22.10.2019

Padlet toi tarjolle karttapohjat

Padlet-muistitaulut ovat minun ja monen muun opettajan ja kouluttajan suosikkeja. Veikkaisinpa, että maksuttomien sovellusten suosijoita on viime vuosina eniten kirpaissut se, että uudet käyttäjät saavat nykyisin vain kolme tai neljä uutta Padlettia ja toisaalta se, että Kahoot on viimekuukausina kovalla kädellä karsinut maksuttomia ominaisuuksia (ks. Kahoot-bloggaus).

Padlet on ollut pitkään luotettava ja vain vähän muuttunut helppokäyttöinen sovellus. Se sopii niin ryhmän kuin yksilöiden työskentelyyn sekä kuratoinnissa kommentoitujen linkkien kokoamiseen. Itse käytän sitä myös kevyenä oppimisympäristönä lyhyille koulutuksille. Tällöin käytän formaattina hyllyä ja teen oman sarakkeen mm. käytännöille, ennakkotehtävälle, kullekin koulutuspäivälle ja webinaarille sekä kehittämistehtävälle. Se toimii hyvin silloin, kun tarpeena on yhteinen alusta materiaaleille ja lyhyille kommenteille.

Julkisista Padleteistani löydät mm. koonnin oppimispeleistä (voit lisätä omat suosikkisi) ja esittelyn digitarinasovelluksista (videot, animaatiot, kuvatarinat). Siellä on myös muutama testiseinä, missä voi kokeilla Padletin käyttöä ilman kirjautumista.

Padlet toi hiljattain tarjolle seitsemännen vaihtoehdon formaatiksi eli asettelumalliksi. Uusin formaatti on kartta, missä viestit liitetään tiettyyn paikkaan zoomattavalle maailmankartalle. Käyttäjä voi valita 11 karttapohjasta, mitä haluaa käyttää. Upotin alle tekemäni esimerkin, jonka näet myös tästä linkistä.

Kartan jälkeen löydät vielä päivitetyt ohjediat ja Digi-innostaja -podcastin Padletin käytöstä. Molemmissa on lisää esimerkkejä sen opetuskäytöstä.

Kommentti 18.12.2019: Joulukuussa Padlet toi tarjolle kahdeksanneksi formaatiksi aikajanan. Esimerkin näet Vuorovaikutuksen aktivointi digivälineillä -bloggauksesta.
Kommentti 11.1.2020: Alle vaihdettu päivitetty Padlet-diasarja. Ks. myös tämä Padlet, minne on koottu ohjeita, esimerkkejä ja kokeiluympäristöjä



Tehty Padletilla

Padlet opetuksessa

Padlet on suosittu opetuksessa paljon käytetty muistitaulusovellus. Se on helppo, mutta monipuolinen palvelu, minkä avulla voi luoda työkentely-ympäristön ryhmälle tai yksittäisille oppijoille. Se sopii myös esim. kommentoitujen linkkien jakamiseen tai kuratointiin.


Kokemuksia podcastien tekemisestä (lisätty 2.6.2023)


Siivoilen blogini luonnoksia. Bloggaus podcast-kokemuksista jäi aikanaan kirjoittamatta ja kokeiluni jatkui vain neljän jakson verran. Alla pari kappaletta kokemuksiani kolmen vuoden takaa.

Yksi hyvä tapa oppia uutta, on luvata kouluttaa teemasta muutaman kuukauden kuluttua. Tällainen haaste sai minut kokeilemaan podcastien tekemistä. Vaikka monta päivää aiheeseen perehdyin ja luin muiden kokemuksia ja kokosin samalla omaa materiaalipankkia ja oppia teemasta, paljon jäi opittavaa vielä itse tekemisvaiheeseen. Ensimmäisissä podcasteissä ääni ei ollut lähellekään täydellinen, vaikka joka paikassa painotetaan, miten tärkeää hyvä äänen laatu on. Tämä johtuu siitä, että podcasteja kuunnellaan paljon kuulokkeilla mobiililaitteist

Päällimmäisenä on nyt alkuun fiilis, että ei minusta tule radiotoimittajaa, vaan tällainen kirjallinen ilmaisu sopii minulle paremmin. Tekstiä jaksan hioa tuntikausia, oman äänen kuuntelu ja editointi vain tuskastuttaa. Huomaan toistelevani asioita, erilaisia täytesanoja tulee ihan liikaa jne. Asioita, jotka tuskin live-tilanteessa haittaavat, mutta tallenteessa tuskastuttavat. Toinen haaste on koko ajan se, että kun puhun digisovelluksista, mukaan tarvittaisiin linkkejä ja mahdollisuus näyttää asioita. Niinpä podcast tuskin on teemoilleni ideaali ympäristö, mutta kokeilen silti. Huomaan meneväni ensimmäisissä podcasteissa liian yksityiskohtiin (klikkaa sieltä ja sieltä), kun varmasti toimivampaa olisi yleisemmällä tasolla oleva puhe ja tekniikan sijaan enemmän käyttötarkoituksiin ja pedagogiikkaan keskittyvä anti. Tässä näkyy sekin, että jälleen kerran otan käyttöön uuden sovelluksen niin, että ensisijainen tarve on oppia käyttämään sitä, ei sen kummenpi todellinen tarve.

16.10.2019

SlideShare ei toimi eikä korvaajaa löydy

Tekstikyltti: SlideSharen kilpailijat AuthorStream ja Speaker deck eivät tavoita yleisöä.Bloggaushistoriani toiseksi luetuin kirjoitus on kahden vuoden takainen SlideShare on rikottu.  Microsoftin omistaman tiedostojenjakopalvelun hajoaminen ja vähittäinen alasajo ilman käyttäjien informointia on sattunut minuun kipeimmin kuin minkään muun palvelun lakkautus.

Hyvää korvaajaa ei ole löytynyt, joten käytän SlideSharea edelleen Speaker Deckin ja AuthorSTREAMin ohella, joista kerroin maaliskuussa otsikolla SlideSharen alamäki jatkuu - ehdolla pari korvaajaa ja nyt vähän lisää. Näistä kahdesta löytyy minulle tärkein: mahdollisuus päivittää tiedostoja linkin tai upotuskoodin muuttumatta.

Tämä kirjoitus on ollut tekeillä pitkään ja työnimenä on ollut: SlideSharen korvaaja löytyi. Sitä ei ole löytynyt, mutta julkaisen katsauksen siihen, mitä sovelluksia nyt käytän. Tämä on samalla vastaus Marjaana Jokisen tviittiin, missä hän kysyy SlideSharen tilanteesta ja sen mahdollisista korvaajista. Samassa Twitterin keskusteluketjussa hän kertoo, ettei ole käyttänyt SlideSharea "pitkiin aikoihin, oikeastaan minkään katsomiseen" ja jatkaa "Vähän ehkä muna-kana -ilmiö: ei tule katsottua dioja verkosta, kun asiantuntijat eivät niitä sinne laita. Ne mitä Googlella löytää, alkavat olla jo vanhoja. Toisekseen blogit, podcastit ja webinaarit korvaavat ainakin mun käytössäni SlideSharen tarjooman."


Miksi SlideShare ei toimi - ja milloin se toimii?


Syyt SlideShare-tiedostojenjakopalvelun heikkenemiseen on listattu jo aiemmissa bloggauksissa. Minulle niistä keskeisin on ollut se, ettei dioja voi enää päivittää. Tilanne on kahdessa vuodessa vain huonontunut. Esimerkiksi SlideSharen sisäinen haku ei toimi, vaan sisällöt löytyvät paremmin jopa Googlen avulla. Minun nimellä hakemalla 10 uusinta tulosta viittaavat vanhoihin vuosina 2013-2017 jaettuihin diasarjoihin, joista yhdelläkään ei edes ole ollut runsaasti katsomiskertoja. Näin siitä huolimatta, että käytän palvelua jatkuvasti. Diani löydät siis palvelusta vain profiilisivultani tai kattavammin tästä blogista.

En ole näiden haasteiden kanssa yksin. Moni aktiivikäyttäjä on hylännyt SlideSharen kokonaan ja esimerkiksi Top Tools for Learning 2019 -äänestyksessä SlideShare oli kolmen vuoden ajan sijoilla 5-9. Nyt se on tipahtanut sijalle 89 (lähde).

No miksi yhä käytän SlideSharea? Siksi, että hyvää ja keskeiset ominaisuudet omaavaa palvelua ei ole löytynyt - eikä ehko ole olemassakaan. Jaan SlideShareen yksittäisten koulutusten dioja, joita ei ole tarvitse päivittää jälkikäteen. Hyperlinkit toimivat satunnaisesti, mutta diat saa nätisti upotettua verkkoon ja ennen kaikkea sitä kautta ne löydetään.


Jos diojani ei löydetä, teen paljon turhaa työtä


Otetaan esimerkiksi katsotuin diasarjani SlideSharesta: Sähköiset kokeet ja arviointi. Olen ladannut sen palveluun helmikuussa 2014 ja sen jälkeen päivittänyt sitä kymmeniä tai ehkä jopa sata kertaa. Sitä on katsottu 115000 kertaa. Kun sisältöjen päivittäminen SlideSharessa estettiin, vein diasarjan Speaker Deck -palveluun. Siellä sitä on katsottu noin vuoden aikana 1500 kertaa, vaikka sisältö on edelleen ajankohtainen ja teemaa useita kertoja kuussa koulutan.

55 % löytää SlideSharen diani niin, että niihin on viitattu muualla. 23 % tulee suoraan linkillä. 12 % hakukoneen kautta. 8 % SlideSharen kautta.
Kuva lähteistä, joiden kautta käyttäjän ovat
vimeisen vuodan aikana SlideSharen diani löytäneet.
Tämä on SlideSharen korvaavien palveluiden haaste: Sisältöjä ei niistä löydetä. Yksikään palvelu ei ole onnistunut saamaan valtavirran asemaa, vaan tieto on hajallaan pitkin verkkoa. Noin vuodessa Speaker Deckissä diasarjani ovat keränneet 10 000 katsomiskertaa (vain 20-3300/diasarja).

AuthorSTREAMissa katsomiskertoja on ollut vielä vähemmän, yhteensä 2400, mikä tarkoittaa vain 57-613/diasarja. Nämä kaikki diat ovat suurella vaivalla tehtyjä ja usein päivitettyjä diasarjojani, jotka aikanaan SlideSharessa keräsivät tuhansia ja monet kymmeniätuhansia katsojia. Tämän lisäksi niitä jaettiin runsaasti ja upotettiin kymmenien oppilaitosten oppimisympäristöihin ja hankesivuille.

SlideSharen kautta sisällöt vielä jotenkin tavoittavat yleisön. Minun dioja on viimeisen vuodan aikana katsottu 109 000 kertaa, missä on noin 20 000 laskua edellisvuoteen. Kuluneen vuoden viisi katsotuinta ovat suosittuja ajoittain päivittyviä diasarjoja, joista uusin versio löytyy nykyisin toisesta palvelusta. Tätä uusinta versiota harva on löytänyt, vaikka siihen viittaan diasarjojen otsikossa ja kuvauksessa, joita edelleen pystyn päivittämään. Sen sijaan Google ei näitä uusia versioita ja palveluita tunnu kovin hyvin löytävän. Se pyrkii löytämään suosittuja sisältöjä, ei suinkaan uusimpia ohjeita. Niinpä ohjeita etsiessä kannattaa rajata hakutulos esim. viimeisen vuoden aikana julkaistuun. Ja jonkun toisen hakukoneen käyttäminenkin voi auttaa. Tunnetko esim. DuckDuckGo-hakukoneen, mikä ei tallenna tietoja käyttäjistä?

Miksi näillä tilastoilla sitten on väliä? En freelancerina tee perinteistä markkinointia, vaan jaan osaamistani, mikä puolestaan tuo asiakkaita. Olen ollut jo useamman vuoden siitä onnellisessa tilanteessa, että töitä on riittämiin, ja enemmänkin, mutta ei se toki tarkoita, ettei mitään markkinointityötä enää tarvita.

Päivitän ja julkaisen diasarjoja etenkin opetusalalla työskentelevien avuksi. Teen niiden eteen paljon työtä ja jos käyttäjät eivät niitä löydä, teen turhaa työtä. SlideShare on vuosien varrella tuonut dioilleni katsojia tuplasti sen määrän, mikä blogissani on ollut kävijöitä. Yksi miljoonien käyttäjien suuri palvelu tuo näkyvyyttä paremmin kuin tietyllä alalla suosittu yksittäinen blogi.


Speaker Deckin ja AuthorSTREAMin haasteet


Monia sovelluksia olen kokeillut ja vielä useampia tutkinut, mutta SlideSharelle sellaisena kuin se oli, ei ole korvaajaa. Verkosta puuttuu palvelu, missä jakaminen onnistuisi sujuvasti ja monipuolisiin tarpeisiin ja josta sisällöt myös löydettäisiin. Hyperlinkkien toimivuus olisi erittäin toivottavaa. SlideShareahan aikanaan verrattiin diasarjojen YouTubeksi. Ajattele, jos YouTube lakkautettaisiin - mistä etsisit videoita? Minne ne jakaisit? Miten ne löydettäisiin?

Kumpikaan seuraavista peruskäytön osalta maksuttomista palveluista ei ole lähelläkään täydellistä, mutta parempiakaan en ole löytänyt. Molemmista löytyy minulle tärkeä ominaisuus: tiedostoja voi päivittää linkin muuttumatta.

AuthorSTREAMin haasteita

  • Somessa tästä puhutaan SlideSharen seuraajana ja korvaajana, mutta katsojaluvut sitä kautta ovat järkyttävän vähäiset. Dioja ei täältä löydetä.
  • Kun päivittää diat, sen alla oleva esityksen sanallinen kuvaus ei muutu. 
  • Diasarjan vieressä näkyvä CC-lisenssikuvake ei näy oikein. 
  • Upotuskoodissa ei httpS-alkua, joten se ei toimi kaikilla sivuilla (S:n voi lisätä itse koodiin).
  • Hyperlinkit ei toimi jaettaessa pdf-muodossa. Dioina jaettaessa toimivat osittain, mutta diojen laatu on niin huono, ettei niin kannata jakaa.
  • Kertoo minulle yllättävän korkeita lukuja siitä, miten diasarjojani olisi palvelusta ladattu - en oikein usko niitä (esim. katsottu 91 kertaa, ladattu 50 kertaa, ei lainkaan tykkäyksiä).
  • Matleenan sivu authorSTREAMissa

SpeakerDeckin haasteita



Miten tästä eteenpäin?


Olen kuulolla uusien palveluiden suhteen ja otan mielelläni vinkkejä vastaan. Jakamisen paikan tulee mahdollistaa vähintään tiedoston päivittäminen linkin/upotuskoodin muuttumatta ja jotenkin myös taata diojen löydettävyys. Näistä jälkimmäinen tarkoittaa käytännössä ainakin peruskäytön osalta maksutonta palvelua, jotta sen käyttö voisi yleistyä opetusalalla. Jos palvelu ei tarjoa löydettävyyttä, se ei tuo lisäarvoja omaan pilvipalveluun tai blogiin. Kovasti toivon myös hyperlinkkien toimivuutta, mutta muuten toiveissa varmasti täytyy joustaa.

Jatkan edelleen mainitsemani kolmen palvelun käyttämistä. Tosin edellä oleva yhteenveto siitä, miten huonosti diat SpeakerDeckistä ja AuthorSTREAMista löydetään kyllä sen verran järkytti, että laittaa taas miettimään, mikä tässä on järkevää työajan käyttöä.

Koska jaan dioja useissa palveluissa ja toivottavasti aikanaan löydän yhden hyvin, lupaan, että tämän blogin koulutusdiojen sivulta löydät aina linkit uusimpiin ja ajoittain päivittyviin diasarjoihini, mutta myös viimeisimpien koulutusteni materiaaleihin.

9.10.2019

Dikata-koulutukset ja Twitter-tallenne

Piirroskuva, missä oksalla istuu Twitterin logoa muistuttava sininen lintu ja laulaa.
Twitterin logo sinilinnusta löytyy paljon versioita.
Kuva: OpenClipart-Vectors, CC0, pixabay.com
Tiesitkö, että DiKATA-hanke tarjoaa runsaasti maksuttomia ja kaikille avoimia digikoulutuksia? Suomen kesäyliopistojen yhteisen hankkeen motto on: "Digiosaaminen on uusi kansalaistaito".

Hankkeen koulutukset järjestetään pääosin verkossa ja ne ovat katsottavissa myös jälkikäteen tallenteina. Kun osallistut verkkokoulutuksiin reaaliaikaisesti, onnistuu myös kysymysten tekeminen chatissa (ks. tulevat koulutukset). Sisältöinä löytyy mm. Office365 kotona ja koulussa, tietoturva, medialukutaito, somen palvelut, helppokäyttötominnot ja ajanhallinta.

Kommentti 28.5.21: Toimimattomat linkit hankesivuille poistettu ja yksi uusi linkki lisätty.


Tallenne ja päivitetyt ohjediat Twitterin käytöstä


Bloggasin kesällä otsikolla 10 vuotta Twitterissä. Se on ollut minulle yksi tärkeimmistä somen palveluista koko tämän ajan. Löysin tällä viikolla Harto Pönkän tviitistä tuoreen laajan Audience Projectin raportin, missä kerrotaan somen käytöstä myös suomalaisten osalta: INSIGHTS 2019 App & social media usage. Sen mukaan suomalaisista 18 % käyttää Twitteriä ja heistä 43 %:lle se on pävittäinen työkalu, joskin vain 24 % jakaa sisältöä edes viikottain. Moni siis vain seurailee muita, mikä on toki ihan sallittua sekin. Raportin mukaan suomalaisten tärkeimmät syyt Twitterin käyttöön ovat uutiset (48 %), viihde (48 %), yritysten/brändien seuraaminen (35 %) ja ammatilliset verkostot (20 %) ja yhteydenpito ystäviin (13 %).

DiKATAn tallenteista löydät tällä viikolta tekemäni tunnin Twitter-ohjeistuksen (mobiilaitteilla tarvitset kuuntelemiseen Puffin-selaimen). Alla ovat aiheeseen liittyvät diat ja YouTubesta voit katsoa aiemmin tekemäni minuutin animaation Vinkkejä uudelle tviittaajalle (ks. myös animaation uudempi versio (2021). Aloitan tallenteen Twitterin esittelyllä ja perusohjeilla. Jos kuuntelet koko tunnin tallenteen, pääset tutustumaan myös mm. moniin uudehkoihin ominaisuuksiin sekä Twitterin käyttäjille suunniteltuihin sovelluksiin. Tallenteesta puuttuvat dioista löytyvät esimerkit opetuskäytöstä.


Mitä uutta Twitterissä?


Listasin alle Twitteriä jo jonkin verran käyttäneille tiiviisti muutaman vinkin lähinnä uudehkoista ominaisuuksista. Näistä kerron tarkemmin diossa ja tallenteella.
  • Twitter on päättänyt kieltää ehdokkaiden vaalimainonnan ja mainonnan mielipiteisiin vaikuttamiseksi liittyen kansallisesti tärkeisiin lainsäädäntöhankkeisiin liittyen mm. ilmastonmuutokseen, terveydenhuoltoon, maahanmuuttoon ja verotukseen. Twitterin pääjohtajan Jack Dorseyn mukaan "päätöksen taustalla on kasvava huoli, joka liittyy koneoppimiseen perustuvaan viestien kohdentamiseen ja valeuutisiin". (Ks. esim. YLE uutiset /HaukkaLisätty 2.11.2019.
  • Voit valita, näetkö viestivirrassa ensin uusimmat vai suosituimmat sisällöt (se tähtimerkki viestivirran yläosassa).
  • Voit lisätä kuviin teksti- tai äänivasteen, jolloin viestisi ovat saavutettavia ja kuvien sisältö on ymmärrettävissä esim. ruudunlukuohjelmilla. Mahdollisuus lisätä tekstivaste täytyy ottaa erikseen käyttöön jokaisella laitteella Twitterin asetuksista. Se ei siis ole käyttäjäkohtainen ominaisuus.
  • Nykyisin saat Twitteriin helposti useamman käyttäjätilin, esim. oman ja organisaation tilin (plus-merkistä).
  • Pitkistä tviiteistä voi muodostaa viestiketjuja.
  • Tykkäykset ovat julkisia, kirjanmerkit näkyvät vain sinulle.
  • Hyvistä tviiteistä "palkitaan" ensisijassa uudelleentviittaamalla ne. Tällöin niihin voi halutessaan lisätä oman kommentin tai hashtageja.
  • Walls.io-palveluun voit luoda tapahtuman Twitter-seinän, ks esim. hashtagilla #dikatahanke merkityt tviitit. Tällaisia seiniä saa maksutta yhden kerrallaan, joten em. linkki toimii sen aikaa, kunnes tarvitsen palvelun toiselle hashtagille. 
  • Voit koota omia tai muiden tviittejä yhteen ns. hetket-ominaisuuden avulla. Nimestään huolimattta hetket jäävät pysyvästi näkyviin, ellet niitä poista. Hetkiin tuodaan kansikuva, otsikko ja johdantoteksti. Alta näet esimerkin aiheesta Diasarjoa digistä ja opetuksesta. Vastaavia, mutta monipuolisempia koonteja voit tehdä Wakelet-palvelulla (ks. koonti ITK2019-konferensista), mikä muistuttaa lakkautettua Storify-palvelua.


Twitter vuorovaikutuksen välineenä

Twitter on maksuton yhteisöpalvelu, jossa viestitään 280 merkin pituisten viestien eli tviittien (engl. tweet) avulla. Viesteissä on usein kuvia tai linkkejä. Perusajatuksena on julkinen keskustelu, vaikka tilin suojaaminenkin on mahdollista. Twitterin käyttöliittymä uudistui kesällä 2019 ja diasarja esittelee myös sen uusia ominaisuuksia. Diasarjasta löydät myös esimerkkejä Twitterin hyödyntämisestä opetuksessa.


Podcast lisätty 19.10.2019

Listen to "Twitter - kokemuksia ja vinkkejä" on Spreaker.