1.6.2022

Aikuisten perustaidot Oppija ikä kaikki -hankkeessa

Eilen päättyneen Oppija ikä kaikki -hankkeen keskiössä olivat heikot perustaidot omaavien aikuisten taitojen kehittäminen ja tukeminen. Perustaidoilla tarkoitettiin erityisesti luku-, numero- ja digitaitoja. Itse olin mukana TAMKin kautta, joka koordinoi ESR-hanketta. Muina toimijoina olivat Kiipulasäätiö, Tampereen aikuiskoulutussäätiö, Työtehoseura, Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä ja Valo-valmennus ry. Lämmin kiitos kaikille aktiivisille hankekumppaneille!

Jokainen hanke on omanlaisensa. Me saimme aloittaa lähinä, mutta pääosa hankeajasta töitä tehtiin etänä, kukin omassa organisaatiossa - ja aina välillä verkossa tavaten. Toukokuun loppuseminaariin saimme taas kokoontua yhteen ja sen puheenvuorot ovat katsottavissa hankesivulla tiistaihin 7.6. asti. Oma roolini keskittyi monen muun hankkeen tavoin digipeda-teemojen kouluttamiseen ja ohjaamiseen sekä tiedottamiseen.

Materiaaleja ja kokemuksia aikuisten perustaitoihin liittyen on jaettu hankeblogiin erityisesti toukokuun aikana. Blogistamme löydät mm. erilaisia oppaita, pakopelejä ja kokemuksia osaamismerkeistä. Blogi löytyy osoitteesta blogs.tuni.fi/oppija ja sieltä pääset helposti selailemaan teemoja. Alla on muutama poiminta hankekollegojen kirjoituksista, uusimmat ylimpänä.  


Noin 20 seminaariosallistuja osallistuu vauhdikkaaseen taukojumppaan TAMKin käytävällä.
Hanne Honkoliini järjesti taukojumpan päätösseminaarissa. Hän on tehnyt perustaitoja tukevan taukoliikuntavihkon, johon voit tutustua hankeblogin kautta ja ladata sen itselle.

24.5.2022

Pelilliset tietovisat

Aikuisten perustaitoihin ja niiden ohjaamiseen keskittyvän Erasmus+-rahoitteisen ABEDiLi-hankkeen seminaarissa teemoina olivat pelillisyys ja pakopelit. Saija Uotila Valo-valmennusyhdistys ry:stä piti hyvän esityksen pelillisyydestä ja nosti esiin hankkeen kokemuksista mm. sen, miten pelaaminen tekee oppimisesta hauskempaa ja voi innostaa niitäkin, joilla on negatiivisia kokemuksia oppimisesta. Osalle vuorovaikutus on ollut helpompaa etänä ja moni on oppinut pelatessa myös digitaitoja, kun pelaamiseen on vaadittu esimerkiksi sähköpostin luomista ja sillä kirjautumista. Pelin jälkeinen innostus on tukenut opitun reflektiota. Ks. Saijan diaesitys: Pelillisyys perustaitojen oppimisen tukena.

Pelillisten tietovisojen kolme parasta

Minä esittelin seminaarissa pelillisiä tietovisoja ja äänestimme Flingalla, mitä niistä myös kokeilimme. Hyviä sovelluksia on verkossa runsaasti ja demokyselyitä ja ohjeita löytyy tämän blogin sähköisten kokeiden sivulle. Työpajan diat ja linkit löydät Padletista

Pelillisten tietovisojen kärkeen nostan kolme alla esiteltyä. Monia tietovisoja voi käyttää sekä kokeena tai harjoituksena ilman pelillisyyttä tai sitten ottaa mukaan kaikki pelilliset elementit kuten taustamusiikin, meemipalautteet, yksilö- tai tiimipelit ja eri tavoin saatavat edut kuten mahdollisuudet yrittää uudestaan tai bonukset kolmesta perättäisestä oikeasta vastauksesta.


1.) Blooket pelillisten tietovisojen kärjessä

Blooket on uusimpana tulokkaana (ks. Blooket-bloggaus) ehdottomasti ykkönen pelillisten kyselyiden saralla. Kysymykset ovat aina monivalintoja, mutta monipuolisuutta saa 12 erilaisen pelimoodin kautta. Yksi pelimoodeista arvottaa vain osaamista, tasatilanteessa myös nopeutta. Muissa vaikuttaa myös mm. tuuri, pelistrategia ja muiden pelaajien valinnat. 

Blooketissa voi käyttää jaettuja kyselyitä tai luoda helposti ja myös omia. Kysymykset voi myös tuoda Quizlet-sovelluksesta, missä tietovisoja voi ensin harjoitella viidellä tavalla ja pelata kahdella tavalla. Lisäksi onnistuu reaaliaikainen pelaaminen ryhmän kanssa etänä tai lähinä. 
Kun kysymykset tuo Blooketiin, saa tällä hetkellä maksutta 12 pelimoodia. Tai oikeastaan vielä enemmän, sillä kahdesta pelimoodista löytyy yksinpeli ja tiimipeli ja kolmesta pelimoodista sekä omassa tahdissa että reaaliaikaisesti ryhmän kanssa pelattava peli. Näin kerran Quizletiin tehtyä kyselyä voi siellä ja Blooketissa käyttää kaikkiaan 26 eri tavalla!

2.) Quizizz on kyselyistä paras

Kirjoittaja esittää dioja, joissa näkyy Nearpod-sovelluksen mahdollisuuksia verkkosisältöihin ja tehtäviin.
Kuvassa esittelen Nearpodin työkaluja, joiden avulla
voi lisätä oppisisältöjä tai aktiviteettejä.
Kuva: Riikka Marttinen, CC BY.
Quizizz on jo useamman vuoden ajan monipuolisuudella mennen tullen päihittänyt ainakin kaikki opettajille maksuttomat kyselytyökalut, vaikka käytännössä kaikista löytyy myös maksullinen versio.

Sen avulla voi luoda kyselyitä tai upottaa kysymyksiä diasarjaan. Sen avulla voi tehdä harjoituksia ja kokeita tai pelillisiä hauskoja tietovisoja. Niihin voi vastata kukin oppija itsenäisesti tai koko ryhmä samaan aikaan. Kun kilpaillaan osaamisesta, sen voi tehdä yksilö- tai tiimikisana.

Quizizz-sovelluksen uusimpia ominaisuuksia ovat kysymykset, joihin voi piirtää, mahdollisuus lisätä vastaukseen palaute sekä kääntökortit.


3.) Nearpod kokoaa kaikki oppitunnin materiaalit ja tehtävät

Kolmanneksi sovellukseksi nostan tähän Nearpodin, mikä ei ole kovin tunnettu. Se on monipuolinen sovellus, jolla voi luoda maksutta 40 hengen ryhmälle materiaaleja, joita kukin katsoo ja joiden kanssa työskentelee omalta näytöltä joko samanaikaisesti tai kukin omassa tahdissa.

Nearpodin avulla saa koottua yhteen oppitunnin kaikki materiaalit, diat, verkkosivut, videot, kyselyt, muistitaulut, erilaiset tehtävät jne. Mukana on myös pelejä, mutta pelilliset elementit voi halutessaan myös sivuuttaa. 


ABEDiLi-hankkeen tuotokset

Kansainvälinen Erasmus+-hanke on käynnissä vielä syksyn ajan eli kaikkia tuotoksia ei vielä ole julkaistu ja osa kehittyy vielä ja niitä käännetään lisää suomeksi. Hankesivulta voit lukea lisää e-Pool-materiaalipankista, ohjaajien opastuksesta ja käsikirjasta sekä pakohuonepelistä.

Pakohuonepeli on tehty avoimen lähdekoodin Mozilla Hubsiin eli se toimii sekä selaimella että VR-laseilla kalliista laseista aina pahvilaseihin. Voit kokeilla sitä tästä linkistä, mutta pelin ideana on, että paikalla on ohjaaja ohjaamassa työskentelyä, joten sisältö ei välttämättä avaudu vain sitä katsomalla.  

Hubsiin voi kuka tahansa luoda virtuaalitilan yhdellä klikkauksella. Laura Havinen ja Mirjam Särs jakavat Yliopisto-opettajan blogissa kokemuksia tästä helppokäyttöisestä työkalusta otsikolla Tavataanko seuraavalla luennolla virtuaalitodellisuudessa? Kokemuksia Mozilla Hubsista.


Työmatkalla!

Seminaarissa monta puheenvuoroa alkoi toteamuksella, miten mukavaa on kohdata lähinä ja kasvotusten ja siitä itsekin olin riemuissani, tällä vuoden toisella työmatkalla. Vaikka etätyö on minulta sujunut kaikin tavoin hyvin, onhan se paljon tylsempää kuin kohtaamiset kasvokkain! Helsinkiin matkustaminenkin tuntui ihan turistireissulta, joten alla muutama reissukuva. Seminaarin jälkeen tein kävelyn Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa ennen iltajunaa kotiin.

Puutarhan sammalpuutarha ja näkymä kivikkopuutarhasta yli alueen.

Puutarhan lasinen kasvihuone, muu kuvaus kuvatekstissä.
Vuonna 1678 perustettu kasvitieteellinen puutarha siirrettiin Helsingin Kaisaniemeen Turun palon jälkeen vuonna 1829. Kuvassa etualalla on vaahtera-angervoja. Toisessa kuvassa veistosmainen upea vanha kanto ja vähän puun runkoakin.

Helsingin rautatieaseman kivimiehet puettuna MM-kisa-asuun.
Piiiitkästä aikaa perjantai-ilta tarkoitti myös vapaailtaa eikä työntäyteisen viikonlopun alkua, joten ostin Downton Abbey -elokuvan lehden ja luin sitä junan ravintolavaunussa valkoviiniä nautiskellen. Juna sattui olemaan jääkiekon MM-kisajuna, mutta siihen nähden matkanteko oli rauhallista.

15.5.2022

Onnenhetkiä - livenä ja lähinä pitkästä aikaa

Vuonna 2019 minulla oli 77 matkapäivää ja sitten tuli korona. Sen jälkeen kouluttaminen on ollut kotona koneen äärellä istumista, puhumista, kuuntelemista ja näyttämistä. Viime vuonna koulutin lähinä kolme kertaa. Tänä keväänä toistaiseksi kahdesti, kun yksi koulutus siirrettiin verkkoon vahvan korona-altistukseni vuoksi. En tiedä sairastinko taudin, sillä lievät oireet eivät näyttäneet plussaa kotitestissä.

Täydennyskouluttajan koronakevät viikko viikolta -kirjoitukseni (2020) kuvaa tunnelmia koronan ensi kuukausilta. Lisää kokemuksistani voi lukea vuosittaisista koonneista (ks. esim. Työvuosi 2021). Tässä bloggauksessa jatkan päiväkirjamaisesti kirjoittamista etäajan katkaisseista työmatkoista ja lähikoulutuksista. 

Matkustamisen riemua

Tein tällä viikolla vuoden ensimmäisen työmatkan ja olin kaksi päivää pääkaupunkiseudulla. En muista kulkeneeni yli kahteen vuoteen bussissa ja junassakin olen ollut vain kerran. Tampereen ratikka on vienyt ennen niin hyvät kulkuyhteydet kotoa rautatieasemalle, joten otin kokeeksi käyttöön kaupunkifillarin. Ne yhdessä sähköpotkulautojen ja Tampereen suurten rakennushankkeiden kanssa ovat merkittävästi muuttaneet kaupunkikuvaa, johon lähiviikkoina tuovat oman värinsä myös perjantaina alkaneet jääkiekon MM-kisat.

Kun pääsin Helsingin päärautatieasemalle, melkein itkin ilosta. Nuoruusvuosien interrailit palasivat mieleen: miten riemullista olikaan aloittaa seikkailu tylsän laivamatkan ja Ruotsin läpi kulkemisen jälkeen Hampurin rautatieasemalta - koko Eurooppa oli avoinna! 

Helsingissä olin ajoissa, joten ehdin nauttia kävelyretkestä ja lounaasta Hakaniemen hallissa. Samalla tuli testattua Google Lensiä rakennusten tunnistamisessa (ks. video Googlen AR-sovelluksista, 5:15 min). Muutama valokuva tuli otettua, mutta muuten nautin oikeasta, todellisesta, fyysisestä elämästä virtuaalisen sijaan. Ei yhtään huvittanut käyttää aikaa kuvien jakamiseen someen - oli niin nautinnollista elää "oikeaa" elämää. 

Kuvaus kuvatekstissä.
Kaupunkipyörä toimii hyvin yhdensuuntaisilla matkoilla ja kun ei uskalla jättää omaa pyörää keskustaan työmatkan ajaksi. Keskimmäisessä kuvassa näkyy uusia Tampereen kannen areenan taloja ja oikealla Helsingin päärautatieasema.

 




















Kansalliskirjastossa olin käynyt vain kerran aiemmin kirjoittaessani aikuiskasvatuksen gradua partioliikkeen johtajakoulutuksen historiasta. Nyt suuntasin sinne ensimmäisen koulutuspäivän jälkeen, sillä siskoni aloitti siellä hiljattain työt. Jos et siellä ole koskaan käynyt, kannattaa ehdottomasti poiketa, niin kauniita rakennuksia on harvassa! Kansalliskirjasto on Helsingin tuomiokirkon vieressä, Senaatintorin nurkassa (ks. sijainti kartalla). Kirjastot ovat myös reissutyöläisen mainioita työpaikkoja. hetken ehdin läppäriä näpytellä myös Tikkurilan kirjastossa, 
 
Kaunis ja koristeellinen kirjastosali Kansalliskirjastossa.
Kuvassa on Kansalliskirjaston kupolisali. 




























Etätöissä saan kyllä ruokaa, kun itse teen - ja onhan sitä tullut korona-aikaan Foodorastakin tilattua, mutta olihan se mukavaa käydä kahvilassa ja ravintolassa. Paluumatkalla junan lohikeittokin maistui taivaalliselle ja seurana oli rautatieaseman kauppiailta saatu päivän Hesari. Päivän suurimman uutisen kuulin YleAreenan uutisista. Se oli Tasavallan presidentin ja pääministerin yhteislausunto Suomen Nato-jäsenyydestä.

Kyseessä oli vain yhden yön reissu, mutta jo se riitti palauttamaan mieleen myös sen, miten mukavaa on palata reissusta kotiin, kertoa kokemuksista puolisolle, kiertää kukkapenkit ja katsoa mitä uutta niistä on noussut. Nyt pihallani kukkivat lumikellot, sinililjat eli skillat, helmililjat, käenrieskat, esikot, vuorenkilvet, kylmänkukat, ensimmäiset narsissit ja tulppaanit sekä kevättaskuruohot ja voikukat. Muutamien nimi aina talven aikana unohtuu, mutta senkin kertoo kätevimmin Google Lens tai sitten voin luntata nimen puutarhablogistani


Töissä vai ystävien kanssa keskustelemassa?


Ensimmäisen iltapäivän koulutuksen teemana olivat verkkosisältöjen luomisen työkalut, joista kaikilla osallistujilla oli jo kokemusta. Minulta kaivattiin varsinaisten käyttöohjeiden sijaan enemmänkin esimerkkejä, pedagogisia ideoita, kokemuksia ja yhteistä keskustelua ja vastauksia kysymyksiin. Vaikka olinkin paikalla kutsuttuna asiantuntijana, minulle jäi mieleen tunnelma, joka oli kuin olisi ollut ystävien kanssa istumassa iltaa ja juttelemassa työjutuista. Oli kerta kaikkiaan voimauttavaa kohdata ihmisiä kasvokkain: nähdä edestä kuvattujen videoneuvottelukasvojen sijaan koko olemus ja pystyä keskustelemaan helposti yhdessä porukalla perättäisten mietittyjen puheenvuorojen sijaan.

Vaikka monen monta "temppua" osaan, millä saan verkossa edistettyä vuorovaikutusta, ei siinä samaan päästä kuin kasvokkain kohdattaessa. Ei edes pienellä porukalla tuttujen kesken, saati uuden ryhmän kanssa. Valitettavasti yksittäisillä verkkokoulutuskerroilla osallistujat usein hukkuvat massaan enkä viikon kuluttua välttämättä muista ketään. Se on surullista. Pidemmissä koulutuksissa osallistujat ehtivät jo tulla vähän tutummiksi. Nyt lähinä osallistujista jäi parempi mielikuva ja riemullista oli myös vaihtaa kotitoimisto kauniisiin ja varta vasten työn tekemiseen suunniteltuihin tiloihin.

Pidemmissä verkkokoulutuksissa voi muutama aktiivisempi ja kameraa käyttävä osallistuja jäädä mieleen. Vaikka verkossa saadaan niin sanotusti asiat hoidettua, ei niistä kohtaamisista useinkaan synny sellaista muistijälkeä kuin lähikoulutuksissa. Ne ovat myös väkisin opettajajohtoisempia. Näin siitä huolimatta, että saan usein palautetta onnistuneesta vuorovaikutuksesta ja osallistujien toiveiden kuuntelemisesta. Yksi eniten kaipaamistani asioista ovat kahvitauot opettajien ja muiden osallistujien kanssa. Niiden aikana pääsisin paremmin sisälle heidän arkeen ja se tarjoaisi mahdollisuuden monille tärkeille keskusteluille, myös niille, jotka eivät suoraan kuulu päivän teemaan. 


Lähinä, etänä ja hybridinä Vantaalla


Kuvassa kirjoittaja ja taustalla teksti: Vantaan aikuisopisto.
Aulassa oli selfie-seinä, joten pitihän sitä kokeilla :)
Toinen koulutukseni oli Vantaan aikuisopiston HYKE-projektille ja käsitteli hybridiopetusta (ks. koulutuksen diat ja hybridilähteet) ja teeman mukaisesti se myös toteutettiin hybridisti. Hybridiopetusta on kritisoitu ja ihan syystäkin, mutta se on myös ollut viime aikoina monille pelastus pitkien karanteenien, sairastumisten tai riskiryhmään kuulumisen vuoksi. Ennen hybridiopetuksen tarjoamista on tärkeää pohtia, miksi sitä tarjoaa ja tunnistaa myös vaihtoehdon haasteet.

Koulutuksen jälkeen minulle esiteltiin oppilaitoksen toimintaa ja tiloja. Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa on ilo vierailla, kun seinillä on paljon itse tehtyä taidetta ja usein näyttelyitäkin. Tähän aikaan vuodesta voisin aina vaihtaa sisähommat puutarhurin hommiin ja opiston pihalla olikin iso perennapenkki opaskyltteineen. Kävimme myös käsityöluokassa ja vaihdoimme kokemuksia hybridiopiskelusta ja -opettamisesta kurssilaisten kanssa.  


Muutaman kerran lähinä ennen tätä kevättä


Viime syksynä pidin vuoden tauon jälkeen kolme lähikoulutusta. Pitkä tauko lähikouluttamisesta teki hyvin näkyväksi lähi- ja etäopetuksen eroja. Suunnittelin tuolloin vähän pilke silmäkulmassa bloggaavani ohjeita siirtymisestä etäopetuksesta takaisin lähiopetukseen. Ohjeita en nyt tarjoa, mutta kun tällaisia erikoisia aikoja elämme, julkaisen otteita tuolloisesta blogiluonnoksestani. 

Syksyllä 2020 vedin kaksi lähityöpajaa varsin tutuille Kiipulan ammattiopiston tiimeille. Tuolloin yllätti se, miten jo luokan kynnykselle ehdittyäni alkoi satelemaan toiveita käsiteltävistä teemoista. Etänä mennään väkisinkin enemmän opettajajohtoisemmin, kun lähinä toiveita ja kysymyksiä esitetään huomattavasti enemmän ja omista suunnitelmista on oltava valmis joustamaan.
Jykevistä kivipaaseista koottu luokkahuone koulun pihalla.
Kivelän koulun pihaa Leppävirralla.

Vuotta myöhemmin lokakuussa 2021 kirjoitin, että erilaiset rajoitukset ovat vähitellen poistumassa. Peruskoulut ovat syksyn toimineet pääosin lähinä. Yliopistoissa mennään vielä pitkälti etäopetuksessa, mutta tarjolla on jo jonkin verran lähi- ja hybriditoteutuksia. Maskit ja käsidesi ovat silti aktiivisesti käytössä. Viime viikolla ravintolarajoituksia lievennettiin ja laulu- ja tanssikielto poistui. Myös matkailurajoitukset Suomesta ja Suomeen poistuivat ja viime viikkoina on some-fiidiin jo jaettu useita reissukuvia. Pirkkalan lentokentältä nousi ensimmäinen matkustajalentokone puoleentoista vuoteen 5.10.2021.

Käsidesiä ja maskeja TAMKin aulassa.
Käsidesit ja maskit ovat tulleet osaksi arkea.
Lokakuisen Soisalo-opiston järjestämän veso-työpajan jälkeen kirjoitin muistiin, miten vähänkään pidempi yksinpuheluni tuntui tylyltä. Etänä se olisi ollut vasta johdanto, mutta lähinä huomasin kovan kaipuun vuorovaikutukseen. En ollut tottunut tekemään töitä maskien kanssa, joten kasvojen piiloutuminen maskin taakse tuntui hankalalta. 

Toinen havainto oli, että sovelluksia harjoitellessa kysymyksiä ja avunpyyntöjä tuli selvästi enemmän kuin verkossa. Olen kyllä ollut hyvin tietoinen, että webinaareissa osa kysymyksistä jää esittämättä, mutta oli se jälleen hätkähdyttävää huomata, miten paljon enemmän kysymyksiä lähiopetuksessa esitetään.

Verkkokoulutuksissa tarjoan yleensä mahdollisuutta kysyä sekä ääneen että chatissa. Joskus käytän myös anonyymit kommentit mahdollistavaa Flingaa tai Padletia. Yksi vaihtoehto voisi olla luoda jokaiselle esimerkiksi tietyn sovelluksen harjoittelun ajaksi oma ryhmä, jolloin voisin vierailla pyynnöstä vuorollaan jokaisen luona tarjoamassa yksilöohjausta. Ehkä se johonkin tilanteeseen sopisikin, mutta koen että teemani eivät ole niin henkilökohtaisia, että muut eivät saisi keskustelua kuulla. Ja toisaalta ajattelen, että kun yksi rohkenee kysyä, niin siitä heräävästä keskustelusta on usein apua koko ryhmälle. Kahden kesken voi kysyä tulemalla ajoissa paikalle tai webinaarin jälkeen tai ottamalla suoraan yhteyttä.

13 opettajaa hymyilee piirissä.
360-kameralla otettu ns. pikkuplaneettakuva
brasilialaisopettajien ryhmästä.
Jälkimmäisessä Soisalon työpajassa huomasin alun jälkeen unohtavani PowerPointit. Etenimme sovelluksesta toiseen niitä kokeillen ja niistä keskustellen. Jäin miettimään, miksi näen niin paljon vaivaa yksittäisen koulutuksen diojen vuoksi, varsinkin kun melkein kaikista sovelluksista löytyy blogini kautta hyvät päivittyvät ohjeet. 

Toisessa syksyn lähikoulutuksessa sain tehdä parina päivänä töitä TAMKissa kolme kuukautta vierailleiden brasilialaisopettajien ryhmän kanssa (englanninkieliset materiaalini löydät In English -blogisivulta). Siitä kirjasin muistiin, että lähiopetuksessa ehtii vähemmän kuin verkkototeutuksessa ja toisaalta näkee, kuka pysyy mukana, 

Muutama muukin lähikoulutus oli viime syksylle sovittu, mutta ne muutettiin etäkoulutuksiksi tai siirrettiin keväälle. Nyt ensi keväälle on sovittu vasta yksi lähikoulutus, mutta se tuskin jää ainoaksi. Ennen koronaa joka kolmas kerta, kun kohtasin opettajia, tapahtui verkossa. 

Hämmästyisin, jos jatkossa edes joka kymmenes täydennyskoulutuskerta järjestettäisiin lähinä. On tärkeää pitää mielessä, miten etä- ja lähikoulutukset mahdollistavat erilaisia asioita. Etäkoulutusten etuihin kuuluvat helppo osallistuminen, matkustuskulujen pois jääminen ja usein myös tallenteet. Lähikoulutusten etuihin kuuluvat vaivaton ja aktiivisempi vuorovaikutus sekä parempi mahdollisuus tukea myös digitaidoiltaan heikompia luokassa kierrellessään. Molempia tarvitaan!

22.3.2022

BETT2022 - suomalaisten matkaraportit

Bin Ben ja London Eye aurinkonlaskun väreissä.
Kuva: Georg Langbehn, Pixabay
BETT-opetusteknologiamessut järjestettiin Lontoossa maaliskuussa 2022 ja seuraavan kerran ne ovat 29.-31.3.2023.

Alta löydät vuosittaisen tapahtuman keskeisiä some-kanavia ja vähitellen koostuvan koonnin suomalaisten julkisesti jaetuista matkaraporteista. 

Lontoon BETT-messujen aikaan kannattaa olla vähintäänkin somessa kuulolla ja tänä vuonna osallistun itsekin vain etänä. Osallistujia odotetaan pandemian ja mahdollisesti Ukrainankin tilanteen vuoksi normaalia vähemmän, mutta silti paikalle saapuu yli 20 000 kävijää 50 maasta. Puhujia on yli 300 ja palveluiden tarjoajia yli 400.

BETT-messuihin kuuluu laaja näyttelyalue, monenlaisia esityksiä ja palkittavien sovellusten esittelyitä. Monilla isoilla ständeillä pyörii tauotta koulutuksia messuvieraille. Tapahtumaan kuuluu myös paljon oheistapahtumia, kuten kouluvierailuita ja kutsuvierasseminaareja. Myös moni suomalainen ja Suomessa toimiva yritys järjestää BETT-viikolla omia tapahtumia Lontoossa. Näistä pysyt parhaiten ajan tasalla liittymällä Suomalaiset BETT-messuilla Facebook-ryhmään - ja tietysti kyseisten yritysten asiakasviestinnän avulla. 

Tapahtuman YouTubessa (ks. BETT 2020-soittolista) on perinteisesti jaettu kunkin päivän tunnelmia ja haastatteluita. Osa ständeistä lähettänee aiempien vuosien tapaan päivittäistä livestriimiä messualueeltaan, mutta en tiedä, että näitä löytyisi mistään kootusti. Lisäksi BETTin verkkosivulta löytyy runsaasti taustamateriaalia kuten artikkeleita. BETT tukee myös The Edtech Podcast-sarjaa.


Some, Bett app ja edellisvuosien matkaraportit




Matkakertomukset, sometarinat ja videot messuilta ja sen oheistapahtumista 

Listaus päivittyy noin 2 kk ajan. Poimin tähän linkit em. Facebook-ryhmästä ja Twitteristä tunnuksilla #finnbett ja etsin lisää hakukoneiden avulla. Kiitos, jos linkität tämän koonnin omaan matkaraporttiisi!

15.3.2022

H5P - mitä uutta?

Neljä laatikkoa, joissa tekstit: johdanto, onnistumiset, epäonnistumiset ja johtopäätös.
Structure Strip -työkalu
ohjaa jäsentyneeseen
kirjoittamiseen
H5P-työkalut kuuluvat verkkotyökalujen parhaimmistoon, sillä ne sisältävät yli 50 pääosin helppoa työkalua oppimateriaalien luomiseen ja automaattisesti tarkastuviin tehtäviin. Tässä bloggauksessa nostan esiin tänä lukuvuonna julkaistut työkalut. Listan neljä ensimmäistä julkaistiin maaliskuussa. 

Olen koonnut materiaalini H5P-työkalujen blogisivulle. Sieltä löydät linkin esimerkkeihin. Perustiedot ja työkalut esitellään myös diasarjassa. Sivulla on useita uusia ohjevideoita, joista osa on tekstitetty. Moni videoista on melko pitkä ja perusteellinen, mutta aikaleimojen avulla siirryt helposti haluamaasi kohtaan. Muutoksissa pysyt ajan tasalla tilaamalla englanninkielisen uutiskirjeen H5P:n sivulta tai seuraamalla blogiani. 

Koulutan aktiivisesti H5P:n käyttöä ja tämän blogin Tervetuloa-sivulla on nytkin tarjolla keväälle neljä H5P-koulutusta, ks. kohdat HY+ (maksullinen; uusinta syksyllä 2022), Tampereen korkeakouluyhteisö, Otavia (kaikille avoin ja maksuton) ja Samiedu (ammatillinen koulutus). 


Tekstin jäsentäminen (Structure Strip) 

  • Työkalu ohjaa oppijoita tekstin jäsentyneeseen kirjoittamiseen tarjoamalla kirjoitettavalle tekstille rungon, ohjeita, apukysymyksiä ja avainsanoja. 
  • Oppija kirjoittaa tekstin oheisen kuvan tavoin laatikoihin aloittaen johdannosta. Kysymysmerkistä hän näkee opettajan ohjeet kuten mihin kysymyksiin johdannossa tulee vastata tai kuinka pitkä sen tulee olla suhteessa muuhun tekstiin. Opettaja voi tarjota avuksi myös avainsanoja, joita suosittelee käytettävän. Ohjeiden lisäksi voi lisätä johdannoksi kuvan, videon tai äänitiedoston.
  • Kun teksti on valmis, oppija voi varmistaa, että tekstiä on vaadittu määrä, jonka jälkeen hän kopioi tekstin esim. tekstinkäsittelysovellukseen. 


Cornellin muistiinpanot (Cornell Notes) 

  • Sähköinen työkalu Cornellin yliopiston professori Walter Paukin kehittämään muistiinpanotekniikkaan (The Cornell Note Taking System). 
  • Ideana on tehdä muistiinpanot kolmessa osassa:
    1. Ensin tehdään muistiinpanot tavalliseen tapaan videosta, äänitiedostosta tai tekstistä.
    2. Seuraavaksi kirjoitetaan tiivistelmä omien muistiinpanojen pohjalta. Tällöin voidaan kirjoittaa ylös esim. avainsanoja, väliotsikoita ja kysymyksiä, joiden avulla opittua on myöhemminkin hyvä kerrata.
    3. Lopuksi kirjoitetaan yhteenveto opitusta parilla lauseella.


Lisätty todellisuus (AR Scavanger)

  • H5P-työkalujen ensimmäisessä lisätyn todellisuuden (AR, Augmented Reality) työkalussa H5P-sisällöt tai 3D-malli avautuu, kun kohdistuskuvaa (marker) katsotaan mobiililaitteella tietokoneelta tai tulostettujen kuvien kautta. Katsojalla tulee olla Moodle-sivu (tai muu H5P-ympäristö) avoinna kahdella laitteella yhtä aikaa.
  • H5P-sisältöihin tämän tekeminen onnistui helposti, mutta 3D-mallia en vielä saanut onnistumaan.


Tietovisa (The Chase)

  • Tehtävän ideana on yhdistää aiemmin luotuja H5P-tehtäviä kokonaisuudeksi, missä oppijat kilpailevat reaaliaikaisesti toisiaan vastaan.
  • Tämä on ensimmäinen H5P-työkalu, joka on tarjolla vain maksaville asiakkaille, joten tätä en ole itse päässyt testaamaan.  


Matriisikysely (Grid Checker)

  • Matriisikyselyt sopivat esimerkiksi sanaston ja käsitteiden opiskeluun, kun halutaan luoda tehtäviä, missä tulee yhdistää samaa tarkoittavat sanat. Matriisikyselyitä on kolme erilaista: Voit valita, onko joka rivillä yksi tai useampi oikea vastaus. Voit myös edellyttää valitsemisen sijaan oikean vastauksen kirjoittamista. 


Sanaristikko (Crossword)

  • H5P:ssä on nyt kaksi erilaista sanaristikkoa. Aiemmin on julkaistu Find the Words, mistä näytetyt tai piilotetut sanat tulee etsiä. Uudempi sanaristikko on perinteinen sanaristikko, mihin sanat lisätään vihjeiden avulla.


Kuvavalintatehtävä (Image Choice) 

  • Tehtävässä näytetään useita kuvia ja oppijan tulee valita niistä oikeat. Esimerkissäni on erilaisia kukkia, joista tulee valita kaikki sipulikukat. 


Lauseiden oikea järjestys (Sort the Paragraphs).

  • Tavoitteena on järjestää lauseet (sanat) oikeaan järjestykseen. Kuten monissa muissakin tehtävissä, tarjolla on erilaisia valintoja, kuten se, saako pisteen lauseen oikeasta sijainnista vai siitä, että sijainti on oikea suhteessa edeltävään lauseeseen.

10.3.2022

Ajatuskartat - käyttötapoja ja sovelluksia

Hyvää Jaa jotain -viikkoa! Lue tapahtumasta avoimen oppimisen teemaviikon blogista ja seuraa hashtagia #JaaJotain. Aiemmat teemaviikon bloggaukseni kertovat kuvien ja digijulkaisuden luomisesta sekä ilman kirjautumista toimivista sovelluksista. Katso myös kevään avoimet koulutukseni, joissa erilaisia sovelluksia konkreettisesti opetellaan!

- - - - - 

Ajatuskarttoja voi käyttää apuna esimerkiksi tiedon jäsentämisessä tai muistiinpanojen tekemisessä. Lisää käyttötapoja on koottu alla olevaan kuvaan. Oppilaitoksissa ajatuskartat mielletään usein oppijoiden työkaluksi, mutta ne sopivat myös opettajille esimerkiksi verkkomateriaalien suunnittelun avuksi. Itse käytin ajatuskarttaa viimeksi ThingLink-skenaariota suunnitellessani (ks. skenaario-bloggaus).

Kuvaan on koottu ajatuskarttojen hyödyntämisen tapoja: tiedon jäsentäminen, esityksen suunnittelu, ideointi, havainnollistaminen, mieleen palauttaminen, verkkomateriaalin suunnittelu, rakenteen selkeyttäminen, muistiinpanot ja tiivistäminen.











Ajatuskartoissa avainsana kirjoitetaan yleensä keskelle ja siitä lähdetään haarautuen lisäämään alakohtia. Värejä voi käyttää erottamaan eri haaroja tai sitä, monennenko tason alakohdasta on kyse. Visuaalisuus auttaa myös havainnollistamisessa ja tukee muistamista. Oheiset olevat kuvat eivät ole visuaalisesti kovin monipuolisia ajatuskarttoja, mutta alempi havainnollistaa sähköisten työkalujen mahdollisuuksia siinä, miten niihin voi lisätä esimerkiksi hyperlinkkejä tai erilaisia mediaelementtejä. Se onnistuu osalla esitellyistä työkaluista. Alempi kuva on luotu Canvalla ja tagit lisätty ThingLinkillä.

Ajatuskartan voi piirtää paperille tai tehdä sähköisesti. Niiden tekemiseen on olemassa useita varta vasten ajatuskarttojen suunnitteluun luotuja sovelluksia, mutta varsin moni hyödyntää tekemisessä tuttuja ja yhteisen muokkaamisen mahdollistavia diapohjia, muistitauluja tai monipuolisia esitysgrafiikkatyökaluja kuten Canvaa tai Adobe CC Expressiä. Kun haet niistä mallipohjia, kirjoita hakusanaksi mind map (erikseen kirjoitettuna!). Alla olevan kuvan tageistä voit tutustua tarkemmin eri sovelluksiin. Niistä kaikista on tarjolla maksuton versio, suurimmasta osasta myös maksullinen.

Tämä koonti ajatuskartoista on samalla esimakua myöhemmin keväällä julkaistavasta Otavian Mestariharjoitusten työkalupakin sivustolta, minne ollaan rakentamassa monenlaisia digipeda-ohjeita lukio-opetuksen tueksi. Tuon linkin tähän, kun se julkaistaan.


Klikkaa tästä tutustuaksesi interaktiiviseen kuvaan saavutettavassa muodossa.

8.3.2022

Ilman kirjautumista toimivia sovelluksia

Kuvituskuva, missä teksti: TERVETULOA! Ovi on auki & kirjautuminen vapaaehtoista.
Hyvää Jaa jotain -viikkoa! Lue lisää avoimen oppimisen teemaviikon blogista ja seuraa hashtagia #JaaJotain. Tämä on teemaviikon toinen bloggaus ja vielä yksi on tulossa. 

- - - - - 

Verkossa on runsaasti sovelluksia, joita voi käyttää täysin ilman kirjautumista. Suosikkejani niistä ovat sanapilvet ja ClassroomScreen, joita käytän viikoittain (em. linkeistä avaat blogijulkaisut). Bloochat on ollut ahkerassa käytössä lähiopetuksessa, kun pitää jakaa useita linkkejä ryhmälle, jonka kanssa ei ole yhteistä oppimisympäristöä tai haluaa chatin muuhun käyttöön. Sen viestit näkyvät 24 h, mutta luotu chat-huone on ryhmällä käytettävissä vaikka koko lukukauden. 

Päivitin Jaa jotain -viikon kunniaksi lähes kahden vuoden takaa alla olevan diasarjan. Kevään 2020 bloggauksissa esittelin neljä sovellusta: Jitsi, WhiteBoard ja muita kirjautumatta toimivia -bloggauksessa ja Ilman kirjautumista toimivia sovelluksia -bloggauksessa neljä työkalua lisää. 

Diasarjaan on koottu sekä sovelluksia, joihin ei voi lainkaan kirjautua tai joissa se on vapaaehtoista ja tuo lisäominaisuuksia. Näiden lisäksi suuri osa verkon hyvistä sovelluksista on rakennettu niin, että vain yhden ryhmästä tulee kirjautua, esimerkiksi opettajan. Tällaisia ovat lähes kaikki kyselyt (ks. kyselyiden blogisivu), monet muistitaulut (Padlet, Flinga), blogit, useat Microsoftin ja Googlen dokumentit, 

Kirjautumatta toimiviin kuuluu myös videoneuvottelusovelluksia, postereiden ja sarjakuvien luomisen sovelluksia, erilaisia ajastimia, onnenpyöriä ja ryhmiin jakamisen työkaluja. Lisäksi löytyy muistitauluja, kyselyitä, äänitallenteen tekemisen työkalu, pelejä (ks. myös oppimispelien koonti) ja Classtools.netin lukuisia pikkutyökaluja. Kirjautumatta voi luoda myös erilaisia ajatuskarttoja. Niitä esittelen tarkemmin seuraavassa bloggauksessani.


7.3.2022

Luo kuvia ja digijulkaisuja

Kuva auringonkukasta Ukrainan sinikeltaisissa väreissä ja tekstit: Rauha Ukrainaan! Moni verkon palvelu on tuonut tarjolle mallipohjia Ukrainan väreissä.
Hyvää Jaa jotain -viikkoa! Tällä viikolla 7.-11.3.2022 vietetään Suomessa 10. kertaa avoimen oppimisen teemaviikkoa. Lue lisää teemaviikon blogista, seuraa hashtagia #JaaJotain ja tämän blogin viikkoa. 

-  -  -  -  -

Verkossa on lukemattomia hyviä ja maksuttomia sovelluksia erilaisten kuvien ja verkkojulkaisujen tekemiseen. Käytän niitä somen kuvittamiseen, oppimateriaaleina, interaktiivisten kuvien pohjina ja silloin, kun tarvitsen juuri tietyn kokoisen kuvan esimerkiksi Instagram-tarinaan tai Moodlen otsakekuvaksi. 

Päivitin JaaJotain-viikkoa varten alle upotetun digijulkaisujen ja kuvien diasarjan. Siihen olen listannut hyviä työkaluja ja niiden lyhyitä esittelyitä. Diojen ja ohjeiden blogisivulta löydät moneen tarkempaa ohjeistusta, mutta kirjautumalla ja itse kokeilemallakin pääsee pitkälle. 

Omia suosikkejani ovat Adobe Creative Cloud Express ja Canva. Ne ovat molemmat monipuolisia, niissä jopa maksuttomia versioita saa hyödyntää kaupallisesti ja molemmista K12-oppilaitokset saavat maksutta Premium-version. Etenkin Adobe CC Expressiä on laajasti otettu oppilaitoksissa käyttöön ja sitä lämpimästi suosittelen. Vaikka opettaja voi usein käyttää omien materiaalien tekemiseen mitä työkaluja haluaa, tärkeää on saada hyvät sisällön tuottamisen työkalut myös oppijoiden käyttöön. Ilmaiset kuluttajaversiot harvemmin ovat GDPR-turvallisia, mutta maksuton käyttöönotto oppilaitostasolla nostaa näiden tietosuojan yleisesti vaaditulle tasolle. 

Adobe Expressin etuna on myös monipuolisuus. Se sisältää yhden parhaista työkaluista helppoon ja nopeaan videoiden tekemiseen. Sen verkkosivu/-julkaisu työkalulla olen tehnyt Express-ohjeet. Lisäksi Expressissä on hyvät työkalut erilaisten kuvien tekemiseen. Kuvia voi optimoida monenlaisiin käyttötapoihin ja luoda infograafeja, ajatuskarttoja, julisteita, kutsuja, diasarjoja ja ties mitä muuta. Sillä teen myös pääosan Instagram-tarinoistani, joita näet profiilistani huippukohdiksi tallennettuna (ympyrä-kuvakkeista).

Hyvä videotyökalu tekee Expressistä piirun Canvaa paremman, samoin parempi maksuttomien sisältöjen tarjonta. Lisäksi monissa isommissa organisaatioissa Adoben maksulliset työkalut ovat usein ainakin tiedotus- ja markkinointityötä tekevien käytössä, joten käytön laajentaminen maksutta kaikille ei edellytä tietohallinnolta perehtymistä johonkin täysin uuteen. Canva on erityisen kätevä ThingLinkin kautta käytettynä, kun haluaa vuorotellen muokata pohjakuvaa ja interaktiivista sisältöä. Toki se onnistuu Adobellakin, mutta silloin päivitetty kuva tulee joka kerta ladata palveluun uudestaan.

Edellä kuvituskuvana käytetty kuva on tehty Canvalla. Sieltä löytyy tänään jo 311 mallipohjaa hakusanalla Ukraina. Maan tilanne muistuttaa meitä monen muun asian ohella siitä, miten tärkeää oppimateriaalien avoin jakaminen on. Globaalisti on paljon lapsia ja nuoria ja myös aikuisia, joilla ei ole mahdollista käydä koulua. Tällöin verkossa avoimesti jaossa olevat materiaalit tarjoavat edes jonkinlaiset mahdollisuudet jatkaa opintiellä. Siksi mm. UNESCO on antanut velvoittavan suosituksen oppimateriaalien avoimesta jakamisesta (2019). 

16.2.2022

Vieraana alustatalous-podcastissa

Piirroskuva tekstissäkin mainituista podcastin vieraista Matleenasta ja Anitasta sekä isännöstä Robinista.
Podcastin kuvituskuva.
Olin vieraana tänään julkaistussa Alustatalouden faktat ja myytit -podcastin jaksossa Oppimisdatasta uusi aapinen - mullistaako alustatalous peruskoulun ja lukion?  Keskustelussa olivat mukana OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen ja Aalto-yliopiston professori Robin Gustafsson sekä juontajana William von der Pahlen. Podcast-sarja löytyy Spotifyista, Apple Podcastista, Suplasta sekä monelta muulta streamaus-alustalta.

Podcastissa keskustelemme avoimesta jakamisesta ja siinä tapahtuneista muutoksista ja uhistakin, kun eräs lukio-opettaja kertoi, miten avoin oppimateriaalin tuottaminen on ainakin heidän lukiossa ja oppiaineessa vähentynyt. Aloitin juuri TAMKissa OPH-rahoitteisen täydennyskoulutuksen Avointen oppimateriaalien hyödyntäminen ja jakaminen. Jännitin kovasti, miten siihen mahtaa löytyä osallistujia, mutta kiinnostusta oli niin paljon, että otin monta ylimääräistä mukaan ja silti osa jäi jonoon syksyn toteutukseen. Tästä on hyvä suunnata kohti Jaa jotain -teemaviikkoa (Open Education Week), jota vietetään 7.-11.3.2022 Suomessa jo yhdeksättä kertaa. Teemaviikon tavoite on, että mahdollisimman moni jakaisi tuolloin jotain omia oppimateriaalejaan. 

Podcast jakson kuvaus


"Data ja alustat mullistavat opetusta ja oppimista. Ne myös mahdollistavat oppimateriaalien jatkuvaa kehittämistä ja avoimien oppimateriaalien helppoa tuottamista. Missä vaiheessa olemme tässä digi-, data- ja alustapohjaisten oppimisratkaisujen käytössä ja kehittämisessä Suomessa? Millä tavalla oppiminen ja opettaminen on muuttunut? Miten Suomen lainsäädäntö on kehittymässä opetusalan data- ja alustapohjaisten ratkaisujen käytön osalta? Vieraina digipedagoginen huippuasiantuntija Matleena Laakso ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Juontajat: William von der Pahlen ja Aalto-yliopiston professori Robin Gustafsson."
 



Avoimesti jakamaani materiaalia ja ajatuksia jakamisesta

9.2.2022

360-kuvaus innostaa

Pikkuplaneettakuva Tampereen keskustorilta ja teksti: Jos kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, montako sanaa on 360-kuva?
360-valokuvasta muokattu pikkuplaneetta-
kuva Tampereen keskustorilta
360-kuvaaminen on periaatteessa yhtä yksinkertaista kuin tavallisen valokuvan tai videon ottaminen: laita kameraan virta päälle ja paina laukaisimesta. Monilta organisaatiolta löytyy jo 360-kamera, joten lainaa sitä ja kokeile - ja anna myös oppijoillesi kokeitavaksi. Saatatte vaikka innostua! 

Moni huomaa 360-kameran kanssa nopeasti, ettei välttämättä halua olla joka kuvassa käsivarren mitan päässä linssistä. Tällöin kannattaa ladata mobiilisovellus, joka tuo lisää ominaisuuksia kuvaamiseen. Myös jalustan käyttö on suositeltavaa. Pian huomaat, että 360-kuvaaminen tuo aivan uuden näkökulman kuvaamiseen. Itse opin valokuvausharrastuksen alkuaikoina, miten tärkeää kuvan rajaaminen on ja nyt se vaihe jää pois, kun kamera näyttää ympäriltään kaiken. Mutta mitä tulee tilalle?

Entä miten 360-sisältöjä voi jakaa? Facebook tukee 360-kuvia, mutta Instagram ei. Sinnekin voi 360-kuvia jakaa, mutta se on tehtävä esimerkiksi oheisen kuvan kaltaisina ns. pikkuplaneettakuvina tai animoituina kuvina Theta+-sovelluksen avulla. Paljon on siis alkuun oppimista ja siihen olen avuksi tehnyt erilaisia materiaaleja. 

Muutama kuukausi sitten bloggasin otsikolla ThingLink-skenaario: 360-kuvaamisen opas. Päivitin opasta viimeksi pari päivää sitten ja sieltä löydät myös kaikki alle upotetut ohjeet ja useita muitakin videoita ja vinkkejä. Hyppää siis suoraan 360-kuvaamisen ja ThingLinkin oppaaseen, jos haluat tutustua teemaan monipuolisesti. Siellä opastan myös, miten voit lisätä tageja ja tehdä kuvasarjoja 360-sisällöistä esimerkiksi ThingLinkin tai H5P:n avulla.
 
360-kuvien ja -videoiden editointiin suosittelen ainakin alkuun kameravalmistajien omia sovelluksia, jos et juuri ole kuvia ja videoita aiemmin editoinut. Ohjevideolla 360-kuvien editointi Theta+-mobiilisovelluksella (3:04 min) saat perustiedot 360-kuvien editoinnista ja jakamisen vaihtoehdoista. Theta+ sopii myös 360-videoiden editointiin ja jakamiseen. Editointia paljon helpompaa on hyödyntää oman kameran toimintoja etenkin valotuksen säätämisen suhteen. Haastavissa valaistusolosuhteissa esimerkiksi ulkona, missä kontrasti on iso auringon ja varjon vaihdellessa, kameran toiminnoista on paljon apua. Esimerkiksi HDR rendering tarkoittaa, että kamera ottaa monta perättäistä kuvaa eri valotusajoilla ja yhdistelee niistä automaattisesti hyvälaatuisen kuvan.

Tein myös perusteellisen videon Ohje H5P-työkalun Virtual Tour (360) käyttöön (25:05 min). Siinä näytän H5P-sisällön luomisen ja seitsemän erilaista tagia, mitä tavallisiin tai 360-kuviin ja niistä tehtyihin kuvasarjoihin voi lisätä sekä esikatselun jälkeen vielä sen, miten päädyin ensimmäistä versiota korjaamaan. Videon kuvauksesta löydät aikaleimat, joita voit hyödyntää vaikka niin, että tutustut myös H5P-tehtäviin Single Choise Set ja Summary. Kuvauksessa on myös linkki tuotokseen, jonka videolla rakensin. Jos H5P ei ole sinulle tuttu, voit perehtyä siihen tämän blogin H5P-blogisivulla tai uudella H5P-soittolistallani. H5P ei tarjoa työkaluja 360-videoiden jakamiseen, mutta toki niitä voi linkata ja upottaa sinne esimerkiksi YouTubesta. 

Virtuaalilasit ja 360-sisällöt opetuksessa -diasarjaa olen päivittänyt etenkin Ricoh Theta -kameroiden käytön näkökulmasta. Nämä päivittyvät diani eli ne joissa on ensimmäisessä diassa tarkan päiväyksen sijaan vain kuukausi, ovat sellaisia, etten näitä koskaan tällaisenaan käytä. Sen sijaan ne toimivat ikään kuin materiaalipankkina, josta poimin ja muokkaan dioja erilaisiin koulutuksiin. Löydät ne kootusti koulutusdiojen blogisivulta. Tämän diasarjan perästä löydät teemaan liittyviä aiempia blogijulkaisuja.






10.1.2022

Työvuosi 2021

Hyvää alkanutta vuotta! Aloitan uuden vuoden perinteiseen tapaan kokoamalla yhteen kulunutta työvuotta. Eniten työllistin itseäni freelancerina pitäen reaaliaikaisia verkkokoulutuksia. Osassa oli työskentelyä myös webinaarien välissä. Lisäksi tein verkkokursseja ja H5P-sisältöjä tilauksesta myös muille.

Toiseksi eniten tein töitä kouluttamalla TAMKin hankkeissa. Työt jakautuvat seitsemän eri hankkeen tai muun työn kesken ja resurssia niihin oli 4-250 tuntia/hanke. TAMKin työt ja osan Tampereen yliopiston töistä tein työsuhteessa, lisäksi minulla oli muutama muu lyhyt työsuhde yksittäisiin koulutuspäiviin. Palkanmaksajia oli kuluneena vuonna kaikkiaan 40.

Koronan vuoksi pidin vain neljä lähikoulutusta, joten nautin suunnattomasti kollegoiden tapaamisesta ITK-konferenssissa, joka vihdoin saatiin joulukuun alussa järjestettyä Hämeenlinnan Aulangolla. Se ja Leppävirran veso-päivä olivat ainoat työmatkani - ja ainoat kerrat, kun koko vuonna poistuin Pirkanmaalta. Ennen koronaa vuonna 2019 pidin etänä 34 % koulutuskerroista. Epäilen, että enää koskaan ei mennä edes siihen, että tuo kolmannes täydennyskoulutuksista toteutettaisiin lähinä. Lähes kaikki alkaneen keväänkin koulutukset ovat etänä. Katso Tervetuloa-blogisivultani koulutuksiani, minne olet tervetullut!

Kuvaan kootut asiat työvuodestani 2021 on kerrottu myös bloggauksessa.
Tiivistelmä ja tunnuslukuja työvuodestani. Kuva on tehty Adobe Creative Cloud Expressilla (ent. Adobe Spark). Sen ohjeet löydät koulutusdiojen sivulta.. 


Vuoden koulutukset

  • Tyypillisin koulutukseni oli 1-3 tunnin webinaari jollekin oppilaitokselle tai sen hankkeelle. Yleisimpiä teemoja olivat viime vuoden tavoin osallistaminen ja aktivointi webinaareissa ja niihin sopivat työkalut sekä moninainen verkkosisältöjen luominen, työkaluina mm. H5P, ThingLink, Adobe Spark (vuoden alusta Adobe Creative Cloud Express) ja erilaiset videot.
  • Erityistä kuluneessa vuodessa oli pitkien koulutusten suuri määrä, mistä iloitsin. Vedin 13 kpl 4-6 webinaarin koulutuksia, muutaman yhdessä kollegoiden kanssa. Tällöin teemoissa päästään jo vähän syvemmälle ja kun kysymyksiä herää, ohjausprosessi kulkee mukana, mikä tukee opitun ottamista käyttöön. Toteutan 3 op laajuiset koulutukset yleensä kuuden webinaarin laajuisina. Lisäksi mukana on oppimistehtäviä ja ohjausta pääsääntöisesti webinaarien yhteydessä, mutta tarpeen mukaan henkilökohtaisemminkin. 
  • Koulutuskertojen mukaan laskettuna suurin kohderyhmä (noin 40 %) oli toinen aste eli ammatillinen ja lukio-koulutus yhdessä. Tosin osa näistä oli koulutuksia, joihin saivat muutkin kiinnostuneet osallistuja. 20 % oli suunnattu korkea-asteelle, puolet yliopistolle ja puolet amkeihin. Lopuille neljälle ryhmälle jäi kullekin noin 10 % siivu: perusaste, vapaa sivistystyö, kirkko & kirjasto sekä muut eli mm. yhdistykset, julkishallinto, yritykset ja museot. Osallistujista suurin osa oli oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstöä, mutta pandemian jatkuessa etätyö, etäkoulutus ja etäohjaus koskettaa yhä useampia ammattialoja. Uutena kohderyhmänä sain tehdä töitä kirkon kanssa.
  • Kaikille avoimia koulutuksia pidin muutaman hankkeen ja Helsingin yliopiston omistaman täydennyskoulutusyhtiö HY+:n kautta. 


Nostoja ja tunnuslukuja somesta

Blogi: Kuluneena vuonna blogikirjoituksia tuli kirjoitettua tähän omaan blogiin 16 ja blogivierailuja oli 178 860. Kaikkiaan julkaisuja on 332 ja vierailuita 834 700. Julkaisuja tuli kirjoitettua tavanomaista vähemmän, vaikka jokunen kirjoitus löytyy mm. hankeblogista. Suurin syy lienee innostuminen videoista. Koronan ruokkima kiire selittää osan. Kolmantena syynä oli se, että korona-aika on karsinut koulutusteemojen moninaisuutta, kun kaikilla on samat haasteet ja siten melko samat mielenkiinnonkohteet. Näin ollen ei ole tullut yhtä usein hypättyä johonkin ihan uuteen, mistä blogata.

Kaikkien aikojen luetuimman bloggauksen ykkössijaa pitää edelleen 10 suosittua sovellusta muuttuu tai lakkautetaan vuodelta 2018 (ks. myös uudempi Mitä uuta #digipeda-sovelluksissa?-bloggaus syyskuulta 2021). Toiselle sijalle on noussut etäajan mainio ClassroomScreen - open helppo työkalu (2019) ja kolmantena on Sanapilvet opetuksessa (2020).  Alle on listattu kuluneen vuoden luetuimmat bloggaukset, joista neljä on kirjoitettu jo 2020, mutta niitä luetaan edelleen säännöllisesti. Tänä vuonna kirjoitetuista kärkeen nousee pelillisen monivalinnan Blooketin esittely, mikä onkin yksi hauskimpia löytöjä tälle vuodelle.

Diat: Kuluneena vuonna oli 165 000 diojen katsomiskertaa, joista vajaat kaksi kolmannesta oli SlideShareen jaettuja yksittäisten koulutusten dioja. Tänä vuonna siellä julkaistuista dioista ylivoimaisesti katsotuin oli Virtuaaliretket kielten ja kulttuurin opetuksessa ja toisena Yhteisöllisyys verkko-oppimisessa. Reilu kolmannes katsomiskerroista oli SpeakerDeckiin jaettuja päivittyviä diasarjoja, joista viime vuosien katsotuimpia ovat olleet:

YouTube:
 Kuluneena vuonna YouTube-videoitani katsottiin 19 178 kertaa eli puolet siitä, mitä viimeisen noin 10 v aikana. Julkisia videoita minulla on 71, joista 25 olen julkaissut tänä vuonna. Alla ovat tämän vuoden katsotuimmat videoni, kaikkien aikojen katsotuimmat näet helposti YouTubesta
ThingLink: ThingLinkiin olen tehnyt paljon sisältöä ja niitä on katsottu kuluneena vuonna 47 949 kertaa. Pääset katsomaan niistä ison osan tämän ThingLink-ohjekuvani kautta. Sieltä löydät interaktiivisia kuvia ja videoita, 3D-malleja, virtuaalimatkoja ja skenaarion 360-kuvaamisesta. 

Padlet: Padlet-muistitaulu olisi varmasti seuraavana tällä listalla - tai ehkä ennen ThingLinkiä - sillä käytän sitä monipuolisesti ja päivittäin. Se ei tällä hetkellä jaa lainkaan katsomiskertoja, mutta sitä kautta tulee blogiini eniten liikennettä heti Googlen ja Facebookin jälkeen. Padlet-ohjeiden ja esimerkkien koonnista löydät linkkejä esimerkkeihin ja pääset kokeilemaan sovellusta.

Facebook, Twitter, LinkedIn, ja Instagram: Facebookin ammatilliset ryhmät ovat minulle todella tärkeitä ja siellä keskustelen eniten muiden kanssa. Olen mahdollistanut minun seuraamisen Facebookissa, jos haluat seurata lähinnä julkisia työhön liittyviä päivityksiä. Twitterissä ja LinkedInissa käyn lähes päivittäin, mutta harvemmin loma-aikoihin. Instagramissa heilun epäsäännöllisesti mukana ja olen viimeaikoina kokeillut sitä, että julkaisen joka bloggauksesta tarinan, jonka kiinnitän kohokohdaksi profiiliini.


Koronan vaikutuksia


Olin kaksi vuotta sitten tammikuussa BETT-messuilla Lontoossa, jonka jälkeen jäin sinne viikonlopuksi. Osallistuimme tuolloin suurimpiin Kiinan ulkopuolella järjestettäviin uuden vuoden juhliin. Koronasta olimme tuolloin jo kuulleet, mutta emme vielä osanneet sitä pelätä, vaikka vähän vitsailimmekin, toimmekohan Suomeen tuliaisia. Maaliskuussa korona näytti voimansa täälläkin ja kirjasin ylös sen vaikutuksia työhöni bloggauksessa: Täydennyskouluttajan korona-kevät viikko viikolta.

Koronan aiheuttama ja toisilla muutaman kuukauden kestänyt ja toisilla edelleen jatkuva etäopetus ja etätyö on selvästi lisännyt työmäärääni. Entisestäänkin kasvaneeseen kysyntää vastaamista on mahdollistanut monikin asia, sen ohella, että tykkään kovasti työstäni: Olen säästänyt paljon aikaa matka-ajan vähenemisen myötä (2019 minulla oli 77 matkapäivää), lapsemme ovat jo isoja ja nuorin muutti syksyllä opiskelijakämppään ja puolisoni on enimmäkseen kärsivällinen pitkille työpäivilleni. Täysin töistä vapaita kahden päivän viikonloppuja en juuri pidä. Myös illat kuluvat pitkälti töiden merkeissä, kun mukaan lasketaan varsinaisen palkkatyön ohella jatkuva uuden opettelu ja työhön liittyvä somen käyttö. Raahaan kyllä itseni päivittäin pihalle, mutta myöhäisillan lepohetki kuluu yleensä sukkia kutoen ja samalla jutellen, äänikirjoja kuunnellen tai tv:tä katsoen. Lomaa pidän pitkän jakson kesällä ja sopivasti myös vuodenvaihteessa.

Alla on vuoden retviitatuin tviittini. Tykkäyksiä kertyi tätä enemmän vain 10 000. tviitilleni.