Kun lapset olivat pienempiä, tein kakuista erilaisia eläimiä ja Disneyn hahmoja, mitä lapset kulloinkin keksivät haluta. Erityisen hauska oli se kerta, kun synttärivieraat saivat itse koristella kakun. Kakun hahmona oli tyttö ja sitten arvottiin kuka tekee hiukset, kuka kasvot, kuka korut, kuka mekon, kengät jne.
Mutta lapset kasvavat ja muoti muuttuu. 11-vuotiasta suuri osa ei enää kaverijuhlia järjestä, kun "ovat niin isoja". Kuopukseni onneksi vielä sellaiset halusi, mutta lähinnä, koska kaverit varmistelivat jo viikoja etukäteen, että "kutsuthan minutkin synttäreillesi?" Viime vuosien suosikkikakkuja lasten synttäreillä ovat olleet Angry Birds -kakut ja nyt sitten myös Bad Biggies -kakut, jollaisen tein eilen. Oli muuten ensimmäinen kerta, kun tein marsipaanikuorrutteen - ja nyt suunnittelen erilaisia marsipaanikakkuja talven muihinkin juhliin. Siinä pääsee mukavasti askartelemaan!
Keräsin muutamia valokuvia minun (osin yhdessä perheenjäsenten kanssa) tekemiin kakkuihin, vein ne Flickr-kuvapankkiin ja tein koosteen teidänkin iloiksi.
28.10.2012
27.10.2012
Steinerilaisuuden ihastuttavia piirteitä
Kollegavalmentajaverkosto tapasi tällä viikolla Tampereen Steiner-koululla. Sen matematiikan ja kemian opettaja Miia Bergman esitteli meille koulurakennusta, jossa voi opiskella ekaluokalta abiluokalle asti, naapurista löytyy myös päiväkoti. Lukion tilat valmistuivat vuonna 2007. Koko koulun arkkitehtuuri on kaunista ja poikkesi monelta osin perinteisestä koulurakentamisesta. Erityisesti huomiota kiinnittivät seinien linjat ja muodot: neliskanttiset huoneet olivat vähissä ja seinien kulmatkin usein jotain muuta kuin suorakulmassa toisiinsa nähden. Valoa tulvi myös hyvin sisään. Luokassa oli parhaimmillaan ikkunoita kolmella seinällä.
PS. Jos kaipaat johonkin tilaisuuteen 320 hengen auditoriota noin 4 km Tampereen keskustasta, mahdollisesti hyvien tarjoiluiden kera, niin sellaistakin olisi Steiner-koululla tarjota! Ruokahan koululla on pääosin luomu- ja lähiruokaa (kuvasta näet vierailupäivämme luomuprosentin), mikä oli muutamalle ystävälleni aikanaan kenties se keskeisin peruste aikanaan tämä koulu valita. Mutta muutakin on tarjolla: kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita katsomaan esimerkiksi koulun näytelmiä.
Arkkitehtuurissa ja sisustamisessa näkyi Steiner-pedagogiikassakin tärkeä kasvamisen polku: se, että eri ikävaiheissa on herkkyyttä oppia tiettyjä asioita. Näin ollen eri ikäluokille ei tarjota samanlaista oppimisympäristöä. Ekaluokkalaisilla luokkahuone on melkein pyöreä, opettajalla on korituoli ja pikkukoululaisilla penkit puolikaaressa (kuvassa). Niistä voidaan pöytää tarvittaessa siirtyä istumaan lattialle tyynyn päälle. Näin penkistä tulee pöytä. Tämä oli minusta aivan ihastuttava ajatus, he itse kutsuvat sitä penkkipedagogiikaksi. Kyllä sitä ihminen ehtii konttorituolille pöydän ääreen myöhemminkin.
Toinen mienĺenkiintoinen käytäntö oli torstai-iltojen ohjelma. Tuolloin opettajat ovat koululla seitsemään asti illalla ja aikaa käytetään niin yhteisiin kokouksiin, suunnitteluun, uusien asioiden opiskeluun kuin virkistäytymiseenkin. Tämä korvaa erilaiset suunnittelupäivät, vesot, tykyt ja mitä kaikkia niitä onkaan. Iltoihin kuuluu usein myös koulutuksellisia teemoja. Oppia steinerilaisuudesta haetaan myös Saksasta, mistä steinerilaisuus on lähtöisin. Yksi iltojen ääneen lausuttu tavoite on myöskin tarjota hengen ravintoa: koululla näimme opettajia kokoustamisen lisäksi maalaamassa ja kutomassa. Tällainen käytäntö tukee varmasti myös työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.
Tvt-orientoitunut kollegavalmenta-porukkamme ihaili käsityöluokkia, missä oli ompelukoneiden ohella myös rukkeja ja kangaspuut. Koulussa näkyi, että vanha käsityöperinne voi elää sulassa sovussa uusimman tekniikan kanssa. Koulussa käytetään monipuolisesti sosiaalista mediaa ja juuri on hankittu lisää Android-tabletteja. Vaikka steinerilaiset eivät aikanaan olleet aivan etujoukoissa uutta tekniikkaa käyttöön ottamassa, nyt sitä käytetään jo monipuolisesti (mm. wikit, blogit, Facebook, Google Docs). Tukena työssä on tämän syksyn ajan oma kollegavalmentaja PAOK-verkoston rahoituksella. Keskustelua steinerilaisten kesken käydään lähinnä siitä, missä vaiheessa tvt:n opetuskäyttö on syytä aloittaa.
PS. Jos kaipaat johonkin tilaisuuteen 320 hengen auditoriota noin 4 km Tampereen keskustasta, mahdollisesti hyvien tarjoiluiden kera, niin sellaistakin olisi Steiner-koululla tarjota! Ruokahan koululla on pääosin luomu- ja lähiruokaa (kuvasta näet vierailupäivämme luomuprosentin), mikä oli muutamalle ystävälleni aikanaan kenties se keskeisin peruste aikanaan tämä koulu valita. Mutta muutakin on tarjolla: kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita katsomaan esimerkiksi koulun näytelmiä.
12.10.2012
Opetuksen uusia tuulia
OTE-hanke
ja Tampereen eOppimisen klusteri järjestivät 10.10.2012 Tampereen yliopistolla
Opetuksen uusia tuulia –päivän. Sen ideana oli tarjota opettajille mahdollisuus
tulla itse kokeilemaan opetusteknologian uusimpia laitteita ja esillä olikin
mm. robotteja, 3D-tulostusta, erilaisia kosketustauluja ja pöytiä sekä
mobiililaitteita. Myös eVarikko hankkeineen oli paikalla.
Alla tabletin Magisto-sovelluksella tekemäni tunnelmakuvaus päivästä.
Kuvassa luovutan kunniakirjan Timo Muolalle Pälkäneen lukiosta |
Yhteisluennosta nostan esiin Twitterissä eniten keskustelua aiheuttaneen teeman, mistä projektijohtaja Riitta Juusenaho TOPschool-hankkeesta kertoi. Tampereen kaupunkin on päättänyt millaisen toimintakulttuurin sen haluaa uuteen rakenteilla olevaan Vuoreksen koulukeskukseen. Keskeistä tulee olemaan kestävä kehitys ja tutkiva oppiminen. Mielipiteitä kirvoitti kaupungin linjaus, että toimintakulttuuri luodaan ennen kuin on olemassa nimettyä rehtoria tai muuta henkilökuntaa. Twitterin keskustelussa ihmeteltiin, että rehtori valitaan vasta alkuvuodesta eli hän ei vielä ole varlmistelussa mukana. Toisaalta pohdittiin sitä, miten toimintakulttuuri voidaan tuoda ulkopuolelta, sen sijaan että henkilökunta loisi sen yhdessä. Asia ei tietysti ole vain joko tai -tilanne, mutta vastausta vaille jäi vielä se, onko aivan vastaavaa kokeiltu muualla - todennäköisesti on. Ainakin se on nähty, että toimintakulttuuri tai sitoutuminen tiettyyn pedagogiseen strategiaan sekä innostaa että ehkäisee joidenkin hakeutumista töihin tai opiskelemaan tiettyihin organisaatioihin.
Hanna
Teräs TAMK:sta puhui tulevaisuuden asiantuntijuudesta (SlideShare). Häneltä nostan esille vinkin julkaisusta, johon aion tutustua. Se on vuosittainen
The Horizon Report, joka ”charts the landscape of emerging technologies for
teaching, learning, research, creative inquiry, and information management”. Raportista on oma versio mm.
perus- ja toiselle asteelle (K-12) sekä korkea-asteelle.
Twitterissä
päivän tunnus oli #OUTpäivä. Ääkköset toimivat hashtageissä, mutta huomasimme
että kaikissa Twitter-sovelluksissa ne eivät toimi – tai toimivat vain joillain
selaimilla. Uutisvirran saimme kaikille näkyviin Visibletweetsillä, kun uusin
suosikkini Twitterfontana ei toiminut ainakaan kokeilemillamme kolmella eri
selaimella. Tapahtuman liveraportoinnista saa helposti koosteen Followthehashtag-sivulla.
Sen mukaan 15 käyttäjää lähetti 116 twiittiä. Aktiivisimpina (yli 15 twiitillä)
minä, @SiniKuoppala ja @MinnaHelynen. Itse käytin Twitteriä sekä tapahtuman
mainostamiseen, tekemieni kolmen videon levittämiseen sekä liveraportointiin.
Muistiinpanot luennosta tein pääosin Twitterillä, kollegani lähettivät sitä kautta paljon valokuvia ja näytteilleasettajien linkkejä. Näin Twitter mahdollisti myös
ei-paikanpäälle-päässeiden etäosallistumisen.
5.10.2012
Ensimmäinen PBL-webinaari ja Wordle-oivallus
Tällä viikolla järjestettiin Ongelmaperustaisen oppiminen seura ProBell ry:n ensimmäinen webinaari eli verkkoseminaari. Näin pyrimme tarjoamaan toimintaa jäsenkunnalle ympäri Suomen, joskin webinaari oli avoin kaikille kiinnostuneille, samoin kuin yhdistyksen Facebook-sivu. Tutkivan oppimisen yläkäsitteen alle kuuluvaa ongelmaperustaista oppimista (problem-based learning, PBL) käytetään Suomessa yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja ammatillisessa koulutuksessa. Pienemmässä mittakaavassa sitä käytetään myös lukioissa, oppisopimuskoulutuksessa sekä yritysten ja organisaatioiden toiminnassa. Itse olen hyödyntänyt PBL:ää paljon yliopistollisessa täydennyskoulutuksessa. Nykyisin työskentelen verkko-opetuksen kehittämisen parissa ja PBL:n tunteminen antaa sille erinomaisen pohjan.
Webinaarin kysymys oli, miten sosiaalista mediaa voi hyödyntää PBL-ongelmien rakentamisessa. PBL-työskentely käynnistyy ongelmista, jotka rakennetaan opintojakson keskeisimmistä teemoista. Ongelmana voi olla esimerkiksi Twitterin viestien katsomista tutoriaalin aluksi tunnuksella #terveys tai #tekniikka Twitterfontana.com -palvelun avulla. Tämä ei vaadi Twitteriin kirjautumista eikä em. palvelun tuntemista. Hyvä avainsana (risuaita, hashtag) täytyy kuitenkin löytää. Halutessasi voit kuunnella webinaarin tallenteen (54 min.).
Kuten aina parhaimmissa koulutuksissa, opin itsekin jotain. Enpä ollut tullut ajatelleeksi, että tekstitapettiohjelmaa Wordleä voisi käyttää ohjaamiseen ja että sinne voisi muutaman kymmenen sanan sijaan viedä suuremman määrän tekstiä. Pirjo Vuoskoski kertoi käyttäneensä Wordleä niin, että tehdään tekstitapetti esim. opinnäytetyön tietystä luvusta. Se havainnollistaa hyvin, mistä asioista tekstiä tuottaa. Mitä useammin sana on mainittu, sen suuremmalla se kuvassa näkyy. Alla testattuna, miltä CC-lisensseistä viikko sitten kirjoittamani bloggaus näyttää. ProBellin seuraavassa webinaarissa 19.2.2013 klo 16.00-17.00 Vuoskoski puhuu arvioinnista PBL-kontekstissa (webinaarin osoite).
Webinaarin kysymys oli, miten sosiaalista mediaa voi hyödyntää PBL-ongelmien rakentamisessa. PBL-työskentely käynnistyy ongelmista, jotka rakennetaan opintojakson keskeisimmistä teemoista. Ongelmana voi olla esimerkiksi Twitterin viestien katsomista tutoriaalin aluksi tunnuksella #terveys tai #tekniikka Twitterfontana.com -palvelun avulla. Tämä ei vaadi Twitteriin kirjautumista eikä em. palvelun tuntemista. Hyvä avainsana (risuaita, hashtag) täytyy kuitenkin löytää. Halutessasi voit kuunnella webinaarin tallenteen (54 min.).
Kuten aina parhaimmissa koulutuksissa, opin itsekin jotain. Enpä ollut tullut ajatelleeksi, että tekstitapettiohjelmaa Wordleä voisi käyttää ohjaamiseen ja että sinne voisi muutaman kymmenen sanan sijaan viedä suuremman määrän tekstiä. Pirjo Vuoskoski kertoi käyttäneensä Wordleä niin, että tehdään tekstitapetti esim. opinnäytetyön tietystä luvusta. Se havainnollistaa hyvin, mistä asioista tekstiä tuottaa. Mitä useammin sana on mainittu, sen suuremmalla se kuvassa näkyy. Alla testattuna, miltä CC-lisensseistä viikko sitten kirjoittamani bloggaus näyttää. ProBellin seuraavassa webinaarissa 19.2.2013 klo 16.00-17.00 Vuoskoski puhuu arvioinnista PBL-kontekstissa (webinaarin osoite).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)