23.3.2019

ITK2019 Twitterissä

Alle upotettu Wakelet-tarina kertoo tuoreeltaan ITK-konferenssin kahden päivän tärkeimmät tviitit, aktiiviset tviittaajat ja jaetuimmat linkit. Twitteriä käytti tuona aikana 392 tviittaajaa, joista 23 kuului yli kymmenen tviitin aktiiveihin. Tiedot on koottu FollowTheHashtag-sivuston maksuttomalla versiolla.

30. kertaa järjestetty ITK oli minusta parempi kuin vuosiin ja tänä vuonna erinomainen sisältö ylitti Lontoon BETT-messujenkin annin. Kuulin  monta hienoa tarinaa, sain runsaasti virikkeitä uusiin kokeiluihin ja blogattavaakin olisi runsaasti. Julkaisin jo aiemmin bloggauksen Minna Seppälän kanssa pitämästämme ITK-esityksestä Erityistä tukea tarvitsevat nuoret digin käyttäjinä, johon on nyt lisätty myös esityksen diat.

Keskustelua jatkuu Twitterissä ja muualla somessa tunnuksella #ITK2019. Seuraava ITK järjestetään Aulangolla 1.-3.4.2020 - se kannattaa merkata kalenteriin jo nyt! 



19.3.2019

ITK2019: Erityistä tukea tarvitsevat nuoret digin käyttäjinä

ITK:n teemana on tänä vuonna Muutos on mahdollisuus.
Ruudunkaappauskuva ITK-konferenssin ohjelmasta

ITK-perinne jatkuu


ITK eli Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konfererenssi järjestetään tällä viikolla 30. kertaa. Teemana on Muutos on mahdollisuus. ITK on Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma. Se kokoaa vuosittain yhteen lähes 2000 opettajaa, rehtoria, opetusteknologian asiantuntijaa, tutkijaa, päättäjää, opiskelijaa ja muuta teemasta kiinnostunutta.

Twitterissä ja muuallakin somessa käytössä on hashtag #itk2019. Jos olet esiintyjä, kerro Twitterin käyttäjänimesi aloitusdiassa, samoin kuin esim. hankkeesi tai organisaatiosi tunnus tai hashtag. Jos kuvia esitysmateriaaleistasi saa jakaa somessa, merkitse ne CC-lisenssillä tai anna siihen lupa edes suullisesti esityksen alussa. 

Jos et pääse paikan päälle, kannattaa seurata pöhinää somessa. Hyvän katsauksen teemoihin saa myös yli 20 ITK-webinaarin tallenteesta.


Torstai klo 12.45: Erityistä tukea tarvitsevat nuoret digin käyttäjinä


Tervetuloa kuuntelemaan Minna Seppälän ja minun esitystä alakerran saliin 12. Kerromme tuolloin juuri päättyneen Digiosalliseksi-hankkeen kokemuksista liittyen erityistä tukea tarvitseviin nuoriin ja heidän opettajiin ja ohjaajiin digin käyttäjinä. Minna toimi hankkeen projektipäällikkönä ja oma roolini oli olla TAMKissa toisena asiantuntijana ja pitää workshopeja hankeverkoston opettajille ja ohjaajille.

Voit tutustua työhömme TAMKin tiimin hankeblogissa. Tästä blogista voit lukea omaa koontiani Digiosalliseksi-hankkeesta. Puhumme samalla teemalla, mutta laajemmin käytettyjä työkaluja esitellen, Kohtio-konferenssissa 12.4.2019


Erityistä tukea tarvitsevat nuoret digin käyttäjinä, ITK 21.3.19 from Matleena Laakso

Digi on kivaa ja ITK ihan huippujuttu!
Kuvan selfie minusta ja TAMK-kollega Minna Seppälästä on otettu heti esityksemme jälkeen. 


Alla lopuksi kopio abstraktistamme ITK:n sivulta
Olemme tehneet pirkanmaalaisessa Digiosalliseksi-hankkeessa töitä sen eteen, että erityistä tukea tarvitsevat nuoret eivät syrjäytyisi digitaalisesta maailmasta. Tämä on tarkoittanut sekä opettajien, ohjaajien että nuorten osaamisen kehittämistä. Olemme huomanneet, että kun opettaja tai ohjaaja hyödyntää tekniikkaa, se tekee vaikutuksen nuoriin. Hankkeen nuoret ovat olleet opiskelijoita tai kuntoutujia ja heistä moni on tullut mielellään moderniin luokkaan tai muuhun tilaan, missä digitalisaatiota hyödynnetään. Kaikki eivät digistä kuitenkaan innostu heti, vaan he tarvitsevat ensin onnistumisen kokemuksia.
Kokeilukulttuuri on ollut voimissaan, kun on etsitty työskentelytapoja, joissa hyödynnetään digitaalisuutta. Työskentelyä ovat ohjanneet mm. nuorten tarpeet ja palvelut, joita heidän tulee osata käyttää sekä organisaatioiden opetus- ja ohjauskäytössä olevat välineet. Välillä hankkeen työpajat ovat toimineet inspiraation lähteinä, välillä opettajat ja ohjaajat ovat löytäneet ideoita työskentelyyn oppilaitosvierailuilta ja projektiryhmän tapaamisista. Toisinaan nuoret ovat itse tarttuneet sovelluksiin ja keksineet yhdessä ohjaajien kanssa erilaisia tapoja niiden hyödyntämiseen.

Eräässä organisaatiossa nuoret kokivat, että osallistuakseen digityöpajoihin, pitäisi jo olla hyvät perustaidot, jotka monelta puuttuivat. Suosituissa Eroon digikauhusta -työpajoissa huomattiin, että usein varsinainen ongelma liittyi osaamisen sijaan asenteisiin. Kun niitä oli käsitelty, käytiin perustaitoja läpi yksitellen ja tarjottiin tarpeen mukaan jopa yksilöllistä ohjausta.

Hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa nuorille osallisuuden kokemuksia eri elämänalueilla digitalisaation tukemana. Teimme henkilöstölle kyselyn ohjauksen ja opettamisen kysymyksistä sekä kaksi kyselyä nuorille. Niissä selvitimme heidän kokemuksia osallisuudestaan erilaisissa ryhmissä ja sitä, miten osallisuuden kokemukset ovat muuttuneet.

Esityksessä kerromme kyselyidemme tuloksista ja jaamme kokemuksia onnistuneista hankkeen toimintatavoista. On tärkeää, ettei yksikään nuori syrjäydy digitaalisesta maailmasta. Vaikka osa nuorista viettää verkossa liikaakin aikaa – ja monet nuoret itsekin tunnistavat siihen liittyvät haasteet - on tärkeää tukea myös niitä nuoria, joille verkon maailma ja sen mahdollisuudet ovat vaikeita tai ovat jääneet vieraiksi.

Digiosalliseksi oli Tampereen ammattikorkeakoulun hallinnoima ESR-hanke (2016-2018). Hankkeen tavoitteena oli tukea erityistä tukea tarvitsevien nuorten digiosallisuutta, niin että heillä olisi paremmat valmiudet sekä mahdollisuudet opiskella, työskennellä ja toimia digitaalisessa yhteiskunnassa. Hankkeen osatoteuttajat olivat Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Kiipulan ammattiopisto, Silta-valmennusyhdistys ja Valkeakosken ammattiopisto.

7.3.2019

Aktivoi luentosi -opas päivitetty

Aktivoi luentosi -verkko-opas
Kirjoitin keväällä 2016 Tampereen teknilliselle yliopistolle eli nykyiselle Tampereen yliopiston Hervannan kampukselle oppaan Aktivoi luentosi – vinkkejä somen hyödyntämiseen. Nyt Jaa jotain -teemaviikon kunniaksi päivitin koko oppaan. En juuri tuonut sinne uutta sisältöä, mutta korjasin linkit, vaihdoin lakkautettujen sovellusten kohdalle tietoa uusista ja upotin päivitetyt diasarjat.

Opas on tehty Moodlen kirja-toiminnolla, se on avoimesti luettavissa ja julkaistu CC BY-SA -lisenssillä. Olen sitä muutoinkin ajoittain päivitellyt, kun minulla on edelleen muiden töiden kautta TUNIn tunnukset.  

Oppaan esimerkit ovat pääosin korkea-asteen ja luento-opetuksen näkökulmasta, mutta sovelluksista suurin osa käy muillekin kouluasteille. Niihin sopivia esimerkkejä löytyy diasarjoista. Moni sovellus sopii myös seminaariesitysten yleisöä aktivoimaan tai työyhteisön kehittämistyön avuksi. 

Opas esittelee luentojen taustakanavia, joista omat suosikkini ovat tällä hetkellä Twitter ja Blochat. Mukana ovat myös sanapilvet, joista suosikkini ovat WordArt, jos sanapilven haluaa tehdä yksin ja muokata sitä eri väreillä, muodoilla ym ja AnswerGarden, jos kyse on yhdessä tuotettavasta sisällöstä. Padlet on edelleen erinomainen ja sitä voi käyttää hyvin monilla tavoilla yksin ja yhdessä, luennolla ja melkein missä vain. QR-koodit ovat käteviä käyttää luennoilla esimerkiksi linkkien jakamiseen, jos opiskelijat käyttävät ensisijassa mobiililaitteita. Lukuisat sähköiset kyselytyökalut elävöittävät luentoja ja osallistavat opiskelijoita.


Noin 60 000 yksittäisen sivun lukukertaa


Sain helpdeskin kautta myös tilastoa oppaan lukukerroista. Eniten opasta on käyty lukemassa sen julkaisua seuranneena elokuuna. Tällöin ylittyi 5600 sivukatselun (ei siis yksittäisen kävijän) raja, kun ensimmäisenä vuonna päästiin yhteensä lähes 20 000 lukukertaan. Kuluneen vuoden aikana opasta on luettu tasaisemmin pitkin vuotta ja seitsemänä kuukautena ylittyi 2000 kävijän raja. Kaikkiaan yksittäisen sivujen lukukertoa tällä kohta kolmevuotiaalla oppaalla on nyt noin 60 000. Ihan silläkin perusteella minun kannatti jokunen hetki tähän päivittämiseen talkootyönä käyttää. Kiitos myös oppaan Padlettien kommentoijille - sieltäkin saan ajoittain palautetta!

-   -   -   -   -

Tämä on samalla Jaa jotain -teemaviikon neljäs blogijulkaisuni. Otin tavoitteeks julkaista yhden kirjoituksen viikon jokaisena arkipäivänä. Teemaviikon tunnus on #jaajotain ja tavoite, että mahdollisimman moni jakaa jotain oppimateriaalejaan muillekin hyödynnettäväksi. Alkuviikon blogijulkaisuni ovat:

6.3.2019

Osallistava pyramidi-harjoitus

Pyramidi-harjoitus on yhteistoiminnallinen menetelmä, jonka avulla voi tehdä esimerkiksi luokan, työtiimin tai opintomatkan pelisäännöt. Se sopii hyvin myös työskentelyyn, missä pitää yhdessä valita eri perusteilla tietyn teeman kuusi tärkeintä asiaa. Menetelmä mahdollistaa kaikkien yhtäläisen osallistumisen ja samalla estää sen, että äänekkäimpien, vaikutushaluisimpien tai esimiesasemassa olevien mielipiteiden tulkittaisiin edustavan koko ryhmää.

Idea tähän bloggaukseen syntyi, kun Alakoulun aarreaitta -Facebook-ryhmässä kyseltiin maanantaina ideoita pienen koulun järjestyssääntöjen osallistavaan työskentelyyn. Olen käyttänyt pyramidi-harjoitusta kymmenissä koulutuksissa etenkin ryhmän pelisääntöjen tekemiseen ja sitä kuvaan alla.

Hieman soveltaen ja lisäämällä työskentelyyn esimerkiksi luokka- ta luokka-astekohtaiset pyramidit, voidaan tätä käyttää myös koko koulun tasolla. Tällöin viimeiseen äänestykseen sopinee tukkimiehen kirjanpitoa paremmin äänestys sähköisellä lomakkeella. Jos käytössä on Office 365 tai Googlen G-Suite, voi niiden työkaluilla tehdä lomakkeen, mihin jokainen oppilas ja opettaja saa vastata vain yhden kerran.

Opin työskentelytavan, kun vuorollaan Satu Öystilän ja Kirsi Viitasen kanssa ja lopuksi yksinkin vedin kahdeksan 4-8 ov laajuista yhteistoiminnallisen oppimisen koulutusta (2006-2010). Tuolloin monistimme erilaisista menetelmistä tekemiämme ohjeita osallistujille ja tämän bloggauksen olen muokannut Satun ja Kirsin kanssa tuolloin tekemästämme monisteesta. Käytimme tätä työskentelyä myös mm. työyhteisömme arvojen luomiseen.

Jos pyramidilla tehdään ryhmän pelisäännöt, kannattaa se tehdä ryhmän alkuvaiheessa ryhmän jo vähän tutustuttua toisiinsa. Työskentely kestää 20 hengen ryhmässä noin 45 minuuttia. Pelisäännöt sitouttavat ryhmän jäseniä ja niiden toteutumista voidaan arvioida. Ongelmiin on helpompi puuttua ja tarvittaessa pelisääntöjä voidaan tarkistaa. Työskentelytapaa voi käyttää myös mm. opetuksen sisältöjen pohtimisessa, palautteen keräämisessä ja kehittämistyössä.

Kysymyksenä voi olla esim.
  • Mitkä ovat meidän työyhteisömme arvot?
  • Millaisia pelisääntöjä pidän tärkeänä tämän ryhmän työskentelyssä? 
  • Mitkä ovat keskeiset kehittämiskohteemme tulevan vuoden aikana?
  • Millä periaatteilla saamme oppituntimme, kokouksemme tai hankkeemme toimimaan paremmin?
  • Millainen on hyvä kaveri, työssäoppija, yrittäjä tai verkko-ohjaaja?

Koulutuksen pelisääntöjen luominen

  1. Jokainen miettii itsekseen ja kirjaa ylös kuusi pelisääntöä, jota itse haluaisi noudattaa ja jota toisten (oppijoiden/ osallistujien ja opettajien/kouluttajien) haluaisi noudattavan tässä koulutuksessa. Pelisäännöt kirjataan tärkeysjärjestyksessä siten, että tärkein pelisääntö on pyramidissa ylimpänä. 
  2. Sitten pareittain (ei tutut keskenään) neuvotellaan perustellen luoduista 12:sta pelisäännöstä yhteiset kuusi tärkeysjärjestyksessä. 
  3. Seuraavaksi parit muodostavat neljän hengen ryhmät, jotka neuvottelevat jälleen yhteiset kuusi pelisääntöä fläpille pyramidiksi. 
  4. Kaikki fläpit kiinnitetään seinälle. Jokainen saa viisi ääntä, jotka antaa tukkimiehen kirjanpidolla niille pelisäännöille, mitä pitää tärkeimpinä. (Voidaan sopia, että saa antaa esim. korkeintaan kaksi ääntä yhdelle pelisäännölle, mutta ei kaikkia oman fläpin pelisäännöille.)
  5. Katsotaan tulokset ja tarvittaessa neuvotellaan mitkä yhdistetään, koska usein sama pelisääntö löytyy useammalta fläpiltä. Sitten piirretään ryhmän yhteinen pelisääntöpyramidi. Lopuksi on tärkeää keskustella siitä, mitä kohdat käytännössä tarkoittavat, jotta niistä vallitsee yhteisymmärrys. 
-   -   -   -   -

Tämä on samalla Jaa jotain -teemaviikon kolmas blogijulkaisuni. Tavoitteeni on julkaista yksi kirjoitus viikon jokaisena arkipäivänä. Teemaviikon tunnus on #jaajotain ja tavoite, että mahdollisimman moni jakaa jotain oppimateriaalejaan muillekin hyödynnettäväksi. Alkuviikon blogijulkaisuni ovat:

5.3.2019

H5P parantunut entisestään

Kirjoitin tasan vuosi sitten Jaa jotain -viikolla otsikolla Joko tunnet H5P-työkalut? Niitä kehitetään aktiivisesti ja tässä kirjoituksessa kerron marras- ja helmikuussa julkaistuista parannuksista ja esittelen kolme viime viikolla julkaistua työkalua: Dictation, Virtual Tour (360) & The Branching Scenario. Alimpana ovat eilen päivittämäni ohjediat sekä H5P:llä tehty haitariteksti (Accordion), missä on linkkejä muidenkin ohjeisiin ja esimerkkeihin.

Tämä kirjoitus on samalla Jaa jotain -teemaviikon toinen blogijulkaisuni ja sopii sellaiseksi hyvin, sillä yksi tärkeä muutos on, että nykyisin myös H5P-sisältöjä voi jakaa CC-lisenssillä. Tavoitteeni on julkaista yksi kirjoitus tämän teemaviikon jokaisena arkipäivänä. Teemaviikon tunnus on #jaajotain ja tavoite, että mahdollisimman moni jakaa jotain oppimateriaalejaan muillekin hyödynnettäväksi. Jatkokäytön mahdollistamiseksi materiaalit kannattaa merkitä avoimella CC- eli Creative Commons -lisenssillä.


Marraskuun päivityksistä apua matikisteille ja sisällön uudelleenkäyttäjille ja jakajille


H5P:n marraskuun uutiskirje tiedotti kolmesta parannuksesta. Yksi on mahdollisuus kopioida sisältöjä vapaasti eri tehtävien välillä. Kun siis teet ensin esimerkiksi aukkotehtävän, voit myöhemmin hyödyntää sitä vaikka osana interaktiivista videota. Uutena tuli myös mahdollisuus hyödyntää LaTeXia yhtälöitä kirjoitettaessa. Ne joita tämä koskee, ymmärtänevät tämän: "Formulas are entered as LaTeX and rendered with the help of the open source MathJax project."

Kolmantena uudistuksena oli tekijänoikeustietojen parantaminen. Aiemmin tekijänoikeustiedot ja lisenssit sai vain mediatiedostoihin, nyt ne saa kokonaisiin H5P-sisältöihin otsikon vierestä kohdasta metadata. Voit esimerkiksi upottaa omille verkkosivuillesi tämän kirjoituksen lopusta löytyvän haitaritekstin H5P-ohjeista ja esimerkeistä. Tällöin jatkossa tekemäni päivitykset päivittyvät automaattisesti kaikkialle, minne se on upotettu.

Alla on esimerkki myös Dictation-tehtävästä. Sen alareunassa näet kohdat: Download, Rights of use ja Embed. Sieltä voi ladata tehtävän koneellesi ja sieltä haluttuun H5P-sisältöjä tukevaan ympäristöön. Sisältöä voit käyttää ja muokkauksia tehdä Rights of use -kohdassa määriteltyjen ehtojen mukaan. Embed-kohdasta voit upottaa sisällön omalle verkkosivullesi. On sisällöntuottajan valittavissa, ovatko nämä kohdat näkyvissä vai piilotettuna. H5P:n suunnitelmissa on luoda verkkoon paikka, missä sisältöjä voi jakaa globaalisti.



Helmikuussa monta pientä parannusta 


Helmikuun uutiskirjeessä oli pitkä lista parannuksia vanhoihin työkaluihin. Erityisesti itseäni ilahduttivat Course Presentationin uudistukset, jotka mahdollistavat diojen visuaalisestikin varsin hienot esitykset. Nyt voi tehdä diapohjan käyttäen värejä ja muutamia muotoja. Dian voi kopioida, jolloin asettelut pysyvät samanlaisina koko esityksessä.

Audio Recorderilla voi tehdä äänitiedostoja, joita hyödyntää muissa tehtävätyypeissä, kuten uudessa Dictation-sanelutehtävässä tai Memory Game-muistipelissä.

Dialog Cards mahdollistaa nyt harjoittelun niin, että kortit, joissa on tehnyt virheitä, tulevat tarjolle useamman kerran.


Uusi sisältötyyppi: Dictation


Dictation on käyttökelpoinen sekä kielten sanelutehtävissä että erilaisissa muissa äänien tunnistamisen tehtävissä, oli sitten tunnistettava eläinten ääniä tai vaikka sydänääniä lääketieteen opiskelussa. 

Äänitiedostot voi tehdä H5P:n Audio Recorderilla. Tee sillä H5P-tehtävä ja toimi ikään kuin opiskelijana äänittäen vastauksesi ja tallenna se koneellesi. Äänen laatukin on parempi (3. äänitiedosto alla) kuin esimerkiksi Vocaroolla, millä äänitin kahden ensimmäisen kohdan tehtävät. Mainittakoon vielä, että jos haluat tarjota äänitiedoston hidastattuna versiona, se ei synny automaattisesti, vaan äänitetään erikseen. 




Uusi sisältötyyppi: Virtual Tour (360)


Olen tutustunut vajaan vuoden aikana suureen määrään sovelluksia, joiden avulla luodaan 360-kuvista kuvatarinoita ja/tai lisätään niihin interaktiivisia pisteitä. Suomalaisille varmasti tunnetuin on monipuolinen Thinglink (ks. ohjediat), jolla on monta varsin hyvää ja maksutonta, mutta samalla myös paljon yksinkertaisempaa kilpailijaa, kuten tämä H5P:n uusi sisältötyyppi. 

Alla on muutama 360-kuva Lontoosta eikä tällaisen tekeminen kauaa kestänyt. Interaktiiviset pisteet ovat plusmerkkejä lisätiedoille tai nuolia, mistä siirrytään seuraaviin kuviin.




The Branching Scenario


Olen todella vaikuttunut The Branching Scenario (beta) -tehtävätyypin esimerkistä: Skills Practice: A Home Visit, Simulation Game on muutaman kanadalaisen yliopiston tekemä. Siinä olet opiskelijana terveydenhoitajan roolissa ja teet ensimmäisen kotikäynnin asiakkaan kotiin. Kyseessä on videotarina, mikä haarautuu aina sen mukaan, miten kommukoit. Jos vastaat huonosti, näet, millaiseen tilanteeseen se johtaa ja saat siitä palautteen. Tämän jälkeen voit tehdä uuden valinnan.

Tarina sai minut todella miettimään, mitä kaikkea Jane Hartin digitaalisen oppimisen trendiksikin nostama sisällöntuotanto tulevina vuosina merkitsee (ks. 10 Trends for Digital Learning in 2018). Jo nyt olen nähnyt, miten täydennyskoulutuskerroista joka toinen on siirtynyt verkkoon, webinaareiksi. Tulenko näkemään sellaisenkin muutoksen, että täydennyskouluttajan päätyö onkin monipuolinen sisällöntuotanto - enkä tarkoita nyt vain tekstiä, videoita ja PowerPointteja tehtävillä ja vuorovaikutuksella maustettuna.

Muuttuuko työ niin, että ympäri Suomea kiertäminen vaihtuu globaaliksi verkkokouluttamiseksi - tai vain verkkokurssien tekemiseksi? Nyt jo tuntuisi tällaiselle palvelulle olevan tarvetta osana koulutusvientiä ja Mobie Academyllä (ks. blogisivuni) on siihen globaali ja minulle tuttu alustakin valmiina. Jos muita töitä ei olisi yllin kyllin, täällä kai nytkin vääntäisin kursseja globaaleille markkinoille. Suunnitelmia sellaisista yhteistyökumppaneiden kanssa jo on ja pohjoismaisille yrityksille olen verkkokursseja Mobien oppimisympäristöön yritysten omista materiaaleista jo rakentanutkin.

Enteileekö tämä tehtävätyyppi samalla verkkokurssien muutosta? Joku New Media Consortiumin lukuisista Horizon-raporteista totesi, että verkko-oppimisympäristöt ovat vielä toistaiseksi lähinnä oppimisen hallinnan välineitä, mutta lähivuosina niistä tulee paikkoja, jotka oikeasti tukevat oppimista. Se varmastikin edellyttää sekä esimerkin kaltaisia tehtäviä, joissa opettaja määrittelee, mitä mistäkin valinnasta seuraa että tehtäviä, joissa tekoälyn avulla ja suoriutumisesta riippuen syntyy erilaisia ja yksilöllisiä oppimispolkuja.

Lähiopetuksessa esimerkin kaltaisia vuorovaikutustilanteita voi harjoitella esimerkiksi draaman keinoin, ei näytellen vaan vuorovaikutustilanteisiin eläytyen ja roolityöskentelyä käyttäen. Jos sama asia halutaan harjoitella verkkossa, nyt siihen on työkalu olemassa.

Mistä opettaja, kouluttaja tai kustantaja ottaa ajan opetella ja sitten vielä tehdä tällaisia hienoja verkkotehtäviä? Tuleeko opettajasta tai yrityksen HR-henkilöstöstä yhä enemmän materiaalintuottaja? Tekeekö joku yritys näitä ja myy samat tehtävät kansallisesti tai kansainvälisesti? Vai hankemyllykö näitä joka maakunnassa ja joka alalle tuottaa? Monta kysymystä on edessä ratkaistavaksi ennen kuin tällaiset tehtävät ovat arkipäivää.

Esimerkkitehtävä on julkaistu CC BY-ND -lisenssillä, joten toisella asteella tai ammattikorkeakoulussa tehtävän voisi hyvin teettää hoito- ja sosiaalialan opiskelijoilla. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten opiskelijat tehtävän kokevat ja millainen oppimisprosessi tehtävän ympärille syntyy. Tätä blogia voit kommentoida nimellä tai nimimerkillä, myös ilman kirjautumista. Kommenttisi pitäisi tulla heti näkyviin, mutta joskus harvoin se katoaa taivaan tuuliin. Siksi se kannattaa kopioida ennen julkaisemista.

HUOM: Speaker Deckin upotuskoodin saa tehtyä linkillä täällä (ei tarvitse kirjautua).


H5P-työkalut

Interaktiiviset tehtävät ja sisällön rikastaminen H5P-työkaluilla WordPress-, Moodle- ja Drupal-ympäristöissä. Lue lisää ja katso esimerkkejä blogijulkaisusta: https://www.matleenalaakso.fi/2019/03/h5p-parantunut-entisestaan.html

H5P-ohjeita ja esimerkkejä 



4.3.2019

SlideSharen alamäki jatkuu - ehdolla pari korvaajaa

Kaikkien aikojen toiseksi luetuin blogijulkaisuni on SlideShare on rikottu ja jakaminen tauolla (10/2017), mitä olen parilla kommentilla jälkikäteen täydentänyt. Nyt pyrin avaamaan tämän hetken tilannetta ja kerron muutamasta palvelusta, joista voisi hyvinkin olla SlideSharen korvaajiksi. 


Tämä kirjoitus on samalla Jaa jotain -teemaviikon ensimmäinen blogijulkaisuni, sillä oman jakamiseni polttavin kysymys on reilun vuoden ajan ollut se, missä voin jakaa. Tavoitteeni on julkaista yksi kirjoitus viikon jokaisena arkipäivänä. Teemaviikon tunnus on #jaajotain ja tavoite, että mahdollisimman moni jakaa jotain oppimateriaalejaan muillekin hyödynnettäväksi. Jatkokäytön mahdollistamiseksi materiaalit kannattaa merkitä avoimella Creative Commons -lisenssillä.



SlideShare jatkaa takkuamista


Puolentoista vuoden aikana SlideSharen suunta on ollut yksiselitteisesti alaspäin. Sen suosio on romahtanut. Tämä näkyy esimerkiksi Jane Hartin Top Tools for Learning -äänestyksessä: se oli parhaimmillaan 5. sijalla, nyt sijoitus on 68. Myös Mathew Sweezey kertoo kirjoituksessaan RIP SlideShare, It Was Good While It Lasted, miten monet palvelun aktiivikäyttäjät ovat jättäneet palvelun ja yksi keskeinen syy on se, ettei dioja voi enää päivittää. Hänen mukaan SlideSharen ongelmien taustalla on talous: palvelua ei onnistuttu kaupallistamaan ja sen siirryttyä Microsoftille, sitä on vähitellen ajettu alas. 

Etenkin se, ettei tiedostoja voi päivittää niin että linkki ja upotuskoodi pysyisivät muuttumattomina, on haitannut työtäni joka ikinen viikko ja oleellisesti vähentänyt materiaalien julkisia päivityskertoja. Olen lukenut kymmeniä kirjoituksia aiheesta ja tutkinut kymmenkuntaa vaihtoehtoa ja nyt vihdoin näyttää, että kohtuullisen hyviä vaihtoehtojakin on tarjolla. Lukuisista puutteista huolimatta SlideSharellekin on yhä käyttöä. Se on (on ollut?) tiedostojen jakajille sama kuin YouTube videoille. Sitä kautta tulee löydetyksi - siksi jakaminen oman Google/OneDriven tai kotisivun kautta ei ole se, mitä etsin.

SlideSharen haasteita
  • Tiedostoja ei voi päivittää.
  • Hyperlinkit toimivat satunnaisesti (useimmiten kuitenkin toimivat paitsi ensimmäisessä kolmessa diassa).
  • Materiaalit voi ladata ulos vain pdf-muodossa.
  • Tiedoston otsikossa ei saa olla ääkkösiä, mutta ne voi tuoda sinne tiedoston lataamisen jälkeen, ennen julkaisemista.
  • Kielivalinta valittava joka kerta erikseen, ei nykyisin muista oletusvalintaa.
  • Haku välillä toimii, välillä ei. Toisinaan ei siirry haun seuraavalle sivulle. Toisinaan näyttää tietyllä tagillä merkityistä vain osan.
  • Jos kirjautuminen ei onnistu kohdasta login, se toimii kohdasta upload.
  • Kokonaistilastoa saa nykyisin vain viimeisimmältä vuodelta.

SlideShare toimi yksittäisten materiaalien kertaluontoiseen jakamiseen


SlideShare toimii hyvin yksittäisten tapahtumien materiaalien jakamisessa, kun sen tekee jälkikäteen. Ainakin itse usein liitän dioihin työskentelyn tuloksia ja päivitän niitä esiin tulleiden kysymysten tai toiveiden pohjalta. Jouluisissa dioissani on ohjeita ja vinkkejä SlideSharen käyttöön.

SlideSharen hakutoiminto ei ole kovin hyvä ja Google nostaa haussaan esiin eniten katsottuja eikä uusimpia dioja, joten olen pitkään ohjannut SlideSharen profiilisivun sijaan käyttäjät tämän blogin koulutusdiojen sivuille. Sieltä löydät aina uusimman version ajoittain päivittyvistä diasarjoistani, oli ne sitten jaettu SlideSharessa tai muualla. Yksittäisten tapahtumien diat löytyvät sivun alle upotetusta SlideSharen laatikosta.


Vaihtoehtoina AuthorSTREAM tai Speaker Deck

Kriteereistäni tärkein on mahdollisuus päivittää tiedostoja niin että linkki ja upotuskoodi eivät muutu. Tätä ei tiedostojenjakopalveluiden ominaisuuksien listassa yleensä mainita, ei myöskään sitä, toimivatko hyperlinkit. Olen löytänyt kolme palvelua, joissa uudelleenlataaminen onnistuu, tässä profiilisivuni muutamine dioineen niissä: authorSTREAM, Speaker Deck ja PowerShow. Löydät tältä testisivulta jonkin aikaa esimerkit em. palveluista upotetuista diasarjoista. 

Speaker Deckistä saa toimivan upotuskoodin, mutta ei suoraan palvelusta, vaan esim. tästä linkistä. Sen diat ovat ainoat, jotka minulla aukeavat suoraan sekä pc:llä. Android-puhelimella että iPadilla. Keskeisimmät puutteet ovat, että palveluun voi ladata vain pdf-tiedostoja eivätkä hyperlinkit toimi. Ehdottomasti jatkan palvelun koekäyttöä ja tuon sinne uusia disarjoja jo tällä viikolla.

AuthorSTREAMista saa kolme erilaista upotuskoodia, joista itselläni pc:llä avautuu vain Flash-nimellä kulkeva. kun ensin klikkaan Flashin käyttöön. Android ja iOS eivät näytä mitään näistä. Palvelu kyllä avautuu linkistä, jos hoksaa klikata tyhjän upotusalueen alaosasta tiedoston nimeä. Tiedostot voi viedä dioina tai pdf-muodossa, mutta jos päivität toiseen tiedostomuotoon, linkki hajoaa. PDF:ssä hyperlinkit eivät toimi, dioissa toimivat satunnaisesti. Dioihin voi valita CC-lisenssin, mutta se ei näy dian kohdalla oikein. Varsinkin ladatessani tiedostot PowerPoint-muodossa, tiedostojen laatu on häiritsevän kehno. Puutteita siis on, mutta jatkan vielä testailua.

PowerShow-palvelun olisin tässä vaiheessa hylkäämässä. Sieltä upotetut diat latautuvat usein erittäin hitaasti, jos lainkaan. Ne eivät myöskään upotettuna avaudu mobiilisti, mutta toki linkillä jakaen onnistuu.

Mielelläni kuulisin, millaisia vaihtoehtoja itse olet löytänyt tiedostojen jakamiseen ja millaisia kokemuksia sinulla mainituista palveluista on. Tai kumpaan toivot minun mamteriaalini jakavan ja miksi? Voit kommentoida tätä blogia ilman kirjautumista.

22.2.2019

Hyviä animointisovelluksia

Kuva: Wikimedia Commons, PD
Verkossa on valtava määrä erilaisia maksuttomia animaatiosovelluksia, joilla voi luoda animaatioita viidessä minuutissa, tunnissa tai päivässä tavoitteistasi riippuen. Sovelluksia löytyy niin mobiililaitteille kuin pc-koneille, lapsille ja aikuisille. Osassa ideana on itse animoida, osa on sovelluksia, joissa valitaan valmis animoitu pohja ja vain kirjoitetaan siihen omat tekstit.

Alla olevassa diasarjassa esittelen erilaisia sovelluksia ja vaikka otsikko viittaa opetuskäyttöön, sieltä voi hyvin löytyä vinkkejä päivän teemaan, mikä monella on auton takapenkin tyytyväisenä pitäminen hiihtolomaviikon alkaessa. Esimerkiksi allekin upotettu TextingStory-sovelluksella tehty animaatio voisi olla kivaa takapenkin viihdettä, samoin diasarjan lopuksi esitelty Draw a stickman, missä saa piirtää tikku-ukon, joka sitten lähtee seikkailemaan. Tarinan edetessä saa ohjeita englanniksi, täytyy esimerkiksi piirtää tikku-ukolle avain käteen ja siitä tarina taas jatkuu.

Esimerkkejä tekemistäni videoista ja animaatioista olen koonnut digitarinoiden Padletiin. Animaatioista olen aiemmin julkaissut seuraavat bloggaukset:








17.2.2019

Adobe Spark -julkaisu BETT2019-messuilta

Olen julkaissut BETT-opetusteknologiamessuista toistaiseksi kolme bloggausta:

Tällaisten julkaisujen tekeminen on helppoa ja näitä voi tehdä pc-koneen selaimella tai iOS-sovelluksella. Adobe Sparkilla on kolme sovellusta. Löydät ohjediani Spark Pagen ja Postin käyttöön digijulkaisujen diasarjasta ja Spark-videon käyttöön digitarinoiden diasarjasta, jonka pian päivitän ja jaan video- ja animaatiosovellusten esittelyyn. Nämä kaikki löydät tämän blogin koulutusdiojen sivulta. Sparkin työkaluista bloggasin myös vuosi sitten.

Tällä hetkellä tuoreimmat Spark-ohjeet löytynevät webinaaritallenteina IlonaIT Oy:n sivuilta, sillä se kannusti matkaraporttikilpailun avulla tekemään raportit Sparkin työkaluilla.

Lontoon BETT-opetusteknologiamessut

16.2.2019

BETT2019 Twitterissä

Näin hienon paidan sain Edmodon ständiltä!
Olen seitsemättä kertaa koonnut yhteen suomalaisten matkaraportit BETT-opetusteknologiamessuilta. Tässä kirjoituksessa kerron suomalaisten Twitterin käytöstä. Tapahtuman hashtag eli tunnus oli #BETT2019. Suomalaisilla oli tuttuun tapaan käytössä myös #finnbett, jonka käytöstä tässä kirjoituksessa kerron lähteenäni Followthehashtag-sivusto. Lisäksi IlonaIT Oy:n ryhmämatkaan, seminaariin ja muihin oheistapahtumiin liittyen käytettiin #ilonabett-tunnusta.

Finnbett-tunnuksen käytöstä bloggasin myös viisi vuotta sitten otsikolla: Twitter BETT-messuilla. Seuraavissa luvuissa on sulkeissa viiden vuoden takaiset vertailuluvut.  Nyt finnbett-tunnusta käytti 144 (101) tahoa. Tviittejä lähetettiin 314 (547). Lukumäärissä jäädään jälkeen viiden vuoden takaisesta, vaikka mukaan laskettaisiin vain Ilonabett-tunnusta käyttäneet.

Twiittaajia siis oli aiempaa enemmän, mutta tviittien määrä on selvästi laskenut. Kaltaiseni aktiivitviittaajan näkökulmasta suurin muutos on siinä, että keskustelua ja vuorovaikutusta ei Twitterissä syntynut. Tämän vuoden finnbett-tviiteistä alkuperäisiä viestejä oli 33 %, kuvia ja linkkejä sisältäviä 28 %. ja retviittauksia 38 % (25 %). Vastauksia toisten tviitteihin oli vain prosentti! BETT2019-tunnuksellakin alle 3 %. Sain tviiteistäni palautetta vain sillä perusteella, miten niitä retviitattiin eli lähetettiin omille seuraajille ja moniko niitä merkitsi itselleen suosikeiksi.

Harto Pönkä on kirjoittanut tästä keskustelun vähenemisestä somen palveluissa esimerkiksi Mikrobitin kolumnissaan Murentaako some luottamusta uutisiin? Siinä hän kertoo miten "somepettymys näkyy konkreettisesti verkko-osallistumisen laskuna" ja viittaa Tilastokeskukseen, minkä mukaan blogien lukeminen (2014-2017) on vähentynyt vain hieman, mutta niiden kommentointi on laskenut 13 %:ista 5 %:iin".

Ansiokkaassa analyysissään Mitä sosiaalisessa mediassa tapahtui vuonna 2018 Pönkä nimeää viime vuoden somepettymysten vuodeksi. Kun Facebook aikanaan opetti toimimaan verkossa omalla nimellään, nyt se on osaltaan vaikuttanut siihen, että moni on viime vuosina siirtynyt suljettujen ja jopa anonyymien sosiaalisen median palvelujen käyttäjäksi, mistä Pönkä kirjoittaa otsikolla Uusi yksityisyyden aika.

Alla on ensin upotettuna neljä retviitatuinta finnbett-tviittiä. Sen jälkeen lista täydentyy eniten tykkäyksiä saaneilla tviiteillä. Kuten Ilkka Halava Ilonan seminaarissa totesi, me suomalaiset olemme tiennäyttäjiä. Tästä Kirsti Lonka jatkoi, että opettajamme ovat huiketa.

Näihin molempiin lainauksiin tiivistyy myös LessonApp-sovelluksen idea. Se on monivuotisten tamperelaisten yhteistyökumppaneideni toteuttama sovellus oppituntien suunnittelun ja toteutuksen avuksi. Sovellus sisältää myös hyviä ohjevideoita pedagogiikan perusteista. Perusversion luvataan pysyvän aina maksuttomana ja sen ajatus onkin tarjota suomalaista koulutusosaamista globaalisti - myös niihin kouluihin, missä opettajalle ei ehkä ole käytössä mitään muita työkaluja kuin oma älypuhelin. Sovellus on saatavilla sovelluskaupasta (Android, iOS), mutta se toimii myös selaimella. Premium-versio julkaistaaan helmikuussa. Sovellus on suunnattu perusopetukseen, mutta Suomessa siitä on innostuttu päiväkodeista yliopistoihin. Suosittelen etenkin koulutusvientiä ja muuta kv-yhteistyötä tekeviä siihen perehtymään ja sitä verkostoilleen mainostamaan.








14.2.2019

ClassroomScreen - open helppo työkalu

ClassroomScreenin logo
ClassroomScreenistä kuulin helmikuun alussa, kun TOP-keskuksessa S2-opettajien kanssa jaoimme kokemuksia parhaiksi koetuista sähköisistä työkaluista.

ClassroomScreen on verkkosivu, minne voi luoda digitaalisen taulun. Idea on, että opettaja avaa sen oppitunnin aluksi, heijastaa kaikkien näkyville ja ottaa esiin haluamansa työkalut. Palveluun ei kirjauduta eikä sisältöjä voi tallentaa, mutta se ei haittaa, kun uuden taulun luo niin nopeasti.

ClassroomScreenin on tehnyt hollantilainen opettaja Laurens Koppers. Hän loi sen omiin tarpeisiinsa, mutta päätti jakaa tuotoksensa muidenkin käyttöön. Palvelun luvataan pysyvän aina maksuttomana, mutta lahjoituksia otetaan vastaan. Minäkin hänelle pienen summan lahjoitan ja laitan linkiksi tämän kirjoituksen. Niin paljon maksuttomia sovelluksia ja sisältöjä käytän ja muille opetan, että toisinaan tuntuu ihan hyvältä niitä vapaaehtoisesti tukea.

Palvelun käyttö on niin helppoa, että ohjeita siihen et välttämättä kaipaa. Avaa vain ClassroomScreen ja kokeile näytön alaosan kuvakkeita. Niille, jotka haluavat tarkemman perehdytyksen omainaisuuksiin, tein alla olevan videon.


3.2.2019

SUKOLin talvipäivät - neuropsykologiaa ja digiä

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n talvipäivät
järjestettiin Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa
Pääsin tällä viikolla vetämään kaksi koulutusta kieltenopettajille. Ensin Turussa TOP-keskuksen Open väylät -hankkeen S2-opettajille ja sitten Helsingissä SUKOLin talvipäiville. Molempien materiaalit löydät tämän blogijulkaisun lopusta. Lisäksi nostan esiin poimintoja neuropsykologi Heli Isomäen erinomaisesta luennosta.

Tässä SUKOLin työpajastani pari sovellusta, joita voit kokeilla kirjautumatta.

    SUKOLin talvipäivien aamupäivän luennon piti neuropsykologi Heli Isomäki Ludus Oy:stä. Hän havainnollisti meille hienosti oppimisvaikeuksia ja avasi niitä kielten oppimisen näkökulmasta. Alla puheenvuorosta muutama poiminta, lisää voit lukea Twitteristä tunnuksella #sukolinkoulutus tai lukemalla Isomäen ja Nina Uusitalon Aivotaidot-kirjan, minkä itse laitoin lukulistalleni.

    Oppimisvaikeuksien vaikutukset kieltenoppimisen näkökulmasta ovat Isomäen mukaan kahtalaiset. Ne liittyvät suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. Suorat vaikutukset liittyvät kieltenoppimisen ongelmiin ja äidinkieleen liittyviin puutteisiin. Kaksi- tai monikielisyys ei sinänsä aiheuta kielen kehittymisen vaikeuksia, mutta voi sitä hieman hidastaa. Sen sijaan jos taustalla on kielen kehittymisen ongelmia eikä oppija saa omaa äidinkieltään hyvin haltuun, ongelmat voivat kasautua.

    Epäsuorat vaikutukset liittyvät mm. motivaatioon, sillä on luonnollista, että motivaatio laskee asioihin, jotka tuntuvat vaikeilta ja joissa ei pärjää. Huonosti motivoituneita autetaan parhaiten niin, että he pärjäävät eli heille saadaan onnistumisen kokemuksia. Käytännössä se tarkoittaa usein yksilöllistämistä.

    Epäsuorat vaikutukset liittyvät myös oppimisaukkoihin ja niiden tuottamiin ongelmiin. Oppimisaukot ovat niitä asioita, jotka ovat jääneet aiemmilla vuosikursseilla oppimatta, ja jotka usein vaikuttavat uusien taitojen oppimiseen. Koska kielten oppiminen vaatii paljon työtä, sen oppimisessa hyvät opiskelustrategiat ovat erityisen tärkeitä,

    Lukivaikeutta on kolmenlaista:
    1. Fonologinen häiriö vaikeuttaa etenkin englannin opiskelua, kun sana kirjoitetaan ja äännetään eri tavoin. 
    2. Nopean nimeämisen häiriö hidastaa mm. sanojen oppimista. Se tuo usein muitakin haasteita. Esim. kun oppiminen on hidasta, motivaatio laskee. Ja sitten vähenee panostus kyseiseen oppiaineeseen. Usein jo yläkoulussa on niin kova kiire käydä sisältöjä läpi, että ei päästä ylioppimisen vaiheeseen eikä automatisaatioon, ainakaan koulutuntien aikana. Nopein tapa harjoittaa nopean nimeämisen häiriön oppijaa on toistolukutekniikka. Tällöin voidaan lukea saman teksti vaikka kellottaen lukunopeuden muutosta, sillä toisto lisää sujuvuutta. 
    3. Edellä mainittujen yhdistelmä.

    Oppiminen vaatii Isomäen mukaan aivojen valpastumistilaa eli aivojen stressireaktion. Ongelmia tulee, jos stressitaso nousee liiaksi tai jatkuu liian kauan. Nykynuorista noin viidennes on ylikuormitustilassa, milloin kouluasiat ovat liian vaikeita eikä niihin ole saatu tarvittavaa tukea.

    Noin viidennes koululaisista puolestaan on alistressaantuneita, mikä tarkoittaa ettei tarvittavaa kuormitusta ole syntynyt. Ympäristö on voinut suojellut pettymyksiltä tai sitten kuormitus on ollut liiallista, mikä on aiheuttanut vetäytymistä. Toisilla median käyttö on muuttanut aivokemiaa. Isomäki vertasi mediaa ”aivojen itsetyydytykseksi” dopamiinin tuotannon vuoksi. Kun kielten opiskelu ei tuota yhtä paljon dopamiinia, ei se pärjää kilpailussa ajankäytöstä.  

    -  -  -
    Alla kahden tämän viikon kieltenopetuksen työpajani materiaalit. SUKOLIn paja kesti tunnin, TOP-keskuksessa aikaa oli kuusi tuntia, joten siellä ehdimme enemmän kokeilla sovelluksia ja tehdä erilaisia animaatioita ja kuvatarinoita.




    20.1.2019

    BETT2019 - suomalaisten matkaraportit

    Ruudunkaappaukuva tapahtuman
    mobiilisovelluksesta.
    Maailman suurin opetusteknologiatapahtuma on Lontoon BETT-messut. Tammikuisin järjestettävään tapahtumaan kuuluu laaja näyttelyalue, satoja esityksiä kahdeksalla lavalla, seminaareja ja paljon oheistapahtumia, kuten kouluvierailuita, kutsuvierasseminaareja ja tapahtumia messualueella (ks. esim. extracurricular festivities). Osallistujia on vuosittain noin 35 000 edustaen yli 130 maata. Alan yrityksiä on esillä yli 850, joista 103 on uusia. Seuraavat BETT-messut ovat 22.-25.1.2020.

    Suomalaisia osallistunee tapahtumaan vuosittain ainakin 500-700. Ilona IT Oy vie reissuun 150 suomalaista ja tarjoaa mm. perinteisen seminaariinsa yli 300 osallistujalle British Museumissa. Myös moni muu suomalainen ja Suomessa toimiva yritys järjestää BETT-viikolla omia kutsuvierastapahtumia. Näistä pysyt parhaiten ajantasalla suomalaisten oman Facebook-ryhmän kautta - ja tietysti kyseisten yritysten asiakasviestinnän avulla.

    Vaikka et itse lähtisikään Lontooseen, tuhannet opetuksen digihörhöt saavat someen aikaiseksi niin hyvän kuhinan, että sitä kannattaa seurata etänä. Voit seurata lähetyksiä mm. BETTin YouTuben kautta. Siellä on perinteisesti jaettu kunkin päivän tunnelmia ja haastatteluita. Ainakin Microsoft lähettää päivittäistä livestriimiä: Wednesday Thursday & Friday LIVE Stream event. Lisäksi BETTin sivulta löytyy mm. artikkeleita ja pääpuhujien haastatteluita videoina.



    Tärkeimmät some-kanavat




    Matkaraporttikilpailu - IlonaIT palkitsi parhaana Riitta Juonin


    IlonaIT Oy julkaisi Adobe-ratkaisujen edustajana  BETT2019-matkaraporttikilpailun hyvine tuotepalkintoineen. Ensimmäisen palkinnon sai Riitta Juoni, toisen Irma Mänty ja kolmannen Hanna AlavaMatleena Laakso sai kunniamaininnan.

    Sääntönä oli tehdä oma raportti ilmaisilla ohjelmilla Adobe Spark Video, Page tai Post ja julkaista se Suomalaiset BETT-messuilla Facebook-ryhmässä ennen 15.2.2019. Tässä samalla vinkiksi Ilonan Spark-linkit ja webinaaritallenteet. Jokaista kolmea Adobe Sparkin työkalua voi käyttää pc-koneen selaimella. Jos sovellus ei toimi hyvin, kokeile toista selainta (ks. suositukset). Kaikista on iOS-mobiilisovellus, Androidille on vasta Post. Huomaa, että Spark Pagesta käytetään myös nimeä Web Page. Se vastaa Microsoftin Sway-työkalua. Post-sovelluksesta puolestaan käytetään myös nimeä Graphic.



    Matkakertomukset, sometarinat ja videot messuilta ja sen oheistapahtumista 


    Listaus päivittyy noin 2 kk ajan. Seuraan päivitysten osalta em. Facebook-ryhmää ja Twitteriä tunnuksilla #finnbett ja #ilonabett. Kiitos, kun linkität tämän koonnin omaan matkaraporttiisi! Lyhytlinkki on http://bit.ly/finnbett2019.


    19.1.2019

    Tehoa tiedonhakuun, hallintaan ja jakamiseen

    Learn@Work-hankkeen logo.
    Hanke kannattaa
    ottaa seurantaan Facebookissa!
    Learn@Work-hankkeen keskeinen ajatus on, että oppiminen ei ole työstä erillinen toiminto, vaan entistä enemmän osa työtä. Työssä oppimisen mahdollistaa yrityskulttuuri, jossa työntekijöitä kannustetaan ja ohjataan hakemaan uutta tietoa ja jakamaan sitä. Vedin eilen hankkeen yritysten ja organisaatioiden oppimisagenteille koulutuksen tiedonhankinnasta. - hallinnasta ja jakamisesta.

    Hanketta koordinoi Snellman-kesäyliopisto ja mukaan ESR-osarahoitteiseen hankkeeseen pääsee 20 pohjoissavolaista osaamisen kehittämiseen motivoituneelle työpaikkaa.

    Alta löydät sekä diani että Padletilla tehdyn muistitaulun, minne on koottu molempien ryhmien ajatuksia, sekä osallistujien tavoitteita että parhaita löytöjä ja oivalluksia. (Voit avata sen myös tästä linkistä.) Padlet on monikäyttöinen sovellus, johon voi maksutta luoda kolme tällaista muistitaulua. Visuaalinen ilme (formaatti) voi olla muunkinlainen kuin alla oleva tekstilaatikoista koostuva seinä.

    Padletin lisäksi kokeilimme kahta sovellusta sanapilvien tekemiseen:
    • Answergarden: Voit luoda yhdessä täydennettävän sanapilven. Sovellukseen ei kirjauduta. Voit testata sovellusta täydentämällä aamupäivän tai iltapäivän ryhmän sanapilviä. Valitse Refresh tai päivitä selain, nähdäksesi muutokset.
    • WordArt: Voit tehdä yksin oman sanapilven, myös ilman kirjautumista. Tätä sanapilveä voit muokata mm. värien, muotojen ja fonttien osalta. Valitse Create ja tuo sanat kohdata Import (paljon tekstiä) tai Add (yksittäiset sanat), tee haluamasi muutokset ja päivitä kohdata Visualize. Padletistä löydät mm. aamupäivän ryhmän palautteiden koonnin tällaisena sanapilvenä.

    Jane Hartin oppimisen parhaiden palveluiden listalla vuoden sisällä eniten suosiota on kasvattanut Degreed. Voit kokeilla sitä kevyesti kertomalla palvelulle, mitä haluat oppia ja paljonko kyseisistä teemoista jo tiedät. Sen jälkeen voit tilata esim. viikottaiset luku-/katsomissuositukset.

    Reddit puolestaan yksi verkon suosituimista sivustoista, missä jaetaan uutisia ja ne näkyvät muille sen mukaan, miten paljon muut ovat niitä peukuttaneet ylös tai alaspäin. Sieltä löytyy paljon vapaa-ajan iltapäivälehtityylisiä juttuja (Ks. esim. subreddit Suomi), mutta myös ammatillisesti mielenkiintoisilta vaikuttavia keskusteluita (ks. esim. subcredit ectech).

    Tässä vielä muutama poiminta päivän teemoista

    Tehty Padletilla

    10.1.2019

    Ricoh Theta: katso, jaa ja editoi sisältöjä

    Opettelin viime vuonna 360-kuvaamista ja tutkin mitä 360-sisällöillä voi tehdä ja miten niitä kannattaa jakaa. Elokuussa bloggasin ensikokemuksista ja syksyn mittaan bloggauksia syntyi muitakin ja uusia on tekeillä.

    Tässä kirjoituksessa kerron perusteita liittyen Ricoh Theta -kameralla otettujen 360-sisältöjen katsomiseen, editointiin ja jakamiseen. Ohjeet ovat sovellettavissa muihin kameramerkkeihinkin, joiden verkkosivuilta löytynee niille suunniteltuja vastaavia sovelluksia.

    Bloggaus ja lopussa oleva diasarja virtuaalilaseista ja 360-sisällöistä pohjautuu joulukuussa Kangasalla pitämääni koulutukseen.


    Omien 360-sisältöjen katsominen


    Jotta 360-sisällöt näkee niin kuin ne on tarkoitettu katsottavaksi, täytyy käytetyn sovelluksen ja/tai laitteen tukea 360-sisältöjen katsomista. Mobiililaitteilla omat kuvat ja videot kannattaa katsoa kameran omalla sovelluksella (esim. Ricoh Theta). Tällöin voi valita, miten ne haluaa katsoa. Vaihtoehdot ovat kuvan tai videon pyörittäminen näytöllä sormella (normal), yhden linssin VR-näkymä (käännä mobiililaitetta siihen suuntaan mihin haluat katsoa) ja kahden linssin VR-näkymä virtuaalilaseja varten.

    Kuvat ja videot saa siirrettyä pc-koneelle helpoiten kameran mukana tulleella piuhalla. Jos ne samalla poistaa kamerasta, on sen käyttö mobiililaitteiden kanssa vähän nopeampaa. Huomasin tästä olevan hyötyä etenkin tilanteessa, missä lainaan kameraa muille ja jokainen joutuu odottamaan koko sisällön latautumista, jotta saa valittua oman kuvansa tallentamisen omalle laitteelleen.

    Thetan tiedostotyypit ovat tuttuja: kuvat ovat jpg-muodossa ja videot mp4. Alla olevasta vasemmanpuoleisesta kuvasta näet, millaisena 360-kuva avautuu pc-koneella ilman 360-tukea. Myös 360-videot näkyvät tällaisina kaksiulotteisina sisältöinä. 

    Pc-koneille (Windows, Mac) voi ladata Ricohin oman sovelluksen kuvien katsomiseen. Siinä kuva/video raahataan sovellukseen (kuva oikealla), jolloin sen näkee 360-sisältönä niin, että kuvaa voi pyöritellä ja katsoa eri tavoilla.  

    Vasemmalla on 360-kuva niin kuin se näkyy ilman 360-kuvien tukea. Oikealla Thetan sivulta maksutta ladattu Basic App. Raahaamalla 360-kuvan tai videon sovellukseen, sen näkee 360-sisältönä. Kuva on otettu Digiosalliseksi-hankkeen virtuaaliretki-työpajasta, kun odotan osallistujia saapuvaksi.







    360-sisältöjen editointi


    Kuvat ja videot kannattaa malttaa ottaa mobiilisovelluksen avulla, sillä tällöin voi säätää mm. valotusta jo kuvausvaiheessa. Editoinnin tarve itselläni on ollut todella vähäinen. Useimmiten muokkaan valokuvista rajausta, mutta sitähän 360-sisällöissä ei juuri tarvitse tehdä.

    Ricoh Thetan kuvat ovat jpg-kuvia, joita voit muokata esim. Photoshopilla. Thetalla on myös oma Theta+-sovellus, minkä avulla voi muokata kuvia ja videoita mobiililaitteilla (Android, iOS). Sovelluksen sivulla esitellään kattavasti sen ominaisuuksia ja ihan kokeilemallakin pärjää pitkälle.

    Verkossa on jaettu sellaista vinkkiä, että kameran jalustan alle voi tuoda pahvikiekon, missä on kuvaajan nimi ja mahdolliset tekijänoikeustiedot. Näin ne ovat aina automaattisesti mukana kuvissa ja videoissa, ilman, että niitä tarvitsee jälkikäteen lisätä.

    Ruudunkaappauskuvat ovat Theta+-sovelluksen kuvan ja videon edioinnista.
    Muokattavat kuvat ovat Amos Rexin teamLabin näyttelystä.




    Hyvä vaihtoehto 360-sisältöjen jakamiseen, erityisesti kun kyse on kuvasarjasta, ovat sovellukset, joiden avulla voi tehdä ja jakaa erilaisia virtuaaliretkiä. Thetan kuvat ja videot saa siirrettyä näihin kaikkiin helposti ja suoraan. Vaikka kuva siis omalla koneella näyttäisi kaksiulotteiselta, sovellus tunnistaa ne ja näyttää 360-sisältöinä. Virtuaaliretkiiin voi lisätä tietoja interaktiivisina pisteinä, lisätä selostusta, taustaääniä yms, mutta niitä voi tehdä myös pelkiksi kuvasarjoiksi mm. alla olevilla sovelluksilla. Kaikkien retket ovat katsottavissa sekä selaimella että virtuaalilaseilla.


    Olen käyttänyt 360-sisältöjäni myös lisätyn todellisuuden Figment-sovelluksella, josta bloggasin
    otsikolla Figment huikeiden portaalien luomiseen. Kokeilematta on vielä videoiden jakaminen YouTubeen (ks. YouTuben ohje), mutta muiden tekemiä on sieltä jo tullut katsottua. Niitä löytyy mm. kanavalta Virtuaalitodellisuus. Jos videon haluaa katsoa virtuaalilaseilla, se onnistuu, kun kääntää puhelimen vaaka-asentoon ja valitsee VR-lasien kuvakkeen.


    Facebook tukee 360-sisältöjä, mutta esimerkiksi Blogger ei. Jos tuki puuttuu, täytyy 360-kuvien jakamiseen käyttää jotain kolmannen osapuolen palvelua. Alla on aiemmasta Digiosalliseksi-hankkeen blogijulkaisusta kopioimani 360-kuva. Ensimmäisenä on kuva, minkä toin tänne Bloggeriin Lisää kuva -toiminnolla. Sen alle upotin saman kuvan Momento360-palvelun kautta. WordPress-ympäristössä saman tekee PhotoSphere-lisäosalla, mikä mahdollistaa kuvien tuomisen mediakirjastosta tai linkillä.

    360-kuva tuotuna Bloggeriin kuvana.












    Thetalla kuvatessa kannattaa käyttää jalustaa. Jos itse haluaa kuvaan, jalustaksi riittää pieni kokoontaitettu kolmijalka kädessä, sillä jo se estää sormien näkymisen suurena jokaisen kuva alaosassa.