Asiantuntijana somen verkostoissa

Viime viikkoina on tullut pohdittua asiantuntijana olemista sosiaalisessa mediassa ja muutoinkin verkossa. Aloitin eilen TAMKin kollegan Kaisa-Leena Ahlrothin kanssa Suomen Yrittäjäopistolla koulutuksen teemalla kouluttaja asiantuntijana.

Pohtiessamme asiaa ryhmän kanssa, moni kertoi, miten sattuma oli määritellyt sitä, miten ja mihin suuntaan oma asiantuntijuus oli kehittynyt. Myös työpaikkojen vaihtamiset olivat usein suunnanneet omaa asiantuntijuutta osittain uusille urille. Muita tekijöitä olivat mm. oma tausta, verkostot, kokemus, tarve, koulutus ja kiinnostuksen aiheet.

Yksi ryhmä tiivisti omat tavoitteensa asiantuntijana seuraavasti:

• Haluan olla ajassa kiinni, mikä koskee sekä oman alan trendien tuntemista että digitaitojen hallintaa.
• Haluan olla verkostoinut.
• Haluan olla osaamiseni jäsentänyt ja tuotteistanut asiantuntija.

Luin koulutusta valmistellessani Ville Tolvasen, Tom Laineen ja Jarkko Kurvisen kirjan Henkilöbrändi (2017) ja nostan siitä muutamia otteita alla olevassa diasarjassa. Kirja puki monta omaakin ajatustani sanoiksi ja antoi vähän laajempaa perspektiiviä käytännössä koetulle.

Brändäyksen teema liittyy oppilaitoksiin myös hankemaailman kautta, joskin osa seuraavista ajatuksista sopii myös oppilaitoksen viestintään. Kannattaa harkita palvelu kerrallaan, luodaanko hankkeelle omat someprofiilit vai viestivätkö hanketoimijat omissa nimissään hankkeen hashtagia hyödyntäen. Jälkimmäinen voi motivoida aktiivisempaan viestintään ja tuoda hankkeelle huomattavasti enemmän näkyvyyttä. Hankkeen hashtagin käyttäminen sopii hyvin etenkin Twitteriin ja Instagramiin.

Blogi on käytetyin verkkoympäristö hankkeiden kotisivuille. Se kannattaa jakaa Creative Commons -lisenssillä tai muutoin sopia, että bloggaajat voivat halutessaan julkaista kirjoitukset myös omassa blogissaan, vaikka jälkikäteen. Näin ne saa talteen, jos ja kun hankesivut joskus poistetaan. Samalla saa hankkeessa tekemänsä työn linkitettyä selvemmin omaan asiantuntijabrändiin. Vaihtoehtoisesti voi kirjoittaa hankkeesta omaan blogiin esimerkiksi vuosittain ja linkittää sinne hankeblogin parhaat palat tai omat jutut ja avata muutenkin hankkeessa tehtyä työtä ja saavutettuja tuloksia.

Tässä vielä muutama hyvä linkki teemaan liityen:

• Työelämän someverkostot (animaatio 1:11 min)
• Tom Laine: Linkedin Megaopas
• Vinkkejä uudelle tviittaajalle (animaatio 0:56 min)
• Twitter opetuksessa ja verkostoitumisen välineenä -diasarja (päivitän joulukuussa 2018)
• Sitra: Uuden työn kuntotesti

Oltiin @MatleenaLaakso n kanssa tänään kouluttamassa @yrittajaopisto n henkilökuntaa asiantuntijuudesta. Jatketaan teemasta somessa. #osaaminen #koulutus pic.twitter.com/wtlr1lORok

— Kaisa-Leena Ahlroth (@KaileAhlroth) 26. marraskuuta 2018

Kouluttaja asiantuntijana 3 op from Matleena Laakso

Diasarjassa on virhe Henkilöbrändi-kirjan julkaisu- ja painovuoden kohdalla. Sen pitäisi olla 2017, ei tämä vuosi.

Minun blogi & blogit opetuksessa

Päivitin diani blogien opetuskäytöstä, ne löytyvät tämän bloggauksen lopusta. Samalla päivitin sitä blogia, mitä käytän harjoitusalustana ja materiaalien jakopaikkana blogi-koultuksissani, tämän blogin ohella. Tiistaina 14.1. klo 14 Samkessa saattaa olla viimeinen PAOK:n blogi-koulutus, sillä hankeaikaa ei ole enää paljoa jäljellä. Tervetuloa mukaan verkoston jäsenet, mutta ilmoittautukaa PAOK:n sivulla, niin lähetän teille tarkemmat ohjeet.

Blogi ja wiki olivat ne ensimmäiset somen välineet, jotka viisi vuotta sitten PAOK:iin tullessani opettelin. Niitä molempia koulutan ja käytän edelleen jatkuvasti, joskin GoogleDrive on joltain osin wikin käyttöäni vähentänyt. Viisi vuotta sitten oli työn takana selvittää, mikä olisi hyvä blogialusta ja montaa erilaista kokeilin. Alkuun käytin blogit.fi -palvelua, mistä sittemmin luovuin, kun opettajat kritisoivat sen vikavippimainoksia. Sen suomenkielisyys oli hyvä muille paitsi kieltenopettajille. Sittemmin palvelu lakkautettiin ja siirryin kokonaan Googlen Blogger/Blogspotin käyttäjäksi. Tämä on helppo ja todella monipuolinen, vaikkei mahdollista aivan yhtä suurta nörttikikkailun määrää kuin toinen eniten käytetyistä bliogialustoista, WordPress.

Ainakin puoli vuotta pyörittelin ajatusta omasta blogista. Kuten ensimmäisessä varsinaisessa blogikirjoituksessa Jotta en eksyisi verkkoon syyskuussa 2012 kirjoitin, tarve omaan blogiin syntyi työn kautta. Oma verkkoläsnäoloni oli netissä levällään. Materiaaleja oli mm. wikeissä, blogeissa, Ningissä, SlideSharessa ja vuorovaikusta näiden lisäksi etenkin Facebookissa ja Twitterissä. Tämän blogin avulla olen saanut koottua ammatillisen verkkoläsnäoloni yhteen helposti muistettavaan osoitteeseen: www.matleenalaakso.fi.

Omalla blogilla varmistan senkin, että tekstini ovat tallessa ja luettavissa PAOK:n hankesivujen poistamisen jälkeenkin. Kevään aikana aion siirtää blogiini ainakin ylläpitämäni tv:tn opetuskäytön webinaarien listauksen PAOK:n webinaarit-sivulta. Tuija Aallon ohje helpottaa hankkeesta toisaalle siirtymistä: "Tee mahdollisimman suuri osa verkkoläsnäolostasi omaan lukuusi ja työnantajan lukuun vain se, mitä esimiehesi ja tiimisi kanssa yhdessä sovitte."

Ennen tämän blogin perustamista pohdin, miten keksisin kirjoitettavaa. Muistatteko, miten autokouluun mennessä huomaa maailman olevan täynnä liikennemerkkejä? Tai raskaana ollessaan näkee vauvamahoja jokapuolella? Siitä alkaen kun minulla on ollut tämä blogi, on blogiaiheita jatkuvasti tupsahdellut mieleen ja niistä syntyi viime vuonna 36 kirjoitusta. Täällä voin jakaa konferenssikokemuksia ja materiaalejani, jakaa osaamistani ja kertoa mielipiteitä. Kertoa kokemuksistani somepalveluiden ja laitteiden kanssa sekä jakaa erilaisia opetuskokeiluita. Välillä lipsahdan harrastusten puolelle, mutta tieto- ja viestintätekniikka on silloinkin yhtenä näkökulmana.

Hauskaa on välillä tutkailla sitä, mitä te mieluiten luette - se on usein yllättänyt. Suosituimmat bloggaukseni ovat alla. Että oikeasti joku lukee kasvatustieteilijän laitearvioita? Että viime kesän "hupijutut" ja kiipeilymuisteloni ovat luetumpia kuin syvällisemmät pedagogisemmat pohdinnat? Mutta asiakas on aina oikeassa. Ja tämähän osoittaa, että blogiin kannattaa kirjoittaa pääteemaa sivutenkin, vähän kokeilla muutakin, kun mitä itse oli pääteemaksi ajatellut. Se voi yllättää myönteisesti ja kannustaa hakemaan uudenlaisia näkökulmia.

1. Vinkkejä lomamatkalle somea hyödyntäen
2. Kesäkivaa tabletilla 
3. Kokemuksia Lumia 820-puhelimesta
4. 20 vuotta kiipeilyä
5. Kokemuksia Asuksen Android-tabletista

Bloggaaminen ole vain sisällön tuottamista ja verkkoidentiteetin luomista. Se on myös keskustelua, joskin se näyttää kokemukseni mukaan useimmiten tapahtuman Facebookissa ja Twitterissäkin, Siellä minne bloggauksen linkki on jaettu. Niin paljon olen oppinut etenkin Anne Ronkaan Ope-blogista, Harto Pönkän lentävistä lehmistä ja Tuija Aallon Tuhannesta sanasta (2005-13 ja 2014 alk.). Hyviä hankeblogejakin on paljon, mainittakoon tässä erityisesti loistava Mobiilisti-blogi. Opeverkoston kautta löytää lisää hyviä blogeja ja sinne voi lisätä omansa.

Sanon aina blogit opetuksissa -koulutuksissani, että ensimmäinen askel blogien maailmaan on lukea tai katsella toisten blogeja. Siitä voi edetä kommentoinnin ja ryhmäblogien kautta omaan. Tai sitten valita toisen järjestyksen.

Blogit opetuksessa from Matleena Laakso

- - - - -
Tämä kirjoitus on julkaistu myös PAOK-verkoston blogissa.