Kiitos Kiipula!

Olen saanut olla pari vuotta digipedagogisena asiantuntijana Kiipulan ammattiopiston Digi työtavaksi -hankkeessa. Strategiahanke on näkynyt pääosin sisäisesti, mutta muutamia ulospäin näkyneitä ja laajasti kehuja saaneita oivalluksiakin on tehty. 

Oma työni keskittyi digi-innostajaverkoston kouluttamiseen ja tukemiseen yhdessä projektipäällikkö Kirsi Ekin kanssa sekä henkilöstön työpajoihin ja perjantai-webinaareihin. 

Kiipulan digi-innostajat toimivat digipedagogisena tukena toimipisteellään. He ovat pitäneet mm. digivartteja ja olleet muun henkilöstön apuna arjen pikkupulmissa ja omalta osaltaan olleet mahdollistamassa etäopetusta koronakevään aikana. Osa ryhmistä on opiskelut syksylläkin päivän kuukaudesta etänä, jotta niin opiskelijoiden kuin opetushenkilöstön etätyöskentelyvalmius pysyy yllä.

Paras hankekoonti ikinä - digi-innostajat esittelivät kokemuksiaan digisti

Digi-innostajien viimeisessä tapaamisessa jokaisen tuli jakaa kokemuksiaan työstään digisti. Enpä näin hauskaa hankekoontia ole ennen kokenutkaan! Lyhyillä videoilla meille esiintyi Vokilla kuvattu Hankepelle, näimme listauksen tuetuista sovelluksista TikTok-videolla tehtynä, Digi-inhottajien tarina esitettiin nukketeatterin keinoin ja näimme Mika Ijäksen animaation Oppimisen ilo. 

Arto Vehkomäki näytti kiinteistöpalvelualan Varaston syövereissä -videon, joka oli esillä myös koulutuksen etäesittelypäivässä. Digi-Valtterin matkasta nähtiin vasta iMoviella tehty traileri, sillä koko illan elokuvan rahoitus on vielä vähän auki :)

Kokemuksia esiteltiin myös ThingLink-kuvana, julisteena ja sarjakuvana. Digi-innostajien mukaan heille tehtyjen ”kysymysten skaala on ollut mahtava” ja toisinaan voi todeta, että ”kun hihasta vedetään, niin ei koskaan tiedä, mitä sieltä tulee”. Tommi Natri piti oman esityksensä soittamalla teoksen Kokemuksia digi-innostajan työstä 2019-2020: Kolme osaa - alkuinnostus, korona kevät ja uutta kohti.

Ohjelmassa oli kuulumisten vaihdon ja jutustelun ohella myös jouluinen pieni demo ThingLinkistä, missä pääsi etenemään vain tietämällä tai arvaamalla oikean vastauksen. Taukojumppasimme jouluteemaisen X-breikin kera ja teimme Kirsin tekemän Kahoot-jouluvisailun, missä nopeus oli valttia. 

Interaktiivinen video Digi työtavaksi -hankkeesta

Minä tein viiden minuutin videon hankkeesta lähinnä omasta roolistani käsin. Se on upotettu alle  interaktiivisena ThingLink-videona. Sen tageistä voit halutessasi avata lisätietoja. Ensimmäisessä tagissa kerron, miten video on tehty. Video löytyy myös YouTubesta ilman tagejä ja saavutettavammassa muodossa eli niin, että tekstitystä ei ole liimattu videoon. 

Koontia päättyvästä Digiosalliseksi-hankkeesta

Päätösseminaariin osallistujat saivat hiirimaton.

Vuodenvaihteessa päättyvän Digiosalliseksi-hankkeen (2016-2018) tavoitteena on ollut edistää erityistä tukea tarvitsevien nuorten digiosallisuutta, niin että heillä olisi paremmat valmiudet ja mahdollisuudet opiskella, työskennellä ja toimia digitaalisessa yhteiskunnassa.

Oma tehtäväni tässä TAMKiin koordinoimassa hankkeessa oli tukea etenkin neljän osatoteuttajan opetus- ja ohjaushenkilöstön digiosaamisen kehittymistä. Hankkeessa pidettiin eri puolilla Pirkanmaata ja verkossa. kaikkiaan 35 workshopia (viimeinen niistä on tänään). Niiden materiaalit löytyvät kootusti hankeblogin päättyneiden workshopin sivulta.

Suomessa merkittävä osa opetusalan kehittämis- ja koulutustyöstä tehdään hankerahoituksella. Tämä oli kaikkiaan kuudes ESR-hanke eli Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama hanke, mitä olen ollut täys- tai osapäiväisesti tekemässä. Aiemmat Tampereen kaupungin ja sitä ennen Tampereen yliopiston koordinoimat hankkeet ovat liittyneet avoimeen oppimiskulttuuriin ja digitalisaatioon sekä työssä oppimiseen ja ongelmaperustaiseen oppimiseen.

Mitä hyötyä hankkeesta oli?

Tähän kysymyksen antaisin mieluiten äänen osatoteuttajille Tredusta, Kiipulasta, VAAOsta ja Siltavalmennuksesta. Vaikka teimme useita kyselyitä opettajille, ohjaajille ja opiskelijoille, minusta hankkeen hyödyt tulevat parhaiten esiin seuraavista TAMKin kollegani Heli Antilan loka- ja marraskuussa tekemistä haastatteluista.

• Kiipulassa verkkotyöskentelystä tuli osa arkea Digiosalliseksi-hankkeen aikana
• Siltavalmennuksen digivalmentaja Metti Löfberg: “Olen teknologia-insinöörin ja humanistin välillä oleva ihmissanakirja”
• Valmaopettaja Tauno Mathlin Tredusta: Hankkeen myötä innostuin itsekin digiasioista
• Opettajien työparityöskentely innosti digikokeiluihin Valkeakosken ammattiopistossa VAAOssa

Kuva on yhden osahankkeen esityksestä viimeisessä projektiryhmän
kokouksessa. Ilman hanketta olisimme kivikaudella -toteamus on varmasti
 liioiteltu, mutta kertoo toki siitä, että hankkeen anti koettiin tärkeäksi.
Tällainen kuva saa aina projektipäällikön kameran laulamaan :)

Nämä artikkelit, projektiryhmän viimeisessä kokouksessa esitetyt opiskelijoiden videohaastattelut sekä äsken lukemani loppuraporttiluonnos, etenkin osahankkeiden osalta, avasi minulle entisestään hankkeen tuloksia ja sitä, miten projektiryhmän työskentely ja pidetyt workshopit näkyvät opiskelijoiden arjessa.

Näistä kerromme lisää projektipäällikkö Minna Seppälän kanssa ITK-konferenssissa maaliskuussa 2019. Foorumiesityksemme otsikkona on Erityistä tukea tarvitsevat nuoret digin käyttäjinä.

Bloggasimme aktiivisesti

Pääasiallinen julkaisukanavamme oli TAMKin tiimin hankeblogi, missä olemme julkaisseet jo 44 juttua ja muutama on vielä loppuvuodesta tulossa. Niistä pääosa liittyy pidettyihin workshopeihin ja hankkeen tuloksia esitteleviin kirjoituksiin. Kuuden luetuimman julkaisun listalla on kolme juttua ITK-konferenssista, em. artikkeli Kiipulasta, yksi workshop ja joulukuussa julkaisemani Flipgrid-videochatin esittely.

Flipgrid on helppo ja nykyisin ilmainen palvelu ja saatavissa myös Teamsiin integroituna. Blogijulkaisusta löydät julkisen alustan, missä voit käydä testaamassa ja tutkimassa sovellusta opiskelijan näkökulmasta ja siellä ovat myös päivittyvät ohjeet opettajille.

Tähän omaan blogiin kirjoittelin lähinnä alussa, kun meillä ei vielä ollut hankeblogia. ITK-konferenssista kirjoitin molempiin vähän eri näkökulmista ja maksimoidakseni näkyvyyttä.

• Kohti ITK-konferenssia (4/2018)
• Pintakiltaan tutustumassa (5/2017)
• ITK ja digiosallisuus (4/2017)
• Erityistä tukea tarvitsevan kohtaaminen verkossa (3/2017)
• Tieteen päivien makaroni-gallup (1/2017)
• Digiosalliseksi-työpaja verkostoista ja jakamisesta (10/2016)

TAMK Journalin artikkelit 

• Antila H., Laakso M. & Seppälä M. (2018). Teknologia haastaa ja koettelee, mutta digitaalisten oppimisympäristöjen mahdollisuudet tunnistetaan. TAMK Journal 29.10.2018.
• Antila H. & Seppälä M. (2018). Tahtoa on, mutta ei aikaa opetella ja omaksua. TAMK Journal 29.11.2018.

Opettajat näkevät muutoksen nuorten ajattelussa

Lokakuun Digiosalliseksi vai osattomaksi -seminaarin keynote esityksen piti tulevaisuudentutkija Ilkka Halava. Hänen ajatuksista jäi varmasti kaikille jotain pohdittavaa. Itselleni tärkein ajatus tiivistyi alle upotettuun tviittiin.

Halavan mukaan monet nuoret näkevät jo, miten tekoäly, robotiikka ja muut muutokset muuttavat maailmaa ja työn tekemisen tapoja. Jos nuorista tuntuu, että opettajalla ei ole tästä hajuakaan, miksi he innoistuivat koulussa opiskelusta. Halavan mukaan opettajat ovatkin yksi keskeisistä ammattiryhmistä, joka näkee muutoksen nuorten ajattelussa. Muutoksen siitä, kun vanha ja uusi maailma eivät aina kohtaa.

Nyt aikuiset panikoi työn loppumisesta ja valmistaa nuoria setämiesten maailmaan. Tämä yksi suurin syy, miksi nuoret ei innostu koulusta. Opet murrosaikana tärkeitä ja näkevät murroksen ennen monta muuta ammattiryhmää, kertoo @IlkkaHalava #digiosalliseksi

— Matleena Laakso (@MatleenaLaakso) 31. lokakuuta 2018

Asiantuntijana somen verkostoissa

Viime viikkoina on tullut pohdittua asiantuntijana olemista sosiaalisessa mediassa ja muutoinkin verkossa. Aloitin eilen TAMKin kollegan Kaisa-Leena Ahlrothin kanssa Suomen Yrittäjäopistolla koulutuksen teemalla kouluttaja asiantuntijana.

Pohtiessamme asiaa ryhmän kanssa, moni kertoi, miten sattuma oli määritellyt sitä, miten ja mihin suuntaan oma asiantuntijuus oli kehittynyt. Myös työpaikkojen vaihtamiset olivat usein suunnanneet omaa asiantuntijuutta osittain uusille urille. Muita tekijöitä olivat mm. oma tausta, verkostot, kokemus, tarve, koulutus ja kiinnostuksen aiheet.

Yksi ryhmä tiivisti omat tavoitteensa asiantuntijana seuraavasti:

• Haluan olla ajassa kiinni, mikä koskee sekä oman alan trendien tuntemista että digitaitojen hallintaa.
• Haluan olla verkostoinut.
• Haluan olla osaamiseni jäsentänyt ja tuotteistanut asiantuntija.

Luin koulutusta valmistellessani Ville Tolvasen, Tom Laineen ja Jarkko Kurvisen kirjan Henkilöbrändi (2017) ja nostan siitä muutamia otteita alla olevassa diasarjassa. Kirja puki monta omaakin ajatustani sanoiksi ja antoi vähän laajempaa perspektiiviä käytännössä koetulle.

Brändäyksen teema liittyy oppilaitoksiin myös hankemaailman kautta, joskin osa seuraavista ajatuksista sopii myös oppilaitoksen viestintään. Kannattaa harkita palvelu kerrallaan, luodaanko hankkeelle omat someprofiilit vai viestivätkö hanketoimijat omissa nimissään hankkeen hashtagia hyödyntäen. Jälkimmäinen voi motivoida aktiivisempaan viestintään ja tuoda hankkeelle huomattavasti enemmän näkyvyyttä. Hankkeen hashtagin käyttäminen sopii hyvin etenkin Twitteriin ja Instagramiin.

Blogi on käytetyin verkkoympäristö hankkeiden kotisivuille. Se kannattaa jakaa Creative Commons -lisenssillä tai muutoin sopia, että bloggaajat voivat halutessaan julkaista kirjoitukset myös omassa blogissaan, vaikka jälkikäteen. Näin ne saa talteen, jos ja kun hankesivut joskus poistetaan. Samalla saa hankkeessa tekemänsä työn linkitettyä selvemmin omaan asiantuntijabrändiin. Vaihtoehtoisesti voi kirjoittaa hankkeesta omaan blogiin esimerkiksi vuosittain ja linkittää sinne hankeblogin parhaat palat tai omat jutut ja avata muutenkin hankkeessa tehtyä työtä ja saavutettuja tuloksia.

Tässä vielä muutama hyvä linkki teemaan liityen:

• Työelämän someverkostot (animaatio 1:11 min)
• Tom Laine: Linkedin Megaopas
• Vinkkejä uudelle tviittaajalle (animaatio 0:56 min)
• Twitter opetuksessa ja verkostoitumisen välineenä -diasarja (päivitän joulukuussa 2018)
• Sitra: Uuden työn kuntotesti

Oltiin @MatleenaLaakso n kanssa tänään kouluttamassa @yrittajaopisto n henkilökuntaa asiantuntijuudesta. Jatketaan teemasta somessa. #osaaminen #koulutus pic.twitter.com/wtlr1lORok

— Kaisa-Leena Ahlroth (@KaileAhlroth) 26. marraskuuta 2018

Kouluttaja asiantuntijana 3 op from Matleena Laakso

Diasarjassa on virhe Henkilöbrändi-kirjan julkaisu- ja painovuoden kohdalla. Sen pitäisi olla 2017, ei tämä vuosi.

CC-lisenssin käyttö lisääntyy. PAOK on mukana – niin olet sinäkin!

Keväällä sovimme PAOK-verkostossa systemaattisesti käytettävän Creative Commons (eli CC) -lisenssiä. Se on kansainvälinen ja epäkaupallinen järjestelmä, jonka tavoite on tarjota hyviä avoimuutta lisääviä vaihtoehtoja yksinoikeuden (copyright) sijaan. CC-lisenssien avulla voi merkitä omiin materiaaleihinsa miten laajasti ja millä ehdoin muut niitä voivat käyttää. Perusidean tunteminen auttaa myös netistä oppimateriaalia, kuvia ja musiikkia etsiviä.

CC-lisenssien idea kuuluu vahvasti tämän päivän verkostoyhteiskuntaan ja sosiaalisen median toimintatapaan. Se on opetuksen puolella tuttu ainakin tvt:n aktiivikäyttäjille ja on ollut jo vuosia esillä PAOK:n ja eVarikon koulutuksissa. Siihen perustuvat mm. useat Tampereen kaupungin palvelut kuten Koppa ja monet wikit. Muuallakin julkishallinnossa otetaan askeleita avoimen datan suuntaan ja Opetushallitus suosittelee, että opettajat ”julkaisisivat materiaalit CC-lisenssien alaisina verkossa. Näin käyttäjät tietäisivät välittömästi, millaisin ehdoin sisältöä voi käyttää tai kehittää edelleen.”

ESR-osarahoitteisten projektien tuotokset tulee olla avoimesti kaikkien hyödynnettävissä. Muutoin julkisella tuella voidaan vääristää kilpailua. Jakaen CC-lisensoitua materiaalia verkossa saamme erinomaisesti levitettyä PAOK:n tuloksia. Alla muutama esimerkki.

• Kun muutama vuosi sitten koulutin, jaoin diat osallistujille paperilla ja/tai sähköpostitse pdf-muodossa. Nyt jaan vain yhden paperin, mihin tulostan muistilapuksi 2-4 keskeisintä diaa ja verkko-osoitteen, mistä materiaalit löytyvät ja minne ne myös päivittyvät. Olen pitänyt työpajan ”Oppimateriaalia verkosta!” noin 100-140 opettajalle. Vastaavasti SlideShare-palvelussa olevia diojani aiheesta on katsottu vajaan 8 kk:n aikana 765 kertaa.
  
• Kun opetan opettajille Twitterin käyttöä, on minulla apuna diasarja aiheesta. CC-lisenssin mahdollistamana opettaja voi ladata verkosta diani, muokata ja käyttää niitä opettaessaan aihetta seuraavalla viikolla opiskelijoilleen.
• CC-lisenssin käyttäminen ei edellytä materiaalin jakamista avoimessa verkossa eikä se myöskään kerro siitä, että muut haluavat materiaalia hyödyntää. Oli silti häkellyttävää, että iltakuudelta ladattu PAOK:n tiedotussuunnitelma sai tunnissa peräti 180 katsojaa.

CC-lisenssejä on muutama erilainen ja PAOK:ssa käytetään CC BY-SA –lisenssiä. Tämä lisenssi sitoo sekä PAOK:n projektitiimiä että henkilöistä, joille PAOK jakaa rahoitusta. Kyseinen lisenssi tarkoittaa, että dioja ja muita materiaaleja saa vapaasti hyödyntää ja muokata (myös kaupallisesti) kahdella ehdolla: alkuperäisen tekijän nimi (ja mahdollinen verkko-osoite) mainitaan ja muokattu tuotos jaetaan tällä samalla lisenssillä eteenpäin. 

Lisätietoja Creative Commons -lisenssistä

• Tekijänoikeudet opetuksessa ja avoimet sisällöt -webinaari eli verkkoseminaari erityisesti PAOK:lle suunnattuna on ke 28.11. klo 14-17. Asiantuntijana Tarmo Toikkanen, KOTEK-hankkeesta. Lisätiedot: http://paokhanke.ning.com/. Osallistuminen ei vaadi kokemusta verkkoseminaareista.
• Tarmo Toikkasen ja Ville Oksasen kirja Opettajan tekijänoikeus (2011), kirjan verkkosivut ja Toikkasen Prezi-esitys avoimen lisenssin valitsemisesta
• Muut sivustot kouluihiin ja tekijänoikeuksiin liittyen, ks. PAOK:n hyvät linkit
• CC-lisenssijärjestelmän verkkosivut

Lopuksi muutama asia projektihallinnon näkökulmasta

• Taustalla on tarve saada yhdessä hankkeessa kerran tuettu kehitystyö yleisesti hyödynnettäväksi ja jatkokehitettäväksi, ilman että samaa kehittämistä tarvitsisi tukea veronmaksajien rahoilla useampaan kertaan.
• PAOK:n rahoittajaviranomaisena toimii Pirkanmaan ELY-keskus ja hankkeiden rahoituspäätöksissä on käytetty tekijänoikeuksien osalta päätösasiakirjan vakioehtoa. Keväisen selvitystyöni tuloksena sovimme rahoittajan kanssa, että mm. CC BY-SA –lisenssin käyttö sopii. Samalla liitämme aineistoon näkyville sen, että hankkeen taloudelliset oikeudet kuuluvat Pirkanmaan ELY-keskukselle. Sen tarkoituksena on varmistaa, että aineistot ovat yleisesti käytettävissä korvauksetta rakennerahasto-ohjelmien tavoitteiden mukaisesti. Ja jos sääntöjä rikotaan, tekijän lisäksi siihen voi puuttua ELY.
• Merkitsemme tekijänoikeudet näkyviin kaikkien diosarjojemme ensimmäiseen diaan logolla ja viimeiseen diaan tulevat tarkemmat käyttöehdot. ESR:n virallinen tekijänoikeusehto on kerrottu dian muistiinpanot-osiossa. Muihin materiaaleihin ja verkkosivustoihin tätä käytetään soveltuvin osin.
• CC BY-SA -lisenssiä käytetään useissa ESR-hankkeissa, Toikkanen ja Oksanen toteavat sen olevan ”yleensä suositeltavin lisenssi opetusmateriaalille” ja Toikkanen blogikirjoituksessaan pitää sitä yhtenä hyväksyttävistä lisensseistä ESR-hankkeille. Blogista löytyy myös sopimusmalleja tekijänoikeuksiin.

-   -   -

Bloggaus julkaistu alkuperin Pirkanmaan II asteen yhteisöllinen kehittämisverkosto - PAOK:n blogissa: paokhanke.ning.com

Lisäys lokakuussa 2012: Työ jatkuu monella tasolla. Suomi on liittymässä kansainväliseen Open Government Partnership -verkostoon, jossa hallitukset edistävät hallinnon avoimuutta mm.avaamalla  dataa ja lisäämällä yhteistyömahdollisuuksia. Kansalaisilta pyydetään nyt vaikuttamaan asiaan Joukkoistaminen Suomessa -sivun kautta.