10. mobiilikesäkoulu tutustutti maatalouteen

Navetassa seurataan digitaalisesti mm. lehmien lypsyaikoja
ja -määriä, märehtimistä ja kiimaa.

Johanna Salmia esitteli Zapparin lisätyn todellisuuden
sovelluksella tehtyä infopakettia karjataloudesta
ja ilmastonmuutoksesta.

Viime viikolla järjestettiin jo kymmenes Mobiilikesäkoulu ja palattiin tapahtuman juurille Tammelan Mustialaan. Paikan juuret ovat vielä kauempana, sillä Mustialassa on järjestetty maatalousalan koulutusta jo 1840-luvulla. Nykysiin kampuksella opiskelee HAMKin ja Hämeen ammatti-instituutin opiskelijoita.

Kahden päivän ohjelma pyöri toimintapisteiden ympärillä ja ne kattoivat lukuisia opetuksen digiteemoja. Kerroin Riikka Marttisen ja minun toimintanpisteestä aiemmassa bloggauksessa otsikolla Mobiilikesäkoulu: lisätty todellisuus opetuksessa ja hoivatyössä. Verkosta löydät kaikkien toimintapisteiden kuvaukset ja materiaalilinkkejä. 

Mustialan opettajat tutustuttivat halukkaita tämän päivän maatalouden oppimisympäristöihin. Pääsin tutustumaan neljä vuotta sitten rakennetun navetan ja sen lypsyrobotin toimintaan ja muuhunkin teknologiaan. Ja silittelemään söpöjä vasikoita :)

Pääsin myös ensi kertaa ajamaan traktoria sekä istumaan ohjaajan paikalle peräti 1,5 cm tarkkuudella automaattiohjauksella kulkevaan traktoriin. Siinä määrittelin vain suunnan - eteenpäin tai taaksepäin - ja varmistin, että automaattiohjaus pysyy päällä. 

Sinisellä traktorilla sai ajaa itse,
punainen toimi automaattiohjauksella.

Mielenkiintoinen oli myös luomua ja liikuntaa -iltakävely, missä kuulimme mm. kimalaisten esiintymistiheyden seurannasta ja perinteisen kaskirukiin viljelystä.

Kisakallion toimintapisteessä tutustuin Health Skills Online -hyvinvointivalmennukseen Irina Keinäsen opastamana. Sovellusta on käytetty toisen asteen opiskelijoilla. Sen sijaan, että opettaja kertoisi luokassa toisen asteen opiskelijoille terveellisistä elintavoista, luodaan tämän maksullisen sovelluksen avulla ryhmä, jolla on oma mentori antamassa ohjeita ja palautetta mm. liikunnasta, ruokavaliosta ja nukkumisesta. Toimipisteen kuvauksen mukaan "mobiilisovellus sopii hyvinvointivalmentajaksi erityisen hyvin siksi, että parhaat tulokset saadaan aikaa tekemällä pieniä asioista päivittäin".

Tässä olen ensikertaa traktoria ohjaamassa.
Kuva: Riikka Marttinen

Omnian ravintola- ja catering -alan opiskelijoille suunnitellussa juuresten tunnistuspelissä pääsi virtuaalilaseilla tunnistamaan juureksia ja niiden oikeaa säilytyslämpötilaa. Juoneltaan yksinkertainen peli on kokemusten mukaan tukenut oppimista ja yhteisöllisyyttä, kun pelin seuraajatkin voivat antaa ohjeita virtuaalilaseja käyttävälle pelaajalle. Peli on kehitetty MR Amis -hankkeessa ja se tulee myöhemmin avoimesti saataville Mramis.fi-sivustolle. 

Riikka Marttinen ja Jukka Koivisto kuvaavat kaunista peltoa
saunalta ja iltanuotiolta palatessa.

Ikinä en ole talviturkkia näin lämpimään veteen heittänyt.
Se innosti myös aamu-uinnille.

Metropolia amkiin hiljattain siirtynyt ja mobiilioppimisen verkoston puheenjohtajana jatkava Pauliina Venho piti toimintapistettä podcastien tekemisestä mobiilisovelluksilla. Podcastit eli äänitiedostot ovat kokeneet viime aikoina uuden tulemisen. Hyviä sovelluksia niiden tekemiseen mobiililaitteilla ovat esim. Spreaker ja Anchor ja pc-kokeilla SoundCloud. 

Mobiilikesäkoulu on lämminhenkinen tapahtuma, missä on tavanomaisia koulutustilanteita helpompi olla keskittynyt yhteiseen oppimiseen, sillä oppilaat ja opiskelijat - ja osa opettajistakin - on jo kesälomalla. Tänä vuonna sääkin suosi ja helleraja ylittyi, joten osa oppimisesta tapahtui ulkona.

Tapahtuman hengestä kertoo sekin, että useampi meistä toimintapisteiden vetäjistä tuli paikalle talkoohengessä. Suurin osa toimintapisteistä toteutettiin kerran molempina päivinä, joten niiden vetäjätkin ehtivät osallistua eri toimintapisteisiin. Suosittelen tätä vuosittaista tapahtumaa lämpimästi!

Kuvasin kameran vakaimella (DJI Osmo Mobile 2 -gimbal) parin minuutin videon kävelystä Mustialan kampuksella. Lisäksi alla on kolme 360-kuvaa ja lopuksi linkit aiempiin mobiilikesäkoulubloggauksiini. Tämä oli neljäs kerta, kun osallistuin tapahtumaan.

Aiemmat bloggaukseni mobiilikesäkouluista 

• Mobiilikesäkoulu: lisätty todellisuus opetuksessa ja hoivatyössä (2019)
• Storify-tarina Mobiilikesäkoulusta (2014)
• Mobiilikesäkoulun täydennetyn todellisuuden keidas (2014)
• Mobiilikesäkoulun palapeli ja lypsyjakkara (2013)
• Vuosi Foursquaressa (2013)
• Mobiilikesäkoulun Shake (2013)

Mobiilikesäkoulu: lisätty todellisuus opetuksessa ja hoivatyössä

Riikka ja Matleena ovat yhtä hymyä lempiaiheensa
lisätyn todellisuuden äärellä.

Mobiilikesäkoulu järjestetään 6.-7.6. Mustialassa. Tapahtuman kymmenvuotistaivalta vietetään teemalla paluu tulevaisuuteen. Kesäkoulusssa otetaan mobiiliutta ja digitaalisuutta haltuun yhdessä ja toiminnallisesti.

Alle on koottu Riikka Marttisen ja Matleena Laakson Lisätty todellisuus opetuksessa ja hoivatyössä -toimintapisteessä tarvittavia sovelluksia ja materiaaleja linkkivinkkeineen. Kuten ennalta kerroin, tätä bloggausta on päivitetty vielä muutama päivä tapahtuman jälkeen.

Toimimme molemmat kouluttajina, minä pääosin opettajien täydennyskoulutuksen puolella, Riikka myös toimintaterapian puolella. Riikka ja hänen kollegansa Heidi Åkerlund ovat koonneet Terapiapsi-sivustolleen etenkin kuntoutukseen sopivia sovelluksia ja niiden käyttäjäkokemuksia.

Tapahtuma näkyy myös somessa tunnuksella #mkesakoulu ja Twitteristä löydät meidät nimillä @Rilimam ja @matleenalaakso.

Toimintapisteen kuvaus 

Toimintapiste käynnistyi lyhyellä johdannolla ennen sovellusten kokeilua.
Kuva: Riikka Marttinen

Lisätty todellisuus opetuksessa ja hoivatyössä -toimintapisteessä tutustutaan lisättyyn todellisuuteen ja sen mahdollisuuksiin opetuksessa ja hoivatyössä. Toimintapisteellä kokeillaan valmiita sisältöjä ja harjoitellaan sisältöjen luomista itse sekä ideoidaan mahdollisuuksia hyödyntää lisättyä todellisuutta omassa työssä. Osassa sovelluksia voidaan hyödyntää myös 360-sisältöjä ja virtuaalilaseja. Toimintapiste pidetään Grotenfelt-tilassa torstaina klo 13.50 ja perjantaina klo 9.30.

Kokeiltavia sovelluksia

Meitä on toimintapisteellä kaksi opasta ja voimme valita kokeiltavia sisältöjä teidän osallistujien toiveiden perusteella. Suosittelemme lataamaan etukäteen seuraavat maksuttomat sovellukset, jos ne ovat laitteeseesi saatavilla, mutta tuomme mukanamme myös muutaman iPadin, joista nämä löytyvät valmiina.

• Google Expeditions (Android, iOS) ja Android-laitteisiin myös Google Cardboard tai Googlen VR-palvelut. Mikäli laitteessasi ei ole ARCore /ARKit-ominaisuutta, kannattaa ladata myös Googlen ARCore (Android, iOS)
• HP Reveal (Android, iOS) - sovellus omien lisätyn todellisuuden sisältöjen luomiseen. Tällä hetkellä toimii vain mobiilisovellus. Monipuolisempi Studio on lakkautettu ja uusi versio siitä julkaistaan loppuvuodesta.
• Joku Merge Cuben sovellus: miniverse.io/cube (Android, iOS, osa maksullisia)
• AR Makr (iOS)
• Sky View Free (Android), Sky View Lite (iOS) tai vastaava tähtikarttasovellus
• 3D paint (löytyy valmiiksi Win 10 -läppäreiltä)

Em. lisäksi voit halutessasi kokeilla toimintapisteellä mm. seuraavia sovelluksia. 

• AR flashcards (Android, iOS) - alakoulun englanninopetus 
• ARMolVis (Android, iOS) - katso arkipäivän esineiden molekyylirakennetta
• Chromville: Visual Arts ja Barcy (Android, iOS)
• Figment (Android, iOS) - erikoisuutena mahdollisuus luoda portaaleja 360-sisältöihin
• Google-kääntäjä (Android, iOS) - tekstin kääntäminen valokuvaamalla
• Human Anatomy 4D-Mixed Reality (iOS) - ihmisen anatomiaa havainnollistava sovellus
• QR-koodin lukija (etsi sovelluskaupasta hakusanalla QR tai QR reader)
• Quiver - 3D Coloring App (Android, iOS) tai Quiver Masks (Android, iOS) - väritä kuva ja se herää eloon, kuvissa mukana tehtäviä
• Zappar - Kööpenhaminen kartta ja esimerkkejä uskonnon opetuksesta. Zapparilla tehtyjä sisältöjä oli esillä myös MUUNlainen ilmastonmuutos -toimintapisteellä. (Android, iOS; sisältöjen katsominen maksutonta, sisällöntuottaminen maksullista) 

Bloggauksia ja muita linkkivinkkejä lisätystä todellisuudesta

• Riikka Marttisen lisätyn todellisuuden sovellusten listaus
• Lisätty todellisuus opetuksessa, Matleenan päivittyvä diasarja (linkki päivitetty 26.2.20)
• QR-koodit opetuksessa, Matleenan päivittyvä diasarja 
• Figment huikeiden portaalien luomiseen, Matleenan bloggaus syksyllä 2018 
• Lisätyn todellisuuden Merge-kuutio, Matleenan bloggaus syksyllä 2018. Mukana linkki Merge-kuution tulostamiseen.
• Virtuaaliretkiä Google Expeditions -sovelluksella, Matleenan bloggaus syksyllä 2018. Sovelluksessa on valmiita VR- ja AR-sisältöjä, joita voi myös luoda itse.
• 10. mobiilikesäkoulu tutustutti maatalouteen -bloggauksen loppuun on listattu Matleenan kaikki bloggaukset neljän vuoden mobiilikesäkouluista.

Storify-tarina Mobiilikesäkoulusta

Useista konferensseista olen nähnyt kivoja visuaalisia koonteja digitaalisilla tarinan kerronnan menetelmillä ja innostuneena jakanut niitä Twitterin kautta eteenkinpäin. Eilen päätin sitten kokeilla omaakin tarinaa, aiheena Mobiilikesäkoulu, josta jo useampi muukin Storify-kooste on tehty. Mutta Tammelassa tapahtui paljon ja jokaisella on oma tarina kerrottavanaan.

• Henna-Riikka Ahvenjärven Mobiilia, mobiilia 
• Pauliina Mäkelän Mobiilikesäkoulu 2014

Mobiilikesäkoulusta tarinan tekeminen on helppoa, koska osallistujien kesken on sovittu, että kaikki tuotettu materiaali on CC BY-SA -lisenssin ehtojen mukaan hyödynnettävissä ja julkaistavissa. Minunkin tarinassa on paljon muiden kuvia, tviittejä, videoita jne. Storify-tarinaan voi tuoda sisältöä lukuisista sosiaalisen median palveluista. Alla kuva yleisimmistä.

Muun muassa näistä sovelluksista voi tuoda sisältöä Storify-tarinoihin.
Sisältöä voi olla muidenkin tuottamaa, tekijänoikeudet tietysti huomioiden.

Käyttökohteita Storifylle on helppo keksiä ja varmastikin näitä kaikkia on jo joku kokeillut, sillä ei palvelua enää mikään uusi ole. Opiskelija voi luoda tarinan kurssista, ilmiöstä, prosessista, leirikoulusta, tutustumismatkasta tai työssäoppimisjaksolta. Opettaja voi luoda tarinan ja täydentää sitä matkan varrella vaikka kurssin aineistoksi. Opettaja voi myös koota tarinan seminaarista, kertoen sen avulla kollegoilleen oppimaansa. Strorifyn kautta seurata voi seurata vaikka Eurovaaleja, sillä netistä poimittua sisältöä pääsee kätevästi kommentoimaan. Hanke voisi tällä tavoin koota loppuseminaarinsa annin yhteen - tai miksei toimintaa pidemmältäkin ajalta. Vanhojakin tviittejä voi liittää mukaan, kun tietää niiden osoitteen, mutta hakutoiminto etsii vai uudehkoja. Jokaisen palvelun kohdalla on hakutoiminto, mutta tarinan kertojaa helpottaa, jos tietää, mistä sisältöä etsiä.

Storify sopii hyvin aktiivisesti ja monipuolisesti sosiaalista mediaa hyödyntäville ja avoimeen jakamiseen tottuneille - tai näitä kaikkia opetteleville. Monipuolisen tarinan voi koostaa myös esimerkiksi pelkistä omista tviiteistä, joihin voi halutessaan lisätä kuvia ja lyhyitä videoita. Tarina voi olla vain koonti sosiaaliseen mediaan jaetusta sisällöstä tai pääpaino voi olla sisällön arvioinnissa tai analysoinnissa - sen mukaan, mikä on oppimisen tavoite.

Alle upotin ensimmäisen Storifyllä tekemäni tarinan, aiheena viime viikon Mobiilikesäkoulu. Jos katsot sen suoraan Storifystä tästä linkistä, saat monipuolisemmat ominaisuudet käyttöösi. Pääset ainakin kommentoimaan, jakamaan ja retviittaamaan sisältöä.

Kommentti 5.1.18: Storify-palvelu lakkautetaan toukokuussa 2018, joten otin alle upottamani Storify-tarinani talteen pdf-muodossa ja näet sen tästä linkistä. Linkit ja videot eivät siinä toimi, mutta tunnelma välittyy.

Kommentti 10.6.19: Storify-tarinat pystyi siirtämään vastaavaan Wakelet-palveluun. Tässä linkki sinne vietyyn mobiilikesäkoulutarinaan, josta tosin osa kuvista puuttuu.

Mobiilikesäkoulun täydennetyn todellisuuden keidas

Viidettä kertaa järjestetty Mobiilikesäkoulu on ITK-konferenssin ohella vuoden tärkein tvt:n opetuskäytön ja mobiilioppimisen tapahtuma. Viikonlopun eurovaaleista ja perjantain MM-jääkiekkopelistä huolimatta tapahtuma nousi hetkittäin jopa Suomen tviitatuimmaksi aiheeksi.

Nousussa: #helsinki Ykkösenä: #mkesakoulu
— Twiitit (@twiitit) 22. toukokuuta 2014

Täydennetty, lisätty tai laajennettu todellisuus (engl. augmented relity, AR) on vielä niin uusi ilmiö, ettei sille ole vakiintunut yhtä suomennosta. Keitaalla vierailleista noin kaksi kolmannesta kokeili alan sovelluksia ensimmäistä kertaa. Itse olen käyttänyt lisättyä todellisuutta etenkin Mobiiliradassa ja siitä esimerkkejä nähtiin retkipisteellä. Vuoden takaa löytyy myös toinen bloggaukseni otsikolla Lisätyn todellisuuden huikeita mahdollisuuksia. Sitä kautta löydät myös sittemmin päivitetyt diani sen opetuskäytöstä.

Anatomian auroja tutkimassa
Kuva: Marko Mäkilä, CC BY-SA

Aurat opetuksessa, Matleena Laakso (keidasvastaava), freelancer-kouluttaja

• Pisteellä tutustuttiin Aurasmalla tehtyihin lisätyn todellisuuden auroihin, jollaisia lasten ja nuorten on helppo itse tehdä omilla mobiililaitteillaan. Esimerkiksi kirjan kantta katsomalla voi aueta tarina siitä, miksi se on lukijan lempikirjailija tai tunnistustehtävissä voi aueta ensin vastaus ja sitten lisätietoja.
• On aina hyvä pohtia tekeekö opettaja iltakaudet auroja opiskelijoilleen vai olisiko aurojen tekeminen oppijoiden tehtävä. Silloin kun opettaja tekee aurojen avulla vaikka kasvien tunnistustehtäviä, niitä kannattaa vaihtaa kollegan tai esimerkiksi ystävyyskoulun opettajan kanssa, jos koko verkkoyhteisön kanssa jakaminen tuntuu alkuun liian suurelta askeleelta.

  

  Seija Knuutilan kollaasi (CC BY-SA) rastipisteen
  perennoiden tunnistamisen aurasta. 

• Erilaisia lisätyn todellisuuden sovelluksia on noin 2000. Retkipisteellä esillä olivat myös anatomiaa havainnollistava 4D Anatomy (Android, iOS) ja aivojen rakennetta havainnollistava The Brain AR app sekä taivaankappaleiden sijainnin näyttävä Sky Map (Android, iOS, Windows).
• Kaikki pisteen sovellukset ovat maksuttomia ja saatavilla sekä iPadiin että Androidiin, SkyMap myös Windows-laitteisiin. Keskusteluissa olivat myös Windows-laitteiden HERE City Lens, millä voi Wikituden tavoin katsella ympäristöään, Flightradar24Pro (Android ja iOS 2,69 €), millä voi tunnistaa yli lentävät lentokoneet sekä Skyview (iOS), mikä näyttää taivaankappaleiden lisäksi myös satelliitit ja niiden kulkusuunnat.

Matleena avaa aurojen maailmaa vihreässä kesäkoulupaidassa. Kuva: Eija Kalliala, CC BY-SA

Suunnistus, Mikko Liukkonen ja Georges Segura, AduSal Oy

• Pisteellä tutustuttiin lisätyn todellisuuden perusteisiin ja käsitteisiin. Ensin omilla mobiililaitteilla katsottiin Aurasma-sovelluksella tehtyjä auroja. Ns. superaurat kuten 20 € seteli näkyvät ilman tekijän kanavan seuraamista. Oppilaitoskäytössä on hyvä perustaa opettajan, kurssin tai oppilaitoksen kanava. Kuvassa Mikko opettaa aurojen tekemistä omilla mobiililaitteilla. Niitä voi tehdä myös selaimella Aurasma studiossa. 

AR-auto, Jarno Haapaniemi / Sasky

• Esillä oli kaksi ammatillisen koulutuksen lisätyn todellisuuden opetuskokeilua. Pirkanmaan e-luukku -hankkeessa on hankittu sovellus autoalan opetukseen. Sen avulla havainnollistetaan opiskelijoille kolmiulotteisesti, mistä osista auto koostuu ja kuinka yhden osan toiminta vaikuttaa muihin. 
• Toisena toteutuksena esiteltiin merkonomiopiskelijoiden kanssa tehty oppimistehtävä kuluttaja.fi-sivustolta löytyviin kuluttajariitalautakunnan ratkaisuihin. Opiskelijat tekivät itseään kiinnostavasta tapauksesta sarjakuvan ja esittelivät ne toisilleen. Sarjakuviin tuotiin lisätyn todellisuuden (Layar) avulla linkit kuluttaja.fi-sivustolle, jolloin myös muut pääsivät tutustumaan alkuperäisiin tapauksiin. Ohessa yksi esimerkki näistä sarjakuvista (ks. myös kollaasi). 
• etunimi.sukunimi@sasky.fi

Liiketunnistus, Leena Koskimäki ja
Timo Niemelä / HAMK, AVO2-hanke

• Leena (yläkuvassa oik.) ja Timo (alakuvassa oik.) esittelivät liikeohjain Kinectin mahdollisuuksia lisätyn ja virtuaalisen todellisuuden hyödyntämisen tukena. Kinect tunnistaa puhetta, liikettä ja ilmeitä, Pisteellä kokeiltiin muun muassa 3D-skannausta sekä kuultiin kokemuksia Avoimuudesta voimaa oppimisverkostoihin -hankkeen Kinect-piloteista Hämeen ammattikorkeakoulussa. Yhdessä niistä hyvinvointialan opiskelijat ovat harjoitelleet asiakastyön ohjaus- ja vuorovaikutustilanteita. Kinect-sovellusta on kokeiltu myös erikoisluokkien ja erilaisten vanhusryhmien kanssa.
• Lisätietoja esitellyistä sovelluksista löytyy hankkeen sivulta ja tästä diasarjasta.

Futuristic History, Timo Korkalainen / Technology Research Center, Turun yliopisto

• Pisteellä liikuttiin jatkumolla reaalimaailma - virtuaalimaailma sekä menneisyys-tulevisuus-nykyisyys. Timon johdolla pääsi tutustumaan siihen, miten Turun käsityöläismuseoon on kehitetty lisätyn todellisuuden sovellusta, minkä avulla pääsee seikkailemaan ajassa ja kohtaamaan 1800-luvun henkilöitä. 
• Tästä voit lukea lisää hankkeesta ja sen muista käyttökohteista.

Mobiilikesäkoulu seuraavan kerran 20.-21.5.2015 

KUVAT: Matleena Laakso, CC BY-SA (ellei muuta mainittu), kuten kaikki kesäkoulun materiaali. Eri kanavilla jaettua on kerätty omalle sivulleen.

Mobiilikesäkoulun palapeli ja lypsyjakkara

Mobiilikesäkoulun mOppimisen polun vetäjä Pasi Silander ilahdutti jälleen sekä menetelmällisellä että sisällöllisellä annilla. Ryhmämme työskentely alkoi alla olevan kuvan käänteisellä palapelillä. Kukin kirjoitti palansa taakse mielestään tärkeimmän asian, miten oppiminen mobiilin myötä muuttuu. Sen jälkeen laitoimme palan kerrallaan pöydälle. Kun tuli oma vuoro, piti kertoa, miten oman palan teema liittyy sen ympärillä jo olevien palojen teemaan.

Näin ryhmämme tuotti kontekstuaalisen mallin siitä, miten mobiilioppimisen tärkeimmät asiat likittyvät yhteen. Palapelin kokoaminen ei ollut helppoa, sillä uutta opittaessa mentaalisia malleja on muutettava. Keskustelussa tuli yhdistettyä omat ajatukset ryhmän muiden jäsenten ajatuksiin ja etsittyä linkkejä niiden välille - välillä ne olivat itsestään selvyyksiä, välillä niitä piti oikeasti pohtia. Tällaista mallien rakentamista voi mobiililaitteilla tehdä esimerkiksi ajatuskarttasovelluksilla (esim. iPadin Popplet, Androidin Mindjet tai tietokoneen bubbl.us). 

Miten oppiminen mobiilin myötä muuttuu?

Autettisessa tilanteessa oppimisympäristö on nykyisin kovin erilainen, silloin kun käytettävissä on mobiililaitteita. Tällöin opettajan ohjaus saadaan oikeasti mukaan talliin tai navettaan, tai missä milloinkin oppimassa ollaan. Seuraavaksi opettelimmekin lypsämistä ja keskustelimme siitä, mikä tällaisen taidon oppimisprosessissa on oleellista. Aina kun opitaan käytännän taitoja, kyse on kontekstuaalisesta oppimisesta. Mallin voi haluttaessa dokumentoida, kuten me edellä. Tätä mallintamista, oppimisprosessin dokumentointia ja opitun reflektiontia voi oppimisessa tehdä monien mobiililaitteiden ja sosiaalisen median työkalujen avulla.

Ideoimme miten mobiilioppimista ja mobiililaitteita voisi lypsämistä opetellessa hyödyntää. Oppimispäiväkirja esim. blogissa mahdollistaa opitun näkyväksi tekemisen, sen miten oppimisprosessin eri vaiheissa huomio kiinnittyy erilaisiin asioihin. Uutta taitoa opeteltaessa nopeasti unohtaa sen, miltä se alkuun tuntui ja mihin huomiota kiinnitti. Kuitenkin opetettaessa taitoa muille, siitä on etua jos tämän muistaa. Omalta kohdaltani tämän tunnistan hyvin: Muistan vielä oman vastarintani Moodlen käyttöönotosta. Edellisessä työpaikassa aloitimme sen laajamittaisen käytön lähinnä, koska OPH käytännössä edellytti tvt:tä mukaan opettajien täydennyskoulutukseen. Facebookiin puolestaan liityin 2009 aloittaessani työt PAOK:ssa ja vain koska ajattelin, etten ole uskottava sosiaalisen median kouluttaja, jos en siellä ole. Enkä olisikaan.

Yksi ryhmä naurahtaen kertoi meille, että lysämisen oppimisprosessi alkaa "lehmän sukupuolen tarkistamisella". Ryhmämme kokemus oli, että alkuun huomio on siinä, miten maidon saa lypsettyä. Esimerkiksi ergonomiaan huomion kiinnittynee vähän myöhemmin. Ja sen tarkasteluun video- ja valokuva sopii hyvin. Kuva kertoo senkin, miten ergonomia tulee huomioiduksi silloin, kun se ei ole erityisen tarkastelun kohteena.

Erilaisiin ohjeisiin niin oppilaitoksissa kuin työssäoppimispaikoissakin QR-koodeilla tehdyt videot ja muutkin ohjeistukset sopivat hyvin. Ja aina kannattaa harkita, kuka oppimista eniten kaipaa ja kuka ne ohjevideot tekee: opettaja, opiskelijat vai kaikki yhdessä.

Vuosi Foursquaressa

Vuosi sittten  toukokuussa Mobiilikesäkoulussa aloitin
Foursquaren käytön. Se on Wikipedian mukaan "paikkatietoon perustuva sosiaalisen verkostoitumisen verkkopalvelu ja mobiilisovellus. Palvelun ideana on, että sen käyttäjät kirjautuvat (engl. check-in) mobiililaitteillaan eri paikkoihin ja kertovat tuttavapiirilleen, missä liikkuvat... Jokainen kirjautuminen tuo käyttäjälle pisteitä, ja jos kirjautuu samaan paikkaan hyvin usein, voi saada sen pormestarin arvonimen."

Foursquaren käytöstä tuli meille kesäkoulun osallistujille hauska leikki. Aina kun siirryimme rakennuksesta toiseen, kirjauduimme uuteen  paikkaan: aamupalalle Huttulaan, Vanhalle opistolle päivän aloitukseen, sinne, tänne ja tuonne työpajoihin, sitten saunaan, grillipaikalle ja Ison Piipun kautta majapaikkaan. Muutaman viikon jaksoin itsekseni leikkiä, sitten kyllästyin ja vähensin sovelluksen käyttöä. En jaksanut innostua sen seuraamisesta, missä Foursquare-kaverini milloinkin liikkuvat. Enkä aina halunnut kertoa, missä itse liikun. Myöskään kisailu suuresta määrästä kirjautumisia, erilaisia merkkejä tai pormestariksi pääsy ei paria viikkoa kauempaa jaksanut innostaa. On niin paljon muuta mielenkiintoisempaakin tekemistä. Taustalla oli myös ymmärrys siitä, ettei ole turvallista systemaattisesti verkossa paikkatietojaan jakaa.

Jatkoin silti sovelluksen käyttöä, mutta kirjauduin lähes yksinomaa työhön liittyviin paikkoihin. Olen aina ollut enemmän tai vähemmän päiväkirjan kirjoittaja ja myös valokuvaaminen on minun juttu. Iloa sovelluksesta siis oli, vaikka sen käyttö välillä tuntui ylimääräiseltä työltä. Vuorovaikutuksen paras anti minulle olivat suuret seminaarit: kun jo parkkipaikalla näin, keitä tuttuja on paikalla. Mahdollisuuksia vuorovaikutukseen olisi ollut enemmänkin, mutta jätin ne käyttämättä.

Ensimmäisen Foursquare-vuoteni aikana tsekkauksia kertyi 172 ja valokuvia 105. Useimmiten kävin tietysti työhuoneellani eVarikolla, minne kirjauduin vain muutaman kerran, jotta pääsin sen pormestariksi. Hyvänä kakkosena on Tredun (ent. TAO:n) Sairaalankadun yksikkö, missä olen käynyt paljon erilaisissa kokouksissa ja hallinnollisia asioita hoitamassa ja missä esimieheni ovat pääosin työskennelleet. Kokosin alle upotettuun diasarjaan joitain kuvia kuluneen vuoden työhön liittyvistä paikoista. Pääosin liikuin PAOK:n asioilla Pirkanmaan II asteen oppilaitoksissa, mutta yksittäiset koulutuskeikat veivät välillä perus- ja korkea-asteen puolelle ja kansalliset konferenssit eri puolille etelä-Suomea.

Miten Foursquarea voisi opetuksessa hyödyntää vai voiko?

• Ensimmäiseksi mieleeni tulevat suuren oppilaitoksen orientoivat opinnot ja pieni kisa niiden ympärille: Kuka on käynyt kaikissa yliopiston ravintoloissa, jokaisessa kirjastossa, suurimmassa määrässä eri rakennuksia jne. Tai miksei samanlainen kisa toimisi vaikka pitkin Pirkanmaata eri Tredun yksiköissä vierailevien opettajien kesken, jos intoa sellaiseen riittää.
• Mitä jos lukiolaiset kävisivät historian kurssin aikana kirjautumassa kotiseutunsa historiallisesti merkittäviin paikkoihin? Suuremmassa kaupungissa voisi keskittyä vaikka erilaisiin patsaisiin ja muistomerkkeihin, joita Tampereella riittää mm. teollisuushistoriaan liittyen.
• Ravintola-alan opiskelijat voisivat hyödyntää sovellusta aina käydessään jossain syömässä tai kahvilla. Sovellukseen voi liittää kuvia ja arviointeja ruoka-annoksista, palvelusta yms.
• Vieraan kielen, vaikka saksan oppitunnilla matkailusta puhuttaessa voitaisiin tutustua Berliiniin Foursquaren suositusten kautta? Berliini on yksi maailman 54:stä Foursqare Citystä.
• Joitain mahdollisuuksia siis näen opetuksen kannalta, mutta ehkä keskeisintä opiskelijoille on tuntea tämänkaltaista sosiaalisen median maailmaa, etenkin palvelualoilla ja yrittäjyyden näkökulmasta. Se voi olla sitä lisäarvoa, minkä työssäoppija tai vastavalmistunut työpaikalle vie. Suomessakin löytyy kahviloita, missä pormestari eli paikassa useimmiten vieraillut saa ilmaisen kahvin joka päivä. Tampereella Museokeskus Vapriikki on toisinaan tarjonnut ilmaisen sisänpääsyn Foursquare-merkinnän tekijöille. Mielenkiinnolla odotan seuraavaa vierailuani johonkin miljoonakaupunkiin nähdäkseni, miten siellä palvelua hyödynnetään.

Foursquare, kokeilin vuoden from Matleena Laakso

Mobiilikesäkoulun Shake

Osallistuin toista kertaa Mobiilikesäkouluun. Sen vahvuus kaikkiin muihin seminaareihin verrattuna on, että sinne mennään mobiilioppimaan, ei (vain) puhumaan mobiilioppimisesta. Oppiminen alkoi jo etukäteen: valitsimme testin avulla kiinnostavimmat polut, esittelimme itsemme Google Driven dokumentissa ja latasimme ja/tai kirjauduimme ohjeen mukaan yli 40 palvelun/sovelluksen joukosta niihin, missä emme vielä olleet mukana.


Keskiviikkona tutustuin useisiin kuvankäsittelyohjelmiin ja kuvakollaasisovelluksiin. Erityisesti meitä hauskutti PhotoShake, missä kuvat ladataan sovellukseen ja mobiililaitetta ravistamalla se sekoittaa kuvat kollaasiksi. Ravistamista voi jatkaa, kunnes on tyytyväinen tulokseen. Oheisten kollaasien kuvat ovat HAMK:n Lepaan kampukselta, missä kesäkoulu nyt neljännen kerran järjestettiin.

Tablettien ravistaminen näytti niin hassulta, että päätimme yhdellä rastilla tehdä alle upotetun Harlem Shake -videoita mukailevan Photo Shake -esityksen (0:13 min.), joka on tallennettu Pauliina Mäkelän Bambuser-kanavalle.

Kommentti 10.6.19: Poistin em. Bamnuserin upotuksen, koska se ei enää toimi. 




 Kokeilussani ovat nyt olleet myös seuraavat kuvankäsittelyyn ja piirtämiseen liittyvät maksuttomat Android-sovellukset, joista monet saa ladattua myös iPadille. iPadin käyttäjille hyvä piirrosohjelma on Paper 53.
- SuperNote (piirtäminen)
- Scratch Draw (neonvärikuvien piiräminen)
- Sumi-e maalaus (kalligrafia)
- Collage Free (kollaasit)
- PIP Camera (kuvien muokkaus lisäelementeillä)
- FotoRus (kollaasit, kuvien muokkaus lisäelementeillä)
- FX Photo Editor (kuvankäsittely)
- Photoshop Express (Adoben kuvankäsittely)
- Photo Effects (erikoisefektejä valokuviin)
- Cartoon Camera (valokuvaa sarjakuvan näköistä)

Oheinen tablettia näpyttelevä nainen on kuvattu näistä viimeksi mainitulla. Kun valokuvaa käytetään oppimisprosessissa, on hyvä keskittyä kuvaamaan henkilöiden sijaan itse tekemistä. Silloin kun kuvataan henkilöitä, voidaan haluttaessa erilaisten sovellusten avulla kuvata suoraan niin, ettei toinen ole helposti tai lainkaan tunnistettavissa tai kuvaa voidaan jälkikäteen sellaiseksi muokata.

Mobiililaitteiden ravisteleminen herätti suuresti hilpeyttä ja jatkoimme teemalla pitkin iltaa. Google Playstä löytyy SHAKE-hakusanalla paljon sovelluksia:

• laskin, joka antaa oikean tuloksen ravistamalla
• herätyskello, mikä sammuu ravistamalla
• näytön pikalukitus ravistamalla
• mobiililaitteen sammutus ravistamalla

Melkoista sanojen sheikkaamista koimme myös Applen laitteille saatavalla Dragon Dictation -sovelluksella. Se tunnistaa suomen kielen jo varsin hyvin, mutta kun vaikka laulaa tai taustametelin keskellä liian vauhdilla jotain selittää, saa tulokseksi varsin hauskoja tekstimuunnoksia puhumastaan. Se on kuin diginatiaisten rikkinäinen puhelin. Vastaavaa voi tehdä uudempien Androidien näppiksen mikrofonikuvakkeen kautta. Toinen illan suurimmista hauskuttajista oli Crack Screen -sovellus. Sillä ja Photo Shakella ilottelen seuraavassa Anne Ronkaan iPhonella kuvaamassa ja sen iMoviella tekemässä videossa (1:01 min.).