29.4.2023

Tekoäly opetuksessa ja kirjoittamisen apuna

Nuori silmälasipäinen nainen kädessään läppäri.
Craiyonilla voi luoda kuvia tekoälyn
avulla ilman kirjautumista. 

Tämä on kopio Pirkanmaan Osakkeen lukioiden ainetiimin blogissa tällä viikolla julkaisemastani kirjoituksesta. Vain oheisen kuvan vaihdoin toiseksi.

- - - - -

Yleensä huseeraan ainetiimien blogissa koordinaattorin roolissa, mutta nyt sain vierailla äidinkielen opettajien ainetiimissä kertomassa ja keskustelemassa tekoälystä ja etenkin suurista kielimalleista kuten ChatGPT:stä. 

Alla on esitykseni diat ja sitä ennen listauksena muutama keskeinen linkki tekoälystä ja opetuksesta. Iltapäivää jatkettiin tutustumalla Klassillisessa lukiossa vierailevaan pääkirjasto Metson pop-up-kirjastoon.

19.4.2023

Opettajien webinaarikoulutukset #ITK2023

Matleena Laakson valokuva, kädessä kyltti: "Empowers others".
Kuva on kevään BETT-messujen
Canvan messuosastolta.
Tässä blogijulkaisussa kerron ITK-konferenssin esityksestäni otsikolla Opettajien webinaarikoulutukset - hyvät ideat jakoon! Siinä avasin toimivia käytäntöjä ja suosikkisovelluksiani webinaareina järjestettävien täydennyskoulutusten näkökulmasta. 

Löydät alta diat, joihin jälkikäteen lisäsin myös ChatGPT:n tiivistykset palautekyselyn avoimista vastauksista. Alta löydät myös linkkejä teemasta, ennakkowebinaarin tallenteen sekä palautekyselyn kysymykset ja muutamia ihania saamiani palautteita. 

-  -  -  -  -  

Tervetuloa ITK-konferenssin foorumiesitykseeni perjantaina 21.4. klo 12.00 (esityssali 14). Jaan kokemuksiani ja hyviä käytäntöjä opettajien täydennyskoulutuksista verkossa ja kerron osallistujilleni tekemäni kyselyn tuloksista. Alla on materiaaleja ja linkkejä esitykseeni liittyen. 

Olen perjantaina pienellä osuudella mukana myös klo 13 Areenalla puhumassa tekoälystä ja lisätystä todellisuudesta: AIXR 2023 - Tekoäly, laajennettu todellisuus ja robotiikka osana oppimista. ITK-raportoinnin aloitin jo eilisellä ITK:n työpajapäivässä näkyy tekoäly -bloggauksella. Lisäksi julkaisin koonnin suosituista tviiteistä (lisätty 2.5.2023). Muut muistiinpanoni tein julkisesti Twitteriin tunnuksella #ITK2023

Linkkejä ja lähteitä 


Palautelomakkeen kysymykset


Säännöllisen kirjallisen palautteen keräämisen sijaan pyrin pitämään opitun ja työskentelyn reflektion keskeisenä osana webinaareja. Sitä kerätessäni hyödynnän erilaisia kysymyksiä, esimerkiksi: Mikä oli tärkein oivalluksesi tänään? Mitä jäät pohtimaan? Miten ryhmä on tukenut oppimistasi? Apuna voi käyttää kuvia, jolloin ohje on: Valitse kuva, joka kertoo jotain siitä, mitä tämän koulutuksen aikana opit. Kerro ääneen tai kirjoita chattiin kuvan numero ja yhdellä lauseella selitys. (Ks. listaus kuvakorteista). Tällainen reflektio onnistuu muutamassa minuutissa, jos käytetään lähinnä chattia. Toki välillä sille on syytä varata enemmän aikaa.

Toisinaan kerään perusteellisempaakin palautetta ja alla näet kysymykset, joilla sitä olen tänä lukuvuonna tehnyt. Lihavoitu kysymys on se kaikista tärkein. Palaute on hyvä kerätä nimellisenä, joskin mahdollistin senkin, että nimen voi jättää mainitsematta. 
  • Nimi 
  • Mitä koulutusta palautteesi koskee? (monivalinta)
  • Koulutukseen kuului kahden tunnin webinaareja klo 14.30 alkaen. Jos muu kesto tai ajankohta olisi jatkossa parempi, niin mikä? (AMK-koulutuksessa klo 13 alk.)
  • Miten koit Padletin oppimisympäristönä? Mitä hyvää ja mitä kehitettävää? TAMKin koulutuksissa voisi käyttää myös Moodle tai Howspace-alustaa. Olisiko niistä toinen ollut parempi vaihtoehto?
  • Mikä koulutuksessa oli keskeisin oppi sinulle? Mikä edisti sinun oppimistasi?
  • Mikä jäi askarruttamaan? Mitä olisit kaivannut toteutukseen, että koulutus olisi edistänyt paremmin sinun oppimistasi?
  • Mitä haluat sanoa koulutuksen päättyessä itsellesi?
  • Mitä haluat sanoa koulutuksen päättyessä Matleenalle?
  • Minkä kokonaisarvosanan annat tälle koulutukselle? (0-7 tähteä; arviot olivat välillä 4-7, keskiarvo 6,4)
  • Saako edellä olevia kommenttejasi käyttää esim. tulevien koulutusten markkinoinnissa, blogipostauksissa ja ITK-esityksessä Opettajien webinaarikoulutuksista?
    (Kyllä nimellä. / Kyllä anonyymisti. / Ei.)
  • Sähköposti, jos haluat, että vastaan palautteeseesi / kysymykseesi.

Lämmin kiitos ihanista palautteista minulle  - kirjaan muutaman tähänkin muistiin mieltä lämmittämään :)

  • "Olet innostava ja inspiroiva, todella helposti lähestyttävä ja lämmin ihminen. Jopa näin verkon välityksellä välittyi luonnollisuus, lempeä lämpö ja aito innostus omaan erikoisalaasi. Olet digi-ihminen, joka ymmärtää meitä vasta sinne matkalla olevia." - Helmi Koukka
  • "Kiitos hyvästä oppimisilmapiiristä. Se on ollut parasta tässä. Olen osallistunut moniin digiohjauksiin ja opastuksiin työn puolesta. Usein niistä jää kiireen tuntu päällimmäiseksi - ei ehdi sulattelemaan oppimaansa. nyt on ehtinyt. Ja parasta on ollut myös nuo sun blogisivut missä voi käydä kertailemassa eri asioita. Hyvä oppimiskokonaisuus!"
  • "Kiitos supermukavasta kurssista... hyvin jaksoi kuunnella, vaikka olikin aina iltapäivä. Väsytti kun aloitettiin, mutta oli virkeä olo kun lopetettiin :)" - Inka Weijo
  • "Suuret kiitokset Matleena. Sinä olet innostanut ja inspiroinut minua digitaalisuuden tiellä. Toivottavasti jatkossakin saan seurata sinua eri kanavista, blogiasi sekä osallistua koulutuksiisi." - Miia Korhonen
  • "Hienoa, että kaikki webinaarit olivat tallenteina. En olisi pystynyt osallistumaan koulutukseen ilman niitä. Olin ensimmäisen kerran koulutuksessasi muutamia vuosia sitten Hanasaaressa, ja sen jälkeen olen seurannut nettisivujasi säännöllisesti. Kiitos, että jaat kaikki vinkit avoimesti. Hyvää joulua!"
  • "Ihailen sinun asiantuntijuuttasi! Sinun ääni on rauhoittava ja turvallinen. Äänelläsi luot oppimisympäristöön psykologista turvallisuutta. Ihailen rauhallisuuttasi ja ohjaustapaasi. Olet kannustava ja innostava kouluttaja. Merkittävää oli, että kyselit ja tiedustelit osallistumista opintoihin. Yhteydenotto antoi voimaa ja uskoa, että selviä näistä opinnoista, vaikka työ meinasi viedä mennessään. Haluan osallistua uudelleen sinun koulutuksiin. Kaunis kiitos opetuksesta ja ohjauksesta. Voi hyvin ja loistavaa vuotta 2023 sinulle!" - Saija Reijonen
  • "Todella suuri kiitos työstäsi. Olen huomannut, että kaikki opetetut meille materiaalit ovat hyvin testattu aikaisemmin monien vuosien aikana. Se on arvokasta, kun joku on valmis jakamaan tiedot ja materiaalit muille."
  • "Matleena on erittäin pätevä kouluttaja, hyvin opiskelijalähtöinen ja, kuten opettajalle sopii, aina on plan B-F takataskussa ;)" - Minna Markela
  • "Kiitos, olet aina niin positiivinen, kannustava ja asiantunteva kouluttaja. Nautin tästä kurssista todella!" - Anu Lehtimäki

18.4.2023

ITK:n työpajapäivässä näkyy tekoäly

Tämä viikko on jälleen ITK-konferenssin juhlaa Aulangolla. Moni aloitti uuden oppimisen ja opitun jakamisen jo tiistaina Keudan Murros-tapahtumasta, minkä erinomaisia puheenvuoroja itsekin innolla etänä seurasin sen minkä vain ehdin. Tähän kirjoitukseen kokoan ajatuksia, materiaaleja ja kokemuksia ITK:n työpajapäivästä. Olen siellä ensin vetämässä työpajoja ja iltapäivällä myös osallistumassa.  Päivitin kirjoitusta vielä työpajapäivän jälkeen. 

Julkaisin toisenkin ITK-kirjoituksen otsikolla Opettajien webinaarikoulutukset, liittyen omaan foorumiesitykseeni sekä koonnin suosituista tviiteistä (lisätty 2.5.2023). Muut muistiinpanot tein Twitteriin tunnuksella #ITK2023

Olen mukana myös pienellä osuudella Heikki Mäenpään kokoamassa esityksessä perjantaina klo 13 Areenalla, silloinkin teemana on tekoäly. Lisäksi kerron Uudet lukutaidot -ohjelmalle tekemästäni lisätyn todellisuuden opetuskäytön infograafista, jonka ruotsinnos julkaistaan pian. Lue lisää: AIXR 2023 - Tekoäly, laajennettu todellisuus ja robotiikka osana oppimista.


Tulevaisuutta oppimassa – Tekoälyavusteiset immersiiviset oppimisympäristöt oppimisen tukena -työpajat

QR-koodi 360-kuvaan Angra
de Heroismon kaupungista.
Digikilta järjestää jo perinteiseen tapaan valtakunnallisen digipedagogiikan päivän (ks. ohjelma) ITK:n yhteydessä jatkumona tutoropettajapäiville. Olen mukana pitämässä työpajoja ThingLinkin Henri Pennasen kanssa otsikolla Tulevaisuutta oppimassa – Tekoälyavusteiset immersiiviset oppimisympäristöt oppimisen tukena. Mikä muuttuu ja miksi muuttuisimme mukana? Esillä ovat mm. VR/360- ja 3D-sisällöt ja niiden opetuskäytön hyödyntämisen mahdollisuudet sekä lisätty todellisuus eli AR.

ThingLink julkisti ensimmäisen AR-version maaliskuun BETT-messuilla ja oletettavasti loppukeväästä pääsemme kaikki jo sen ensimmäistä versiota kokeilemaan. Myös tekoälystä keskustelemme, sillä sekin tulee - tai on jo tullut - monin tavoin erilaisten verkkosisältöjen luomisen avuksi ja on varmasti yksi kiinnostavimpia näkökulmia ITK:ssa.

  • Työpajan esitys
  • ThingLink-ohjekuvani esimerkkeineen (CC BY-SA)
    • Huomaa ylänurkan linkki saavutettavaan ja englanninkieliseen sisältöön.
  • Lisätty todellisuus (AR), vinkkejä perusopetukseen (CC BY-NC-ND), tekijöinä Matleena Laakso ja OPH:n Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma 2022.
  • Angra de Heroísmo, Erasmus+-kurssilla Azoreilla, 360-/VR (oheinen QR-koodi).
    • Alussa näkyy infopaneeli. Oppimistehtävissä siihen sopii orientaatioksi esim. tavoite ja työskenlyohjeet ja matkaraportissa tekijä ja linkit muihin materiaaleihin. Hanketuotoksissa infopaneeliin voi lisätä vaikka CC-lisenssin ja tiedot tekijöistä sekä rahoittajasta. 
    • Tagit on lisätty myös pohjapiirrokseen eli kartalle, joka näkyy yläkulmassa.
    • Puutarhavideon ensimmäinen osa on tekstitetty. 360-videon tekstittäminen onnistuu YouTuben avulla samaan tapaan kuin tavallisenkin videon tekstitys. 
    • Meressä oleva tagi vie tekoälyn avustuksella luotuun 360-kuvaan. Se on tehty kirjautumattakin toimivalla Skyboxilla. 
    • ThingLink-kuvat ovat katsottavissa myös VR-laseilla.
  • 360-kuvaamisen opas, tehty ThingLink-skenaariona.
  • 3D-mallin luominen kännykällä kuvaamalla


Tekoäly oppimisen tukena -työpaja 

Myöhemmin iltapäivällä suuntaan Otavian työpajaan (ks. esittely), jota vetävät Kari A. Hintikka, Lauri Ylä-Jussila ja Anne Rongas. Ei varmasti ole kenellekään yllätys, miten kovasti teema tekoälystä oppimisen tukena kaikkia opetusalalla kiinnostaa. Työpajan menetelmänä on Erätauko-keskustelu, josta ole lukenut, mutta nyt on mielenkiintoista päästä se myös ensi kertaa kokemaan. 

Myös työpajan osallistujilla on mahdollisuus esitellä omia tekoälyyn liittyviä kokeiluita. Itse olen koonnut hyviä lähteitä ja vähän omia kokeiluitakin Padletiin: Tekoäly opetuksessa -linkkivinkkejä. Tulevia webinaareja ja tallenteitakin löytyy tämän blogin webinaarit-sivulta. Katso esim. tukiälytorstait 27.4. alkaen.

Tekoälytyöpajassa jaettuja ja siellä heränneitä ajatuksia

Kävimme johdannon (ks. työpajan diasarja) jälkeen antoisan ja kiireettömän keskusteluan tekoälyn ja etenkin ChatGPT:n käytöstä. Niistä tehtiin muistiinpanot, jotka on suunniteltu tiivistettäväksi ChatGPT:n avulla. Lisäksi tutustuimme mm. siihen, miten hyvä ChatGPT on esimerkiksi kurssi-ideoiden pallotteluun ja opintojaksojen yhdistelyyn, siitä löytyy esimerkki em. diasarjasta. 

Tällä hetkellä mietin, että hoksaanko läheskään kaikkea, mihin minun kannattaisi ChatGPT:tä tukiälynä käyttää? Tuntuu vielä vaikealta nähdä kokonaiskuvaa, mihin kaikkeen siitä olisi hyötyä. Keskustelussa nousi esille myös mahdollinen häpeä, kun ChatGPT:n avulla pystyykin tekemään jonkun palkkatyön huomattavan nopeasti. 

Esillä oli myös kysymys, tyhmentääkö kielimalli meitä vai tuleeko siitä ajattelun rikastaja. Kuinka riippuvaisiksi siitä tulemme? Entä kun tekoälystä tulee on sinun henkilökohtainen apuri, joka tietää sinusta valtavasti, mihin kaikkialle tiedot vuotavat ja toisaalta onko se sidottu sinuun henkilönä vai ovatko tiedot työnantajan omistamassa ympäristössä, jolloin ne joskus menettää.

Jäin myös pohtimaan, millaisen roolin haluan antaa ChatGPT:lle? Onko se vain kone, onko se sihteeri tai avustaja vai onko se mahdollisesti kollega, jonka kanssa voi heitellä ideoita ja jolta voi pyytää palautetta? Ja mitä tämä valinta kertoo minusta ihmisenä ja toisaalta siitä, miten kielimalliin suhtaudun ja miten sen kanssa vuorovaikutan? Jos se on sihteeri tai kollega, käyttö on perusteltua mm. siitä näkökulmasta, että yhteisöllinen oppiminen on parhaimmillaan yksin työskentelyä parempaa. Jos se on vain kone, käyttö on perusteltua siitä näkökulmasta, että teknologian hyödyntäminen työelämässä on tätä päivää :)

 
Teksti: Sanon mun oppijoille, että jos teet kaiken ChatGPT:n avulla, voi olla, että sitten kun menet töihin, siellä onkin ChatGPT tekemässä ne sun työt. Kari A. Hintikka, Tekoäly oppimisen tukena -työpaja, #ITK2023.

17.4.2023

Haastatteluni Oppivan opettajan foorumilla

Oppivan opettajan foorumi on suomalais-brittiläinen sivusto, jonka taustalla ovat opettajat ja opettajien kouluttajat TAMKista ja Iso-Britanniasta. Jori Leskelä, Sisko Mällinen ja Steve Hall ovat vasta luoneet sivuston, joten sitä ei vielä paljoa ole mainostettu. Sivusto on luotu kiinnostuksesta jakaa ajatuksia ja halusta luoda opettajien ja koulutukseen kytkeytyvien ihmisten yhteisö, jossa filosofiana on olla "aina kiinnostunut oppimaan lisää, aina valmis kuuntelemaan, miten muut asioista ajattelevat". 

Jori kutsui minut alkuvuodesta haastateltavaksi kotistudioonsa ja pitkä keskustelu on leikattu kahdeksi videoksi. Ne löytyvät kohdasta henkilöhaastattelut (alkuosa 33 min ja loppuosa 15 min). Kaikkiin haastatteluihin voi jättää kommentteja ja kysymyksiä videochat Flipin (ent. Flipgrid) avulla. Työkalusta voit lukea lisää aiemmasta Flip-bloggauksestani.

Foorumilla on englanninkielinen sisarsivusto Learning Teacher Conversation -sivustoon. Tarkoitus ei ole kääntää sisältöjä kahdelle kielelle, vaan tehdä samantyylisiä juttuja kahden maan ja kahden kielen näkövinkkelistä. Sieltä löytyy mielenkiintoinen Brian Joycen elämänkertahaastattelu. Hän on pitkään asunut Suomessa ja olen itsekin aiemmassa työpaikassani päässyt hänen englannin tunneilleen. 
Ruudunkaappauskuva keskustelusta videolla.
Jori Leskelä ja minä keskustelemme opetuksesta.

Nämä haastattelut sopivat hyvin myös johdannoksi perjantain 21.4. klo 12 ITK-konferenssin esitykseeni, mistä julkaisen keskiviikkoiltana bloggauksen Opettajien webinaarikoulutukset. Tervetuloa kuulolle!



8.4.2023

Haastepallot seminaarin menetelmänä

Valokuvassa näkyy viiden henkilön jalat, sillä seisomme piirissä. Keskellä näkyy rypistettu paperi, mihin on kirjoitettu haaste teknologian opetuskäytöstä.
Haastepallo-työskentelyn viimeisessä vaiheessa
pohdimme haasteita pienryhmissä.
Edellisessä Nordic Bett -bloggauksessa kerroin Atean seminaarin sisällöistä ja suomalaisten matkaraportit -koonnista voit lukea laajemminkin BETT-messumatkan kokemuksista. 

Tässä kuvaan seminaarissa käytetyn menetelmän, jonka nimesin haastepalloiksi. Se sopii seminaariyleisön aktivointiin ja paneelikeskustelun virittäjäksi. Tein aiheesta myös lyhyen videon tekoälyä hyödyntävän Lumen5-sovelluksen avulla.

Seminaarissa paperipalloista puhuttiin myös lumipalloina. Itse olen tottunut sitä sanaa käyttämään toisesta työskentelytavasta, jonka myös alla lyhyesti esittelen.


Lumipallo-menetelmä


Jokainen kirjoittaa paperin yläreunaan kysymyksen ja antaa sen sitten piirissä tai rivissä seuraavalle. Tämä vastaa kysymykseen ja antaa sen jälleen seuraavalle, joka täydentää vastausta, tuo siihen uuden näkökulman tai muuten kommentoi ajatusta. Jos istutaan piirissä, kommentointi jatkuu, kunnes jokainen saa oman paperinsa takaisin. Jos istutaan luentosalissa, paperi voidaan antaa kuudelle seuraavalle, minkä jälkeen paperi vastauksineen palautetaan kysymyksen kirjoittajalle. Lumipallomenetelmää voi käyttää esimerkiksi alkuvirityksenä käsiteltävään teemaan, esityksestä heränneiden kysymysten pohtimiseen tai keskeisten teemojen kertaamiseen.


Seminaarin haastepallot


Alla kuvaan työskentelyn vaiheet listauksena kuten se Nordic Bett -seminaarissa toteutettiin. Näin toteutettuna se antoi tilaa koetuille haasteille, viritti paneelia yleisöä kiinnostavien teemojen äärelle ja lopuksi tarjosi keskustelunaiheita pienryhmiin. Listauksen asiat löydät myös lyhyeltä videolta, 
  1. Osallistujia pyydettiin kirjoittamaan papereille seminaarin teemaan liittyviä haasteita, joita he ovat kohdanneet (yksi haaste/paperi). Pois jätettiin ajan tai rahan puutteeseen liittyvät haasteet.
  2. Jokainen rypisti paperinsa palloksi ja sulki sen nyrkkiinsä. Sitten pallot heitettiin yhtä aikaa korkealle ilmaan. Sitten jokainen poimi lattialta muutaman pallon ja luki sen. Otettiin hetki aikaa pohtia haasteita ja jutella niistä vieruskaverin kanssa.
  3. Panelistit saapuivat ja pallot heitettiin estradille. Kukin esittäytyi lyhyesti ja poimi samalla yhden haasteen lyhyesti kommentoitavaksi.
  4. Paneelin puheenjohtaja johdatteli keskustelua haasteista nousevien kysymysten kautta. Kukin panelisti nosti vielä toisenkin haastepallon kommentoitavaksi. Paneelin päätteeksi panelistit heittivät pallot takaisin yleisölle.
  5. Yleisö keräsi lähimmät pallot ja siirryttiin nimilapussa mainittuun pienryhmään. Keskusteltiin hetki pienryhmän keräämistä haasteista ja siitä, miten ryhmän jäsenet ovat niitä omissa organisaatioissaan ratkaisseet. Jokainen ryhmä kirjasi ylös muutaman ratkaisun tai vinkin ja jakoi sen sähköisellä alustalla koko ryhmälle. Tähän voi käyttää esim. Mentimeteriä, Flingaa tai Padlettia.
  6. Seminaarin järjestäjä voi lopuksi kerätä haasteet ja koota ne yhteen.

Tein listauksesta videon Lumen5-työkalulla, jonka peruskäyttö onnistuu maksutta. Lumeniin voi viedä tekstin linkillä tai tekstinä. Kun olet valinnut mallipohjan, saat automaattisesti luodun videon. Tekoäly pyrkii löytämään sinulle sopivan kuvituksen, jota voi toki itsekin muokata. Videoon voi äänittää selostuksen, lisätä musiikin ja monin tavoin muokata automaattisesti tehtyä videota. Tämä on ensimmäinen sillä tekemäni video ja erittäin helppo käyttää. Valitettavasti ilmaisversio mahdollistaa jakamisen vain linkillä.


Kuvan sisältö löytyy blogitekstistä!

Nordic Bett -seminaari

Neljä paneelin jäsentä istuu puolikaaressa ja heidän jaloissa on paperipalloja. Pj Bamford seisoo puhujapöntön takana.
Anne Bamfield (oik.) haastaa pohjoismaisia panelisteja. 
Suomea edusti Norssin Teija Paavilainen.
BETT-opetusteknologiamessut keräsivät viime viikolla Lontooseen yli 40 000 opetusalan ammattilaista. Olin mukana seitsemättä kertaa ja kokoan perinteisesti yhteen suomalaisten matkaraportit

Tapahtuman yhteydessä järjestetään runsaasti erilaisia oheistapahtumia. Keskiviikkona osallistuin Atean Nordic Bett -seminaariin

Pohjoismaisia tapaamisia messujen yhteydessä on järjestetty aiemminkin, mutta yhtä perinnettä niille ei ole. Nyt pohjoismaiset Atean edustajat järjestivät seminaarin yhdessä The Science Museumissa ja saattavat hyvinkin tehdä siitä perinteen. Osallistujia oli 260, joista sata suomalaisia. 

Tapahtuman hashtagina oli #AteaLondon. Minä ja moni muukin jakoi viestejä mm. Twitteriin, mutta kokosin allekin muutaman ajatuksen päivästä. Myös alle upotettu Atea EDUn video ensimmäisestä messupäivästä (2:37 min) kurkistaa päivän tunnelmiin. 
 
Seminaaripäivän aloitti Lontoon sivistysjohtaja Anne Bamford, joka tuntee hyvin myös pohjoismaisen koulutuksen ja yhteiskunnan. Niissä lapsuutta arvostetaan ja jo lapset saavat olla aktiivisia kansalaisia. Pohjoismaissa ymmärrämme lapsuuden ja leikin olevan tärkeää itsessään. Britanniassa pidetään niin tärkeänä opettaa lapsille kouluvalmiuksia, että leikille ei jää tarpeeksi aikaa. Ymmärrys leikin merkityksestä lapsen kehityksessä puuttuu ja liian usein painotetaan tulevaisuuden taitoja näkemättä tämän hetken arvoa ja samalla sitä, miten vapaa leikkikin opettaa tärkeitä taitoja.

Bamford totesi, että vasta kun Lontoon köyhin ja huono-osaisinkin lapsi voi käyttää teknologiaa kuten muutkin, hän on onnistunut työssään. Hän nauratti yleisöä kertomalla, että esittelee usein erilaiset projektit pilotteina. Jos ne toimivat, kaikki unohtavat, että niiden tuli olla vain pilotteja. Jos ne eivät suju, voi aina vedota siihen, että tämähän oli pilotti. Viimeisenä hän kehotti katsomaan tulevaan: "Do not talk about best practises, talk about NEXT practises."

Opetuksen asiantuntija Abdul Chohan nosti esiin mm. World Economic Forumin määrittelemät tärkeimmät taidot vuodelle 2025. Löydät ne lueteltuna tämän artikkelin kuvasta: These are the top 10 job skills of tomorrow – and how long it takes to learn them (2020). Taidot liittyvät ongelmanratkaisuun, itsesäätelytaitoihin, yhteistyötaitoihin ja teknologien käyttöön

Islantilainen opetuksen asiantuntija Ingvi Hrannar Ómarsson tiivisti kaksi edellistä puheenvuoroa hienoihin piirroskuviin. Omassa puheenvuorossaan hän nosti esiin viisi opetuksen väärinkäsitystä: Leikkiminen ei ole oppimista, Oppiminen tapahtuu istuen ja lapsesta asti muodollisessa koulutuksessa. Kilpailu toimii yhteistyötä paremmin. Mitataan sitä mitä on helppoa mitata sen sijaan, mitä on tärkeä mitata. Oppiminen tapahtuu lähinnä lukemalla.

Standardisoidut testit eivät kerro mitään esimerkiksi luovuudesta, yhteistyötaidoista, uteliaisuudesta, mielikuvituksesta ja motivaatiosta. Siksi Islannissa pyritään niistä kokonaan eroon ja panostetaan koulujen monipuoliseen tukemiseen eri tavoin, mm. tarjoamalla hyvät oppimateriaalit ja tukemalla hyvinvointia. Yhtenä vaihtoehtona on opettajille vapaaehtoinen ns. "assessment toolbox", jota ei saa käyttää oppijoiden tai koulujen väliseen julkiseen vertailuun.

Moni päivän puhuja korosti leikin merkitystä ja arvioinnin muuttamisen tärkeyttä. Myös Pisaa ollaan muuttamassa, sillä se ei mittaa oikeita asioita, esimerkiksi edellä mainittuja vuoden 2025 tärkeimpiä taitoja. Pohjoismaille yhteistä on myös ymmärrys luovuuden ja kädentaitojen merkityksestä. Niitä tarvitaan monissa oppiaineissa ja ammateissa ja harjoitetaan muun muassa STEAM-teemoja opittaessa.

Ómarsson painotti, että älykkyys ja luovuus eivät ole vaihtoehtoja vaan kulkevat käsi kädessä. Kun verrataan keskivertotutkijaa Nobel-tutkijaan, jälkimmäinen on kaksi kertaa todennäköisemmin myös harrastelijamuusikko, seitsemän kertaa todennäköisemmin visuaalisen alan taiteilija, 12 kertaa todennäköisemmin kirjoittaa esimerkiksi novelleja ja on 22 kertaa todennäköisemmin harrastajanäyttelijä, tanssija tai esiintyjä (lähteenä Root-Bernstein 2008).

Seuraavassa bloggauksessa esittelen seminaarissa käytetyn haastepalloiksi nimeämäni menetelmän. Se sopii seminaariyleisön aktivointiin ja paneelikeskustelun virittäjäksi.