain aivan järjettömän kiireen kautta, mikä tarkoitti tavallistakin enemmän työskentelyä iltaisin ja viikonloppuisin. Maaliskuussa koulutukset siirtyivät verkkoon, peruttiin tai siirrettiin myöhemmäksi. Vei paljon aikaa sopia kymmenien tahojen kanssa, miten koulutukset toteutetaan. Usein muuttuivat myös aikataulut ja teemat. ITK-konferenssin siirtäminen vapautti kolme kullanarvoista päivää huhtikuun alkuun ja työmatkojen poisjäänti vapautti paljon aikaa uusille koulutuksille. Koska koulutukset tavoittavat vain rajallisen määrän opettajia, bloggasin etenkin maaliskuussa tavallista ahkerammin ja pyrin tukemaan opettajia somessa. Pidin keväältä päiväkirjaa, jonka julkaisin syksyllä otsikolla Täydennyskouluttajan koronakevät viikko viikolta.

Ylivoimaisesti kysytyin koulutusteema kuluneena vuonna oli osallistujien aktivoiminen ja osallistaminen etenkin verkkotapaamisissa. Pidin myös monta koulutusta verkkokurssien luomisesta ja videoneuvottelujärjestelmien käytöstä. Työkaluista opetin eniten osallistamisen työkaluja (Padlet, Flinga, AnswerGarden, erilaiset kyselyt,..) ja sisällön tuottamista (ThingLink, H5P, Adobe Spark,..).

Ohjelmasta katosivat melkein kaikki AR/VR/360-teemat, jotka mielellään vaatisivat lähitapaamista. Kaikesta osallistamisesta huolimatta tunnin tai parin verkkokoulutukset olivat opettajajohtoisempia kuin lähitapaamiset olisivat olleet, varsinkin kun Teams oli pääasiallinen yhteydenpitoväline eikä se paria poikkeusta lukuun ottamatta vielä viime vuonna tukenut ryhmiin jakautumista. Koin, että etätoteutukset vaikeuttivat eniten digitaidoiltaan heikompien ohjaamista ja toisaalta ryhmän yhteistä keskustelua. 

Adobe Sparkilla tehty infograafi koronavuoden 2020 töistäni.

Suosituinta tässä blogissa

Edellä olevasta infograafista näkyy, miten maalis-huhtikuu keräsi blogiini eniten lukijoita ja sama trendi näkyy muissakin somekanavissa - varmasti myös kollegoillani. Kirjoitin 35 blogijulkaisua ja niitä luettiin 164 000 kertaa. Kaksi luetuinta julkaisua on keräsi yli 5000 lukukertaa, mutta niidenkin ohi menivät blogisivut sähköisistä kokeista ja koulutusdioista. Uusi H5P-työkalujen blogisivu ei vielä ehtinyt nousta korkealle. Kaikkien aikojen luetuimmat bloggaukset näet blogin sivupalkista. Listauksen kolmonen ClassroomScreen - open helppo työkalu (2019) olisi alla olevan listauksen yhdeksäs ja samalla luetuin aiempina vuosina kirjoitettu bloggaus. Päivitin sen muutama päivä sitten. 

1. Vinkkejä etäopetukseen
2. Flinga - helppo osallistamisen sovellus 
3. Sanapilvet opetuksessa
4. Kuvakortit ja visualisointi
5. Miten esitän dioja Teamsissa?
6. Virtuaalinen luokkaretki: luo oma tai käytä valmista
7. Ilman kirjautumista toimivia sovelluksia 
8. Miten arvioida etänä 

Ennätyksiä somen tunnusluvuissa

Opetusalan ammattilaisten aktiivisimmat someryhmät hiljenevät kahdesti vuodessa - juhannuksena ja jouluna. Meitä aktiiveja liikkuu siellä siis runsain määrin myös iltaisin ja viikonloppuisin. 

Kun maaliskuussa siirryttiin laajasti etäopetukseen ja etätöihin, tilanne muuttui täysin. Ihan sama mihin aikaan viikosta tai vuorokaudesta somessa työskenteli, vuorovaikutusta syntyi heti ja palautetta sai välittömästi. Ohessa on tilastoa maaliskuun tviittaamisestani, etenkin sen kahdesta viimeisestä viikosta, jolloin valmislaki sulki Suomen.

Vaikka itse miellän tämän blogin tärkeimmäksi nettiosoitteekseni, kävijöitä on tätäkin enemmän diasarjoissani, joiden katsomiskerroissa ylittyi syksyllä miljoonan kävijän raja. Uutta oli se, että nyt löytyi haastaja SlideSharelle: katsomiskerroista noin kolmannes tuli SpeakerDeckin kautta. Sinne olen jakanut noin 30 päivittyvään diasarjaa. SlideSharea käytän lähinnä yksittäisten diasarjojen jakamiseen. AuthorStreamin käytöstä luovuin. 

Työt Kiipulassa, Tampereen yliopistolla, TAMKissa ja Osakkeessa

• Kiipulan ammattiopiston reilun kahden vuoden Digi työtavaksi -hanke ja samalla työsuhteeni digipedagogisena asiantuntijana päättyi vuodenvaihteeseen. Kiitos Kiipula! -bloggauksessa kerron hankkeesta interaktiivisen videon keinoin.
• Tampereen yliopistolla työskentelin kuluneen vuoden asiantuntijana tukien korkeakouluyhteisön digipilotteja eli kuuden laajan verkkokurssikokonaisuuden tekijöitä. Osa kursseista on suunniteltu ensi sijassa tutkinto-opiskelijoille, osa täydennyskoulutukseen tai myytäviksi kursseiksi. Yhdestä on tulossa myös väylä yliopistoon, pääsykokeen vaihtoehdoksi. Digipilotit olivat osa laajempaa Jatkuvan oppimisen strategista kehityshanketta, jotka jatkuu edelleen. Digipilotteihin liittyvän työn lisäksi pidin Tampereen yliopiston henkilöstölle ja täydennyskoulutusryhmien osallistujille 13 muuta verkkokoulutusta.
• TAMKissa olen työskennellyt sivutoimisesti 2016 alkaen erilaisissa täydennyskoulutushankkeissa. Listasin alle kuluneen vuoden hankkeet. Sen lisäksi koulutin yhdessä tilauskoulutuksessa.
• Oppija ikä kaikki, kuuden oppilaitoksen ESR-hanke
• Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki lukiossa, OPH-rahoitteinen täydennyskoulutus 
• Digitukea areenalla, OPH-rahoitteinen täydennyskoulutus 
• Pirkanmaan lukioiden ainetiimitoiminta olen koordinoinut syksystä 2018 alkaen. Se on osa Osakkeen toimintaa, jolle ehdin järjestää alkuvuodesta jo 15. suositun Pedagoginen piristysruiske -koulutuksen.

Bloggaukset aiemmista työvuosistani

Työvuosi 2019

Työvuosi 2018
Työvuosi 2017
Työvuosi 2016
Työvuosi 2015
Vuoden 2014 työt sanapilvinä
Nettilaskurit ja uusi vuosi (2013)
Onnellista joulua ja kiitos! (2012)