Flipgrid - videochat opetuskäyttöön

Jatkossa Flip toimii vain osana Teamsia, ei enää itsenäisenä sovelluksena. Näin ollen alla olevat esimerkkini lakkaavat pian toimimasta. Flipin käyttö Teamsin kautta edellyttää organisaatioissa, että pääkäyttäjä on sallinut Flipin käytön. 

Voit ladata Flip-videot talteen 30.9.2024 mennessä tai siirtää ne Padletiin ja käyttää sitä Flipin sijaan. Lue lisää Jambord lakkautetaan ja Flip rajoittuu Teamsiin -bloggauksesta. 

Blogikirjoitusta on päivitetty viimeksi 1.8.2024.

Flip (6/2022 asti Flipgrid) on Microsoftin omistama maksuton palvelu, jota saa nykyisin käyttää myös esim. harrastuksiin tai perhepiirissä eikä vain opetukseen, kuten säännöt alunperin määrittelivät. Sen avulla opettaja voi luoda verkkoalustan, missä keskustellaan lyhyiden videoviestien tai äänitiedostojen avulla eri teemojen alla. 

Opettaja voi lisätä keskusteluteemojen alkuun paitsi tekstiä ja oman videokommentin, myös vaikka Kahoot-kyselyn tai Adobe Express -videon. Opettaja voi määritellä teemakohtaisesti mm. videoiden pituuden (15 sek - 10 min) sekä saavatko muut kommenoida niitä.

Flipiä voi käyttää itsenäisesti tai lisätä sen Teamsin kanavalle (jos pääkäyttäjä sen mahdollistaa). Videoita voi upottaa myös Flipin ulkopuolelle. Esimerkiksi ThingLinkin (ks. ohjeet) videotagiin saa tuotua YouTuben ja Vimeon ohella videoita Flipistä.

Flipin ohella mm. ThingLinkissä ja Teamsissa on käytettävissä syventävä lukuohjelma eli Immersive Reader (ks. ohjevideo 5:47 min). Se tarkoittaa, että haluttaessa sovellus lukee ja jopa kääntää tekstin. Lisäksi se tarjoaa työkaluja niille, joille lukeminen on vaikeaa. Tällöin voi käyttää esim. lukiviivainta, tavutusta, kuvasanakirjaa tai merkitä sanaluokkia eri väreillä. Flip kertoo verkkosivullaan olevansa saavutettava.

Flipin kameraan on tuotu erilaisia filttereitä,
joilla saa kasvot sumennettua, jos ei halua jakaa
itsestään hyvälaatuista videokuvaa.

Merkittävin Flip-kritiikki liittyi alussa haluttomuuteen jakaa videolla omaa naamakuvaa. Mobiililaitteella on helppo kuvata muutakin, mutta läppärillä se vaati vähän vaivaa. Sittemmin kameraan on lisätty mm. filttereitä, joilla oman videokuvan voi eri tavoin sumentaa. Lisäksi videolle saa taustakuvia ja erilaisia materiaaleja kuten kuvia, oman näytön tai muistilappuja. Nykyisin oman kuvan voi pienentää kulmaan, jolloin päähuomion saa esitettävä materiaali. Videokuvan voi myös kokonaan piilottaa.

Flipille on helppo ideoida monia käyttötarkoituksia kieltenopetuksesta oman projektityön esittelyyn ja ryhmän tutustumisesta vaikuttamiseen. Flip sopii myös vuorovaikutukseen yli maa- ja kielirajojen - tai vaikka viittomakieltä käytettäessä. Alla on esimerkki ammattikorkeakoulusta ja sen jälkeen löydät demoympäristön ja päivittyvät ohjediat.

HUOM: Flipgrid muodostaa käyttäjätiedoista henkilörekisterin eli järjestelmään sovelletaan GDPR:ää. Flipgrid kertoo noudattavansa Privacy Shield menettelyjä, mutta koska palvelimet sijaitsevat EU.n ulkopuolella USA:ssa, tulee oppijoita/huoltajia informoida tästä ja heiltä tarvitaan lupa palvelun käyttöön. Näin ollen oppijoita ei voida velvoittaa käyttämään Flipiä. (En tiedä, miten tilanne mahdollisesti muuttuu syksyn 2024 muutosten myötä, kun Flip toimii vain Teamsin kautta.)

Rekrytointia videomuodossa

Minttu Merivirta on käyttänyt Flipgridiä Lapin ammattikorkeakoulun liiketalouden opetuksessa. Harjoituksessa opiskelijaryhmät eli ns. tiimiyritykset laativat ensin työpaikkailmoitukset videomuodossa. Sen jälkeen kukin opiskelija kävi jättämässä oman työhakemuksen videomuodossa. Lopuksi tiimiyritykset kävivät läpi heille jätetyt hakemukset ja keskustelivat siitä, mihin he työnantajina kiinnittivät eniten huomiota.

Merivirta koki työskentelyn onnistuneeksi ja Flipgridiä oli helppo käyttää, kun videoiden editointia tai siirtämistä laitteelta toiselle ei tarvinnut tehdä. Koska video tuli äänittää yhdellä otoksella, oli käsikirjoitus tärkeä. Opettaja voi määritellä videon keston, joten tiivistäminenkin nousi yhdeksi taidoksi. 

Kannattaa lukea tämä ja 24 muutakin hienoa esimerkkiä verkkototeutuksista LOVO – Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut -hankkeen julkaisusta Innostusta verkkotyöskentelyyn. Julkaisun ovat toimittaneet Arkko-Saukkonen & Saloniemi 2018. 

Kokeile nyt oppijan roolissa 

Jos haluat katsoa Flipiä selaimella, avaa se tästä linkistä: Digiosalliseksi-niminen Flip-ryhmä. Jos käytät mobiililaitetta, ohjeistaa em. sivu avaamaan tai lataamaan mobiilisovelluksen viimeistään silloin, kun yrität tallentaa uuden videon. Ryhmän (group) tällä hetkellä neljän teeman (topic) sisällöt eivät enää näy kirjautumatta, sillä tällaiset ryhmät on keväällä 2021 lakkautettu. Pääset tutustumaan palveluun tunnistautumalla Microsoftin tai Googlen tunnuksilla (oma tai oppilaitoksen). 

Kokeilin podcastin tekemistä ja toisen jakson teemana on tämä bloggaus (lisätty 23.9.19) 

Listen to "Flipgrid - videochat opetuskäyttöön" on Spreaker.
-  -  -  -  -
Tämä blogijulkaisu on päivitetty ja muokattu kopio TAMKin koordinoiman Digiosalliseksi-hankkeen (2016-2018) blogikirjoituksestani 11.12.2018 (CC BY-SA). Sillä oli lukijoita yli tuplasti verrattuna hankeblogin toiseksi suosituimpaan julkaisuun.

Kohtion kohtaamisia

Konferenssin esiintyjät
 saivat gerberat.

Hämeen kesäyliopisto järjesti loppuviikosta ensimmäisen Kohtio-konferenssin Verkatehtaalla. Puitteet olivat hienot ja itse esitykset elokuvateatterin saleissa. Muutama esiintyjä hehkuttikin, että harvoin on omia tuotoksia päässyt niin isolta ja hienolta screeniltä esittämään. Tommi Natri - kiitos Digiosalliseksi-hankkeelle tekemästäsi Kiipulan videosta, se sai arvoisensa puitteet!

Alla kirjoitan ensin muutaman ajatuksen Kohtiosta, sitten jaan Wakelet-koontini tapahtuman suosituimmista tviiteistä ja seuraamieni esitysten muistiinpanoista. Lopuksi jaan minun ja Minna Seppälän esityksen diat sekä listan esityksessämme mainituista ja osin kokeilluistakin sovelluksista.

 Mikä Kohtio?

Hämeen kesäyliopisto irtautui ITK-konferenssin järjestelyistä ja päätti järjestää oman opetusteknologia-konferenssin samassa kaupungissa ja vain muutaman viikon erolla ITK-konferenssiin. Ero ei ollut sopuisa ja monenlaisia huhuja on ollut liikkeellä. Anne Rongas avasi tilanteen kuvioita lokakuisessa kirjoituksessaan: Mitä kävi? – tapaus ITK-ystävät Facebookissa.

Kolme viikkoa sitten järjestetty 30. ITK-konferenssi osoitti selkeästi, että se voi hyvin ja perinne jatkuu innokkaan yhteisön kantamana neljännelle vuosikymmenelle. Tänään oli aika antaa mahdollisuus Kohtiolle. Koskaan aiemmin ei niin moni ole pyytänyt raportoimaan, millainen itse tapahtuma on. Kankeasti käynnistyneen alun jälkeen uteliaisuuttakin oli siis ilmassa.

Osallistuin konferenssiin vain perjantaina. Olin varautunut kahteen päivää, kun tapahtumaa markkinointiin esiintyjille ilmaisena. Kun ilmoittautuessa kävi ilmi, että maksuttomuus koski vain esityspäivää, peruin majoituksen ja sovin torstaille muita töitä. Perjantai oli antoisa päivä. Osallistujamäärä ei ollut konferenssiksi kovin suuri, mutta toisaalta se yhdessä tavanomaista pidempien esitysaikojen (45 min) kanssa edisti hyvin vuorovaikutusta. Useissa esityksissä onnistuttiin käymään hyvää keskustelua joko esityksen aikana tai jälkeen - ja siihen oli aikaa.

Perjantaina ohjelmassa oli kestosta riippuen 3-5 perättäistä esitystä tai työpajaa sekä päätösluento. Esitykset alkoivat tasatunnein, mikä toimi hyvin, vaikka pikainen lounas ja kahvi aiheuttivatkin myöhästymisiä ja vähensivät verkostoitumisaikaa. Kulunut viikkoni on ollut todella kiireinen ja tutustuin ohjelmaan vasta menomatkalla junassa. Vasta illalla kotona huomasin, että perjantaina esillä olisi ollut seitsemän posteria ja kolme esittelypistettäkin. Ne sijaitsivat erillään elokuvateatterin esitystiloista, joten en niitä huomannut.

Osallistujissa oli ymmärtääkseni runsaasti Hämeenlinnan seudun opettajia ja ainakin omassa ammatillisen puolen esityksessämme pääosa oli perusasteelta, joten vähän lennosta muutimme painopisteitä. Tuttuja ja somessakin aktiivisista digikouluttajia oli lähinnä esiintyjäkaartissa. Kun ITK kerää väkeä laajasti koko maasta ja mukana on opettajien lisäksi runsaasti mm. opetusalan hankeväkeä, hallintoa, täydennyskouluttajia ja yrittäjiä, sitä porukkaa Kohtio ei vielä ollut hyvin tavoittanut.

Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, joten nyt voi vain toivoa, että Kohtio löytää tapahtumakentästä oman kolonsa. ITK:n kilpailijaksi siitä ei ole, mutta omaa brändiä vahvistamalla ja tuomalla tarjontaan jotain uutta, se voi hyvinkin tulevina vuosina ansaita paikkansa.

Kannattiko osallistua? Kyllä kannatti. Päivästä jäi rauhallinen ja hyvä olo. Ei ollut kamalaa kiirettä nähdä kaikkea mahdollista, kun rinnakkaista ohjelmaa ei ollut niin runsaasti. Ja toisaalta vähän pidemmät esitykset mahdollistivat perusteellisemman tutustumisen teemoihin.

#Kohtio2019 Twitterissä

Viime päivinä 89 Twitter-käyttäjää on julkaissut 285 tviittiä tunnuksella #Kohtio2019. Lisää on tullut vielä tätä kirjoittaessani ja varmasti myös ensi viikolla opittua reklektoitaessa. Julkaisen silti nyt tuoreeltaan Wakeletilla tekemäni koonnin suosituimmista tviiteistä, kuten tein myös ITK-konferenssin jälkeen (ks. ITK Twitterissä). Voit lukea Kohtion tviittien koonnin suoraan Wakeletista tai alle upotettuna.

Vinkkejä erityistä tukea tarvitsevien digiosallisuuteen

Esittelin Minna Seppälän kanssa jo päättyneen ja TAMKin koordinoiman Digiosalliseksi-hankkeen tuloksia ja kokemuksia (ks. kuvaus konfernssin sivulla). Kokoan alle sovellukset, joista osan vain mainitsimme, osaa esittelimme tarkemmin.

• Dvolver-animaatio (toimii kirjautumatta selaimella, mutta ei mobiililaitteilla)
• Quizizz-monivalinnat (Kahootin kaltainen, mutta usein erityistä tukea tarvitsevalle paremmin sopiva, kokeile 20.4.19 asti koodilla 597793.)
• Bloochatin etusivu ja Kohtion chat (yksinkertainen ja kirjautumatta selaimella toimiva chat, viestit säilyvät 24 h)
• Google Expeditions -virtuaaliretket ja lisätyn todellisuuden 3D-objektit (bloggaus, diat ja linkkejä eteenpäin)
• Flipgrid-videochat (bloggaus, testiympäristö ja diat)
• AnswerGarden-sanapilvi (kokeile tästä), kun haluat, että useampi voi täydentää samaa sanapilveä ja WordArt, kun haluat, että jokainen luo oman ja sanapilven ulkoasua voi muokata. Molemmat toimivat kirjautumatta ja selaimella kaikilla laitteilla. (Sanapilvet opetuksessa -diat)
• Thinglink (kampuksen opaskartan työkalu, ks. edellinen bloggaukseni uudesta editorista)
  
  

Erityistä tukea tarvitsevat nuoret digin käyttäjinä 12.4.19 from Matleena Laakso

Tämä on samalla viimeinen bloggaukseni vuoden vaihteessa päättyneestä Digiosalliseksi-hankkeesta. Tein siitä koontia jouluiseen julkaisuun, mistä löydät mm. hankkeen tärkeät linkit. Monenlaista oppia minulle hankkeesta jäi ja erityisesti iloitsen kohtaamisista. Monet yhteistyösuhteet jatkuvat uusissa ympyröissä ja uusissa hankkeissa, joko heti perään tai joskus tulevina vuosina.  

ITK2019: Erityistä tukea tarvitsevat nuoret digin käyttäjinä

ITK:n teemana on tänä vuonna Muutos on mahdollisuus.
Ruudunkaappauskuva ITK-konferenssin ohjelmasta

ITK-perinne jatkuu

ITK eli Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konfererenssi järjestetään tällä viikolla 30. kertaa. Teemana on Muutos on mahdollisuus. ITK on Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma. Se kokoaa vuosittain yhteen lähes 2000 opettajaa, rehtoria, opetusteknologian asiantuntijaa, tutkijaa, päättäjää, opiskelijaa ja muuta teemasta kiinnostunutta.

Twitterissä ja muuallakin somessa käytössä on hashtag #itk2019. Jos olet esiintyjä, kerro Twitterin käyttäjänimesi aloitusdiassa, samoin kuin esim. hankkeesi tai organisaatiosi tunnus tai hashtag. Jos kuvia esitysmateriaaleistasi saa jakaa somessa, merkitse ne CC-lisenssillä tai anna siihen lupa edes suullisesti esityksen alussa. 

Jos et pääse paikan päälle, kannattaa seurata pöhinää somessa. Hyvän katsauksen teemoihin saa myös yli 20 ITK-webinaarin tallenteesta.

Torstai klo 12.45: Erityistä tukea tarvitsevat nuoret digin käyttäjinä

Tervetuloa kuuntelemaan Minna Seppälän ja minun esitystä alakerran saliin 12. Kerromme tuolloin juuri päättyneen Digiosalliseksi-hankkeen kokemuksista liittyen erityistä tukea tarvitseviin nuoriin ja heidän opettajiin ja ohjaajiin digin käyttäjinä. Minna toimi hankkeen projektipäällikkönä ja oma roolini oli olla TAMKissa toisena asiantuntijana ja pitää workshopeja hankeverkoston opettajille ja ohjaajille.

Voit tutustua työhömme TAMKin tiimin hankeblogissa. Tästä blogista voit lukea omaa koontiani Digiosalliseksi-hankkeesta. Puhumme samalla teemalla, mutta laajemmin käytettyjä työkaluja esitellen, Kohtio-konferenssissa 12.4.2019

Erityistä tukea tarvitsevat nuoret digin käyttäjinä, ITK 21.3.19 from Matleena Laakso

Digi on kivaa ja ITK ihan huippujuttu!
Kuvan selfie minusta ja TAMK-kollega Minna Seppälästä on otettu heti esityksemme jälkeen. 

Alla lopuksi kopio abstraktistamme ITK:n sivulta: 

Olemme tehneet pirkanmaalaisessa Digiosalliseksi-hankkeessa töitä sen eteen, että erityistä tukea tarvitsevat nuoret eivät syrjäytyisi digitaalisesta maailmasta. Tämä on tarkoittanut sekä opettajien, ohjaajien että nuorten osaamisen kehittämistä. Olemme huomanneet, että kun opettaja tai ohjaaja hyödyntää tekniikkaa, se tekee vaikutuksen nuoriin. Hankkeen nuoret ovat olleet opiskelijoita tai kuntoutujia ja heistä moni on tullut mielellään moderniin luokkaan tai muuhun tilaan, missä digitalisaatiota hyödynnetään. Kaikki eivät digistä kuitenkaan innostu heti, vaan he tarvitsevat ensin onnistumisen kokemuksia.

Kokeilukulttuuri on ollut voimissaan, kun on etsitty työskentelytapoja, joissa hyödynnetään digitaalisuutta. Työskentelyä ovat ohjanneet mm. nuorten tarpeet ja palvelut, joita heidän tulee osata käyttää sekä organisaatioiden opetus- ja ohjauskäytössä olevat välineet. Välillä hankkeen työpajat ovat toimineet inspiraation lähteinä, välillä opettajat ja ohjaajat ovat löytäneet ideoita työskentelyyn oppilaitosvierailuilta ja projektiryhmän tapaamisista. Toisinaan nuoret ovat itse tarttuneet sovelluksiin ja keksineet yhdessä ohjaajien kanssa erilaisia tapoja niiden hyödyntämiseen.

Eräässä organisaatiossa nuoret kokivat, että osallistuakseen digityöpajoihin, pitäisi jo olla hyvät perustaidot, jotka monelta puuttuivat. Suosituissa Eroon digikauhusta -työpajoissa huomattiin, että usein varsinainen ongelma liittyi osaamisen sijaan asenteisiin. Kun niitä oli käsitelty, käytiin perustaitoja läpi yksitellen ja tarjottiin tarpeen mukaan jopa yksilöllistä ohjausta.

Hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa nuorille osallisuuden kokemuksia eri elämänalueilla digitalisaation tukemana. Teimme henkilöstölle kyselyn ohjauksen ja opettamisen kysymyksistä sekä kaksi kyselyä nuorille. Niissä selvitimme heidän kokemuksia osallisuudestaan erilaisissa ryhmissä ja sitä, miten osallisuuden kokemukset ovat muuttuneet.

Esityksessä kerromme kyselyidemme tuloksista ja jaamme kokemuksia onnistuneista hankkeen toimintatavoista. On tärkeää, ettei yksikään nuori syrjäydy digitaalisesta maailmasta. Vaikka osa nuorista viettää verkossa liikaakin aikaa – ja monet nuoret itsekin tunnistavat siihen liittyvät haasteet - on tärkeää tukea myös niitä nuoria, joille verkon maailma ja sen mahdollisuudet ovat vaikeita tai ovat jääneet vieraiksi.

Digiosalliseksi oli Tampereen ammattikorkeakoulun hallinnoima ESR-hanke (2016-2018). Hankkeen tavoitteena oli tukea erityistä tukea tarvitsevien nuorten digiosallisuutta, niin että heillä olisi paremmat valmiudet sekä mahdollisuudet opiskella, työskennellä ja toimia digitaalisessa yhteiskunnassa. Hankkeen osatoteuttajat olivat Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Kiipulan ammattiopisto, Silta-valmennusyhdistys ja Valkeakosken ammattiopisto.

Koontia päättyvästä Digiosalliseksi-hankkeesta

Päätösseminaariin osallistujat saivat hiirimaton.

Vuodenvaihteessa päättyvän Digiosalliseksi-hankkeen (2016-2018) tavoitteena on ollut edistää erityistä tukea tarvitsevien nuorten digiosallisuutta, niin että heillä olisi paremmat valmiudet ja mahdollisuudet opiskella, työskennellä ja toimia digitaalisessa yhteiskunnassa.

Oma tehtäväni tässä TAMKiin koordinoimassa hankkeessa oli tukea etenkin neljän osatoteuttajan opetus- ja ohjaushenkilöstön digiosaamisen kehittymistä. Hankkeessa pidettiin eri puolilla Pirkanmaata ja verkossa. kaikkiaan 35 workshopia (viimeinen niistä on tänään). Niiden materiaalit löytyvät kootusti hankeblogin päättyneiden workshopin sivulta.

Suomessa merkittävä osa opetusalan kehittämis- ja koulutustyöstä tehdään hankerahoituksella. Tämä oli kaikkiaan kuudes ESR-hanke eli Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama hanke, mitä olen ollut täys- tai osapäiväisesti tekemässä. Aiemmat Tampereen kaupungin ja sitä ennen Tampereen yliopiston koordinoimat hankkeet ovat liittyneet avoimeen oppimiskulttuuriin ja digitalisaatioon sekä työssä oppimiseen ja ongelmaperustaiseen oppimiseen.

Mitä hyötyä hankkeesta oli?

Tähän kysymyksen antaisin mieluiten äänen osatoteuttajille Tredusta, Kiipulasta, VAAOsta ja Siltavalmennuksesta. Vaikka teimme useita kyselyitä opettajille, ohjaajille ja opiskelijoille, minusta hankkeen hyödyt tulevat parhaiten esiin seuraavista TAMKin kollegani Heli Antilan loka- ja marraskuussa tekemistä haastatteluista.

• Kiipulassa verkkotyöskentelystä tuli osa arkea Digiosalliseksi-hankkeen aikana
• Siltavalmennuksen digivalmentaja Metti Löfberg: “Olen teknologia-insinöörin ja humanistin välillä oleva ihmissanakirja”
• Valmaopettaja Tauno Mathlin Tredusta: Hankkeen myötä innostuin itsekin digiasioista
• Opettajien työparityöskentely innosti digikokeiluihin Valkeakosken ammattiopistossa VAAOssa

Kuva on yhden osahankkeen esityksestä viimeisessä projektiryhmän
kokouksessa. Ilman hanketta olisimme kivikaudella -toteamus on varmasti
 liioiteltu, mutta kertoo toki siitä, että hankkeen anti koettiin tärkeäksi.
Tällainen kuva saa aina projektipäällikön kameran laulamaan :)

Nämä artikkelit, projektiryhmän viimeisessä kokouksessa esitetyt opiskelijoiden videohaastattelut sekä äsken lukemani loppuraporttiluonnos, etenkin osahankkeiden osalta, avasi minulle entisestään hankkeen tuloksia ja sitä, miten projektiryhmän työskentely ja pidetyt workshopit näkyvät opiskelijoiden arjessa.

Näistä kerromme lisää projektipäällikkö Minna Seppälän kanssa ITK-konferenssissa maaliskuussa 2019. Foorumiesityksemme otsikkona on Erityistä tukea tarvitsevat nuoret digin käyttäjinä.

Bloggasimme aktiivisesti

Pääasiallinen julkaisukanavamme oli TAMKin tiimin hankeblogi, missä olemme julkaisseet jo 44 juttua ja muutama on vielä loppuvuodesta tulossa. Niistä pääosa liittyy pidettyihin workshopeihin ja hankkeen tuloksia esitteleviin kirjoituksiin. Kuuden luetuimman julkaisun listalla on kolme juttua ITK-konferenssista, em. artikkeli Kiipulasta, yksi workshop ja joulukuussa julkaisemani Flipgrid-videochatin esittely.

Flipgrid on helppo ja nykyisin ilmainen palvelu ja saatavissa myös Teamsiin integroituna. Blogijulkaisusta löydät julkisen alustan, missä voit käydä testaamassa ja tutkimassa sovellusta opiskelijan näkökulmasta ja siellä ovat myös päivittyvät ohjeet opettajille.

Tähän omaan blogiin kirjoittelin lähinnä alussa, kun meillä ei vielä ollut hankeblogia. ITK-konferenssista kirjoitin molempiin vähän eri näkökulmista ja maksimoidakseni näkyvyyttä.

• Kohti ITK-konferenssia (4/2018)
• Pintakiltaan tutustumassa (5/2017)
• ITK ja digiosallisuus (4/2017)
• Erityistä tukea tarvitsevan kohtaaminen verkossa (3/2017)
• Tieteen päivien makaroni-gallup (1/2017)
• Digiosalliseksi-työpaja verkostoista ja jakamisesta (10/2016)

TAMK Journalin artikkelit 

• Antila H., Laakso M. & Seppälä M. (2018). Teknologia haastaa ja koettelee, mutta digitaalisten oppimisympäristöjen mahdollisuudet tunnistetaan. TAMK Journal 29.10.2018.
• Antila H. & Seppälä M. (2018). Tahtoa on, mutta ei aikaa opetella ja omaksua. TAMK Journal 29.11.2018.

Opettajat näkevät muutoksen nuorten ajattelussa

Lokakuun Digiosalliseksi vai osattomaksi -seminaarin keynote esityksen piti tulevaisuudentutkija Ilkka Halava. Hänen ajatuksista jäi varmasti kaikille jotain pohdittavaa. Itselleni tärkein ajatus tiivistyi alle upotettuun tviittiin.

Halavan mukaan monet nuoret näkevät jo, miten tekoäly, robotiikka ja muut muutokset muuttavat maailmaa ja työn tekemisen tapoja. Jos nuorista tuntuu, että opettajalla ei ole tästä hajuakaan, miksi he innoistuivat koulussa opiskelusta. Halavan mukaan opettajat ovatkin yksi keskeisistä ammattiryhmistä, joka näkee muutoksen nuorten ajattelussa. Muutoksen siitä, kun vanha ja uusi maailma eivät aina kohtaa.

Nyt aikuiset panikoi työn loppumisesta ja valmistaa nuoria setämiesten maailmaan. Tämä yksi suurin syy, miksi nuoret ei innostu koulusta. Opet murrosaikana tärkeitä ja näkevät murroksen ennen monta muuta ammattiryhmää, kertoo @IlkkaHalava #digiosalliseksi

— Matleena Laakso (@MatleenaLaakso) 31. lokakuuta 2018

Kohti ITK-konferenssia

Hämeen kesäyliopiston järjestämän ITK:n juliste

ITK-konferenssia juhlitaan 11.-13.4.2018 Hämeenlinnan Aulangolla ja teemana tänä vuonna on Digiajan löytöretkeilijät. Interaktiinen Tekniikka Koulutuksessa on opetusteknologia-alan tapahtuma oppilaitoksille ja muille koulutusalan toimijoille.

ITK kokoaa yhteen noin 2000 osallistujaa. Tarjolla on mm. työpajoja, näyttelyalueita, konferenssiesityksiä ja verkostoitumista. Talven aikana saatiin jo maistiaisia webinaareista.

Olen tänä vuonna mukana kolmessa alla mainitussa ITK-ohjelmanumerossa: workshopissa, foorumiesityksessä ja paneelissa. Materiaaleja ja  kuvia päivitin alle jälkikäteen. Tervetuloa mukaan - nähdään Aulangolla!

Konferenssin jälkeen kokosin ITK-tviittejä Digiosalliseksi-hankeblogiimme otsikolla ITK-tviittejä Digiosalliseksi-hankkeesta.

Opettajan työn ja osaamisen muutos digitalisoituvassa maailmassa 

Keskiviikkona klo 10.00-16.30 olen Digiosalliseksi-hankkeen kautta mukana järjestämässä Ammatillisten opettajakorkeakoulujen workshopia teemalla Opettajan työn ja osaamisen muutos digitalisoituvassa maailmassa. Workshop toteutetaan osana OPEKE Ammatillisen opettajankoulutuksen uudistaminen –hankkeen kehittämistyötä. Workhop on maksuton ja sinne mahtunee vielä muutama viime hetken ilmoittautujakin

• Kuvaus ja ilmoittautumislinkki konferenssin sivulla
• Bloggaus Digiosalliseksi-hankeblogissa
• Workshopin Facebook-tapahtuma (Kaikki workshopin materiaalit tulevat Facebookiin, alla vain Digiosalliseksi-hankkeemme osuus, jonka toteutimme hyödyntäen Mentimeteriä.)
• Hashtag: #ITKWorkshop862
• Tweet #ITKWorkshop862

Rohkein askelin kohti uutta luovaa opettajuutta! 

Kuva: Minna Seppälä

ITK-perinteen mukaisesti puhujat saavat huivin tai hatun.
Kuva: Pauliina Kupila

Torstaina klo 12.30 olen mukana Sanna Vahtivuori-Hännisen vetämässä paneelissa Areenalla. Mukana ovat myös Jorma Uotinen, Juha Itkonen, Mari Kyllönen, Jari Välkkynen, ja Sanna Ruhalahti. 

• Esityksen kuvaus (kopiona alla)
• Twitter: #ITKAreena878
• Tweet #ITKAreena878

"Suomalaiset opettajat ovat tulevaisuuteen tähtääviä ja laaja-alaisia ja uutta luovia osaajia. Miten innostumme, opimme rohkeasti kokeilemaan ja ottamaan käyttöön uusia opetuksen innovaatioita? Millaisia uranaikaisen osaamisen kehittämisen malleja ja käytäntöjä tulevaisuudessa tarvitaan? Miten voimme jatkuvasti kehittää omaa ammatillista osaamistamme verkostoissa ja hyödyntää monipuolisesti erilaisia oppimisympäristöjä? Tule mukaan kuulemaan raikkaita ideoita ja näkökulmia ja keskustelemaan yhdessä opettajien, opettajankouluttajien, kulttuurin ja taiteen edustajien kanssa!"

Miten tukea erityistä tukea tarvitsevien nuorten digiosaamista?

Kuva: Taru Koivisto

Torstaina klo 16.15 pidän Minna Seppälän kanssa foorumiesityksen salissa 35. Tuolloin kerromme Pirkanmaan ammatillisen koulutuksen Digiosalliseksi-hankkeen kyselyn tuloksista ja kokeiluista otsikolla Miten tukea erityistä tukea tarvitsevien nuorten digiosaamista?

• Esityksen kuvaus konferenssisivulla
• Bloggaus Digiosalliseksi-hankeblogissa
• Twitter: #ITKFoorumi161 ja #Digiosalliseksi sekä @seppala_minna ja @matleenalaakso
• Digiosalliseksi-hankkeen blogi ja Digiosalliseksi-hankkeen Facebook-ryhmä
• Tweet #ITKFoorumi161

Miten tukea erityistä tukea tarvitsevien nuorten digiosaamista? from Matleena Laakso

Pintakiltaan tutustumassa

Tavastian koulutuskuntayhtymä tarjoaa ammatillista ja yleissivistävää
 koulutusta sekä vapaan sivistystyön koulutusta ja harrastustoimintaa
Hämeenlinnassa ja viidessä naapurikunnassa.

Teollisen pintakäsittelyn ammatteissa suuntaudutaan metallituote-
maalaukseen, metallisiin pintakäsittelyihin tai puutuotteiden pinta-
käsittelyihin, kerrotaan Tavastian sivuilla.
Kiltakoulutoimintaa on useilla muillakin ammattialoilla.

Tusinan verran Digiosalliseksi-hankkeen (FB, verkkosivu) projektiryhmäläisiä viidestä eri oppilaitoksesta teki eilen keväisen reissun Tavastiaan Pintakillan vieraaksi.

Moni teistä lienee kuullut kiltakouluista jo aiemmin ja oppaamme Jari Välkkynen on tätä ammatillisen koulutuksen toimintatapaa - "tai kokoelmaa pedagogisia toimintamalleja" - useissa konferensseissa (ks. esim. bloggaukseni ITK2013) ja lukuisille vierailijoillekin esitellyt. Kiltakoulujen verkkosivulta voi lukea mallista tarkemmin. Tässä nostan valokuvien kera esiin muutamia havaintoja.

Välkkynen aloitti kertomalla kokemuksistaan, mistä Pintakillan idea lähti liikkeelle. Yrittäjänä hän lähti kehittämään työsalin toimintaa samaan suuntaan kuin mitä yrittäjänä edellyttää työntekijöiltä. Ensiksi paikat siivottiin, sitten hankittiin työhaalarit ja pian osaamisessa pidemmälle ehtineet pääsivät ohjaamaan aloittelijoita.

Haalareiden väri kertoo, onko kyse aloittelevista opiskelijoista vai
jo pidemmälle ehtineistä.

Pintakillassa haalareiden väri kertoo jo pikasilmäyksellä opettajille ja ohjaajille, missä aloittelijat työskentelevät ja missä hommissa ovat opinnoissa jo pidemmällä olevat. Myös opettajilla on Pintakillan vaatteissa omat värikoodit.

Haalareiden lisäksi on tehty osaamismerkkejä, joita jaetaan myös metallipinsseinä haalariin kiinnitettäväksi. Nämä ovat yksi tapa luoda perinteitä alalle, missä niitä ei ennestään juuri ole.

95 % tehtävistä pintakäsittelytöistä on asiakastöitä.

Kiltatoiminnassa keskeistä on, että opiskelija tuntee kuuluvansa yhteisöön ja saa onnistumisen kokemuksia ja tuntee olevansa jossakin hyvä. Kaikki opiskelijat eivät peruskoulusta näitä kokemuksia ole saaneet.

Uudet opiskelijat, joista merkittävä osa on "kouluallergisia", otetaankin vastaan toivottamalla heidät tervetulleeksi Pintakiltaan, ei "kouluun". Tavoitteeksi kerrotaan oman paikan löytäminen työelämässä ja siihen Pintakillassa tarjotaan valmennusta.

Kaiken taustalla on vahva pedagoginen ote ja opettamisesta myös keskustellaan työyhteisössä paljon. Opettajayhteisöllä on oppilaitoksen puolesta vahva itsemääräämisoikeus työhönsä, mutta myös tehtäviin hankintoihin.

On eri asia osata maalata vaikka auto kuin osata ohjata henkilöä, joka ei sitä osaa, tekemään sama juttu. Välkkysen kokemuksen mukaan teollisuudesta tulevan henkilön kasvu opettajaksi vie kolmisen vuotta.

Pintakillassa opiskelijoiden Instagram-tilit ovat pitkälti korvanneet blogit kuvien ja videoiden tallentamisen ja reflektion paikkoina. Koulutuksen yhteiset asiat (vrt. oppikirja) löytyvät avoimesta ja CC-lisensoidusta Weeblysta.

Opiskelijat ovat saaneet loistavaa palautetta osaamisestaan viemällä osan
töistään näytille autonäyttelyihin. Kuvassa hiljattain maalattu Corvette.

Tästä linkistä näet sieltä vuoden kolmannen jakson ohjelman ja tehtävät ThingLinkin avulla tehtynä. Symbolit kertovat mitä kunakin päivän tehdään, esimerkiksi sen, mitä tulee tehdä työsalissa tai työpaikalla (mutterin kuva) ja mitä tulee reflektoiden jakaa omaan blogiin tai Instragramiin (kynän kuva). Periaatteena on käyttää mobiililaitteita, jotka ovat itselle tuttuja tai helppoja ottaa käyttöön ja "jotka eivät tuota käyttäjälleen tuskaa".

Työskentely alkoi Corvetten pienoismallista, jonka avulla
harjoiteltiin teknisiä piirustuksia ja mittakaavoja.

Vietimme aamupäivän huoneessa, missä pöydät olivat täynnä pienoismallien osia. Teknisiin piirustuksiin ja mittakaavoihin tutustuminen oli aloitettu Corvetten pienoismalliin tutustumalla. Parin viikon jälkeen, sitä mukaa kun perusteet alkoivat erilaisten tehtävien kautta olla hallussa, opiskelijat saivat liiman ja pääsivät kokoamaan pienoismallinsa.

ITK ja digiosallisuus

Kuvassa on tämän vuoden ITK-juliste. Teemana on "ITK tuulettaa
- sata lasissa", jota tapahtuman sivulla kuvataan seuraavasti:
"On aika tuulettaa. Kun avaa ikkunan sisään  tulvii raikasta ilmaa.
Samoin käy aivoille, kun  suhtautuu avoimesti muutokseen ja uusiin
ilmiöihin. Digiaika haastaa meidät kaikki. On opittava uutta ja
mietittävä, mitkä uusista asioista ovat iloksi minulle ja hyödyksi
oppilailleni. On opiskeltava ja hankittava uusia tietoa ja taitoja,
jotta voi perustellusti pohtia erilaisia vaihtoehtoja
oppimisen ja opetuksen  tukemiseksi."

Loppuviikosta järjestetään jälleen ITK, joka on monelle meistä digipedagogeista tärkein vuosittainen ammatillinen tapahtuma. Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi järjestetään joka kevät Hämeenlinnan Aulangolla.

Työskentelen muutaman päivän kuussa asiantuntijana TAMKin koordinoimassa Digiosalliseksi-hankkeessa ja perjantaina 7.4. klo 12:00-12:15 pidän hankkeen projektipäällikkö Minna Seppälän kanssa siihen liittyvän Chat&foto -esityksen. Otsikkomme on Erityistä tukea tarvitsevien nuorten digiosallisuuden tukeminen (ks. esityksen kuvaus ITK:n sivulta ja diat alta).

Kaikki Chat&foto-esitykset pidetään tilassa 25, minne pääsee laskeutumalla portaat alas hotellin aulan rappusista, sinne yökerhon suuntaan. Esityksia siellä on torstaina klo 12.00-16.00 ja perjantaina klo 9.45-12.30 aina 15 min. välein niin, että esitysten jälkeen on varattu aikaa kysymyksille ja keskusteluille. Ohjelmasta näet tarkemman aikataulun ja esityksten kuvaukset.

Twitter on ITK:ssa tärkeässä roolissa, joten tervetuloa myös tviittaamaan!

•  #itk2017 chatfoto311​
• @seppala_minna ja @matleenalaakso
• Ohjediat Twitterin käyttöön

ITK2017: Digiosalliseksi from Matleena Laakso

Erityistä tukea tarvitsevan kohtaaminen verkossa

Iltapäivän Digiosalliseksi-hankkeen (ks. Facebook) viidennen workshopin teemana oli verkossa tapahtuva kohtaaminen ja ohjaaminen, etenkin erityistä tukea tarvitsevien näkökulmasta. Tapahtuma järjestettiin samanaikaisesti Tampereella ja Virroilla niin, että alustuksia tuli Adobe Connectin avulla molemmista paikoista. Kun TAMKissa luokan katossa roikkui mikkejä ja seinään oli teipattu kamera, onnistui reaaliaikainen keskustelukin varsin hyvin.

Alla ovat sekä diat että tapahtuman Padlet-seinä. Olet tervetullut täydentämään sitä vielä workshopin jälkeenkin. Niin itsekin tein, sillä workshopissa etenimme enemmän keskustellen kuin kirjoittaen.

Itse ajattelen Padletia digitaalisena fläppitauluna. Se toimii niin yksittäisen oppijan kuin ryhmänkin kommenttien, linkkien ja vaikka kuvien koontipaikkana. Sitä voi käyttää myös materiaalien kokoamisen ja nykyisin myös vuorovaikutusympäristönä, jos sallii viestien kommentoinnin. Padlet toimii myös yksinkertaisena blogityylisenä palveluna, kun tarvitaan työssäoppimispäiväkirjaa. Tällöin kannattaa valita asetuksista viestit aikajärjestykseen virraksi ja määritellä, kuka sisältöjä voi lukea ja kuka kommentoida.

Padlet lienee yksi suomalaisoppilaitosten suosistuimista sovelluksista. Voit kokeilla sitä alla osallistumalla workshopin keskusteluun, mikä onnistuu kirjatumatta. Jos haluat luoda omia Padletteja, täytyy sinun kirjautua. Sovellus on helppo ja kieleksi voi vaihtaa suomen. Verkosta löydät myös tekemäni ohjediat sekä esimerkkeinä julkiset Padlettini.

Digiosalliseksi-workshop 22.3.17 from Matleena Laakso

Padletiin tuot helposti myös oman kuvakkeen otsikon viereen (esim. alla osa hankelogosta) sekä oman taustakuvan, jonka kannattaa olla vektorikuva. Niitä voit etsiä mm. Pixabaysta, joka jakaa kuvat CC0-linsessillä eli niitä saa käyttää jopa tekijää/kuvaajaa ja lähdettä mainitsematta.

Tieteen päivien makaroni-gallup

Tampereella vietettiin tänään Tieteen päivien koululais- ja opiskelijapäivää ja huomenna Tampere-talon ovet ovat avoinna suurelle yleisölle. TAMKin Digiosalliseksi-hanke oli paikalla vain tänään. Ständillämme oli makaronigallup, jonka tulokset näet alla olevasta kuvasta: Opettajat vastasivat kysymykseen parhaista sähköisistä yhteydenpitovälineistä opetukseen liittyen tummilla ja nuoret (pääosin ysiluokkalaisia, lukiolaisia ja teekkareita) vaaleilla makaroneilla.

Eniten vastauksia saivat oppilashallintajärjestelmät Wilma ja Helmi ja toisena oli sosiaalinen media. Toki vastaus ei aina ole näin yksiselitteinen. Mieluisin väline ei välttämättä toimikaan oman ryhmän kanssa parhaiten ja toisaalta väline valitaan osittain tilanteen mukaan.

Ständillä kerroimme myös suomalaisnuorista (13-29 v.) somessa ja teimme siitä myös pienen kyselyn, joka oli avoinna sunnuntai-iltaan asti (quizizz.com/join). Kyselystä saa välittömän palautteen ja tuon tähän vielä maanantaina vastauksista lyhyen kommentin. Kysely perustuu Suomessa asuvien 13-29 -vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo (2016) -selvitykseen, jonka ovat tehneet ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut (CC BY-NC-ND).

Kommentti em. kyselyn vastauksista (lisätty 23.1.17)
Kyselyyn vastasi 34 henkeä. Helpoin oli esittelyständinkin materiaaleista löytyvä vastaus (23 oikeaa vastausta): suomalaisnuorten suosituin somen työkalu on WhatsApp. Toiseksi parhaiten tiedettiin, että nuoret luottavat lähteenä eniten sivustoon yle.fi. Vaikein oli kysymys kiusaamisesta. Vain kolme vastaajaa tiesi tai arvasi oikein, että jonkinasteista kiusaamista somessa on kokenut 15 % nuorista. Suurin osa arveli sen olevan paljon yleisempää. Kysely oli tehty melko vaikeaksi ja herättämään keskustelua. Kaikkiaan oikeita vastauksia oli ihan muutama vähemmän kuin vääriä.

Em. selvitystä somen käytöstä voin suositelle opettajille tutustuttavaksi. Osaatko esimerkiksi arvata, mitkä ovat tärkeimmät tekijät, kun nuoret valitsevat uusia sosiaalisen median palveluita käyttöönsä? Ne ovat toimivuus mobiilisti, helppokäyttöisyys ja se, että kaveritkin ovat siellä.

Digiosalliseksi-hanke

ESR-hanke, jonka tavoitteena on kartoittaa ja kehittää digitaalisia ja innovatiivisia ohjausmenetelmiä ja pedagogisia ratkaisuja erityistä tukea tarvitsevien alle 30-vuotiaiden nuorten perusopetuksen jälkeiseen koultutukseen ja työpatoimintaan. Hanke on TAMK:n ammatillisen opettajakorkeakoulun ja osatoteuttajina ovat Silta-Valmennusyhdistys ry, Kiipulasäätiö, Tredu ja VAAO. (Facebook ja verkkosivut) 

Digiosalliseksi-työpaja verkostoista ja jakamisesta

Digiosalliseksi-hankkeen esittely

Digiosalliseksi on keväällä käynnistynyt TAMKin hallinnoima ESR-hanke, Sen tavoitteena on tukea erityistä tukea tarvitsevien nuorten digiosallisuutta, niin että heillä olisi paremmat valmiudet sekä mahdollisuudet opiskella, työskennellä ja toimia digitaalisessa yhteiskunnassa.

TAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu järjestää workshopeja ensisijassa osatoteuttajille, mutta kun on tilaa myös muut kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan ja tällöin mainostan niitä mm. uudella Tervetuloa-blogisivullani.

Hankkeen projektipäällikkönä toimii Minna Seppälä ja TAMKissa asiantuntijoina ovat Annikki Torikka (ja kevään 2017 häntä sijaistava Heli Antila) ja minä. Hankkeen osatoteuttajat ovat Tredu, Kiipula, Silta-valmennus ja VAAO. Olet lämpimästi tervetullut vaihtamaan ajatuksia ja kuulemaan hankkeen tuloksista Digiosalliseksi-Facebook-ryhmään!

Ensimmäinen workshop

Tämän ensimmäisen workshopin teemaksi oli projektiryhmässä valittu ammatilliset verkostot ja avoin jakaminen opettajan työssä. Aloitimme esittelemällä itsemme ja jonkun tärkeän verkostomme Ateneumin kuvakorttien avulla. Siitä jatkoimme keskustelua ammatillisista verkostoista ja syötteinä oli ajatuksia alla olevasta diasarjasta.

Verkostojen ohella käsittelimme avointa jakamista ja Creative Commons -lisenssejä. Aiheeseen liittyen suosittelen tätä suomeksi tekstitettyä A Shared Culture -videota (3:20 min). Kirjoitin keväällä HAMKin julkaisusarjaan Miksi jakaa avoimesti? -artikkelin, mikä myös avaa tarkemmin jakamisen teemaa.

Ammatilliset verkostot ja avoin jakaminen opettajan työssä from Matleena Laakso

Workshopin ryhmätöiden tuotokset

Ryhmätöiden tuotokset koottiin kolmeen sähköiseen ympäristöön, jotka on kaikki upotettu alle ja joita voi mielellään edelleenkin omilla kommenteillasi täydentää. Ensimmäisenä oli kysymys: Miten voin edistää verkostomaista työtä omassa työyhteisössäni? Vastauksia heruteltiin "Joo, ja..."-menetelmällä. Se tarkoittaa ideointia, missä aina jatketaan edellistä ideaa innostuen ja laajentajien sitä eteenpäin. Siis sen sijaan, että vastataan toisen ideaan MUTTA-sanalla, todetaan JOO, JA sitten voisimme tehdä myös näin ja näin ja kokeilla sitä tuolla ja noiden kanssa ja siihen voisi liittää myös tällaista työskentelyä...

Lisää sinä omat vastauksesi alla olevaan chattiin eli miten itse edistäisit verkostomasta työskentelyä? Tämän jälkeen voit lisätä kommenttisi kahdelle Padlet-seinälle ja lopuksi valita ajatuksen tai parikin, jotka jaat tällä Tricider-palvelun sivulla. Sen lisäksi (tai sijaan), voit antaa äänesi parhaille ideoille, joita itse, verkostoissasi tai tämän hankkeen puitteissa toivot vietävän eteenpäin, Mihinkään näistä palveluista ei tarvitse kirjautua. Triciderin äänestys on avoinna kahden viikon ajan.