Parhaat oppimisen palvelut

Parhaiksi palveluiksi valitsin työkaluja ja palveluita
joita käytän yhdeydenpitoon kollegojen,
some-yhteisön ja koulutusten osallistujien kanssa.
Kuva: Peggy_Marco, pixabay.com, CC0

Jane Hart, Centre for Learning & Performance Technologies, järjestää verkkosivullaan nyt kymmenennen äänestyksen oppimisen ja opettamisen parhaista sähköisistä työkaluista. Äänestys on auki tämän viikon perjantai-aamuun asti.

Top 100 Tools for Learning -lista on ollut minulle tärkeä: se on antanut vinkkiä suosituimmista palveluista ja sitä kautta olen löytänyt arkiseen käyttöön monta uutta, ei vielä tunnettua palvelua, mikä on täydennyskouluttajalle tärkeää.

Seitsemän vuotta Twitter on pitänyt listalla ykkössijaa. Ainakin Suomessa se on enemmän opettajien oman ammatillisen verkostoitumisen ja oman oppimisen työkalu, kuin opettamisen väline, mutta kysely ei tähän asti ole näitä erotellut. Tänä vuonna saa entiseen tapaan äänestää kymmentä parasta. Nyt näistä tulee ensi kertaa valita, ovatko ne hyviä ensisijassa oman oppimisen, oppilaitoksessa tapahtuvan opettamisen vai työpaikalla tapahtuvan oppimisen näkökulmasta. 

Olen pari vuorokautta pähkäillyt, joko tämä kirjoitus olisi valmis julkaistavaksi. Sinä aikana olen muutaman kerran muuttanut alla olevaa listaa. On vaikeaa laittaa kovin erilaisia palveluita parhausjärjestykseen. Äänestyspäätöksessäni painoi se, paljonko palveluita käytän. Top 10 -listallani on vain viikottain käyttämiäni palveluita. Ja näkökulmana siis oppiminen ja opettaminen.

1. Facebook
Tämä oli helpoin valinta. Se jakamisen määrä, mitä me kaikki Facebookissa teemme, on aivan käsittämätön! Jokaisella halukkaalla on siellä lukuisia kollegoja täydentämässä kahvihuoneessa käytyjä keskusteluita, auttamassa ja yhdessä ideoimassa, tiedottamassa ja jakamassa eteenpäin. Facebook on minulle tärkeä etenkin oman oppimisen tukena ja osaamisen jakamisessa lukuisissa ammatillisissa ryhmissä. Facebookissa tulee myös autettua muita sekä vastaamalla kysymyksiin että linkkaamalla sinne omia materiaaleja. Sen Messenger korvaa monelta osin mm. s-postin kahdenvälisessä viestinnässä. Facebook tuo arkeen myös iloa ja osin korvaa yksintyöskentelevältä puuttuvat kahvipöytäkeskustelut. Huomaa, että kaveruuden lisäksi voit myös seurata toisia käyttäjiä, jos he ovat sen sallineet.

2. Blogger ja muutkin blogitTämä pitää sisällään monta teemaa julkaisemisesta lukemiseen. Freelancerina tarvitsen oman kotisivun ja blogi palvelee siinä hyvin. Blogeja käytän myös jatkuvasti vähän pidempien koulutusten sähköisinä oppimisympäristöinä. Blogit ovat vahvasti mukana myös oman oppimiseni näkökulmasta, sillä blogien kautta pääsen toisten ajatuksiin ja kokeiluihiin vähän syvemmälle kuin lyhyempien Facebook- tai Twitter-viestien kautta. Saamani palautteen mukaan tämä blogi toimii toisille jopa tvt:n opetuskäytön katekismuksena. Myös itse kirjoittaminen jäsentää ja selkeyttää ajatuksia ja edellyttää usein oman osaamisen syventämistä.

3. SlideShare
Tiedostojenjakopalvelu, missä julkaisen tällä viikolla 200. diasarjani. CC BY-SA -lisenssillä jaettuja diojani hyödyntävät monet muutkin - joko sellaisenaan tai muokkaamalla (parastamalla) niistä oman version. Tykkään kovasti siitä, että voin halutessani päivittää uudet diat vanhojen päälle. Näin kaikki vanhat versiot eivät jää nettiin pyörimään. Monia diasarjoja olen päivittänyt kymmeniä kertoja. Palvelu toimii blogin ohella työni markkinoinnin kanavana. Diojani kannattaa katsoa SlideSharen sijaan tämän blogin koulutusdiat-kohdasta, jotta näet myös vanhemmat, mutta päivitetyt diasarjat.

4. PowerPoint
Minun työkalu eri lähteistä opitun ja itse kokeillun työstämiseksi kokonaisuuksiksi ja sitä kautta koulutuksiksi.

5. Twitter
Arjessa Twitter-virta on ajoittain vain omien materiaalien ja bloggausten sekä hyvin linkkien jakamista, mutta kun aikaa löytyy tai on joku mielenkiintoinen seminaari menossa, nappaan aikaa sen aktiivisemalle seuraamiselle ja osallistun vuorovaikutukseen. Parhaimmillaan Twitter on ehkä juuri suurten tapahtumien taustakanavana, sillä sen avulla pääsee helposti yhdellä hashtagilla heti vuorovaikutukseen kaikkien samasta teemasta kiinnostuneiden kanssa.

6. Adobe Connect
Vuosi vuodelta lisääntyvien webinaarien vetämisen ja seuraamisen työkalu. Syyskuussa todennäköisesti vedän niitä kahdeksan (yhtä monta kuin vuonna 2014) ja osallistun viiteen. Olen vuosia ylläpitänyt tässä blogissani opetusalan webinaarien listausta.

7. Google-haku
Pakkohan tämäkin oli ottaa listalle :)

8. Padlet
Virtuaalinen fläppitaulu, joka taipuu monenmoiseen työskentelyyn yksin tai ryhmän kanssa. Helppo ja toimii ilman kirjautumista, joskin opettajan kannattaa tunnukset palveluun luoda.

9. AnswerGarden
Yhteisöllisesti tuotettava sanapilvi on oiva väline isonkin ryhmän toiveiden, tavoitteiden tai osaamisen pikaiseen kokoamiseen. Toimii kaikilla laitteilla ja ilman kirjautumista.

10. QR-koodit
Yksinkertaista tekniikkaa, mutta niin monikäyttöistä. Sopii opetuksessa mm. linkkien jakamiseen ja tehtäväratoihin, joilla hyödynnetään monia muitakin sovelluksia ja tekniikoita.


Listalta puuttuvat äärimmäisen tärkeät kasvokkaiset tapaamiset koulutuksissa ja erilaisissa seminaareissa ja konferensseissa. Siitä puuttuvat myös verkkosivut ja -julkaisut, joista kärkeen nostan Top 100 Tools for Learning -listan lisäksi Richard Byrnen Free Tech for Teachers -sivuston ja New Media Consortiumin Horizon -raportit. Tulkintani mukaan myöskään Creative Commons -lisenssi ei varsinaisesti ole sellainen työkalu, jota tässä voisi äänestää, vaan enemmänkin toimintatapa ja asenne.

Reilun vuoden sisään esillä ovat vahvasti olleet etenkin erilaiset digitarinat ja myös digijulkaisut. Yksi suosikkini on Adobe Spark Video (ent. Adobe Voice), joka nykyisin toimii iOS-sovelluksen ohella selaimella. Vähän minua kirpaisi, että myöskään sähköiset kyselytyökalut eivät mahtuneet listalleni. Niistä yksikään ei ole ylitse muiden: Google-lomake on tavallaan monipuolisin, Kahoot ehkä hauskin, mutta paikotellen siihen on jo kyllästytty. Quizizz on sille hieman erilainen vaihtoehto ja nyt tutkin Triventyä, minne oppijat voivat lisätä omia kysymyksiään. Aplodeja olen saanut vain X-breikistä, mikä on Liikkuvalta koululta kerrassaan loistava keksintö!

Bloggasin tällä samalla otsikolla sekä vuosi sitten että kaksi vuotta sitten. Vuosi sitten kerroin tuloksista, kaksi vuotta sitten äänestin parhaiksi palveluiksi Twitterin, Facebookin ja SlideSharen.

Lisätty 3.10.2016, kun äänestyksen tulokset julkistettiin:
Vuoden 2016 oppimisen parhaiden palveluiden kärki on alla. Em. linkistä voi tutustua 200 parhaaseen palveluun kolmesta eri näkökulmasta: oppilaitokset, työpaikat ja oma oppiminen.
1 - YouTube
2 - Google Search
3 - Twitter
4 - PowerPoint
5 - Google Docs/Drive
6 - Facebook
7 - Skype
8 - LinkedIn
9 - WordPress
10 - Dropbox

Minun blogi & blogit opetuksessa

Päivitin diani blogien opetuskäytöstä, ne löytyvät tämän bloggauksen lopusta. Samalla päivitin sitä blogia, mitä käytän harjoitusalustana ja materiaalien jakopaikkana blogi-koultuksissani, tämän blogin ohella. Tiistaina 14.1. klo 14 Samkessa saattaa olla viimeinen PAOK:n blogi-koulutus, sillä hankeaikaa ei ole enää paljoa jäljellä. Tervetuloa mukaan verkoston jäsenet, mutta ilmoittautukaa PAOK:n sivulla, niin lähetän teille tarkemmat ohjeet.

Blogi ja wiki olivat ne ensimmäiset somen välineet, jotka viisi vuotta sitten PAOK:iin tullessani opettelin. Niitä molempia koulutan ja käytän edelleen jatkuvasti, joskin GoogleDrive on joltain osin wikin käyttöäni vähentänyt. Viisi vuotta sitten oli työn takana selvittää, mikä olisi hyvä blogialusta ja montaa erilaista kokeilin. Alkuun käytin blogit.fi -palvelua, mistä sittemmin luovuin, kun opettajat kritisoivat sen vikavippimainoksia. Sen suomenkielisyys oli hyvä muille paitsi kieltenopettajille. Sittemmin palvelu lakkautettiin ja siirryin kokonaan Googlen Blogger/Blogspotin käyttäjäksi. Tämä on helppo ja todella monipuolinen, vaikkei mahdollista aivan yhtä suurta nörttikikkailun määrää kuin toinen eniten käytetyistä bliogialustoista, WordPress.

Ainakin puoli vuotta pyörittelin ajatusta omasta blogista. Kuten ensimmäisessä varsinaisessa blogikirjoituksessa Jotta en eksyisi verkkoon syyskuussa 2012 kirjoitin, tarve omaan blogiin syntyi työn kautta. Oma verkkoläsnäoloni oli netissä levällään. Materiaaleja oli mm. wikeissä, blogeissa, Ningissä, SlideSharessa ja vuorovaikusta näiden lisäksi etenkin Facebookissa ja Twitterissä. Tämän blogin avulla olen saanut koottua ammatillisen verkkoläsnäoloni yhteen helposti muistettavaan osoitteeseen: www.matleenalaakso.fi.

Omalla blogilla varmistan senkin, että tekstini ovat tallessa ja luettavissa PAOK:n hankesivujen poistamisen jälkeenkin. Kevään aikana aion siirtää blogiini ainakin ylläpitämäni tv:tn opetuskäytön webinaarien listauksen PAOK:n webinaarit-sivulta. Tuija Aallon ohje helpottaa hankkeesta toisaalle siirtymistä: "Tee mahdollisimman suuri osa verkkoläsnäolostasi omaan lukuusi ja työnantajan lukuun vain se, mitä esimiehesi ja tiimisi kanssa yhdessä sovitte."

Ennen tämän blogin perustamista pohdin, miten keksisin kirjoitettavaa. Muistatteko, miten autokouluun mennessä huomaa maailman olevan täynnä liikennemerkkejä? Tai raskaana ollessaan näkee vauvamahoja jokapuolella? Siitä alkaen kun minulla on ollut tämä blogi, on blogiaiheita jatkuvasti tupsahdellut mieleen ja niistä syntyi viime vuonna 36 kirjoitusta. Täällä voin jakaa konferenssikokemuksia ja materiaalejani, jakaa osaamistani ja kertoa mielipiteitä. Kertoa kokemuksistani somepalveluiden ja laitteiden kanssa sekä jakaa erilaisia opetuskokeiluita. Välillä lipsahdan harrastusten puolelle, mutta tieto- ja viestintätekniikka on silloinkin yhtenä näkökulmana.

Hauskaa on välillä tutkailla sitä, mitä te mieluiten luette - se on usein yllättänyt. Suosituimmat bloggaukseni ovat alla. Että oikeasti joku lukee kasvatustieteilijän laitearvioita? Että viime kesän "hupijutut" ja kiipeilymuisteloni ovat luetumpia kuin syvällisemmät pedagogisemmat pohdinnat? Mutta asiakas on aina oikeassa. Ja tämähän osoittaa, että blogiin kannattaa kirjoittaa pääteemaa sivutenkin, vähän kokeilla muutakin, kun mitä itse oli pääteemaksi ajatellut. Se voi yllättää myönteisesti ja kannustaa hakemaan uudenlaisia näkökulmia.

1. Vinkkejä lomamatkalle somea hyödyntäen
2. Kesäkivaa tabletilla 
3. Kokemuksia Lumia 820-puhelimesta
4. 20 vuotta kiipeilyä
5. Kokemuksia Asuksen Android-tabletista

Bloggaaminen ole vain sisällön tuottamista ja verkkoidentiteetin luomista. Se on myös keskustelua, joskin se näyttää kokemukseni mukaan useimmiten tapahtuman Facebookissa ja Twitterissäkin, Siellä minne bloggauksen linkki on jaettu. Niin paljon olen oppinut etenkin Anne Ronkaan Ope-blogista, Harto Pönkän lentävistä lehmistä ja Tuija Aallon Tuhannesta sanasta (2005-13 ja 2014 alk.). Hyviä hankeblogejakin on paljon, mainittakoon tässä erityisesti loistava Mobiilisti-blogi. Opeverkoston kautta löytää lisää hyviä blogeja ja sinne voi lisätä omansa.

Sanon aina blogit opetuksissa -koulutuksissani, että ensimmäinen askel blogien maailmaan on lukea tai katsella toisten blogeja. Siitä voi edetä kommentoinnin ja ryhmäblogien kautta omaan. Tai sitten valita toisen järjestyksen.

Blogit opetuksessa from Matleena Laakso

- - - - -
Tämä kirjoitus on julkaistu myös PAOK-verkoston blogissa.