10. mobiilikesäkoulu tutustutti maatalouteen

Navetassa seurataan digitaalisesti mm. lehmien lypsyaikoja
ja -määriä, märehtimistä ja kiimaa.

Johanna Salmia esitteli Zapparin lisätyn todellisuuden
sovelluksella tehtyä infopakettia karjataloudesta
ja ilmastonmuutoksesta.

Viime viikolla järjestettiin jo kymmenes Mobiilikesäkoulu ja palattiin tapahtuman juurille Tammelan Mustialaan. Paikan juuret ovat vielä kauempana, sillä Mustialassa on järjestetty maatalousalan koulutusta jo 1840-luvulla. Nykysiin kampuksella opiskelee HAMKin ja Hämeen ammatti-instituutin opiskelijoita.

Kahden päivän ohjelma pyöri toimintapisteiden ympärillä ja ne kattoivat lukuisia opetuksen digiteemoja. Kerroin Riikka Marttisen ja minun toimintanpisteestä aiemmassa bloggauksessa otsikolla Mobiilikesäkoulu: lisätty todellisuus opetuksessa ja hoivatyössä. Verkosta löydät kaikkien toimintapisteiden kuvaukset ja materiaalilinkkejä. 

Mustialan opettajat tutustuttivat halukkaita tämän päivän maatalouden oppimisympäristöihin. Pääsin tutustumaan neljä vuotta sitten rakennetun navetan ja sen lypsyrobotin toimintaan ja muuhunkin teknologiaan. Ja silittelemään söpöjä vasikoita :)

Pääsin myös ensi kertaa ajamaan traktoria sekä istumaan ohjaajan paikalle peräti 1,5 cm tarkkuudella automaattiohjauksella kulkevaan traktoriin. Siinä määrittelin vain suunnan - eteenpäin tai taaksepäin - ja varmistin, että automaattiohjaus pysyy päällä. 

Sinisellä traktorilla sai ajaa itse,
punainen toimi automaattiohjauksella.

Mielenkiintoinen oli myös luomua ja liikuntaa -iltakävely, missä kuulimme mm. kimalaisten esiintymistiheyden seurannasta ja perinteisen kaskirukiin viljelystä.

Kisakallion toimintapisteessä tutustuin Health Skills Online -hyvinvointivalmennukseen Irina Keinäsen opastamana. Sovellusta on käytetty toisen asteen opiskelijoilla. Sen sijaan, että opettaja kertoisi luokassa toisen asteen opiskelijoille terveellisistä elintavoista, luodaan tämän maksullisen sovelluksen avulla ryhmä, jolla on oma mentori antamassa ohjeita ja palautetta mm. liikunnasta, ruokavaliosta ja nukkumisesta. Toimipisteen kuvauksen mukaan "mobiilisovellus sopii hyvinvointivalmentajaksi erityisen hyvin siksi, että parhaat tulokset saadaan aikaa tekemällä pieniä asioista päivittäin".

Tässä olen ensikertaa traktoria ohjaamassa.
Kuva: Riikka Marttinen

Omnian ravintola- ja catering -alan opiskelijoille suunnitellussa juuresten tunnistuspelissä pääsi virtuaalilaseilla tunnistamaan juureksia ja niiden oikeaa säilytyslämpötilaa. Juoneltaan yksinkertainen peli on kokemusten mukaan tukenut oppimista ja yhteisöllisyyttä, kun pelin seuraajatkin voivat antaa ohjeita virtuaalilaseja käyttävälle pelaajalle. Peli on kehitetty MR Amis -hankkeessa ja se tulee myöhemmin avoimesti saataville Mramis.fi-sivustolle. 

Riikka Marttinen ja Jukka Koivisto kuvaavat kaunista peltoa
saunalta ja iltanuotiolta palatessa.

Ikinä en ole talviturkkia näin lämpimään veteen heittänyt.
Se innosti myös aamu-uinnille.

Metropolia amkiin hiljattain siirtynyt ja mobiilioppimisen verkoston puheenjohtajana jatkava Pauliina Venho piti toimintapistettä podcastien tekemisestä mobiilisovelluksilla. Podcastit eli äänitiedostot ovat kokeneet viime aikoina uuden tulemisen. Hyviä sovelluksia niiden tekemiseen mobiililaitteilla ovat esim. Spreaker ja Anchor ja pc-kokeilla SoundCloud. 

Mobiilikesäkoulu on lämminhenkinen tapahtuma, missä on tavanomaisia koulutustilanteita helpompi olla keskittynyt yhteiseen oppimiseen, sillä oppilaat ja opiskelijat - ja osa opettajistakin - on jo kesälomalla. Tänä vuonna sääkin suosi ja helleraja ylittyi, joten osa oppimisesta tapahtui ulkona.

Tapahtuman hengestä kertoo sekin, että useampi meistä toimintapisteiden vetäjistä tuli paikalle talkoohengessä. Suurin osa toimintapisteistä toteutettiin kerran molempina päivinä, joten niiden vetäjätkin ehtivät osallistua eri toimintapisteisiin. Suosittelen tätä vuosittaista tapahtumaa lämpimästi!

Kuvasin kameran vakaimella (DJI Osmo Mobile 2 -gimbal) parin minuutin videon kävelystä Mustialan kampuksella. Lisäksi alla on kolme 360-kuvaa ja lopuksi linkit aiempiin mobiilikesäkoulubloggauksiini. Tämä oli neljäs kerta, kun osallistuin tapahtumaan.

Aiemmat bloggaukseni mobiilikesäkouluista 

• Mobiilikesäkoulu: lisätty todellisuus opetuksessa ja hoivatyössä (2019)
• Storify-tarina Mobiilikesäkoulusta (2014)
• Mobiilikesäkoulun täydennetyn todellisuuden keidas (2014)
• Mobiilikesäkoulun palapeli ja lypsyjakkara (2013)
• Vuosi Foursquaressa (2013)
• Mobiilikesäkoulun Shake (2013)

Tarinankerrontaa sovelluksella Draw and Tell

Draw and Tell on maksuton sovellus (iOS), jonka avulla voi äänittää omia tarinoita. Taustakuvat voi piirtää tai värittää sovelluksella. Liikkuvia elementtejä saa tarroista, joissa on mm. kuvia, puhekuplia, kirjaimia ja numeroita.

Tutkailin muutama päivä sitten sekä omasta iPadista, että sovelluskaupasta uusia (tai unohtamiani) sovelluksia kielten opettajien tarpeisiin. Tämä ei ole mikään uusi sovellus, mutta toimii hyvin iOS11 päivityksen jälkeenkin, toisin kuin niin moni muu sovellus.

Tämän sovelluksen avulla lapset voivat helposti äänittää omaa puhetta. Siihen riittää yhdenkin kuvan tarina, mutta nyt halusin kokeilla parin kuvan yhdistämistä vähän pidemmäksi tarinaksi.

Keskimmäisestä ruudunkaappauskuvasta näet käytettävissä olevat valikot ja alemmasta näet, miten yksittäisistä kuvista on koottu tarinoita. Raahaamalla kuvia päällekkäin, niistä muodostuu tarina. Sovelluksessa ne näkyvät samassa vaaleanharmaassa laatikossa, jonka sisällä kuvien järjestystä voi muokata.

Yksittäiset kuvat tai useamman kuvan tarinat jaetaan valitsemalla Select Drawing ja lataamalla ne sitten iPadin kuviin. Sieltä ne voi jakaa eteenpäin.

PS. Opetuskäytön ohella tästä sovelluksesta voisi olla iloa monelle lapselle tämän päivän pääsiäisen paluuliikenteessä siellä takapenkillä.
- - -
Tästä Padletista löydät esimerkkejä eri sovelluksillani tekemistä digitarinoista. Koulutusdiojen sivulta löydät aina uusimman diasarjani mm. digitarinoiden tekemisestä.

Tunnetko Adobe Sparkin sovellukset?

Adobe Spark Video, Page ja Post

Adobe Sparkilla on kolme erinomaista, helppoa ja maksutonta sovellusta. Voit käyttää niitä pc-koneella selaimen kautta (spark.adobe.com) tai mobiilisovelluksilla (iOS; Androidiinkin niitä on pitkään lupailtu).

Mitä uutta 2022:

• Päivittyvät Adobe Express -ohjeet, mukana runsaasti esiemerkkejä.
• Sovelluksen nimi on nykyisin Adobe Express ja se sisältää edelleen video, grafiikka ja verkkosivu/-julkaisutyökalut.

Alla ovat diani tämän viikon HAMKin työpajoista. Sain osallistua myös päivän muuhun ohjelmaan, jota veti Ollipekka Kangas. Hän aloitti päivän laittamalla meidät miettimään, millainen on hyvä opetusvideo. Vastaukset vaihtelivat paljon ammattialasta toiseen. Kun olimme niistä keskustelleet, totesi Ollipekka, että on paras opetusvideo on kuitenkin aina TEHTY opetusvideo. Tänä päivänä tekeminen onnistuu jokaiselta: kuvata voi omalla kännykällä ja kun editointia tarvitaan, tarjolla on runsaasti sovelluksia niin mobiililaitteille kuin pc-koneillekin.

• Ollipekka Kangas: Videoita opetukseen (YouTuben soittolista)
• Mikko Laine: Yle Uutisluokan ohjevideot hyvä videon kuvaamiseen

Tässä ruudunkaappauskuvassa
on pien osa kuvista (icon), joita
University-hakusanalla löytyi.

Adobe Spark Video

Adobe Spark sopii erilaisten kuvatarinoiden ja myös lyhyitä pätkiä liikkuvaa kuvaa sisältävien videoiden tekemiseen. Kun harjoittelimme sovellusta HAMKin työpajoissa, yleisin reaktio on ihastus: helppo käyttää ja sen avulla saa hienoa jälkeä. Moni sai tehtyä ensimmäisen kokeilun jo puolivälissä tunnin työpajaa.

Moneen teemaan sopii hyvin liikkuvan kuvan sijaan kuvatarina, missä taustalla on oma selostus ja/tai musiikkia. Kuvina voi käyttää omia, etsiä sovelluksen kautta CC-lisensoituja kuvia tai käyttää laajaa icon-kuvien tarjontaa, mistä oheisessa kuvassa on esimerkki.

Aiempia bloggauksia, joissa on mukana esimerkkejä

• Innostavaa ja helppoa tarinointia AdobeVoicella (2015)
• Digitarinoita Padletissa (2016)
• Onnistumisen elämyksiä Kangasalan opettajille (2017)

Adobe Spark Page

Spark Pagen avulla voi tehdä sähköisiä julkaisuja. Alla olevissa esimerkeissä on molemmissa enemmän kuvia kuin tekstiä, mutta julkaisu voisi yhtä hyvin keskittyä enemmän tekstiin.

• Olli-Pekka Kangas: Turku Sights, Surrurreal surroundings
• Matleena Laakso: Ruokakuvia

Spark Page on hyvin samankaltainen kuin Microsoftin O365:n Sway, mutta yksinkertaisempi ja siten helpompi käyttää. Jos oppilaitoksella on O365 käytössä, Sway on luonteva valinta, sillä kaikilla on sinne jo valmiiksi tunnukset. Swayn toinen etu etenkin opetuskäytössä on, että sitä voi useampi henkilö työstää yhdessä. Jos käytät Swayta O365-tilauksen sijaan maksuttomalla versiolla, sen ominaisuuksia on hiljattain rajoitettu, esimerkiksi videoita tai upotuksia voi jakaa vain 10 /julkaisu. (lisätietoja). 

Adobe Spark Post

Spark Postin ideana on, että sillä voi tehdä helposti teksiä, kuvia ja erilaisia grafiikoita sisältäviä somepostauksia. Sovelluksessa voi valita, optimoidaanko sisältö esim. Intagramiin vai Pinterestiin. Itse olen tehnyt kerran Spark Postilla kuvituksen blogijulkaisuun (ks. Työvuosi 2016). Postauksiin saa myös pientä animointia.


Kommentti 29.1.18: Löysin verkosta Adobe Sparkin tuoreita uutisia, joista ainakin osa julkaistiin viime viikon BETT-messuilla. Can Students Use Adobe Spark? -artikkelista löytyy Adoben opas opettajille (englanniksi). Adoben uutisista löytyy tieto, että huhtikuusta alkaen oppijat (myös alle 13 v.) voivat kirjatua Sparkiin ja myös Adoben Creative Cloudiin oppilaitoksensa tunnuksilla. Tällöin he saavat maksutta käyttöön ominaisuuksia, jotka muille ovat maksullisia.

Kommentti 23.3.20: Lue myös uudempi bloggaukseni tammikuulta 2020, mistä löydät ohjediat ja webinaaritallenteen: Adobe Spark - luo oppimateriaaleja tai laita oppijat töihin.

Digitarinoita Adebe Sparkilla from Matleena Laakso

Mikkelin opettajien kolme työpajaa

Alla on materiaaleja Mikkelin kaupungin kolmesta opettaja- ja digitutor-koulutuksesta. Iltapäivän koulutukset on suunnattu alakoulujen ylempien luokkien ja yläkoulun opettajille. Tämä blogikirjoitus täydentyi jokaisen työpajan jälkeen.

Lisää ohjedioja digin opetuskäytöstä ja erilaisista sovelluksista löydät tämän blogin koulutusdiojen sivulta. Näitä dioja on hyödynnetty osana TTY:lle tekemääni Aktivoi luentosi - vinkkejä somen hyödyntämiseen -opasta (2016), josta nimestään huolimatta löytyy vinkkejä myös perusopetukseen. Opettajaverkostojen kenties parhaat vinkit jaetaan ammatillisissa Facebook-ryhmissä ja pedagogien blogeissa.

Mobiilirata 7.11.

Kemian opettaja innostui alkuainekuutioista, sillä harvaa
alkuainetta voi tuoda luokkaan katsottavaksi. Tämän lisätyn
todellisuuden sovellus on Elements 4D (Android, iOS).

Työpajassa perehdytään mobiilioppimiseen ja kierretään rastirataa hyödyntäen mm. QR-koodeja, helppoja somen sovelluksia ja lisättyä todellisuutta.

• Johdantodiat
• Tämän blogin koulutusdiojen sivulta löydät diasarjat mm. lisätystä todellisuudesta (mukana moni mobiiliradan sovellus), virtuaalilaseista ja QR-koodeista.
• 360-kuvia kännykkäsovelluksella -bloggaus, joka kertoo miten maksuttomalla Cardboard Cameralla voi ottaa ottaa 360-kuvia, joihin saa mukaan selostuksen tai muun äänimaailman.
• QR-koodigeneraattori. Kohdasta URL voit tehdä koodin verkkosivulle. Jos haluat, että koodista avautuu kuva tai tiedosto, vie se esim. Google Driveen tai OneDriveen ja jaa niin, että se näkyy kaikille ilman kirjautumista.
• Luokkaretken virtuaalilaseilla teimme Google Expeditions -sovelluksella (Android, iOS). Sovellus asennetaan puhelimeen ja käytetään vr-lasien kanssa tai tablettiin, milloin laseja ei tarvita.

Sähköiset arviointityökalut ja sanapilvet 8.11.

Intensiivistä työskentelyä Quizlet Liven kanssa.

Työpajassa tutustutaan verkon maksuttomiin sähköisiin arviointityökaluihin mm. Kahoot, Quizizz, Socrative, Quizlet ja EDpuzzle. Niitä voi käyttää koepohjina, osana uuden oppimista tai kertaamista.

• Sähköisten kokeiden sivu: esimerkkejä ja ohjediat. 
• Sanapilvet opetuksessa -diasarja  (uusimman version linkki koulutusdiojen sivulla)
• Oppimisen parhaat sähköiset palvelut: AnswerGarden-palvelulla tehty sanapilvi, mitä voit täydentää. Kerro suosikkisi ja paina Submit. Älä käytä ja-sanaa, vaan vastaa monta kertaa. Mitä useammin palvelu on mainittu, sen suuremmalla se kuvassa näkyy. REFRESH-kohdasta saat päivitettyä vastaukset.
• Todaysmeet.com on helppo ja ilman kirjautumista toimiva chat-työkalu. Kokeile kommentointia täällä (sovellus lakkautettiin 2017).
• X-breikki liikuttaa koululaisia -blogijulkaisussa esittelen Liikkuvan koulun innovaation, diasarjan jonka avulla voi tehdä kyselyitä, joihin vastataan erilaisin liikkein.
• Edellä mainittujen lisäksi kokeilimme Kahootia (monivalinta ja jumble), Quizizz-kyselyä ja Quizlet Liveä. Näistä kahta edellä mainittua sekä mm. Socrativea ja EDpuzzlea voit kokeilla em. sähköisten kokeiden sivulla. Quizlet puolestaan on sovellus mm. sanaston ja termien opiskeluun. Sen viittä harjoittelutehtävää ja kahta peliä voit kokeilla vapaasti ja kirjautumatta. Esimerkkejä löydät suoraan Quizletista sekä em. sähköisten kokeiden sivulta. Tänä syksynä Quizlet julkaisi ns. diagrammi-tehtävät, missä sanoja liitetään tiettyihin kohtiin  kuvissa. Vain Quizlet Live vaatii ryhmän, jolle opettaja reaaliaikaisesti käynnistää kyselyn.
• Näissä kaikissa arviointityökaluissa on mahdollista sekä tehdä omia kyselyitä, että käyttää sellaisenaan tai muokata muiden tekemiä avoimia kyselyitä. Monista löytyy todella runsaasti sisältöä suomenkielellä. Kun tarvitset kyselyihin tekijänoikeusvapaita kuvia, omien kuvien lisäksi voit hyödyntää mm. Pixabayn kuvia.

Google ja ThingLink opetuksessa 13.11.

Tutustumme Googlen palveluihin (mm. Classroom, Google Drive, sähköiset kokeet) ja teemme interaktiivisia kuvia Thing Linkillä. Se toimii sekä läppärillä että mobiilisovelluksella (iOS, Android) ja voit kirjautua siihen valmiiksi.

• Googlen palvelut opetuksessa -diasarja (uusimman version linkki koulutusdiojen sivulla)
• Kharbach, M.: 10 Important Activities You should be able to do on Google Classroom (5.10.2017)
• Facebook: GSE (GAFE) Finland - Google Suite for Education
• Facebook: Google for Education Suomi
• ThingLink - näin luot interaktiivisia kuvia ja videoita (myös 360) -diasarja (linkki päivitetty 11.1.19)
• Thinglink.com 
• Facebook: ThingLink opetuksessa 
• Alla ThingLinkillä tekemäni esimerkkikuva perennapenkistäni (päivitetty uudella editorilla tehtyyn versioon 4.11.19), lisää esimerkkejä ThingLinkin demo-sivulta.
   

360-kuvia kännykkäsovelluksella

360-kuvaa otettaessa käännytään
hitaasti ympäri myötäpäivään.

Yhä useammin seminaarien tauolla tai kaveriporukan mökkireissulla joku asettaa ryhmän keskelle 360-kameran ja ottaa kuvan kaikesta ympärillä näkyvästä. Tällaisten kuvien ottaminen onnistuu myös maksuttomalla Cardboard Camera (iOS, Android) -sovelluksella. Kuvan laatu ei toki ole yhtä hyvä kuin satojen eurojen kameralla, mutta kyllä kuvat ihan käyttökelpoisia ovat.

Kuva otetaan Cardboard Camera -sovelluksella pitämällä puhelinta pystyasennossa ja pyörähtämällä rauhallisesti ympäri myötäpäivään. Sovellus äänittää taustaäänet ja oman selostuksesi, ellet vaimenna niitä. Kamera kuvaa ympäristön, mutta varsin paljon taivasta ja maata jää piiloon eli kuva ei ole niin laajalta alueelta kuin varsinaisilla 360-kameroilla otettu. Liikettä kuvassa ei kannata olla.

Kuvat voi saman tien katsoa tai näyttää muille. Kuvia voi myös jakaa linkillä, kuten itse tein alla esimerkkikuville. Kun avaat  linkin mobiililaitteella, saat ehdotuksen asentaa Cardboard Camera -sovelluksen ja sitten ladata jaetun kuvan sovellukseen.

Valitse sovelluksesta kuva, jonka haluat katsoa. Niitä on sovelluksessakin muutama jo valmiina ja omat ja jaetut kuvat löytyvät eri välilehdiltä. Klikkaa sitten virtuaalilasien kuvaketta, niin saat oman näkymän molemmille silmille. Laita sen jälkeen kännykkä virtuaalilaseihin. Ainakin omalla kännykälläni kuva avautuu vasta kun puhelin on vaakatasossa, kuten sen virtuaalilaseja käytettäessä kuuluukin olla.

Sovelluksestä näet omilla välilehdillä
esikatselulistan omista ja
sinulle jaetutuista kuvista.

Alla on linkkejä kesälomareissulta Saksasta ja Itävallasta ottamiini kuviin. Tuulen humina kuuluu yhdessä kuvassa häiritsevästi. Kuvatessa en tullut ajatelleeksi, että kuvien katsoja voi katsoa eri suuntaan kuin minä kuvaajana. Niinpä selostukset siitä, mitä on vasemmalla tai selän takana eivät oikein toimi.

• Nymphenburgin linna (sisäkuva) 
• Nymphenburgin linna (ulkokuva)
• Münchenin kasvitieteellinen puutarha 
• Kotkanpesä 
• Kitzbühler Horn, alppikukkien puutarha

Tuovatko 360-kuvat sinusta toisen kokemukset lähemmäksi kuin tavallisten valokuvien katsominen? Kokeile itse: samalta reissulta julkaisin myös kaksi bloggausta puutarhablogissani otsikoilla Puutarhakuvia Münchenistä ja Alppien kukkasia Itävallasta.

Tässä vielä linkki Google Cardboardin sivulle, missä ohjeistetaan kuvien ottaminen, jakaminen ja varmuuskopiointi.

Cardboard Cameran kuvia katsotaan avaamalla kuva sovelluksella virtuaalilasien näkymään. Sen jälkeen virtuaalilasit suljetaan, kuvan mallissa mustilla kangastarroilla. Vihreä kuminauha auttaa puhelinta pysymään paikallaan. 

PS. Julkaisen lokakuun alussa koulutusdiojeni sivulla uuden diasarjan virtuaalilaseista. Näkökulmana ovat edulliset pahvilasit ja niiden maksuttomat sovellukset, etenkin opetuskäytön näkökulmasta. Teemat ovat esillä muutamissa syksyn koulutuksissani, seuraavaksi Etelä-Karjalan kesäyliopiston lisätyn todellisuuden opetuskäytön koulutuksessa Lappeenrannassa 3.10.2017. Mukaan mahtuu vielä!

PS2: Tästä linkistä näet muut blogijulkaisuni virtuaalilaseihin liittyen.

Henkilöstön osaamisen kehittäminen lontoolaisessa alakoulussa

Tämä kirjoitus on jatkoa bloggaukselleni Kouluvierailulla lontoolaisessa alakoulussa. Pääsin BETT-messujen yhteydessä tustutumaan Woodberry Down Primary Schooliin IlonaIT Oy:n tarjoamalla kouluvierailulla. Edellisessä kirjoituksessa kerroin mm. havainnoistani oppitunneilla, alla keskityn henkilöstön osaamisen kehittämiseeen ja etenkin siihen, millaisia taitoja iPadien kanssa toimittaessa korostetaan.

Edellinen bloggaukseni herätti keskustelua lähinnä iPad opetuksessa -Facebook-ryhmässä, missä jaettiin laajemminkin kokemuksia brittikouluista: Erot niiden välillä ovat todella suuria: toisilla on omat tenniskentät ja uimahallit, toisilla pulaa jopa kynistä. Koulujen ja opettajien tarkka arviointi koetaan usein ahdistavaksi ja oppimistuloksia voidaan pitää suoraan opettajan ansiona tai syynä, mikä näkyy myös palkassa.

Pic Collage -sovelluksella tehty kuvakollaasi
Woodberryssä ottamistani kuvista.
Hämähäkin jaloissa oli kysymyksiä kahdeksasta
tavoitellusta ominaisuudesta: tiedonhalu, sinnikkyys
,sopeutuvaisuus, ajattelevaisuus, kunnioitus.
moraali, kommunikaatio ja yhteistyö.

Woodberry ei tavallinen brittikoulu, jos sellaisia onkaan. Se on köyhän alueen alakoulu, joka on onnistunut nousemaan oppimistuloksiltaan erinomaisten koulujen luokkaan. Koulussa on muutaman vuoden ajan käytetty aktiivisesti iPadeja ja se on nykyisin sertifioitu Apple Distinguished School. Tämän edellytyksiä ovat laitteet kaikille ja henkilöstön vahva osaaminen Applen sovellusten hyödyntämisessä sekä oppimisen dokumentoitu kehittäminen niiden avulla.

Koulu toimii myös Applen paikallisena koulutuskeskuksena ja tarjoaa muille oppilaitoksille maksullista koulutusta mm. iPadien käytöstä, arvioinnista ja erityispedagogiikasta. Koulu houkuttelee niin opettajaharjoittelijoita kuin kansainvälisiä vierailijaryhmiäkin. Me näimme hyvän esimerkin siitä, miten Applen tuotteiden ja sovellusten avulla oppimista tuetaan. Viimeksi helmikuussa koulussa vieraili Applen toimitusjohtaja Tim Cook (ks. ITV:n uutinen).

Koulu kuuluu lähialueen neljän koulun New Wave Federation -verkostoon. Woodberryssa opettajien ja muun henkilöstön täydennyskoulutus on rehtorin ja neljän apulaisrehtorin vastuulla. Merkittävän apuna on myös rehtorin oikea käsi, Apple Distinguished Educator -pätevyyden suorittanut opettaja. Hän kertoi, että verkoston kouluissa tärkeää on henkilöstön taitojen audiointi, sillä sen avulla arvioidaan heidän kompetenssia. Oleellista on myös jatkuva ammatillinen kehittyminen, jota tuetaan työpajoilla, valmennuksella ja työstä saatavalla palautteella. Ulkopuolisissa koulutuksissa opettajat eivät käy, mutta ainakin rehtori muutaman kollegan kanssa osallistui BETT-messuille. Koulussa täydennyskouluttautumiseen käytetään viisi päivää kouluajan ulkopuolella, yleensä juuri ennen tai jälkeen lomia sekä viikottain yksi ilta.

Koulun käytävät ja luokkien seinät olivat täynnä hienoja julisteita, kuten brittikouluissa näyttää olevan tapana. En malttanut olla kysymättä, onko koululla oma graafikko tai askartelija, joka näitä tekee. Mutta ei - opettajat tekevät näitä avustajiensa kanssa iltapäivisin, kun kun oppilaat ovat jo lähteneet kotiin.

 Ydintaitoihin kuuluvat sähköposti ja iPadien hallinta luokassa

Koulussa on määritelty henkilöstön taidot kolmeen tasoon, mikä näkyy alla olevasta kuvasta. Ensin aloitetaan neljästä ydintaidosta: sähköpostin lisäksi jokaisen tulee hallita AirDrop, AirPlay ja Oppitunti-sovellus, jotka kaikki liittyvät iPadien ja niiden sisällön hallintaan ja näytön jakamiseen.

AirPlayn avulla voidaan langattomasti striimata sisältöä esimerkiksi Apple TV:n kautta esitettäväksi ja Oppitunti-sovelluksella näkee oppijoiden edistymisen ja voi esimerkiksi avata kaikille saman ohjelman ja sulkea ne, kun on aika jatkaa työskentelyä muulla tavoin.

Jos AirDrop ei sinulle vielä ole tuttu, se kannattaa opetella nyt heti. Sen avulla jaat helposti tiedostoja laitteesta toiseen ja opit sen katsomalla tämän Jane Jonesin minuutin ohjevideon. Muille kuin Applen laitteille on saatavilla vastaavia sovelluksia.

New Wave Feredationin dia henkilöstöltä edellytettävistä iPadin käyttötaidoista.

Keskitason osaamiseen kuuluu vain sisällön tuottamisen sovelluksia

Muistan jo jokunen vuosi sitten kirjanneeni ylös BETT-messuilta, että yksi keskeisimpiä trendejä on sisällön tuottaminen yhdessä muiden kanssa digitaalisia välineitä hyödyntäen. Se näkyi vahvasti tässä koulussa. Vaikka iPadeja oli paljon, myös kyniä ja paperia käytettiin. Esimerkiksi niin, että ensin sisältö luonnosteltiin paperille ja vasta sen jälkeen tehtiin digitaalinen tuotos.

Ydintaitojen jälkeen henkilöstö ottaa haltuun alla olevat sovellukset. Näissä on useita maksullisia, tai sellaisia, joista paljon käytettynä kannattaa se muutama euro maksaa. Merkitsin alle myös sen, mitkä ovat saatavilla Android-laitteisiin.

• iMovie - erittäin monipuolinen videoeditointisovellus
• Garageband - musiikin ja äänitiedostojen tekemiseen
• Padlet (myös Android) - "sähköinen fläppipaperi" yksin tai yhdessä tuottamiseen (ks. ohjediat ja esimerkkejä)
• Pic Collage (myös Android) - kuvakollaasien tekeminen, ks. bloggauksen alussa oleva esimerkki koulussa ottamistani  kuvista
• DoInk GreenScreen -sovelluksen avulla tehdään kuvia tai videoita, joiden takana olevan yksivärisen vihreän taustan tilalle vaihdetaan haluttu kuva tai video. 
• Book Creator (myös Android) - sähköisten kirjojen tekemiseen 
• Puppet Pals HD - digitaalista nukketeatteria animoituna
• Tellagami - pienten puhuttujen animoitujen puheenvuorojen tekemiseen (ks. esimerkki)
• Explain Everything (myös Android) - monen iPad-käyttäjän monipuolinen suosikkisovellus, jonka avulla voi kertoa melkein mitä vain :) Kysyin muutamalta Woodberryn oppilaalta suosikkisovellusta ja eskari-ikäiset mainitsivat tämän.
• Paper by 53 - monipuolinen piirrustusohjelma ja paljon enemmänkin, mukaan saat myös valokuvia ja tekstiä
• LEGO Movie Maker - stop motion -animaatioiden tekemiseen (ei saatavilla Suomessa, esittely)

Henkilöstön laajojen taitojen myötä hallitaan 23 sovellusta

Vasta laajojen taitojen myötä 4-11-vuotiaita opettava henkilöstö ottaa haltuun diojen, taulukoiden ja tekstinkäsittelyn osaamista sekä koodausta. Mukana on myös lisätyn todellisuuden sovellus Aurasma, jolla jo pienet lapset voivat helposti ja maksutta tuottaa omaa sisältöä.

• QR Reader (Android: QR Code Reader) -sovelluksen avulla luetaan ja tehdään QR-koodeja, eräänlaisia kuvalinkkejä (ohjediat)
• Podcasts (Androidilla vastaavia) - äänitiedostojen lataaminen ja kuunteleminen
• Aurasma (myös Android) - lisätyn todellisuuden sovellus, jonka avulla helppo tehdä sisältöjä myös itse; selaimen Studiolla se on vaikeampaa, mutta mahdollistaa monipuolisemmat sisällöt (ohjediat)
• Playground - Applen kehittämän Swift -ohjelmointikielen harjoittelu
• Keynote - diaesitysten tekeminen 
• Pages - tekstinkäsittelysovellus 
• Numbers - taulukkolaskentasovellus
• YouTube (myös Android) - videoiden editointi, jakaminen ja katsominen

Toimisiko tällainen osaamisen jaottelu meilläkin?

En tiedä, onko tällainen koulukohtainen parhaiden sovellusten listaaminen Englannissa yleistäkin tai tekeekö sitä joku koulu myös Suomessa. Kahden vuoden takaisella kouluvierailulla Flitch Green Academy -alakoulussa oli valittu viisi sovellusta, joiden osalta oli suunniteltu, miten niitä käytetään eri vuosiluokilla vaikeutta vähitellen lisäten. Nämä sovellukset olivat Puppet Pals, I can animate, Scratch, iMovie, Garage Band. 

Minua viehättää ajatus, että suomalaiskouluissakin olisi mietitty vaikka 5-15 sellaista sovellusta, joiden opettelusta jokainen opettaja aloittaa. Tämä helpottaisi niitä, joille mobiili maailma on vielä ihan uutta ja samalla voitaisiin päästä nopeasti siihen, että melkein jokainen kollega (ja oppija) osaisi näiden kanssa tarvittaessa auttaa. Kun nämä perussovellukset tulisivat myös oppijoille tutuksi, päästäisiin niitä käyttämään työkaluina aina kun niille tulee luonteva tarve, sen sijaan, että iso osa ajasta menee sovelluksen ominaisuuksien opetteluun. Mikään ei tietenkään estäisi muidenkaan sovellusten käyttämistä. Myös Woodberryssä näin käytössä useita muitakin sovelluksia.

Oma kokemukseni on, että monessa suomalaiskoulussa osa opettajista on vielä melko hukassa iPadien tai yleensä mobiililaitteiden käytön kanssa. Heillä ei ole omaa laitetta elleivät itse ole sellaista ostaneet ja koulutusta ja tukea on paikoitellen hyvin vähän tarjolla. Tässä toivon lisääntyvän digitutoroinnin auttavan, mutta silti kannan huolta suomalaiskoulujen kovin eriarvoisista mahdollisuuksista tämän ns. digiloikan suhteen.

Hyviä esimerkkejä ei välttämättä tarvitsisi lähteä meren yli Englantiin asti hakemaan, sillä meillä on Suomessakin runsaasti kouluja, joissa tuki on järjestetty hyvin ja iPadien (tai muiden laitteiden) käyttö on ollut jo vuosien ajan osa sujuvaa arkea. Näissä kouluissa ovat jo käsillä uudet kuviot, mistä olkoon esimerkkinä FinEduVR-hanke, jonka puitteissa kokeillaan virtuaalitodellisuuden opetuskäytön mahdollisuuksia.

Tutustu koontiin BETT-messujen ja oheistapahtumien matkaraporteista!

Kaikki suomalaisten julkiset BETT-messuihin liittyvät bloggaukset viideltä vuodelta löydät osoitteesta bit.ly/finnbett2017 - ja lista edelleen päivittyy. Alle kokosin aiemmat bloggaukseni BETT-messujen yhteydessä tekemistäni kouluvierailuista.

• Kouluvierailulla lontoolaisessa alakoulussa (2017)
• Kouluvierailulla Flitch Green Academy -alakoulussa (2015)
• Kouluvierailu Brightonissa (2014)
• Vierailulla Lontoon Loxfordin koulussa (2012)
• Kouluvierailulla Kentissä: Nuori valitsee elämän, ei ammattia! (2012)

Yksi lukuisista henkilöstön askartelemista julisteista koulun seinällä.
Tässä on listattu asioita, jotka on hyvä muistaa, kun on jumissa.

Kouluvierailulla lontoolaisessa alakoulussa

Osallistuin BETT-messujen yhteydessä IlonaIT Oy:n järjestämällä kouluvierailulle Woodberry Down Primary School -alakouluun, minkä yhteydessä toimi myös lastentarha. Koulun visiona on olla: "An inspiring environment where learning happens because children are motivated and staff are passionate about providing the best possible learning opportunities for each child."

Päiväkodin puolella oli tällainen Tech Hub,
 missä tutustuttiin viikon appseihin.

Alla kerron koulun toiminnasta sekä havainnoista kiertäessämme oppitunteja. Jatko-osana tähän kirjoitukseen kuvaan koulun henkilöstön osaamisen kehittämistä etenkin iPadien hyödyntämisen näkökulmasta.

Luokkaerot heijastuvat koulumaailmaan

Oppilaiden synttärikalenteri.

Woodberryn koulussa on 610 oppilasta ja osin käytössä ovat aamu- ja iltapäiväryhmät, jotta kaikki mahtuvat tiloihin. Koulu sijaitsee pohjois-Lontoossa, alueella missä on paljon köyhiä maahanmuuttajia, mutta myös keskiluokkaan kuuluvia perheitä. 52 %:lla oppilaista oli äidinkielenä joku muu kuin englanti ja peräti 58 % oppilaista saa ilmaisen kouluruuan, kun maan keskiarvo on 12 %. Kuulimme myös, että osa vanhemmista vie lapsensa nukkumaan yöbussiin tai lentokentälle, koska ne ovat lapsille katua turvallisempia. Erot Suomeen olivat viiltäviä ja kertovat siitä, miten erilaisten asioiden kanssa meitä lähellä olevissa läntisissäkin hyvinvointivaltioissakin painitaan,

Rehtori Derek Hewie kertoi olleensa aiemmin rehtorina koulussa, missä suurin osa oppilaista edusti keskiluokkaa. Siellä oppilaat käyttäytyivät huonommin, eivät olleet niin kiitollisia arjen pienistä asioista ja oppilaita oli vaikeampi saada vakuuttuneeksi eri asioista. Toisaalta opetustyötä helpotti paljon, kun melkein kaikilla oli annettavaa käsiteltäviin teemoihin: suurin osa oli käynyt hiihtämässä ja elokuvissa tai oli ollut lentokoneen tai junan kyydissä tai ainakin nähnyt niitä televisiosta, toisin kuin Woodberryn koulun lapset.

Koulun rakentaminen aloitettiin 1949 ja se oli alkuvuosina yksi Lontoon huonoimmista kouluista. Viimeisen 25 vuoden työn ansiosta se on nyt alueensa paras. iPadeja kouluun on hankittu viimeisen 2-4 vuoden aikana. Monilla oppilailla ei ole kotonaan mobiililaitteita tai muita tietokoneita, joten on tärkeää, että niiden käyttö opitaan koulussa. Tällä hetkellä kullakin opettajalla on oma iPad ja alemmilla luokilla niitä on 10/luokka ja ylemmillä jokaisella oma. 

Koulu maksaa jatkuvasti paljon opettajien rekrytointiyrityksille. Opettajia on vaikea saada, koska opettajan palkalla ei alueella elä. Hewie kertoi, että opettajan palkka on noin 1400 £, josta 800 £ menee vuokraan ja 200 £ matkoihin, Tällä hetkellä 25 luokanopettajasta jokainen on valmistunut opettajaksi. Seitsemän toimii ensimmäistään vuotta opettajana eikä henkilöstöstä kukaan taida olla yli 40-vuotias. Opettajien kanssa koulussa toimii yhtä monta assistenttia ja usein myös opettajaharjoittelijoita. 

Kiersimme luokissa seuraamassa oppitunteja

iPadit ovat aktiivisessa käytössä,
kuten myös kynät, paperi ja kirjat.

5-6-vuotiaiden ryhmässä opittiin kuusta ja astronauteista. Oppilaat ottivat valokuvan astronautista ja laittoivat sen puhumaan Chatter Pixillä (ks. oma esimerkkini). Nämä pikkuanimaatiot kukin vei omaan Book Creatorilla tekemäänsä kirjaan, joka oli näille oppilaille jo kolmas omatekoinen kirja! Kysyin parilta lapselta, mikä heidän suosikkisovelluksensa on ja siinä pöydässä kaikki äänet menivät Explain Everythingille.

Lisätyn todellisuuden sovellus Quiverilla
tutustuttiin tulivuorten toimintaan.

Toisessa luokassa tutustuttiin musiikkiin ja ylipäätään ääniin tulivuorten kautta. Luokassa kuunneltiin yhden ryhmän Garagebandilla tekemä nukkuvan tulivuoren ääni. Sen jälkeen opettaja arvuutteli, että onkohan jollain ryhmällä tehtynä aktiivisen tulivuoden ääntä? On! Opettaja otti sen käden käänteessä Airplayn kautta esiin ja yhdessä kuunneltavaksi ja samalla haastatteli ryhmää soittimista, mitä he olivat käyttäneet.

Tämä musiikintunti oli ainoa, missä näimme opettajajohtoisesti koko ryhmän yhdessä käsittelevän tiettyä teemaa. Kaikissa muissa luokissa työskenneltiin pienryhmissä, yleensä parin aikuisen kiertäessä luokassa. Pienimmät oppijat ovat suomalaisittain päiväkoti-ikäisiä, joten siksikin aikuisia oli luokissa useita. Koulu saa myös henkilöstöresurssia erityisoppijoiden määrän mukaan.

Ensin tietoa tulivuorista koottiin paperille,
sen jälkeen siitä tehtin esitys iPadeilla

Koodauksen ideaan tutustuttiin niin, että jokainen teki Poppletilla ajatuskartan omasta päivästään. Muutama esitteli tuotoksensa koko luokalle heijastamalla ajatuskarttansa taululle. Sen jälkeen muutama sai lukea kirjoittamansa tekstin, millä yritti ohjelmoida opettajaa laittamaan silmälasit päähän. Tämä hauska havainnollistaminen osoitti hyvin sitä, miten tarkka on oltava. Lopuksi opettaja pyysi oppilaita kertomaan akateemisesti, miksi tällaista harjoiteltiin. Siitä keskustelu hyppäsi aivan uudelle tasolle ohjelmoinnin merkitystä ja omaa oppimista pohtimaan.

iPadien sisältöjen esittäminen luokalle sujui luontevasti

Olen useasti aiemminkin osallistunut Ilona IT:n kouluvierailuille Lontoossa. Tällä kertaa huomioni kiinnitti erityisesti se, miten kätevästi iPadien kanssa luokassa toimittiin: opettaja näki halutessaan jokaisen työskentelyn, oppilaat osasivat jakaa oman tuotoksen taululle kaikkien katsottavaksi ja opettaja pystyi ohjaamaan työskentelyä avaamalla kaikille tietyn sovelluksen tai sulkemaan luokan iPadit, kun oli aika lähteä lounaalle. Oli vaikuttavaa nähdä, miten luontevasti tällainen jakaminen koulussa pienten lasten kanssa toimi. Sen osasivat sekä oppilaat että opettajat ja nämä työvälineet oli koulussa määritelty jokaisen opettajan ydintaidoksi.

Kierrän työkseni suomalaisia kouluja ja korkeintaan kerran vuodessa näen jossain AppleTV:n tai vastaavan systeemin, millä mobiililaitteen näytön voi jakaa luokan edessä olevalle taululle. Osa opettajista jakaa näytön dokumenttikameran kautta. Itse useimmiten esitän iPadin näytön ruudunkaappauskuvina powerpointilta ja sen lisäksi kierrän luokassa iPadini kanssa.

Erilaisia systeemeitä näytön jakamiseen on olemassa, mutta niitä ei ilmeisesti kovin laajasti tunneta. En juuri tunne niitä itsekään. IlonaIT Oy:n sivulta voi ladata oppaan, missä esitellään laitehallinnan mahdollisuuksia. Osa vaihtoehdoista on tarkoitettu oppilaitoksiin, missä oppijat käyttävät koulun laitteita. Osa mahdollistaa toiminnan millä tahansa laitteilla. Näistä tutustuin BETT-messuilla Kramerin VIA-tuotteisiin, joiden avulla voi langattomasti peilata minkä tahansa läppärin tai mobiililaitteen näytön..

Minun näkövinkkelistä monessa suomalaiskoulussa otetaan keskitetystä laitehallinnasta vain ne opettajan työtä hankaloittavat puolet, mutta ei hyödynnetä niiden mahdollistamia hyviä toimintoja. Liian usein opettaja ei voi ladata käytössään olevalle Padille sovelluksia, mutta myöskään niiden tilaaminen tietohallinnosta tai vastaavalta taholta ei toimi. Jos uutta sovellusta joutuu odottamaan yli kuukauden ja ilman ennakkovaroitusta ajoittain iso osa sovelluksista katoaa, ei se kannusta mobiililaitteiden käytön opetteluun ja hyödyntämiseen.

Toki on kouluja, joissa nämä asiat ovat hyvällä mallilla, mutta nyt haluan herätellä niitä, joille nämä ovat vielä vieraita asioita. Itse en ole oikea taho näitä muille neuvomaan, mutta osaamista löytyy mm. Ilona IT Oy:n asiantuntijoilta ja iPad opetuksessa -Facebook-ryhmästä. Myös muille laitteille on omat aktiiviset Facebook-ryhmänsä. Löydät ne tältä opeverkostojen sivulta.

-  -  -  -  -
Tutustu myös koontiin suomalaisten BETT-messujen ja oheistapahtumien matkaraporteista!

Opettajien digiforum

Porin raatihuone oli huomattavasti uudemman ja
tavanomaisemmalta näyttävän koulutustilan lähellä.

Satakunnan ja Pohjois-Satakunnan Osaava järjestivät eilen opettajien digiforumin Porissa. Päivä alkoi filosofi ja yrittäjä Lauri Järvilehdon puheenvuorolla. Hänen viestinsä oli, että opetuksen pelillistäminen ja ns. edutainment usein ymmärretään väärin, sillä niiden taustalla on virheellinen ajatus siitä, että oppiminen olisi tylsää,

Järvilehdon mukaan työlästä oppimista ei voi korvata hauskutuksella. Eikä oppiminen itse asiassa ole tylsää, vaan suorastaan huikeeta. Kyllä sen usein lapsista näkee, kun oppimisen ilo tuikkii silmistä. Ja kyllä sen tuikkeen näin Digiforumin työpajoissa myös aikuisilla. Innostus ja motivaatio vievät pitkälle, kuten aiemmin syksyllä bloggasin digiopettajiin liittyen.

Tässä vielä linkki Järvilehdon mainitsemaan bloggaukseen The Best Learning Games: Roundup, missä hän listaa 20 parasta oppimispeliä. Se salissa tapahtuneen kohahduksen perusteella jäi selvästi monia kiinnostamaan. Tapahtuman jälkeen tutustuin myös Järvilehdon Ajattelun ammattailainen -blogiin  ja siinä vierähtikin pitkä tovi. Siellä oli hyviä oivalluksia ja ihania omia musiikkiteoksia välissä. Suosittelen!

”Oppiminen on ihan perhanan työlästä, mutta kun sitä tapahtuu, niin se on tosi siistii.” Totesi @laurijarvilehto #digiforum #Pori

— Matleena Laakso (@MatleenaLaakso) 2. marraskuuta 2016

Tulevaisuuden oppiminen on hauskaa, koska sillä koetaan olevan merkitystä, totesi @laurijarvilehto #digiforum

— Matleena Laakso (@MatleenaLaakso) 2. marraskuuta 2016

Digiforumin työpajaa 2.11.16 from Matleena Laakso


Mitä sinä opit Digiforumissa? Mitä oppimaasi viet omaan työhösi? Täydennä alla olevaan Padletiin omat kommenttisi. Uuden viestin voit lisätä ilman kirjautumista PLUS-merkistä. Jos Padlet-seinä tai sähköiseksi fläppipaperiksikin kutsuttu sovellus ei sinulle vielä ole tuttu, siihen kannattaa perehtyä. Se on mutu-tuntumalla yksi suomalaisopettajien eniten käyttämistä palveluista. Kokeile ensin alle ja tutustu sitten diasarjaan Padlet opetuksessa.

Terveisiä Tornionjokilaaksosta

Mustavalkoista muotia Ylitorniolla :)

Toukokuussa tein Meänmaan verkko-opisto -hankkeen koulutusviikolle Tornioon ja Ylitorniolle oman Google-sivuston, kun Googlen palvelut olivat yhtenä teemana. Yleensä teen sähköiset oppimisympäristöt Bloggerilla, mutta nyt ajattelin kokeilla jotain itsellekin vähemmän tuttua.

Sivustot toimi hyvin materiaalien ja linkkien jakamisen paikkana. Vuorovaikutus tapahtui kasvotusten ja muutamilla harjoiteltavilla sovelluksilla. Osa kansalaisopiston opettajista osallistui neljään päivään, osa yksittäisiin työpajoihin, mutta kaikki aineistot oli hyvä koota yhteen paikkaan.

Quizizz-kysely käynnissä Tornion kansalaisopistolla.

Koulutusviikon päätteeksi kokosimme Socrativeen ulkomuistista listaa kaikista kokeilluista sovelluksista. Listaan tuli yli 40 mainintaa. Kun kysyin, mikä niistä oli paras löytö, äänet jakautuivat niin, että kukin sovellus sai vain yhden tai kaksi ääntä. Kahden äänen sovelluksia olivat: Googlen palvelut, iMovie, ThingLink, Quizlet ja Kirjoitusalusta.

Kouluttajana sitä on aina myös oppimassa. Tässä muutamia vinkkejä, joita sain tai huomasin viikon aikana:

• HY:n kielikeskuksen itseopiskeluyksikön kokoama monipuolinen linkkipankki kielten opetukseen:
  blogs.helsinki.fi/languagecentre-languagelinks
• Plastic Animation appsin (iOS) avulla voi animoida ihmisen, piirroksen tai vaikka askartelutyön liikkeelle. Esimerkiksi askarreltuaan keppihevosen, sen voi animoida laukkaamaan iPadin ruudulla ja jatkaa siten kädentaidoista tarinankerrontaan.
• Digitarinoiden ja -julkaisujen tutut ja ihanat Adoben sovellukset ovat vaihtaneet nimiä: Adobe Voice on nykyisin Spark Video ja Adobe Slate on Spark Pages. Verkossa nämä esitellään Sparkin sivulla ja perheeseen kuuluu myös Spark Post. Pikaisesti katsoen uutta on vain nimi ja kovasti kaipaamani mahdollisuus käyttää näitä iOS-sovelluksen lisäksi selaimella.

Ruudunkaappauskuva Pia Turusen
Dvolver-animaatiosta karhun kastaminen.

Muun muassa betonitöitä Tornion kansalaisopistossa opettava Pia Turunen teki Spark Pages -sovelluksella esittelyn itsestään.

Betonitöihin liittyen Pia teki pienen kokeilun helpolla Dvolver-sovelluksella otsikolla Karhun kastaminen. Sovellus toimii ilman kirjatumista ja sen oppii ihan vain kokeilemalla.

Lisää viikon aikana tai sen innostamina tehtyjä tarinoita löytyy Tornion kansalaisopiston Facebookista.

Kukkolankoski kuohuu

Minä ja Arja Luppiovaaran laella

Kävin iltaisin kävelyllä Torniossa ja välillä Ruotsinkin puolella Haaparannassa. Rajan yli mennessä ei tarkkaan tiennyt, missä raja on. Näin some-aikaan kuulemma kaivataan viivaa asvalttiin tai muuta selkeää merkkiä, että voi kuvallisessa muodossa kertoa ylittävänsä valtakunnan rajan. 

Molemmin puolin rajaa oli paljon kauniita ja suuria puutaloja. Kuvassa mm. Tornion kirkko.

Yhtenä päivänä ajoimme Meanmaan verkko-opistohankkeen Arja Jaakon kanssa Torniosta Ylitorniolle. Pohjoiseen mennessä pysähdyimme Kukkolankoskella. Se on Suomen pisin vapaana virtaava koski.  

Palatessa katselimme Tornionjokilaakson maisemia Ruotsin puolelta käsin ja kävimme ottamassa selfienkin Luppiovaaran laella.  

Digitarina-sovelluksia

Erilaisten digitarinoiden tekeminen oppilaitoksissa on nähdäkseni lisääntynyt viime vuosina ja itsekin olen niistä aika monta koulutusta vetänyt. Videokuvaus ja -editointi on minulla pääosin vapaa-aikaan liittyvien matka- ja perhetarinoiden tekemistä. Työn puolesta minua innostavat tällä hetkellä etenkin Adobe Voicen kaltaiset helpot sovellukset, joilla saa visuaalisesti hienoa sisältöä. Kun sovelluksen opettelu ei vie paljoa aikaa, oppijat ehtivät panostaa enemmän itse sisältöön.

Suomalais-amerikkalaisen ThingLinkin interaktiiviset kuvat ja videot tarjoavat myös hienoja mahdollisuuksia opetukseen, niin opettajan kuin oppijoidenkin työkaluna. Plussaa siitä, että se taipuu havainnollisuudessaan erinomaisesti myös monien erityisoppijoiden tarpeisiin, etenkin silloin kun pitkän tekstin lukeminen ja kirjoittaminen on vaikeaa.

Alla olevat diasarjat ovat molemmat ajoittain päivittyviä diasarjoja (muut löydät tämän sivun yläosasta), joista ainakaan pidempiä en käytännössä koskaan käytä sellaisenaan, vaan karsin ja muokkaan niiden pohjalta osallistujajoukolle kulloinkin sopivan version. Osa tekemistäni esimerkeistä löytyy YouTube-kanavaltani. Linkkaan alle vielä muutaman aiemman bloggaukseni aiheeseen liittyen:

• Lumian valokuvasovelluksia (2013)
• Innostavaa ja helppoa tarinointia AdobeVoicella (2015) 
• Canvalla infograafeja, julisteita ja eKirjoja (2015)
• Kuvista videotarinoita (2015) 
• Periscope-esittely Movenoten avulla (2016)

Kommentti 4.12.2017: SlideShare ei enää mahdollista diasarjojen päivittämistä. Uudemman version molemmista alla olevista löydät tämän blogin koulutusdiojen sivulta.

Digitarinat opetuksessa from Matleena Laakso

ThingLink opetuksessa from Matleena Laakso

Mobiililaitteet erityisopetuksessa

Osallistuin loppuvuodesta Snellman-kesäyliopiston Mobiililaitteiden hyödyntäminen erityisopetuksessa (1 op) -verkkokurssille. Tämä bloggaus on kurssin lopputehtävä. Kokosin Padletiin poimintoja oppimastani ja täydennän sitä vielä tammikuussa, kun ehdin opiskella asiaa lisää ja palata koulutuksen materiaaleihin. Kevätpuolella teen jakoon myös omia materiaaleja aiheesta.

Koulutuksella on aktiivinen Mobiililaitteet mahdollistajina -Facebook-ryhmä, minne kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Lisätietoja, vinkkejä ja linkit maksuttomien vinkkiwebinaarien tallenteisiin löydät tästä Snellman-kesäyliopiston julkaisusta.

Joko tunnet osaamismerkit? Tästäkin koulutuksesta todistus annettiin digitaalisena merkkinä. Näet sen ja muitakin merkkejäni tästä linkistä. (Lisätty 7.1.2016)

Created with Padlet

Open päivitys 4 - digitarnointia Lempäälässä

Jarmo Siukola tutustuu Adobe Voice-sovelluksen
mahdollisuuksiin

Tämä blogikirjoitus on julkaistu alunperin Open päivityksen blogissa otsikolla Liikkuvia kuvia Lempäälässä. Alla siitä hieman muunneltu versio.


Lokakuussa järjestettiin kaksi Open päivitys 4 -koulutusta Lempäälän Hakkarin yläkoulun opettajille. Minä ja Jarmo Tanskanen ohjasimme näitä samanaikaisesti toteutettavia AV-koulutuksia, joissa molemmissa keskityttiin lähinnä iPadien sovelluksiin ja hyödynnettiin koulussa hiljattain käyttöön otettua Office365:sta.

Ensimmäisen päivän aikana jokainen oppi iMovien käytön, jonka ohjeet Jarmo koosti myös alla olevaan perusteelliseen ohjevideoon (16:44 min). Muihin sovelluksiin luotiin yleiskatsaus, katsottiin QR-koodien avulla esimerkkejä ja kokeiltiin niitä, jotka itseä innostivat. Päivän päätteeksi kukin ideoi teeman ja valitsi sovelluksen kehittämistehtäväänsä. Kävin lähipäivien välissä päivystämässä koulun opettajanhuoneessa, jolloin moni sai vastauksia erilaisiin pieniin askarruttaviin kysymyksiin eikä kehittämistehtävän tekeminen tyssännyt ratkaisemattomiin ongelmiin.

Open Päivitys 4 from Matleena Laakso


Toisen lähipäivän aloitimme kehittämistehtävien esittelyillä. Tässä vaiheessa pääpaino oli opettajien tekemissä tuotoksissa ja vain harva oli ehtinyt oppilaiden kanssa digitarinoita tehdä, kun syyslomakin sattui lähipäivien väliin.

Kaksi opettajaa oli tehnyt erityisoppilaille suunnatun lyhyen videon koetilanteeseen. Ideana on antaa ohjeet monikanavaisesti (kuva, tekstitys ja selostus) ja pyöräyttää ennen koetta vaihteeksi video, jotta vältetään oppilaiden fiilistä siitä, että "aina ope nalkuttaa samoista asioista".

Yksi opettaja oli tehnyt Shadow Puppet Edu -sovelluksella tarinan puiden ja pensaiden lehtien tunnistamisesta. Tarinassa näkyi perättäin erilaisia lehtiä ja taustalla soi musiikki. Vasta kun lehden kuvaa oli hetki katseltu ja kukin oli voinut muistella lajia, kertoja paljasti lajin nimen. Tehty tarina toimisi ilman ääntä myös kokeena, jossa oppilaat kirjoittaisivat lajit ylös tarinaa katsellessaan.

Yksi opettaja kokeili erilaisia ruudunkaappausvideoita ja Explain Everything -sovellusta. Hän kertoi käyttävänsä matematiikassa paljon Khan Academyn laskuharjoituksia. Lähtökohta on, että oppija tekee siellä laskuja ja saa palautteen onnistumisesta, Ennen laskemista voi katsoa opasvideon ja tarvittaessa turvautua vihjeeseen. Eteenpäin ei pääse, ennenkuin hallitsee aiemmat laskut. Kahdeksasluokkalaisilla oppitunnilla heräävistä kysymyksistä vain muutama liittyy englannin kieleen.

Kaksi muuta matematiikan opettajaa teki yhdessä I can animate-sovelluksella lego-videon, jolla havainnollistettiin tangenttia. Sen jälkeen oppilaat saivat monisteen, jossa oli aiheesta laskuja. Oikeat vastaukset tarkistettiin QR-koodien avulla. Tekijänoikeuksia pidettiin esillä esityksiä katsottaessa ja tämä video herätti kysymyksen siitä, miten legoja voi käyttää opasvideoista. Tähän löytyy vastaus Tarmo Toikkaselta Opettajan tekijänoikeus -kirjan viikon pulmasta: Legojen käyttö opetusmateriaalissa (2012).

Lisäksi näimme mm. nuotinlukuharjoituksen, videon värähdys- ja aaltoliikkeestä, ohjeen fysiikan mittareiden käyttöön sekä äidinkielen opettajien elokuvan lauseenjäsenistä.

Open päivitys 4, osa 2 from Matleena Laakso

Kouluun hankitut iPadit ovat jatkuvassa käytössä. Koulutuksen kannalta suuri haaste oli se, että jos ei omistanut omaa laitetta, joutui odottamaan pitkälle iltapäivään, jotta koulun laite ehti illaksi kotilainaan ja erilaisia sovelluksia pääsi harjoittelemaan ja kehittämistehtävää tekemään. Kun laite piti aina seuraavaksi arkipäiväksi palauttaa koululle, täytyi työ tehdä kerralla valmiiksi ja laite tyhjentää seuraavalle käyttäjälle. Kun myös oppijoiden täytyy tallentaa tuotos iPadilta pilveen oppitunnin päätteeksi, asettaa se suuria vaatimuksia langattomalle verkolle. Nämä haasteet ovat tuttuja hyvin monessa muussakin koulussa.

Kirjoitin aiemmin syksyllä blogiini kaksi tarinaa liittyen tämänkin koulutuksen teemoihin. Ne ovat kuvista digitarinoita sekä Canvalla infograafeja, julisteita ja eKirjoja. Jälkimmäisessä olevan kuvan tein tätä koulutusta varten ja siihen on koottu kokeilemiamme digitarina-sovelluksia.