Immersiiviset näyttelyt Lontoon Bett-reissulla

Osallistuin tammikuussa Bett-opetusteknologiamessuille, mutta reissuun minua houkutteli myös Lontoo kaupunkina, sen kulttuuri ja immersiiviset elämykset. Freelancerina voin helposti yhdistää reissuun näitä muita mielenkiintoisia kohteita ja kuuden päivän aikana tutkin kaupunkia 95 200 askeleen edestä. Alla kerron kahdesta immersiivisistä näyttelyistä ja listaan vähän vastaavia suomalaisia näyttelyitä sekä kerron paljonko kuuden päivän matka maksoi kapselihotellissa yöpyen. Tänä vuonna reissasin minimibudjetilla, välillä reissu on maksanut paljon enemmän.

Maailman seitsemän ihmettä ja Titanicin tarina

Vaikka Bett on täynnä hienoa teknologiaa, niin kyllä Lontoon hienot immersiiviset näyttelyt pärjäävät kisassa loistavasti. Niiden avulla pääsee näkemään, mitä isolla budjetilla ja monipuolisesti teknologiaa hyödyntäen saa aikaan.

Vierailin tänä vuonna kahdessa eri näyttelyssä. Maailman seitsemän ihmettä esitteli niin nykyisiä kuin antiikin ajan ihmeitä. Hienointa näyttelyssä oli tutustuminen antiikin ihmeisiin virtuaalilaseilla. Alla on kuva sekä tilasta, missä lasit päässä liikuttiin, että myös ruudunkaappauskuva portaalista, minkä avulla siirryttiin aina eteenpäin seuraavaan kohteeseen. Virtuaalilaseilla sai edetä omassa tahdissa ihmeestä toiseen liikkuen. Tämä elämys oli vain yksi pieni osa näyttelystä, missä oli hyödynnetty myös mm. lisättyä todellisuutta havainnollistamaan ihmeitä sekä perinteisiä videoita, esineitä ja esittelytekstejä.

Tästä portaalista käveltiin Petran kaupunkiin,
missä näin mm. animoidun kamelikaravaanin. 

Näyttely oli erityisen kiinnostava, koska olen vienyt lukuisia opettajaryhmiä katsomaan modernin maailman ihmeitä Expeditions Pro -sovelluksella ja pahvisilla virtuaalilaseilla (ks. aiempi bloggaus). Parilla viime kerralla matkailualan opettajien innostamana mukana olivat myös lentokonekuulutukset, Finnairin lennoilta tuttua mustikkamehua ja kussakin kohteessa myös siihen sopivaa musiikkia. Elämyksellisyyttä saa koululuokkiin siis ihan maksuttomillakin sovelluksilla.

Molemmissa näyttelyissä oli iso huone, missä liikuttiin virtuaalilasien ohjaamana. Kuvassa vieraita tutustumassa seitsemään ihmeeseen, kukin omassa tahdissa.

Vielä hienompi oli The Legend of Titanic -näyttely, mikä kertoi Titanicin tarinan alkaen 269 metriä pitkän laivan rakentamisesta, yksittäisistä ihmiskohtaloista, yhteiskunnallisista olosuhteista laivalla aina vesillelaskuun ja lopulta meren pohjaan asti. Perinteisten näyttelyesineiden ohella hyödynnettiin lisättyä todellisuutta, esimerkiksi kapteeni otti meidät näyttelyvieraat vastaan laivan ovella. Virtuaalilasien avulla pääsi kierrokselle laivan eri osiin: näin mm. konehuoneen, radiosähköttäjän, kolmannen ja ensimmäisen luokan hytit ja kävin laivan kannellakin. Tarjolla on myös puolituntinen elämyksellinen tarina, missä seurattiin laivan kohtaloa. Se oli esillä alla olevan kuvan tilassa, missä oli jääkuutioita muistuttavat istumapaikat noin 200 henkilölle. 

Valtava huone, missä seurasin kaikille seinille ja lattialle heijastettua Titanicin tarinaa.

Lopuksi kerrottiin siitä, miten Titanicin 
uppoamisesta uutisoitiin eri puolilla maailmaa.

Erilaisia immersiivisiä näyttelyitä lienee Lontoossa kerrallaan vähintään kymmenkunta.  En tiedä tekijöiden motiiveja, mutta kyllähän ne ovat paitsi kivaa tekemistä paikallisille ja turisteille, niin myös opetuksellisesti erinomaisia. Ja lisäksi monille kiinnostavia uuden teknologian näkökulmasta.

 

Immersiiviset elämykset Suomessa?

Yhtä sun toista pientä meillä on jo ollut tarjolla Suomessakin ja lisää on tulossa. Suomi lienee tällaisille laajoille näyttelyille vähän pieni paikka, mutta erilaisten valotaideteosten ja -elämysten määrä ainakin on jo kasvanut. Ensimmäisenä immersiivisenä näyttelynä, missä itse olen Suomessa käynyt, voinee pitää Amos Rexin avajaisnäyttelyä vuodelta 2018. Tuolloin teamLabin Massless mahdollisti esim. oman liskon piirtämisen ja skannaamisen viipottamaan pitkin näyttelyaluetta. 

Tampere-talossa oli viime kesänä Van Gogh Alive -näyttely. Se oli lähinnä kurkistus tällaisten teknologioiden mahdollisuuksiin. Pari vuotta aiemmin Tampereen seurakunnat viettivät Toivon vuotta ja sen kunniaksi Kalevan kirkossa järjestettiin Flora-valotaidetapahtuma (ks. Seurakunnan uutinen tai Tapsunteeruksen video: Flora valotaidetapahtuma, Kalevan Kirkko, Tampere 4.11.2023).

Helsingissä pyörii tällä hetkellä Genesis, missä Kallio kirkkoon luodaan tarina maailman synnystä. Sitä kuvataan tapahtuman verkkosivulla näin: "Valmistaudu lumoutumaan 30 minuutin esityksestä, joka saa sinut syventymään luomisen tarinaan häikäisevien visuaalisten ja äänellisten tehosteiden avulla. Tulet hämmästymään upeista animaatioista ja uppoutumaan täysin vähemmän tunnettuun arkkitehtoniseen mestariteokseen."

Logomoon Turkuun on puolestaan tulossa 8.6.–30.8.2026 Frameless-taide-elämys, joka "tarjoaa kävijöilleen ainutlaatuisen, moniaistisen tavan kokea taidetta suurten mestareiden teosten ympäröimänä. Näyttely hyödyntää huipputason projisointi-, ääni- ja tilateknologiaa, joka muuttaa Logomon tilat elämykselliseksi taideympäristöksi. Teosvalikoimassa nähdään teoksia muun muassa maailmankuuluilta taiteilijoilta kuten Claude Monet’lta, Vincent van Gogh’lta, Gustav Klimtiltä, Salvador Dalílta ja Rembrandt van Rijniltä." 

Edullinen Lontoon matka ja kapselimajoitus

Kapseleissa oli hyvä äänieristys ja oma rauha.

Tänä vuonna tein edullisen matkan. En sitä erikseen suunnitellut, mutta niin vain kävi. Ostin lennot ja majoituksen ajoissa ja reissussakin satsasin elämyksiin, en materiaan. Pääosin söin aasialaista katuruokaa ja viiniäkin ostin vain muutaman lasillisen.  Ja jos into reissuun on kova, yksi mahdollisuus on neuvotella, jos saisi käyttää matkaan työaikaa, mutta maksaisi itse matkakulut.

Maanantaiaamusta lauantai-iltaan kestäneen reissun hinnaksi tuli 850 €. Erittely on alla ja mukana ei ole päivärahoja (534 €) tai työaikaa, mitä kului rutkasti myös ennakkoperehtymiseen ja jälkikäteen opitun muokkaamiseen koulutusmateriaaleiksi ja blogikirjoituksiksi. 

182 € Majoitus Zedwell Capsulle hotel (5 yötä, hotels.com)
180 € Elämykset (2 immersiivistä elämystä, 2 musikaalia, teatteri ja museo-opastus)
82 € Lennot Helsinki-Stansted-Helsinki, Ryanair (sis. ylim.laukku paluumatkalle)
77 € Lentokenttäkuljetukset (Tampereelta ja Stanstedista) ja ETA-maksu
55 € Lontoon sisäinen liikenne (bussi, metro, laiva)
100 € Ostokset
170 € Muut kulut, lähinnä ruoka

Kapseli oli noin 110 cm leveä ja mahduin hyvin istumaan sängyllä. Kapselissa oli myös pieni hylly, pari latauspistoketta, valo ja säädettävä ilmastointi sekä pari naulakkoa. Myös kapselin ulkopuolella oli naulakkoja, joihin osa jätti ulkovaatteet tai märän pyyhkeen. Kapseli oli nukkumiseen oikein hyvä: hyvä patja ja oma rauha. Vessassa käynti oli vähän työlästä, kun se oli monen, monen lukitun oven takana. 

Patja oli niin leveä, että tavarani mahtuivat
hyvin sen reunaan.

Palvelu oli ystävällistä, mutta konsepti ei kaikilta osin ollut mukava: Jos sinulla ei ollut omaa lukkoa, mistä ei tietenkään informoitu etukäteen, piti sinun sellainen ostaa, saadaksesi kapselisi tavaroineen lukittua. Mistään ei saanut kylmää vettä juomavedeksi. Kaikista hanoista tuli vain lämmintä vettä, pullovettä toki on myynnissä. Suihkut olivat surkeat, sillä vesi ruiskui käytännössä myös sille puolelle, minne olit jättänyt puhtaat vaatteet. Parasta oli nukkua kapselin luukku vähän rakosellaan, jotta ilma vaihtui. Jokaisella oli oma ilmastointi, mutta vaihdettuani kapselia se oli niin tehokas, että se oli välillä laitettava pois. Tämän kylmän ja kuuman ilman vaihtelusta sain reissun lopussa pikkuflunssan. 

Menisinkö uudestaan kapseliin? Miksi ei, jos reissaan yksin ja haluan yöpyä edullisesti ydinkeskustassa, vain 50 m Piccadilly Cirkukselta. Vaihtoehtona kapseleille ovat perinteisemmät retkeilymajat ja Merimieskirkon majoitus, missä vuodepaikka neljän hengen huoneessa maksaa £35/hlö/yö. 

Aiemmat Bett-bloggaukset

• BettUK2026 - matkavinkkejä ja matkakertomuksia (päivittyy pitkin kevättä, täältä löydät myös muiden suomalaisten matkakertomukset)
• BettUK2026: Avajaiset, ensimmäinen esitys ja avoin jakaminen myötätuulessa
• Sovelluksia opetuksen ideointiin
• BettUK2026: tekoälyoppeja ja muita kokemuksia
• Lontoon musiikkia ja taidetta (2024, osin päivitetty). Mukana on lyhyt video Outernetistä, mitä voinee pitää yhden sortin immersiivisenä elämyksenä, jossa on toisinaan ollut esillä lisättyä todellisuuttakin.

Greenwichin kukkulalta on upeat näkymät Lontoon keskustaan.

Kävin myös Greenwichin kaupunginosassa, minne muuten kannattaa kulkea Thamesia pitkin veneellä metron ja bussin sijaan. Kuvassa näkyvän National Maritime Museumin muutaman punnan opastus oli yksi parhaista mihin olen osallistunut. Nollameridiaani sijaisee noin viisi metriä kuvanottopaikasta vasemmalle. Vasemmalla kauempana näkyy Lontoon City ja oikealla uudempi pilvenpiirtäjien alue Canary Wharf ja Isle on Dogs. 1950-luvulla se oli pääosin köyhien maahanmuuttajien satama-aluetta. Tästä kertoo iki-ihana BBC:n Hakekaa kätilö! (Call the Midwife) tv-sarja.

Jaa jotain -teemaviikon tapahtumia ja uutisia

Kuvan taiteili Anne Rongas teemaviikkoa varten. 

Päivitin tätä kirjoitusta teemaviikon ajan, kun kuulin uusista tapahtumista tai uutisista. 

Hyvää Jaa jotain-viikkoa (2.-6.3.2026) eli Avoimen oppimisen teemaviikkoa (Open Education Week)! Viikkoa on vietetty Suomessa vuodesta 2013 alkaen (katso bloggaukseni 2013). 

Organisaattoreina ovat usein olleet Suomen eOppimiskeskuksen ja Otavian aktiivit. Meidän yksittäisten henkilöiden ohella asiaa ovat Suomessa vieneet eteenpäin mm. lukuisat oppilaitoshankkeet (Pirkanmaalla PAOK 2009-2014) ja koulutusorganisaatiot. Kansallisella tasolla merkittäviä ovat Opetushallituksen ylläpitämä ja kaikille avoin Avointen oppimateriaalien kirjasto ja korkea-asteen osalta myös Avoin tiede. 

Avoin jakaminen on ollut työntekoni keskeisiä periaatteita 2011 alkaen. Olen saanut toiminnastani mm. Avoimen tieteen palkinnon. Löydät tästä blogista kirjoituksia aiheesta jokaiselta vuodelta aina maaliskuun kohdalta. Niissä olen kertonut tarkemmin mitä ja miksi jaan. Lukumääräisesti eniten jakamiani aineistoja on katsottu tämän blogin ja diasarjojeni kautta. Päivittyvät diasarjat löytyvät ohjeiden blogisivulta ja yksittäisten koulutusten diat SlideSharesta. Tässä muutamia nostoja jakamistani ja kuratoimistani materiaaleista.

• Tekoäly opetuksessa -linkkivinkkejä (Padlet)
• Tekoälyn mahdollisuudet lukiokoulutuksessa (kuusi minun ja Mika Setälän webinaaritallennetta loka-joulukuulta 2025) Ks. Padlet tai AOE.
• Digipedagogiikan koulutuspaketti (blogikirjoitukseen linkattu ThingLink)
• Oppaita verkkokurssien tekijöille (Thinglink)
• Oppimispelien koonti (Padlet)
• Opetusalan maksuttomat webinaarit (blogisivu)
• H5P: ohjeita ja esimerkkejä (blogisivu ja avoin Moodle)
• YouTube-kanavani: lähes kaikki videot on jaettu CC BY -lisenssillä.
• AI and Pedagogy (12 videos from Dec 2025) and Learning path on AI (autumn 2025)
  
  

Tapahtumia teemaviikolla ja myöhemminkin keväällä 

Anne Rongas, Otavia, kokosi teemaviikon blogikirjoitukseen Avoimet julkaisut ja tekoäly #jaajotain 2026 nostoja tälle viikolle. Tulossa on mm. kaksi alla mainittua webinaaria. Lisäksi tarjontaa löytyy yllä mainitulta englanninkieliseltä teemaviikon sivulta:  

• Ke 4.3. klo 14: Kopioston lakiasiainjohtaja Kirsi Salmela jakaa tuoreinta tekijänoikeusymmärrystä avointen oppimateriaalien ja tekoälyn suhteesta tekijänoikeuksiin. Liity mukaan Zoomissa. 
• To 5.3. klo 14: Otavian Anne Rongas ja Lauri Ylä-Jussila opastavat samoja asioita muokattuna opiskelijoille ja juttelevat tekoälylukutaidosta. Liity mukaan Zoomissa (tallennetaan).
  
  

Avoimen tieteen tapahtumakalenterissa ei ole merkintöjä tälle viikolle, mutta myöhemmin keväällä on tarjolla pohdintaa avointen ja kustannettujen oppimateriaalien suhteesta (14.4.26) sekä Avoimen oppimisen vertaistukiryhmän kuukausikahvit:

• 13.3. klo 13 MOOCit esimerkkinä avoimesta oppimisesta.
• 10.4. klo 13 teema tulee myöhemmin
• 8.5. klo 13 Tekoälyn edut ja haasteet avoimessa oppimisessa

Tällä viikolla on muitakin teemapäiviä

• Ti 3.3. on Matematiikan vaikeuden teemapäivä. Erilaisten oppijoiden liitto järjestää webinaarin klo 17.30. Siinä pureudutaan matematiikan perusteiden harjoitteluun erilaisia oppimista tukevia apumenetelmiä käyttäen. Päivää koordinoi European Dyslexia Association.
• Ti 3.3. Maailman luontopäivä (YK)
• Ke 4.3. Maailman insinööripäivä (Unesco)
• Pe 6.3. Kansallisen tulevaisuuspäivän verkkosivulla on tarjolla materiaaleja, joiden avulla voi virittäytyä tulevaisuustaajuudelle ja järjestää oman Tulevaisuuspäivän.
• Su 8.3. Kanvainvälinen naistenpäivä (YK)
  
  
  

Avoimen oppimisen verkkokurssi ja osaamismerkki julkaistu

Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio suunnittelee luovansa kansallisia avoimen tieteen osaamismerkkejä. Ensimmäisenä on tänään julkaistu englanninkielinen Avoimen oppimisen MOOC-verkkokurssi. Sen suoritettuasi voit hakea osaamismerkkiä. Lue lisää Avoimen tieteen tiedotteesta.

Helsingin ja Tampereen korkeakouluissa tapahtuu

Avoimen opetuksen ja oppimisen seitsemäs teemanumero on julkaistu tänään. Think Open Digest kokoaa yhteen avoimeen opetukseen ja oppimateriaaleihin liittyviä artikkeleita, palveluja, työkaluja, oppaita ja suosituksia. Julkaisun koordinoijana on toiminut Juuso Ala-Kyyny Helsingin yliopiston kirjastosta.

Tampereen korkeakoulun intrasta löytyy uutinen teemaviikosta ja kutsu kirjaston torstain tietoiskuun. Vinkkinä jaettiin myös Kati Syvälahden artikkeli (2026): Tekoälyn edut ja haasteet avoimessa oppimisessa: kartoittava kirjallisuuskatsaus. Keskiviikkona julkaistiin myös julkinen uutinen teemaviikoista, missä on mukana linkkejä mm. kirjaston oppaisiin.