15.1.2020

BETT2020 - suomalaisten matkaraportit

Valokuva, missä on tekstinä tapahtuman nimi BETT.
Lontoon BETT-messut järjestetään ke 22.- la 25. tammikuuta ja silloin kannattaa olla vähintäänkin somessa kuulolla. Tapahtuma lienee maailman suurin opetusteknologiatapahtuma. Osallistujia odotetaan tänä vuonna yli 34 000 yli 146 maasta. Yrityksiä on esillä noin 800 ja lisäksi yli sata startupia.

BETT-messuihin kuuluu laaja näyttelyalue, satoja esityksiä, seminaareja ja paljon oheistapahtumia, kuten kouluvierailuita, kutsuvierasseminaareja ja tapahtumia messualueella. Monilla isoilla ständeillä pyörii myös omia koulutuksia, ks. esim. Adoben messuohjelma.

Suomalaisia osallistunee tapahtumaan vuosittain ainakin 500-700. Ilona IT Oy vie suurimpana matkanjärjestäjänä reissuun 153 henkeä ja tarjoaa mm. perinteisen seminaariinsa 320 osallistujalle British Museumissa. Myös moni muu suomalainen ja Suomessa toimiva yritys järjestää BETT-viikolla omia tapahtumia. Näistä pysyt parhaiten ajan tasalla liittymällä Suomalaiset BETT-messuilla Facebook-ryhmään - ja tietysti kyseisten yritysten asiakasviestinnän avulla. 

Tapahtumaa voit seurata etenä mm. BETTin YouTuben kautta. Siellä on perinteisesti jaettu kunkin päivän tunnelmia ja haastatteluita. Ainakin Microsoft lähettää jo tuttuun tapaan päivittäistä livestriimiä. Lisäksi BETTin sivulta löytyy mm. artikkeleita ja pääpuhujien haastatteluita videoina. BETT tukee myös The Edtech Podcast-sarjaa. Jälkikäteen verkosta löytyvät ainakin Itslearning-esitykset.


Tärkeimmät some-kanavat ja vinkit




Matkakertomukset, sometarinat ja videot messuilta ja sen oheistapahtumista 


Listaus päivittyy noin 2 kk ajan ja poimin tähän linkit ainakin em. Facebook-ryhmästä ja Twitteristä tunnuksilla #finnbett ja #ilonabett. Kiva, jos linkität tämän koonnin omaan matkaraporttiisi! Lyhytlinkki on bit.ly/finnbett2020

14.1.2020

Adobe Spark - luo oppimateriaaleja tai laita oppijat töihin

Pidin tänään IlonaIT:lle Adobe Spark-webinaarin. Sen tallenne ja päivittyvät Spark-diat löytyvät alta.

Sparkiin kuuluu kolme erinomaista ja helppokäyttöistä maksutonta sovellusta. Video ja Page ovat olleet suosikkejani pitkään. Videolla tein mm. keväällä 2015 sisältöä someaakkosiin. Page toimii hyvin lyhyehköissä digijulkaisuissa kuten matkaraporteissa, katso vaikka helmikuinen Spark-bloggaukseni.

Vasta tätä webinaaria valmistellessani innostuin myös Post-sovelluksesta, sillä se tarjoaa hienoja pohjia mm. infograafien tekemiseen. Teinkin sellaisen työvuodestani 2019 edelliseen bloggaukseeni. Aiemmin olen käyttänyt infograafeihin Canvaa, mutta Post on ainakin oppilailla selkeämpi, kun se ei jatkuvasti tarjoa myös maksullisia sisältöjä.

Teksti: ÄLÄ TEE OPPIJOIHIN VAIKUTUSTA TEKNOLOGIALLA. ANNA HEIDÄN HÄMMÄSTYÄ SIITÄ, MITÄ HE ITSE PYSTYVÄT SEN AVULLA LUOMAAN.
Kuva on tehty Adobe Spark Post -sovelluksella


Esimerkkejä


Ilonan tallenteet ja ohjeet


Päivittyvät ohjediat

Adobe Spark

Maksuttomalla Adobe Sparkilla luot helposti lyhyitä videoita, verkkosivuja tai julkaisuja sekä erilaisia grafiikoita, somepostauksia ja esitteitä.

8.1.2020

Työvuosi 2019

Minulta kysytään usein, miten freelancerina työllistyy ja mistä kaikesta työni koostuu. Jo perinteiseen tapaan aloitan blogivuoden katsauksella kuluneeseen työvuoteen - ja alkuun hieman myös vuosikymmeneen. Alta voit lukea ja Adobe Sparkilla tehdystä infograafista katsoa, keille töitä tein, mitkä olivat suosittuja teemoja ja miltä some-vuoteni näytti. Jos Spark ei vielä ole tuttu, tervetuloa kaikille avoimeen ja maksuttomaan IlonaIT:n Spark-webinaariin ti 14.1. klo 14.00 (ilmoittautumalla saat tallenteen, jos et pääse reaaliaikaisesti mukaan).

Somen ja mobiilin vuosikymmen


Aamulehti julkaisi uudenvuoden aattona Vanessa Valkaman jutun ilmiöistä, joista päättyvä 2010-luku muistetaan. Ensimmäisenä on mainittu maailma taskussa. Viime vuosikymmenen alussa olin juuri aloittanut digiteemojen kouluttamisen ja näin mobiililaitteiden, BYOD:in (Bring Your Own Device) ja 1:1-pedagogiikan tulon eli sen miten (lähes) jokainen suomalainen oppilas ja opiskelija sai oman laitteen, itse, vanhempien tai oppilaitoksen hankkimana.

Vuosikymmenen loppupuolella mobiililaitteiden ja läppäreiden ohella oppilaitoksiin on hankittu mm. robotiikkaa, 3D-tulostimia, virtuaalilaseja ja 360-kameroita. Lähes jokaisella oppilaitoksella on nykyisin käytössä sekä sähköinen oppimisympäristö että Googlen tai Microsoftin pilvipalvelu. Verkon maksullisista opetusalan sovelluksista parhaiten vaikuttaisi jalansijaa saaneen suomalais-amerikkalainen ThingLink (ks. syyskuinen bloggaukseni). Sen peruskäyttö on maksutonta opettajille, mutta moni oppilaitos on hankkinut koululisenssin, jotta oppijatkin voivat luoda interaktiivisia sisältöjä.

Laitteiden lisäksi myös toimintakulttuuri on muuttunut. Kaisa Vähähyyppä oivalsi aikanaan Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteerinä, että sähköisten ylioppilaskirjoitusten ensisijainen tavoite ei ollut kirjoitusten sähköistäminen, vaan lukion pedagogiikan muuttaminen. Ja se muutos on tapahtunut muutamalla arviointia. 

Täydennyskoulutuksesta merkittävä osa on siirtynyt verkkoon. Viime vuosina noin joka kolmas koulutuskertani on toteutettu webinaarina. Osaamista jaetaan verkkoyhteisöissä ja avoimen jakamisen kulttuuri näkyy myös Creative Commons -lisenssin käytön globaalina yleistymisenä. Vuosikymmenen lopussa se valittiin niin Suomen julkishallinnon kuin EU:n komission standardilisenssiksi. (Ks. avointen CC-lisenssien diat ja artikkelit.)

Aamulehden esiin nostamista ilmiöistä suurin osa liittyy digitalisaatioon, esim. yksityisyyden loppu, verkkokaupat, viihteen vallankumous ja totuuden jälkeinen aika. Myös muissa ilmiöissä digitalisaatiolla ja somella on ollut merkittävä vaikutus. Ne ovat osaltaan vaikuttaneet mm. populismin nousuun ja nostaneet globaaliin keskusteluun esimerkiksi MeToo-liikkeen ja ilmastonmuutoksen.

Infograafi työvuodesta 2019. Faktat seuraavia lukuunottamatta löytyvät tekstistä. 31 palkanmaksajaa. Suosittuja teemoja: H5P, Thinglink, AR/VR/360-sisällöt sekä aktivointi/arviointi. 92 800 blogivierailua. 113 000 diojen katsomista.
Infograafi on tehty Adobe Spark Post -sovelluksella.


Työskentelen freelancerina ja sivutoimisesti useissa hankkeissa


Olen koko vuosikymmenen tehnyt töitä freelancerina, joskin vasta keväästä 2014 alkaen päätoimisesti. Kuluneena vuonna olin sivutoimisesti töissä myös OAMKissa, TAMKissa ja Kiipulan ammattiopistossa ja näistä kaksi viimeksi mainittua jatkuu tämänkin vuoden. Tänään iltapäivällä allekirjoitan sivutoimisen työsopimuksen Tampereen yliopistoon, missä tulen työskentelemään OKM-rahoitteisessa jatkuvan oppimisen hankkeessa tukien digipilottien verkkokurssien tekijöitä.

OAMKissa toimin DigiErko-koulutuksen verkko-ohjaajana ja muutaman kertaan myös kouluttajana. TAMKissa koulutin digiteemoja pääosin OPH-hankkeissa ja ammatillisille opettajille. Kiipulassa olen mukana oppilaitoksen sisäisessä Digi työtavaksi -hankkeessa, missä työni on tukea digi-innostajia työssään ja kouluttaa henkilöstöä niin lähikoulutuksissa kuin webinaareissa.

Listasin alle palkanmaksajani kuluneen vuoden ajalta. Siitä ei voi vetää suoraan johtopäätöksiä koulutusten kohderyhmistä (niistä kerron toisaalla), sillä esim. amkit järjestävät koulutuksia ammatillisille opettajille ja kesäyliopistot perusasteen opettajille. Päätyöni on kouluttaminen, mutta sen lisäksi tein myös verkko-ohjausta, konsultointia, hanketyötä kokouksineen sekä koordinoin Osakkeen lukio-opettajien ainetiimitoimintaa.

  • 10* perus- tai toinen asteen oppilaitos, hanke tai verkosto
  • 7* yliopisto (4) tai amk (3)
  • 7* vapaan sivistystyön organisaatio
  • 4* yritystä, joista kaksi toimii ensisijassa koulutusalalla
  • 3* kaupungin sote- tai kirjastoala


Tein ennätyksen tämän blogin julkaisujen määrässä


Tässä blogissa yksittäisiä lukukertoja oli tämän vuoden aikana 92 800 ja 31.12.2019 mennessä kaikkiaan 491 787. Ylitin aiemman vuosittaisen ennätykseni kahdella ja julkaisin 41 bloggausta. Luetuimmat kirjoitukset ovat alla. Lukukertojen perusteella joukkoon kuuluisivat myös blogisivuista luetuin eli koulutusdiat. Myös sähköisten kokeiden ja webinaarien sivut ylittivät ansaitusti Kahoot-bloggauksen lukukerrat.
  1. Classroomscreen - open helppo työkalu (2/2019)
  2. Kahoot - parannuksia ja huononnuksia (8/2019)
  3. ITK2019 Twitterissä (3/2019)
  4. Kymmeniä muutoksia suosituissa sovelluksissa (11/2019)
  5. Musiikkivideot kielten opiskelussa (8/2019) 

Diojenjakopalvelut murroksessa


Vuonna 2019 diojani katsottiin SlideSharesta 95 076 kertaa, kun reilun vuoden käyttämäni AuthorStream keräsi vain 3 350 ja SpeakerDeck 14 950 katsomiskertaa. Olen siirtänyt molempiin viimeksi mainittuihin kahdeksan päivittyvää diasarjaa, mutta niitä ei sieltä valitettavasti ole  löydetty (ks. bloggaus). Seuraavien päivitysten myötä luovun AuthorSteamista ja jaan pääsääntöisesti yksittäiset diasarjat SlideShareen ja päivittyvät SpeakerDeckiin. Sinä löydät uusimmat versiot kätevimmin kootusti koulutusdiojen sivulta. Kaikkiaan dioja näistä palveluista on katsottu lähes 900 000 kertaa.

Listasin alle tämän vuoden katsotuimmat diasarjat. Kun SlideShare lopetti mahdollisuuden päivittää julkaistuja diasarjoja, sain kuitenkin muokattua niiden otsikkoa, kuten alta animaatio- ja Padlet-dioista näkyy. Viittaus uuteen versioon vie koulutusdiojen sivulle.
  1. Flipgrid-videochat opetuskäyttöön   
  2. H5P-työkalut  
  3. Animaatiot opetuksessa 2019 (KATSO KUVAUKSESTA UUDEN VERSION LINKKI)
  4. Opetuksen digitrendit ja kielten oppimisen työkalut
  5. Padlet opetuksessa 2019 (KATSO KUVAUKSESTA UUDEN VERSION LINKKI)
  6. Sähköiset kokeet ja arviointi 


 Twitter, Facebook, Instagram ja LinkedIn


Twitter on pysynyt tärkeänä vuorovaikutuksen kanavana koko kuluneen vuosikymmenen. Vuoden vaihteeseen mennessä olin lähettänyt kaikkiaan 9045 tviittiä ja minulla oli 3247 seuraajaa. Tviittaamiseni oli ahkerinta ITK:n aikaan (118 000 näyttökertaa/kuukausi). (Ks. Twitter-bloggaus, diat ja tallenne.)

Myös Facebook on ollut minulle tärkeä koko vuosikymmenen, sekä ammatillisesti että muutenkin. Kuulun kymmeniin ammatillisiin ryhmiin ja ne ovat minulle yksi tärkeimmistä tavoista pysyä ajan tasalla digin muutoksissa. Facebook-seinäni täyttyy nykyisin ensi sijassa julkisista työhön liittyvistä päivityksistä ja yhä useammin henkilökohtaiset asiat jäävät jakamatta someen tai jaan niistä yksittäisen kuvan vaikka Instagramiin. Facebookissa voi kaverikutsun vaihtoehtona seurata minua, jolloin näet pääosin työhöni liittyvät viestit, mutta sinun viestivirtasi ei näy minulle.

Instagramin (ks. ohjediat) käyttöni ja aktiivisuuteni siellä on kovin häilyvää. Sinne on helppo jakaa sisältöjä, mutta toisaalta niin moni jakaa samat sisällöt sinne ja monipuolisempaan Facebookiin, etten aina saa motivoitua itseäni Instaan. En useinkaan jaksa katsella paljoa kuvia, vaan kaipaan mukaan viestejä ja keskustelua - ja sitä löytyy paremmin vaikka Facebookista.

Kun bloggaan (ks. ohjediat), jaan sisällöt aina vähintään Facebookiin, Twitteriin ja LinkedIniin. Jälkimmäisessä käyn muutamia kertoja viikossa ja vilkaisen samalla viestivirtaa. Sekin on tärkeä verkostoitumispaikka, vaikka ammatillista keskustelua käynkin paljon enemmän Facebookissa.

Työmatkat ja konferenssit


Työmatkapäiviä minulla oli 77 ja yöpymisiä 32: hotelleissa, retkeilymajoissa, ystävän luona ja junassa. Ulkomaille tein kaksi työmatkaa, tammikuussa Lontoon BETT-opetusteknologiamessuille ja toukokuussa Kiipulan kv- ja projektitiimin opintomatkan Kööpenhaminaan.

Konferensseista minulle tärkeimmät ovat pitkään olleet ITK ja BETT. Niiden lisäksi olin ihanassa Mobiilikesäkoulussa (AR/VR ja maatalous) sekä päivän immersiivisen taiteen Opera Beyond- konferenssissa ja Kohtiossa. Lisäksi osallistuin lukuisiin webinaareihin ja olin useissa seminaareissa esiintyjän roolissa.


Aiemmat työvuosi-bloggaukset


Työvuosi 2018
Työvuosi 2017
Työvuosi 2016
Työvuosi 2015
Vuoden 2014 työt sanapilvinä
Nettilaskurit ja uusi vuosi (2013)
Onnellista joulua ja kiitos! (2012)