20.1.2019

BETT2019 - suomalaisten matkaraportit

Ruudunkaappaukuva tapahtuman
mobiilisovelluksesta.
Maailman suurin opetusteknologiatapahtuma on Lontoon BETT-messut. Tammikuisin järjestettävään tapahtumaan kuuluu laaja näyttelyalue, satoja esityksiä kahdeksalla lavalla, seminaareja ja paljon oheistapahtumia, kuten kouluvierailuita, kutsuvierasseminaareja ja tapahtumia messualueella (ks. esim. extracurricular festivities). Osallistujia on vuosittain noin 35 000 edustaen yli 130 maata. Alan yrityksiä on esillä yli 850, joista 103 on uusia. Seuraavat BETT-messut ovat 22.-25.1.2020.

Suomalaisia osallistunee tapahtumaan vuosittain ainakin 500-700. Ilona IT Oy vie reissuun 150 suomalaista ja tarjoaa mm. perinteisen seminaariinsa yli 300 osallistujalle British Museumissa. Myös moni muu suomalainen ja Suomessa toimiva yritys järjestää BETT-viikolla omia kutsuvierastapahtumia. Näistä pysyt parhaiten ajantasalla suomalaisten oman Facebook-ryhmän kautta - ja tietysti kyseisten yritysten asiakasviestinnän avulla.

Vaikka et itse lähtisikään Lontooseen, tuhannet opetuksen digihörhöt saavat someen aikaiseksi niin hyvän kuhinan, että sitä kannattaa seurata etänä. Voit seurata lähetyksiä mm. BETTin YouTuben kautta. Siellä on perinteisesti jaettu kunkin päivän tunnelmia ja haastatteluita. Ainakin Microsoft lähettää päivittäistä livestriimiä: Wednesday Thursday & Friday LIVE Stream event. Lisäksi BETTin sivulta löytyy mm. artikkeleita ja pääpuhujien haastatteluita videoina.



Tärkeimmät some-kanavat




Matkaraporttikilpailu - IlonaIT palkitsi parhaana Riitta Juonin


IlonaIT Oy julkaisi Adobe-ratkaisujen edustajana  BETT2019-matkaraporttikilpailun hyvine tuotepalkintoineen. Ensimmäisen palkinnon sai Riitta Juoni, toisen Irma Mänty ja kolmannen Hanna AlavaMatleena Laakso sai kunniamaininnan.

Sääntönä oli tehdä oma raportti ilmaisilla ohjelmilla Adobe Spark Video, Page tai Post ja julkaista se Suomalaiset BETT-messuilla Facebook-ryhmässä ennen 15.2.2019. Tässä samalla vinkiksi Ilonan Spark-linkit ja webinaaritallenteet. Jokaista kolmea Adobe Sparkin työkalua voi käyttää pc-koneen selaimella. Jos sovellus ei toimi hyvin, kokeile toista selainta (ks. suositukset). Kaikista on iOS-mobiilisovellus, Androidille on vasta Post. Huomaa, että Spark Pagesta käytetään myös nimeä Web Page. Se vastaa Microsoftin Sway-työkalua. Post-sovelluksesta puolestaan käytetään myös nimeä Graphic.



Matkakertomukset, sometarinat ja videot messuilta ja sen oheistapahtumista 


Listaus päivittyy noin 2 kk ajan. Seuraan päivitysten osalta em. Facebook-ryhmää ja Twitteriä tunnuksilla #finnbett ja #ilonabett. Kiitos, kun linkität tämän koonnin omaan matkaraporttiisi! Lyhytlinkki on http://bit.ly/finnbett2019.


19.1.2019

Tehoa tiedonhakuun, hallintaan ja jakamiseen

Learn@Work-hankkeen logo.
Hanke kannattaa
ottaa seurantaan Facebookissa!
Learn@Work-hankkeen keskeinen ajatus on, että oppiminen ei ole työstä erillinen toiminto, vaan entistä enemmän osa työtä. Työssä oppimisen mahdollistaa yrityskulttuuri, jossa työntekijöitä kannustetaan ja ohjataan hakemaan uutta tietoa ja jakamaan sitä. Vedin eilen hankkeen yritysten ja organisaatioiden oppimisagenteille koulutuksen tiedonhankinnasta. - hallinnasta ja jakamisesta.

Hanketta koordinoi Snellman-kesäyliopisto ja mukaan ESR-osarahoitteiseen hankkeeseen pääsee 20 pohjoissavolaista osaamisen kehittämiseen motivoituneelle työpaikkaa.

Alta löydät sekä diani että Padletilla tehdyn muistitaulun, minne on koottu molempien ryhmien ajatuksia, sekä osallistujien tavoitteita että parhaita löytöjä ja oivalluksia. (Voit avata sen myös tästä linkistä.) Padlet on monikäyttöinen sovellus, johon voi maksutta luoda kolme tällaista muistitaulua. Visuaalinen ilme (formaatti) voi olla muunkinlainen kuin alla oleva tekstilaatikoista koostuva seinä.

Padletin lisäksi kokeilimme kahta sovellusta sanapilvien tekemiseen:
  • Answergarden: Voit luoda yhdessä täydennettävän sanapilven. Sovellukseen ei kirjauduta. Voit testata sovellusta täydentämällä aamupäivän tai iltapäivän ryhmän sanapilviä. Valitse Refresh tai päivitä selain, nähdäksesi muutokset.
  • WordArt: Voit tehdä yksin oman sanapilven, myös ilman kirjautumista. Tätä sanapilveä voit muokata mm. värien, muotojen ja fonttien osalta. Valitse Create ja tuo sanat kohdata Import (paljon tekstiä) tai Add (yksittäiset sanat), tee haluamasi muutokset ja päivitä kohdata Visualize. Padletistä löydät mm. aamupäivän ryhmän palautteiden koonnin tällaisena sanapilvenä.

Jane Hartin oppimisen parhaiden palveluiden listalla vuoden sisällä eniten suosiota on kasvattanut Degreed. Voit kokeilla sitä kevyesti kertomalla palvelulle, mitä haluat oppia ja paljonko kyseisistä teemoista jo tiedät. Sen jälkeen voit tilata esim. viikottaiset luku-/katsomissuositukset.

Reddit puolestaan yksi verkon suosituimista sivustoista, missä jaetaan uutisia ja ne näkyvät muille sen mukaan, miten paljon muut ovat niitä peukuttaneet ylös tai alaspäin. Sieltä löytyy paljon vapaa-ajan iltapäivälehtityylisiä juttuja (Ks. esim. subreddit Suomi), mutta myös ammatillisesti mielenkiintoisilta vaikuttavia keskusteluita (ks. esim. subcredit ectech).

Tässä vielä muutama poiminta päivän teemoista

Tehty Padletilla

10.1.2019

Ricoh Theta: katso, jaa ja editoi sisältöjä

Opettelin viime vuonna 360-kuvaamista ja tutkin mitä 360-sisällöillä voi tehdä ja miten niitä kannattaa jakaa. Elokuussa bloggasin ensikokemuksista ja syksyn mittaan bloggauksia syntyi muitakin ja uusia on tekeillä.

Tässä kirjoituksessa kerron perusteita liittyen Ricoh Theta -kameralla otettujen 360-sisältöjen katsomiseen, editointiin ja jakamiseen. Ohjeet ovat sovellettavissa muihin kameramerkkeihinkin, joiden verkkosivuilta löytynee niille suunniteltuja vastaavia sovelluksia.

Bloggaus ja lopussa oleva diasarja virtuaalilaseista ja 360-sisällöistä pohjautuu joulukuussa Kangasalla pitämääni koulutukseen.

Kommentti 9.9.2019: Ks. myös blogijulkaisu: 360-video Madeiran levadoilta.



Omien 360-sisältöjen katsominen


Jotta 360-sisällöt näkee niin kuin ne on tarkoitettu katsottavaksi, täytyy käytetyn sovelluksen ja/tai laitteen tukea 360-sisältöjen katsomista. Mobiililaitteilla omat kuvat ja videot kannattaa katsoa kameran omalla sovelluksella (esim. Ricoh Theta). Tällöin voi valita, miten ne haluaa katsoa. Vaihtoehdot ovat kuvan tai videon pyörittäminen näytöllä sormella (normal), yhden linssin VR-näkymä (käännä mobiililaitetta siihen suuntaan mihin haluat katsoa) ja kahden linssin VR-näkymä virtuaalilaseja varten.

Kuvat ja videot saa siirrettyä pc-koneelle helpoiten kameran mukana tulleella piuhalla. Jos ne samalla poistaa kamerasta, on sen käyttö mobiililaitteiden kanssa vähän nopeampaa. Huomasin tästä olevan hyötyä etenkin tilanteessa, missä lainaan kameraa muille ja jokainen joutuu odottamaan koko sisällön latautumista, jotta saa valittua oman kuvansa tallentamisen omalle laitteelleen.

Thetan tiedostotyypit ovat tuttuja: kuvat ovat jpg-muodossa ja videot mp4. Alla olevasta vasemmanpuoleisesta kuvasta näet, millaisena 360-kuva avautuu pc-koneella ilman 360-tukea. Myös 360-videot näkyvät tällaisina kaksiulotteisina sisältöinä. 

Pc-koneille (Windows, Mac) voi ladata Ricohin oman sovelluksen kuvien katsomiseen. Siinä kuva/video raahataan sovellukseen (kuva oikealla), jolloin sen näkee 360-sisältönä niin, että kuvaa voi pyöritellä ja katsoa eri tavoilla.  

Vasemmalla on 360-kuva niin kuin se näkyy ilman 360-kuvien tukea. Oikealla Thetan sivulta maksutta ladattu Basic App. Raahaamalla 360-kuvan tai videon sovellukseen, sen näkee 360-sisältönä. Kuva on otettu Digiosalliseksi-hankkeen virtuaaliretki-työpajasta, kun odotan osallistujia saapuvaksi.







360-sisältöjen editointi


Kuvat ja videot kannattaa malttaa ottaa mobiilisovelluksen avulla, sillä tällöin voi säätää mm. valotusta jo kuvausvaiheessa. Editoinnin tarve itselläni on ollut todella vähäinen. Useimmiten muokkaan valokuvista rajausta, mutta sitähän 360-sisällöissä ei juuri tarvitse tehdä.

Ricoh Thetan kuvat ovat jpg-kuvia, joita voit muokata esim. Photoshopilla. Thetalla on myös oma Theta+-sovellus, minkä avulla voi muokata kuvia ja videoita mobiililaitteilla (Android, iOS). Sovelluksen sivulla esitellään kattavasti sen ominaisuuksia ja ihan kokeilemallakin pärjää pitkälle.

Verkossa on jaettu sellaista vinkkiä, että kameran jalustan alle voi tuoda pahvikiekon, missä on kuvaajan nimi ja mahdolliset tekijänoikeustiedot. Näin ne ovat aina automaattisesti mukana kuvissa ja videoissa, ilman, että niitä tarvitsee jälkikäteen lisätä.

Ruudunkaappauskuvat ovat Theta+-sovelluksen kuvan ja videon edioinnista.
Muokattavat kuvat ovat Amos Rexin teamLabin näyttelystä.




Hyvä vaihtoehto 360-sisältöjen jakamiseen, erityisesti kun kyse on kuvasarjasta, ovat sovellukset, joiden avulla voi tehdä ja jakaa erilaisia virtuaaliretkiä. Thetan kuvat ja videot saa siirrettyä näihin kaikkiin helposti ja suoraan. Vaikka kuva siis omalla koneella näyttäisi kaksiulotteiselta, sovellus tunnistaa ne ja näyttää 360-sisältöinä. Virtuaaliretkiiin voi lisätä tietoja interaktiivisina pisteinä, lisätä selostusta, taustaääniä yms, mutta niitä voi tehdä myös pelkiksi kuvasarjoiksi mm. alla olevilla sovelluksilla. Kaikkien retket ovat katsottavissa sekä selaimella että virtuaalilaseilla.


Olen käyttänyt 360-sisältöjäni myös lisätyn todellisuuden Figment-sovelluksella, josta bloggasin
otsikolla Figment huikeiden portaalien luomiseen. Kokeilematta on vielä videoiden jakaminen YouTubeen (ks. YouTuben ohje), mutta muiden tekemiä on sieltä jo tullut katsottua. Niitä löytyy mm. kanavalta Virtuaalitodellisuus. Jos videon haluaa katsoa virtuaalilaseilla, se onnistuu, kun kääntää puhelimen vaaka-asentoon ja valitsee VR-lasien kuvakkeen.


Facebook tukee 360-sisältöjä, mutta esimerkiksi Blogger ei. Jos tuki puuttuu, täytyy 360-kuvien jakamiseen käyttää jotain kolmannen osapuolen palvelua. Alla on aiemmasta Digiosalliseksi-hankkeen blogijulkaisusta kopioimani 360-kuva. Ensimmäisenä on kuva, minkä toin tänne Bloggeriin Lisää kuva -toiminnolla. Sen alle upotin saman kuvan Momento360-palvelun kautta. WordPress-ympäristössä saman tekee PhotoSphere-lisäosalla, mikä mahdollistaa kuvien tuomisen mediakirjastosta tai linkillä.

360-kuva tuotuna Bloggeriin kuvana.












Thetalla kuvatessa kannattaa käyttää jalustaa. Jos itse haluaa kuvaan, jalustaksi riittää pieni kokoontaitettu kolmijalka kädessä, sillä jo se estää sormien näkymisen suurena jokaisen kuva alaosassa.


8.1.2019

Pedagoginen piristysruiske tulee taas

Jo 15. Pedagoginen piristysruiske -koulutus järjestetään tammi-maaliskuussa 2020. Ks. lisätiedot ja ilmoittautuminen.
(Edellä oleva lisätty 15.9.19)

-  -  -  -  -

Minulla on ollut ilo vetää Osakkeelle monta Pedagoginen piristysruiske -koulutusta, joiden sisällön olen saanut rakentaa mielestäni parhaista ja hyödyllisimmistä digiteemoista, osin yhdessä osallistujien kanssa.

Nyt on aika katsoa, vieläkö Pirkanmaalta löytyy 14. ryhmä supersuosittuun Pedagoginen piristysruiske -koulutukseen. Koulutus on maksuton ja osallistumisoikeus on Osakkeen opetus- ja ohjaushenkilöstöllä eli lähes koko Pirkanmaan yleissivistävän koulutuksen henkilöstöllä - myös varhaiskasvatuksesta voi osallistua, vaikka osa sovelluksista sopii varmasti paremmin koulumaailmaan. Lähde mukaan tai vinkkaa tästä kollegalle, joka tarvitsisi pedagogista piristysruisketta!

Ilmoittautuminen ja lisätiedot
Jo päättyneen koulutuksen linkki poistettu.

Tiedän, että sijaismäärärahat ovat vähissä. Jo aiemmilla kerroilla osa on päässyt mukaan vain sillä ehdolla, että jakaa kaiken oppimansa koko työyhteisölleen. Koulutuksen yhtenä valinnaisena tehtävänä on luoda esimerkiksi Padlet tai blogi, minne kerää talteen vinkkejä muistiin joko vain itselle tai sitten kollegoille tai jopa julkisesti jaettavaksi. Erityisen suositeltavaa tällainen on digitutoreille ja sellaisiksi haluaville.

Vuoden takaisin ryhmän kanssa päätimme koulutuksen digitaaliseen nuotiopiiriin. Kirjasin siitä ylös seuraavat kokemukset: Koulutus muutti ajatteluani. Koulutuksen aikana itsetuntoni ja ammatillinen identiteettini vahvistui. Innostuin monesta uudesta jutusta ja niin innostuivat oppilaanikin.

Alla vielä mainokseksi aiempien osallistujien kehuja, poimintoja kehittämistehtävistä ja linkit aiempaan seitsemään blogijulkaisuuni aiheesta. Niissä kerron pääosin tehdyistä kehittämistehtävistä.


Palautteiden mukaan olen tässä koulutuksessa usein onnistunut antamaan parastani, vaikka kyllä niitä ei-niin-loistavia osuuksiakin varmasti mukaan on mahtunut ja mahtuu jatkossakin


  • "Olet taitava, realistinen ja kärsivällinen. Sanoin esimiehelleni, että tämä oli paras TVT-koulutus, minkä olen käynyt."
  • "Loistava opetustapa ja yksi parhaimmista alan kursseista, joilla olen käynyt. Opettaja puhui samaa kieltä kuin oppilaat ja pystyi laskeutumaan oppilaiden tasolle vaivatta. Myös virkistäviä motivointijuttuja aina välissä (kortit...). Kiitos, Matleena!"
  • "Kiitos Matleena selkeästä, napakasta ja motivoivasta koulutuksesta. Erityiskiitos materiaaleista ja ohjeista jotka jäävät käyttöömme. Tiedän mistä löydän tietoa ja apua, kun sitä tarvitsen."
  • "Ihanaa, kun on noin asiastaan innostunut kouluttaja, joka saa vielä aikaan ilmapiirin, jossa ei kenenkään tarvitse tuntea huonommuutta osaamattomuudestaan :-)"
  • "Haihdutit pois tvt-kammoa ja rohkaisit kokeiluun. Työskentelytapa (webinaarit, käytännön harjoittelu) tuki tvt:n omaksumista omaksi työvälineeksi."
  • "Koulutuksen ansiosta olen virittäytynyt yhä vahvemmin tvt-taajuudelle. Olen iloinen, että lähdin koulutukseen. Olen toiminut pienenä asiantuntijana sekä kotona oman perheen keskusteluissa että töissä opettajien huoneessa. Varmuuteni on kohonnut. Kiitos Matleena innostavasta koulutuksesta. sinusta huokuu oma innostus asiaa kohtaan ja innostuksesi tarttuu koulutettaviin. Olet huippu asiantuntija ja pyrit silti kehittymään itsekin koulutettavien rinnalla. Et jää makaamaan paikallesi. Olit koulutusta edeltävänä päivän kehittänyt koulutusta ja löytänyt uutta opetettavaa meille verrattuna edelliseen Digiloikka-koulutukseen."


Poimintoja kehittämistehtävistä 


Kaikki seuraavat ideat ovat pirkanmaalaisilta luokan-, aineen- tai erityisopettajilta. Kehittämistehtävien ideana on ollut, että jokainen kokeilee jotain itselleen uutta työskentelytapaa tai verkon työkalua. Yhteistä useille kokeiluille oli, että oppijat oppivat käyttämään sovelluksia helposti ja ilman opettajan tukea (esim. Padlet ja Kahoot). Useampaan kertaan koettiin myös se, että digitaalisuuden ja siihen liittyvän pelillisyyden avulla (esim. QR-koodiradat) moni oppija teki innostuneesti jotain, mistä ei normaalisti yhtään tykkää. Toisille se oli liikuntaa, toiselle yhdyssanojen harjoittelemista.

  • Erityisoppijaryhmä liikkeelle: Opettaja levitti koulun tiloihin QR-koodeja, aina kaksi samaan paikkaan. Rasteja kierrettiin pareittain niin, että toinen lapsista sai lukea ensimmäisen koodin, missä oli jumppaohjeet. Toisen rastin lukija avasi koodista kuvan, mistä näki seuraavan rastin sijainnin.  
  • Lukupäiväkirja: Kun oppilas on lukenut kirjan, hän skannaa QR-koodin O365:lla tehdylle lomakkeelle ja vastaa sen kysymyksiin. Nimen, luokan ja kirjan lisäksi kysymyksinä on mm. kuvata päähenkilöä, arvioida kirja tähtimerkein. 
  • Luontokoulun kokemuksia ja palautetta Padletiin. Oppilaat kommentoivat Padletin täyttämistä niin kivaksi, etteivät olisi malttaneet ollenkaan sitä lopettaa. Palautetta kysyttiin noin viidestä teemasta, kustakin omalla sarakkeella, kuten hylly-formaatti Padletissa nykyisin mahdollistaa. Mukana oli sekä luontokouluun liittyviä kysymyksiä että tilaa kommentoida mm. bussimatkaa, mikä monelle oli yksi tärkeimmistä jutuista. Se, että jokainen näki toisten palautteen, koettiin hyväksi.
  • Quizlet Livelle tuntuu niittävän suosiota missä vain sitä käytetään. Eräässä luokasta oppilaat kommentoivat sitä Kahootia paremmaksi ja opettaja puolestaan totesi, miten hyvin se parhaimmilla toimii ryhmäyttämisen tukena, kun sovellus arpoo satunnaiset ryhmät aina lyhyttä työskentelyä varten. 
  • Espanjan verbit. Oppilaat saivat tehtäväksi etsiä pareittain 15 tarpeellista verbiä ja tehdä Kahoot-kyselyn näiden verbien taivutusmuodoista. Tästä heräsi koulutuksessa keskustelua tällaisten Kahootien mahdollisista virheistä, etenkin jos ne jakaa julkisesti tai niitä käyttää muiden ryhmien kanssa. Osa piti virheitä tavallaan hyvinä ja opettavan oppijoitakin verkosta löytyvän tiedon luotettavuuden arviointiin. Ja osoittaahan sekin osaamista, kun huomaa, ettei Kahootissa ole tarjolla yhtään oikeaa vastausta tai huomaa siellä muun virheen. Halutessaan opettaja voi myös korjata virheet - jos Kahoot on julkinen, siitä voi tehdä kopion, jota muokkaan ennen käyttämistä. 
  • Oppijat saivat tehtäväksi etsiä tietoa Sibeliuksesta ja tallentaa tiedot käynnykkään, Padletiin tai vihkoon. Sen jälkeen he tekivät toisilleen aiheesta Kahootin tai ristisanatehtävän. 
  • Äidinkielen ja englannin yhteisessä projektissa oppijat tekivät pareittain Padletiin koontia kielistä, näkökulmina mm. murteet, kielen kaunein sana ja huumori. Sitten nämä Padlet-julisteet esiteltiin ja oppijat antoivat toisilleen vertaispalautetta opettajan määrittelemien kriteereiden pohjalta.


2.1.2019

Työvuosi 2018

Näillä paikkakunnilla kävin
kouluttamassa. Kuva on tehty
Zeemapsilla.
Olen toiminut 10 vuotta freelancerina (siitä ensimmäiset 5 v. päätoimen ohella) ja 10 vuotta digiteemojen kouluttajana. Tänä vuonna olen jatkanut sivutoimista työskentelyä TAMKissa mm. vuodenvaihteessa päättyvissä Digiosalliseksi- (ks. bloggaus) ja Kohti reformia! -hankkeissa. Joulukuussa aloitin digipedagogisena asiantuntijana Kiipulan ammattiopistolla sen kaksivuotisessa digistrategiahankkeessa. 

Tein alle Canvalla infograafin vuoden töistäni. Sitä ennen kerron blogijulkaisujen kautta poimintoja siitä, mitä olen vuoden aikana oppinut. Seuraavan kappaleen hyperlinkit vievät sovelluksista kertoviin blogijulkaisuihin.



Mitä opin ja mistä bloggasin?


Ostin alkukesästä 360-kameran ja se on avannut hienoja mahdollisuuksia etenkin virtuaalimatkoihin. Niistä olen blogannut jo kolme kertaa (Tour CreatorGoogle Expeditions ja Roundme) ja lisää tulee alkuvuodesta. Opettelin myös itselleni uusia animaatiosovelluksia (Draw and TellPowtoon ja Biteable), joista ihastuin helppouden vuoksi etenkin Biteableen. Syksyllä tutkin uusia lisätyn todellisuuden sovelluksia ja bloggasin Mergestä ja Figmentistä. Lisäksi syvensin osaamista henkilöbrändäyksestä ja tein laajan koonnin verkkopedagogiikasta sekä bloggasin uudehkoista H5P-työkaluista, jotka monelta löytyvät Moodlesta tai Mobie eSmartista. Padletille en ole löytänyt hyvää täysin maksutonta vaihtoehtoa (tässä yritys), mutta lakkautetulle Todaysmeet-chatille löytyy useita korvaajia.

Osallistun paljon erilaisiin seminaareihin, niin että olen niissä myös puhumassa tai työpajaa vetämässä. Ilman tällaisia velvotteita osallistuin Educaan ja SETT-messuille sekä yli 20 webinaariin. Tärkein vuosittainen tapahtuma minulle on ITK-konferenssi Aulangolla. Toiseksi tärkein BETT-opetusteknologiamessut Lontoossa. Siellä en kuluneena vuonna ollut, mutta kolmen viikon päästä taas lähden. Jos tapahtuman anti kiinnostaa, liity suomalaisten FB-ryhmään ja/tai lue 2018 matkakertomuksia. (Tuon tähän tammikuun aikana linkin 2019 matkakertomuksiin.)


Blogini luetuin julkaisu oli koonti muuttuneista ja poistuvista sovelluksista


Blogijulkaisujeni määrä (30) pysyi lähes viime vuosien tasolla. Sivunäyttöjä blogissa on ollut 2012 alkaen lähes 400 000, joista noin 112 000 kuluneena vuonna. Tämän lisäksi olen kirjoittanut aktiivisesti Digiosalliseksi- ja Ainetiimit-blogeihin ja satunnaisesti omaan puutarhablogiini.

Kaikkien aikojen kymmenen luetuinta julkaisuani näet blogin sivupalkista. Kuluneen vuoden suosituin julkaisuni on samalla koko bloggaushistoriani luetuin juttu. Sitä on luettu peräti tuplasti toiseksi suosituimpaan verrattuna. Aihe oli ajankohtainen ja tarpeellinen ja jatko-osa on ollut tekeillä pitkin syksyä, muttei vieläkään ole löytynyt aikaa sen viimeistelyyn ja julkaisemiseen. 





Lähetin 700 tviittiä ja 3000 seuraajan raja ylittyi - alla vuoden tykätyin tviittini



Aiemmat vastaavat kirjoitukseni