Opetusmenetelmiä lähikoulutuksiin

Kuva on kevään Albert Edelfeltin näyttelystä
Ateneumista, missä työmatkalla poikkesin.
Monen museokaupan tavoin myös 
Ateneum myy omia korttisarjoja.

Vedin loppukeväästä koulutuksen asiantuntijoille, jotka haluavat kehittää osaamistaan lähikouluttajina. Poikkeuksellisesti jaoin materiaalini vain suljettuun oppimisympäristöön, joten päätin koota tähän joitain lähiopetuksen menetelmiä. Toki monia näistä voi käyttää sellaisenaan tai soveltaen myös verkossa. Ja vastaavasti monet verkkotyökalut sopivat erinomaisesti lähikoulutuksissa hyödynnettäväksi, mutta se ei ole tämän kirjoituksen näkökulma. 

Monista opetusmenetelmistä löytyy lukuisia erilaisia variaatioita ja niitä voit itsekin kehitellä eli parastaa (sana yhdistää parantamisen ja varastamisen). Menetelmiä on koottu myös opetusmenetelmä-kirjoihin ja verkkoon. Hakusanoina voi käyttää esim. erilaisia, toiminnallisia tai aktivoivia opetusmenetelmiä, ryhmätyöskentelyn menetelmiä tai oppaita ryhmäyttämiseen (esim. Mast-hankkeen Ryhmäyttämisopas). 

Ennen hyppäämistä digipedan maailmaan vuonna 2009 keskeisimmät koulutusteemani olivat yhteistoiminnallinen ja ongelmaperustainen oppiminen. Silloisessa työyhteisössäni yliopiston Eduta-instituutissa käytimme aktiivisesti erilaisia toiminnallisia harjoituksia ja kokosimme myös ohjeita erilaisiin ryhmätyöskentelyihin, tosin tuolloin vielä lähinnä paperille. Mm. alimmaksi lisäämäni synektiikka on löytö tuolta ajalta. Tämä laaja menetelmäosaaminen oli erinomainen pohja ponnistaa digipedan osaajaksi. 

Aiempia bloggauksia lähiopetuksen menetelmistä

• Haastepallot seminaarin menetelmänä (2023)
• Kuvakortit ja visualisointi (2020)
• Aktivoi luentosi -opas: bloggaus (2020) ja Moodle-kirjana julkaistu opas
• Osallistava pyramidi-harjoitus (2019)
• X-breikki liikuttaa koululaisia (2016)
• Käänteinen palapeli (2013)
• de Bonon ajatteluhatut (2013)
  
  

Kuva on tehty Adobe Expressillä.

Etsi joku, joka

Anna kaikille oheisen kaltainen paperi ja kynä. Pyydä jokaista etsimään yksi henkilö kuhunkin ruutuun ja kirjoittamaan siihen tämän nimi. Harjoitus toimii tutustumisen apuna ja sillä voidaan jo orientoitua päivän teemaan. Toukokuun lopussa vaihtoehtoina voisivat myös olla vaikka kesälomasuunnitelmat.

Tutustuminen piirissä

1. Kaikki osallistujat seisovat piirissä. Joka toinen ottaa askeleen eteenpäin ja kääntyy ulkopiirissä seisovia kohden. Näin vastakkain olevat ulkopiiriläinen ja sisäpiiriläinen muodostavat parin.
2. Pari esittäytyy ja käy lyhyen keskustelun esim. odotuksistaan. Tämä voidaan toistaa muutaman kerran niin, että kaikki ulkopiiriläiset ottavat askeleen vasemmalle seuraavan sisäpiiriläisen kohdalle.
3. Tavoitteet voidaan lopuksi koota yhteen ja/tai keskustella niitä yhdessä.

Lankakerä nimien opetteluun

• Ryhmän jäsenet ovat piirissä. Kouluttaja heittää lankakerän yhdelle ryhmän jäsenelle, sanoen samalla tämän nimen. Hän pitää itse kiinni langan päästä. Kerän saanut sanoo jonkun toisen nimen, heittää tälle kerän ja pitää kiinni langasta kiinni. Näin jatketaan, kunnes langasta muodostuu ystävyyden verkko tai kollegojen verkosto. Lopuksi lanka keritään takaisin käymällä heittelykierros takaperin nimien kanssa.

3-2-1 -menetelmä

1. Osallistujat kirjoittavat kolmen hengen ryhmissä kolme asiaa, jotka he muistavat edelliseltä luennolta tai ennakkomateriaalista. 
2. Tämän jälkeen he kirjoittavat kaksi työhönsä liittyvää tapahtumaa tai omaa kokemusta näihin kolmeen asiaan liittyen. 
3. Lopuksi osallistujat kirjoittavat yhden kysymyksen, jonka haluaisivat tietää aiheesta. 

Treffikello

Paljasta seuraavat vaiheet osallistujille yksi kerrallaan. Keskustelukysymykset luonnollisesti valitset ryhmän ja koulutuksen teeman mukaan.

1. Piirrä ympyrä. --> Se on kello.
2. Merkitse kelloon klo 9, 12 ja 14. --> Se on treffikalenteri.
3. Etsi ryhmästä jokaiselle ajankohdalle eri treffikaveri, mielellään henkilö, jota et tunne hyvin. Kirjoita tämän nimi kyseisen kellonajan kohdalle.
4. Siirry aamukahvitreffikaverin viereen. Keskustelkaa hetki kysymyksestä: Mikä oli sinulle tärkeää edellisessä lähipäivässä?
5. Siirry lounastreffeille: Millaisia eväitä kaipaat kehittämistehtäväsi tekemiseen? 
6. Siirry iltapäivätreffeille: Mitkä ovat odotuksesi tälle päivälle?
7. Lopuksi kouluttaja voi haastatella osallistujia tai kysyä, mitä osallistujat haluavat parikeskusteluista nostaa yhteiseen keskusteluun. 

Nurkat

• Kouluttaja nimeää huoneen nurkat erilaisin väittämin ja kukin siirtyy siihen nurkkaan, mikä kuvaa parhaiten omaa näkemystä tai tuntuu mielenkiintoisimmalta. Saman nurkan valinneet keskustelevat ensin hetken keskenään. Sen jälkeen käydään kouluttajan johdolla yhteinen keskustelu eri nurkkien valinneiden kesken. Samalla voidaan pohtia eri nurkkien etuja ja haittoja. Nurkkavalintojen pohjalta voidaan jakautua ryhmiin työstämään teemaa eteenpäin.
• Nurkat voivat olla esimerkiksi:
• Neljä erilaista runoa: Mistä pidät eniten?
• Neljä eri historian aikakautta: Milloin olisit mieluiten elänyt?
• Neljä erilaista väitettä oppimisesta: Mikä vastaa omaa käsitystäsi?
• Neljä vaihtoehtoista toimintatapaa, esim. kokeilen, kysyn kaverilta, etsin ohjevideon tai luen käyttöohjeen. 
  
  

Janat

• Pyydä osallistujia asettumaan janalle esimerkiksi sen mukaan, kauanko he ovat työskennelleet nykyisessä organisaatiossa. Haastattele sitten ääripäitä koulutuksen teemasta, jolloin tulee näkyväksi, miten kokemus vaikuttaa teemaan suhtautumisessa. Voit myös aloittaa jakamalla janalla olijat pienryhmiin ja haastatella sitten ryhmiä.
• Janalle voidaan asettua mm. kokemuksen, osaamisen, mielipiteen mukaan.
• Janan sijaan lattialle voidaan hahmotella Suomen kartta ja asettua sinne sen mukaan, missä on on syntynyt tai mistä on kotoisin.

Parin tai ryhmän muodostaminen

• Jana esim. etunimen aakkosjärjestyksen tai syntymäpäivän (ei vuotta) tai edellä olevan esimerkin mukaan ja sitten joko vierekkäiset ryhmiksi tai jako esim. kuuteen.
• Valitse pari, jota et (hyvin) tunne tai jonka kanssa et vielä tänään ole työskennellyt.
• Kouluttajan kädessä on nippu metrin mittaisia naruja. Kukin tarttuu yhden narun päähän ja kun kouluttaja irrottaa otteensa naruista, pari löytyy narun toisesta päästä.
• Kaikki saavat lapun, missä on eläimen nimi. Kutakin eläintä on ryhmän jäseniä vastaava määrä. Pari tai pienryhmä etsitään ääntelemällä kuten kyseinen eläin. Kun ryhmä on löytynyt, ollaan hiljaa, kunnes kaikki ovat löytäneet oman ryhmänsä. Tämä voidaan tehdä myös esim. erikielisillä tervehdyksillä. 
• Leikkaa postikorteista tai seinäkalenterin kuvista palapelejä. Anna jokaiselle yksi pala. Oma ryhmä löytyy, kun pala on löytänyt palapelin muut palat. 
• Sähköisiä työkaluja ryhmäjakoon -bloggaus.

Lumipallo

• Jokainen kirjoittaa paperin yläreunaan kysymyksen ja antaa sen piirissä tai rivissä seuraavalle. Tämä vastaa kysymykseen ja antaa sen jälleen seuraavalle, joka täydentää vastausta, tuo siihen uuden näkökulman tai muuten kommentoi ajatusta. 
• Kommentointi jatkuu, kunnes jokainen saa oman paperinsa takaisin tai paperi voidaan antaa kuudelle seuraavalle, minkä jälkeen paperi vastauksineen palautetaan kysymyksen kirjoittajalle. 
• Hyödynnä esim. virittäytymiseen, esityksestä heränneiden kysymysten pohtimiseen tai keskeisten teemojen kertaamiseen.

Kalamalja

• Kalamaljassa huoneen keskelle asetetaan viisi tuolia, joista neljä täytetään. Nämä neljä keskustelevat annetusta aiheesta. Muut asettuvat ryhmän ympärille kuuntelemaan. 
• Kun joku haluaa osallistua keskusteluun, hän siirtyy kalamaljan vapaalle tuolille. Tällöin joku toinen kalamaljan keskustelijoista lähtee pois, jotta tarjolla on aina yksi vapaa tuoli. 
• Näin keskusteluun osallistuvat vaihtuvat jatkuvasti. Joku käväisee kalamaljassa lyhyen kommentin verran, joku toinen voi osallistua pidempään.
  
  

Yhteistoiminnalliset tehtäväkortit

• Anna kullekin pienryhmälle ennakkotehtävänä tutustuttavaksi erilainen tehtäväkortti ja virikeaineisto (esim. artikkeli, video, podcast). 
• Kirjoita kunkin tehtäväkorttin alkuun pienryhmän numero ja otsikko. Jos jaat virikeaineiston linkkinä, lyhennä linkki ja/tai tarjoa se myös QR-koodina. 
• Kirjoita sitten muutaman lauseen johdanto ja nosta virikeaineistosta esiin noin 4-6 tärkeää kysymystä.
• Kerro lopuksi, että seuraavassa lähitapaamisessa pienryhmän tehtävä on suunnitella aiheesta 15 min opetustuokio koko ryhmälle sekä laatia sen pohjaksi visuaalinen posteri. 
• Seuraavan tapaamisen alussa ohjeet kerrataan ja pienryhmät suunnittelevat opetustuokionsa ja luovat posterinsa. Lopuksi kukin pienryhmä opettaa virikeaineiston sisällöt koko ryhmälle. 
  
  

Yhteistoiminnallinen palapeli

1. Noin neljän hengen kotiryhmät saavat saman oppimistehtävän. Tehtävä jaetaan vastuualueisiin ja kustakin kotiryhmästä tietyn vastuualueen jäsenet muodostavat asiantuntijaryhmän.
2. Kun asiantuntijaryhmät ovat saaneet työnsä valmiiksi, jokainen palaa omaan kotiryhmäänsä ja opettaa juuri oppimansa asian kotiryhmänsä jäsenille. 
3. Lopuksi kotiryhmä kokoaa yhteisen ymmärryksensä oppimistehtävän asiasta.
   

Oppimiskahvila (Learning Cafe)

1. Koulutustila jaetaan kahvilan pöytiin. Jokaiseen pöytään tuodaan paperinen pöytäliina, fläppipaperi tai post-it -lappuja, kyniä ja mahdollisesti myös kahvia. 
2. Osallistujat jaetaan pöytiin ja jokainen valitsee keskuudestaan kahviloitsijan. Jokainen pöytä saa oman keskustelutehtävän. Siitä keskusteltaessa kaikkia kannustetaan kirjoittamaan ja piirtämään ajatuksiaan ja muistiinpanoja. 
3. Esim. 15 min kuluttua kaikki paitsi kahviloitsija vaihtavat ryhmänä pöytää myötäpäivää seuraavaan. Sitten kahviloitsija esittelee edellisen ryhmän keskustelun uuden ryhmän jäsenille. Tämän jälkeen jatketaan keskustelutehtävän työstämistä. Samalla kirjoitetaan ja piirretään ajatuksia pöydän paperille.
4. Esim. 15 min kuluttua vaihdetaan taas pöytiä, vain kahviloitsijat pysyvät paikoillaan (tai roolia voidaan kierrättää). Jälleen he esittelevät jälleen uudelle ryhmälle aiemmat tuotokset, jonka jälkeen uusi ryhmä jatkaa kysymyksen työstämistä.
5. Kun kaikki pöydät on kierretty, kaikki palaavat alkuperäisen pöytänsä ääreen ja sen viimeisin kahviloitsija kertoo, mitä aiheesta on keskusteltu. Kouluttaja voi vetää yhteen käydyt keskustelut.
   
   

Synektiikka-menetelmä ongelman ratkaisussa

1. Miettikää kukin mielessänne hetki annettua kysymystä, esimerkiksi miten saatte aktivoivat menetelmät osaksi asiantuntijakoulutuksianne? Mikä teemaan liittyvä kysymys on sinulla päällimmäisenä ja ratkaisua vailla?
2. Valitkaa ryhmästänne yksi haastateltavaksi. Ryhmä pohtii jatkossa haastateltavan määrittelemää kysymystä. Valitkaa myös puheenjohtaja, jonka vastuulla on istunnon eteneminen, kuten sen hienovarainen ohjaaminen mm. näiden ohjeiden mukaisesti, aikataulusta huolehtiminen ja muistiinpanojen tekeminen. Puheenjohtaja ei osallistu varsinaiseen luovaan työhön.
3. Haastateltava kuvaa ongelmansa lyhyesti ja muut voivat tehdä tarkentavia kysymyksiä. Lopuksi haastateltava esittelee oman ihanneratkaisunsa tyyliin: ”Olisi hienoa, jos…" Puheenjohtaja päättää, milloin ryhmä tietää tarpeeksi, jotta voidaan siirtyä eteenpäin.
• Huom: Haastateltava tuntee ongelman sisällön ja keskittyy siihen. Muiden ei tarvitse olla perillä yksityiskohdista, vaan he paneutuvat avoimin mielin ongelmaan parempien ratkaisujen löytämiseksi.
4. Ryhmän jäsenet esittävät nopeassa tahdissa 20–40 ratkaisuehdotusta, ideaa tai vaihtoehtoa. Ne voivat olla myös hulluja ja epätyypillisiä. Haastateltavan tehtävänä on avoimesti seurata ja arvioida tehtyjä ehdotuksia. Tarvittaessa hän voi muotoilla ongelman uudelleen. Puheenjohtaja kirjaa ehdotukset ylös.
5. Haastateltava valitsee yhden esitetyistä ehdotuksista ja kertoo, miksi se miellyttää häntä. Sitten hän pyytää apua sen toteutustavan keksimiseksi ja ryhmän jäsenet kertovat ideoitaan, jälleen puheenjohtaja kirjaa ehdotukset ylös.
6. Tämän ideoinnin jälkeen haastateltava valitsee yhden esitetyistä toteutusideoista ja kertoo siitä kolme hyvää puolta ja pyytää apua sen muuntamiseksi vielä käyttökelpoisempaan muotoon. Ryhmä jatkaa ideointia ja puheenjohtaja kirjaamista.
7. Puheenjohtaja kirjaa ratkaisun ja sitä seuraavat toimenpiteet paperille haastateltavan sanelemassa muodossa.

BETT2023: Kaksi messupäivää ja Ilonan seminaari

Vietin maaliskuun lopussa viikon Lontoossa. BETT-opetusteknologimessuilla olin seitsemättä kertaa, mutta kokoan jo 10. kertaa yhteen suomalaisten matkaraportit. Sieltä löydät aiemmat bloggaukseni Nordic Bettistä ja myös tulevat enemmän vapaa-aikaan liittyvät kirjoitukset. Ehdin myös vierailla mm. parlamenttitalossa, Kew Gardensin puutarhassa ja kävin neljässä konsertissa. 

Pandemian aikana yhdet messut järjestettiin verkossa. Viime vuosi oli vielä vähän hiljaisempi. Nyt meitä osallistujia oli yli 40 000, enemmän kuin koskaan ennen. Seuraava BETT on Lontoossa 24.-26.1.2024.

Tekoäly näkyi messuilla - harvaan esitykseen mahtui mukaan

Tekoäly oli selvästi iso juttu, olihan tämä ensimmäinen BETT sitten ChatGPT:n julkistuksen. Tekoälyyn liittyvät esitykset olivat tupaten täynnä enkä aina mahtunut edes sisään kyseiseen tilaan. Myös monella ständillä AI näkyi houkutussanana. Tutkimisen arvoiselta vaikutti esim. Nolej: "Automatically convert documents (Text, Video, Audio) into dynamic active learning content through the use of our AI". Muistiin nappasin myös linkin There is an AI for that -sivuston sekä avoimen lähdekoodin Learn Promoting -sivuston. Lisää tekoälypohjaisia sovelluksia esittelivät matkaraporteissaan mm. Hannu Moilanen ja Suvi Tuominen. 

Marieke Guy totesi, että distruptiivinen ajattelu eli uuden innovaation (esim. sähkö tai AI) aiheuttama sekasorto on aina ollut normaalitila University College Londonissa. Nyt heidän on täytynyt palkata lisää väkeä pohtimaan arviointia, kun aiemmat arviointitavat eivät enää kaikilta osin toimi. He näkevät korkea-asteen arvioinnille kaksi tarkoitusta: "assessment for learning" eli oppimisen tukeminen sekä "assessment for social justice", millä viitataan kurssin tavoitteisiin pääsemistä. Nyt UCL:ssä nähdään suunta pois joustamattomasta perinteisestä arvioinnista kohti autenttisempaa arviointia ja kohti (työ)elämälähtöisiä tehtäviä, joka edistävät itsesäätelyä, edellyttävät kognitiivisiin haasteisiin vastaamista ja jotka painottavat yhtä paljon lopputulosta ja itse prosessia. 

Alla ovat Guyn esityksen loppupohdinnat tekoälyn aiheuttamista arvioinnin muutoksista. Lue lisää UCL:n digitaalisen arviointitiimin blogista.  

• Meidän on muistutettava itseämme tavoitteistamme.
• Meidän on keskusteltava arvioinnista yksiköissämme ja laajemminkin. 
• Meidän on resursoitava myös arviointia ja tehtävä töitä sen eteen.
• Yksi ratkaisu ei sovi kaikille, eikä tilanteeseen ole helppoa ratkaisua.
• Meidän on otettava opiskelijat mukaan tähän keskusteluun.
• Meidän on oltava rohkeita ja neuvokkaita.

Hiilineutraalisti, turvallisesti ja saavutettavasti

En tiedä, onko saavutettavuus, ekologisuus ja kiusaamisen vastainen työ merkittävästi parantunut Lontoossa viime vuosina. Voi myös olla, että olen vain mm. saavutettavuusdirektiivin myötä tullut siitä tietoisemmaksi ja huomaan sellaista, mihin en aiemmin kiinnittänyt huomiota. Esimerkiksi tiedemuseossa kiinnitin huomiota videoihin, joissa oli sekä tekstitys että viittomakielinen tulkkaus. Opaskylttien ohella eri tiloissa oli saatavana sekä suurikoisella tekstillä että braillen aakkosin kirjoitettu opastus. Lisäksi tarjolla oli mobiilisovellus, josta voi oletettavasti myös kuunnella opastuksia. Messuilla kaikki esitykset olivat tarjolla livetekstitettynä Caption-ed-sovelluksen avulla.

BETTin ExCel London mainosti itseään maan ensimmäisenä hiilineutraalina messukeskuksena. Se tarkoittaa, että vesipullojen myynnin sijaan tarjotaan vesipullojen täyttöpisteitä, sähkö on tuotettu ympäristöystävällisesti, jätteiden määrä on tiputettu nollaan kierrättämisen ja kompostoinnin avulla. Lisäksi messukeskus tekee paikallista hyväntekeväisyystyötä. En tiedä liittyikö tähän, mutta messuilla ei juuri jaettu muovikrääsää, mikä on terve suuntaus. Tarjolla oli lähinnä kyniä, tarroja ja paperiesitteitä. Myös muovisista nimikylteistä oli luovuttu ja itse tulostettu nimikyltti laitettiin pahvikehyksiin. Se ei kyllä siinä kauaa pysynyt, ennen kuin tulostutin nimikyltin messuilla paksummalle paperille.

Ympäristöystävällisyys näkyi mm. monissa vaatekaupoissa osastoina, joissa myytiin kaupan tuotteita kierrätettyinä. Kaupunkitilassa huomasin useita merkkejä siitä, miten niistä on haluttu luoda turvallisia kaikille. ExCelin palautekyselyssä yksi arvioitava asia oli "I felt ExCeL put the appropriate measures in place to create a safe and secure environment". Alla on kuva metron kyltistä, missä on ohjeita seksuaalisen häirinnän uhrin tukemiseen. 

Kun kerron näistä kokemuksista tyttärelleni, hän kertoi suureksi hämmästyksekseni, miten nykyisin esimerkiksi kaikissa opiskelijatapahtumissa on häirintäyhteyshenkilöt ja turvallisen tilan periaatteet käytössä. Olen näistä sanoina kuullut, mutten ollut lainkaan ymmärtänyt, miten arkisia ja tavallisia asioita nämä ovat nykynuorten maailmassa. Teema näkyi myös messuilla. Moni taho tarjosi erilaisia kyselyitä, joilla voi säännöllisesti seurata koulun oppijoiden hyvinvointia. 

Poimintoja messuilta

Professori, kirjailija ja tunnettu puhuja Damian Hughes piti esityksen otsikolla High-Performance Thinking: The psychology of teamwork in Education. Hän nosti esiin viisi askelta kollegojen ja tiimien sitouttamiseen oppilaitoksissa. 

1. 
   Simplicity: Voin heittää yhden pallon ilmaan ja oppija saa sen kiinni. Hän varmaan saa pari kolme muutakin yhtä aikaa heitettyä palloa kiinni, mutta kun heitän yhtä aikaa kuusi, moni jää kiinni ottamatta. Hyvä metafora, mistä Suomessa puhutaan usein läpikäymisen pedagogiikan (ks. OAMKin video) nimellä.  
2. Tripwires: Jäämme niin helposti kiinni mentaalisiin malleihin ja teemme kuten aiemmin.
3. Emotios: Yksikään teko ei ole neutraali. Jokainen tekosi voi murtaa tai kehittää eteenpäin. Kun sinulta kysytään jotain, oikeaa vastausta vielä oleellisempaa saattaa olla tarjoamasi psykologinen turvallisuus. 
4. Practical: Jargonia vai ymmärrettävää sisältöä? Saavutettavaa kieltä! Esimerkkinä: Kuvittele mieleesi sanat: Pariisi, musiikki, Mona Lisa,  appelsiini ja oikeus. Muut ovat kuvina ymmärrettäviä ja melko samanlaisia meistä suurimmalla osalla, mutta oikeus on abstrakti. Mielikuva siitä vaihtelee kovasti ja sitä on vaikea jakaa.
5. Stories: Tarinankerronnan merkitys ja tuki muistamiselle.

ThingLink julkisti lisätyn todellisuuden ominaisuuden, joka toimii näin alkuun vain iOS-sovelluksen kautta - ensin kuville, syksymmällä myös 3D-sisältöjen kautta. Mainitsemisen arvoista on myös, että lähes 10 miljoonaan käyttäjää kerännyt ThingLink sai BETT-messujen palkinnon Award for the Best Digital Learning Product in Higher Education.

Tykästyin kovin ClassVR ja Eduversen standillä siihen, miten Eduversen avulla voidaan koota virtuaalilaseja käyttävän ryhmä yhteen sen omalla Expeditions-toiminnolla. Se näyttää toimivan samaan tapaan kuin Expeditions Pro -sovellus. Oppijat voivat liittyä mukaan vaikka mobiililaitteilla, myös ilman VR-laseja, vaikka yhteistyö ClassVR:n kanssa kannustaakin lasien käyttöön. Vaikka tällaiset palvelut usein pyritään myymään valmiiden sisältöjen avulla, tämä mahdollistaa myös omien esim. ThingLinkillä tehtyjen 360-sisältöjen tutkimisen.

Canvan kuviin saa ALT-tekstin eli kuvat voi jakaa saavutettavina. Canvassa on jo paljon muitakin tekoälypohjaisia työkaluja kuin tekstistä kuvaksi, tosin nämä muut työkalut eli Magic Write for Education toimivat vain Edu-lisenssillä. 

Googlen saavutettavuustyökalu Reading mode on tulossa Chrome-selaimeen. Nyt se on tarjolla selaimen lisäosana ja Android-sovelluksena. Kyse on samankaltaisesta työkalusta kuin Microsoftin syventävä lukuohjelma. Google esitteli myös The Future of Education -selvitystään. 

”Hello Matleena”, minua tervehdittiin aamulla Tottenham Court Roadin metroasemalla. Olin edellisiltana jutellut messualueelta keskustaan palatessa ruotsalaisopettajaryhmän kanssa ja seuraavana aamuna satuimme jälleen matkustamaan samalla metrolla. Aikamoinen sattuma, sillä metrojunia lähti kyseiseltä laiturilta neljän minuutin välein! Sain kutsun heidän kouluvierailulle, mutta niin monta alakoulua on jo tullut nähtyä, että valitsin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti messualueen.

Mitään ihan uutta ja järisyttävää en löytänyt. Monessa esityksessä kyllä painottui moderni oppimiskäsitys oppijasta aktiivisena toimijana, mutta sovellusrintamalla esiteltiin paljon myös opettajien ja oppijoiden kontrollin välineitä. Perinteisesti esillä oli paljon oppilaitos- tai kuntatasolla hankittavia järjestelmiä ja vähemmän yksittäisen opettajan valittavissa olevia sovelluksia. 

Pari kertaa huomasin jotain kiinnostavaa ja kun menen ständille juttelemaan, kävi ilmi, ettei tuotetta ainakaan Suomessa tarvita. Yksi niistä oli interaktiivinen video, minkä ideana on, että koulutarkastaja voi sen avulla tallentaa opettajan opetusta ja kirjata videon aikajanalle huomioitaan. Kun kerroin, että ei meillä tarvita tällaista työkalua, käynnistyi pitkä keskustelu suomalaisen koulutuksen näkemyksistä ja luottamuksesta opettajiin.

Toinen hieman samankaltainen työkalu on tarkoitettu siihen, että oppija voi sen avulla tallentaa oppitunnin puheena ja saada sen litteroituna. Oppija voi myös lisätä äänitallenteelle omia kommentteja tai muistiinpanoja kertaamisen avuksi. Kysyin, mitä opettajat tällaisesta tallentamisesta tykkäävät ja minulla vastattiin, että oppijat tekevät sitä joka tapauksessa, mutta tämän työkalun avulla se onnistuu turvallisesti koulun oman järjestelmän avulla.

Erillisten oppisisältöjen ohella VR-laseille on tarjolla rauhoittumiseen liittyvää sisältöä.  

IlonaIT:n perinteinen ilta suomalaisille British Museumissa

Tästäkin illasta moni jo matkaraporteissaan kirjoitti, joten en toista niitä, varsinkin kun tapahtumasta on kulunut jo pari kuukautta eikä kaikki ole enää tuoreessa muistissa. Itselle jäi mieleen mm. Ilonan uusi GDPR-sovelluskirjasto. Sinne on tulossa julkisesti näkyville liikennevalomerkit eri sovelluksiin. Kunnat ja oppilaitokset voivat sitten ostaa tarkempaa selvitystyötä. IlonaIT on jo aktiivisesti sitä webinaareissa esitellyt ja seuraava webinaari aiheesta on 14.6. 

Esillä oli myös Jekku - nuorten yrittäjyys kasvatuksen tueksi, joka löytyy Emill-sovelluksesta. Siinä lähtökohtana ovat yrittäjyystaidot kolmen kysymyksen kautta: Kuka olen? Mitä osaan? Kenet tunnen?  

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava ravisteli jälleen ajattelua liittyen mm. tekoälyyn, suomalaisen yhteiskunnan ja työn muutokseen. Me nähdään nyt paljon sellaista, mitä ihmiskunta ei ole ennen nähnyt, kuten tekoäly ja dronet Ukrainassa. Autoissa on jo avustimia, nyt tekoäly tarjoaa niitä aivan uudella tavalla myös ihmiselle ja ChatGPT on tässä vasta alkua. Uusissa toimintatavoissa tulee digi olemaan keskeisessä roolissa, mutta ennen kuin uutta nähdään, tapahtuu myös paljon vanhan hajoamista. Television kultakausi on takana ja paperisten sanomalehtien lukeminen vähenee. Mediaympäristö on kohta pelkkiä sivustoja, joista on osattava luoda oma oma mediaympäristö.

Viimeisen illan selfie Pretty Woman
-musikaalin jälkeen Thames-joen rannalla.

Koulusta tulee ”semivaikea kuukausipalkka-addiktio”, nauratti Ilkka Halava yleisöä. Mutta muutos on jo käynnissä, esim. Yhdysvalloissa jo neljä miljoonaa vuodessa luopuu palkkatyöstä ja siirtyy freelanceriksi (lähde: Statista). Oman kokemukseni mukaan on surullista, miten valmistautumaton suomalainen yhteiskunta on tähän ja erilaisiin epätyypillisiin työsuhteisiin. 

Omassa arjessa törmään ajoittain kahtiajakoon, että pitäisi olla yrittäjä tai palkansaaja, mutta muut vaihtoehdot unohdetaan ja kukin taho tekee sitten omia tulkintojaan meistä freelancereista. En voi luottaa edes siihen, että palkanmaksajat maksaisivat palkan tai palkkion, miten sitä kulloinkin nimitetään, siten kuin se on tarjouksessa sovittu ja laskussa muistutettu. Uudehko tulorekisteri onneksi auttaa tässä seurannassa.

Ennen kesälomaa minulla on edessä myös tarkistusurakka siitä, onko sovitut eläkkeet maksettu. Näitä ja väärin maksettuja palkkoja on ikävää jälkikäteen pyytää korjaamaan ja joka vuosi osa työnantajistani jättää korjaukset tekemättä. Toki suurin osa hoitaa nämä moitteetta, mutta paljon ylimääräistä vaivaa näistä freelancereille kertyy ja siksi en ihan jokaista virhettä edes pyydä oikaisemaan. 

Freelancer-haasteet ovat onneksi vain pieni osa tätä työtä ja viihdyn tässä roolissa erinomaisesti monistakin syistä. Freelancerina saan keskittyä itselleni mielekkääseen asiantuntijatyöhön, kehittää osaamista haluamaani suuntaan, tehdä ja päivittää aktiivisesti digipeda-materiaaleja ja blogata sekä ylläpitää monipuolista osaamista ja vaikkapa itse päättää, lähdenkö BETT-messuille ja yhdistänkö siihen lomaa vai en :)

Digikompassi ja digirohkeus viitoittavat tietä kohti tulevaa

Kuva: Geralt, pixabay.com

Nostan alle muutaman näkökulman kahdesta viime syksynä julkaistusta raportista. Digitaalinen kompassi visioi Suomen digikehityksen suuntaa ja arvoja. Digitaitoraportti puolestaan nostaa yhdeksi tärkeimmistä taidoista digirohkeuden, mitä tarvitaan, kun merkittävä osa digitaidoista opitaan itse kokeillen.

Puhuin näistä teemoista myös toukokuussa Kiipulan ja Liven UFO – Uudet fyysisvirtuaaliset oppimisympäristöt -hankkeen seminaarissa. Aamupäivän tallenne löytyy vielä muutaman päivän ajan hankesivulta, tässä myös diojeni linkki. Hankkeen materiaaleja sivustolle päivittyy alkusyksyyn asti.

Suomen digitaalinen kompassi painottaa digitaalista sivistystä

Valtioneuvoston selonteko: Digitaalinen kompassi (CC BY-SA, 2022) on Suomen visio digitalisaation edistämiseen vuoteen 2030 asti. Kukin EU-maa tekee oman digikompassinsa. Suomi julkaisi sen ensimmäisenä, voidakseen edelläkävijänä näyttää tietä muille. Raportti nostaa keskeisiksi arvoiksi seuraavat: kestävyys, luottamus, ihmiskeskeisyys, osallisuus, uudistuminen ja digitaalinen turvallisuus. 

Digitaalisesti osaava väestö on yksi digikompassin neljästä osa-alueesta ja tässä tarkastelen vain sitä. Digitaalisesti osaavan väestön yhdeksi tavoitteeksi on määritelty, että ”Suomi on digitaalisesti sivistynyt maa, jossa jokaisella on valmiudet digimaailmassa toimimiseen ja keskinäinen kunnioitus ja luottamus ovat korkealla tasolla.” Digitaalisella sivistyksellä on kolme ulottuvuutta. Ne liittyvät tiedolliseen, eettiseen ja yhteiskunnalliseen ulottuvuuteen. Meiltä edellytetään siis "tietoja ja osaamista, osallistumismahdollisuuksia sekä valmiuksia toimia aktiivisesti ja ilmaista itseään luovilla tavoilla ja turvallisesti digimaailmassa". Arvojen mukaiseen toimintaan ei riitä, että osaa ja tietää. Ne edellyttävät myös aktiivista toimintaa.

Digitaalisen sivistyksen lisäksi osaamistavoitteeksi on määritelty, että "digitaaliset perustaidot ovat maailman huippua ja ne vievät eteenpäin kestävää yhteiskunnallista kehitystä". Kolmas osaamisen tavoite on: "Digitaalinen osaaminen tukee innovaatioita, kilpailukykyä ja hyvinvointia. Koulutuksen ja tutkimuksen myötä syntyy yhteiskunnassa tarvittavaa asiantuntijuutta. Suomi on maailman tunnetuimpia ja houkuttelevimpia teknologia-alan koulutuksen, tutkimuksen ja investointien keskuksia sekä houkutteleva maa kansainvälisille digiosaajille. (Lue lisää Osaamisen strategisista tavoitteista ja avaintuloksista sivulta 28 alkaen.)

Digitaitoraportin teemana digirohkeus

Digi- ja väestötietovirasto kertoo digiosaamisen tilasta ja kartoittaa digituen tarpeita vuosittaisissa raporteissaan. Ensimmäisen digitaitoraportin (2022) teemaksi on nostettu digirohkeus. Se on itseluottamusta, jonka avulla uskaltaa kokeilla ja ottaa käyttöön digitaalisia laitteita ja palveluita tai kehittyä niiden käytössä. Se on uskallusta kohdata digitalisoituva arki. Se on myös luottamusta siihen, että epävarmuudet kyetään voittamaan ja kokeileminen ja oppiminen on mahdollista.

Kansainvälisesti vertaillen suomalaiset ovat osaavia, mutta epävarmoja digin käyttäjiä. 94 % sanoo, että nykyisin oletuksena on digiosaaminen, mutta me tarvitsemme tilaa myös osaamattomuudelle - aikaa ja tukea siihen, että vasta opettelemme meille uusia asioita. Itseluottamus on voinut saada kolauksia ja digistä on osalle tullut ahdistuksen lähde, mutta sitä ei pääse karkuun. Meillä kaikilla on kyky oppia ja me kaikki tarvitsemme rohkeutta digitalisoituvan arjen kohtaamiseen. Meillä jokaisella on myös oikeus pyytää apua.

Tärkein kannustin uusia digitaitojen opetteluun on siitä omaan arkeen saatava hyöty, Digioppiminen tapahtuu pitkälti itse kokeilemalla ja tekemällä, mikä edellyttää digirohkeutta. Kun aamulla avaat tietokoneen, et voi tietää, mitkä sovellukset ovat ennallaan ja mitkä ovat muuttuneet. Raportin mukaan kukaan ei ole aina digirohkea, vaan osaavillakin on pelkoja. Myös rohkeuteen kuuluu ymmärrys uhista ja niiden välttämisestä. 

Viime viikolla vietettiin Digitaitoviikkoa ja nyt tapahtumasivulta löytyy aiheesta useita tallenteita mm. digirohkeudesta, joka on raportin mukaan tärkeimpiä digitaitoja. Sitä kasvattavat alle listatut viisi asiaa. Miten sinä tuet läheistesi, kollegojesi ja oppijoidesi digirohkeutta?

Digirohkeutta kasvattavat:

• "Positiiviset kokemukset omasta kyvystä oppia ja ymmärtää​.
• Ymmärrys digitaalisista ja palveluista ihmisen palvelijana​.
• Ympäröivä tilanne, ilmapiiri ja oppimisympäristö: uskallus yrittää ja oppia​.
• Ihmislähtöiset ja käyttäjäystävälliset palvelut​.
• Luottamus siihen, että apua löytää tarvittaessa helposti ja heti, ja sitä saa sekä vapaa-ajalla että töissä."

Suosittuja ITK2023-tviittejä

Kuvakollaasista löytyy perinteinen hattu-selfie, sillä
puhujille annetaan perinteisesti hattu -
 tai joinain vuosina huivi.

Tässä bloggauksessa nostan esiin ITK-konferenssin suosituimpia tviittejä. Kopioin tviitit alle sen sijaan, että ne upottaisin. Sen verran epävarmuutta yhtiön omistaja Elon Musk on palveluun tuonut. 

Twitterin käyttö on ymmärrettävästi vähentynyt, mutta itse sitä edelleen käytön. Ei sille oikein korvaavaakaan palvelua ole ja tavalliselle käyttäjälle se toimii edelleen erinomaisesti, vaikka tulevaisuus onkin epävarma.

Olen monesti tutkinut eri tapahtumien tviittejä ja niiden perusteella nostanut esiin suosittuja teemoja. Edellisen ITK:n aikaan tein sen vähän perusteellisemmin otsikolla Mitä kuuluu Twitter? Case #ITK2022. 

Nyt kokosin tviitit nopeasti vain poimimalla alle Twitterin haun kautta tapahtuman suosituimpia tviittejä. Uudelleentviittaukset ovat tykkäyksiä arvokkaampia. Tviitit eivät ole missään erityisessä järjestyksessä. Teemoista vahvimmin esiin nousee tekoäly, mikä tuskin on kenellekään yllätys, kun ChatGPT:n julkaisusta on kulunut vasta puoli vuotta.

Suosittuja tviittejä tunnuksella #ITK2023

• @kontturi: Generation AI, 6 vuotta, 5,4M€ Rahoittajana @Akatemia_STN. Monitieteistä tutkimusta suomenkielellä suomalaisille oppilaille, opettajille ja muille AI-sukupolven osaamisen kanssa tekemisissä oleville. #generation_ai_stn #itk2023 (Kuva hankkeen somekanavista.)
• @LaruX: Jopas on jännä #ITK2023 .. tasan 20 vuotta sitten olin täällä ensimmäisen kerran. Silloin aiheenani oli mobiilioppiminen. Nyt edustan isoa @Akatemia_STN tekoälyhanketta joka onkin täällä hyvin vahvasti esillä. Tänään oli esitys digikillan päivässä. Huomenna jatkuu! #tekoäly
• @teemul: #ITK2023 Doctoral Consortium. Todella kiinnostavia väitöskirjatutkimuksia kaikista (?) Suomen yliopistoista ja Virosta. Osallistujat ainakin viittä eri kansallisuutta. Ei meillä ole mitään hätää.
• @leenapontynen: Huikean rohkea esitys @teemul #ITK2023. Mikä on hyvä lapsille, on hyvä myös meille muille.
• @MatleenaLaakso: Tämä kolmijako syöpynyt mieleen jo 1990-luvun sosiaalipsykan opinnoista. @teemul korostaa, että puutteita yhdessä voi korvata panostamalla muihin. #ITK2023 (Kuvassa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen oppimistympäristö.)
• @niemihugaerts: Kehitämmäkö klassista tietojenkäsittelyosaamista jättäen #tekoäly-osaamisen liian pienelle painotukselle? Molempia kyllä tarvitaan, mutta logiikka ja työkalut ovat erilaiset, muistuttaa @UefDigs Matti Tedre. #ITK2023
• @aulinikkanen: Tekoäly on vahvasti esillä #itk2023 Verkosto koostaa ensiapupakettia opettajille ja opiskelijoille. Kiitokset esityksestä Anne Rongas @arongas ja Lauri Ylä-Jussila! FB-ryhmä: https://facebook.com/groups/tekoalyoppimisentukena/… Tukiälytorstait alkavat ensi viikolla
• @EduCritical: #ITK2023-konferenssin päätöspäivänä @fin_sci:n @JohannaKaakinen kertoi episteemisistä tunteista ja ällistymisestä, @AnttonenRiikka tarinallisten opetusvideoiden herättämistä tunteista sekä @KKiili tunteista oppimispelien yhteydessä. @Akatemia_STN
• ITC@EduCritical: Olemme jälleen mukana huhtikuiseen ajankohtaansa palanneessa #ITK2023-konferenssissa: https://itk-konferenssi.fi Näyttelyosastollamme mukana myös @fin_sci-hanke - nappaa #kriittinen #lukutaito -oppimateriaalimme mukaasi ja tule kokeilemaan palkittua MediaWatch-peliä!
• @MatleenaLaakso: Hieno työskentely, millä myös moni oppilaitos hakenut kysynnän ja koulutussisältöjen yhteyksiä. Tekoälyn ja ihmisten yhteistyöllä onnistuu, kiitos @anupassi ja @HKetamo #itk2023 (Kuvassa merkkejä osaamistarveanalyysin kohdissa mitä opetan, pitäisi opettaa, haluaisin opettaa.) 
• @MatleenaLaakso: Nyt löydät #ITK2023-esitykseni (Opettajien webinaarikoulutukset) bloggauksen diasarjasta myös ChatGPT:n tiivistelmät noin 60 opiskelijan avoimesta palautteesta: https://matleenalaakso.fi/2023/04/opettajien-webinaarikoulutukset.html… #tekoäly
• @HeleMustikainen: @Heino1Olli Nykyiset ongelmat eivät enää ratkea pienen eliitin voimin. Poliittinen päätöksentekijä ei niitä ratkaise vaan meidän kaikkien on osallistuttava tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen. #ITK2023 (kuvassa Olli-Pekka Heinonen ja taustalla diassa tämän hetken haasteita.)
• @leenapontynen: Emme tule rajaamaan tekoälyn käyttöä opetuksessa, vaan kannustamaan sen käyttöön, kertoo @Heino1Olli #IB järjestön linjauksesta. Tämä summaa ajatuksen, jonka #itk2023 avajaisissa lausuin: teknologiaa ei hallita rajaamalla, vaan osaamisella ja sen valjastamisella oikeaan käyttöön.
• @VilleArvio: Tekoäly opetuksen tukena, 1 op -verkkokurssilta
  @jyu @uniofjyvaskyla'lla näkökulmia tekoälyyn opetuksessa: https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/ai-ja-chatgtp/etusivu… Oppimisalustana
  @it_jyu'n oma oiva TIM. @JYUavoin #digipeda #chatgpt #tekoäly #ITK2023
• @MatleenaLaakso Tekoälyopas #ITK2023 #digipeda Tällaisia hyviä linkkejä kokoan: http://padlet.com/matlaakso/ai #tekoäly (uudelleentviittaus koskien UNESCOn korkea-asteen tekoälyopasta.)

Katso ITK-konferenssiin liittyen myös

• ITK:n työpajapäivässä näkyy tekoäly -bloggaus
• Opettajien webinaarikoulutukset #ITK2023 -bloggaus
• #ITK2023 muissa somekanavissa
• Tavataan ITK:ssa ensi keväänä Aulangolla 17.-19.4.2024!

Tekoäly opetuksessa ja kirjoittamisen apuna

Craiyonilla voi luoda kuvia tekoälyn
avulla ilman kirjautumista. 

Tämä on kopio Pirkanmaan Osakkeen lukioiden ainetiimin blogissa tällä viikolla julkaisemastani kirjoituksesta. Vain oheisen kuvan vaihdoin toiseksi.

- - - - -

Yleensä huseeraan ainetiimien blogissa koordinaattorin roolissa, mutta nyt sain vierailla äidinkielen opettajien ainetiimissä kertomassa ja keskustelemassa tekoälystä ja etenkin suurista kielimalleista kuten ChatGPT:stä. 

Alla on esitykseni diat ja sitä ennen listauksena muutama keskeinen linkki tekoälystä ja opetuksesta. Iltapäivää jatkettiin tutustumalla Klassillisessa lukiossa vierailevaan pääkirjasto Metson pop-up-kirjastoon.

• Tekoäly oppimisen tukena -Facebook-ryhmä (viestejä voi lukea ilman kirjautumista).
• Tekoälyn opetuskäytön linkkivinkkien Padlet, jota jatkuvasti täydennän. Sieltä löydät hyperlinkkejä mm. sovellusten listauksiin, tekoälyoppaisiin ja myös muutamiin kokeiluihini ja bloggauksiin.
• Opetusalan webinaarilistaus. Kevään tekoälywebinaareja ja -tallenteita löytyy ainakin kohdista EduIdeas, Sulava, Tukiälytorstai ja ITK-webinaarit.
• Tylytätkö tekoälyä – vai oletko sille kiltti? Risto Linturin mukaan kohtelias saa Chat GPT:stä parempia tuloksia. Ylen uutinen 26.4.23, kirj. Mäntylä. (Linkki lisätty 29.4., kun sisältö liittyi tapaamisessa käytyyn keskusteluun.)
  
  

Opettajien webinaarikoulutukset #ITK2023

Kuva on kevään BETT-messujen
Canvan messuosastolta.

Tässä blogijulkaisussa kerron ITK-konferenssin esityksestäni otsikolla Opettajien webinaarikoulutukset - hyvät ideat jakoon! Siinä avasin toimivia käytäntöjä ja suosikkisovelluksiani webinaareina järjestettävien täydennyskoulutusten näkökulmasta. 

Löydät alta diat, joihin jälkikäteen lisäsin myös ChatGPT:n tiivistykset palautekyselyn avoimista vastauksista. Alta löydät myös linkkejä teemasta, ennakkowebinaarin tallenteen sekä palautekyselyn kysymykset ja muutamia ihania saamiani palautteita. 

-  -  -  -  -  

Tervetuloa ITK-konferenssin foorumiesitykseeni perjantaina 21.4. klo 12.00 (esityssali 14). Jaan kokemuksiani ja hyviä käytäntöjä opettajien täydennyskoulutuksista verkossa ja kerron osallistujilleni tekemäni kyselyn tuloksista. Alla on materiaaleja ja linkkejä esitykseeni liittyen. 

Olen perjantaina pienellä osuudella mukana myös klo 13 Areenalla puhumassa tekoälystä ja lisätystä todellisuudesta: AIXR 2023 - Tekoäly, laajennettu todellisuus ja robotiikka osana oppimista. ITK-raportoinnin aloitin jo eilisellä ITK:n työpajapäivässä näkyy tekoäly -bloggauksella. Lisäksi julkaisin koonnin suosituista tviiteistä (lisätty 2.5.2023). Muut muistiinpanoni tein julkisesti Twitteriin tunnuksella #ITK2023. 

Linkkejä ja lähteitä 

• ITK-webinaari tästä samasta teemasta 14.3. (tallenne 25 min).
• Tuore henkilöhaastatteluni Oppivan opettajan foorumilla.
• Julkisesti jaettujen webinaaritallenteiden YouTube-soittolista.
• Osallistujien tuotoksia kahdesta TAMKin OPH-rahoitteisesta avointen oppimateriaalien koulutuksesta (julkaistu 8/2022 & julkaistu 3/2023 sekä Ritva Kämärin interaktiivinen kuva TAMKin Pedagogin digitystä 3 op -koulutuksesta (CC BY-NC-ND).
• Älä estä itseltäsi chatin näkymistä verkkotapaamisissa! Katso ohje mm. Teamsin ja Zoomin käyttäjille. Vaihtoehtoina ovat kahden näytön käyttäminen tai PowerPoint Liven käyttö (ks. Microsoftin ohje PP-liveen).
• Minun oli tarkoitus tehdä tähän vielä videot webinaarien aloituksista (tutustuminen ja orientaatio) sekä opitun ja työskentelyn reflektiosta, mutta ne jäävät nyt aikapulan vuoksi toiseen kertaan. Ideoita näihin toki näkee jo nyt SlideShareen jakamistani dioista. 
• Kun etsit tarkempia ohjeita verkon sovelluksiin, ne löytyvät SpeakerDeckistä, YouTubesta tai tästä blogista sekä kootusti täältä diojen ja muiden ohjeiden sivulta.
  
  

Palautelomakkeen kysymykset

Säännöllisen kirjallisen palautteen keräämisen sijaan pyrin pitämään opitun ja työskentelyn reflektion keskeisenä osana webinaareja. Sitä kerätessäni hyödynnän erilaisia kysymyksiä, esimerkiksi: Mikä oli tärkein oivalluksesi tänään? Mitä jäät pohtimaan? Miten ryhmä on tukenut oppimistasi? Apuna voi käyttää kuvia, jolloin ohje on: Valitse kuva, joka kertoo jotain siitä, mitä tämän koulutuksen aikana opit. Kerro ääneen tai kirjoita chattiin kuvan numero ja yhdellä lauseella selitys. (Ks. listaus kuvakorteista). Tällainen reflektio onnistuu muutamassa minuutissa, jos käytetään lähinnä chattia. Toki välillä sille on syytä varata enemmän aikaa.

Toisinaan kerään perusteellisempaakin palautetta ja alla näet kysymykset, joilla sitä olen tänä lukuvuonna tehnyt. Lihavoitu kysymys on se kaikista tärkein. Palaute on hyvä kerätä nimellisenä, joskin mahdollistin senkin, että nimen voi jättää mainitsematta. 

• Nimi 
• Mitä koulutusta palautteesi koskee? (monivalinta)
• Koulutukseen kuului kahden tunnin webinaareja klo 14.30 alkaen. Jos muu kesto tai ajankohta olisi jatkossa parempi, niin mikä? (AMK-koulutuksessa klo 13 alk.)
• Miten koit Padletin oppimisympäristönä? Mitä hyvää ja mitä kehitettävää? TAMKin koulutuksissa voisi käyttää myös Moodle tai Howspace-alustaa. Olisiko niistä toinen ollut parempi vaihtoehto?
• Mikä koulutuksessa oli keskeisin oppi sinulle? Mikä edisti sinun oppimistasi?
• Mikä jäi askarruttamaan? Mitä olisit kaivannut toteutukseen, että koulutus olisi edistänyt paremmin sinun oppimistasi?
• Mitä haluat sanoa koulutuksen päättyessä itsellesi?
• Mitä haluat sanoa koulutuksen päättyessä Matleenalle?
• Minkä kokonaisarvosanan annat tälle koulutukselle? (0-7 tähteä; arviot olivat välillä 4-7, keskiarvo 6,4)
• Saako edellä olevia kommenttejasi käyttää esim. tulevien koulutusten markkinoinnissa, blogipostauksissa ja ITK-esityksessä Opettajien webinaarikoulutuksista?
  (Kyllä nimellä. / Kyllä anonyymisti. / Ei.)
• Sähköposti, jos haluat, että vastaan palautteeseesi / kysymykseesi.

Lämmin kiitos ihanista palautteista minulle  - kirjaan muutaman tähänkin muistiin mieltä lämmittämään :)

• "Olet innostava ja inspiroiva, todella helposti lähestyttävä ja lämmin ihminen. Jopa näin verkon välityksellä välittyi luonnollisuus, lempeä lämpö ja aito innostus omaan erikoisalaasi. Olet digi-ihminen, joka ymmärtää meitä vasta sinne matkalla olevia." - Helmi Koukka
• "Kiitos hyvästä oppimisilmapiiristä. Se on ollut parasta tässä. Olen osallistunut moniin digiohjauksiin ja opastuksiin työn puolesta. Usein niistä jää kiireen tuntu päällimmäiseksi - ei ehdi sulattelemaan oppimaansa. nyt on ehtinyt. Ja parasta on ollut myös nuo sun blogisivut missä voi käydä kertailemassa eri asioita. Hyvä oppimiskokonaisuus!"
• "Kiitos supermukavasta kurssista... hyvin jaksoi kuunnella, vaikka olikin aina iltapäivä. Väsytti kun aloitettiin, mutta oli virkeä olo kun lopetettiin :)" - Inka Weijo
• "Suuret kiitokset Matleena. Sinä olet innostanut ja inspiroinut minua digitaalisuuden tiellä. Toivottavasti jatkossakin saan seurata sinua eri kanavista, blogiasi sekä osallistua koulutuksiisi." - Miia Korhonen
• "Hienoa, että kaikki webinaarit olivat tallenteina. En olisi pystynyt osallistumaan koulutukseen ilman niitä. Olin ensimmäisen kerran koulutuksessasi muutamia vuosia sitten Hanasaaressa, ja sen jälkeen olen seurannut nettisivujasi säännöllisesti. Kiitos, että jaat kaikki vinkit avoimesti. Hyvää joulua!"
• "Ihailen sinun asiantuntijuuttasi! Sinun ääni on rauhoittava ja turvallinen. Äänelläsi luot oppimisympäristöön psykologista turvallisuutta. Ihailen rauhallisuuttasi ja ohjaustapaasi. Olet kannustava ja innostava kouluttaja. Merkittävää oli, että kyselit ja tiedustelit osallistumista opintoihin. Yhteydenotto antoi voimaa ja uskoa, että selviä näistä opinnoista, vaikka työ meinasi viedä mennessään. Haluan osallistua uudelleen sinun koulutuksiin. Kaunis kiitos opetuksesta ja ohjauksesta. Voi hyvin ja loistavaa vuotta 2023 sinulle!" - Saija Reijonen
• "Todella suuri kiitos työstäsi. Olen huomannut, että kaikki opetetut meille materiaalit ovat hyvin testattu aikaisemmin monien vuosien aikana. Se on arvokasta, kun joku on valmis jakamaan tiedot ja materiaalit muille."
• "Matleena on erittäin pätevä kouluttaja, hyvin opiskelijalähtöinen ja, kuten opettajalle sopii, aina on plan B-F takataskussa ;)" - Minna Markela
• "Kiitos, olet aina niin positiivinen, kannustava ja asiantunteva kouluttaja. Nautin tästä kurssista todella!" - Anu Lehtimäki

ITK:n työpajapäivässä näkyy tekoäly

Tämä viikko on jälleen ITK-konferenssin juhlaa Aulangolla. Moni aloitti uuden oppimisen ja opitun jakamisen jo tiistaina Keudan Murros-tapahtumasta, minkä erinomaisia puheenvuoroja itsekin innolla etänä seurasin sen minkä vain ehdin. Tähän kirjoitukseen kokoan ajatuksia, materiaaleja ja kokemuksia ITK:n työpajapäivästä. Olen siellä ensin vetämässä työpajoja ja iltapäivällä myös osallistumassa.  Päivitin kirjoitusta vielä työpajapäivän jälkeen. 

Julkaisin toisenkin ITK-kirjoituksen otsikolla Opettajien webinaarikoulutukset, liittyen omaan foorumiesitykseeni sekä koonnin suosituista tviiteistä (lisätty 2.5.2023). Muut muistiinpanot tein Twitteriin tunnuksella #ITK2023. 

Olen mukana myös pienellä osuudella Heikki Mäenpään kokoamassa esityksessä perjantaina klo 13 Areenalla, silloinkin teemana on tekoäly. Lisäksi kerron Uudet lukutaidot -ohjelmalle tekemästäni lisätyn todellisuuden opetuskäytön infograafista, jonka ruotsinnos julkaistaan pian. Lue lisää: AIXR 2023 - Tekoäly, laajennettu todellisuus ja robotiikka osana oppimista.

Tulevaisuutta oppimassa – Tekoälyavusteiset immersiiviset oppimisympäristöt oppimisen tukena -työpajat

QR-koodi 360-kuvaan Angra
de Heroismon kaupungista.

Digikilta järjestää jo perinteiseen tapaan valtakunnallisen digipedagogiikan päivän (ks. ohjelma) ITK:n yhteydessä jatkumona tutoropettajapäiville. Olen mukana pitämässä työpajoja ThingLinkin Henri Pennasen kanssa otsikolla Tulevaisuutta oppimassa – Tekoälyavusteiset immersiiviset oppimisympäristöt oppimisen tukena. Mikä muuttuu ja miksi muuttuisimme mukana? Esillä ovat mm. VR/360- ja 3D-sisällöt ja niiden opetuskäytön hyödyntämisen mahdollisuudet sekä lisätty todellisuus eli AR.

ThingLink julkisti ensimmäisen AR-version maaliskuun BETT-messuilla ja oletettavasti loppukeväästä pääsemme kaikki jo sen ensimmäistä versiota kokeilemaan. Myös tekoälystä keskustelemme, sillä sekin tulee - tai on jo tullut - monin tavoin erilaisten verkkosisältöjen luomisen avuksi ja on varmasti yksi kiinnostavimpia näkökulmia ITK:ssa.

• Työpajan esitys
• ThingLink-ohjekuvani esimerkkeineen (CC BY-SA)
• Huomaa ylänurkan linkki saavutettavaan ja englanninkieliseen sisältöön.
• Lisätty todellisuus (AR), vinkkejä perusopetukseen (CC BY-NC-ND), tekijöinä Matleena Laakso ja OPH:n Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma 2022.
• Angra de Heroísmo, Erasmus+-kurssilla Azoreilla, 360-/VR (oheinen QR-koodi).
• Alussa näkyy infopaneeli. Oppimistehtävissä siihen sopii orientaatioksi esim. tavoite ja työskenlyohjeet ja matkaraportissa tekijä ja linkit muihin materiaaleihin. Hanketuotoksissa infopaneeliin voi lisätä vaikka CC-lisenssin ja tiedot tekijöistä sekä rahoittajasta. 
• Tagit on lisätty myös pohjapiirrokseen eli kartalle, joka näkyy yläkulmassa.
• Puutarhavideon ensimmäinen osa on tekstitetty. 360-videon tekstittäminen onnistuu YouTuben avulla samaan tapaan kuin tavallisenkin videon tekstitys. 
• Meressä oleva tagi vie tekoälyn avustuksella luotuun 360-kuvaan. Se on tehty kirjautumattakin toimivalla Skyboxilla. 
• ThingLink-kuvat ovat katsottavissa myös VR-laseilla.
• 360-kuvaamisen opas, tehty ThingLink-skenaariona.
• 3D-mallin luominen kännykällä kuvaamalla
• Polycam (Android, iOS).
• Scaniverse (iOS).

Tekoäly oppimisen tukena -työpaja 

Myöhemmin iltapäivällä suuntaan Otavian työpajaan (ks. esittely), jota vetävät Kari A. Hintikka, Lauri Ylä-Jussila ja Anne Rongas. Ei varmasti ole kenellekään yllätys, miten kovasti teema tekoälystä oppimisen tukena kaikkia opetusalalla kiinnostaa. Työpajan menetelmänä on Erätauko-keskustelu, josta ole lukenut, mutta nyt on mielenkiintoista päästä se myös ensi kertaa kokemaan. 

Myös työpajan osallistujilla on mahdollisuus esitellä omia tekoälyyn liittyviä kokeiluita. Itse olen koonnut hyviä lähteitä ja vähän omia kokeiluitakin Padletiin: Tekoäly opetuksessa -linkkivinkkejä. Tulevia webinaareja ja tallenteitakin löytyy tämän blogin webinaarit-sivulta. Katso esim. tukiälytorstait 27.4. alkaen.

Tekoälytyöpajassa jaettuja ja siellä heränneitä ajatuksia

Kävimme johdannon (ks. työpajan diasarja) jälkeen antoisan ja kiireettömän keskusteluan tekoälyn ja etenkin ChatGPT:n käytöstä. Niistä tehtiin muistiinpanot, jotka on suunniteltu tiivistettäväksi ChatGPT:n avulla. Lisäksi tutustuimme mm. siihen, miten hyvä ChatGPT on esimerkiksi kurssi-ideoiden pallotteluun ja opintojaksojen yhdistelyyn, siitä löytyy esimerkki em. diasarjasta. 

Tällä hetkellä mietin, että hoksaanko läheskään kaikkea, mihin minun kannattaisi ChatGPT:tä tukiälynä käyttää? Tuntuu vielä vaikealta nähdä kokonaiskuvaa, mihin kaikkeen siitä olisi hyötyä. Keskustelussa nousi esille myös mahdollinen häpeä, kun ChatGPT:n avulla pystyykin tekemään jonkun palkkatyön huomattavan nopeasti. 

Esillä oli myös kysymys, tyhmentääkö kielimalli meitä vai tuleeko siitä ajattelun rikastaja. Kuinka riippuvaisiksi siitä tulemme? Entä kun tekoälystä tulee on sinun henkilökohtainen apuri, joka tietää sinusta valtavasti, mihin kaikkialle tiedot vuotavat ja toisaalta onko se sidottu sinuun henkilönä vai ovatko tiedot työnantajan omistamassa ympäristössä, jolloin ne joskus menettää.

Jäin myös pohtimaan, millaisen roolin haluan antaa ChatGPT:lle? Onko se vain kone, onko se sihteeri tai avustaja vai onko se mahdollisesti kollega, jonka kanssa voi heitellä ideoita ja jolta voi pyytää palautetta? Ja mitä tämä valinta kertoo minusta ihmisenä ja toisaalta siitä, miten kielimalliin suhtaudun ja miten sen kanssa vuorovaikutan? Jos se on sihteeri tai kollega, käyttö on perusteltua mm. siitä näkökulmasta, että yhteisöllinen oppiminen on parhaimmillaan yksin työskentelyä parempaa. Jos se on vain kone, käyttö on perusteltua siitä näkökulmasta, että teknologian hyödyntäminen työelämässä on tätä päivää :)

Täydennän tätä bloggausta vielä jälkikäteen ChatGPT:n tekemällä tiivistyksellä työpajan keskustelusta. 

 

Haastatteluni Oppivan opettajan foorumilla

Oppivan opettajan foorumi on suomalais-brittiläinen sivusto, jonka taustalla ovat opettajat ja opettajien kouluttajat TAMKista ja Iso-Britanniasta. Jori Leskelä, Sisko Mällinen ja Steve Hall ovat vasta luoneet sivuston, joten sitä ei vielä paljoa ole mainostettu. Sivusto on luotu kiinnostuksesta jakaa ajatuksia ja halusta luoda opettajien ja koulutukseen kytkeytyvien ihmisten yhteisö, jossa filosofiana on olla "aina kiinnostunut oppimaan lisää, aina valmis kuuntelemaan, miten muut asioista ajattelevat". 

Jori kutsui minut alkuvuodesta haastateltavaksi kotistudioonsa ja pitkä keskustelu on leikattu kahdeksi videoksi. Ne löytyvät kohdasta henkilöhaastattelut (alkuosa 33 min ja loppuosa 15 min). Kaikkiin haastatteluihin voi jättää kommentteja ja kysymyksiä videochat Flipin (ent. Flipgrid) avulla. Työkalusta voit lukea lisää aiemmasta Flip-bloggauksestani.

Foorumilla on englanninkielinen sisarsivusto Learning Teacher Conversation -sivustoon. Tarkoitus ei ole kääntää sisältöjä kahdelle kielelle, vaan tehdä samantyylisiä juttuja kahden maan ja kahden kielen näkövinkkelistä. Sieltä löytyy mielenkiintoinen Brian Joycen elämänkertahaastattelu. Hän on pitkään asunut Suomessa ja olen itsekin aiemmassa työpaikassani päässyt hänen englannin tunneilleen. 

Jori Leskelä ja minä keskustelemme opetuksesta.

Nämä haastattelut sopivat hyvin myös johdannoksi perjantain 21.4. klo 12 ITK-konferenssin esitykseeni, mistä julkaisen keskiviikkoiltana bloggauksen Opettajien webinaarikoulutukset. Tervetuloa kuulolle!

Haastepallot seminaarin menetelmänä

Haastepallo-työskentelyn viimeisessä vaiheessa
pohdimme haasteita pienryhmissä.

Edellisessä Nordic Bett -bloggauksessa kerroin Atean seminaarin sisällöistä ja suomalaisten matkaraportit -koonnista voit lukea laajemminkin BETT-messumatkan kokemuksista. 

Tässä kuvaan seminaarissa käytetyn menetelmän, jonka nimesin haastepalloiksi. Se sopii seminaariyleisön aktivointiin ja paneelikeskustelun virittäjäksi. Tein aiheesta myös lyhyen videon tekoälyä hyödyntävän Lumen5-sovelluksen avulla.

Seminaarissa paperipalloista puhuttiin myös lumipalloina. Itse olen tottunut sitä sanaa käyttämään toisesta työskentelytavasta, jonka myös alla lyhyesti esittelen.

Lumipallo-menetelmä

Jokainen kirjoittaa paperin yläreunaan kysymyksen ja antaa sen sitten piirissä tai rivissä seuraavalle. Tämä vastaa kysymykseen ja antaa sen jälleen seuraavalle, joka täydentää vastausta, tuo siihen uuden näkökulman tai muuten kommentoi ajatusta. Jos istutaan piirissä, kommentointi jatkuu, kunnes jokainen saa oman paperinsa takaisin. Jos istutaan luentosalissa, paperi voidaan antaa kuudelle seuraavalle, minkä jälkeen paperi vastauksineen palautetaan kysymyksen kirjoittajalle. Lumipallomenetelmää voi käyttää esimerkiksi alkuvirityksenä käsiteltävään teemaan, esityksestä heränneiden kysymysten pohtimiseen tai keskeisten teemojen kertaamiseen.

Seminaarin haastepallot

Alla kuvaan työskentelyn vaiheet listauksena kuten se Nordic Bett -seminaarissa toteutettiin. Näin toteutettuna se antoi tilaa koetuille haasteille, viritti paneelia yleisöä kiinnostavien teemojen äärelle ja lopuksi tarjosi keskustelunaiheita pienryhmiin. Listauksen asiat löydät myös lyhyeltä videolta, 

1. Osallistujia pyydettiin kirjoittamaan papereille seminaarin teemaan liittyviä haasteita, joita he ovat kohdanneet (yksi haaste/paperi). Pois jätettiin ajan tai rahan puutteeseen liittyvät haasteet.
2. Jokainen rypisti paperinsa palloksi ja sulki sen nyrkkiinsä. Sitten pallot heitettiin yhtä aikaa korkealle ilmaan. Sitten jokainen poimi lattialta muutaman pallon ja luki sen. Otettiin hetki aikaa pohtia haasteita ja jutella niistä vieruskaverin kanssa.
3. Panelistit saapuivat ja pallot heitettiin estradille. Kukin esittäytyi lyhyesti ja poimi samalla yhden haasteen lyhyesti kommentoitavaksi.
4. Paneelin puheenjohtaja johdatteli keskustelua haasteista nousevien kysymysten kautta. Kukin panelisti nosti vielä toisenkin haastepallon kommentoitavaksi. Paneelin päätteeksi panelistit heittivät pallot takaisin yleisölle.
5. Yleisö keräsi lähimmät pallot ja siirryttiin nimilapussa mainittuun pienryhmään. Keskusteltiin hetki pienryhmän keräämistä haasteista ja siitä, miten ryhmän jäsenet ovat niitä omissa organisaatioissaan ratkaisseet. Jokainen ryhmä kirjasi ylös muutaman ratkaisun tai vinkin ja jakoi sen sähköisellä alustalla koko ryhmälle. Tähän voi käyttää esim. Mentimeteriä, Flingaa tai Padlettia.
6. Seminaarin järjestäjä voi lopuksi kerätä haasteet ja koota ne yhteen.

Tein listauksesta videon Lumen5-työkalulla, jonka peruskäyttö onnistuu maksutta. Lumeniin voi viedä tekstin linkillä tai tekstinä. Kun olet valinnut mallipohjan, saat automaattisesti luodun videon. Tekoäly pyrkii löytämään sinulle sopivan kuvituksen, jota voi toki itsekin muokata. Videoon voi äänittää selostuksen, lisätä musiikin ja monin tavoin muokata automaattisesti tehtyä videota. Tämä on ensimmäinen sillä tekemäni video ja erittäin helppo käyttää. Valitettavasti ilmaisversio mahdollistaa jakamisen vain linkillä.

Katso Haastepallot-animaatio (1:26 min) tästä linkistä. 

Nordic Bett -seminaari

Anne Bamfield (oik.) haastaa pohjoismaisia panelisteja. 
Suomea edusti Norssin Teija Paavilainen.

BETT-opetusteknologiamessut keräsivät viime viikolla Lontooseen yli 40 000 opetusalan ammattilaista. Olin mukana seitsemättä kertaa ja kokoan perinteisesti yhteen suomalaisten matkaraportit. 

Tapahtuman yhteydessä järjestetään runsaasti erilaisia oheistapahtumia. Keskiviikkona osallistuin Atean Nordic Bett -seminaariin. 

Pohjoismaisia tapaamisia messujen yhteydessä on järjestetty aiemminkin, mutta yhtä perinnettä niille ei ole. Nyt pohjoismaiset Atean edustajat järjestivät seminaarin yhdessä The Science Museumissa ja saattavat hyvinkin tehdä siitä perinteen. Osallistujia oli 260, joista sata suomalaisia. 

Tapahtuman hashtagina oli #AteaLondon. Minä ja moni muukin jakoi viestejä mm. Twitteriin, mutta kokosin allekin muutaman ajatuksen päivästä. Myös alle upotettu Atea EDUn video ensimmäisestä messupäivästä (2:37 min) kurkistaa päivän tunnelmiin. 

 

Seminaaripäivän aloitti Lontoon sivistysjohtaja Anne Bamford, joka tuntee hyvin myös pohjoismaisen koulutuksen ja yhteiskunnan. Niissä lapsuutta arvostetaan ja jo lapset saavat olla aktiivisia kansalaisia. Pohjoismaissa ymmärrämme lapsuuden ja leikin olevan tärkeää itsessään. Britanniassa pidetään niin tärkeänä opettaa lapsille kouluvalmiuksia, että leikille ei jää tarpeeksi aikaa. Ymmärrys leikin merkityksestä lapsen kehityksessä puuttuu ja liian usein painotetaan tulevaisuuden taitoja näkemättä tämän hetken arvoa ja samalla sitä, miten vapaa leikkikin opettaa tärkeitä taitoja.

Bamford totesi, että vasta kun Lontoon köyhin ja huono-osaisinkin lapsi voi käyttää teknologiaa kuten muutkin, hän on onnistunut työssään. Hän nauratti yleisöä kertomalla, että esittelee usein erilaiset projektit pilotteina. Jos ne toimivat, kaikki unohtavat, että niiden tuli olla vain pilotteja. Jos ne eivät suju, voi aina vedota siihen, että tämähän oli pilotti. Viimeisenä hän kehotti katsomaan tulevaan: "Do not talk about best practises, talk about NEXT practises."

Opetuksen asiantuntija Abdul Chohan nosti esiin mm. World Economic Forumin määrittelemät tärkeimmät taidot vuodelle 2025. Löydät ne lueteltuna tämän artikkelin kuvasta: These are the top 10 job skills of tomorrow – and how long it takes to learn them (2020). Taidot liittyvät ongelmanratkaisuun, itsesäätelytaitoihin, yhteistyötaitoihin ja teknologien käyttöön

Islantilainen opetuksen asiantuntija Ingvi Hrannar Ómarsson tiivisti kaksi edellistä puheenvuoroa hienoihin piirroskuviin. Omassa puheenvuorossaan hän nosti esiin viisi opetuksen väärinkäsitystä: Leikkiminen ei ole oppimista, Oppiminen tapahtuu istuen ja lapsesta asti muodollisessa koulutuksessa. Kilpailu toimii yhteistyötä paremmin. Mitataan sitä mitä on helppoa mitata sen sijaan, mitä on tärkeä mitata. Oppiminen tapahtuu lähinnä lukemalla.

Standardisoidut testit eivät kerro mitään esimerkiksi luovuudesta, yhteistyötaidoista, uteliaisuudesta, mielikuvituksesta ja motivaatiosta. Siksi Islannissa pyritään niistä kokonaan eroon ja panostetaan koulujen monipuoliseen tukemiseen eri tavoin, mm. tarjoamalla hyvät oppimateriaalit ja tukemalla hyvinvointia. Yhtenä vaihtoehtona on opettajille vapaaehtoinen ns. "assessment toolbox", jota ei saa käyttää oppijoiden tai koulujen väliseen julkiseen vertailuun.

Moni päivän puhuja korosti leikin merkitystä ja arvioinnin muuttamisen tärkeyttä. Myös Pisaa ollaan muuttamassa, sillä se ei mittaa oikeita asioita, esimerkiksi edellä mainittuja vuoden 2025 tärkeimpiä taitoja. Pohjoismaille yhteistä on myös ymmärrys luovuuden ja kädentaitojen merkityksestä. Niitä tarvitaan monissa oppiaineissa ja ammateissa ja harjoitetaan muun muassa STEAM-teemoja opittaessa.

Ómarsson painotti, että älykkyys ja luovuus eivät ole vaihtoehtoja vaan kulkevat käsi kädessä. Kun verrataan keskivertotutkijaa Nobel-tutkijaan, jälkimmäinen on kaksi kertaa todennäköisemmin myös harrastelijamuusikko, seitsemän kertaa todennäköisemmin visuaalisen alan taiteilija, 12 kertaa todennäköisemmin kirjoittaa esimerkiksi novelleja ja on 22 kertaa todennäköisemmin harrastajanäyttelijä, tanssija tai esiintyjä (lähteenä Root-Bernstein 2008).

Seuraavassa bloggauksessa esittelen seminaarissa käytetyn haastepalloiksi nimeämäni menetelmän. Se sopii seminaariyleisön aktivointiin ja paneelikeskustelun virittäjäksi.

BETT2023 - suomalaisten matkakertomukset

Bett-messut on hyvä näköalapaikka
opetusteknologiaan sekä oivallinen
verkostoitumispaikka.
Kuva: Andreaschitz, Pixabay.

BETT-opetusteknologiamessut järjestetiin Lontoossa 29.-31.3.2023. Ensi vuonna tapahtuma palaa perinteiseen alkuvuoden ajankohtaan 24.-26.1.2024. Tapahtuma on alansa suurin ja kerää perinteiseen tapaan paitsi satoja suomalaisia, myös yli 40 000 osallistujaa 150 maasta.

Alta löydät vuosittaisen tapahtuman keskeisiä some-kanavia ja kevään mittaan täydentyvän ja jo 10. koonnin suomalaisten matkakertomuksista. 

BETT-messuihin kuuluu laaja näyttelyalue (mm. yli 600 yritystä), monenlaisia esityksiä ja palkittavien sovellusten esittelyitä. Isoimmilla ständeillä pyörii tauotta tietoiskuja. Tapahtumaan kuuluu myös runsaasti oheistapahtumia, kuten työpajoja, kouluvierailuita ja kutsuvierasseminaareja. Tarjontaa on valtavasti, joten enemmän saa irti, jos suunnittelee etukäteen, mitä haluaa nähdä. Mukaan kannattaa mahduttaa myös suurimman lavan Arenan puheenvuoroja.  

Moni suomalainen ja Suomessa toimiva yritys järjestää BETT-viikolla omia tapahtumia Lontoossa. Näistä pysyt parhaiten ajan tasalla liittymällä Suomalaiset BETT-messuilla Facebook-ryhmään ja tietysti myös kyseisten yritysten asiakasviestinnän avulla. Tässä muutama esimerkki:

• Atea EDU mukana BETT 2023 -tapahtumassa, hashtag #AteaLondon
• Cloudpointin tapaa ja tutustu -tapahtuma torstaina.
• Edu Ideas -tapahtumat BETTissä.
• IlonaIT Oy:n BETT2023 -sivu & BETT 2023 -ryhmä emill-sovelluksessa.
• Itslearning: Innovation Summit.

Verkkosivuja ja vinkkejä

• BETT-messut Lontoossa -verkkosivu
• Ohjelma ja Official Preview Guide! Arenan puheenvuorot alkavat jo ennen näyttelyaleen avautumista klo 10 (ks. aukioloajat).
• Suomalaiset BETT-messuilla -Facebook-ryhmä: käytännön vinkkejä, kutsuja tapahtumiin, seuraa, kimppakyytejä, opitun jakamista jne.
• Hashtagit: #BETT2023 ja suomeksi #finnbett, käytössä myös mm. #BettUK. 
• Bett Global: Twitter, Facebook, LinkedIn, Instagram ja YouTube.
• Tapahtuman mobiilisovellus (Bett Show: Android & iOS). 
• Ennakkoilmoittautuneiden liput sähköpostitetaan 21.3. Jälki-ilmoittautuminen verkossa onnistuu ennakkotiedoista poiketen maksutta.  
• Paikkana on aiempien vuosien tapaan ExCel, mutta tällä kertaa vain sen itäpääty. Näin ollen lähin asema on DLR:n Prince Regent. Myös uudella Elizabeth Linellä pääsee perille Custom House for ExCeliin asti. Se kulkee mm. British Museumin viereisen Tottenham Court Roadin kautta Heathrown lentokentälle. (Rautatielakot on peruttu).
• Excelissä on hyvä nettiyhteys nimellä "_ExCeL free Wi-Fi". Kirjautumisvaihtoehdot ovat "our standard log in" tai LinkedIn, Facebook tai Twitter."
• Lontoo ei enää ole EU-alueella, joten mobiilidata on varsin arvokasta.
• Edellisten vuosien matkaraportit; 2012 ja 2014 sekä 2015 ja 2016 ja 2017 ja 2018 ja 2019 ja 2020 ja 2022 

Suomalaisten matkakertomukset, bloggaukset ym.

Listaus päivittyy aktiivisesti loppukevään. Poimin tähän linkit em. suomalaisten FB-ryhmästä ja Twitterin #finnbett-tviiteistä. Voit myös jakaa linkkisi suoraan minulle tai lisätä sen kommentteihin. Kiitos, jos linkität tämän koonnin omaan matkaraporttiisi! 

• Atea Edu: Bett-messut 2023 - päivä 1, päivä 2 ja päivä 3 -videot.
• Bittejä maailmalta: Turun kaupungin kasvatuksen ja opetuksen blogi
• ITK-foorumiesitys 20.4.: Terveisiä Bett 2023 -tapahtumasta 
• Tekoälyn tuulahduksia, Antti Huttunen
• Liikuntaa ja sporttia, Jouni Paakkinen
• Bett 2023, ensikertalaisen silmin, Anne Suonvieri
• Kannustetaanko riittävästi ja MIKSI??? Suvi Aflecht
• Cloudpoint Oy: Google for Educationin kuvaterveiset 2023 BETT-messuilta
• Laakso Matleena: 
• Nordic Bett-seminaari 
• Haastepallot seminaarin menetelmänä (Nordic Bett)
• Lontoon parlamentin kautta puutarhamuseoon (puutarhablogi)
• BETT2023: Kaksi messupäivää ja Ilonan seminaari
• Tulossa: Lontoon konsertteja ja nähtävyyksiä tms.
• Tulossa: Kew Gardensin vierailu (puutarhablogi)
• Moilanen Hannu: BETT 2023-matkaraportti 28-31.3.2023
• Mäkelä Matti & Muurimäki Riikka: SeAMK Digipedatiimin terveiset BETT-opetusteknologiamessuilta Lontoosta
• Rantamäki, Oona: Savonia-artikkeli: Bett 2023 Lontoo – Terveisiä opetusteknologian aallonharjalta
• ThingLink Oy: ThingLink wins 2023 BETT Award for the Best Digital Learning Product in Higher Education
• Tuominen Suvi: Muuttaako tekoäly opettajan työtä? Kirjoitus on samalla osa 1. Humakin Tekoälytiistai-blogisarjasta.
• 
  
•  
•