Footprints across Europe

Akaan lukio on mukana Erasmus KA2 -hankkeessa Footprints across Europe. Sen puitteissa opettajat ja opiskelijat Suomesta, Puolasta, Englannista, Ranskasta ja Turkista tapaavat toisiaan vieraillen vuorotellen toistensa luona. Akaan seudun YouTube-kanavalta löytyy mm, suomalaisten pohdintaa kulttuurieroista. Minä pääsin mukaan Akaan tapaamiseen pariksi päiväksi vetämään digipajaa sen valinneille opettajille.

Yhteiskuvassa turkkilaisen tiimin kanssa

Alla vähän itselleni muistiin ja etenkin teille muille Suomen koulujärjestelmää esitteleville jakoon muutamia ideoita ja materiaaleja. Tärkeimpiä linkkejä vein myös tähän Padletiin, johon osallistujienkin oli tarkoitus kirjoittaa muistiinpanoja. Jaoin Padletin remake-oikeuksin eli voit kopioida sen itsellesi ja muokata siitä oman version tai sittten täydentää tuota Padletia.

Materiaalia Suomen koulujen esittelyyn

Oletin löytäväni OKM:n tai OPH:n sivulta ja SlideSharestakin helposti useita CC-lisensoituja diasarjoja (pdf-esitteiden tai verkkosivujen sijaan), joista muokkaisin oman versioni. En kovin usein kouluta englanniksi, joten aiempia omia dioja (ks. In English -sivun alaosa) piti runsaasti muokata tätä varten.

Facebook tuli tässäkin avuksi ja sain etenkin Anne Ronkaalta runsaasti hyviä linkkejä, jotka löydät alle upotetun kysymykseni kommenteista. Nostan tässä esiin erityisesti Tarmo Toikkasen helmikuussa luoman Facebook-ryhmän: Finnish primary education and schools (Ask us anything) ja Virpi Britschgin YTL:n ylioppilastutkinnon esittelyn (pdf-muodossa ilman CC-lisenssiä 2015). Myös Sanna Ruhalahden yhdestä diasarjasta (2014) nappasin esitykseeni listauksen koulujärjestelmämme ominaisuuksista.



Akaasta menin suoraan ITK-konferenssiin, missä toiveet OPH:lle tulivat erään sen edustajan kautta puheeksi ja ehdotukseni CC-lisenssillä jaetuista koulujärjestelmää esittelevistä dioista otettiin hyvin vastaan. Niistä olisi eniten hyötyä, jos ne jaettaisiin powerpoint-muodossa ja CC-lisenssillä - joko oppimateriaalien epävirallisella lisenssisuosituksella CC BY-SA jaettuna, tai sitten vielä vapaammin CC BY-lisenssillä, mikä on julkishallinnon virallinen lisenssisuositus. Näin kenen tahansa olisi helppo hyödyntää diasarjaa ja muokata sitä juuri kyseisen kohderyhmän ja vierailun tai esityksen muun sisällön mukaan.

Ateneumista virtuaalilaseihin

Aloitimme ensimmäisen päivän Ateneumin kuvakorteilla niin että kukin kertoi valitsemansa kuvan avulla jotain itsestään, kotimaastaan tai koulustaan. Samalla suomalaiset taideteokset saivat uusia tulkintoja. Monen oli helppo samaistua lapsuusmuistoissaan Albert Edelfeltin Leikkiviin poikiin rannalla ja eräs italialainen valitsi saman taiteilijan Lapsen ruumissaaton kertoessaan meren yli saapuvista pakolaisista.

Digipajan aluksi tutustuimme Suomen koulujärjestelmään, sillä Pisan ihmemaa kiinnosti osallistujia kovasti. Alla olevat diat olivat taustalla ja etenimme aktiivisesti keskustellen ja eri maiden käytäntöjä verraillen. Kyseisistä maista selvästi eniten hajontaa lähes joka asiassa tuntuu olevan Englannissa, missä on kovin erilaisia kouluja.

Minulta kyseltiin paljon ihan suomalaisoppilaan arjesta ja niinpä toin jälkimmäiseen päivään kolmas- ja ysiluokkalaisen lukujärjestyksen ja muutenkin vähän täydensin diasarjaa esiin nousseiden kysymysten näkökulmasta. Osa diosta jäi vain taustamateriaaliksi, mutta niistä sitten löytyvät sovellukset, joita yhdessä kokeilimme. Virtuaalilasit eivät edellyttäneet kielitaitoa ja lisätyn todellisuuden sovelluksetkin avasivat digin mahdollisuuksia muutamille puhetta paremmin. Jaan diat teille parastettavaksi, niin sisältöjen kuin kielenkin suhteen ja mielelläni otan alle kommentteina ensi kertaa varten linkkejä hyvistä lähteistä. Mukana on paljon suoria lainauksia käyttämistäni ja hienosti käännetyistä lähteistä, joten kannattaa ensisijassa viitata alkuperäisiin lähteisiin,

Käynnissä Kahoot Jumble Euroopan maiden sijainnista.
Kisassa maat piti laittaa oikeaan järjestykseen:
idästä länteen tai pohjoisesta etelään tai suuruusjärjestykseen.

Suuri osa opetuksen digityökaluista on englanninkielisiä, joten niiden opettaminen onnistui kielen puolesta hyvin. Suurimmalla osalle monet Suomessa yleiset opetuksen sovellukset olivat vieraita.

Aloitimme parhaisiin työkaluihin perehtymisen selvittämällä, mitkä tämän ryhmän kokemuksen mukaan ovat parhaat sähköiset palvelut (alla dia nro 21). YouTube nousi ykköseksi ja turkkilaisten EBA-verkosto kakkoseksi. EBA (Educational Information Network) on ministeriön ylläpitämä kaikille opettajille ja oppijoille tarkoitettu sosiaalinen verkosto. Se tarjoaa tukea opettajille ja välittää monipuolisesti erilaista sähköistä materiaalia.

Oletan tällä viikolla sähköisiä kyselytyökalujaa kokeiltavan monessa koulussa ensi kertaa ja nehän sopivat hyvin Suomen tuliaisiksi, kun NMC:n opetusteknologiaraporteissakin sähköinen arviointi nousee esiin nimenomaa Pohjoismaisena trendinä. 

Footprints across Europe from Matleena Laakso

Scholae Futurum

Scholae Futurum - digitaalinen oppiminen, oppimisympäristöt ja toimintakulttuuri tulevaisuuden lukiossa –hanke käynnistyi tänään. Se on Turun yliopiston Brahea-keskuksen hallinnoima OPH-rahoitteinen täydennyskoulutushanke. Sen kaikki koulutukset ovat 2 op laajuisia: osa toteutetaan täysin verkossa, osaan kuuluu yksi lähipäivä Turussa. Työskentelen toukokuulle asti hankkeen kouluttajana, toisena kouluttajana toimii Pasi Rantala.

Koulutusten lisäksi tavoitteena on levittää digiosaamista myös vähän niille (lukio-)opettajille, jotka eivät ole ilmoittautuneet mukaan. Sähköisenä oppimisympäristönä toimii julkinen blogi, joten moniin koulutusten sisältöihin pääsevät kurkkimaan muutkin teemoista kiinnostuneet. Lähipäivät ja webinaarit on kuitenkin rajattu vain ilmoittautuneille. Toistaiseksi blogissa ovat esillä mm. kartta, mihin osallistujat merkkaavat asuinpaikkakuntansa (kiitos vinkistä Sari Auramo) ja Zoobe, minkä avulla voi esittäytyä sekä webinaarissa tuotettu yhteinen sanapilvi, mitä voit täydentää omilla ajatuksillasi tulevaisuuden lukiosta.

Jokaiseen koulutukseen on vielä muutama paikka vapaana. Ilmoittautumiset tapahtuvat hankkeen verkkosivujen kautta. Löydät meidät myös Facebookista.

Tämän päivän Kick-Off-webinaarin tallenne (ei enää saatavilla) on kaikkien aiheesta kiinnostuneiden katsottavissa. Ilmoittautumislomakkeen täyttämistä edellytetään myös tallenteen katsojilta, jotta heidätkin voidaan raportoida rahoittajalle eli Opetushallitukselle.

Webinaarin ohjelma on alla. Upotin alle vain omat diani, Heli Branderin diat näet tallenteen alusta ja Pasin diat ihan lopusta. Huomaa, että tallennetta voit helposti kelata, esim, jos sinua kiinnostaa erityisesti Pasin esittely sähköisten ylioppilaiskokeiden koulutuksesta, joka esitellään webinaarin lopussa.  

• 14:30 – 14:45 Tervetuloa koulutukseen - Scholae Futurum -hankkeen orientaatio ja toimintakäytännöt (Heli Brander, Turun yliopisto)
• 14:45 – 15:15 Inspiraatiopuheenvuoro (Matleena Laakso)
• 15:15 – 15:45 Koulutuskohtaiset lyhyet esittely (Matleena Laakso ja Pasi Rantala)

 

Scholae Futurum: Kick-Off from Matleena Laakso

Luentoaktivointi

Tampereen teknillinen yliopisto järjesti yhteistyössä Tampereen eOppimisen klusterin kanssa perjantaina 22.5. avoimen koulutuksen, missä olin puhumassa opiskelijoiden aktivoinnista luennolla."BYOD-ope" Antti Karvonen kertoi Ylöjärven erinomaisesta hankkeesta, missä kaikki kaupungin viidesluokkalaiset ovat hyödyntäneet mobiililaitteitaan osana koulutyötä. Tapahtuman Twitter-tunnus: #eklusteri ja puhujat @matleenalaakso ja @KarvosAna.

Ennakko-ohjeet

• Ota mukaan läppäri tai mobiililaite.
• Kirjaudu Twitteriin ja lataa Twitter-sovellus mobiililaitteellesi tai käytä sitä läppärillä selaimen kautta. Diasarja: Twitter opetuksessa ja ammatillisen verkoistoitumisen välineenä
• Lataa Notegraphy mobiililaitteellesi (iOS, Android), läppärillä se toimii selaimella. 
• Myös QR-koodin lukijasta on iloa, esim. QR Reader tai QR Code Reader. Lumiasta sovellus löytyy suurennuslasikuvakkeesta ja sitten silmän kuvasta.

Tozzl on sähköinen seinä luentojen,
opintojaksojen ja seminaarien
käyttöön.

Koulutuksen Tozzl.com-seinä

• Tozzl on digitaalinen muistiinpanotaulu, jonka löysin  Free Technology for Teachers -bloggauksesta tätä koulutusta valmistellessani. Olen vuosia käyttänyt todaysmeet.com-chattia. Tozzl on hieman monipuolisempi, mutta molemmat ovat erittäin helppoja eivätkä vaadi kirjautumista.
• Tozzl-seinältä löytyvät linkit tähän bloggaukseen ja yhteismuistinpanoihin. Mukana on myös chat ja Twitter-syötteet. Muitakin ominaisuuksia olisi voinut valita mukaan.
• Koska tämän koulutuksen oli tarkoitus esitellä erilaisia luentoaktivoinnin välineitä, kokeilimme useita päällekkäisiäkin palveluita. Käytännössä vuorovaikutus oli aktiivisinta Twitterissä, mutta paljon tapahtui myös Todaysmeetissä, jonka viestit ovat luettavissa kuukauden ajan. Osallistujat panostivat näissä chattailyyn ja Tozzl sekä yhteismuistiinpanot jäivät lähes hyödyntämättä. Luonnollisestikin silloin, kun kyse ei ole eri välineiden kokeilemista, yksi taustakanava riittää yhdelle luennolle.

Alla kuva Answergarden-palvelulla tehdystä sanapilvestä. Kysymyksenä oli, miten osallistujajoukko aktivoi luentojen osallistujia. Suurimmalla tekstillä ovat eniten vastauksia saaneet teemaat. "Teen kysymyksiä" oli mainittu 18 kertaa. Vastauksia oli kaikkiaan 128. Tässä linkki alkuperäiseen, joka ei enää ole muokattavissa.

Kuvassa AnswerGarden-seinälle lähetettyjä vastauksia kysymykseen, miten aktivoit luennon osallistujia.
About-kohdasta avautuu Google-haku jokaiseen mainittuun sanaan tai sanapariin.

Padlet-seinää kokeilimme pikaisesti koulutuksen loppupuolella ja sinne pyysin kirjoittamaan lupauksia siitä, mitä itselle uutta aktivointitapaa lupaa kokeilla. Jätän alkuperäisen seinän vielä muokattavaksi, mutta yhteenvetona kerrottakoon, että eniten mainintoja keräsi helppo ja pelillinen kyselytyökalu Kahoot, toiseksi suosituimmaksi nousi Twitter. Sekä Answergarden että Todaysmeet keräsivät molemmat lähes kymmenen mainintaa.

Nämä Notegraphy-tuotokset jaettiin Twitterissä.
Tekijöinä markka_ (vas) ja ElinaNarvanen (oik.).

Tapani mukaan minulla oli vähän liikaa asiaa pariin tuntiin, joten myös Notegraphyyn jäi aikaa kovin vähän. Sillä oli tarkoitus tehdä tiivistelmä tänään opitusta. Oikealla molemmat Twitteriin jaetut tuotokset. Katso halutessasi AdobeVoicella tekemäni 2 min. video Notegraphy opettajan työssä.


#eklusteri Twitterissä

• Aktiivisinta luonnollisesti oli Twitterissä koulutuksen aikana, mutta jonkin verran viestiteltiin sekä etukäteen että jälkikäteen. Followthehashag.com -sivuston mukaan, sunnuntai-iltaan mennessä oli lähetetty 156 tviittiä tunnuksella #eklusteri. Tviittaajia oli kaikkiaan 44 ja heistä peräti 83 % naisia. 
• 58 % tviiteistä oli itse kirjoitettuja, 31 % uudelleentviitattuja, 5 % vastauksia ja loput linkkejä tai kuvia. Potentiaalinen yleisö eli tviittaajien yhteenlaskettu seuraajamäärä (total audience) on 11 395.
• Uudelleentviitatuimpia (4-6 kertaa, max. tviitti/henkilö) tviittejä olivat seuraavat:
• Top 100 Tools for Learning 2014 -listauksesta saa myös paljon väline-ideoita omaan käyttöön: http://t.co/IhPnKlWGBk #eklusteri #BYOD #opetus
  — Virve Valtonen (@VirveValtonen) 22. toukokuuta 2015
• Nyt alkaa TTY:llä #eklusteri koulutus luentoaktivoinnista ja BYOD:sta. Yli 100 innokasta paikalla. pic.twitter.com/ulal09lkLp
  — Matleena Laakso (@MatleenaLaakso) 22. toukokuuta 2015
• "Opiskelijalle annettava tilaisuus syventyä asiaan", sanoo @KarvosAna "45 minuutin pätkiminen pätkäisee myös innostuksen." #BYOD #eklusteri
  — Paula Pihlus (@LaPauPih) 22. toukokuuta 2015
• Opiskelijoiden aktivointi luennoilla 22.5.15 by @MatleenaLaakso #aktivointi #eklusteri http://t.co/vGaXiChgti käyttäjältä @SlideShare
  — Santeri Repo (@SanttuRepo) 22. toukokuuta 2015
• Chat-kanavilla ja vähän ääneenkin pohdimme sitä, miten miten estää oppimistilanteessa keskittymisen herpaantuminen, kun tarjolla on monta kiinnostuksen kohdetta: Twitter/chat, opettaja, valkokangas jne? Aktiivitviittaajana minulla on tästä paljon omia kokemuksia ja se voisi olla uuden bloggauksen aihe. Kysymys kuitenkin kuuluu nyt, että onko tätä teemaa tutkittu? Onko tästä jossain perusteellisempaa tietoa kuin mutua? Se varmastikin on selvä, että sekä oma oppimistyyli että motivaatio aiheen opiskeluun vaikuttavat. Nuorista sanotaa, että he ovat taitavampia monikanavaisessa työskentelyssä, kun ovat siihen tottuneet. Jos tiedät aiheesta tutkimuksia tai muuten hyviä kirjoituksia, linkkaathan ne alle kommenttteihin, kiitos! 
• Sen verran aktiivista ja innostunuttakin tviittaminen oli, että haastan eOppimisen klusterin jatkossakin hyödyntämään Twitteriä koulutuksissaan. Ilmoittakaa hashtag jo kutsussa ja muistuttakaa siitä tilaisuuden alussa. Ei se sen kummempaa vaadi.

Pysy ajan tasalla

• Erilaisten koulutusten ja seminaarien ohella opetusalan väelle on tarjolla paljon ideoiden jakamista ja täydennyskouluttautumista verkossa. Suomalaiset perus- ja toisen asteen opettajat ovat hyvin löytäneet ammatilliset Facebook-ryhmät, samoin osa korkea-asteen opettajista. Opeverkostojen sivulle on koottu noin 130 erilaista FB-ryhmää sekä erinomaisia opetusalan blogeja. Niistä pääsee hyvin liikkeelle ja varmasti löytää polkuja eteenpäin. Tässä myös Twitter on suureksi avuksi. Otapa seuraavaksi seurantaan #eklusteri-tunnuksella tviittaavat pirkanmaalaiset!
• Ylläpidän tässä blogissani sivua webinaareista. Sinne kokoan tvt:n opetuskäytön verkkoseminaareja ja niiden tallenteita. Vielä touko-kesäkuussakin on paljon tarjontaa.

Alla ensin tämän koulutuksen diat ja niiden alla huhtikuinen diasarjani TTY:n opettajien koulutuksesta, missä perehdyimme korkea-asteen opetusteknologioihin, trendeihin ja haasteisiin.

Opiskelijoiden aktivointi luennoilla 22.5.15 from Matleena Laakso

Opetuksen uusia tuulia, TTY from Matleena Laakso

Julkaisuja tvt:n opetuskäytön tulevaisuudesta

Alla diasarja, minkä kanssa olin yliopisto-opettajien kokouksessa kertomassa ja keskustelemassa, missä tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäytön kanssa nyt mennään. Mukana on myös II asteen näkökulmaa, sillä sieltähän vastaosa opiskelijoista tulee. Jo nyt suuri osa lukiolaisista on tottunut käyttämään opiskelussa mobiililaitteita päivittäin. Päätös sähköisiin ylioppilaskokeisiin siirtymisestä on saanut lukio-opettajat ymmärtämään, ettei kukaan voi jäädä tästä muutoksesta syrjään. Mutta miten on korkea-asteen laita?

Alla mainitut NMC:n raportit nostavat korkea-asteen päätrendeiksi kaikkialla läsnä olevan sosiaalisen median sekä oppimisparadigman muutoksen. Tvt:n ammatillinen hyödyntäminen ei enää ole joku sivujuonne tvt:stä kiinnostuneille, vaan se koskee jokaista opettajaa, jokaista professoria ja ennen kaikkea jokaista vasta työelämään siirtymässä olevaa.

YouTubesta löytyy tuore videokatsaus sosiaalisen median vallankumouksesta #Socialnomics 2014 by Erik Qualman (3:18). Videosta on tehty myös mehukas parodia: Social Media Revolution (parody) (1:56). Nämä videot toimivat hyvin keskustelun käynnistäjinä. Opeverkostojen kautta löytyy erinomaisia keskusteluita ja lähteitä eteenpäin sekä vertaistukea. Facebookin osalta lista on laajin, mutta muualtakin verkostoja löytyy. Tvt:n opetuskäytön webinaarien eli verkkoseminaarien listauksen löydät nykyisin tästä blogista. Webinaarit ovat parhaasta päästä, kun haluat helposti ja nopeasti oppia uutta kokeneemmilta kollegoilta. Moni webinaari on opetusalan hankkeen tarjoama eikä osallistuminen vaadi videoneuvottelun osaamista.

The New Media Consortium (NMC) kuvaa itseään kansainväliseksi opetusteknologian asiantuntijoiden yhteisöksi. Se tuottaa verkkoon hyviä julkaisuja, mm. vuosittaisia raportteja eri kouluasteille ja museokasvatukseen, osin maa/aluekohtaisesti. Näkökulmana on teknologian vaikutukset oppimiseen. Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa ottaa aikaa alkuperäisten julkaisujen lukemiseen, diasarjassa on vain muutama tiivistys. Lyhenteet ovat englanninkielessä ainakin itselleni kompastuskivi, joten tässä avuksi muutama:
- HE = Higher education
- STEM = Science, Technology, Engineering and Mathematic
- K-12 = esi- ja perusopetus sekä II asteen nuorisokoulutus (Kindergarten through 12th grade).

Tvt opetuksessa from Matleena Laakso