Microsoft Forms: uusi esitystila ja PowerPoint-upotus

Formsin esitysnäkymää voi käyttää 
suoraan valiten sen Formsista, mutta 
myös PowerPointiin upotettuna.

Lisäsin julkaisun loppuun listauksen muista uusista ominaisuuksista sekä niihin liittyvän ohjevideon 7.3.2024.

Microsoft on julkaissut hienon uudistuksen: Forms-lomakkeisiin ja -kyselyihin on nyt saatavilla esitystila. Samalla on mahdollistettu Formsien upottaminen PowerPoint-esityksiin!

Formsilla voi luoda lomakkeita ja kyselyitä:

• Lomakkeet sopivat mm. kokemusten tai mielipiteiden kartoittamiseen.
• Kyselyiden eli tietovisojen eli kokeiden avulla voi määritellä oikeat vastaukset ja antaa niiden perusteella pisteitä ja sanallisen palautteen.
  
  

Lomake tai kysely luodaan tuttuun tapaan Forms-sovelluksella. Sinne pääsee myös siirtymällä PowerPointin Lisää-välilehden Forms-osioon. Kerää vastauksia -kohdasta on suositeltavaa valita asetus, joka sallii kaikkien vastaamisen. Näin oppijoiden ei tarvitse kirjautua. Muista myös lyhentää URL-osoite. Valitse lopuksi esitystila (ks. kuva yllä), niin saat näkymän, jossa on osallistumista varten lyhennetty linkki ja QR-koodi (kuva alla). Vastaukset päivittyvät esitystilaan reaaliaikaisesti ja voit näyttää tulokset yksi kysymys kerrallaan. Tosin monivalintojen "Muu, mikä?" -vastaukset eivät näytä tallentuvan.

Erityisen hyödyllistä on, että tällaiset kyselyt saa upotettu esitystilassa suoraan PowerPoint-diasarjaan. Se onnistuu valitsemalla Lisää-välilehdeltä Forms. Microsoftin mukaan ominaisuus on tulossa (tullut?) PowerPointin Forms-lisäosaan, mutta oma organisaationi ei salli lisäosan käyttöä. Sen sijaan toiminto näyttää toimivaan PowerPointiin sisään rakennetulla Lisää-välilehden Forms-toiminnolla. Tällöin esitysnäkymän saa valitsemalla kohdan "Läsnä interaktiivisessa kokouksessa".

Tällä hienolla uudistuksella on pari heikkoutta liittyen käyttämiseen PowerPointin kautta. Tehdyn Formsin löytyminen PowerPointin kautta näyttää edellyttävän PP:n uudelleen käynnistämistä. Kätevintä onkin luoda Formsit suoraan PowerPointin kautta. Toinen huomioitava asia on, että jos haluat upottaa lomakkeen tai kyselyn PowerPoint-diasarjaan, tulee molemmat tehdä saman organisaation tunnuksilla. Eli kun oma Office-pakettini on hankittu TUNIn kautta, en voi liittää diasarjaan henkilökohtaisilla Microsoftin tunnuksilla tekemiäni lomakkeita tai kyselyitä.

PS. Kun tämä kirjoitus oli valmis, syötin sen ChatGPT:lle ja pyysin korjaus- ja parannusehdotuksia. Sain niitä 10 ja ne kaikki koskivat kieliasua, eivät itse sisältöä eivätkä kirjoitusvirheitä, vaan asioiden muotoilua hieman toisin. Kuudesta ehdotuksesta hyödynsin jotain, mutta yhtäkään ehdotusta en kelpuuttanut sellaisenaan. Lopuksi tarkastin kieliasun Wordillä, kuten minulla on pitkään ollut tapana.

Ruudunkaappaukuva PowerPointiin upotetusta Formsin esitysnäkymästä.

Muita Formsin uusia toimintoja ovat 

• Harjoitustila (esimerkki sähköisten kokeiden sivulla), joka ei valitettavasti näytä kyselyyn lisättyjä palautteita oikeille ja väärille vastauksille.
• Aukioloajan ja keston voi määriittää.
• Voi lisätä taustamusiikin.
• Pikatuonti Word tai PDF:stä. Tämä sopii käytettäväksi, jos sinulla on kysymykset valmiina esimerkiksi koska olet luonut ne tekoälyllä. Tämän käyttämisen sekä kysymysten tekemisen Copilotilla näytän alle upotetulla videolla.

Neljä visuaalista oppimistehtävää

Vedin keväällä Lapin yliopiston kautta OPH-rahoitteisen opettajien täydennyskoulutuksen Vastuullisesti ja turvallisesti verkossa 2 op. Verkkokoulutuksen sisällöt ja rakenteen suunnittelin yhdessä Mira Karvon kanssa, joka työskentelee tänä syksynä 40 vuotta täyttävässä yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluiden yksikössä (ks. 40-vuotissyksyn ohjelma). 

Päädyimme kolmeen webinaariin (diat alla) ja neljään oppimistehtävään, jotka tässä bloggauksessa esittelen. Tehtävissä käytin neljää sovellusta: ThingLink, Canva, Adobe Express ja ScreenPal (ent. Screencast-O-Matic). Koulutuksen Padlet-verkkoympäristö näkyy vain osallistujille. Siellä on oma sarake jokaiselle webinaarille ja jokaiselle oppimistehtävälle. Niiden alle osallistujat kirjoittivat omat kommenttinsa ja linkkasivat huoneentaulunsa. 

Avaa kuva tästä linkistä.
Alakulman suurennuslasin
kuvakkeestä saat pystykuvan
näkymään osa kerrallaan.

1. Vastuullinen verkkopedagogiikka -diat
2. Oppijoiden digitaalinen maailma -diat
3. Digitaalinen sisällöntuotanto -diat

Oppimistehtävät olivat minusta sisällöllisesti toimivia ja visuaalisesti kivan näköisiä, joten haluan ne jakaa. Ne herättivät hyviä pohdintoja turvallisesta verkon käytöstä. Palautteessa väitteelle "koulutus toteutettiin vuorovaikutteisesti ja osallistavasti" annettiin 4,9/5 pistettä. 

Ennakkotehtävä 

Ennakkotehtävänä oli interaktiivinen kuva, missä esittelin koulutuksen ja tarjosin linkkejä digitaitotesteihin, minkä kautta osallistujat esittäytyivät. Testien kautta saatiin kivasti avattua omaa osaamista ja näkökulmia koulutuksen teemoihin liittyen. Tässä koulutuksessa verkon sovellukset eivät olleet pääasia. Koska kohderyhmänä olivat kasvattajat ja opettajat, kerroin tehtävien yhteydessä lyhyesti myös käyttämistäni sovelluksista. 

Tein vaiheittaisen tehtävän infograafi-pohjalle. Adobe Express -videoista tein erilaiset, jotta voin esitellä sen mahdollisuuksia. Ne on upotettu suoraan Expressistä, mutta vähän kivammin ne näkyisivät YouTubesta upotettuna.

Kaverigooglaus 

Kaverigooglaus-tehtävän ideoin muutama vuosi sitten yhteen TAMKin koulutukseen. Nyt tein siitä interaktiivisen kuvan postikorttiteemalla. Osallistujien kommenteissa tehtävää kuvailtiin innostavaksi, mielenkiintoiseksi, jännittäväksi, silmiä avaavaksi, ajatuksia herättäväksi ja vähän oudoksikin. Moni yllättyi siitä, mitä itsestä tai toisesta löytyi. Tehtävä pohjusti hyvin myös seuraavaa somesiivouksen tehtävää.

 

Somesiivous

Tämän interaktiivisen videon avulla avaan somesiivouksen ideaa ja näytän esimerkkejä eri sovelluksista. Video on tehty ruudunkaappausvideona ScreenPalilla ja interaktiiviseksi se on tehty ThingLinkilla. Oma somesiivouksen jälkeen jokainen jakoi jokusen ajatuksen tehtävästä tai vinkin muille osallistujille. 

Oma vinkkini säännöllisen somesiivouksen ohella on pohtia myös sitä, mitä oman kuoleman jälkeen haluaa tapahtuvan. Siitä ei vielä paljon puhuta, vaikka se koskettaa aikanaan meitä kaikkia. Moniin palveluihin voi merkitä perintäyhteyshenkilön, jolle voi antaa palvelusta riippuen luvan esimerkiksi omiin valokuviin tai valitsemiinsa tiedostoihin. Itse kirjoitin hiljattain digitaalinen jäämistö -liitteen omaan edunvalvontavaltuutukseen ja testamenttiin. 

Huoneentaulu

Ennakkotehtävänä viimeiseen webinaariin oli suunnitella huoneentaulun sisältö jostain koulutuksen teemasta. Esimerkeiksi annoin: Viisi vinkkiä eskarilaisten nettisurffailuun, Mitä huomioida, kun lapselle hankitaan ensimmäinen älypuhelin? Nuorten kaveritaidot somessa. 10 vinkkiä tietoturvasta kollegoilleni. 

Webinaarissa opeteltiin huoneentaulun tekemistä Adobe Expressillä. Sen edu-versio uudistuu lähiviikkoina tuoden mukana uusia tekoälyä hyödyntäviä ominaisuuksia. Toki tämän tehtävän sai halutessaan tehdä esimerkiksi samankaltaisella Canvalla. Lopuksi jokainen jakoi huoneentaulunsa linkin Padlet-ympäristöömme, jotta opimme toisiltamme sekä sisältöjä että näimme, miten erilaisia visuaalisia sisältöjä syntyi. 

Lopuksi

• Tämä koulutus toteutettiin vain kerran, mutta katso tulevat koulutukseni Tervetuloa-sivulta.
• Ohjeita mainittujen sovellusten käyttöön löydät Koulutusten diat ja ohjeet -sivulta. ScreenPalin löydät ruudunkaappausvideoiden diasarjasta. Päivittelen näitä ohjeita aktiivisesti. Uusia ominaisuuksia lisätään eniten kesälomien aikaan. 

Tekoäly opetuksessa

Adobe Firelyn (beta) avulla voi
merkitä kuvasta alueen ja
kertoa sanallisesti,
mitä haluaa siihen lisättävän.

Tekoäly opetuksessa - siitä taitaa tulla syksyn kysytyin koulutusteema niin minulle kuin monelle kollegallenikin. Pidin eilen aiheesta kaksi lähikoulusta. Alla ovat diani, mutta linkit lisätietoihin ja sovelluksiin löydät kätevimmin tästä Padlet-muistitaulusta. Matematiikan opettajien kaikkiin kysymyksiin en osannut vastata, joten alla niihin jokunen näkökulma.

Tekoäly on jo nyt integroitunut suureen osaan verkon sovelluksia. Tekoäly on apuna, kun teemme Google-hakuja, tarkistamme oikeinkirjoitusta, kirjoitamme sanellen tai käännämme tekstiä toiselle kielelle.

ChatGPT ja muut suuret kielimallit sekä niitä hyödyntävät lukuisat sovellukset ovat tuoneet tekoälyn hyödyntämisen uudelle tasolle. Ne kirjoittavat niin sujuvaa ihmismäistä tekstiä, että lapsen ja nuoren voi olla vaikeaa ymmärtää, että sisältö voi olla ihan puppua - tai ainakin sisältää merkittäviä virheitä. 

Yksi tapa tutustua tähän kielimallien ns. hallusinointiin on tehdä sille kysymyksiä, joissa oletetaan jotain hassua. Tällöin tulee näkyväksi, miten sujuvasti se suoltaa tekstiä esim. kirahvin puolimetrisistä torahampaista. Tai sitten voidaan analysoida oikeaa henkilökohtaista puhetta ylioppilaalle ja tekoälyn tekemään, usein melko kliseistä versiota. Internetin yleistyessä opetettiin tiedonhakua verkosta. Nyt yhdeksi keskeiseksi taidoksi on tulossa kyky kommunikoida tekoälyn kanssa kirjoittamalla hyviä kehotteita (engl. prompt). Siihen sopii avuksi GitHubista löytyvä Kehotesuunnitteluopas. 

Monien tekoälysovellusten haasteena ovat ikärajat ja tietosuojan heikkous, mitkä estävät oppijoiden kirjautumisen. Tästä huolimatta moni oppija käyttää tekoälyn apua kotitehtävissä. Siksi jokaisen opettajan tulisi testata myös sitä, miten esim. ChatGPT tai Google Bard omiin tehtävänantoihin vastavat. Oppijat tarvitsevat myös ohjeistusta siihen, mitä, miten ja milloin tekoälyä saa käyttää ja milloin ei. Ja toisaalta siihen, miten sen käytöstä kerrotaan ja miten se merkitään lähteeksi. Korkea-asteella on laajasti lähdetty siihen, että tekoälyä saa käyttää, mutta on aina kerrottava mitä ja miten sitä on käyttänyt.

Erilaisista kielimalleista, kuva- ja videogeneraattoreista ja monista muista sovelluksista löytyy myös ilman kirjautumista toimivia, jolloin testaamisen kynnys madaltuu. Ja toisaalta ne integroituvat osaksi jo nyt käytettäviä sovelluksia. Ainakin Padletissa ja Adobe Expressissä on uusia tekoälyä hyödyntäviä ominaisuuksia. Niiden päivitetyt ohjeet löydät diojen ja ohjeiden sivulta.  

Tekoäly ja matematiikka

Molemmissa koulutuksissa kysyttiin, miten hyvin ChatGPT tai muut kielimallit osaavat matematiikkaa. Maksullisen ChatGPT4:n (20 $/kk) sanotaan olevan siinä huomattavasti ChatGP3.5-ilmaisversiota  parempi, mutta tarkemmin en eilen osannut vastata, joten jaan alle muutaman lähteen. On myös hyvä huomata, että moni sovellus osaa suomea, mutta toimii paremmin tai monipuolisemmin englanniksi. Hyvä paikka keskustelulle on matematiikan opettajien ryhmien lisäksi TOT Tekoäly oppimisen tukena -ryhmä.

• Matematiikan ja sen oppimisen professori Timo Tossavaisen keväinen kirjoitus Matemaattisia keskusteluja tekoälyn kanssa – Onko ChatGPT:stä oppaaksi matematiikan oppimisessa? selvittää, millainen keskustelukumppani ChatGPT on korkeamman matematiikan opiskelijalle. Esimerkkinä on käytetty Bolzanon ja Bolzano–Weierstrassin lauseita. Selvitys on ilmeisesti tehty maksuttomalla ChatGPT3.5:lla.
• Mika Setälä: Tekoäly haastaa kevään 2021 matematiikan ylioppilastehtävät (lisätty 12.8.23).
• Mika Setälä: AI ja lukiomatikka? Airut-hankkeen webinaaritallenne 1.2.2024 (lisätty 6.3.24)
• ChatGPT sai pitkän matemariikan kokeesta jo Laudaturin, kertoo Setälä. Opettaja-lehti, Matias Manner: Tekoäly sparraa ja eriyttää – mutta myös hallusinoi 22.1.2024 (lisätty 28.1.24). 
• Wolfram Plugin for ChatGPT -sivustolla on esimerkkejä siitä mihin lisäosa pystyy. Tämä ja lukuisat muut lisäosat ovat saatavissa vain ChatGPTn maksulliseen versioon. Ohje lisäosan asentamiseen ja sen mahdollisuuksien esittely löytyy esimerkiksi The AI Advantagen videolta Wolfram Is The Best ChatGPT Plugin (11.43 min). 
• PhotoMath on palkittu sovellus, jonka löysin aikanaan lisätyn todellisuuden sovelluksia tutkiessani. Sen avulla voi skannata laskun tai kirjoittaa ja muokata yhtälöitä tieteellisen laskimen avulla. Se osaa myös selittää vaiheet suomeksi ja ymmärtää erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.