27.5.2016

Ammattilaisena somessa

TAMK pihlajien kukinnan ja pääsykokeiden aikaan.
Kuva: Matleena Laakso, CC BY
Tämän viikon työt ovat painottuneet ammattikorkeakouluihin. Keskiviikkona pääsin omien HAMKin opiskelujen kautta viereilemaan Humakissa. Eilen kokoustin ja tänään koulutin TAMKissa.

Tämän päivän TAMKin Floworksin koulutuksen tavoitteena oli evästää ensisijassa opiskelijoita, jotka tekevät harjoittelua tai ovat oppilaitoksessaan kesätöissä. Kun rooli muuttuu opiskelijasta osaksi henkilökuntaa, on hyvä pysähtyä tarkastelemaan omaa verkkoidentiteettiä ja viimeistään tällöin aloittaa myös ammatillisen verkkoidentiteetin ja verkostojen rakentaminen.

Selfie Floworkissä kevään viimeisen koulutuksen kunniaksi.
Loma ei silti ihan vielä ala, vaan edessä on monenlaista
palaveria, syksyn suunnittelua, vähän itseopiskelua yms..
Kuva: Matleena Laakso, CC BY
TAMKin yhteisömanageri Essi Kannelkosken mukaan on toivottavaa, että henkilöstö seuraa TAMKin kanavia ja jakaa kiinnostavaa sisältöä. Tämä ohje on hyvä muillekin (kesä)työntekijoille.

Kaikissa some-palveluissa on hyvä aloittaa asetusten ja oman profiilin muokkaamisesta ennen kontaktien solmimista tai sisältöjen jakamista. Esimerkiksi Twitteriin saan jatkuvasti seuraajia, joista en tiedä kuin nimen ja sitten pitää arpoa, että seuratako takaisin vai ei. Jos mukana olisi lyhyt kuvaus, näkisi siitä nopeasti, onko meillä yhteisiä mielenkiinnon kohteita, mikä verkostoitumisessa on yksi ydinkysymys.



13.5.2016

TTY:n Aktivoi luentosi -opas julkastu

Julkistustilaisuus oli Kampusareenan takana TTY:n päätalossa.
Opetushenkilöstän tapaamiessa oli muutakin ohjelmaa
opetuksesta ja kirjaston tarjoamista tiedonhankintaapalveluista.
Kuva: Matleena Laakso, CC BY
Tampereen teknillinen yliopisto julkaisi tänään kirjottamani oppaan Aktivoi luentosi – vinkkejä somen hyödyntämiseen. Opas on avoimesti luettavissa ja julkaistu CC BY-SA -lisenssillä.

Oppaan tavoitteena on auttaa opettajia aktivoimaan luentojaan ja monipuolistamaan työskentelytapoja helppojen sosiaalisen median palveluiden avulla. Esillä ovat Todaysmeet ja Twitter, sanapilvet, Padlet-seinä, QR-koodit ja sähköiset kyselytyökalut.

Oppaassa on ohjeita näiden palveluiden käyttöön ja ideoita siitä, miten niitä opetuksessa voi hyödyntää. Moniin palveluihin voi tutustua kokeilemalla niitä oppaan sivuilla.

Opas on tehty Moodlen kirja-toiminnolla. Ensimmäistä kertaa sitä kokeilin, enkä Moodleakaan ole moneen vuoteen käyttänyt, mutta se oli erittäin helppokäyttöinen. TTY on aiemmin julkaissut avoimeen verkkoon oppaan Tekijänoikeus opetuksessa ja oppimateriaalin valmistamisessa (opas poistettu).

Kommentti 9.5.2018: Oppaan tietoja on päivitetty kevään mittaan, viimeksi tänään.

Kommentti 16.8.2018: Päivitin opasta muuttuneiden ja lakkautettujen palveluiden osalta. 

Kommentti 7.3.2019: Blogijulkaisu uuteen päivitykseen liittyen

Kommentti 15.6.2020: Päivitetty opas löytyy jatkossa SnellmanEdun Moodlesta samalta kurssiltani, minne olen kerännyt H5P-esimerkkini. (TTY on nykyisin osa Tampereen yliopistoa ja TTY:n vanha Moodle lakkautetaan lähiviikkoina.)

Kommentti 10.10.2020: Päivitetty opas löytyy nyt SnellmanEdun Moodlesta ilman kirjautumista ja korjasin linkin edelle. Jatkossa käytän oppaan osoitteena blogijulkaisua Aktivoi luentosi -opas luettavissa päivitettynä.

Ruudunkaappauskuva oppaan johdantoluvusta.

12.5.2016

PowerPoint-tehtaalla ylitöissä

Ensi viikon intensiiviset koulutukset Torniossa ja Ylitorniolla sekä pian julkaistava Tampereen teknillisen yliopiston opas luentojen aktivointiin ovat tehneet minusta muutamaksi viikoksi PowerPoint-tehtaan. Toki diojen tekeminen on vain osa koulutussuunnittelua eivätkä käsitykset oppimisesta muutu nopeasti, mutta opetuksessa käytettäviä sovelluksia esittelevissä diasarjoissa puoli vuotta on ikuisuus ja pari kuukauttakin usein liikaa. Alla muutamia otteita siitä, mitä uutta olen dioihin viime aikoina lisännyt.

Digitarinat opetuksessa kasvoi niin suureksi, että irroitin siitä erilleen kolme diasarjaa:
digijulkaisut (alla) keskittyy ei-liikkuvaan kuvaan, ruudunkaappausvideo-dioissa kerrotaan sekä pc- että mobiilisovelluksista ja ThingLinkissä interaktiivisista kuvista. Harkitsen osallistumista parin tunnin Sway-verkkokurssille, sillä siihen en vielä ole ihastunut, toisin kuin AdobeSlateen, joka tosin toimii vain iPadilla. Jos Slate ei vielä ole tuttu, kannattaa vilkaista tätä aiemmin Slatella tekemääni koontia iPadiltani löytyneistä ruokakuvista.

Ruudunkaappauskuva Zoobesta. Piirroshahmojen lisäksi sieltä
löytyy mm. Hillary Clinton, Donald Trump ja Angela Merkel.
Tänään huomasin, että keväällä somessa innostusta herättäneen Zooben saa nykyisin Suomessa Androidin lisäksi myös iOS:lle. Tästä näet esimerkin: Ideoiden aarreaitat. (Linkki toimii 14 päivää).
Kommentti 13.10.17: Zoobe on lopettanut toimintasa.

Sähköisten koe- ja kyselytyökalujen diasetti on paisunut jo valtavaksi 90 dian koosteeksi, vaikka sähköisten kokeiden sivulla on sen lisäksi erikseen diat Digabista ja OnEdusta. Lähes aina kun teemasta koulutan, joku palvelu on muuttunut uudenlaiseksi ja lähes joka kerta tutustun johonkin uuteen palveluun. Enkä koskaan käytä koko diasarjaa sellaisenaan :)

ITK-esityksessämmekin käyttämämme Quizizz-kysely on saanut kevään aikana paljon innokkaita käyttäjiä. Ja oletteko huomanneet, miten valtavasti siellä on erityismerkkejä ja miten hauskaa on yllättää oppijat itse tehdyillä meemeillä? Kahoot on uudistunut selkeämmäksi ja siellä on uutena Team Mode, mikä antaa pienryhmille lyhyen harkinta-ajan ennen kysymyksiin vastaamista. Somessa opettajat hehkuttavat, miten valtavasti oppijat tykkäävät uudesta Quizlet Livestä.

Googlen-lomakkeiden laajennus Flubaroo, joka tarkastaa kysymykset automaattisesti, tarjoaa nyt mahdollisuuden jättää osan kysymyksistä käsin arvioitavaksi. Siitä on se etu, että tällaisille kysymyksille on tuloslomakkeessa oma kohtansa. Kun  merkitsee esimerkiksi määrittelytehtävien pisteet lomakkeelle, saa suoraa koonnin lopullisista pisteistä.

Googlen dioihin saa nykyisin esittäjänäkymän kautta yleisölle kysymyksiä. Olen törmännyt vastaaviin työkaluihin powerpointtienkin suhteen, mutten ole vielä kokeillut. Padlet-seinästä tein perusteelliset ohjeet ja sanapilvistä (alla) kokosin myös pienen setin, joka kenties jossain vaiheessa kasvaa myös mobiilisovellusten esittelyllä.

Vaikka jatkuvasti julkaisen uusia diasarjoja, olen alkuvuodesta yli 50 kertaa päivittänyt aiemmin julkaisemiani. Tänään julkaisin ajoittain päivitettävien diasarjojeni listalle jo 26. diasarjan. Löydät suomenkieliset tämän blogin koulutusdiat-sivulta. Lähes kaikki olen päivittänyt tämän kevään aikana, ison osan monta kertaa.

Piirtoheitinten aikaan sanottiin, että kalvoton mies on kelvoton mies. Itse olin tosi pitkään kiinni doissa ja tarvitsin ne tulostettunakin puheen tueksi varmuutta tuomaan, mutta tässäkin kokemus auttaa ja vähitellen huomasin, että printatut diat kommentteineen unohtuivat pöydälle ja tarina alkoi kuljettaa. Silti näen diojen arvon. Etenkin sovelluksia harjoiteltaessa on hyvä, että ohjeet jäävät osallistujien käyttöön. Energiaa jää paremmin itse tekemiselle ja ajattelulle, kun jokaista muistettavaa asiaa ei tarvitse kirjoittaa ylös.
SlideSharen tilastot kertovat, mitä kautta diasi löydetään.
Tässä tilastoa omista dioistani viimeisen vuoden ajalta.

Merkittävä diojen hyöty on sekin, että niistä on iloa paljon muillekin kuin koulutuksissa olleille. Olen jakanut diani avoimella CC BY-SA -lisenssillä SlideSharessa vuodesta 2012 ja niitä on katsottu jo käsittämättömät 360 000 kertaa. Dioja saa lisenssin ehtojen mukaan käyttää sellaisenaan tai vaikka upottaa omaan oppimisympäristöön, kuten moni on tehnytkin. Diosta voi myös tehdä oman version, kunhan mainitsee alkuperäisen tekijän (tekijät), linkittää alkuperäiseen teokseen ja jakaa muokatun tuotoksen tällä samalla lisenssillä.


7.5.2016

ITK: virtuaalinuotion lämmössä

FinEduVR-hankkeen aktiivit erottautuivast joukosta.
Tykkään kovasti tuosta logosta, jonka voi lukea
sekä VR että AR. Kuvassa Muuramen lukion rehtori
Aki Puustinen. Kuva Matleena Laakso, CC BY

Esityssali oli ääriään myöten täynnä jo reilusti ennen esityksen alkua.
Onneksi eteen lattialle mahtuu aina. Kuva Matleena Laakso, CC BY
FinEduVr-hanke näkyi ja kuului


"FinEduVr-hankkeen pojat ovat päässee leikkimään kalliilla leluilla ja herättäneet kansainvälistä huomiota", juonsi Petri Lounaskorpi ITK-konferenssissa estradille Jukka Sormusen, Timo Ilomäen ja Aki Puustisen. 

Pojat olivat tosiaan päässeet kokeilemaan ja soveltamaan virtuaalitodellisuutta lukioissaan ja käyneet Yhdysvalloissa asti tutkimassa, missä muualla mennään sekä teknologian että sen opetuskäytön suhteen. Esityksen lopuksi he totesivat, että nyt on leikitty leluilla ja Opetushallituksen rahoittaman hankkeen seuraava vaihe on sisällöntuotanto. Sitä jään mielenkiinnolla odottamaan!

Virtuaalitodellisuuden seuraavina vaiheina puolestaan pidetään sen tuloa peleihin ja sosiaalista virtuaalitodellisuutta. Erilaisia esimerkkejä päivittyy jatkuvasti hankkeen ja muiden teemasta kiinnostuneiden toimesta FinEduVr-nimellä verkosta löytyviin yhteisöihin mm. Twitterissä ja Facebookissa. Verkosta löytyvät myös ITK-esityksen materiaalit ja Storify-kooste.

Ensimmäisinä soveltamismahdollisuutena tulevat varmaan suurella osalla mieleen pelit ja esimerkiksi urheilutapahtumien seuraaminen tv:n sijaan virtuaalilasien kautta. Mutta entäs jos et pääse sairaalasängystä liikkeelle moneen kuukauteen? Tai koskaan? Tykkäisitkö silti matkustella  ympäri maailmaa, käydä välillä suurkaupungeissa taidenäyttelyissä ja sitten rauhoittumassa luontokohteissa eri puolilla? Jo nyt kirjat ja elokuvat kuljettavat meitä eri puolille palloa, mutta virtuaalisuus tuo tähän aivan uuden ulottuvuuden.


Virtuaalilasit lumosivat

FinEduVr:n esityksessä todettiin, että halvat lasit toimivat sisäänheittotuotteina virtuaalimaailmaan ja monella ensikosketus ilmiöön tapahtuu pahvilaseilla. Itsekin sellaiset elokuussa hankin ja niistä bloggasin. Sen perusteella ja kokeiltuani myös muutaman kerran parempia virtuaalilaseja, luulin jotain jo asiasta tietäväni, mutta FinEduVr:n tarjoama kokemus oli jotain aivan käsittämätöntä. Jotain aivan muuta kuin mitä olin aiemman kokemuksen ja videoiden avulla osannut kuvitella.


Kokemus teki vaikutuksen moneen muuhunkin. Pauliina Venho totesi somessa kokemukseen viitaten: "Ajatuskin siitä, että pelit on tulevaisuudessa vähintäänkin tällaisia, saa miettimään mitä todellisuudella on tarjota vastapainoksi!"


Mikä sen vaikutuksen sitten teki? HTC-vive-laseilla virtuaalisuuden tunne on käsittämättömän todellinen. Esimerkiksi, kun hain edelliseen lauseeseen linkin lasien verkkosivulle, totesin sivun löydettyäni, että ei se ollut tämä malli, sillä ohjaimeet eivät näyttäneet samalta kuin käytössäni olleet. Sitten vasta oivalsin, että muistin vain sen, miltä ne virtuaalimaailmassa näyttivät :)

Eräässä videossa kokemusta kuvattiin osuvasti: "There is complete mental transportation" - unohdat virtuaalilasit, unohdat teknologian, olet henkisesti täysin jossain toisaalla.

Tässä maalailen ympäristöä virtuaalilasit päässä ja nautin uudesta kokemuksesta.
Kuvat Timo Ilomäki, CC BY


Tällaisen nuotion maalasin virtuaaliympäristöön.
Nuotio oli kolmiulotteinen. Liekit loimusivat ja kipinät leijailivat.
Todella vaikuttavaa oli etenkin se, miten käsissä olevilla ohjaimilla saattoi vaikuttaa ympäristöön. Sitähän ei halvoilla pahvisilla virtuaalilaseilla ja niiden sovelluksilla voi tehdä. Erityisesti ihastuin Googlen Tilt Brush -sovellukseen. Sen avulla voi ympäristössä piirtää kolmiulotteisesti. Tein esimerkiksi oheisen nuotion. Tuli oli yhtenä värinä maalien rinnalla ja leijailevia kipinöitäkin sain aikaiseksi. Alla oleva video hieman avannee sovelluksen mahdollisuuksia.



Kuvani ja videon virtuaalinuotiot ovat upeita, mutta eivät vielä polttaneet. Kävin hiihtolomalla Floridassa ja muutamassakin 
Orlandon vuoristoradassa oltiin 3D-lasit päässä. Siellä kohtasin jonkinlaisen tulta syöksevän aseen, minkä ampuessa tunsin iholla selvää kuumuutta. 3D-elokuvia on ollut jo pitkään. Enää en pysy laskuissa, kuinka montaa aistia näissä uusissa vekottimissa huijataan.


 Virtuaalitodellisuus tullut taiteeseen


Kävin Floridassa myös St. Petersburgin Salvador Dalí -museossa. Se oli todella vaikuttava kokemus ja virtuaalitodellisuus vaikutti vahvasti siihen, minkä taideteoksen ostimme julisteena. Se oli Archeological Reminiscence of Millet’s “Angelus” (1933-1935), minkä sisälle pääsi näyttelyn päätteeksi virtuaalilasien kanssa vierailemaan. Katseen suunta määritti, mihin suuntaan liikkui. Tuuli humisi korvissa, kun kiipesi korkealle ja muutkin luonnon äänet olivat vahvasti läsnä. Aikamoinen kokemuksellinen lisä näyttelyssä kiertelyyn ja oppaan tarinoihin!



Loppukaneettina on pakko mainita, että enpä muista milloin viimeksi olisin niin paljoa halaillut toisia, kuin ITK-päivien aikana. Kaikesta tästä virtuaali- ja etäinnostuksesta huolimatta oli ihanaa nähdä moni teistä tämänkin bloggauksen lukijoita livenä. Monen kanssa ITK on vuoden ainoa kohtaaminen kasvotusten - ja halaten.


ITK2016-bloggaukseni