26.2.2020

Valintataulut opetuksessa

Tämä bloggaus syntyi vastauksena yhden opettajan kysymykseen. Hän oli löytänyt Reetta Bizetin lokakuisen bloggauksen Valintataulu eriyttää ja antaa valinnanvaraa ja kaipasi ohjetta, miten valintatauluja voi tehdä itse. Reetan jakama malli on tehty Google Slides -työkalulla, mutta tällä opettajalla on käytössä Microsoftin 365 eli PowerPoint. Viesti oli niin innostunut, että tein oman esimerkin samalta istumalta.

Valintataulun idea on, että opettaja jakaa oppijoille diasarjan linkin. Sieltä oppija valitsee ohjeiden mukaan haluamansa tehtävän tai tehtävät. Klikkaamalla diasarjan ensimmäisestä diasta mieluista tehtävää hän siirtyy diasarjassa suoraan ohjedioihin. Reetta kuvaa bloggauksessaan ideaa laajemminkin. Hänen esimerkissä on pieniä oppitunnilla tehtäviä harjoituksia kielten opetukseen. Alla on tekemäni esimerkki opettajien täydennyskoulukseen, mutta tärkeämpää siinä on mallipohja, jota voit vapaasti muokata. Ensin kuitenkin muutama PowerPoint-vinkki, jos haluat luoda vastaavia alusta asti itse.


Miten PowerPointiin luodaan kuvia tai laatikoita, mistä klikkaamalla siirrytään tiettyyn diaan?


  • Diaan voi lisätä tekstiä, kuvia tai lisää-välilehdeltä löytyviä kuvioita (kohdasta SmartArt). Näistä kaikista voi tehdä linkin, joka vie nettisivun sijaan diasarjan tiettyyn diaan. Alla olevassa esimerkissä on käytetty SmartArtilla tehtyjä laatikoita (dia 4.). Innostuin niitä vähän animoimaankin, kun tulin sitä aiemmin tällä viikolla opetelleeksi. Animointeja voi lisätä ja poistaa Animaatiot-välilehdeltä. 
  • Ruudunkaappauskuva PowerPointin hyperlinkkien lisäämisen vaihtoehdoista.
    Linkki voi olla myös linkki toiseen diaan. Tämän näkymän löydät,
    kun valitset sisällön ja sitten Lisää-välilehdeltä kohdan linkki,

  • Kun diasarja on muuten valmis, valitse teksti, kuva tai SmartArt-ohjekti, mihin haluat lisätä linkin. Tee linkki LISÄÄ-välilehdeltä kohdasta LISÄÄ LINKKI ja valitse sitten kuvassa sinisellä näkyvä Kohta tässä tiedostossa ja haluamasi dia.


Lataa PowerPointilla tehty valintataulun mallipohja


Lataa mallipohja tästä linkistä. Malli on tehty PowerPointin tarjoamaan malliin ja voit muokata siitä vapaasti oman versiosi ja poistaa alun ohjediat. Jaa diat oppijoille linkillä. Itse tein dioista PDF-version (vie-kohdasta) ja jaoin sen.   

Ruudunkaappauskuva valintataulu-mallini aloitusdiasta.
Ruudunkaappauskuva mallipohjan aloitusdiasta. 




17.2.2020

Smartin kouluvierailu Benhurstin alakouluun

Osallistuin BETT-opetusteknologiamessujen yhteydessä kouluvierailulle Benhurstin alakouluun. Se on reilun 400 oppilaan (4-11 v) lähikoulu, joka sijaitsee vajaat 20 km Lontoon keskustasta itään. Kouluvierailun tarjosi EduIdeas ja koulua esiteltiin etenkin sen Smart Technologies -käytön näkökulmasta. Smartit ovat interaktiivisia näyttöjä, joiden ohjelmistot mahdollistavat monipuolisen työskentelyn.

Rehtori David Denchfield otti meidät vastaan yhdessä digivastaava Stella McCarthyn kanssa. He kertoivat, miten koulu oli vuonna 2013 tehnyt vision viiden vuoden päähän. Sen mukaisesti lähdettiin systemaattisesti kehittämään mm. digitaalisuutta. Tavoitteena oli myös toimia avoimesti omassa yhteisössä ja tarjota hyviä oppimiskokemuksia sekä hauskaa, osallistavaa, turvallista ja inklusiivista oppimista.

Juliste, missä ekotiimin jäsenten valokuvat on liimattu kuuden auringonkukan keskelle.
Koulun ekotiimin jäsenet esiteltiin tällä julisteella.
Vaikka meille esiteltiin etenkin digitaalisuutta, huomio kiinnittyi vahvasti myös fyysiseen ympäristöön. Brittikoulujen tyyliin seinät olivat täynnä toinen toistaan hienompia värikkäitä kuvia. Opettajat kertoivat naureskellen, että harmaa ja sateinen Englanti tarvitsee väriä ja iloa.

Erilaisissa julisteissa esiteltiin oppisisältöjä kuten aakkosia ja aurinkokuntaa sekä luokan kuukauden synttärisankarit ja koulun tavauskisan voittajat ja erilaiset vastuutehtävät. Suurin osa kuvista on tulostettu Pinterestistä tai toteutettu sieltä saatujen ideoiden pohjalta.

Koulun pihalla oli toistakymmentä kuntoiluvälinettä. Pihaan oli maalattuja pelikenttiä ja leikkejä varten tarjolla oli lelujen ohella autonrenkaita, puupöllejä, lautoja ja kattiloita. Pihalta löytyi jopa kanala. Ei ihan sitä, mitä lontoolaiskoululta odotimme!

Oppilaat olivat ulkona vartin aamupäivän tauon sekä viettivät siellä osan tunnin lounastauosta. Alimmat kuvat ovat pienimpien oppilaiden pihalta ja ainakin vierailumme aikana lapset saivat valita, touhusivatko he pihalla pienimpien puolella vai leikkivätkö sisällä.

Neljä ulkokuvaa koulusta. Yksikerroksinen koulurakennus, minkä asvalttipihaan on maalattu pelikenttiä. Muutaman kanan kanala. Pihan osa, missä on leikkiä varten muovileluja, mutta myös lautoja, puupöllejä ja utonrenkaita.


"Only my best is good enough for me" on koulun slogan. Brittikoulut mittaavat systemaattisesti toimintaansa, joten Benhurstin palkittu koulu esitteli myös meille vaikuttavia tunnuslukuja. Kyselyn mukaan 100 % huoltajista kertoi lastensa olevan onnellisia koulussa ja etenevän opinnoissaan ja saavan teknologiasta tukea oppimiseen.

Kun kysyin, miten teknologian käyttöä opettajille koulutetaan, vastaus oli ensin, ettei mitenkään. Ainakin tämän koulun opettajien ja opetuksen arvioinnin kohteena on vain opetuksen ja oppimisen tehokkuus (effectiviness in teaching and learning), joten siihen panostettiin. Toisaalta eikö juuri fiksulla teknologian käytöllä voisi saada tehoa oppimiseen? 

Opetuksen kehittäminen ja uusien digijuttujen omaksuminen tapahtuu koulun sisäisesti digivastaavan johdolla. Koulujen digivastaavat suorittavat usein valmistajien ja sovellusten omia sertifikaatteja. He jakavat uusia ideoita arjessa ja auttavat muita opettajia. Brittikoulujen talous on mennyt alaspäin eikä niillä juuri ole varaa palkata ulkopuolisia kouluttajia. Niillä ei ole myöskään meidän kaltaista OPH- tai OKM-rahoitteista täydennyskoulutusta ja kohta jäävät EU-hankkeetkin historiaan brexitin myötä.

Oppijan oma tussitaulu, mihin on kirjoitettuna 10 imperetiivista sanaa, esim. put, do, get.
Pienimmät oppijat käyttivät omia tussitauluja,
satunnaisesti käytössä olivat myös iPadit,
Vähän isommat tekivät töitä pareittain iPadeilla.
Isoimmilla oli luokissa käydessämme Chromebookit.
Kouluun oli hankittu Smartin taulujen ja niiden ohjelmistojen lisäksi pulpetteihin integroituja tietokoneita sekä iPad- ja Cromebook-kärryjä. Niin oppilaat kuin opettajat kertoivat olevansa erittäin tyytyväisiä Smarteihin ja käytättävänsä niitä, koska ne toimivat hvvin. Omia kännyköitä oppilaat eivät koulupäivän aikana saaneet käyttää.

Vaikka luokissa ulospäin näkyvät lähinnä Smartin kosketustaulut, jatkuvassa käytössä oli Smart Learning Suite eli ohjelmisto, jolla sisältöjä koulukohtaisesti tehdään ja esitetään ja jonka avulla saadaan myös koostettua palautetta.

Osana opettajien arviointia kunkin opettajan tulee osoittaa säännöllisesti miten kukin oppilas on edistynyt osaamisessaan. Dataa tätä varten kerätään Smartin avulla ja siirretään edelleen ClassDojo-sovellukseen (se vastaa osin suomalaista Qridiä). Koska tällaista jatkuvaa edistymisen seurantaa edellytetään, ymmärtää hyvin, miten kätevä on yksi sovellus, mistä kaikki löytyy.

Ja toki muutenkin opettajia auttaa, että on yksi ympäristö, mitä kautta suuri osa työskentelystä tapahtuu. Luokissa kiertäessäni näin Smart-tehtäviä, jotka olivat hyvin samankaltaisia kuin esim. Kahoot, Quizlet Live, Padlet tai H5P.n erilaiset aukkotehtävät. Tauluja käytettiin paljon opettajajohtoiseen työskentelyyn, missä yksi oppilas kerrallaan kävi taululla tekemässä jotain. Sen lisäksi näimme, miten opettaja välillä avasi jonkun kysymyksen niin, että oppilaat vastasivat siihen pareittain yhteisellä laitteellaan ja vastaukset näkyivät taululta kaikille. Smartista löytyy myös erilaisia yhteisöllisen työskentelyn tiloja.

Opettaja ja vuorossa oleva oppilas pelaavat muistipeliä Smart-taululla luokan edessä.


Lopuksi rehtori pyysi meitä muistelemaan omia kouluaikojamme: Mikä siinä oli hyvää? Mikä huonoa? Todennäköisesti mieleen tulee opettaja tai muut ihmiset, ei teknologia. Opettajien taidot tekevät opetuksesta hyvää tai huonoa - tekniikka on vai apuväline, hän päätti esityksensä. 

11.2.2020

Koulut kohtaavat jälleen!

Somevirta täyttyi viime lauantaina koulujen veso-päivistä. Minä pääsin tänä vuonna vetämään työpajoja Kuusamoon. Koulut kohtaavat jälleen! on siellä vuosittain järjestettävä esi- ja perusopetuksen työpajapäivä. Sen järjestää Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto.

Kokosin alle työpajojeni materiaalit ja tein ThingLinkillä esimerkin Kuusamon upeasta jääveistospuistosta. Arvioinnin työpajan kohdalla nostan esiin Kahootin uusimmat ominaisuudet.


TVT-tuettu arviointi -työpaja


Neljä opettajaa tutkii läppäreiltä Quizlet-peliä luokkahuoneessa. Ikkunoista näkyy luminen maisema.
Quizlet Live -peli käynnissä.
Kahoot sopii monen muun vastaavan työkalun tavoin sekä arvioinnin avuksi että osallistamaan oppijoita. Kahootiin on tullut useita muutoksia viimeisen puolen vuoden aikana (ks. elokuinen bloggaus). Uusin muutos on, että kyselyn voi nyt jakaa tehtäväksi eriaikaisesti suoraan selaimella, kun siihen aiemmin tarvittiin mobiilisovellus.

Eriaikaisia tehtäviä Kahoot kutsuu haasteiksi (Challenge). Tällöin opettaja avaa kyselyn määräajaksi ja vastaukset kertyvät opettajalle nähtäväksi. Tällaiset kyselyt toimivat sekä kotitehtävinä että oppitunnilla tehtyinä.

Haastetta luodessa opettaja määrittää sen aukioloajan, joka on pisimmillään neljä viikkoa (mobiilisovelluksella käynnistettynä kaksi viikkoa). Tuona aikana haasteeseen voi vastata maksutonta versiota käytettäessä korkeintaan 100 oppijaa. Opettaja ei voi vieläkään ottaa pois Kahootin ominaisuutta, että nopeudesta saa lisäpisteitä, mutta hän voi valita, että osaamista painotetaan enemmän ja nopeudesta vain vähän pisteitä. Opettaja voi myös vaikeuttaa vastausten kurkkimista vierustoverilta valitsemalla niin, että sekä kysymykset että vastausvaihtoehdot ovat kaikilla satunnaisessa järjestyksessä.

Työpajan alussa kokeilimme lyhyesti kolmea ilman kirjautumista toimivaa palvelua Bloochattia (viestit näkyvät 24 h ajan) sekä AnswerGarden- (voit edelleen täydentää sanapilveä arviointityökaluista) jaWordArt-sanapilviä. Muut kokeillut työkalut löytyvät tämän blogin sähköisten kokeiden sivulta, minkä diasarjan juuri päivitin. Sieltä löydät myös avoimia kyselyitä, jotta voit kokeilla vastaamista oppijan roolissa ennen kuin kirjaudut ja käytät niitä opettajan roolissa.


360-kuvat opetuksessa -työpaja


Kuusamoon on hankittu syksyllä 360-kameroita, joita voi varata koulun digitutorin kautta. Ne ovat uudempaa mallia kuin kamera, millä otin alle upotetun kuvan, joten laatu on parempi ja 360-videotkin onnistuvat hyvin. 

Työpajassa harjoiteltiin 360-kuvaamista ja kuvien hyödyntämisistä Thinglinkin ja Googlen palveluiden avulla. Virtuaalisen luokkaretken teimme El Capitanilla kiipeillen.

Löydät työpajan diat kolmesta mainitusta diasarjasta ja niiden uusin versio löytyy aina tämän blogin koulutusdiojen sivulta. Ensimmäisenä on aina diasarja, sen perässä esim. viimeisin bloggaukseni aiheesta.
  • ThingLink opetuksessa (esimerkki alla)
  • Google Expeditions ja Tour Creator
  • Virtuaalilasit ja 360-sisällöt opetuksessa


 Kuusamo Ice Park


Kuva on tehty ThingLink-sovelluksella, jonka peruskäyttö on opettajille maksutonta.