Padlet on ollut pitkään luotettava ja vain vähän muuttunut helppokäyttöinen sovellus. Se sopii niin ryhmän kuin yksilöiden työskentelyyn sekä kuratoinnissa kommentoitujen linkkien kokoamiseen. Itse käytän sitä myös kevyenä oppimisympäristönä lyhyille koulutuksille. Tällöin käytän formaattina hyllyä ja teen oman sarakkeen mm. käytännöille, ennakkotehtävälle, kullekin koulutuspäivälle ja webinaarille sekä kehittämistehtävälle. Se toimii hyvin silloin, kun tarpeena on yhteinen alusta materiaaleille ja lyhyille kommenteille.
Julkisista Padleteistani löydät mm. koonnin oppimispeleistä (voit lisätä omat suosikkisi) ja esittelyn digitarinasovelluksista (videot, animaatiot, kuvatarinat). Siellä on myös muutama testiseinä, missä voi kokeilla Padletin käyttöä ilman kirjautumista.
Padlet toi hiljattain tarjolle seitsemännen vaihtoehdon formaatiksi eli asettelumalliksi. Uusin formaatti on kartta, missä viestit liitetään tiettyyn paikkaan zoomattavalle maailmankartalle. Käyttäjä voi valita 11 karttapohjasta, mitä haluaa käyttää. Upotin alle tekemäni esimerkin, jonka näet myös tästä linkistä.
Kartan jälkeen löydät vielä päivitetyt ohjediat ja Digi-innostaja -podcastin Padletin käytöstä. Molemmissa on lisää esimerkkejä sen opetuskäytöstä.
Kommentti 18.12.2019: Joulukuussa Padlet toi tarjolle kahdeksanneksi formaatiksi aikajanan. Esimerkin näet Vuorovaikutuksen aktivointi digivälineillä -bloggauksesta.
Kommentti 11.1.2020: Alle vaihdettu päivitetty Padlet-diasarja. Ks. myös tämä Padlet, minne on koottu ohjeita, esimerkkejä ja kokeiluympäristöjä
Padlet opetuksessa
Padlet on suosittu opetuksessa paljon käytetty muistitaulusovellus. Se on helppo, mutta monipuolinen palvelu, minkä avulla voi luoda työkentely-ympäristön ryhmälle tai yksittäisille oppijoille. Se sopii myös esim. kommentoitujen linkkien jakamiseen tai kuratointiin.
Kokemuksia podcastien tekemisestä (lisätty 2.6.2023)
Siivoilen blogini luonnoksia. Bloggaus podcast-kokemuksista jäi aikanaan kirjoittamatta ja kokeiluni jatkui vain neljän jakson verran. Alla pari kappaletta kokemuksiani kolmen vuoden takaa.
Yksi hyvä tapa oppia uutta, on luvata kouluttaa teemasta muutaman kuukauden kuluttua. Tällainen haaste sai minut kokeilemaan podcastien tekemistä. Vaikka monta päivää aiheeseen perehdyin ja luin muiden kokemuksia ja kokosin samalla omaa materiaalipankkia ja oppia teemasta, paljon jäi opittavaa vielä itse tekemisvaiheeseen. Ensimmäisissä podcasteissä ääni ei ollut lähellekään täydellinen, vaikka joka paikassa painotetaan, miten tärkeää hyvä äänen laatu on. Tämä johtuu siitä, että podcasteja kuunnellaan paljon kuulokkeilla mobiililaitteist
Päällimmäisenä on nyt alkuun fiilis, että ei minusta tule radiotoimittajaa, vaan tällainen kirjallinen ilmaisu sopii minulle paremmin. Tekstiä jaksan hioa tuntikausia, oman äänen kuuntelu ja editointi vain tuskastuttaa. Huomaan toistelevani asioita, erilaisia täytesanoja tulee ihan liikaa jne. Asioita, jotka tuskin live-tilanteessa haittaavat, mutta tallenteessa tuskastuttavat. Toinen haaste on koko ajan se, että kun puhun digisovelluksista, mukaan tarvittaisiin linkkejä ja mahdollisuus näyttää asioita. Niinpä podcast tuskin on teemoilleni ideaali ympäristö, mutta kokeilen silti. Huomaan meneväni ensimmäisissä podcasteissa liian yksityiskohtiin (klikkaa sieltä ja sieltä), kun varmasti toimivampaa olisi yleisemmällä tasolla oleva puhe ja tekniikan sijaan enemmän käyttötarkoituksiin ja pedagogiikkaan keskittyvä anti. Tässä näkyy sekin, että jälleen kerran otan käyttöön uuden sovelluksen niin, että ensisijainen tarve on oppia käyttämään sitä, ei sen kummenpi todellinen tarve.
Yksi hyvä tapa oppia uutta, on luvata kouluttaa teemasta muutaman kuukauden kuluttua. Tällainen haaste sai minut kokeilemaan podcastien tekemistä. Vaikka monta päivää aiheeseen perehdyin ja luin muiden kokemuksia ja kokosin samalla omaa materiaalipankkia ja oppia teemasta, paljon jäi opittavaa vielä itse tekemisvaiheeseen. Ensimmäisissä podcasteissä ääni ei ollut lähellekään täydellinen, vaikka joka paikassa painotetaan, miten tärkeää hyvä äänen laatu on. Tämä johtuu siitä, että podcasteja kuunnellaan paljon kuulokkeilla mobiililaitteist
Päällimmäisenä on nyt alkuun fiilis, että ei minusta tule radiotoimittajaa, vaan tällainen kirjallinen ilmaisu sopii minulle paremmin. Tekstiä jaksan hioa tuntikausia, oman äänen kuuntelu ja editointi vain tuskastuttaa. Huomaan toistelevani asioita, erilaisia täytesanoja tulee ihan liikaa jne. Asioita, jotka tuskin live-tilanteessa haittaavat, mutta tallenteessa tuskastuttavat. Toinen haaste on koko ajan se, että kun puhun digisovelluksista, mukaan tarvittaisiin linkkejä ja mahdollisuus näyttää asioita. Niinpä podcast tuskin on teemoilleni ideaali ympäristö, mutta kokeilen silti. Huomaan meneväni ensimmäisissä podcasteissa liian yksityiskohtiin (klikkaa sieltä ja sieltä), kun varmasti toimivampaa olisi yleisemmällä tasolla oleva puhe ja tekniikan sijaan enemmän käyttötarkoituksiin ja pedagogiikkaan keskittyvä anti. Tässä näkyy sekin, että jälleen kerran otan käyttöön uuden sovelluksen niin, että ensisijainen tarve on oppia käyttämään sitä, ei sen kummenpi todellinen tarve.