17.12.2018

Koontia päättyvästä Digiosalliseksi-hankkeesta

Päätösseminaariin osallistujat saivat hiirimaton.
Vuodenvaihteessa päättyvän Digiosalliseksi-hankkeen (2016-2018) tavoitteena on ollut edistää erityistä tukea tarvitsevien nuorten digiosallisuutta, niin että heillä olisi paremmat valmiudet ja mahdollisuudet opiskella, työskennellä ja toimia digitaalisessa yhteiskunnassa.

Oma tehtäväni tässä TAMKiin koordinoimassa hankkeessa oli tukea etenkin neljän osatoteuttajan opetus- ja ohjaushenkilöstön digiosaamisen kehittymistä. Hankkeessa pidettiin eri puolilla Pirkanmaata ja verkossa. kaikkiaan 35 workshopia (viimeinen niistä on tänään). Niiden materiaalit löytyvät kootusti hankeblogin päättyneiden workshopin sivulta.

Suomessa merkittävä osa opetusalan kehittämis- ja koulutustyöstä tehdään hankerahoituksella. Tämä oli kaikkiaan kuudes ESR-hanke eli Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama hanke, mitä olen ollut täys- tai osapäiväisesti tekemässä. Aiemmat Tampereen kaupungin ja sitä ennen Tampereen yliopiston koordinoimat hankkeet ovat liittyneet avoimeen oppimiskulttuuriin ja digitalisaatioon sekä työssä oppimiseen ja ongelmaperustaiseen oppimiseen.


Mitä hyötyä hankkeesta oli?


Tähän kysymyksen antaisin mieluiten äänen osatoteuttajille Tredusta, Kiipulasta, VAAOsta ja Siltavalmennuksesta. Vaikka teimme useita kyselyitä opettajille, ohjaajille ja opiskelijoille, minusta hankkeen hyödyt tulevat parhaiten esiin seuraavista TAMKin kollegani Heli Antilan loka- ja marraskuussa tekemistä haastatteluista.
Kuva on yhden osahankkeen esityksestä viimeisessä projektiryhmän
kokouksessa. Ilman hanketta olisimme kivikaudella -toteamus on varmasti
 liioiteltu, mutta kertoo toki siitä, että hankkeen anti koettiin tärkeäksi.
Tällainen kuva saa aina projektipäällikön kameran laulamaan :)

Nämä artikkelit, projektiryhmän viimeisessä kokouksessa esitetyt opiskelijoiden videohaastattelut sekä äsken lukemani loppuraporttiluonnos, etenkin osahankkeiden osalta, avasi minulle entisestään hankkeen tuloksia ja sitä, miten projektiryhmän työskentely ja pidetyt workshopit näkyvät opiskelijoiden arjessa.

Näistä kerromme lisää projektipäällikkö Minna Seppälän kanssa ITK-konferenssissa maaliskuussa 2019. Foorumiesityksemme otsikkona on Erityistä tukea tarvitsevat nuoret digin käyttäjinä.



Bloggasimme aktiivisesti


Pääasiallinen julkaisukanavamme oli TAMKin tiimin hankeblogi, missä olemme julkaisseet jo 44 juttua ja muutama on vielä loppuvuodesta tulossa. Niistä pääosa liittyy pidettyihin workshopeihin ja hankkeen tuloksia esitteleviin kirjoituksiin. Kuuden luetuimman julkaisun listalla on kolme juttua ITK-konferenssista, em. artikkeli Kiipulasta, yksi workshop ja joulukuussa julkaisemani Flipgrid-videochatin esittely.

Flipgrid on helppo ja nykyisin ilmainen palvelu ja saatavissa myös Teamsiin integroituna. Blogijulkaisusta löydät julkisen alustan, missä voit käydä testaamassa ja tutkimassa sovellusta opiskelijan näkökulmasta ja siellä ovat myös päivittyvät ohjeet opettajille.

Tähän omaan blogiin kirjoittelin lähinnä alussa, kun meillä ei vielä ollut hankeblogia. ITK-konferenssista kirjoitin molempiin vähän eri näkökulmista ja maksimoidakseni näkyvyyttä.



TAMK Journalin artikkelit 




Opettajat näkevät muutoksen nuorten ajattelussa


Lokakuun Digiosalliseksi vai osattomaksi -seminaarin keynote esityksen piti tulevaisuudentutkija Ilkka Halava. Hänen ajatuksista jäi varmasti kaikille jotain pohdittavaa. Itselleni tärkein ajatus tiivistyi alle upotettuun tviittiin.

Halavan mukaan monet nuoret näkevät jo, miten tekoäly, robotiikka ja muut muutokset muuttavat maailmaa ja työn tekemisen tapoja. Jos nuorista tuntuu, että opettajalla ei ole tästä hajuakaan, miksi he innoistuivat koulussa opiskelusta. Halavan mukaan opettajat ovatkin yksi keskeisistä ammattiryhmistä, joka näkee muutoksen nuorten ajattelussa. Muutoksen siitä, kun vanha ja uusi maailma eivät aina kohtaa.

10.12.2018

360-kuvista Roundme-virtuaaliretkiä

Olen kokeillut syksyn mittaan useita sovelluksia, joissa voi käyttää 360-kuvia. Yksi käyttökelpoisimmista tavoista on luoda virtuaaliretkiä tai 360-kuvatarinoita, joihin englanniksi useimmiten viitataan sanoilla 360 VR Tour.

Tässä esittelen Roundme-sovelluksen ja jaan tekemäni esimerkin. Samankaltaisia tarinoita voi tehdä esimerkiksi Googlen Tour Creatorilla (ks. bloggaus) tai Thinglinkillä.
Kommentti 24.9.2019: Thinglinkin uusi editori (ks. ohjeet) julkaistiin huhtikuussa 2019, jolloin julkaisin muutoksista kertovan bloggauksen Uudistus selkeytti ThingLink-sovellusta. Sovellus on päivittynyt sen jälkeenkin. Uudistuksen myötä voi maksuttomalla opettajalisenssillä luoda 360-sisältöjä, mutta oppijoiden sisällöntuotanto ja 360-videosisältöjen jakaminen muuten kuin ne esittäen, vaatii maksullista koululisenssiä.

Roundme tarjoaa palvelun virtuaaliretkien tekemiseen ja jakamiseen, mutta sitä kautta voi myös ostaa tai myydä 360-kuvia. Maksuttoman tilin käyttäjä voi tuoda 15 kuvaa viikossa, mikä toki monille riittää. Kuukausimaksullisten tilien lisäksi voi ostaa pro-ominaisuuksia yksittäisille retkille pelkällä kertamaksulla. Mahdollisuus ladata retken pohjaksi oma kartta tai muu kuva maksaa 5 $ ja se, ettei retkesi näy julkisesti, vaan on salasanan takana maksaa 10 $ (ks. hinnasto).

Roundmen sivulta löydät hienoja virtuaaliretkiä katsottavaksi eri kriteerein poimittuna Explore-sivulta ja erikseen maailmankartalle sijoitettuna. Virtuaaliretkiä voi katsoa sekä pc-koneella että mobiililaitteilla, myös virtuaalilaseilla. Retket näkyvät ainakin omilla laitteillani hyvin ilman erillistä Roundme-mobiilisovellustakin (Android, iOS).

Muiden vastaavien sovellusten tavoin mobiililaitteessa tulee olla gyroskooppi ja accelerometri, jotta laite tunnistaa, missä asennossa sitä pidät ja kuvat näkyvät kuten niiden on tarkoitus näkyä. Näiden ominaisuuksien olemassaolo selviää parhaiten kokeilemalla - ja oppilaitoksissa on hyvä olla muutama lainalaite niille, joilla 360-kuvat eivät näy.

Roundme-tarinoita voi tehdä vain pc-koneen selaimella ja sisältöinä käytetään 360-kuvia eli videoita ei voi tuoda. Kuviin voi upottaa info-pisteitä, jotka voivat olla äänitiedostoja, tekstiä, linkkejä tai videoita. Yksi helpoimmista sovelluksista äänitiedostojen tekemiseen pc-koneella on Vocaroo, millä äänet saa talteen tarvittavassa mp3-muodossa.

Lähde tästä linkistä virtuaaliretkelle Vehmersalmellle (ilmaisversiolla upottaminen ei onnistu). Jos katsot retken virtuaalilaseilla, hotspotit eivät ole näkyvissä.

Alla on ruudunkaappauskuva sovelluksen muokkausnäkymästä. Oikealla näet kuvakkeet, mistä tuodaan uudet kuvat, hotspotit (teksti, kuva, linkki) ja äänitiedostot (mp3, koko max. 5 Mb). Asetuksista määritellään julkaisuasetukset ja kompassista voi lisätä kuvat kartalle. joskin tieto voi tulla myös kuvan mukana.

Roundme-sovelluksen muokkausnäkymä.





4.12.2018

Kuuntele artikkelit, pdf-tiedostot ja nettisivut

Voice Dream Reader on mobiilisovellus, joka osaa lukea mm. pdf-tiedostoja ja verkkosivuja 30 eri kielellä. Se on saatavissa iOS-versiona (noin 17 €) ja suppeammin ominaisuuksin myös Androidille (n. 11 €). Anne Rongas on blogannut Voice Dream -sovelluksesta jo 2014 otsikolla Korvilla lukeminen vapauttaa jalat, kädet ja silmät. Uudesta sovelluksesta ei siis ole kyse, mutta jaanpa minäkin tämän vinkin ja muutaman kuuntelusuosituksen, sillä ei sovellus vieläkään kovin tunnettu ole.

Koulutuspolitiikan kuuntelua ja leipomista
Kuvasta näet, miten marja-aikaan perkasin herukat piirakkaan ja kuuntelin samalla loistavasti kirjoitettua Tuomas Tervasmäen ja Tuukka Tomperin artikkelia Koulutuspolitiikan arvovalinnat ja suunta satavuotiaassa Suomessa. Nykyistä koulutuspolitiikkaa analysoivalle ja kritisoivalle artikkelille vahva lukusuositus!

Ruudunkaappauskuva Voice Dream Reader -sovelluksesta
Tiedostoja voi tuoda Voice Dreamiin yli 10 eri tiedostomuodossa
suoraan useista verkkopalveluista (esim. Dropbox, iCloud, Google Drive, OneDrive).

Jos artikkeli löytyy verkosta, avaa se iPadilla/iPhonella Safari-selaimessa. Valitse sitten yläosasta kuva, mistä tiedoston saa jaettua (laatikko, josta nuoli ylöspäin).  Löydät sieltä kohdan Save to Voice Dream, mikäli olet asentanut sovelluksen.

Tallennuksen jälkeen voit siirtyä Voice Dreamiin ja aloittaa tekstin kuuntelun. Huomaa, että yläosan valikosta voit valita mm. puheen nopeuden, kielen ja puheäänen. Jos haluat seurata kuulemaasi myös tekstinä, voit muokata sen värejä ja valita kuinka tarkkaan sovellus näyttää luettavan kohdan. Tekstin samanaikainen kuunteleminen ja lukeminen voi auttaa, kun ymmärtäminen on vaikeaa esimerkiksi vajavaisen kielitaidon vuoksi.

Toinen blogini teemoihin liittyvä kuuntelu-/lukusuositus menee Suomen ammattikorkeakoulujen yhteisen UAS Journalin numerolle 3/2018, jonka teemana on Digipedagogiikka. Lehden ensivuoden teemoja ovat puolestaan mm. tekoäly sekä digitalisaatio tietohallinnon uutena roolina.

Kolmannen suosituksen annan artikkelille, mikä on itselläni vielä lukulistalla. Najat Ouakrim-Soivion, Juhani Rautopuron ja Johanna Saarion "Yhdenvertaisuutta vai armopaloja? Sivistyksellisen yhdenvertaisuuden toteutuminen perusopetuksessa" palkittiin viime kuussa vuoden 2017 parhaana tiedeartikkelina. Se on julkaistu Kasvatus-lehden numerossa 3/2017 ja verkossa on vapaasti luettavissa vain lehden artikkeleiden abstraktit.

Kuuntelen paljon puheohjelmia työmatkoilla, kävelylenkeillä sekä kotitöitä ja puutarhatöitä tehdessäni. Olen ollut suuri Yle Puheen ystävä, mutta sen lisättyä musiikkia ja urheilua kanavalleen, valitsen radion sijaan yhä useammin YleAreenan äänitiedostot. Yksi suosikeistani on Juuso Pekkinen, jolla on käsittämättömän laaja yleissivistys ja kyky tehdä loistavia haastatteluita aiheesta kuin aiheesta. Hän haastattelee eri alojen asiantuntijoita ja monet teemat liittyvät digitalisoituvaan maailmaan tai muihin ajankohtaisiin teemoihin. 

Kun lataa YleAreenan sovelluksen ja kirjautuu siihen, sen käyttö helpottuu, kun suosikit löytyvät omalta välilehdeltään. Sovelluksen kautta on radio-ohjelmien lisäksi tarjolla mm. radioteatteria ja äänikirjaklassikoita. Aamulehti puolestaan hemmottelee tilaajiaan kuukausittain vaihtuvilla äänikirjoilla, jotka ovat kuunneltavissa lehden mobiilisovelluksen kautta.

Kommentti 5.12.18: Blogien kommentit tulevat nykyisin useimmiten eri puolille somea, joten nostan tähän Aleksi Komun muistutuksen, että iOS-laitteista tekstin lukeminen löytyy myös natiivisti asetuksista: yleiset -> käyttöapu -> puhe. Vastaava ominaisuus löytyy myös Android (Huawei) -puhelimeni asetuksista: älykäs avustus -> helppokäyttötoiminnot -> teksti puhuttuna.

Kommentti 21.10.20: Smäly on koonnut maksuttomia sovelluksia, joilla voi helpottaa mm. tekstin kuuntelua tai kääntää puheen tekstiksi. Lisäksi kannattaa hyödyntää Microsoftin syventävää lukuohjelmaa (ks. esittelyvideo 5:47 min), jonka avulla voi muuntaa tekstin puheeksi tai esimerkiksi kääntää sen toiselle kielelle. Se löytyy useista Microsoftin palveluista sekä mm. ThingLinkistä, Flipgridistä ja Minecraftista.

Yle Puheen lisättyä musiikkia ja urheilua kanavalleen, valitsen radion sijaan yhä useammin YleAreenan äänitiedostot. Kuva on työmatkalta Torniosta. Kotimatkalla kudoin sukkaa ja kuuntelin monta jaksoa Juuso Pekkistä.