22.2.2019

Hyviä animointisovelluksia

Kuva: Wikimedia Commons, PD
Verkossa on valtava määrä erilaisia maksuttomia animaatiosovelluksia, joilla voi luoda animaatioita viidessä minuutissa, tunnissa tai päivässä tavoitteistasi riippuen. Sovelluksia löytyy niin mobiililaitteille kuin pc-koneille, lapsille ja aikuisille. Osassa ideana on itse animoida, osa on sovelluksia, joissa valitaan valmis animoitu pohja ja vain kirjoitetaan siihen omat tekstit.

Alla olevassa diasarjassa esittelen erilaisia sovelluksia ja vaikka otsikko viittaa opetuskäyttöön, sieltä voi hyvin löytyä vinkkejä päivän teemaan, mikä monella on auton takapenkin tyytyväisenä pitäminen hiihtolomaviikon alkaessa. Esimerkiksi allekin upotettu TextingStory-sovelluksella tehty animaatio voisi olla kivaa takapenkin viihdettä, samoin diasarjan lopuksi esitelty Draw a stickman, missä saa piirtää tikku-ukon, joka sitten lähtee seikkailemaan. Tarinan edetessä saa ohjeita englanniksi, täytyy esimerkiksi piirtää tikku-ukolle avain käteen ja siitä tarina taas jatkuu.

Esimerkkejä tekemistäni videoista ja animaatioista olen koonnut digitarinoiden Padletiin. Animaatioista olen aiemmin julkaissut seuraavat bloggaukset:




Animaatiot opetuksessa

Diasarja esittelee ainakin opetuskäytössä maksuttomia animointisovelluksia ja niiden hyödyntämistä opetuksessa. Päivitän tätä diasarjaan tarpeen mukaan. Lisää tällaisia päivittyviä ohjediojani löydät blogistani: https://www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html

Tässä aluperin ollut diasarja animaatioista opetuksessa 2019 on jo vanhentunut. Vaihdoin 16.2.20 edelle uudemman version päivittyvästä diasarjani samalla otsikolla animaatiot opetuksessa.

17.2.2019

Adobe Spark -julkaisu BETT2019-messuilta

Olen julkaissut BETT-opetusteknologiamessuista kolme bloggausta:

Tällaisten julkaisujen tekeminen on helppoa ja näitä voi tehdä pc-koneen selaimella tai iOS-sovelluksella. Adobe Sparkilla on kolme sovellusta. Löydät päivittyvät ohjediani, viimeisimmän bloggaukseni esimerkkeineen sekä tallenteen niiden käytöstä tämän blogin koulutusdiojen sivulta. Ohjeita ja tallenteita löydät myös IlonaIT Oy:n sivuilta, sillä se kannusti matkaraporttikilpailun avulla tekemään raportit Sparkin työkaluilla.
(Tiedot ja linkit ohjeista päivitetty vastaamaan 27.1.21 tilannetta).

Lontoon BETT-opetusteknologiamessut

16.2.2019

BETT2019 Twitterissä

Näin hienon paidan sain Edmodon ständiltä!
Olen seitsemättä kertaa koonnut yhteen suomalaisten matkaraportit BETT-opetusteknologiamessuilta. Tässä kirjoituksessa kerron suomalaisten Twitterin käytöstä. Tapahtuman hashtag eli tunnus oli #BETT2019. Suomalaisilla oli tuttuun tapaan käytössä myös #finnbett, jonka käytöstä tässä kirjoituksessa kerron lähteenäni Followthehashtag-sivusto. Lisäksi IlonaIT Oy:n ryhmämatkaan, seminaariin ja muihin oheistapahtumiin liittyen käytettiin #ilonabett-tunnusta.

Finnbett-tunnuksen käytöstä bloggasin myös viisi vuotta sitten otsikolla: Twitter BETT-messuilla. Seuraavissa luvuissa on sulkeissa viiden vuoden takaiset vertailuluvut.  Nyt finnbett-tunnusta käytti 144 (101) tahoa. Tviittejä lähetettiin 314 (547). Lukumäärissä jäädään jälkeen viiden vuoden takaisesta, vaikka mukaan laskettaisiin vain Ilonabett-tunnusta käyttäneet.

Twiittaajia siis oli aiempaa enemmän, mutta tviittien määrä on selvästi laskenut. Kaltaiseni aktiivitviittaajan näkökulmasta suurin muutos on siinä, että keskustelua ja vuorovaikutusta ei Twitterissä syntynut. Tämän vuoden finnbett-tviiteistä alkuperäisiä viestejä oli 33 %, kuvia ja linkkejä sisältäviä 28 %. ja retviittauksia 38 % (25 %). Vastauksia toisten tviitteihin oli vain prosentti! BETT2019-tunnuksellakin alle 3 %. Sain tviiteistäni palautetta vain sillä perusteella, miten niitä retviitattiin eli lähetettiin omille seuraajille ja moniko niitä merkitsi itselleen suosikeiksi.

Harto Pönkä on kirjoittanut tästä keskustelun vähenemisestä somen palveluissa esimerkiksi Mikrobitin kolumnissaan Murentaako some luottamusta uutisiin? Siinä hän kertoo miten "somepettymys näkyy konkreettisesti verkko-osallistumisen laskuna" ja viittaa Tilastokeskukseen, minkä mukaan blogien lukeminen (2014-2017) on vähentynyt vain hieman, mutta niiden kommentointi on laskenut 13 %:ista 5 %:iin".

Ansiokkaassa analyysissään Mitä sosiaalisessa mediassa tapahtui vuonna 2018 Pönkä nimeää viime vuoden somepettymysten vuodeksi. Kun Facebook aikanaan opetti toimimaan verkossa omalla nimellään, nyt se on osaltaan vaikuttanut siihen, että moni on viime vuosina siirtynyt suljettujen ja jopa anonyymien sosiaalisen median palvelujen käyttäjäksi, mistä Pönkä kirjoittaa otsikolla Uusi yksityisyyden aika.

Alla on ensin upotettuna neljä retviitatuinta finnbett-tviittiä. Sen jälkeen lista täydentyy eniten tykkäyksiä saaneilla tviiteillä. Kuten Ilkka Halava Ilonan seminaarissa totesi, me suomalaiset olemme tiennäyttäjiä. Tästä Kirsti Lonka jatkoi, että opettajamme ovat huiketa.

Näihin molempiin lainauksiin tiivistyy myös LessonApp-sovelluksen idea. Se on monivuotisten tamperelaisten yhteistyökumppaneideni toteuttama sovellus oppituntien suunnittelun ja toteutuksen avuksi. Sovellus sisältää myös hyviä ohjevideoita pedagogiikan perusteista. Perusversion luvataan pysyvän aina maksuttomana ja sen ajatus onkin tarjota suomalaista koulutusosaamista globaalisti - myös niihin kouluihin, missä opettajalle ei ehkä ole käytössä mitään muita työkaluja kuin oma älypuhelin. Sovellus on saatavilla sovelluskaupasta (Android, iOS), mutta se toimii myös selaimella. Premium-versio julkaistaaan helmikuussa. Sovellus on suunnattu perusopetukseen, mutta Suomessa siitä on innostuttu päiväkodeista yliopistoihin. Suosittelen etenkin koulutusvientiä ja muuta kv-yhteistyötä tekeviä siihen perehtymään ja sitä verkostoilleen mainostamaan.








14.2.2019

ClassroomScreen - open helppo työkalu

ClassroomScreenin logo
Teksti päivitetty viimeksi 29.2.2024. 

Kuulin ClassroomScreenistä helmikuussa 2019, kun TOP-keskuksessa S2-opettajien kanssa jaoimme kokemuksia parhaiksi koetuista sähköisistä työkaluista. Tein tuolloin alle upotetun esittelyvideon (6:29 min). Sovelluksen idea on entisellään, vaikka ulkoasu on videon tekemisen jälkeen muuttunut ja toimintoja tullut lisää.

ClassroomScreen on verkkosivu, minne voi maksutta luoda digitaalisen taulun. Se sopii hyvin sekä lähi- että etäopetukseen. Idea on, että opettaja luo taulun ja esittää sen ryhmälle. Työkalut löytyvät taulun alaosasta. Koska kirjautumista ei edellytetä, uuden taulun luo nopeasti yhdellä klikkauksella aina, kun sille tulee tarvetta.

Myös kirjautuminen on mahdollista. Tällöin työkaluriviin voi nostaa ylimmäksi itselle tärkeimmät työkalut 25 vaihtoehdosta. Lisäksi voi tallentaa kielivalinnan (suomikin tarjolla), kolme nimilistaa ja tehdä kysymyksiä: monivalinta, hymiöt ja oikein/väärin. Kysymyksiä voi tehdä yhden kerrallaan, mutta resetoimalla vastaukset, oppijat voivat samasta linkistä vastata seuraaviinkin kysymyksiin. Vastaaminen onnistuu linkillä tai QR-koodilla etänä ja kosketustaulun avulla lähinä. 

ClassroomScreenin on tehnyt hollantilainen opettaja Laurens Koppers. Hän loi sen omiin tarpeisiinsa, mutta päätti jakaa tuotoksensa muidenkin käyttöön. Palvelun peruskäytön luvataan pysyvän aina maksuttomana, mutta lahjoituksia otetaan vastaan. Minäkin hänelle pienen summan lahjoitin ja linkkasin mukaan tämän kirjoituksen. Niin paljon maksuttomia sovelluksia ja sisältöjä käytän ja muille opetan, että toisinaan tuntuu ihan hyvältä niitä vapaaehtoisesti tukea. Myöhemmin tarjolle myös Pro-lisenssi ($30/vuosi). Sen avulla voi tallentaa 100 nimilistaa, taustakuvia ja myös itse tauluja, joita voi koota kokoelmiksi.  

Palvelun käyttö on niin helppoa, että ohjeita siihen et välttämättä kaipaa. Avaa vain ClassroomScreen, valitse "Try for free" ja aloita kokeilu! 

Muutama vinkki ja poimintoja uusista ominaisuuksista

  • Yläkulman koti-kuvakkeesta pääset asetuksiin, mistä löydät mm. kielivalinnan.
  • Jos luot useamman taulun, voit kätevästi liikkua niiden välillä oikean alakulman nuolista.
  • Kuusi muokattavissa olevaa englanninkielistä mallipohjaa.
  • Valittua työkalua klikkaamalla löydät sen asetukset, roskakorin ja kolmen pisteen takaa mm. kopioinnin ja korostamisen Spotlight-toiminnolla. Asetuksista voi mm. valita piirtotyökalun pohjaksi nuottiviivaston, ruudukon tai kellotaulun. Liikennevaloihin saat lisättyä sanallisen kuvauksen.
  • Valittujen työkalujen kokoa voi muuttaa niitä nurkasta vetämällä. Samalla tekstilaatikossa fontin koko muuttuu. Tekstilaatikon asetuksissa on kätevä painike mistä laatikon koko mukautuu tekstinmäärään.
  • Työkaluja voi nyt ryhmitellä ja siten muokata kerralla useamman väritystä, sijaintia yms.
  • Brain breaks, ks. esim. Motion Mania tai Rhythm Rampage.


Vinkit ja uutuudet 21 työkalun (widget) osalta

  • Voit annotoida kaikkea taulussa näkyvää eli esimerkiksi piirtää taululle käyttäen sitä valkotauluna. Yliviivaustussilla onnistuu myös valitun tekstin korostaminen.
  • Uusimmat työkalut: 
    • Visuaalinen ajastin, mikä näyttää kellotaulusta jäljellä olevan ajan. 
    • Tapahtumalaskuri (esim. montako päivää on joululomaan tai montako prosenttia lukukaudesta on takana). 
    • Hyperlinkki opettajaa varten (osallistujille linkit jaetaan QR-koodityökalulla).
    • Noppa-työkalussa paljon uusia mahdollisuuksia.
    • Tarrat, joita voi lisätä taululle.
    • Tulostaulu, jonka avulla voi pitää kirjaa ryhmien pisteistä (3 erilaista).
    • Päivittäinen aikataulu, sisältää kuvasymboleita.
  • Tiimalasi-ajastin on kätevä kertomaan kahvitaukojen pituudesta webinaareissa ja työskentelyajasta lähiopetuksessa. Ajastimeen voi lisätä äänimerkin vaikka vartin välein.
  • Taustakuvaksi voi valita valmiiden ja GIF-kuvien lisäksi myös omia kuvia. Kirjautumalla taustakuvia voi merkitä suosikiksi ja Pro-lisenssillä omat kuvat voi tallentaa. 


3.2.2019

SUKOLin talvipäivät - neuropsykologiaa ja digiä

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n talvipäivät
järjestettiin Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa
Pääsin tällä viikolla vetämään kaksi koulutusta kieltenopettajille. Ensin Turussa TOP-keskuksen Open väylät -hankkeen S2-opettajille ja sitten Helsingissä SUKOLin talvipäiville. Molempien materiaalit löydät tämän blogijulkaisun lopusta. Lisäksi nostan esiin poimintoja neuropsykologi Heli Isomäen erinomaisesta luennosta.

Tässä SUKOLin työpajastani pari sovellusta, joita voit kokeilla kirjautumatta.

    SUKOLin talvipäivien aamupäivän luennon piti neuropsykologi Heli Isomäki Ludus Oy:stä. Hän havainnollisti meille hienosti oppimisvaikeuksia ja avasi niitä kielten oppimisen näkökulmasta. Alla puheenvuorosta muutama poiminta, lisää voit lukea Twitteristä tunnuksella #sukolinkoulutus tai lukemalla Isomäen ja Nina Uusitalon Aivotaidot-kirjan, minkä itse laitoin lukulistalleni.

    Oppimisvaikeuksien vaikutukset kieltenoppimisen näkökulmasta ovat Isomäen mukaan kahtalaiset. Ne liittyvät suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. Suorat vaikutukset liittyvät kieltenoppimisen ongelmiin ja äidinkieleen liittyviin puutteisiin. Kaksi- tai monikielisyys ei sinänsä aiheuta kielen kehittymisen vaikeuksia, mutta voi sitä hieman hidastaa. Sen sijaan jos taustalla on kielen kehittymisen ongelmia eikä oppija saa omaa äidinkieltään hyvin haltuun, ongelmat voivat kasautua.

    Epäsuorat vaikutukset liittyvät mm. motivaatioon, sillä on luonnollista, että motivaatio laskee asioihin, jotka tuntuvat vaikeilta ja joissa ei pärjää. Huonosti motivoituneita autetaan parhaiten niin, että he pärjäävät eli heille saadaan onnistumisen kokemuksia. Käytännössä se tarkoittaa usein yksilöllistämistä.

    Epäsuorat vaikutukset liittyvät myös oppimisaukkoihin ja niiden tuottamiin ongelmiin. Oppimisaukot ovat niitä asioita, jotka ovat jääneet aiemmilla vuosikursseilla oppimatta, ja jotka usein vaikuttavat uusien taitojen oppimiseen. Koska kielten oppiminen vaatii paljon työtä, sen oppimisessa hyvät opiskelustrategiat ovat erityisen tärkeitä,

    Lukivaikeutta on kolmenlaista:
    1. Fonologinen häiriö vaikeuttaa etenkin englannin opiskelua, kun sana kirjoitetaan ja äännetään eri tavoin. 
    2. Nopean nimeämisen häiriö hidastaa mm. sanojen oppimista. Se tuo usein muitakin haasteita. Esim. kun oppiminen on hidasta, motivaatio laskee. Ja sitten vähenee panostus kyseiseen oppiaineeseen. Usein jo yläkoulussa on niin kova kiire käydä sisältöjä läpi, että ei päästä ylioppimisen vaiheeseen eikä automatisaatioon, ainakaan koulutuntien aikana. Nopein tapa harjoittaa nopean nimeämisen häiriön oppijaa on toistolukutekniikka. Tällöin voidaan lukea saman teksti vaikka kellottaen lukunopeuden muutosta, sillä toisto lisää sujuvuutta. 
    3. Edellä mainittujen yhdistelmä.

    Oppiminen vaatii Isomäen mukaan aivojen valpastumistilaa eli aivojen stressireaktion. Ongelmia tulee, jos stressitaso nousee liiaksi tai jatkuu liian kauan. Nykynuorista noin viidennes on ylikuormitustilassa, milloin kouluasiat ovat liian vaikeita eikä niihin ole saatu tarvittavaa tukea.

    Noin viidennes koululaisista puolestaan on alistressaantuneita, mikä tarkoittaa ettei tarvittavaa kuormitusta ole syntynyt. Ympäristö on voinut suojellut pettymyksiltä tai sitten kuormitus on ollut liiallista, mikä on aiheuttanut vetäytymistä. Toisilla median käyttö on muuttanut aivokemiaa. Isomäki vertasi mediaa ”aivojen itsetyydytykseksi” dopamiinin tuotannon vuoksi. Kun kielten opiskelu ei tuota yhtä paljon dopamiinia, ei se pärjää kilpailussa ajankäytöstä.  

    -  -  -
    Alla kahden tämän viikon kieltenopetuksen työpajani materiaalit. SUKOLIn paja kesti tunnin, TOP-keskuksessa aikaa oli kuusi tuntia, joten siellä ehdimme enemmän kokeilla sovelluksia ja tehdä erilaisia animaatioita ja kuvatarinoita.