17.2.2019

Adobe Spark -julkaisu BETT2019-messuilta

Olen julkaissut BETT-opetusteknologiamessuista toistaiseksi kolme bloggausta:

Tällaisten julkaisujen tekeminen on helppoa ja näitä voi tehdä pc-koneen selaimella tai iOS-sovelluksella. Adobe Sparkilla on kolme sovellusta. Löydät ohjediani Spark Pagen ja Postin käyttöön digijulkaisujen diasarjasta ja Spark-videon käyttöön digitarinoiden diasarjasta, jonka pian päivitän ja jaan video- ja animaatiosovellusten esittelyyn. Nämä kaikki löydät tämän blogin koulutusdiojen sivulta. Sparkin työkaluista bloggasin myös vuosi sitten.

Tällä hetkellä tuoreimmat Spark-ohjeet löytynevät webinaaritallenteina IlonaIT Oy:n sivuilta, sillä se kannusti matkaraporttikilpailun avulla tekemään raportit Sparkin työkaluilla.

Lontoon BETT-opetusteknologiamessut

16.2.2019

BETT2019 Twitterissä

Näin hienon paidan sain Edmodon ständiltä!
Olen seitsemättä kertaa koonnut yhteen suomalaisten matkaraportit BETT-opetusteknologiamessuilta. Tässä kirjoituksessa kerron suomalaisten Twitterin käytöstä. Tapahtuman hashtag eli tunnus oli #BETT2019. Suomalaisilla oli tuttuun tapaan käytössä myös #finnbett, jonka käytöstä tässä kirjoituksessa kerron lähteenäni Followthehashtag-sivusto. Lisäksi IlonaIT Oy:n ryhmämatkaan, seminaariin ja muihin oheistapahtumiin liittyen käytettiin #ilonabett-tunnusta.

Finnbett-tunnuksen käytöstä bloggasin myös viisi vuotta sitten otsikolla: Twitter BETT-messuilla. Seuraavissa luvuissa on sulkeissa viiden vuoden takaiset vertailuluvut.  Nyt finnbett-tunnusta käytti 144 (101) tahoa. Tviittejä lähetettiin 314 (547). Lukumäärissä jäädään jälkeen viiden vuoden takaisesta, vaikka mukaan laskettaisiin vain Ilonabett-tunnusta käyttäneet.

Twiittaajia siis oli aiempaa enemmän, mutta tviittien määrä on selvästi laskenut. Kaltaiseni aktiivitviittaajan näkökulmasta suurin muutos on siinä, että keskustelua ja vuorovaikutusta ei Twitterissä syntynut. Tämän vuoden finnbett-tviiteistä alkuperäisiä viestejä oli 33 %, kuvia ja linkkejä sisältäviä 28 %. ja retviittauksia 38 % (25 %). Vastauksia toisten tviitteihin oli vain prosentti! BETT2019-tunnuksellakin alle 3 %. Sain tviiteistäni palautetta vain sillä perusteella, miten niitä retviitattiin eli lähetettiin omille seuraajille ja moniko niitä merkitsi itselleen suosikeiksi.

Harto Pönkä on kirjoittanut tästä keskustelun vähenemisestä somen palveluissa esimerkiksi Mikrobitin kolumnissaan Murentaako some luottamusta uutisiin? Siinä hän kertoo miten "somepettymys näkyy konkreettisesti verkko-osallistumisen laskuna" ja viittaa Tilastokeskukseen, minkä mukaan blogien lukeminen (2014-2017) on vähentynyt vain hieman, mutta niiden kommentointi on laskenut 13 %:ista 5 %:iin".

Ansiokkaassa analyysissään Mitä sosiaalisessa mediassa tapahtui vuonna 2018 Pönkä nimeää viime vuoden somepettymysten vuodeksi. Kun Facebook aikanaan opetti toimimaan verkossa omalla nimellään, nyt se on osaltaan vaikuttanut siihen, että moni on viime vuosina siirtynyt suljettujen ja jopa anonyymien sosiaalisen median palvelujen käyttäjäksi, mistä Pönkä kirjoittaa otsikolla Uusi yksityisyyden aika.

Alla on ensin upotettuna neljä retviitatuinta finnbett-tviittiä. Sen jälkeen lista täydentyy eniten tykkäyksiä saaneilla tviiteillä. Kuten Ilkka Halava Ilonan seminaarissa totesi, me suomalaiset olemme tiennäyttäjiä. Tästä Kirsti Lonka jatkoi, että opettajamme ovat huiketa.

Näihin molempiin lainauksiin tiivistyy myös LessonApp-sovelluksen idea. Se on monivuotisten tamperelaisten yhteistyökumppaneideni toteuttama sovellus oppituntien suunnittelun ja toteutuksen avuksi. Sovellus sisältää myös hyviä ohjevideoita pedagogiikan perusteista. Perusversion luvataan pysyvän aina maksuttomana ja sen ajatus onkin tarjota suomalaista koulutusosaamista globaalisti - myös niihin kouluihin, missä opettajalle ei ehkä ole käytössä mitään muita työkaluja kuin oma älypuhelin. Sovellus on saatavilla sovelluskaupasta (Android, iOS), mutta se toimii myös selaimella. Premium-versio julkaistaaan helmikuussa. Sovellus on suunnattu perusopetukseen, mutta Suomessa siitä on innostuttu päiväkodeista yliopistoihin. Suosittelen etenkin koulutusvientiä ja muuta kv-yhteistyötä tekeviä siihen perehtymään ja sitä verkostoilleen mainostamaan.








14.2.2019

ClassroomScreen - open helppo työkalu

ClassroomScreenin logo
ClassroomScreenistä kuulin helmikuun alussa, kun TOP-keskuksessa S2-opettajien kanssa jaoimme kokemuksia parhaiksi koetuista sähköisistä työkaluista.

ClassroomScreen on verkkosivu, minne voi luoda digitaalisen taulun. Idea on, että opettaja avaa sen oppitunnin aluksi, heijastaa kaikkien näkyville ja ottaa esiin haluamansa työkalut. Palveluun ei kirjauduta eikä sisältöjä voi tallentaa, mutta se ei haittaa, kun uuden taulun luo niin nopeasti.

ClassroomScreenin on tehnyt hollantilainen opettaja Laurens Koppers. Hän loi sen omiin tarpeisiinsa, mutta päätti jakaa tuotoksensa muidenkin käyttöön. Palvelun luvataan pysyvän aina maksuttomana, mutta lahjoituksia otetaan vastaan. Minäkin hänelle pienen summan lahjoitan ja laitan linkiksi tämän kirjoituksen. Niin paljon maksuttomia sovelluksia ja sisältöjä käytän ja muille opetan, että toisinaan tuntuu ihan hyvältä niitä vapaaehtoisesti tukea.

Palvelun käyttö on niin helppoa, että ohjeita siihen et välttämättä kaipaa. Avaa vain ClassroomScreen ja kokeile näytön alaosan kuvakkeita. Niille, jotka haluavat tarkemman perehdytyksen omainaisuuksiin, tein alla olevan videon.


3.2.2019

SUKOLin talvipäivät - neuropsykologiaa ja digiä

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n talvipäivät
järjestettiin Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa
Pääsin tällä viikolla vetämään kaksi koulutusta kieltenopettajille. Ensin Turussa TOP-keskuksen Open väylät -hankkeen S2-opettajille ja sitten Helsingissä SUKOLin talvipäiville. Molempien materiaalit löydät tämän blogijulkaisun lopusta. Lisäksi nostan esiin poimintoja neuropsykologi Heli Isomäen erinomaisesta luennosta.

Tässä SUKOLin työpajastani pari sovellusta, joita voit kokeilla kirjautumatta.

    SUKOLin talvipäivien aamupäivän luennon piti neuropsykologi Heli Isomäki Ludus Oy:stä. Hän havainnollisti meille hienosti oppimisvaikeuksia ja avasi niitä kielten oppimisen näkökulmasta. Alla puheenvuorosta muutama poiminta, lisää voit lukea Twitteristä tunnuksella #sukolinkoulutus tai lukemalla Isomäen ja Nina Uusitalon Aivotaidot-kirjan, minkä itse laitoin lukulistalleni.

    Oppimisvaikeuksien vaikutukset kieltenoppimisen näkökulmasta ovat Isomäen mukaan kahtalaiset. Ne liittyvät suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. Suorat vaikutukset liittyvät kieltenoppimisen ongelmiin ja äidinkieleen liittyviin puutteisiin. Kaksi- tai monikielisyys ei sinänsä aiheuta kielen kehittymisen vaikeuksia, mutta voi sitä hieman hidastaa. Sen sijaan jos taustalla on kielen kehittymisen ongelmia eikä oppija saa omaa äidinkieltään hyvin haltuun, ongelmat voivat kasautua.

    Epäsuorat vaikutukset liittyvät mm. motivaatioon, sillä on luonnollista, että motivaatio laskee asioihin, jotka tuntuvat vaikeilta ja joissa ei pärjää. Huonosti motivoituneita autetaan parhaiten niin, että he pärjäävät eli heille saadaan onnistumisen kokemuksia. Käytännössä se tarkoittaa usein yksilöllistämistä.

    Epäsuorat vaikutukset liittyvät myös oppimisaukkoihin ja niiden tuottamiin ongelmiin. Oppimisaukot ovat niitä asioita, jotka ovat jääneet aiemmilla vuosikursseilla oppimatta, ja jotka usein vaikuttavat uusien taitojen oppimiseen. Koska kielten oppiminen vaatii paljon työtä, sen oppimisessa hyvät opiskelustrategiat ovat erityisen tärkeitä,

    Lukivaikeutta on kolmenlaista:
    1. Fonologinen häiriö vaikeuttaa etenkin englannin opiskelua, kun sana kirjoitetaan ja äännetään eri tavoin. 
    2. Nopean nimeämisen häiriö hidastaa mm. sanojen oppimista. Se tuo usein muitakin haasteita. Esim. kun oppiminen on hidasta, motivaatio laskee. Ja sitten vähenee panostus kyseiseen oppiaineeseen. Usein jo yläkoulussa on niin kova kiire käydä sisältöjä läpi, että ei päästä ylioppimisen vaiheeseen eikä automatisaatioon, ainakaan koulutuntien aikana. Nopein tapa harjoittaa nopean nimeämisen häiriön oppijaa on toistolukutekniikka. Tällöin voidaan lukea saman teksti vaikka kellottaen lukunopeuden muutosta, sillä toisto lisää sujuvuutta. 
    3. Edellä mainittujen yhdistelmä.

    Oppiminen vaatii Isomäen mukaan aivojen valpastumistilaa eli aivojen stressireaktion. Ongelmia tulee, jos stressitaso nousee liiaksi tai jatkuu liian kauan. Nykynuorista noin viidennes on ylikuormitustilassa, milloin kouluasiat ovat liian vaikeita eikä niihin ole saatu tarvittavaa tukea.

    Noin viidennes koululaisista puolestaan on alistressaantuneita, mikä tarkoittaa ettei tarvittavaa kuormitusta ole syntynyt. Ympäristö on voinut suojellut pettymyksiltä tai sitten kuormitus on ollut liiallista, mikä on aiheuttanut vetäytymistä. Toisilla median käyttö on muuttanut aivokemiaa. Isomäki vertasi mediaa ”aivojen itsetyydytykseksi” dopamiinin tuotannon vuoksi. Kun kielten opiskelu ei tuota yhtä paljon dopamiinia, ei se pärjää kilpailussa ajankäytöstä.  

    -  -  -
    Alla kahden tämän viikon kieltenopetuksen työpajani materiaalit. SUKOLIn paja kesti tunnin, TOP-keskuksessa aikaa oli kuusi tuntia, joten siellä ehdimme enemmän kokeilla sovelluksia ja tehdä erilaisia animaatioita ja kuvatarinoita.