Aktivointia etäopetuksessa

Pidin pari päivää sitten Oulun yliopistolle alustuksen teemana Aktivoivat työtavat, motivointi ja ryhmäyttäminen etäopetuksessa. Vuorovaikutteista webinaaria ei haluttu tallentaa, mutta juttelin samat asiat uudestaan vähän tiiviimmin ja tein tallenteen ilman menetelmien tai sovellusten kokeilua. 

Tämä video (48 min) on upotettu alle, samoin diat. Videossa on aikaleimoja, joista voi myös hypätä vaikka diasarjan perusteella itseäsi kiinnostavaan kohtaan. Video löytyy myös YouTubesta Webinaaritallenteita (digipeda) -soittolistaltani, jonne on lokakuussa tulossa pari muutakin tallennetta.

Ohjeet esillä olleisiin sovelluksiin löydät tämän blogin ohjesivulta. Kannattaa muutenkin katsoa, mitä sen listauksesta löytyy. Aina ei tarvita uusia sovelluksia, vaan voi opetella käyttämään nykyisiä entistä monipuolisemmin tai vaikka etsiä niistä uusia tekoälyominaisuuksia. Erilaisia muisti- ja valkotaulusovelluksia on runsaasti. Vaikka Padlet ja Flinga ovat omia suosikkejani, moni työskentely onnistuu hyvin myös organisaation sisäisesti rajatulla Teamsin valkotaululla tai Zoomin valkotaululla. Monet toiminnot onnistuvat myös Microsoftin tai Googlen jaetuilla dokumenteilla. Usein sovellus, mihin opiskelijoiden ei tarvitse kirjautua, toimii etenkin webinaarien aktivoinnissa parhaiten. Kirjautumattomuus säästää aikaa ja tuo lisää vapauksia sovellusten valintaan.

NotebookLM: tekijänoikeudet ja tekoälykoonteja materiaaleistani

TOT-ryhmässä on ollut keskustelua siitä, mitä aineistoja sovellukseen saa viedä ja miten niitä on oikeus jakaa. Suureksi ilokseni Harto Pönkä kirjoitti aiheesta blogiinsa: NotebookLM, tekijänoikeudet tekoälysovelluksissa ja opetus. Suosittelemaan lukemaan Harton kirjoituksen tai vähintään katsomaan siihen liitetyn videon. Tekijänoikeudet eivät ole aivan yksinkertainen asia, varsinkaan tekoälyn ja opetuksen näkökulmasta. Oslon yliopiston ohjeen NotebookLM:lle voi tiivistää näin: Et saa jakaa materiaalia, jonka jakamiseen sinulla ei ole oikeutta. Et myöskään saa jakaa arkaluonteisia tietoja (esim. henkilötiedot) tai laitonta sisältöä. 

Harto muistuttaa myös, että käytettäessä julkista aineistoa, minkä käyttöä tekoälyn kanssa ei ole erikseen kielletty, on tärkeää, että NotebookLM:n tuotos perustuu muuhunkin kuin yhteen tai harvoihin teoksiin, jotka on annettu sille lähdeaineistoksi. Myös lähdemerkinnät on oltava näkyvissä. Tekoälysäädös ei kumoa tekijänoikeutta, vaikka se sitä rapauttaakin. 

Omien aineistojen vieminen sovellukseen on tietenkin sallittua ja sen itse koen hyödyllisimmäksi. Tosin vaikka käytän omia dioja, tekoäly poimii niistä muidenkin sisältöjä lähteitä mainitsematta. Alla olevien koontien osalta lähteet löytyvät jakamastani diasarjasta. Annoin Google NotebookLM:lle aineistoksi videon, diasarjan sekä kolme tiedostoa, joissa oli alkuperäisen koulutusryhmän osallistujien vastaukset (heidän luvalla ja anonyymisti) muutamaan kysymykseen äänestyksinä tai muistitauluun kirjoitettuna. 

Nykyisin audioyhteenvedon eli podcastin voi valita neljästä vaihtoehdosta: Perehdy tarkemmin, Lyhyt yhteenveto, arvostelu tai väittely. Kestoksi voi valita lyhyempi tai oletus ja kielivalintakin on tarjolla. Se on tärkeää tehdä etenkin, jos aineistossa on monenkielistä sisältöä. Lisäksi voi kirjoittaa tarkempia ohjeita kehotteeseen. Tällaisia sisältöjä generoin:

• Aktivointi ja motivointi (audio, 17;17 min). Valittu "Perehdy tarkemmin: Kahden juontajan eloisa keskustelu, jossa käsitellään lähteiden aiheita". Suhteellisen hyvä, mutta osaa asioista en painottaisi tai yksinkertaistaisi ihan samalla tavoin.
• Etäopetuksen aktivointi (audio, 6.06 min). Valittu "Arvostelu: Asiantuntija-arvio lähteistäsi, joka sisältää rakentavaa palautetta materiaalin parantamiseksi." Tämän kuunteleminen oli kamalaa, meinasin jättää jakamatta, kun hävetti. En vielä kuunnellut loppuun asti. Tämä ominaisuus tulee ehdottomasti omaan käyttöön jatkossa. Kritiikki oli pitkälti aiheellista. Asiaa minulla tahtoo aina olla liikaa ja punaista lankaa voisi aina selkiyttää. Eriytän liikaa ylöspäin olettaen sovellusten olevan tutumpia kuin ovat. Keskittyminen kolmeen sovellukseen toimisi kai usein paremmin sen sijaan, että esittelen nopeasti kuusi vaihtoehtoa.
• Opiskelijoiden aktivointi etäopetuksessa (video 6:34 min). Tällä kertaa piti tehdä kaksi videota, että sain riittävän hyvän. Ensimmäisessä versiossa oli usea harmillinen yksinkertaistus tai väärinymmärrys. Tämän sisällöstä tekee mieli tarkentaa, että verkkokurssin jälkien anonyymius liittyy itsenäisesti opiskeltaviin kursseihin. Siitä puhun lisää omalla videollani. Tällä tekoälyvideolla on melko suoria lainauksia ilman lähdettä. Lähteet näet alla olevasta diasarjasta. 
• Voit myös tutustua koko muistikirjaan. Käytin kaikki muut tarjolla olevat vaihtoehdot, mutta tällä kertaa en tehnyt raportteja (esim. blogipostaus, koemateriaalit, käsikirja).
• Vasemmalla näet muistikirjaan syöttämäni aineistot. Keskimmäisessä sarakkeessa on chat, minkä kanssa voit keskustella aineistojen kanssa. Muut sisällöt löydät oikeasta reunasta.
• Miellekartta "Aktiivinen etäopetus", jonka tein videosta ja materiaalista, ilman osallistujien kommentteja tai äänestyksiä. 
• Kysely "Ohjaus: tietovisa" tarjoaa monivalintoja selityksineen ja mahdollisuuden kysyä teemoista lisäkysymyksiä.
• Opettelukorteille valitsin vaihtoehdoksi "vaikea". Ne löytyvät nimellä "Verkko-opetus, muistikortit".
  
  

Aiempia bloggauksia ja ohjeita mainittuihin sovelluksiin

• NotebookLM: uusia ominaisuuksia (8/2025)
• Digipedagogiikan koulutuspaketti (5/2025)
• Onnenpyörä (kotimainen, mainokseton, ei kirjautumista, 1/2025)
• Tekoäly opetuksessa -linkkivinkkejä
• Ohjeiden blogisivu, mm. sanapilvet, Flinga, Padlet, sähköiset kyselyt, ajatuskartat, kuvakortit ja opetusmenetelmät.

aktivoivat-tyotavat-motivointi-ja-ryhmayttaminen-etaopetuksessafrom Matleena Laakso

Päivä virtuaaliosallistujana BETT-messuilla

Olen viikon valittanut kotona, että "kaikki mun kaverit pääsee BETT-opetusteknologia-messuille, paitsi minä". Perheen nuoriso ymmärtää "kaikki mun kaverit" -fiilikseni. Ovat kuulemma kokeneet vastaavaa. Fiksu äitini totesi, että tuollaiseen valitukseen hänellä on tapana vastata kysymyksellä: "No ketkä kaikki sinne BETTiin pääsevät?" Aika monta nimeä keksin, mutta sitten huomasin, että moni muukin on tänä vuonna vain somen varassa.

Tänään yritin ihan oikeesti kokeilla, mitä saan irti tapahtumasta somen kautta osallistuen. Välineinä olivat lähinnä Twitter, Periscope, Facebook ja YouTube. Erityisen arvokkaita oluvat somessa jaetut nostot päivän parhaista löydöistä. Jari Kinnula nosti tällaiseksi älylattian nimeltä WizeFloor. Se tosiaan vaikuttaa esittelyvideon (1:57 min) perusteella innostavalta sekä alakouluun että erityisopetukseen.

Entisellään BETT-messuilla näytti olevan taideseinä, tässä yksi osuva Twitterissä jaettu kuva.

Couldn't agree more...a new https://t.co/z3hF9TfkEt slogan? #bett2016 pic.twitter.com/gxwfxEl92Z

— Chris Yu (@cyumsft) 21. tammikuuta 2016

Britannian opetusministeri Nicky Morgan (video) painotti puheessaan, että koululaisten on saatava valmiudet kilpailla globaaleilla työmarkkinoilla. On hyvä välillä muistuttaa, että pääsy hakukoneelle ei tarkoita samaa kuin tieto ja osaaminen.

Dan Haeslerin keynotesta (esityksen diat) kirjasin ylös ajatuksia ja perusteita teemasta Connected Learning. Ymmärsin, että se yhdistäisi yhteisöllisuuden ja vertaisoppijuuden, oppijoiden mielenkiinnon kohteet ja ympäröivän yhteisön. Kouluilla on paljon tehtävää yhteisöllisyyteen kasvattajina, samoin vanhemmilla. Yhteisöllisyydellä on merkitystä monesta näkökulmasta, myös masennuksen ehkäisijänä.

Messuilla puhuttiin paljon ns. BBC-projektista, missä kaikille Britannian seitsemännen luokan oppilaille annetaan oma pieni ohjelmoitava laite nimeltä Micro:bit (ks. wikipedia tai Micro Bitin sivut ja sen esittelyvideo). Vaikka laite on hyvin pieni ja sitä ohjelmoidaan mobiilialitteilla tai läppärillä, se on 18 kertaa nopeampi kuin BBC:n kouluille 1980-luvun alussa lahjoittamat koneet. Sen avulla voi esimerkiksi koodata pelin. Micro:bitin kehittäminen on BBC:n ja sen kumppaneiden yhteisen työn tulosta. Asiasta kerrotaan mm. BETT-messujen Microsoftin haastattelussa (5:12 min).

Kiinnostavia sovelluksia jakoi mm. Tuula Kyrölä. Blendspacen avulla (esittelyvideo 1:17 min) voi helposti tehdä interaktiivisia oppitunteja. Videon perusteella vaikutti hieman samankaltaiselsta kuin Nearpod. Wattpad.com (iOS, Android, Windows) on sovellus, millä voi lukea ja julkaista tarinoita, myös offline. Lukijat voivat sitten yhteisöllisesti kommunikoida tekstejä.

Periscope-aktiivisuudesta erityiskiitokset IlonaIT:n Teemu Moilaselle (@teemum). Hänen mukaan päivän innostaviin teemoihin kuului mm. BBC:n micro:bit ja viime vuonna ruuhkaa ständilleen kerännyt Bird, joka otti ennakkotilauksia sormustimesta, jolla voi ohjata tietokoneen näytön tapahtumia. Kiinnostava oli myös Googlen virtuaalilaseihin kehitetty rajapinta 360-videoille eli pian voi ilmeisesti tiputtaa kuvaamansa 360-videon sisälle vaikka omia oppimistehtäviä.

Teemun mukaan Maker-kulttuuri oli vahvasti esillä, mm. koodaukseen liittyen. Tämän havainnon tein itsekin päivän aikana. Kuluttajasta sisällön tuottajaksi on myös NMC:n Horizon-raporteissa mainittu globaalina trendinä 3-5 v. sisällä ja tämän olen ollut työssänikin huomaavinani. Oma tuottaminen voi olla bloggaamista, koodausta, videoiden kuvaamista tai vaikka Minecraftin rakentelua. Tähän teemaan liittyi alla oleva päivän suosituin tviitti. Microsoftn hiljattain ostama Minecraft Education oli messuilla näkyvästi esillä.

The Mausoleum of Halicarnassus - another of the 7 wonders for @PlayCraftLearn at #Bett2016. #Minecraft pic.twitter.com/b0O1QrhyI8

— BlockWorks (@BlockWorksYT) 21. tammikuuta 2016

Muutamia esityksiä lähetettiin Periscopen avulla, Seuraavan puhuja ei käynyt lähetuksestä ilmi, mutta sen lähetti @speak2kim. Esityksessä painotettiin mobiililaitteiden kouluihin tulemisen tuomaa valtavaa muutosta. Nyt uusi muutos eli siirtyminen edellä mainittuun kuluttajasta tuottajaksi -kulttuuriin on käynnistynyt. Se antaa oppijoille valtaa ja mahdollisuuden tehdä jotain todellista. Opettajien tulisi nyt toimia niin, että oppijat voivat keskittyä passiivisen sisällön ymmärtämisen sijaan  todelliseen aktiiviseen osallistumiseen. Kun oppijat oppijat ymmärtävät asioita ja kokevat ja kokeilevat niitä sekä jakavat eri sovelluksilla luomaansa sisältöä, se on merkityksellistä tekemistä.

Twitter-poimintoja torstailta, ensimmäisenä päivän suosituin #finnbett-tviitti‏

• @leenapontynen Sugata Mitran ajatukset #finnbett liikuttivat minua suuresti. Tulevaisuuden koulutuksessa on vain mahdollisuuksia! http://opsiaetsimassa.vuodatus.net/lue/2016/01/ja-tasta-on-hyva-jatkaa-eteenpain
• ‏@Varikkotunti @danhaester Lapset viihtyvät somessa, koska he haluavat jakaa kokemuksia ja kokea yhteenkuuluvuutta.
• ‏@k_triquet 82 per cent of young people say they are interested in #digitalmaking @nesta_uk report http://www.nesta.org.uk/sites/default/files/youngdigmakers.pdf
• @EditaPublishing Find out what is relevant for students outside school and bring it into class. @danhaesler
• @EditaPublishing "Digital safety", moraali ja osaaminen somekäytössä, tekijänoikeusasiat sisällön luomisessa jne opettajien nykyisiä haasteita.
• ‏@EditaOppiminen Find out what is relevant for students outside school and bring it into class. @danhaesler 
• ‏@EditaOppiminen #flippedlearning herättää opiskelijoissa myös epäilyksiä: "Me tehdään kaikki työ!" Indeed. ;-)

Päivä oli mielenkiintoinen ja aika silppua monen kanavan keskellä. Kun alkuillasta kaipasin jotain vähän jäsennellympää, katsoin pari TED talksia ja sitten jaksoin taas. Ja toki virtuaaliosallistumiseenkin kuuluu vähän viihdettä ja iltaohjelmaa. Alex Horne esiintyi keskiviikon BETT-palkintogaalassa, tosin tämä video (2:42 min) on muutaman vuoden takaa. Ja illallisella olisi jäkiruuaksi välinnut tällaisen suklaayllätyksen (kesto 1:11 min).