Pedagoginen piristysruiske tulee taas

Jo 15. Pedagoginen piristysruiske -koulutus järjestetään tammi-maaliskuussa 2020. Ks. lisätiedot ja ilmoittautuminen.
(Edellä oleva lisätty 15.9.19)

-  -  -  -  -

Minulla on ollut ilo vetää Osakkeelle monta Pedagoginen piristysruiske -koulutusta, joiden sisällön olen saanut rakentaa mielestäni parhaista ja hyödyllisimmistä digiteemoista, osin yhdessä osallistujien kanssa.

Nyt on aika katsoa, vieläkö Pirkanmaalta löytyy 14. ryhmä supersuosittuun Pedagoginen piristysruiske -koulutukseen. Koulutus on maksuton ja osallistumisoikeus on Osakkeen opetus- ja ohjaushenkilöstöllä eli lähes koko Pirkanmaan yleissivistävän koulutuksen henkilöstöllä - myös varhaiskasvatuksesta voi osallistua, vaikka osa sovelluksista sopii varmasti paremmin koulumaailmaan. Lähde mukaan tai vinkkaa tästä kollegalle, joka tarvitsisi pedagogista piristysruisketta!

Ilmoittautuminen ja lisätiedot
Jo päättyneen koulutuksen linkki poistettu.

Tiedän, että sijaismäärärahat ovat vähissä. Jo aiemmilla kerroilla osa on päässyt mukaan vain sillä ehdolla, että jakaa kaiken oppimansa koko työyhteisölleen. Koulutuksen yhtenä valinnaisena tehtävänä on luoda esimerkiksi Padlet tai blogi, minne kerää talteen vinkkejä muistiin joko vain itselle tai sitten kollegoille tai jopa julkisesti jaettavaksi. Erityisen suositeltavaa tällainen on digitutoreille ja sellaisiksi haluaville.

Vuoden takaisin ryhmän kanssa päätimme koulutuksen digitaaliseen nuotiopiiriin. Kirjasin siitä ylös seuraavat kokemukset: Koulutus muutti ajatteluani. Koulutuksen aikana itsetuntoni ja ammatillinen identiteettini vahvistui. Innostuin monesta uudesta jutusta ja niin innostuivat oppilaanikin.

Alla vielä mainokseksi aiempien osallistujien kehuja, poimintoja kehittämistehtävistä ja linkit aiempaan seitsemään blogijulkaisuuni aiheesta. Niissä kerron pääosin tehdyistä kehittämistehtävistä.

Palautteiden mukaan olen tässä koulutuksessa usein onnistunut antamaan parastani, vaikka kyllä niitä ei-niin-loistavia osuuksiakin varmasti mukaan on mahtunut ja mahtuu jatkossakin

• "Olet taitava, realistinen ja kärsivällinen. Sanoin esimiehelleni, että tämä oli paras TVT-koulutus, minkä olen käynyt."
• "Loistava opetustapa ja yksi parhaimmista alan kursseista, joilla olen käynyt. Opettaja puhui samaa kieltä kuin oppilaat ja pystyi laskeutumaan oppilaiden tasolle vaivatta. Myös virkistäviä motivointijuttuja aina välissä (kortit...). Kiitos, Matleena!"
• "Kiitos Matleena selkeästä, napakasta ja motivoivasta koulutuksesta. Erityiskiitos materiaaleista ja ohjeista jotka jäävät käyttöömme. Tiedän mistä löydän tietoa ja apua, kun sitä tarvitsen."
• "Ihanaa, kun on noin asiastaan innostunut kouluttaja, joka saa vielä aikaan ilmapiirin, jossa ei kenenkään tarvitse tuntea huonommuutta osaamattomuudestaan :-)"
• "Haihdutit pois tvt-kammoa ja rohkaisit kokeiluun. Työskentelytapa (webinaarit, käytännön harjoittelu) tuki tvt:n omaksumista omaksi työvälineeksi."
• "Koulutuksen ansiosta olen virittäytynyt yhä vahvemmin tvt-taajuudelle. Olen iloinen, että lähdin koulutukseen. Olen toiminut pienenä asiantuntijana sekä kotona oman perheen keskusteluissa että töissä opettajien huoneessa. Varmuuteni on kohonnut. Kiitos Matleena innostavasta koulutuksesta. sinusta huokuu oma innostus asiaa kohtaan ja innostuksesi tarttuu koulutettaviin. Olet huippu asiantuntija ja pyrit silti kehittymään itsekin koulutettavien rinnalla. Et jää makaamaan paikallesi. Olit koulutusta edeltävänä päivän kehittänyt koulutusta ja löytänyt uutta opetettavaa meille verrattuna edelliseen Digiloikka-koulutukseen."

Poimintoja kehittämistehtävistä 

Kaikki seuraavat ideat ovat pirkanmaalaisilta luokan-, aineen- tai erityisopettajilta. Kehittämistehtävien ideana on ollut, että jokainen kokeilee jotain itselleen uutta työskentelytapaa tai verkon työkalua. Yhteistä useille kokeiluille oli, että oppijat oppivat käyttämään sovelluksia helposti ja ilman opettajan tukea (esim. Padlet ja Kahoot). Useampaan kertaan koettiin myös se, että digitaalisuuden ja siihen liittyvän pelillisyyden avulla (esim. QR-koodiradat) moni oppija teki innostuneesti jotain, mistä ei normaalisti yhtään tykkää. Toisille se oli liikuntaa, toiselle yhdyssanojen harjoittelemista.

• Erityisoppijaryhmä liikkeelle: Opettaja levitti koulun tiloihin QR-koodeja, aina kaksi samaan paikkaan. Rasteja kierrettiin pareittain niin, että toinen lapsista sai lukea ensimmäisen koodin, missä oli jumppaohjeet. Toisen rastin lukija avasi koodista kuvan, mistä näki seuraavan rastin sijainnin.  
• Lukupäiväkirja: Kun oppilas on lukenut kirjan, hän skannaa QR-koodin O365:lla tehdylle lomakkeelle ja vastaa sen kysymyksiin. Nimen, luokan ja kirjan lisäksi kysymyksinä on mm. kuvata päähenkilöä, arvioida kirja tähtimerkein. 
• Luontokoulun kokemuksia ja palautetta Padletiin. Oppilaat kommentoivat Padletin täyttämistä niin kivaksi, etteivät olisi malttaneet ollenkaan sitä lopettaa. Palautetta kysyttiin noin viidestä teemasta, kustakin omalla sarakkeella, kuten hylly-formaatti Padletissa nykyisin mahdollistaa. Mukana oli sekä luontokouluun liittyviä kysymyksiä että tilaa kommentoida mm. bussimatkaa, mikä monelle oli yksi tärkeimmistä jutuista. Se, että jokainen näki toisten palautteen, koettiin hyväksi.
• Quizlet Livelle tuntuu niittävän suosiota missä vain sitä käytetään. Eräässä luokasta oppilaat kommentoivat sitä Kahootia paremmaksi ja opettaja puolestaan totesi, miten hyvin se parhaimmilla toimii ryhmäyttämisen tukena, kun sovellus arpoo satunnaiset ryhmät aina lyhyttä työskentelyä varten. 
• Espanjan verbit. Oppilaat saivat tehtäväksi etsiä pareittain 15 tarpeellista verbiä ja tehdä Kahoot-kyselyn näiden verbien taivutusmuodoista. Tästä heräsi koulutuksessa keskustelua tällaisten Kahootien mahdollisista virheistä, etenkin jos ne jakaa julkisesti tai niitä käyttää muiden ryhmien kanssa. Osa piti virheitä tavallaan hyvinä ja opettavan oppijoitakin verkosta löytyvän tiedon luotettavuuden arviointiin. Ja osoittaahan sekin osaamista, kun huomaa, ettei Kahootissa ole tarjolla yhtään oikeaa vastausta tai huomaa siellä muun virheen. Halutessaan opettaja voi myös korjata virheet - jos Kahoot on julkinen, siitä voi tehdä kopion, jota muokkaan ennen käyttämistä. 
• Oppijat saivat tehtäväksi etsiä tietoa Sibeliuksesta ja tallentaa tiedot käynnykkään, Padletiin tai vihkoon. Sen jälkeen he tekivät toisilleen aiheesta Kahootin tai ristisanatehtävän. 
• Äidinkielen ja englannin yhteisessä projektissa oppijat tekivät pareittain Padletiin koontia kielistä, näkökulmina mm. murteet, kielen kaunein sana ja huumori. Sitten nämä Padlet-julisteet esiteltiin ja oppijat antoivat toisilleen vertaispalautetta opettajan määrittelemien kriteereiden pohjalta.

Aiemmat bloggaukseni Pedagoginen piristysruiske -koulutuksista

• Ope, onks tää nyt sitä uutta opsia? (touko-17)
• "Tästä ne tykkäs ihan hirveesti!" (marras-16)
• Mulle osaamismerkki ja virtuaalilasit! (marras-15)
• Meidän luokassa tapahtuu (kesä-15)
• Siellä teille kerrotaan, että on tämmöinen Word (maalis-15)
• Kännyt esille ja kirjat pois - erään koulutuksen satoa (joulu-14)
• Askeleita tvt;n opetuskäyttöön (huhti-14)

Ope, onks tää nyt sitä uutta opsia?

Pedagoginen piristysruiske
-koulutuksen osaamismerkki

Yhdestoista Pedagoginen piristysruiske -koulutus järjestettiin tänä keväänä ja tusina saadaan täyteen syyskuussa alkavalla koulutuksella, joka on suunnattu Tampereen kaupunkiseudun opetusalan osaamisen kehittämispalvelun (Osake) oppilaitosten henkilöstölle (ilmoittautumislinkki). Muut hankkeet, verkostot tai koulutuksen järjestäjät voivat pyytää tarjousta omasta koulutuksesta.

Koulutus on kolmen lähipäivän ja kolmen webinaarin mittainen. Siellä perehdytään laajasti ja paljon itse kokeilleen tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen opetuksessa.

Olen jo monesti aiemmin blogannut näiden koulutusten   kehittämistehtävistä (ks. linkit edellisestä bloggauksestani). Niiden ideana on kokeilla jotain itselleen uutta. Tällöin ei haittaa, että osallistujien lähtötaso vaihtelee. Vuodesta toiseen suosittuja teemoja kehittämistehtäville ovat Padletin, blogien, sähköisten kyselytehtävien ja erilaisten videoiden ja julkaisujen tekeminen. Alla muutama kokemus tämän kevään koulutuksesta.

Tässä harjoitellaan lukion terveystiedon
sanastoa Quizlet Liven avulla.

• Sijaisia on yhä vaikeampi saada, mikä vaikeuttaa koulutuksiin pääsemistä. Tämän positiivisena puolena voi pitää sitä, että yhä useampi aktiivisesti jakaa koulutuksessa oppimaansa kollegoilleen. Ryhmästä löytyy usein jokunen, joka perustaa blogin, etenkin digitutoreista moni mieltyy blogin ideaan. Kevyempi vaihtoehto on Padlet, minne kerää hyviksi kokemiaan sovelluksia lyhyen kuvauksen kera. Tämä oli tässäkin koulutuksessa yksi vaihtoehtoinen tehtävä.
• Yksi luokanopettaja kokeili neljäsluokkalaisten lyhytelokuvia, yhdistäen äidinkielen ja kuvataiteen teemoja. Videoeditointia tehtäessä hän totesi, että näin innoissaan eivät varmaan lapset aiemmin hänen äidinkielen tunneilla ole olleet. 
• Eräs äidinkielen opettaja totesi, että hän koki tehneensä valtavan digiloikan ja hyödyntää nykyisin paljon muutakin kuin kirjasarjojen sähköisiä tehtäviä. Sähköinen arviointi innosti monen muun tavoin häntä. Kun Kahoot on monessa koulussa jo pitkään käytetty työkalu, oli sen käyttöön antoisaa oppia uusia käyttötapoja. Esimerkiksi Blind Kahoot sopii hyvin kielivalintailtaan. Paljon opitaan myös silloin, kun oppijat tekevät kyselyitä toinen toisilleen. Antoisaa oli myös kokeilla muita Kahootin kaltaisia työkaluja, joilla kaikilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Yksi luokka palautteli mieleen näitä eri vaihtoehtoja ja totesi opettajalle Quizlet livestä, että "ai joo, se on se, missä pitää puhua". 
• Toinen äidinkielen opettaja kokeili oppilaidensa kanssa Quizizz ja Quizlet live -kyselytyökaluja kielioppitehtäviin. Innostus oli valtava ja luokka vaati uusintoja, vaikka oppitunti oli jo päättynyt. Yksi oppilas kysyi: "Ope, onks nää nyt sitten sitä uutta opsia, kun tehdään niin paljon näillä padeillä?"  

Alla muutama suora lainaus palautelomakkeen kysymykseen: Mikä koulutuksessa oli keskeisin oppi sinulle? Mikä edisti sinun oppimistasi?

• Minulle koulutuksen tärkein anti olivat helppokäyttöiset sovellukset, joihin oppilaan ei erikseen tarvitse kirjautua. Kurssi oli monipuolinen, kaikkia ideoita tai sovelluksia tuskin tulee kokeiltua, esim. Aurasmaa, mutta on mukavaa olla edes tietoinen siitä, mitä kaikkea on olemassa. Oppimistani edisti hyvä, rento ilmapiiri, jossa sai olla omana itsenään. 
• Paljon on tarjolla kaikkea mahdollista! Pitää vaan uskaltaa heittäytyä mukaan ja rohkeasti kokeilla kaikkea uutta! Oli kiva käydä läpi paljon uusia sovelluksia ja jokainen voi niistä poimia itselleen sopivimmat. Hyvä, että täytyi tehdä paljon itse!
• Keskeisin oppini on päivittynyt käsitys siitä, millaisia mahdollisuuksia ja käyttöideoita on olemassa ja mihin digimaailma on menossa. Oppimistani edisti nopeatempoisuus, luentomateriaalin löydettävyys (Pepi-blogi), asioihin tutustumiseen varattu aika sekä kouluttajan asiantunteva, yksilöllinen apu ihan kaikissa askarruttavissa kysymyksissä. Tutkimustieto avasi ikkunoita nuorten maailmaan ja ulkomaille. Lähipäivien ajankäytön rytmitys oli hyvä. Oheismateriaali (pahvikortit, intiaaninimet) suhteuttivat uuden oppimiseen liittyvät tuntemukset luontevaksi osaksi prosessia, rohkaisivat oppijoita kohtamaan haasteet omista lähtökohdistaan ja löytämään itsestään aloitteellisuutta.
• Opin muutaman helpon sovelluksen, joiden avulla voin tuoda vaihtelua oppitunneille.
• Kuulla tämän hetken tietotekniikkaohjelmista ja itse rohkaistua enemmän käyttämään niitä oppilaiden kanssa. 
• Tutustuminen mielenkiintoisiin sovelluksiin, joista pikku hiljaa osa tulee arkiseen käyttöön oppilaiden kanssa.

"Tästä ne tykkäs ihan hirveesti!"

Pedagoginen piristysruiske -koulutusten kolmanteen lähipäivään kuuluvat osallistujien kehittämistöiden esittelyt. Vuodesta toiseen esillä ovat hyvät opetuksen sovellukset kuten blogit, Padlet, Kahoot ja QR-koodit ja entistä useammin myös Office 365 ja erilaiset videot ja muut digitarinat. Alla on poimintoja kuluvan vuoden koulutusryhmien kehittämistöistä. Kunnia näistä loistavista toteutuksista kuuluu Tampereen seudun Osaavan eli nykyisin Osakkeen nimellä jatkavan verkoston perusasteen ja lukioiden opettajille.

Kevään Pepi IX: "Tästä ne tykkäs ihan hirveesti"

Mobiiliradalla tutustuimme lisätyn todellisuuden kuvakortteihin
AR Flashcads -sovelluksen (iOS, Android) avulla.

Tällä kerralla suosituin sovellus kehittämistöihin oli Padlet-seinä, usein muiden palveluiden ohessa käytettynä. Vain muutaman kokeilemia, mutta luokassa erittäin toimiviksi ja tykätyiksi osoittautuvat myös Dvolver moviemaker ja Quizizz, joka on Kahootin kaltainen kyselytyökalu.

Dvolverilla voi tehdä pieniä animaatioita ilman kirjautumista. "Tästä ne tykkäs ihan hirveesti", totesi eräs kieltenopettaja ja kertoi, että vaikka lähdettiin nollasta, alle puolessa tunnissa oli saatu jo valmiita tuotoksia aikaan. Dvolver oppi jossain vaiheessa keväällä tunnistamaan ääkkösetkin, joten suomenkielisetkin tarinat onnistuvat nyt hyvin.

Hervannan koulupolulla vietettiin ilmiöviikkoa teemalla ihminen ja hyvinvointi. Teemaviikon aikana on helppo ottaa kokeiluun uusia työtapoja ja -palveluita. Ryhmät jaettiin mielenkiintojen pohjalta ja siten luokka-asteetkin sekottoivat. Tästä oli mm. se hyöty, että eri luokkien ja luokka-asteiden oppilaat hallitsivat eri sovelluksia. Haasteeksi nousi tietokoneiden määrä, kun niin moni olisi tarvinnut niitä samanaikaisesti, joten kenties jatkossa aivan koko koulupolku ei vietä ilmiöviikkoa samaan aikaan, Oppilaat olivat ylpeitä omista töistään ja ne koottin yhteiseen Sway-dokumenttiin, joka esiteltiin ilmiöjuhlassa viikon päätteeksi

Syksyn Pepi X: "Ehdottomasti kokeilen uudelleen, kunhan hermot vähän unohtavat!"

Monenlaista koimme tässäkin juuri päättyneessä koulutuksessa. Yksi käveli ensimmäisen lähipäivän jälkeen suoraan kauppaan ja osti älypuhelimen. Toinen tuskaili, että on laitteet, mutta tunnukset uusille oppilaille saatiin vasta syyslomaviikolla. Kolmas kertoi päässeensä mukaan koulun sijaiskiellosta huolimatta, kun lupasi aktiivisesti jakaa oppimaansa kollegoilleen. Moni tekikin Padlet-seinän tai blogin, minne keräsi itselleen ja oman oppilaitoksen kollegoille vinkkejä hyvistä sovelluksista ja niiden käyttötavoista.

Digitarinoista mm. Adobe Spark Video -sovellus koettiin hyväksi. Sillä tehtyjä tarinoita oli ryhmän mukava katsella, kun sanoma oli ytimekkäästi tiivistetty. Kun esiintymistaito ei vielä ole saanut paljoa harjoitusta, on vaihtoehtoinen tapa eli diojen esittely usein sitä, että tekstit vain luetaan suoraan dioista.

Yksi opettaja hyödynsi sanapilviä ideoidessaan oppilaskunnan kanssa tulevia tapahtumia. Ideoita heitettiin lehtikasahyppelystä kauhukäytävään, mutta lopulta äänestettin koulun väriviikosta. Sitä oli osallistujien oppilaitoksissa toteutettu mm. päivän värillä tai kuviolla (raidat, pilkut,..). Joissain kouluissa jokainen päivä tai vain perjantain teema oli luokkakohtainen ja oppilaskunta myönsi parhaalle luokalle diplomin.

Ruotsin opetuksessa oppilaat olivat aivan haltioissaan, kun opettaja kerran antoi läksyt Zoobe-animaation avulla. Myöhemmin oppilaat pääsivät tekemään suullisen kielitaidon osoittamista vastaavilla sovelluksilla. Näin pelottavasta suullisen kielitaidon arvioinnista tulikin hauskaa tekemistä eikä sitä tarvinnut niin kamalasti jännittää.

Tällä kertaa kaksikin koulua hyödynsi tämän koulutuksen kehittämistehtävien tekijöitä ilmiöviikon suunnittelussa ja toteutuksessa. Ilmiöviikkojen teemoina olivat kestävä kehitys ja kotikulmilta maailman kansalaiseksi kasvaminen. Toisessa koulussa aiheeseen orientoiduttiin jo edellisellä viikolla QR-koodisuunnistuksen avulla. Tärkeää on viikon päätteeksi juhlistaa toteutettua ilmiöviikkoa ja esitellä tulokset vaikka messutyylillä.

Kehittämistöitänsä opettajat kuvailivat näin: "Raskas ja paljon etukäteistutustumista" tai "vaatii paljon valmisteluita ja kokeiluja, yhtä hässäkkää". Ja jatkavat sitten, että "Ehdottomasti kokeilen uudelleen, kunhan hermot vähän unohtavat!" tai näin "Hieno kokonaisuus sekä oppilaiden että opettajan vinkkelistä, rohkeus lisääntyi, kannatti :) !!!"

Kokemusten jakamista "iltanuotiolla" ennen koulutuksen päätöstä.

Yritän aina omassa roolissani muistaa, että opettajilla on tämän digin ohella monen monta muuta teemaa, joissa täytyy pysyä ajan tasalla ja joiden suhteen toimintaa on kehitettävä. Erityisen hatunnoston haluan osoittaa niille, jotka itse hakeutuvat tällaisiin digi-koulutuksiin ilman minkäänlaista mielenkiintoa asiaan. Tämän päivän opettajan työssä digi on asia, joka vain on jotenkin otettava haltuun. Ja aina joku vähän innostuukin, kun pääsee tähän maailmaan sisälle :)

Ilmoittaudu kevään koulutukseen

Pedagoginen piristysruiske XI -koulutus järjestetään helmi-maalikuussa 2017 ja mukaan voi ilmoittautua tästä. Ilmoittautumislinkin löydät myös blogini uudelta Tervetuloa-sivulta. Koulutus on tarkoitettu Osakkeen oppilaitosten henkilöstölle. Osake on Tampereen seudun opetus- ja kasvatusalan henkilöstölle suunnattu osaamisen kehittämispalvelu, jonka jatkaa Osaava-hankkeessa (2010–2016) syntynyttä seudullista toimintamallia. Tutustu Osakkeen verkkosivuihin ja tykkää Facebookissa!

Pedagoginen piristysruiske -koulutuksia on toistaiseksi järjestetty Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Ota yhteyttä, jos haluat tarjouksen omasta toteutuksesta teillekin. Koulutus räätälöidään aina tilaajan ja kohderyhmän toiveiden mukaan.

Aiemmat bloggaukseni Pedagoginen piristysruiske -koulutuksista 

• Meidän luokassa tapahtuu (kesä-15)
• Siellä teille kerrotaan, että on tämmöinen Word (maalis-15)
• Kännyt esille ja kirjat pois - erään koulutuksen satoa (joulu-14)
• Askeleita tvt;n opetuskäyttöön (huhti-14)
• Mulle osaamismerkki ja virtuaalilasit! (marras-15)

Mulle osaamismerkki ja virtuaalilasit!

Pedagoginen piristysruiske
-koulutuksen osaamismerkki

Tällä viikolla päättyivät Tampereen ja Forssan seudun Osaava-ohjelmien Pedagoginen piristysruiske -koulutukset ja tämä suosittu koulutus järjestetään keväällä jo yhdeksännen kerran. Koulutukseen kuuluu kolme lähipäivää, kolme webinaaria ryhmien valitsemista aiheista sekä kunkin oma tai parin kanssa yhteinen kehittämistehtävä. Niistä kerron lyhyesti alla. Osallistujat näissä kahdessa ryhmässä olivat pääosin perusopetuksesta, mutta myös toiselta asteelta, vapaasta sivistystyöstä ja varhaiskasvatuksesta.

Osallistujat olivat todella aktiivisesti ottaneet käyttöön heille uusia työskentelytapoja ja sähköisiä työkaluja. Kehittämistehtävissä esillä oli vahvasti yksi tämän päivän suosituimmista opetuksen sovelluksista eli Padlet. Sillä oli tehty mm. kirjavinkkauksia, koottu tietoa eri metsätyypeistä ja tehty alakoululaisten kasvioita. QR-koodeilla oli tehty rastiratoja ja niiden avulla jaettiin tietoa monissa eri yhteyksissä. Blogeja oli luotu niin koululuokille kuin osallistujien kokemusten jakamiseen koulun sisällä. Osa koki saaneensa innostusta ja osaamista oppilaitoksen blogin hyödyntämiseen paitsi opetuksessa niin myös kurssien markkinoinnissa.

Quizizz-kyselyä oli hyödynnetty ammatillisen aikuiskoulutuksen itsearvioinnin tukena ja opettaja kertoi saaneensa palautetta, että kysely avasi silmiä siihen, missä mennään oman oppimisen suhteen. Nearpodilla puolestaan oli tehty hieno paketti yläkoulun värien opiskeluun ja se tulee toivottavasti pian myös julkiseen jakoon. Kahoot tuntuu aina vain toimivan ja innostavan. Moni käytti tällaisia kivoja työskentelytapoja erityisesti tylsiksi koettujen asioiden oppimisen tukena. Näiden sähköisten työkalujen pikaohjeet löytyvät tämän blogin sähköisten kokeiden sivulta.

Kehittämistehtävänä syntyi Book Creatorilla tehty sähköinen päiväkotia esittelevä kirja, StoryBird-tarinoita, käsitekarttoja eri välineillä ja monta AnswerGarden-tuotosta. Viimeksi mainittua oli käytetty pikaiseen palautteen keräämiseen mm. Saarella-pelin yhteydessä. Muista sanapilvistä (ks. bloggaus) moni ihastui Tagxedoon ja muutama luokka teki sen avulla isänpäiväkortteja. Yksi erityisopetuksen ryhmä kokosi sen avulla hyvän käyttäytymisen sanoja.

Yksi koululuokka innostui Dvolver-animaatioiden tekemisestä niin kovin, että nyt oppilaat kokoajan pyytävät, että saisko taas tehdä niitä. Luokassa on useita maahanmuuttajia ja sarjakuvia tehtäessä luokassa käy kova kuhina, kun autetaan toinen toisiaan etenkin sanojen kirjoitusasun kanssa. Dvolveria on helppo käyttä ja se toimii läppärillä ilman kirjautumista.

Pedanettiä käytettiin useassa työssä, samoin Office 365:sta ja sieltä hyviä kokemuksia oli saatu etenkin OneNote for Classroomista. Sen avulla opettaja voi luoda kurssille tai oppiaineelle työskentelytilan, missä on sekä yhteisiä että jokaisen omia alueita.

Pinterest alkaa olla jo monelle etenkin käden taitoja opettavalle tuttu ideoiden lähde. Alakoulun opettajat - tai heidän oppilaansa - puolestaan ihastuivat GoNoodleen, joka kannustaa taukojumppaan. Kokeile vaikka!

Osallistujat eivät saa perinteisiä todistuksia, vaan digitaalisen osaamismerkin  (ks. bloggaus Mozillasta ja Credlystä). Forssan koulutuksen päättymispäivän illalla oli minulla jo kolme merkkihakemusta odottamassa. Tampereen ryhmästä puolestaan ainakin yksi suunnisti heti koulutuksen jälkeen Hämeenkadun Clas Ohlsonille virtuaalilaseja ostamaan (ks. bloggaus).

Välillä vuorovaikutus tapahtui Todaysmeet-chatin avulla. Tässä muutama lainaus ensimmäisen päivän keskusteluista.
Kuva on teyty Notegraphy.com-sovelluksella. 

Neljä aiempaa bloggaustani näistä koulutuksista löydät sivupalkista hakusanalla: pedagoginen piristysruiske tai suoraan avainsanapilven kautta.

Meidän luokassa tapahtuu

Koulutuksen todistukset jaetaan
Credlyllä tehtyinä osaamismerkkeinä.

Perinteiseen tapaan Tampereen seudun Osaavalle järjestämäni kolmepäiväinen Pedagoginen piristysruiske -koulutus päättyi iltapäivään, missä kukin esitteli oman kehittämistehtävänsä. Sen tavoite oli, että kukin kokeilee jotain itselleen uutta tapaa hyödyntää tvt:tä opetuksessaan. Tässä muutamia poimintoja.

Meidän luokassa tapahtuu -blogi on Minna-Liisa Korkeelan ensimmäisen luokan blogi, mitä on tarkoitus jatkaa heti syyslukukauden käynnistyessä. Mukana on jo nyt mm. yksi SonicPics-sovelluksella tehty tarina Minionien piiloleikistä. Sovelluksella voi tehdä digitarinan omista valokuvista, puhuen päälle tekstityksen. Opettajan mukaan sovellus oli ekaluokkalaisille helppo - harjoittelemista on tässä vaiheessa enemmänkin ryhmätyötaidoissa.

Myös Anna-Maija Tiira oli tehnyt digitarinoita pienten koululaisten kanssa. Ideana oli, että tarinoiden kautta tokaluokkalaiset kertovat tuleville ekaluokkalaisille koulun säännöistä. Yksi video kertoo koulun pihan isosta "pistepuusta", mitä pistettä leikkiessä hyödynnetään. Video kertoi sovitusta säännöstä, kuten että puuhun ei saa kiivetä. Sensuurin alle joutui videon tehneen ryhmä kuva itsestään tuon puun oksilla :)

Kristiina Länsiö teetti 5- ja 6-luokkalaisilla digitarinoita keskiajan historiasta. Oppilaat halusivat tehdä nimenomaa videoita ja kun he saivat itse valita välineensä ja sovellukset, innostus kasvoi  ja tuotosten eteen nähtiin paljon vaivaa. Esimerkiksi yksi ryhmä pestasi koulun 1-2 luokkalaiset hyökkäämään rintamana toisiaan vastaan, jotta saatiin kuvattua materiaalia nuijasotaan. Videoiden lisäksi tapahtumista tehtiin koontia Poppletiin. Kahootiin luotiin yhdessä kysely, mihin kukin teki yhden kysymyksen.

Erilaiset QR-koodiradat ovat vuosien ajan innostaneet opettajia. Tänään kuulimme Kirsi Raatikaisen ja Matti Itäsen 15 tehtävän pihalle sijoitetusta radasta, millä kolmasluokkalaiset kertasivat vuoden aikana opittua. Myös yläkoulun opo Hanna Koskinen hyödynsi QR-koodeja. Hän on kuvannut ja arvioinut monipuolisesti niin kehittämistyönsä kuin muutakin koulutuksen aikana oppimaansa Opoonpop-blogissaan. Hän hyödynsi eri tehtävissä niin mobiililaitteita, Moodlea kuin Office 365:stakin. Oppilaat pitivät erityisesti Simple Mind + käsitekarttatyökalusta. Heistä oli mukavaa tehdä iPadilla vaihteeksi muutakin kuin olla netissä ja kuvata.

Milla Ojala on perustanut keväällä Kieliluokka 24-blogin yläkoulun kielen opetuksen tuotoksia varten. Milla on panostanut erityisesti ruotsin opetuksen pelillistämiseen sekä sähköisten kyselytyökalujen avulla että teettämällä erilaisia pelejä oppilailla. Me saimme pelata ruotsin kuva-sana -dominoa ja yksi toinen ryhmä Ruotsin tähteä, Afrikan tähteä mukaillen. Kielten opiskelussa pelien on tarkoitus aina sekä kerrata vanhaa että tuoda jotain uutta.

Ryhmässä oli paljon kieltenopettajia ja usea oli hyödyntänyt Vocaroota suullisen kielitaidon harjoittelussa ja arvioinnissa. Vocaroo on helppo ja kirjautumattakin pöytäkoneilla ja läppäreillä toimiva äänen tallentamisen sovellus. Siitä saa linkin, minkä voi jakaa suoraan opelle tai sähköiselle oppimisalustalle vertaisarviointia varten.

Interview simularion -verkkosivulla voit harjoitella
työhaastattelutilanteita englanniksi.

Maija Ojutkangas löysi Linkkiapajasta englannin opetukseen soveltuvan työhaastattelusimulaation. Opiskelijat aloittivat sillä ja jatkoivat Vocaroolla haastatellen toinen toisiaan ja antaen sitten vertaispalautetta arvotuille pareille Tablet-koulun keskustelualueella. Haastatteluja arvioitiin opettajan ohjeen mukaan niin sisällön kuin kielellisten havaintojen pohjalta.

Yhteistä monelle kehittämistyölle oli yhteistyön lisääntyminen luokassa. Eräät ryhmät ottivat jopa ryhmäselfien työskentelyn päätteeksi. Moni totesi, että nuorten kanssa yksinkertaisissa Todaysmeetinkin kaltaisissa palveluissa on syytä ohjeistaa esiintymään omalla nimellä nimimerkin sijaan. Tämä vähän siistii käytettyä kieltä ja helpottaa netiketin puheeksi ottamista. Muun muassa Todaysmeetistä ja Padletista opettaja voi poistaa asiattomia kommentteja vain jos on itse kirjautunut palveluun, AnswerGardenista se onnistuu, jos luo itselleen salasanan.

Moni koki, että toukokuun viimeiset viikon sopivat hyvin tällaisiin uusien asioiden testailuun. Toisaalta oppijat eivät aina jaksaneet ihan opettajan suunnittelemalla innolla osallistua, vaan välillä tärkeimmäksi nousi se, että sai hyödyntää tvt:tä ja tehdä asioita eri tavoin kuin ennen. Osin tuotosten ja palveluiden hyödyntäminen jäi ihan suunnitellusti ensi lukuvuoteen. Silloin on ympäristö valmiina, eri palveluita jo vähän kokeiltu ja voimat oppimiseen palautuneet.

Aiemman kirjoitukseni Pedagoginen piristysruiske -koulutuksista:

• "Siellä teille sitten kerrotaan, että on tämmöinen Word" 16.3.2015
• Kännyt esille ja kirjat pois - erään koulutuksen satoa 4.12.2014
• Askeleita tvt:n opetuskäyttöön 28.4.2014

Syksyllä 2015 vastaaava koulutus järjestetään sekä Tampereen seudun Osaavalle että Forssan seudun Osaavalle. Mielelläni olen muuallakin käytettävissä, jos kaipaatte esimerkiksi erinomaista ja jo useaan kertaa testattua ja ajassa elävää kolmen päivän ja kolmen webinaarin tvt-koulutusta. 

"Siellä teille sitten kerrotaan, että on tämmöinen Word"

Luokanopettajien ryhmä Luopit tutustui toisiinsa etsimällä

ryhmän jäseniä yhdistäviä ja erottavia asioita sekä 

keskustelemalla tavoitteistaan. Fläppipaperi toimii usein 

tekniikkaa paremmin, mutta fläppien valokuvat koottiin 

koulutuksen blogiin. Kuvassa vasemmalta Virve Ronni,

Anneli Kimpimäki, Sanna Juujärvi ja Mari-Anne Rönneikkö.

"Ehkä vähän lapsellista, mutta itselleni motivaatiota tähän aiheeseen perehtymiseen tuo myös se, että haluan osoittaa oppilaille, ettei 'opesukupolvi' ole ihan niin vanhanaikaista, avutonta ja pihalla olevaa, kuin heidän ajatuksensa tuntuu olevan :) Kun kerroin kaseille, missä koulutuksessa olen pari torstaita, niin etupenkin poika kommentoi 'Niin siellä teille sitten kerrotaan, että on tämmöinen Word, missä voi näitä fontteja muuttaa ja sitten että on olemassa semmoinen Facebook, missä voi jutella tutuille ja laittaa vaikka omia kuviakin sinne' ...Minä dinosauruksina ne meitä pitää :)"

Edellä on lainaus Riikka Reinin palautteesta Tampereen seudun Osaava
-hankkeen Pedagoginen piristysruiske V
-koulutuksesta. Toinen osallistuja kommentoi omaa kehittymistään: "En enää näe tietotekniikkaa peikkona vaan mahdollisuutena. Oppimista edisti se, että annoin itselleni luvan keskittyä itseäni eniten kiinnostaviin asioihin." Näitä mahdollisuuksia ja itseä kiinnostavia juttuja tutkimme viimeisen iltapäivän aikana, jolloin kukin esitteli oman kehittämistehtävänsä. Sen tavoitteena oli, että jokainen kokeilee opetuksessaan tvt:tä jollain itselleen uudella tavalla. Tällä kertaa eniten innostivat QR-koodit ja blogit.

Taina Lounaskorpi suunnitteli koulun Frankofonia-juhlakuukautta, jonka hän käynnisti aiheeseen liittyvällä aamunavauksella. Tulossa on ainakin 9-luokkalaisten ranskan lukijoiden tekemä QR-koodisuunnistus, minkä avulla voi välituntien aikana tutustua ranskankielisiin maihin kuvien, musiikin ja tietokilpailukysymysten avulla.

QR-koodeista innostui moni muukin. Yksi eri koulujen opettajista koostuva tiimi rakensi yhdessä QR-koodiradan, minkä koulukummit kiersivät ystävänpäivänä kummilastensa kanssa. Rata alkoi yhteisellä ystävyysaiheisella Kahoot-kyselyllä. Toisen koulun kotitalousopetus puolestaan aloitti elämänsä Instagramissa ja luokan ilmoitustaululta löytyy nykyisin QR-koodien kautta vaihtuvia ajankohtaisia vinkkejä oppiaineesta.

Mari-Anne Rönneikkö oli hyödyntännyt iPadin AdobeVoice-sovellusta drilliharjoituksiin sanaluokkien opiskelussa. AdobeVoicen avulla voi tehdä tarinoita valmiisiin pohjiin äänittämällä selostuksen ja liittämällä siihen omia tai sovelluksesta löytyviä kuvia. Testasin sovellusta itsekin ja se on todella helppo ja innostava. Tässä on ensimmäinen tuotokseni, sen tekemiseen meni noin vartti vaikken ole sovellusta ikinä aiemmin kokeillut. Suosittelen lämpimästi, tätä tulen varmasti hyödyntämään. (Lisäys: ks.bloggaukseni 2 vk myöhemmin.)

Riikka Reini oli teettänyt oppilailla videoblogeja Häräntappoase-kirjasta ohjeistaen heitä näin, Tavoitteena oli löytää sellaiset kysymykset, että vastauksia ei löydy netin kirjatiivistelmistä, vaan kirja todella täytyy lukea. Oppilaiden vlogit eli videoblogit viedään kurssin ajaksi opettajan YouTube-tilille, mistä ne näkyvät julkisesti vain jos oppilas sitä halusi. Tässä esimerkkinä Juhanin kirja-arvio (3:57), kuvituksena hänellä on härkä ja häräntappaja eli legoukko kirveen kanssa. Opettaja kertoi päässeensä näiden videoblogien (kesto 2½ - 25 min.) kautta paljon lähemmäs oppilaiden ajatusmaailmaa ja tarkastamisen olleen huomattavasti mukavampaa kuin perinteisten tehtävien. Hän kertoi myös olleensa tosi ylpeä oppilaistaan, niin hienoja töitä he olivat tehneet. Myös Henriikka Bycling oli teettänyt oppilaillaan kirjallisuusvideoita ja yksi oppilas oli antanut luvan jakaa videotarinansa kirjan lukemisen eri vaiheista julkisesti.

Notegraphyn avulla kerättiin ajatuksia opeverkostoista ja

vertaistuesta. Kun ryhmällä on yhteiset tunnukset, myös

tuotokset kerääntyvät yhteen paikkaan.

Mikä ryhmän kehittämistehtäviä yhdisti? Innostus ja onnistumisen tunne. Tekemällä oppiminen. Havainto siitä että ottamalla rohkeasti askeleita tvt:n käyttöön innostus kasvaa, kun tvt:n mahdollisuudet avautuvat.

Office365 otettiin käyttöön osallistujien oppilaitoksissa alkuvuodesta. Niinpä kehittämistehtävien suunnitelmat ja kommentointi tehtiin OneDrivessä ja yhteen webinaariin työstettiin sen avulla yhteistä diaesitystä. Muutama ehti jo O365:lle luokassaankin keksiä käyttöä: Yksi opettaja oli luonut kansion, minne luokka on aloittanut keräämään havaintoja ja valokuvia kevään merkeistä. Muutama oli huomannut, että perustamalla luokalle yhdessä muokattavan dokumentin, oppilaat voivat jakaa eri sosiaalisen median välineillä tekemien tuotostensa linkkejä toisilleen, esim. äidinkielen tunnin mielipidevideoita.

Viimeisen lähipäivän amupäivä meni mobiilioppimisen teeman parissa.
Tässä kuljetaan mobiiliradan rasteilla tutustuen mm. lisättyyn todellisuuteen.

Yleissivistävän koulutuksen opettajille suunnatun Pedagoginen piristysruiske -koulutuksen kesto on kolme päivää. Lisäksi on kolme webinaaria, missä voidaan eriyttää sisältöjä. Koulutuksen blogi on tarkoitettu vain osallistujien käyttöön, mutta koulutusdiani löytyvät SlideShare-tilitäni. Kuudes koulutus järjestetään huhti-kesäkuussa. Aiemmat bloggaukseni näistä koulutuksista:

• Kännyt esille ja kirjat pois - erään koulutuksen satoa
• Askeleita tvt:n opetuskäyttöön
• Kokeillaan somea porukalla

Kännyt esille ja kirjat pois - erään koulutuksen satoa

Yhden osallistujan PhotoGridillä tekemä
kuvakollaasi mobiilioppimisen päivästämme.

Sain joskus vuosia sitten palautetta opettajilta, että heidän oppilaansakin ovat huomanneet open olleen koulutuksessa. Tietyllä tapaa olen sitä pitänyt koulutusten tavoitteenakin, että uuden oppiminen näkyisi oppijoille asti.

Viime viikolla päättyi Tampereen seudun Osaava-hankkeen Pedagoginen piristysruiske IV -koulutus. Edellisenkin koulutuksen päättyessä kirjoitin blogiini osallistujien kehittämistöistä ja niin upeita tarinoita nytkin kuulin, että tässä muutamia maistiaisia teillekin. Tämän koulutuksen osallistujat olivat Pirkanmaalaisia perusasteen opettajia.

Padlet ja QR-koodit innostivat monia

• Ulla Mustajoella on erityisopetuksen maahanmuuttajien ryhmä, joiden kanssa hän halusi tehdä jotain, millä oppilaat esittäytyvät toisilleen ja mikä luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Opettaja päätyi Padlet-seinään. Ensin hän teki wordillä pohjan asioista, joista Padletissä kerrotaan ja kukin täydensi siihen nimen ja iän lisäksi henkilökohtaisempiakin tietoja. Yhteisestä Padlet-seinästä tuli oppilaille tärkeä paikka, esimerkiksi aina kun joku täyttää vuosia, hän haluaa käydä päivittämässä seinälle uuden ikänsä. Muutoinkin opettaja kertoi usein kuulevansa toiveen: "Voidaanko me kattoo sitä nyt?"
• Toinen opettaja oli käyttänyt Padletiä osana #kutsumua-kampanjaa. Luokan omalta Padlet-seinältä löytyy jokaisesta valokuva #kutsumua-tekstin kanssa valokuvattuna. 
• Kai Järvinen ja Mikko Vainio lähtivät tekemään kehittämistyötänsä tavoitteena ilmiöpohjaisuus, oppiainerajojen ylittäminen ja jonkin uuden tvt-jutun kokeileminen. Opettajat päätyivät tekemään yhteistä työskentelyä uskonnon ja maantiedon seiskaluokkalaisten kanssa liittyen intiaaneihin, Padletiin ja QR-koodeihin. Tuotokset on kuvattu Emäkosken koulun blogiin.
• Erilaisia QR-koodiratoja syntyi useita koulutuksen aikana ja muutamia on nytkin tekeillä. Mari Tyysteri kertoi, että heidän koulun pihalla on neljä rakennusta ja iso pihapiiri, joten siellä oli hyvin tilaa QR-koodiradalle. Pihalla oli yksi iso kartta, mistä rastien paikat käytiin katsomassa ja sitten kierrettiin rasteilla pienryhmissä. Opettaja suunnitteli rastitehtävät ja teki QR-koodit, oppilaat puolestaan pääsivät laminoimaan ne sään kestäviksi, mikä oli heistä aivan huippua.

Sähköiset kyselyt

Yhden osallistujan PhotoGridillä tekemä 
kuvakollaasi mobiilioppimisen päivästämme.

• Yksi oppilaiden keskuudessa suosituimpia koulutuksen ansiosta luokkaan tuotuja sovelluksia oli kyselytyökalu Kahoot. Sen suosiosta kertoo, että moni oppilas haluaa tehdä vaikka samankin kyselyn kerta toisensa jälkeen. Osa oli käyttänyt Kahootia pareittain tai pienryhmissä, kun kaikilla ei ollut omaa mobiililaitetta. Välillä oikeasta vastauksesta neuvoteltiin, välillä arvottiin, kuka ryhmästä seuraavaan kysymykseen vastaa. On hyvä huomata, että kysymyksiin voi liittää kuviakin. Ainakin yksi opettaja päätti tehdä Kahoot-kyselyn kollegoilleen pikkujoulujuhliin.
• Anu Hieta kertoi, miten oli tehnyt läksykuulusteluita sähköisesti. Ensimmäisellä kerralla hän oli joutunut kolmesti sanomaan, että "nyt kirjat ja vihkot pois ja kännykät esille", ennen kuin oppilaat uskoivat, että nyt tosiaan tehdään jotain ihan eri tavalla kuin yleensä. Tämän lausahduksen YlePuhekin nosti otsikoksi, kun haastatteli minua sosiaalisen median opetuskäytöstä. Nyt seiskaluokkalaiset anelevat: "Ope, milloin meillä on seuraavan kerran läksykuulustelu?" Toteutus tapahtui todaysmeet.com-sivustolla niin, että kukin kirjautui sinne nimimerkillä. Opettaja kysyi yhden termin kerrallaan ja kun kukin oli miettinyt vastauksen, jokainen lähetti sen samaan aikaan. Näin nähtiin luokan osaaminen ja sitten yhdessä katsottiin oikeat vastaukset ja keskusteltiin niistä.
• Ryhmän jäsenet olivat kokeilleen myös äidinkielen koetta Socrativella sekä koulun kotisivulle linkattuja Quizlet-kyselyitä, joita kukin sai tehdä omalla ajallaan koulun kotisivulle linkattuna.

Digitaalinen tarinankerronta ja blogit kirjallisuuden opetuksessa

• Heli Mäkisen kolmasluokkaiset toivat kotoa pieniä leluja, joiden kanssa oppilaat pareittain seikkailivat pitkin koulua. Seikkailut kuvattiin ja niistä tehtiin Book creator -ohjelmalla kuvakirjoja yhdistämällä kuvan päälle tekstiä. Työhön meni kullakin parilla 3-5 tuntia. Tarinoihin voit tutustua tältä Pedanet-sivulta.  
• Digitarinoita oli tehty myös koulun historiasta sen 120-vuotisjuhliin ja näimmepä päivän päätteeksi koonnin mobiiliradastamme iMovie Trailerilla tehtynä. Otsikkona oli kuvaavasti Opet tajuntaa laajentamassa, sillä tuolloin oppimisen kohteena oli lisätty todellisuus.
• Annu Viheriälehto hyödynsi blogeja opettaessaan kirjallisuuden lajityyppejä kahdeksasluokalaisille. Työskentely alkoi tällä Google-kyselyllä. Sen jälkeen opettaja toi koulukirjastosta kirjoja, joista sai valita yhden luettavaksi. Valintojen mukaan perustettiin ryhmät kirjallisuuden lajityypeittäin. Ensimmäiseksi ryhmät kirjoittivat blogeihinsa kuvauksen lajityypistään. Samalla he saivat muokata opettajan luoman blogipohjan mieleisekseen. Sitten blogit täydentyivät kirja-arvioinneilla. Myöhemmin blogien kanssa harjoitellaan ainakin asiallista nettikommentointia. Tässä linkki kolmeen blogiin:
• http://5aat.blogspot.fi
• http://ovifantasianmaailmaan.blogspot.fi
• http://tulevaisuudentutkijat.blogspot.fi

Useampikin osallistuja kertoi, että on jo näyttänyt oppimaansa kollegoilleen. Tulossa on omia koulutuksia kollegoille ja yksi sai innostettua ainejärjestönsä hallituksen järjestämään tvt-koulutusta oman oppiaineen näkökulmasta. Muutamakin kertoi eri tilanteissa päätyneensä opettamaan näitä sosiaalisen median välineitä muille, vaikka oli tottunut siihen, että tipahtaa keskustelusta, kun tvt on puheena. Yhden oli reksi lähettänyt koulutukseen, olisi kuulemma hänelle tarpeen. Nyt tämä opettaja oli sitten kertonut reksille, että hänellä "olisi tässä sellainen kehittämishankeidea". Olisittepa nähneet, miten opettaja kuvaili reksin hämmästystä. Ihanaa voimaantumista!

Askeleita tvt:n opetuskäyttöön

Tällä viikolla päättyi vetämäni kolmen päivän Pedagoginen piristysruiske -täydennyskoulutus, mihin liittyen kirjoitin blogiini jo aiemmin otsikolla Kokeillaan somea porukalla. Koulutuksen lopuksi jokainen opettaja kertoi tekemästään kehittämistyöstä - siitä miten he ovat oppimaansa kevään aikana työssään hyödyntäneet. Tästä jakamisesta opimme kaikki paljon ja alla on maistiaisia teillekin, pirkanmaalaisilta peruskoulu- ja lukio-opettajilta.

• Padlet: Koonteja mm. matematiikan kertausvideoista ja sähköalan sanastosta.
• Sähköisiä kyselyitä oli tehnyt moni, ainakin Socrative ja Kahoot olivat käytössä. Hienoa, että mekin pääsimme yhden testin tekemään, siinä pärjäsivät ruotsin osaajat. Kannattaa muistaa, että niihin voi tehdä omia kyselyitä tai hyödyntää toisten tekemiä. Ja omat kyselyt voi jakaa muidenkin käyttöön.
• Kuratointipalvelu Scoop.it toimi esimerkissä niin, että opettaja oli koonnut sinne yhteiskuntaopin tiettyihin teemoihin liittyviä uutisia, joista oppijat poimivat muutamia ja kommentoivat niitä blogiin. 
• Yksi alakoululuokka aloitti oman lehden tekemisen blogiin. Oppilaat voivat lähettää juttunsa blogiin sähköpostin kautta, kun opettaja sen vain asetuksista sallii. Kun kyse on pienistä oppilaista, joista monellakaan ei sähköpostia vielä ole, onnistuu päivittäminen myös opettajan kautta. 
• Oppimispeleista kehuttiin Itämeren kaloista kertovaa Erikoista kalasoppaa ala- ja yläkoulun taitteessa oleville. Toinen opettaja puolestaan kokosi koulutuksen blogiin maantiedon karttasovelluksia ja pelejä Androidille: Physical map, World Map Puzzle, Countries Location Map, Map Game ja Geography Quiz Game
• Todaysmeetiä oli käytetty luokkatilanteessa Twitterin tavoin reaaliaikaisena chattinä ja Kirjoitusalustalle puolestaan on usemman oppilaan helppo kirjoittaa tekstiä yhdessä. Yhtenä teemana oli Suomen historiaa käsiteltäessä väitellä, oliko Kekkonen konna vai sankari. Toisena teemana oli pohtia, miksei Suomestakin tullut diktatuuria, kun niin moni muu Euroopan maa siihen viime vuosisadalla päätyi.
• Oppilaiden tekemiä elokuvia oli tehty mm. kemian tunnilla kemiallisista reaktioista liittyen sen tutkimiseen, ovatko metallit jalometelleja vai eivät. Videoista osa näytti ja selitti oppitunneilla tehtyjä kokeita. Osa oli opetusvideon tyylisiä tietoiskuja.
• Wikiä oli käytetty sekä oppilaiden yhteisen tuottamisen alustana (musiikkiyhtyeiden englanninkieliset esittelyt) että niin, että opettaja kokosi yhteen oppilasryhmien tuotokset (erilaiset videot). Käytetyistä sosiaalisen median palveluista wiki jakoi eniten mielipiteitä. Osa koki sen vaikeaksi, osalle se ei välttämättä ollut paras alusta tehtyyn työhön. 
• Move Notella voi tehdä hyvin helposti elokuvia ja ne saa lähetettyä Gmailin kautta. Yhdessä koulussa ensimmäisen ja neljännen luokan oppilaat kirjoittivat ja kuvittivat yhdessä eläinsatuja. Sen jälkeen ne luettiin ääneen ja taustalla näytettiin oppilaiden tekemiä kuvia. Kun kaksi opettajaa tekee yhteistyötä, se helpottaa uuden oppimista. Myös oppilaille oli iloa, kun vanhemmat pystyivät auttamaan pienempiään.

Monessa työssä tietoisesti huomioitiin tekijänoikeudet ja tätä kautta CC-lisenssi tuli monille oppilaillekin tutuksi. Kehittämistehtävistä näki, että kullakin on oma tyyli: yksi opettelee yhden välineen perusteellisesti, toinen kokeilee montaa erilaista. Muistijälki on aivan erilainen, jos palvelusta vain kuulee, kuin jos käyttää sitä omien oppilaidensa kanssa. Yhteistä oli havainto, miten usein aivan samat sosiaalisen median palvelut toimivat eri oppiaineissa ja eri-ikäisten kanssa.

Osa teki kehittämistehtävän omilla mobiililaitteillaan, sillä kaikilla ei sellaisia vielä koulun puolesta ole. Useimmiten oppilaat tekivät työn pareittain tai pienryhmissä. Yksi opettaja kertoi, miten toisinaan antaa "kympin tyttöjen ja sitten ysin poikien tehdä töistä yhdessä". Kun ryhmät muodostetaan numeroiden perusteella, jää opettajalle enemmän aikaa ohjata niitä, jotka apua enemmän taritsevat.

Koulutus paljasti hyvin. että kun opettaja pääsee kolmeksi päiväksi koulutukseen, hän käyttää myös aika monta iltaa uuden oppimiseen ja tekee arjessa oppijoidensa kanssa monta asiaa toisin. Kehittämistehtävissä oli käytetty sekä koulutuksessa esillä olleita sosiaalisen median palveluita, että muutoin verkosta löydettyjä. Moni oppi myös hyödyntämään käytössään olevaa mobiililaitetta monipuolisemmin.

Totisesti kaiken säästämisen keskellä toivon, että useampikin opettaja pääsisi aika ajoin useamman päivän koulutukseen. Niiden  vaikuttavuus on aivan toista kuin yhden iltapäivän työskentely yhden teeman ympärillä. Tampereen seudun Osaava tarjoaa tämän koulutuksen verkostonsa opettajille myös ensi syksynä. Silloin on hyvä aika tulla ottamaan ensiaskeleita tvt:n opetuskäytön maailmaan!