30.3.2012

Some ja seminaarit Lontoon BETT-messuilla

Facebookin hyödyntäminen BETT-messumatkalla
Yli sadasta suomalaisesta ja 30 000 kansainvälisestä BETT-opetusteknologiamessujen vieraasta varmastikin valtaosa raportoi kokemuksiaan niin omalle Facebook-seinälle kuin kuntansa, oppilaitoksensa tai hankkeensa sivulle tai ryhmään. Myös järjestäjillä oli useita Facebook-sivuja/ryhmiä. Online Educa Berlin -konferenssin kokemusten innostamana perustin Facebookiin suomalaisille osallistujille oman ryhmän, johon noin puolet suomalaisista liittyi. Siellä jaettiin ennen matkaa ja sen aikana paljon käytännön vinkkejä sekä kerrottiin opitusta ja sovittiin tapaamisia. Matkan jälkeen yhteydenpito jatkui aktiivisena muutamia viikkoja: opittua jaettiin ja linkkejä matkaraportteihin julkistettiin. Sain kovasti kiitosta ryhmän perustamisesta ja suosittelen vastaavaa muillekin konferenssimatkoille. Lopuksi muokkasin ryhmään niin, että sitä voivat tulevienkin vuosien BETT-osallistujat hyödyntää.

Twitterin hyödyntäminen BETT-messumatkalla
Oli itsestään selvää, että lukuisat osallistujat aktiivisesti tweettaavat messujen aikana. 30 000 osallistujan joukko on niin valtava, että Facebookin tapaan tässäkin toimi hyvin suomalaisten oma verkosto, joka käytti tunnusta #finnbett. Sinne välitettiin parhaita paloja messuilta ja kansainvälisestä keskustelusta eikä sen käyttäminen tietenkään sulkenut pois verkoistoitumista myös kansainvälisesti. Tulevina vuosina on syytä muistaan Twitter-tunnuksen arkistoinnin aloittaminen ennen matkaa, sillä muutoin viestit eivät kauaakaan ole tunnuksen mukaan löydettävissä eikä koontia vuorovaikutuksesta Twitterin kautta voi tehdä.

Seminaarit ja näyttely
Minun ohella usea muukin innostui Russel Stannardin LearnLive-seminaariesityksestä ja teki hänen esittelemällä Jingillä oman matkaraporttinsa. Jing on helppo ja maksuton koneelle ladattava ohjelma, minkä ilmaisversiolla voi tehdä max. 5 min. ruudunkaappausvideota. Stannard on käyttänyt Jingiä etenkin palautteen antamiseen kieltenopetuksessa, mutta hän on tehnyt sen avulla myös lukuisia lyhyitä opastevideoita opettajille, suosituinpana Jingin esittely.

Naace - The ICT Assosiation jakoi aamiaistapaamisessa palkintoja 16 brittikoululle. Palkinto oli The 3rd Milleium Learning Award ja palkitut esittäytyvät verkossa tekstin ja videoiden kautta. Palkintotilaisuudessa myös vieruskaverini palkittiin. Hän kertoi omasta koulustaan, että se on uusi ja tvt on aktiivisesti käytössä. Lähkökohtana on, että oppija valitsee työvälineensä, ainejakoisuudesta pyritään pois ja opettajan roolina on olla fasilitaattori. Ryhmätyöskentelyä tehdään paljon, erilaisilla menetelmillä ja välineillä.

"The Learning Platform Network is an ambitious initiative to connect and support schools in their use of learning platforms." Oppimisympäristöverkoston sivustolta löytyy videoita, julkaisuja, tapausesimerkkejä, Twitterin syötteet yms.
Tutustuin yhdessä LearnLive-seminaarissa huikeisiin laajennetun todellisuuden (augmented reality) mahdollisuuksiin. Esimerkit kuitenkin olivat suurella rahalla rakennettuja mahdollisuuksia singaporelaisissa museoissa. Esimerkiksi argeologisen kaivauksen luona voi kävellä katsellen maaperää iPadin kautta. Tällöin näkee ruudulla muinaisen kaupungin, joko raunioituneena tai elävänä siihen aikaa, kun kaupungissa vielä oli elämää. Esitys oli mielenkiintoinen, mutta siitä on vielä pitkä matka suomalaisten koulujen sovelluksiin. Pienimuotoisemmin sitä on kyllä suomalaiskouluissakin hyödynnetty ja asiaa tutkaillaan myös Tampereella eVarikolla.

Messuilla oli kovaa iPad-hypetystä: Lähes jokaisen arvonnan pääpalkintona oli iPad2. Niiden sovelluksia (apps) esiteltiin useilla messutiskeillä lähes tauotta. Hyvien sovellusten löytäminen 50 000 koulutusalan sovelluksen joukosta vaatii vaivaa ja edellyttää, että opettajat tutkivat niitä myös yhdessä, mitä tapahtuu esim. Facebookin Tablet-laitteet opetuksessa -ryhmässä. Laajennettu todellisuus tuo sovelluksiin aivan uuden ulottuvuuden. Tällöin voi katsella iPadin avulla messuhallin kauniin lasikaton ja pilvisen taivaankin läpi tähtitaivaalle ja nähdä tähdet ja tähtikuviot sekä opetella niiden tunnistamista. Messuilla iPadia esiteltiin vain sovellusten kautta. Minua hämmästytti, että erilaisten sosiaalisen median pilvipalveluiden käyttö ei ollut lainkaan esillä, kun ne kuitenkin tarjoavat suunnattomasti mahdollisuuksia. Toisaalta niiden avulla ei myydä juuri iPadeja, vaan tällöin mikä tahansa tabletti tai nettiyhteyden tarjoava laite kelpaa.

Messuilla oli paljon muutakin uutta tekniikkaa, valtavasti kosketustauluja ja erilaisia kosketuspintoja. Niiden innovatiivisinta käyttöä olen vuoden sisällä nähnyt eniten eurooppalaisten suurkaupunkien museoissa. Myös 3D-kosketustauluja oli esillä. Suuri osa laitevalmistajista oli paikalla, mutta Nokia ei. Google piti ständillään lyhyitä tietoiskuja. Paljon esillä oli myös erilaisia ohjelmistoja niin oppimisympäristöihin, koulujen hallintoon kuin yksittäisiin teemoihin kuten kielten oppimiseen, luonnontieteen kokeisiin tai animaatioiden tekemiseen. Messualueella oli mielenkiintoista kiertää, mutta itselleni seminaarien ja kouluvierailuiden anti oli suurempi. Itse messutarjonnasta on jo niin moni matkaraporttiinsa kirjoittanut, että jätän sen tässä vähemmälle.

Sanjesh Sharma kertoi omassa seminaaripuheenvuorossaan kuluvan vuoden trendeistä tekniikan ja koulutuksen osalta. Niitä täydennettynä Online Educa Berlin -konferenssin annilla sekä keskusteluilla muiden suomalaisten BETT-osallistujien kanssa, olen pitänyt esillä PAOK:n koulutuksissa ja tapahtumissa. Ne löytyvät esimerkiksi eilisen OSAAVA:n rehtoriseminaarin dioista.

Tämä oli kolmas ja viimeinen osa BETT-messumatkan raportistani. Aiemmin olen julkaissut kaksi blogikirjoitusta kouluvierailuista (Loxford ja New Line Learning Academy). Suomalaisia messuilla oli vähintään 135, ehkä paljon enemmänkin. Heidän matkaraportteja ja muutama messulinkki löytyy PAOK:n sivulta: http://paokhanke.ning.com/bett2012-matkaraportit

-    -    -
Bloggaus julkaistu alkuperin PAOK - Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelman blogissa: http://paokhanke.ning.com/

22.3.2012

TVT ja some Herald Tribunen globaalissa painoksessa

Tilasin itselleni parin viikon maksuttoman tutustumistilauksen International Herald Tribune -sanomalehdestä. Tilaus koski lehden globaalia painosta. Yleiskuva lehdestä oli asiallinen. Mainoksia oli suhteellisen vähän ja nekin kalliiden merkkien brändimainontaa. Yllättävää Aamulehteen tottuneelle oli mustavalkokuvien suuri määrä ja pieni tekstikoko, jonka vastapainona sivuja kevennettiin suurehkoilla valkoisilla alueilla. Mielenkiintoisinta lehdessä oli se, miten tieto- ja viestintätekniikkaa ja sosiaalista mediaa käsiteltiin lähes joka numerossa ja vielä koulutusteeman kautta.

Tässä kirjoituksessa kerron muutamia yksittäisiä uutisia viime viikoilta. Opin esimerkiksi sen, että 244 vuoden jälkeen Encyclopaedia Britannica lopettaa tietosanakirjansa julkaisemisen paperisena. Britannica keskittyy jakossa verkkotietosanakirjaansa sekä kouluille myytävään School edition-versioon. Sen esittelyyn osallistuin tänään videoneuvottelun kautta: hieno tuote englanniksi, hinnasta en vielä tiedä mitään. Britannican viimeiseksi painetuksi versioksi jää vuoden 2010 painos, 12 000 painoksen 32-osainen lähes 60-kiloinen kirjasarja.

Open Education Weekistä kertovassa jutussa todettiin, että tuhansien vuosien ajan tiedon lähteille haluavan oli ensimmäiseksi löydettävä itselleen asiantuntija. Kirjapainotaidon myötä kirjastoista ja yliopistoista tuli tiedon lähteitä. Internetin myötä nekään eivät enää omaa monopolia tietoon. Yliopistojen tehtäväksi nähtiin nykyisin opettaa, tarjota tila sosiaaliselle vuorovaikutukselle, testata oppijoita ja antaa heille palautetta, kehittää niiden mainetta hyvinä oppimispaikkoina ja myöntää tutkintotodistuksia.

Saksa pääsi lehdessä esille uuden tekijänoikeuksiin liittyvän lakiehdotuksensa kautta. Hallitus suunnittelee vaativansa hakukoneita ja muita nettiyhtiöitä maksamaan mediataloille sellaisesta niiden tuottamasta vuotta tuoreemmasta verkkoaineistosta (artikkelit, uutiset,..), joita ne nostavat hakutuloksissaan esille. Saksalaiset mediatalot ovat ehdotuksesta innoissaan ja valittavat, että mm. Google hyötyy suuresti heidän tuottamasta verkkoaineistosta. Herra Smith Googlelta ei luonnollisestikaan innostu ehdotuksesta. Hän kommentoi CeBIT-messuilla: ”Internet on Saksan taloudellisen menestyksen tärkeä osatekijä. Siksi tällaisten muutosten suhteen on oltava varovainen.” On epäiltävissä, että jos suunniteltu laki astuu voimaan Saksassa, maksamisen sijaan hakukoneet sulkevat siellä toimintojaan.

Mitä muuta:
- Intia rakentaa laajaa verkkolaboratoriopalvelua korkeakouluopiskelijoidensa käyttöön: 300 osastoa 152 oppilaitoksesta tulee käyttämään 85 virtuaalista laboratoriota.
- Yhdysvaltalaisten yliopistojen opiskelijoita rohkaistaan luopumaan pullovedestä jakamalla teräspulloja ja tarjoamalla niiden täyttömahdollisuuksia kampuksella. Jo yli 90 yliopistoa on ympäristösyistä kieltänyt tai rajoittanut muovisten vesipullojen käyttöä.
- 3D-tulostus tulee valtavasti lisääntymään seuraavan ehkä 20 vuoden aikana ja sen vaikutukset ovat vielä varsin arvaamattomat. ”Kuten tehtaiden kokoonpanolinjat aikanaan, myös 3D-tulostus voi muuttaa käytönnössä kaiken, ” todetaan artikkelin lopuksi.
- Kiinan verkkomainontamarkkinat kasvoivat viime vuonna 57 % ohittaen sanomalehtimainonnan. Neljän suurimman verkkomainostajan joukossa olivat Baidu, Google China, Taobao ja Sina. Jälkimmäinen omistaa Weibon, mikä on 300 miljoonan käyttäjän mikroblogipalvelu.
- Mobiilipeleissäkin suuntana on jakaa pelejä maksutta ja kerätä voitto myymällä maksullisia lisäosia, ilmiö tunnetaan nimellä freenium. Tällöin etenkin kaverin suosittelemia pelejä ladataan mielellään ja miljoonien käyttäjien joukosta löytyy aina niitä, jotka ovat halukkaita maksamaan lisämahdollisuuksista.

-    -    -
Bloggaus julkaistu alkuperin PAOK - Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelman blogissa: http://paokhanke.ning.com/