Aulanko ja ruskan värit |
Metaversen ihmettelyä
Yritän vasta itsekin ymmärtää, mitä on metaversumi (engl. metaverse), joka kutsutaan mm. internetin seuraavaksi askeleeksi tai kolmiulotteiseksi internetiksi. Wikipedian mukaan se on "Internetin suunniteltu iteraatio, joka koostuu pysyvistä, jaetuista, 3D-virtuaalitiloista, jotka on linkitetty yhteiseen interaktiiviseen virtuaaliuniversumiin". - Metaverseä ei ole ilman virtuaalitodellisuutta. Teknologia on näille molemmille jo valmis, mutta sisällöt puuttuvat. Siitä heitän teillekin (ITK-osallistujille) palloa.
- Metaverse on verkko, uusi internet - ei yksittäinen palvelu. Facebookista löytyy ryhmä Metaverse Suomi.
- Omniverse on nyt metaversen johtava toimija. Sen digitaaliset kaksoset voivat ratkaista maailman suuria haasteita. Sen avulla saadaan esimerkiksi tarkimmat sääennusteet ja huulisynkat eri kielille.
Verkkokurssi verkkokurssien rakentamisesta
Avajaisten jälkeen kuuntelin Lumikki Hedmanin ja Marja-Leena Lakkalan esityksen Verkkokurssista verkkokurssien rakentamisesta. Omnian Moodle-kurssi H5P-sisältöineen on ladattavissa omaan käyttöön Avointen oppimateriaalien kirjaston tästä linkistä.
Verkkokurssi verkkokursseista: @Omniasome huomioi mm. laatukriteerit, saavutettavuuden ja kielitietoisuuden. Kursseilla aina aloitus- ja päätöslaatikko. #itk2022 pic.twitter.com/bXoMlrIfgf
— Matleena Laakso (@MatleenaLaakso) October 6, 2022
Hybridiopetus
- Helsingin yliopiston harjoittelukoulut halusivat perehtyä hybridiin kunnolla, ei vain kokeilukulttuurin periaattein. Niinpä ne kehittivät "etäopetuksen palvelumuotoilun pohjalta tieto- ja tutkimusperustaisen hybridiopetuksen mallin", jota Johanna Norppa ja Perttu Ervelius esittelivät. Malli syntyi Hybridilukio-hankkeen kolmen pilottikierroksen tuloksena ja suunnittelutyökalu ja opas löytyvät Hybridilukio-hankkeen materiaaleista.
Esiintyjät kertoivat sekoittavansa lähi- ja etäosallistujat pienryhmätyöskentelyiden ajaksi. Se ei näin koronan jälkimainingeissa ole enää teknisesti haastavaa ja se aktivoi etäosallistujia ja edistää vuorovaikutusta koko ryhmän kesken. Hienona esimerkkinä kerrottiin, että kun aiemmin kaksi naapurilukiota järjesti matematiikan kertauskurssin keväisin, nyt toinen pitää sen keväällä, toinen syksyllä. Opiskelijat voivat osallistua kumpaan vain, lähinä tai etänä. Kulut ovat entiset, mutta uusi toimintatapa palvelee paremmin opiskelijoita. - Jari Laru Oulun ylipistosta esitteli hybridiä kahdesta näkökulmasta, joka olivat kansainvälinen tutkimuskirjallisuus ja katsaus ilmiöön suomalaisten opettajien haastatteluiden ja some-keskusteluiden perusteella. Esitys lähteineen löytyy Avointen oppimateriaalien kirjastosta: Korona meni, hybridi tuli vai kuinka? Kun hybridissä yleisesti pyritään siihen, että opetus on yhtä hyvää lähi- ja etäosallistujille, Jari kysyi, pitäisikö lähinä paikalle saapuville tarjota jotain lisäarvoa? Itse jäin pohtimaan myös toista kysymystä: mitä tarkoittaisi, jos hybridiopetukseen olisi Teamsin ja Zoomin sijaan ihan oma työkalunsa? Jari nosti esiin korona-ajan tuomia ongelmia ja pohti sitä, koetaanko ne uudelleen siellä, missä siirrytään hybridiin. Ainakin korkea-asteelle hybridi näyttää tulleen jäädäkseen.,
- Anna Pulkkinen ja Paula Santapakka Centria-amk:sta kertoivat heillä kokeilussa olevasta HyFlex-mallista (hybrid flexibility). Sen idea on, että oppija voi jokaisen oppitunnin osalta erikseen valita, osallistuuko lähinä, reaaliaikaisesti etänä vai eriaikaisesti etänä. Lue lisää Annan kirjoituksesta: Mistä puhutaan, kun puhutaan HyFlexista?
XR - Extended Reality -teemat
Hololenssit kokeilussa, kiitos mahdollisuudesta @palkine ja #Tredu ja kiitos kuvasta @akepanen #itk2022 pic.twitter.com/IW8RiZnFMc
— Matleena Laakso (@MatleenaLaakso) October 6, 2022
Vuorovaikutus verkossa
Tuula Nousiainen ja Ilona Laakkonen jakoivat kokemuksia opettajankoulutuksen kokemuksista liittyen vuorovaikutuksesta verkkoympäristössä (ks. esityksen diat). Niiden mukaan sosiaalinen läsnäolo syntyy vuorovaikutuksesta ja sitä tuottavat mm. tunteiden ja ryhmän koheesion ilmaiseminen ja avoin viestintä.
Vuorovaikutus ja läsnäolo verkossa @JAMK_AOKK ja @jyu_okl #itk2022 pic.twitter.com/L1jaKUgklI
— Matleena Laakso (@MatleenaLaakso) October 7, 2022
Uusia oppaita julkaistiin ja koottuja materiaaleja mainostettiin
- Etäkoulu kulkuri on kehittänyt verkko-opetuksen laadun kehittämisen työkaluksi Kulkurin käsikirjan. Se on tarkoitus jalkauttaa arkeen kuukausittaisten teemojen avulla. Se on rakennettu Canvas-ympäristöön, missä siihen pääsee tutustumaan.
- STEAM in Oulu, käsikirja STEAMin maailmaan -verkkojulkaisun tekemiseen osallistui noin 100 STEAM in Oulu -toiminnassa mukana olevaa henkilöä.
- Sometutor-materiaalipankista löydät Raision materiaalit digiturvallisuudesta. Ne on tehty esi- ja perusopetukseen sekä huoltajille.
- Pakopelikäsikirja opetuksen ja oppimisen tueksi Itä-Suomen yliopistolta (ks. ITK-esitys tai kirjautumisohje käsikirjaan).
- Mediataitokoulu: Pelkkää feikkiä? Valeuutiset ja 8 muuta tapaa johtaa harhaan (juliste). Katso myös lukuisat muut Mediataitokoulun materiaalit eri ikäisille.
- MediaWatch on kriittistä lukemista tukeva oppimispeli. Katso muutkin CRITICAL-hankkeen 10-17-vuotiainen opetukseen suunnatut materiaalit ja infograafit. Peli on lisätty oppimispelien koontiin.
- Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry:n Mappa.fi-sivusto tarjoaa materiaaleja ei-kaupalliseen käyttöön. Teemoin ovat ympäristö-, kestävyys-, ilmasto-, seikkailu- ja tiedekasvatus sekä luonto oppimisympäristönä.
- Helsingin yliopiston norssin lukioiden Hybridiopetuksen oppaan mainitsin jo edelläkin.
Millaisia trendejä ilmassa?
ITK on niin laaja tapahtuma, että tässä on vain yksittäisiä poimintoja. Tarkempaan tutustumiseen ovat tarjolla konferenssisivut. Tämän hetken trendeistä kävin kuuntelemassa hybridiopetuksen, XR:n ja etä- ja verkko-opetuksen teemoja. Metaverseä vasta sulattelen, mutta avajaisesitys ja keskustelut kyllä laajensivat ymmärrystäni siitä, että 3D-mallintaminen ei ole vain yksittäisten esineiden mallintamista, vaan esimerkiksi kokonaisten oppimistilojen mallintamista. Itse asiassa 3D, VR-maailmat ja metaverse taitavat olla kovin lähellä toisiaan. Siinä maailmassa minulla riittää oppimista.
Toinen keskusteluissa esille noussut ajatus on reilu datatalous, mitä on tullut viime viikkoina pyöriteltyä mielessä lähinnä vapaa-ajan kysymysten näkökulmasta. En vielä ihan tavoita sitä, mitä kaikkea se mahdollistaisi oppilaitosten näkökulmasta, mutta ajatuksen idutkin ovat tärkeitä, ei vain osaaminen ja tietäminen. Aiheesta tietää enemmän ainakin Tarmo Toikkanen, joka työskentelee Sitran Datatalouden tiekartta -projektissa (tilaa uutiskirjeitä). Teema on esillä myös eOppimiskeskuksen verkostotapaamisessa 24.11. Tampereella, mutta verkossakin voi osallistua. Sinne jo ilmoittauduin!
Piispan terveiset
- Onko teknologia neutraalia? Sikäli kyllä, että sitä voi käyttää hyvään ja pahaan. Vanha teknologia oli konkreettista ja tavoitteet tiedossa. Uusi teknologia teoreettista ja usein pyrkii tehostamaan jotain.
- Käytänkö teknologiaa vai käyttääkö teknologia minua? Kumpi on piika ja kumpi emäntä?
- Teknologian käytössä oleellista on tunnistaa, tekeekö se sinulle hyvää vai pahaa. Esimerkkeinä eri somen kanavat ja niiden määrä, älykello, kehon mittaaminen ym.
- Ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Tarvitsemme kohtaamisia ja nuoret ”yhdessä nuhjaamista”. Toisia auttamalla autamme myös itseämme, kuten lukion hyvinvointikurssin esimerkki vapaaehtoistyöstä kertoi.
— Mika Suutari (@MikaSuutari) October 7, 2022