Viisi vinkkiä: tekoäly ja suullisen kielitaidon opetus

Loin kuvan ChatGPT4:n avulla pyytämällä tekstiin sopivaa
kuvituskuvaa. En ollut tyytyväinen ensimmäiseen
versioon, mutta siitä sain kehotteen, mitä muokkaamalla
loin tämän kuvan. Olisin vielä halunnut laitteet pois
 opiskelijoiden kädestä, mutta tyydyin tähän, kun tekoälyn
käyttö kuluttaa niin paljon energiaa ja luo hiididioksidipäästöjä. 

Alta löydät ideoita suullisen kielitaidon opettamiseen tekoälyä hyödyntäen. Lopussa on muutama näkökulma siihen, miten rasismi näkyy kielimalleissa. 

Ideat toimivat ilman oppijan kirjautumista. Kun alla mainitaan vain tekoäly, tarkoitan sillä suuria kielimalleja hyödyntäviä sovelluksia kuten Copilot, ChatGPT tai Gemini. Käytä ensi sijassa sitä, minkä työnantaja tarjoaa käyttöösi tai mistä sinulla on maksullinen lisenssi. Näistä kaikista on myös tarjolla maksuton versio. 

Alla on mainittu, mistä ideat ovat peräisin, mutta olen kehitellyt niitä eteenpäin. Osa ideoista toimii muissakin oppiaineissa, mutta nyt näkökulmana on kieltenopetus, kun minulla on aiheesta useampi koulutus lähiviikkoina. 

Ammatillisen toisen asteen kieltenopettajille tarjolla on kaksi seuraavaa TAMKin järjestämä ja OPH:n rahoittamaa etäkoulutusta. Vedän ne yhdessä kieltenopettaja Marianna Leikomaan kanssa:

• Autenttiset käyttötilanteet ja kielitaidon kehittäminen 3 op, 4.4. alk. 
• Oppimateriaaleihin, menetelmiin ja sovelluksiin tutustuminen 3 op, 2.5. alk.
  
  

1. Kysymys tekoälylle ja oppijoille (idea: Charlie's Lessons)

1. Kirjoita kysymys tekoälylle, esim. What is the weather like in London in March?Was sind die typischen Gerichte in Deutschland? Vilka är fördelarna med AI för samhället?
2. Kysy mitä oppijat arvelevat tekoälyn vastauksen sisältävän (vastaus, näkökulmat tai sanasto). Pyydä vastaamaan ääneen tai kerää ne esim. Flingaan, Padletiin tai sanapilveen (ohjeet sovelluksiin).
3. Katsokaa yhdessä tekoälyn vastaus. Kertoiko se jotain, mitä ette itse keksineet? Onko vastaus totta, asenteellista, vääristynyttä tai puuttuuko siitä jotain? Mikä olisi hyvä jatkokysymys aiheesta tekoälylle?

2. Unelmien huone (idea: Elena Peredasa, Language Teaching with AI) 

1. 

   Kuva: ML/Copilot.

   Oppijat kirjoittavat yksityiskohtaisesti, millainen olisi unelmien oma huone. Tekstit voidaan tarkistaa keskittyen erityisesti opiskeltavaan kielioppiasiaan.
2. Luodaan teksteistä tekoälyllä kuvat. 
• Esim. kirjautumatta toimiva Crayion tai vain opettajan kirjautumisella toimiva Padlet. 
• Adobe Express, jos se on jo hankittu teille. Se on laajasti käytössä ja K12-oppilaitoksille on tarjolla maksuton Premium-lisenssi (ohjeet Padletiin ja Adobe Expressiin). 
• Copilot on jo saatavilla täysi-ikäisille korkea-asteen opiskelijoille osana M365-lisenssiä, jos amk/yliopisto on niin valinnut.
3. Jatkotyöskentelyn vaihtoehtoja.
• Oppijat näyttävät kuvat toisilleen, esittelevät huoneensa ja keskustelevat niistä ja visualisoinnin onnistumisesta.
• Oppijat tekevät toisilleen kysymyksiä kuvista.
• Käytetään kuvia ”rikkinäisen puhelimen” idealla: kerro kuvasta toiselle, joka kertoo sen kolmannelle jne. Viimeinen generoi kuvauksesta uuden kuvan, jota verrataan alkuperäiseen. 

3. Mitä löydät kuvasta? (idea: Russell Stannard, LanguageCert)

1. Generoi kuva tekoälyn avulla. Käytä sanastoa, mitä juuri nyt opettelette.
• Voit tehdä esim. 360-kuvia Skyboxilla. Kokeilemaan pääsee maksutta ja ilman kirjautumista. Kirjautumalla voit luoda maksutta 15 CC BY-lisensoitua kuvaa kuukaudessa.
2. Pyydä oppijoita tekemään kysymyksiä opiskeltavalla kielellä kehotteeseen liittyen: ”Did you ask for…?” Vastaa kyllä tai ei. 
3. Näytä lopuksi kehote. Voi lihavoida siinä näkyvät keskeiset sanat. Löytyivätkö ne kaikki kuvasta? Mitä ylimääräistä kuvassa oli? Mistä arvelet sen johtuvan?

Vaihtoehtoisesti oppijat voivat generoida kuvia kerrattavasta sanastosta toinen toisilleen. Pelkän kyselemisen sijaan tästä voidaan tehdä peli käyttämällä hirsipuun ideaa eli vääristä vastauksista piirretään aina yksi osa hirsipuusta. Näin kuhunkin kuvaan sallitaan korkeintaan 10 väärää vastausta, ainakin sen mukaan, miten itse olen tottunut hirsipuun piirtämään.

4. Luo dialogeja ja draamakäsikirjoituksia (idea: Nik Peachey, LanguageCert)

Tekoälyä voi käyttää luomaan monenlaisia tekstejä. Sen avulla voi luoda esimerkiksi dialogiharjoituksia ja näytelmiä. Silloin kun ne esitetään luokassa, on toivottavaa, että jokaisella ryhmällä ei ole samaa näytelmää ja tekoälyn avullahan niitä voi nopeasti luoda tarvittavan määrän. Määrittele näytelmän kehotteessa ainakin aihe, tyyli ja opiskelijoiden lukumäärä, ikä ja kielitaitotaso. 

Voitte jatkaa keskustelemalla tekoälyn mahdollisuuksista tällaisissa tehtävissä tai yleisemminkin mediassa. Tiesitkö, että Yle on tehnyt tekoälyn avulla Paratiisiperhe-kuunnelman ja Suomessa toimii jo tekoälyradio. Löydättekö verkosta tekoälyradion, joka toimii kielellä, jota opiskelette? Tai jos itse sellaisen loisitte, millaista sisältöä laittaisitte tekoälyn tekemään? 

5. Twee-sovelluksella aineistoja englanninopettajille - ja ideoita muillekin

Twee on englanninopettajille suunnattu verkkosivu opetuksen ja oppimateriaalien suunnitteluun tekoälyn avulla. Sieltä löytyy myös valmiita tuntisuunnitelmia eri kielitaitotasoille. Vastaavia sovelluksia löytyy muidenkin kielten ja oppiaineiden opettajille, kuten kerroin aiemmassa bloggauksessa Tekoälysovelluksia oppimateriaalien tekijöille. Tällaiset sovellukset perustuvat valmiiksi mietittyihin kehotteisiin. Siis sen sijaan, että pyydät tekoälyltä monivalintoja, näiden sovellusten kehotteessa on kerrottu tekoälylle myös se, millaisia ovat hyvät monivalintakysymykset ja -vaihtoehdot. Saat siis parempia tuloksia, kun puhut tekoälylle myös pedagogiikkaa.

Twee-sovelluksen työkalujen avulla aloitat valitsemalla British tai American English ja kielitaitotason. Speaking-kohdasta löydät mm. alla olevat tehtävät. Näihin voit tehtävästä riippuen antaa teeman ja/tai tekstin ja/tai kuvan ja osaan määritellä käytettävää sanastoa. Saatuasi tehtävän tai materiaalin, voit pyytää samasta aineistosta esim. monivalintoja tai aukkotehtäviä. Voit maksutta luoda kuukausittain 20 tekstipohjaista tehtävää ja 10 mediapohjaista, mediatiedostot max 5 min. 

• Dialogue Based on Topic: Luo dialogi oppijoille yhdessä luettavaksi tai keskustelun pohjaksi.
• Find Facts: 10 faktaa lämmittelyyn, oikein/väärin-tehtäviin tai keskustelun teemoiksi.
• Advantages and Disadvantages: Käytä listausta esim. väittelyn apuna.
• Famous Quotes: Lausahduksia kuuluisilta henkilöiltä.
• Four Opinions: Neljä näkökulmaa samasta aiheesta kannustaa oppijoita pohtimaan eri näkökulmia ja arvioimaan niiden perusteluita. Voit käyttää myös antamalla kullekin ryhmän jäsenelle oman roolin.
• Lead-in Activities: Luo antamastasi tekstistä kolme aktivoivaa tehtäväideaa. Niitä voi käyttää johdantona ennen tekstin lukemista. 
• Link Words into Sentences: Luo tekstistä kolmen sanan ryhmiä, joista oppijoiden tulee muodostaa lauseita tai kysymyksiä.

 

Miten rasismi näkyy kielimalleissa?

Kieltenopetus on myös kansainvälisyyskasvatusta. Moni on jo käytännössä huomannut, miten tekoälysovellusten maailmankuva on monilta osin värittynyt ja vahvistaa stereotypioita. The Guardianin artikkelissa As AI tools get smarter, they’re growing more covertly racist, experts find toimittaja Ava Sasani kertoo Cornell Universityn tutkimukseen viitaten, että OpenAI:n kaltaiset yritykset luovat omia eettisiä ohjeita, jotka säätelevät sisältöä, joita kielimallit tai kuvageneraattorit luovat. 

Jo aiemmin on huomattu, että kun kielimallit laajenevat, niiden avoin rasismi vähenee. Uusi tutkimus kuitenkin kertoo, että kielimallien kasvaessa peitelty rasismi lisääntyy. Tämä tarkoittaa, että eettisten ohjeiden avulla kielimallit oppivat olemaan hienovaraisempia rasististen ennakkoluulojensa suhteen. Avoimen rasistisuuden sijaan ne kiinnittävät huomioita esimerkiksi murre-eroihin. Tämä tarkoittaa, että tekoäly on tulkinnut esimerkiksi mustien amerikkalaisten murretta käyttävät tyhmemmiksi tai laiskemmiksi. Eli jos ja kun tekoälyä käytetään esimerkiksi rekrytoinnissa, mustille tarjottaisiin huonommin palkattuja töitä.

Tämä on hyvä muistutus sekä siitä, että tekoälyä käytettäessä on aina hyvä pysähtyä paitsi hallusinaatioiden eli tekoälyn keksimien asioiden äärelle, myös tarkastella siinä olevia puutteita tai vääristymiä, olkoon se rasismia tai jotain muuta. Käytetty kieli on paljon muutakin kuin halutun viestin välittämistä. Muun muassa murre ja sanavalinnat kertovat myös kuulumisesta tiettyyn ryhmään. 

Olin itse lähelle kolmekymppinen, kun opin englantia opettavalta britiltä, että small talkin keskeinen tavoite on sijoittaa keskustelukumppani sosiaalisella asteikolla oikeaan luokkaan. Siitä kertoo niin murre kuin vaikkapa se, mitä urheilulajeja harrastaa tai mistä tiedotusvälineistä uutiset lukee tai katsoo. Omana kouluaikana brittienglanti oli se, mihin pyrittiin. Se nostettiin jalustalle ja mitä ilmeisemmin se siellä on edelleen, mutta liekö amerikanenglanti siellä myös, kun sillä tuotettua on runsaasti koulutusaineistossa ja tekoälyä kehittävät monet amerikkalaiset suuryhtiöt?   

Lue lisää tekoälystä opetuksessa

• Näin luo Copilotilla (ta muulla tekoälyllä) Forms-kyselyn verkkosivusta tai PDF:stä ohjevideo (7 min).
• Some on täynnä kieltenopettajien ryhmiä, joissa jaetaan tekoälyideoita. Yksi hyvä on Facebookin Language Teaching with AI.
• Kieltenopettajan tukiäly (bloggaus 9/2023).
• Tämän blogin tekoälysivu.
• Tekoälyn opetuskäytön linkkivinkkien Padlet.
• Tulevia koulutuksiani (tekoäly on mukana kaikissa OPH-rahoitteisissa koulutuksissa).

Jaa jotain -teemaviikon poimintoja

Airut-hankkeen torstai-webinaarin kutsu

Hyvää Jaa jotain-viikkoa eli Avoimen oppimisen teemaviikkoa (Open Education Week #OEweek24)! Teemaviikkoa on vietetty Suomessa vuodesta 2013 alkaen ja tämä on jo 20. blogipostaus, jonka merkitsen #JaaJotain-tunnistella.

Viikon aikana jaetaan avoimia oppimateriaaleja ja pidetään muutenkin avoimen oppimisen teemaa esillä. Esimerkiksi Avointen oppimateriaalien kirjastosta löytyy runsaasti materiaalia sekä opettajien oman oppimisen tueksi että myös oppijoiden kanssa käytettäväksi.

Avoin jakaminen on ollut työni, bloggaamiseni ja verkkojulkaisemiseni kulmakivi vuodesta 2011 alkaen. Kuvailin teemaviikkoa ja kerroin jakamisen merkityksestä itselleni vuosi sitten Tampereen korkeakouluyhteisön TLC:n blogipostauksessa.

• Tämä on blogin 400. julkaisu. Uusimpia blogisivuja ovat Tekoäly, Suosittelut ja XR.
• Päivittyvät ohjeiden sivun uusin sovellus on Canva. Viimeksi päivitettyihin kuuluvat Adobe Express, ClassroomScreen, Digijulkaisut, H5P-työkalut, Padlet, Microsoft 365 (Formissa paljon uutta!), ThingLink ja tekoäly.
• Uusimpiin videoihini kuuluvat mm. Blooket- ja Padlet-ohjeet sekä musiikkivideo tästä blogista. 
• Tekoäly opetuksessa -linkkivinkkejä on viime aikojen katsotuimpia materiaalejani. Sinne aloitin viime keväänä kokoamaan hyviä lähteitä ja sitä edelleen viikoittain päivitän. Padletteihin olen tehnyt koonteja myös mm. oppimispeleistä ja hybridiopetuksesta, ks. julkiset Padlettini.
  
  

Avoimen tieteen palkinnot ja ITK

• Sain Avoimen oppimisen vaikuttaja -palkinnon viime kesänä. Nyt on vielä pari viikkoa aikaa (22.3. asti) tehdä ehdotuksia seuraaviksi palkittavaksi eri kategorioissa. 
• Minulla on ITK-konferenssissa Invited-puheenvuoro otsikolla Avoimen jakamisen ylistys (pe klo 9.45) - tervetuloa kuulolle! Myös keskiviikon työpajaani H5P-työkaluilla verkkotehtäviä ja oppimateriaaleja (40 €) mahtuu vielä mukaan. H5P:n keskeisiä periaatteita ja suosituksia ovat avoin jakaminen ja saavutettavuus.
  
  

Torstain webinaari ja kevään kielen opettajien koulutukset

• Webinaarit-sivulta löydät koonnin opetusalan tarjonnasta. Airut-hankkeen #JaaJotain-webinaarissa torstaina 7.3. löytyy tukea opettajien tekoälyarkeen. Minun kanssa pääsette kiertokävelylle avointen aineistojeni verkkopaikoille. Miika Miinin viikon vinkki on Lappeenrannan Eduksin tuore julkaisu: Tehtävät tekoälyaikakauteen. 
• Tekoäly open arkiavuksi -tallenne (55 min).
• Airut-hankkeen YouTuben soittolistalla muutakin tarjontaa.  
• Avoin tiede tarjoaa aiheesta webinaareja myöhemmin keväällä.
• Oletko ammatillisen koulutuksen kieltenopettaja? Vedän TAMKin kautta loppukeväästä Marianna Leikomaan kanssa kaksi OPH-rahoitteista koulutusta, jotka muutettiin juuri täysin verkkototeutuksiksi. Mukaan mahtuu hyvin ja opit mm. luomaan monipuolisia verkkomateriaaleja, joita voit halutessasi jakaa avoimesti.
• Autenttiset käyttötilanteet ja kielitaidon kehittäminen 3 op (alkaa 4.4.2024). 
• Oppimateriaaleihin, menetelmiin ja sovelluksiin tutustuminen 3 op (alkaa 2.5.2024). 

LinkedIn-vinkkejä

Tekstiä muokattu. Diasarja ja DSA-säädöksen tietot lisätty 9.-10.4.2024.
- - - - - 

LinkedIn ja sen käytössä aktivoituminen on noussut esiin yhdessä verkostossani. Siitä syntyi idea omien oppien jakamisesta. Minulla LinkedIn on pitkään kuulunut neljän tärkeimmän somekanavan joukkoon Facebookin, Instagramin ja Tw... ei kun viestipalvelu X:n rinnalle (linkeistä näet profiilisivuni). Threads ja Blue Sky ovat myös käytössä, mutta varsin vähän niissä vielä X:ään verrattuna tapahtuu. Pikaviestimien kentän näin hajaantuessa saattaa käydä niinkin, että LinkedIn-sovelluksen eli Linkkarin merkitys ammatillisena verkostona vahvistuu.

LinkedIn-verkostoa on kuvattu osoitekirjaksi
eli se voi kertoa, keitä verkostoosi
kuuluu ja keiltä voi tarvittaessa pyytää apua.
Kuva: ML/ChatGPT4.

Yksi Linkkarin vahvuuksia on sen pitkä häntä. Kun jotain julkaisee, se saa reaktioita muutaman viikon ajan. Sinne ei tarvitse tyrkätä samaa viestiä montaa kertaa, kuten X:ssä eikä viestiä tarvitse jakaa moneen eri ryhmään kuten Facebookissa. Toki Linkkarissakin on ryhmiä, mutta niiden merkitys on monille kovin vähäinen.

EU:n uuden digipalvelusäädöksen (Digital Services Act) myötä suurista some-palveluista kuten linkkarista saa nyt otettua suosittelualgoritmit pois. Näin omassa viestivirrassa näkee aikajärjestyksessä vain seuraamiensa tahojen viestit. Lue lisää Sitran Tarmo Toikkasen ja Rosa-Maria Mäkelän ohjeista: Näin kytket suosittelualgoritmit pois päältä suurissa somepalveluissa. 

Ammatillisen verkostoitumisen foorumi

LinkedIn on ennen kaikkea ammatillisen verkostoitumisen foorumi. Ei siis vain työhakupaikka tai julkinen CV. Moni etsii uusia kontakteja tai tutkailee puolituttuja. Aina ei kyse ole täyspäivätyön etsijöistä tai tarjoajista, vaan usein samankin työnantajan kautta voi työskennellä monenlaisissa hankkeissa ja verkostoissa. Sovelluksen avulla etsitään keikkakouluttajia, seminaaripuhujia ja eri alojen asiantuntijoita myös organisaation sisäisesti sekä yhteistyökumppaneita erilaisiin projekteihin - tai tutustutaan valittuun tiimiin ennen ensitapaamista, kuten itse usein teen.

Linkkarista voi etsiä oman työn näkökulmasta mielenkiintoisia seurattavia. Minä saan paljon kontakteja tämän blogin lukijoista. Tervetuloa verkostooni, jos et siellä vielä ole! Kun puhun isommassa seminaarissa, se näkyy Linkkarissa, vaikka itse ohjaankin kuulijoita ensi sijassa blogiini. Linkkari sopii myös koulutusten markkinointiin ja työpaikkailmoitteluun. Sain hiljattain LinkedInin kautta viestin, kiinnostaisiko minua yksi työpaikka. Vastasin kertomalla, että olen suosittelijana henkilölle, joka hakee paikkaa - ja joka sittemmin myös sen sai.

Monilla aloilla Linkkarin käyttö on käytännössä pakollista. Jo yli 10 vuotta sitten kuulin yrityksestä, jossa ei edes luettu työhakemuksia, jos julkinen Linkkari-profiili puuttui. Opetuksen kentällä tuskin tällaiseen tänäänkään törmää, vaikka muistan kyllä, miten noihin aikoihin halusimme julkaista yhden hankkeen työnhakuilmoituksen vain sähköisesti somessa. Emme tarvinneet työntekijää, joka ei olisi siellä aktiivinen, mutta työnantaja edellytti ilmoituksen painattamista Aamulehteen.

Jätä tapaamisesta jälki

Kun tapaat kiinnostavia ihmisiä, jätä tapaamisesta jälki ja lähetä verkostoitumiskutsu. Jos et ole täysin varma, että kutsuttu muistaa tai tuntee sinut, kannattaa lisätä lyhyt viesti. Esittäydy ja kerro, missä tapasitte tai miksi haluat verkostoitua. Ei kutsuttavaa tarvitse tuntea henkilökohtaisesti, mutta jotain yhteistä on hyvä olla. Kutsujista osa on kaikissa sovelluksissa liikkeellä kyseenalaisin motiivein. Muista myös, että verkostoituminen on jatkuvaa työtä. Olet myöhässä, jos aloitat sen vasta silloin, kun työnhaku on edessä.

Kun itse saan kutsuja, katson onko meillä mitään yhteistä, esim. opetusala tai kiinnostus verkon sovelluksiin tai tekoälyyn. Julkaisen pääosin suomeksi, joten ulkomaisia tahoja hyväksyn varsin harkiten. Erityisesti iloitsen niistä kutsuista, joihin on vaivauduttu kirjoittamaan lause tai pari siitä, miksi toinen haluaa verkostoitua kanssani. Minulla on tapana kiittää kutsusta ja lisätä lyhyt esittely. Toisinaan se avaa keskustelun, missä saan palautetta työstäni tai kuulen, miksi sain verkostoitumiskutsun tai sovimme yhteiset etäkahvit molempia kiinnostavan teeman parissa, kuten tapahtui viime kuussa.

Profiili ja asetukset ovat aina tärkeitä

Profiilin luomisessa tärkeää on lisätä profiilikuva ja kansikuva. Kerro perustiedot ainakin englanniksi, sillä pääosa henkilöhausta tehdään Suomessakin englanniksi. Voit käyttää ohessa myös suomea, Tärkeitä ovat myös nimen alla oleva otsikko (keskeiset avainsanat) ja About-kohta (hissipuhe). Kerro niihin keskeinen osaamisesi osuvin hakusanoin. Kerro myös yhteystietosi (puhelin ja s-posti). Ne ovat yleisimpiä tietoja, mitä Linkkarista etsin, mutta en löydä.

Oman profiilin ja asetusten valinnat ovat tärkeitä kaikissa sovelluksissa. Kannattaa ottaa tavaksi päivittää keskeiset someprofiilit kerran tai pari vuodessa. Huomaa, että mitä enemmän rajoitat omien tietojesi näkyvyyttä Linkkarissa, sitä enemmän myös sinun näkyvyyttä rajoitetaan. Mitä laajempi verkostosi on, sen paremmin sinä ja julkaisusi näkyvät.

Mitä kannattaa jakaa?  

Mitä Linkkariin sitten pitäisi julkaista? Kerro yksi ajatus kirjasta minkä luit - tai viime viikolla nimitettyä uutta presidenttiämme siteeraten kolme pointtia. Sen lisäksi, että jaat linkin, kerro muutamalla lauseella, mikä siinä oli sinulle tärkeää. Sen ohella, että jaat kuvan seminaarista, kerro sen keynoten keskeinen ajatus. Merkityksellisen sisällön luominen ja jakaminen sekä hyvää palvelua että parasta markkinointia.

Minulla on tapana pyrkiä suunnittelemaan julkaisuaikoja niin, että jos kyse ei ole juuri tänään tapahtuvasta asiasta tai kiireisestä viestistä, jaan sen muutaman päivän aikana eri somen kanaviin vähän eri aikoihin. Näin pyrin välttämään tilannetta, että julkaisuni näkyy kaikkialla tiistaina, eikä siten todennäköisesti näy niille, jotka eivät juuri sinä päivänä someen ehtineet.

Linkkarin käyttö kannattaa aloittaa jo opiskeluaikana. Opiskelijat oppivat jotain uutta joka ikinen päivä. Kun työkokemusta ei vielä ole paljoa, voi kertoa, mitä itse on itse oppinut ja kenties tehdä mielenkiintoisia havaintoja työelämästä. Linkkarissa ei ole samankaltaista yhteisöllisyyttä ja vertaistukiverkostoja kuin Facebookin ammatillisissa ryhmissä, ainakin opetusalalla. Jokaisella sovelluksella onkin omat vahvuutensa ja siksi vain yhden käyttö supistaa näkymiä aika lailla.

Pintaraapaisusta eteenpäin

Tämä oli pintaraapaisu Linkkarin käyttöön. En seuraa kovin aktiivisesti palvelun kehittymistä, eikä se ole ollut tarpeenkaan, vaikka käytän palvelua lähes päivittäin. Profiilia rakentaessa kannattaa tutkailla, miten kollegat, kilpailijat tai alan gurun ovat profiilinsa rakentaneet. 

• Itselle hyvä lähde on ollut Tom Laineen LinkedIn-Megaopas, jonka voi ladata yhteystietoja vastaan. Tosin viimeisin versio on jo vuodelta 2020. Uudempia juttuja ja tietoa uusista ominaisuuksista löydät hänen blogista. 
• Juho Toivola on julkaissut Linkedin-pelikirjan (2023), joka löytyy tästä linkistä. Siellä on hyviä vinkkejä sovelluksen tavoitteelliseen käyttöön. 
• Netistä varmasti löytyy paljon muitakin ohjeita ja videoita, voit vaikka linkata suosikkisi tämän bloggauksen kommentteihin. Muiden kokemuksia ja ohjeita selatessa löytää aina jotain itsellekin uutta, jolloin palvelusta saa enemmän irti.

PS. Kun tämä kirjoitus oli valmis, kysyin ChatGPT:ltä ehdotuksia tekstin parantamiseen. Sen suosituksesta lisäsin väliotsikot, mikä pakotti hieman muotoilemaan tekstiä. Lopuksi kysyin siltä ehdotuksia kuvituskuviksi ja kehittelin sen kuvageneraattorilla yllä olevat kuvat.