 |
| Päätösseminaariin osallistujat saivat hiirimaton. |
Oma tehtäväni tässä TAMKiin koordinoimassa hankkeessa oli tukea etenkin neljän osatoteuttajan opetus- ja ohjaushenkilöstön digiosaamisen kehittymistä. Hankkeessa pidettiin eri puolilla Pirkanmaata ja verkossa. kaikkiaan 35 workshopia (viimeinen niistä on tänään). Niiden materiaalit löytyvät kootusti hankeblogin päättyneiden workshopin sivulta.
Suomessa merkittävä osa opetusalan kehittämis- ja koulutustyöstä tehdään hankerahoituksella. Tämä oli kaikkiaan kuudes ESR-hanke eli Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama hanke, mitä olen ollut täys- tai osapäiväisesti tekemässä. Aiemmat Tampereen kaupungin ja sitä ennen Tampereen yliopiston koordinoimat hankkeet ovat liittyneet avoimeen oppimiskulttuuriin ja digitalisaatioon sekä työssä oppimiseen ja ongelmaperustaiseen oppimiseen.
Mitä hyötyä hankkeesta oli?
Tähän kysymyksen antaisin mieluiten äänen osatoteuttajille Tredusta, Kiipulasta, VAAOsta ja Siltavalmennuksesta. Vaikka teimme useita kyselyitä opettajille, ohjaajille ja opiskelijoille, minusta hankkeen hyödyt tulevat parhaiten esiin seuraavista TAMKin kollegani Heli Antilan loka- ja marraskuussa tekemistä haastatteluista.
- Kiipulassa verkkotyöskentelystä tuli osa arkea Digiosalliseksi-hankkeen aikana
- Siltavalmennuksen digivalmentaja Metti Löfberg: “Olen teknologia-insinöörin ja humanistin välillä oleva ihmissanakirja”
- Valmaopettaja Tauno Mathlin Tredusta: Hankkeen myötä innostuin itsekin digiasioista
- Opettajien työparityöskentely innosti digikokeiluihin Valkeakosken ammattiopistossa VAAOssa
 |
| Kuva on yhden osahankkeen esityksestä viimeisessä projektiryhmän kokouksessa. Ilman hanketta olisimme kivikaudella -toteamus on varmasti liioiteltu, mutta kertoo toki siitä, että hankkeen anti koettiin tärkeäksi. Tällainen kuva saa aina projektipäällikön kameran laulamaan :) |
Nämä artikkelit, projektiryhmän viimeisessä kokouksessa esitetyt opiskelijoiden videohaastattelut sekä äsken lukemani loppuraporttiluonnos, etenkin osahankkeiden osalta, avasi minulle entisestään hankkeen tuloksia ja sitä, miten projektiryhmän työskentely ja pidetyt workshopit näkyvät opiskelijoiden arjessa.
Näistä kerromme lisää projektipäällikkö Minna Seppälän kanssa ITK-konferenssissa maaliskuussa 2019. Foorumiesityksemme otsikkona on Erityistä tukea tarvitsevat nuoret digin käyttäjinä.
Bloggasimme aktiivisesti
Pääasiallinen julkaisukanavamme oli TAMKin tiimin hankeblogi, missä olemme julkaisseet jo 44 juttua ja muutama on vielä loppuvuodesta tulossa. Niistä pääosa liittyy pidettyihin workshopeihin ja hankkeen tuloksia esitteleviin kirjoituksiin. Kuuden luetuimman julkaisun listalla on kolme juttua ITK-konferenssista, em. artikkeli Kiipulasta, yksi workshop ja joulukuussa julkaisemani Flipgrid-videochatin esittely.
Flipgrid on helppo ja nykyisin ilmainen palvelu ja saatavissa myös Teamsiin integroituna. Blogijulkaisusta löydät julkisen alustan, missä voit käydä testaamassa ja tutkimassa sovellusta opiskelijan näkökulmasta ja siellä ovat myös päivittyvät ohjeet opettajille.
Tähän omaan blogiin kirjoittelin lähinnä alussa, kun meillä ei vielä ollut hankeblogia. ITK-konferenssista kirjoitin molempiin vähän eri näkökulmista ja maksimoidakseni näkyvyyttä.
- Kohti ITK-konferenssia (4/2018)
- Pintakiltaan tutustumassa (5/2017)
- ITK ja digiosallisuus (4/2017)
- Erityistä tukea tarvitsevan kohtaaminen verkossa (3/2017)
- Tieteen päivien makaroni-gallup (1/2017)
- Digiosalliseksi-työpaja verkostoista ja jakamisesta (10/2016)
TAMK Journalin artikkelit
- Antila H., Laakso M. & Seppälä M. (2018). Teknologia haastaa ja koettelee, mutta digitaalisten oppimisympäristöjen mahdollisuudet tunnistetaan. TAMK Journal 29.10.2018.
- Antila H. & Seppälä M. (2018). Tahtoa on, mutta ei aikaa opetella ja omaksua. TAMK Journal 29.11.2018.
Opettajat näkevät muutoksen nuorten ajattelussa
Lokakuun Digiosalliseksi vai osattomaksi -seminaarin keynote esityksen piti tulevaisuudentutkija Ilkka Halava. Hänen ajatuksista jäi varmasti kaikille jotain pohdittavaa. Itselleni tärkein ajatus tiivistyi alle upotettuun tviittiin.
Halavan mukaan monet nuoret näkevät jo, miten tekoäly, robotiikka ja muut muutokset muuttavat maailmaa ja työn tekemisen tapoja. Jos nuorista tuntuu, että opettajalla ei ole tästä hajuakaan, miksi he innoistuivat koulussa opiskelusta. Halavan mukaan opettajat ovatkin yksi keskeisistä ammattiryhmistä, joka näkee muutoksen nuorten ajattelussa. Muutoksen siitä, kun vanha ja uusi maailma eivät aina kohtaa.
Nyt aikuiset panikoi työn loppumisesta ja valmistaa nuoria setämiesten maailmaan. Tämä yksi suurin syy, miksi nuoret ei innostu koulusta. Opet murrosaikana tärkeitä ja näkevät murroksen ennen monta muuta ammattiryhmää, kertoo @IlkkaHalava #digiosalliseksi— Matleena Laakso (@MatleenaLaakso) 31. lokakuuta 2018
