Bett2025 - matkavinkkejä ja matkakertomuksia

Bett-opetusteknologiamessut järjestetään Lontoossa 22.-24.1.2025. Tapahtuma kerää yli 30 000 osallistujia yli sadasta maasta ja mukana on perinteiseen tapaan satoja suomalaisia. 

Osallistun Bettiin 9. kertaa. Tämä on 12. vuosi, kun kerään yhteen keskeisiä linkkivinkkejä ja suomalaisten matkaraportteja. Päivittelen niitä alle pitkin alkuvuotta ja muutenkin kirjoitusta päivittelen. 

Bett-messuihin kuuluu laaja näyttelyalue ja monenlaisia esityksiä turvamiesten kanssa saapuvista julkisuuden henkilöistä opettaja-opiskelija-pareihin. Pääarenalle on toistaiseksi aina mahtunut mukaan, Pienempien salien esityksiin ei välttämättä mahdu mukaan, jos ei ole ajoissa jonossa. 

Messujen aikana palkitaan lukuisissa kategorioissa erilaisia sovelluksia ja laitteita. Tapahtumaan kuuluu myös runsaasti oheistapahtumia, kuten kouluvierailuita, kutsuvierasseminaareja ja ennakkoilmoittautumisen vaatineita tapahtumia messualueella, esimerkiksi TableTalk-pienryhmäkeskustelut, Tech User Labs -työpajat ja Connect@Bett-tapaamiset esittelijöiden kanssa.  

Moni suomalainen ja Suomessa toimiva yritys järjestää Bett-viikolla omia tapahtumia Lontoossa. Näistä pysyt parhaiten ajan tasalla liittymällä Suomalaiset BETT-messuilla Facebook-ryhmään ja tietysti myös kyseisten yritysten asiakasviestinnän avulla - sekä verkostoitumalla. BETT-perinteisiini on tähän asti kuulunut IlonaIT:n seminaari suomalaisille, mutta sitä ei tänä vuonna järjestetä. Sen sijaan osallistun keskiviikkona jo muutaman kerran pidettyyn ATEAn pohjoismaiseen seminaariin, joka kulkee nykyisin ATEAn Nordic Day -nimellä (tai laajemmin ATEAn EDU-viikko Lontoossa). Torstain ja perjantain olen messuilla ja alueen sulkeutuessa klo 18 suuntaan keskustaan syömään ja kokemuksia sulattelemaan. Olen reissussa yksin, joten todennäköisesti etsin perinteiseen tapaan seuraa em. Facebook-ryhmästä.

Vinkkejä Bett-messuille 

• Bett-messut Lontoossa -verkkosivu.
• Bett Global: X, Facebook, LinkedIn, Instagram ja YouTube.
• Suomalaiset BETT-messuilla -Facebook-ryhmä: käytännön vinkkejä, kimppakyytejä, kutsuja tapahtumiin, seuraa pitkille metromatkoille tai messupäivän jälkeisille illallisille, poimintoja tapahtuma-annista, opitun jakamista jne.
• Hashtageja: #Bett2025 ja #BettUK2025 sekä #BettUK. Suomalaisten #finnbett on jäänyt viime vuosina vähäiselle käytölle. 
• Ohjelmassa on esityksiä aamuvarhaisesta alkaen, mutta näyttelyalue avautuu päivittäin klo 10 (ks. aukioloajat). Ohjelmaan on syytä tutustua etukäteen ja merkata ainakin kiinnostavimmat muistiin tapahtuman mobiilisovellukseen: Bett Show: Android & iOS. Kirjautuminen s-postilla ja ilmoittautuessasi saamallasi numerolla.
• Isoimmilla messuständeillä pyörii tauotta tietoiskuja (ks. esim. Microsoft EDU Bett 2025 Guide, PDF-linkki ensimmäisessä tekstikappaleessa tai Googlen Bett-sivu). 
• ExCel-messukeskukseen pääsee kätevästi metrolla, esim. Custom House for ExCel -asemalle (ks. kulkuohjeet) tai messualueen itäpäätyyn DLR-juna-asemalle Prince Regent. Huomaa, että vuonna 2022 avattu metrolinja Elizabeth Line puuttuu vanhoista kartoista. Etukäteen kannattaa ladata Lontoon ja metron offline-reittiopas ja/tai kartta. Ja Google Mapsikin toimii offline, mutta muistaakseni alueen kartta tuli ladata etukäteen.
• ExCelissä on hyvä nettiyhteys. Vuosi sitten se löytyi nimellä "ExCeL free Wi-Fi". Lisätietoja messualueen palveluista löydät Excelin sivulta. Koska emme ole EU-alueella, mobiilidata on varsin arvokasta. Siksi messu- ja hotellialueiden ulkopuolella kannattaa viestiä tekstareilla. 
• Edellisten vuosien matkaraportit; 2012 & 2014 ja 2015 ja 2016 ja 2017 ja 2018 ja 2019 ja 2020 ja 2022  ja 2023 ja 2024.
  
  

Vinkkejä Lontooseen 

• Julkisilla voi kulkea Oyster Card -matkakortilla tai pankkikortin lähimaksulla. Ks. Milla Kontkasen kirjoitus Lontoon matkalipuista.
• UM.n matkustusilmoitus kannattaa tehdä. Se käy parissa minuutissa, jos on tallentanut edellisen matkansa pohjatiedot.
• Monessa paikassa kelpaa nykyisin vain korttimaksu.
• Musikaalilippuihin suosittelen teattereiden omaa TKTS-lippumyymälää Leicester Squarella tai netissä. Se myy edullisesti lippuja saman päivän näytöksiin. Myös moni näyttely  ja nähtävyys vaatii lipun ostamista viimeistään edellisenä päivänä. Ks. viime vuoden koontini kulttuuritarjonnasta.

Suomalaisten matkakertomukset

Poimin tähän Suomalaiset BETT-messuilla -ryhmään jaettujen matkakertomusten linkit ja etsin lisää somesta. Voit myös jakaa linkkisi suoraan minulle. Kiitos, jos linkität tämän koonnin omaan matkaraporttiisi! 

•  
•  
•  
•  
•  

Tällaisen kuvan voi luoda Bettin verkkosivulla. Töitä teen pääosin freelancerina ja TAMKissa. Tampereen korkeakouluyhteisö kääntyi nimilappuun Tampereen yliopistoksi, mutta kyllä minä sinnekin olen tänä keväänä sopinut töitä tekeväni, vaikka edellinen työsuhde sinne päättyikin vuoden vaihteeseen. 

Työvuosi 2024

Taas on perinteisen työvuosikoonnin aika. Olen reilun kymmenen vuoden ajan koonnut yhteen kokemuksia ja tunnuslukuja työvuosistani ja toiminnastani verkossa. Aika paljon minulta myös työstäni kysellään, joten kiinnostuneille alla pidempi teksti ja muille infograafin tiivistys.

The infographic in English. Tällaiset Adobe Expressillä tehdyt kuvat kääntyvät sovelluksella nykyisin yhdellä klikkauksella toiselle kielelle. Toki konekäännökset on aina syytä tarkistaa ja ne vaativat korjaamista, mutta ilman tuota toimintoa tuskin olisin tätä tullut edes kääntäneeksi. 

Alla on kerrottu tietoja näiden lukujen takaa, mm. suosituimmat bloggaukset, diasarjat ja videot.

Työtehtävät, työnantajat ja töiden tilaajat

Syksystä 2023 alkaen tekoäly on ollut kysytyin koulutusteemani. Tekoälysovelluksista olen tällä hetkellä ihastunut Napkiniin ja NotebookLM:ään (linkeistä löydät niistä bloggaukset). Muita teemoja olivat mm. vuorovaikutus ja sen työkalut, verkkosisältöjen ja oppimateriaalien luominen, avoin jakaminen, sähköiset kyselyt ja XR-teemat. Näihin liittyvinä työkaluina käytin mm. seuraavia: Answergarden, WordArt, Padlet, Flinga, ClassroomScreen, Adobe Express, Canva, Powtoon, YouTube, Blooket, Quizizz, Microsoft Teams, LinkedIn, ThingLink, HaloAR, H5P, Moodle, Teams ja Zoom. Tekoäly kuuluu jo jollain tavalla osaksi kaikkea digipedagogiikan koulutusta ja verkon sovellusten opettelua. 

Kouluttamisen ohella työhöni kuuluu satunnaisesti konsultointityyppistä työtä kuten H5P-sisältöjen luomisessa avustamista ja projektien myötä koulutusten markkinointia ja vähäisessä määrin muuta projektityötä. Jatkoin ITK-konferenssin suunnitteluryhmän jäsenenä ja Pirkanmaan Osakkeen lukioiden ainetiimien koordinaattorina (ks. ainetiimien vuosi 2024).

Tein töitä kaikkiaan 50 eri taholle, mutta varsinaisia tilaajia oli paljon enemmän, esim. Tampereen korkeakouluyhteisössä työskentelin kolmessa yliopiston ja kuudessa TAMKin projektissa. Kaikkiaan tilaajista noin viidennes oli korkea-asteen oppilaitoksia, ja melkein kaikki muut muita opetusalan toimijoita (perusaste, toinen aste ja vapaa sivistystyö). Opetus- ja ohjausalan lisäksi koulutin kirjastojen, yhdistysten ja julkishallinnon väkeä. Joukossa on myös muutama yritys, joskin niidenkin kautta tarjotut koulutukset oli suunnattu opetushenkilöstölle. Englanniksi pidin kolme koulutusta, ne löydät In English -sivultani. Listauksessa ovat aiempien vuosien mukaan mukana myös pari talkootyönä tehtyä työkeikkaa. Lisäksi kuulun ITK-konferenssin suunnitteluryhmään ja olen mukana H5P Ambassador-ohjelmassa. Microsoftin MIEE-verkostosta jättäydyin kesällä sivuun.

Minulla oli vuoden aikana kaksi pidempää työsuhdetta: TAMKissa olen työskennellyt vuodesta 2016 asti pääosin täydennyskoulutusprojektien parissa. Olen listannut kaikki projektit rahoittajien mukaan aiempien koulutusten blogisivuille. Tampereen yliopistolla vastasin Kirjastot, digitaalisuus ja uudet toimintaympäristöt 25 op -koulutuksen ohjaus- ja digitaitojen osuuden kahdesta toteutuksesta. Lisäksi vedin muutaman yksittäisen webinaarin. 

Etänä, lähinä ja konferensseissa

• 68 % koulutuksista oli etänä, yleensä Zoomin tai Teamsin kautta. 
• 32 % koulutuksista pidettiin lähinä. Matkapäiviä Tampereen ulkopuolelle kertyi 24, sisältäen 12 yöpymistä. Pisin oli reissu Lontoon BETT-messuille. Yhdistin reissuun myös vähän lomaa. Vuoden toinen ulkomaanmatka oli kesälomareissu Pärnuun.
• Kun hyvin pääsin kulkemaan julkisilla, käytin niitä. Eniten junaa, mutta myös bussia ja kaupunkifillaria omani lisäksi Vuoden ainoat lennot olivat Lontoon BETT-messuille. VR:n koonnin mukaan tein 19 matkaa, mikä tarkoittaa 3611 kilometriä ja lähes 35 tuntia. 
  
• Lähikoulutuksia oli Pirkanmaalla (Tampere, Kangasala, Mänttä), Varsinais-Suomessa (Turku, Naantali ja Maarianhaminan risteily) ja seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Hämeenlinna, Janakkala, Seinäjoki, Kuopio, Lahti, Iitti, Pornainen ja Leppävirta. 
• Omista osallistumisista webinaareihin en ole pitänyt kirjaa mutta kyllä varmaan hyvinkin viikoittain niihin osallistun ja katson paljon myös tallenteita. Molempia päivittelen webinaarit-sivulle. ITK ja Lontoon BETT-opetusteknologia-messut ovat pitkään olleet suosikkini opetusalan tapahtumien listalla ja molempiin osallistun myös alkavana vuonna. ITK- ja muutkin konferenssiesitykseni löydät aiempien koulutusten sivulta. BETTissä olen ollut vain osallistujana. Kokoan vuosittain yhteen suomalaisten matkakertomukset, ks. 2024 ja 2025 koonti 
  
  

Tietoja infograafin sovellusten takaa

Julkaisin 20 blogikirjoitusta. Tämä oli viides perättäinen vuosi, kun 100 000 vuosittaisen lukijan raja ylittyi. Kuluneen vuoden kärki oli 1) sanapilvibloggaus (2020), 2) H5P-sivu, 3) ohjeiden sivu, 4) kuvakortti-bloggaus (2020) ja 5) tekoälysivu. Kuluneena vuonna julkaistuista kirjoituksista luetuimpien kärkeen nousivat 8) Tekoälysovelluksia oppimateriaalien tekijöille, 10) Kolme tekoälysovellusta: Mizou, TurboScribe ja Vidnoz, 13) Napkin visualisoi tekstisi ja 14) Tekoäly loi laulun blogistani.

Blogia enemmän kävijöitä on vuosien varrella ollut vain tiedostojenjakopalveluissa SlideShare ja SpeakerDeck, minne jaettuja diasarjoja on katsottu 1,5 miljoonaan kertaa. Vime aikojen kärjessä ovat olleet SpeakerDeckin 1) H5P-työkalut, 2) sanapilvet, 3) kirjautumatta toimivat sovellukset, 4) sähköiset kyselyt sekä jaetulla 5. sijalla ruudunkaappausvideot ja Flip-videochat (ks. linkit ohjeiden sivulla).

Kymmeniä Padlet-muistitaulujani on katsottu arviolta 40 000 kertaa vuodessa, kärjessä varmastikin edelleen Tekoälyn linkkivinkit. ThingLink kuuluu edelleen suosikkeihini, mutta koska siitä ei enää ole tarjolla opettajille maksutonta lisenssiä, en ole voinut käyttää sitä aiempien vuosien tapaan. Omia materiaaleja sillä edelleen teen ja monia sisältöjä päivitän. Harvakseltaan pääsen sitä kouluttamaankin.

Tämän vuoden katsotuin videoni oli Miten lataan videoita YouTubeen? Perusteet ovat ennallaan, vaikka jotain muutoksia YouTubeen on kolmen vuoden aikana tehty. Olen useampaan kertaan päivitellyt ohjeita YouTube-bloggaukseen. Toiseksi katsotuin video oli Padlet-ohje 2024. Padlet-muistitauluihin tuli viime vuonna yli 200 uutta ominaisuutta! Seuraavilla sijoilla olivat Microsoft 365 -vinkkien soittolistan monet videot.

Kuusi somen sovellusta

Tärkeimmät ammatilliset viestit kuten blogipostaukseni jaan lähes poikkeuksetta kuuteen alla mainittuun sovellukseen ja usein myös tarinana Instagramiin ja Facebookiin. Vapaa-aikaan liittyviä viestejä tulee nykyisin jaettua lähinnä Facebookiin ja Instagramiin. Voit liittyä kaverikseni tai seurata minua Facebookissa. Seuraamisen etuna on, että näet vain julkiset viestini eli lähinnä työhöni liittyvät. Minä näen sinusta vain julkiset tietosi. Liity rohkeasti myös LinkedIn-verkostooni - ja toki seuraaminenkin on mahdollista. Instragram-tilini ja kolme mainittua pikaviestisovellustani ovat täysin julkisia.

Facebook: Tärkeimmäksi sosiaalisen median kanavaksi nostan Facebookin ammatilliset ryhmät. Niiden tarjoamat kymmenet tiettyyn asiaan keskittyvät somekuplat ovat vaikka vertaansa. Niissä tiedotetaan ajankohtaisista asioista, jaetaan kokemuksia, kysellään kokemuksia ja annetaan vertaistukea. 

LinkedIn pääsee hopealle. Siellä on paljon hyödyllistä ja se keskittyy ammatillisiin asioihin, mutta sieltä puuttuu Facebookin vertaistuki ja lukuisat aktiiviset ja hyödylliset jopa vain yhteen teemaan tai sovellukseen keskittyneet ryhmät. Tein Cleve.ai-sivulla koonnin vuodestani 2024. Sen mukaa julkaisin 75 viestiä, jotka saivat 107 kommenttia ja 2641 reaktiota. Huippujulkaisujani olivat ITK:n hattuselfie, Tampereen yliopiston kirjastoalan koulutuksen työsuhde touko-joulukuussa ja viesti siitä, miten 10 vuotta kestänyt päätoiminen ura freelancerina alkoi. 

Instagram roikkuu mukana ja siellä minulla on sekaisin työtä ja vapaa-aikaa. Käytän sitä tiedottamiseen ja kuulumisten jakamiseen, mutta siellä ei tule paljoa keskusteltua, vaan se näyttäytyy minulle enemmän kuvakuulumisten kautta ja pikaisten kommenttien kanavana. Intoa vähentää se, että niin moni jakaa samat sisällöt sinne ja enemmän keskustelua herättävään Facebookiin. 

Viestipalvelu X (entinen Twitter) on yhä surkeammassa jamassa Elon Muskin epäeettisen toiminnan myötä. Tästä huolimatta se roikkuu vielä mukana. Keskustelua siellä ei enää paljoakaan ole, mutta viestit edelleen tavoittavat muita käyttäjiä. 

Threadsin ja BlueSkyn otin käyttöön reilu vuosi sitten. Huomaan haikailevani menneeseen, jolloin oli FB, LI ja Twitter). Kun nyt tilalla on kolme pikaviestintä, aika ei vain riitä kaikkiin, joten tuuttaan kaikkiin melkein samat viestit, mutta vuorovaikutus on vähäistä. Ehkä pitäisi keskittyä vain yhteen. Metan Threads vaikuttaa parhaalta ja aktiiviselta ja siellä vaikuttaa olevan hyvä henki.

Täältä näet aiempia koonteja työvuosistani: vuosi 2023 ja vuosi 2022. Jälkimmäisen lopusta löydät aiemmatkin vuodet. 

Arvotaan seuraava nimi

Onnenpyörän asetusten valinnat ovat
englanninkieliset, mutta erittäin selkeät.

Verkossa on suuri määrä erilaisia onnenpyöriä, joskin suurin osa on täynnä mainoksia. Aiempi blogijulkaisu Jako pareihin tai pienryhmiin (2023) tarjoaa ideoita ja sovelluksia nimen tai istumajärjestyksen arpomiseen. Pyöritä idea kieltenopetukseen (2018) -kirjoitus esittelee toisenlaisen käyttötavan onnenpyörille. Vastaavia sovelluksia olen koonnut mm. Ilman kirjautumista toimivia sovelluksia -diasarjaan, joka kaipaisi jo päivittämistä. 

Joko tunnet suomalaisen, maksuttoman ja mainoksettoman onnenpyörän, joka ei edellytä kirjautumista? Se ei myöskään tallenna nimiä tai muita tietoja, ellet itse halua jakaa onnenpyörää sisältöineen. Kokeile sitä Wheel of names -linkistä tai alle upotettuna. Onnenpyörän tarjoaa Mikko Haapasen yritys, joka myy palvelua, jonka avulla voi arpoa koululuokan istumajärjestyksen. Voit lukea lisää Seating Chart Makerin-verkkosivulta.

Usein näitä onnenpyöriä mainostetaan niin, että niiden avulla voidaan arpoa opiskelijoiden nimiä läksykuulustelun aikana, mutta ne käyvät moneen muuhunkin. Niiden avulla voi myös arpoa esitysjärjestyksen tai pienryhmät. Niihin voi nimien sijaan lisätä sanastoa, käsitteitä tai muuta opiskeltavaa sisältöä, jota käsitellään pienryhmissä. Onnenpyörän ei siis tarvitse olla vain opettajan työkalu, vaan oppijat voivat käyttää opettajan linkillä jakamaa tai tehdä omia.

Uskallatko arpoa itsellesi uudenvuodenlupauksen?

Lupaa käyttää arpomaasi sovellusta työssäsi tai luo sillä materiaalia - tai laita oppijat töihin, jos GDPR sen mahdollistaa. Jos arvot itsellesi tutun sovelluksen, kokeile uudestaan. Ohjeet löydät luonnollisesti tästä blogista, linkkasin ohjeet onnenpyörän alle,

Bonus-tehtävänä kokeneille digipedagogeille on osallistuminen Second Annual H5P Awards -kilpailuun, joka on nyt avoin kaikille H5P:n käyttäjille. Upeita H5P:llä luotuja sisältöjä voi jättää tammikuun 2025 ajan. Voittajat julkistetaan maaliskuun alussa. Lue lisää englanniksi ja katso edellisen kilpailun voittajat. - Tai tutustu H5P-sivuni ohjeisiin ja esimerkkeihin.

Full view

Ohjeet onnenpyörän sovelluksiin

• Adobe Express: Animoi hahmo (ks. myös laajemmat Express-ohjeet)
• Powtoon-animaatio
• Blooket-kysely (kultajahti on hyvä vaihtoehto ensimmäiseen kokeiluun)
• Quizizz-kysely
• Sanapilvi
• ChatBot esim. Mizou
• Napkin
• NotebookLM
• Tekoälyllä oppimateriaaleja 
• LinkedIn: Laita oma LI-profiilisi kuntoon ja jaa sinne joku muillekin hyödyllinen idea, sovellus tai materiaali. Vanhempia oppijoita kannattaa kannustaa luomaan sinne oma profiili ja verkostoitumaan jo opiskeluaikana. 

Opi lisää

Täältä blogista löydät valtavasti lisää vinkkejä, ohjeita ja esimerkkejä digipeda- ja tekoälyteemoista. Suurin osa koulutuksistani on tilauskoulutuksia, joita kalenteriin vielä hyvin mahtuu, etenkin hiihtolomien jälkeiseen aikaan. Tervetuloa-sivulta löytyy jo kevätkauden avointakin koulutustarjontaa.

NotebookLM luo podcasteja omista materiaaleista

Voi Luoja! Mitä ihmettä oletkaan antanut meidän ihmisten keksiä? Tekoäly yllättää jatkuvasti. Googlen NotebookLM on ollut minulle tämän syksyn järisyttävin tekoälykokemus. Ja samalla en voi kuin rukoilla, että me ihmiset käyttäisimme hurjalla vauhdilla kehittyvää tekoälyä hyvään, emme toistemme ja tämän pallon tuhoamiseen.

Löysin sovelluksen jo syyskuussa, kun audioyhteenveto- eli podcast-toiminto julkaistiin. Syksyn aikana experimental-vaihe on jätetty taakse. Lokakuusta alkaen on voinut ohjeistaa millaisia audioyhteenvetoja haluaa sovelluksen tekevän. Nyt sovellus on tullut saataville Google Workspace -ympäristöönkin. Myös ensimmäisten Plus-lisenssien hinnat on julkaistu. Alla kerron tulevistakin uudistuksista.

Näin se toimii

Tein ensimmäisen kokeilun syöttämällä aineistoksi tiedoston, missä oli blogipostaukseni noin vuoden ajalta. Noin minuutissa sain 63 sivusta suomenkielisestä tekstistä englanninkielisen energisen audioyhteenvedon (10 min). Tällaisen yhteenvedon olen nyt tehnyt mm. viidestä edellisestä blogijulkaisusta. 

Sovelluksen ikäraja on 18 vuotta, kuten suuressa osassa tekoälysovelluksia. Kirjauduttuasi voit luoda tällä hetkellä maksutta sata muistikirjaa ja niistä jokaiseen saat lähteeksi 50 dokumenttia. Niistä jokainen voi sisältää 500 000 sanaa ja tiedostoiksi käy esim. PDF, tekstitetty julkinen YouTube-video, teksti tai linkki tekstiin, MP3, WAV, Google Docs ja Slides. Sovellus kehottaa välttämään lähteitä, joihin sinulla ei ole oikeuksia. Se myös kertoo, ettei se käytä lataamiasi lähteitä tai luomaasi sisältöä mallin kouluttamiseen.

Seuraavaksi tekoäly tekee lähteistäsi tiivistykset. Voit myös lisätä omia muistiinpanoja ja halutessasi lisätä ne lähteiksi. Tämän jälkeen voit chattailla muistikirjan kanssa lähteidesi pohjalta. Se onnistuu myös suomeksi. Anne Rongas totesi Opeblogin historiasta tekoälyllä poimittua -kirjoituksessaan ja syötettyään NotebookLM:lle koko bloginsa sisällön, että "voin nyt jutella oman blogini kanssa ja tarkistaa, olenko edelleen itseni kanssa samaa mieltä". Kyllä minä Annen tutun ajatusmaailman myös hänen jakamastaan podcastista tunnistin.

Muistikirjoista voi luoda podcastien ohella myös UKK-koonnin, sisällysluettelon, aikajanan, koepaketin ja tietopaketin. Jonkin verran näitäkin testailin, mutta innostuin eniten podcasteista, jotka yleensä onnistuvat varsin hyvin. Kahdesti olen pyytänyt uutta podcastia: toisella kertaa en ollut tyytyväinen sisällön painotuksiin, toisella kertaa podcastista tuli liian pitkä. Podcastit luodaan muistikirjan lähteiden pohjalta, toistaiseksi vain englanniksi. Niitä voi luoda maksutta päivittäin kolme ja keskusteluita 50. Voit lukea lisää Googlen englanninkielisistä ohjeista.

Uudistuksia tulossa

Joulukuun puolivälissä 2024 tiedotettiin, että käyttöliittymän ulkoasu on uudistumassa, joten yksityiskohtaisia ohjeita ei nyt kannata jakaa. Näkymä tullaan järjestämään kolmeen osaan: lähteisiin, keskusteluun ja studioon, jossa voit luoda uusia sisältöjä muistikirjan aineistoista. Uutena on tulossa myös mahdollisuus liittyä podcasteihin keskustelijaksi. Tai muuten vain jutella ääneen aineiston kanssa tekoälytutorin tavoin.

Plus-lisenssi tuo paremman tietoturvan ja -suojan sekä enemmän muistikirjoja ja tilaa lähteiden lataamiseen. Sen avulla voit jakaa muistikirjoja tai ainoastaan niiden keskustelumahdollisuuden. Voit myös määritellä keskustelijan tyylin ja vastausten pituuden. Saat myös analytiikkaa muistikirjan käytöstä.

Omia kokemuksia ja ideoita

Onhan tämä pari vuotta tekoälyn parissa yllättänyt monesti. Olihan se hurjaa kuunnella ensimmäisiä podcasteja. Alkuun vain hämmästelin ja kokemuksen myötä löysin jo muutamia erilaisia käyttötapoja. 

• Toisten reflektiot ja tulkinnat laajentavat omaakin ymmärrystä: Kun oppija reflektoi oppimaansa esimerkiksi webinaarin päätteeksi, ohjaustuokiossa tai oppimispäiväkirjassa, toimii se samalla palautteena opettajalle. Se auttaa oppijoiden tuntemisessa ja sitten opintojakson sisältöjen paremmassa kohdistamisessa kohderyhmälle. Kun tekoäly käsittelee sinun tuottamaa aineistoa, sekin löytää parhaimmillaan jonkun uuden tulkinnan tai näkökulman tai yhdistelee asioita jotenkin uudella tavalla. Näin toisen henkilön tai tekoälyn tulkinta voi parhaimmillaan laajentaa omaakin ymmärrystä.
• Minulla on Tampereen yliopistolla käynnissä kirjastoalan täydennyskoulutus. Kaikki webinaarit ovat iltaisin klo 18-20. Tulin kerran pitäneeksi yhden varsin teoreettisen ja aivan liikaa yksinpuhelua sisältäneen luennon ryhmän fasilitoinnista. Kaikki oma tekeminen jäi odottamaan seuraavaan webinaariin, missä harjoittelimme aiheeseen liittyviä työkaluja. Niinpä keksin, että teen sisällöistä audioyhteenvedon. Kätevintä olisi ollut tehdä se tallenteen tekstityksestä, mutta kun en ollut kysynyt tähän osallistujien lupaa, tein yhteenvedon PDF:nä jaetusta fasilitoinnin diasarjasta. Voit kuunnella yhteenvedon tästä (13 min). Tämä on yksi tapa opettajalle tarjota tiivistyksiä tai miksei johdantoakin opiskeltavasta asiasta.
• Syötin muistikirjaan blogini sisällöt reilun vuoden ajalta ja kysyin ehdotuksia ITK-konferenssiin tarjottaviksi esityksiksi. Ehdotukset olivat hyvin samankaltaisia, mitä itsekin olin ajatellut.
• Olen pitänyt tänä syksynä kolme koulutusta englanniksi. Blogissani on kyllä englanninkielinen sivu, mutta on ollut kiva mainita myös, että uusimmat blogijulkaisut löytyvät englanninkielisinä podcasteina. Toki blogitekstien kääntämiseenkin on lukuisia sovelluksia, mutta kaikki eivät niitä tunne. Oletko huomannut, että Google Lens löytyy Chrome-selaimesta, kun klikkaa osoiteriviä? Se osaa mm. kääntää tai lukea tekstiä, myös kuvista. 
• Pian tulossa oleva uudistus, mikä mahdollistaa käyttäjien osallistumiseen keskusteluihin vie sovelluksen opetuskäytön aivan uudelle tasolle. Plus-sovelluksella opettaja voi ladata esimerkiksi kurssin kaikki materiaalit yhteen muistikirjaan ja antaa sitten oppijoiden keskustella aineistojen kanssa. 
• Ihan kaikki ei ole onnistut. Latasin sovellukseen koko blogini sisällön (410 kirjoitusta ja 15 sivua) ja pyysin podcastia digipedagogiikan trendeistä. En saanut hyvää podcastia enkä ollut tyytyväinen aikajanaankaan. Mainittakoon silti, että kun aiemmin olen todennut, ettei tekoäly osaa jotain, myöhemmin olen ymmärtänyt sen johtuneeen omasta taidostani luoda kehotteita. Tällaisen ohjeen annoin: "Luo syväluotaava keskustelu Matleenan blogin julkaisuista vuosien varrella. Nosta esiin digipedagogiikan trendejä, joita ovat olleet mm. mobiilioppiminen, avoin jakaminen, oppijoiden aktivointi ja osallistaminen, mihin paneuduttiin etenkin pandemian aikana, sekä viime vuosina generatiivinen tekoäly. Reilun 10 vuoden aikana on tullut tarjolle runsaasti hyviä verkon sovelluksia niin oppijoiden kun oppijoiden käyttöönkin. Blogeista ja wikeistä siirryttiin sosiaaliseen mediaa ja sitten erilaisiin verkkosisältöjen luomisen sovelluksiin, kuten ThingLink, H5P-työkalut ja Adobe Express." 

Löydät NotebookLM:n tekemät podcastini YouTube-soittolistalta AI-generated podcasts of Matleena Laakso's materials. Ne voi hyvin ottaa mukaan päiväkävelylle, sillä muuta katsottavaa videoissa ei ole kuin alussa muutama lause taustatiedoksi suomeksi ja englanniksi. Videoiden kuvauksista löydät mm. podcastien teemoihin liittyvät linkit. Videot on tekstitetty englanniksi eli voit valita konekäännöksen eri kielille. Videoiden tekstityksen laatu vaihtelee. Osa on tehty YouTuben työkaluilla, osa paremmalla TurboScribellä (lue lisää aiemmasta bloggauksesta). Kaikkia olen ainakin pikaisesti korjannut lähinnä erisnimien osalta, mutta yhdenkään tekstitystä tai käännöstä ei ole huolellisesti tekoälyn jäljiltä korjannut.  

Kuva on tehty Adobe Expressillä.

Näiden kokemusten myötä kiitän kaikkia teitä lukijoita kuluneesta vuodesta sekä runsaasta ja lämmittävästä palautteesta, jota olen teiltä pitkin vuotta saanut. Toivotan onnellista joulun aikaa ja jatketaan ensi vuonna! 

Tammikuussa teen perinteisen koonnin kuluneesta työvuodestani. Lisäksi kokoan 12. kertaa yhteen suomalaisten matkakertomukset Lontoon BETT-opetusteknologiamessuilta 22.-24.1. (ks. BETT 2024), minne osallistun jo yhdeksättä kertaa. 

Suunnitelmissa on myös koota alkuvuodesta yhteen muutoksia verkon eri sovelluksissa.

Napkin visualisoi tekstisi

You can listen to this blog post as an AI-generated podcast: Napkin app turns your text into visuals (9 min). The podcast was created using Google NotebookLM AI. It has used the text and video below as a source material.

Tämän syksyn suurimmat WAU-elämykset tekoäly on tarjonnut minulle Napkin ja NotebookLM-sovellusten myötä. Notebookilla olen jo tehnyt monta englanninkielistä podcastia omista materiaaleista. Löydät ne AI-podcasts from Matleena Laakso's materials -soittolistalta. 

Napkin-sovelluksen löysin marraskuun alussa Suomen eOppimiskeskus ry:n virtuaalisilta aamukahveilta, missä Lauri Ylä-Jussila löytöään esitteli. Siitä asti olen tästä kokemusta kerännyt, tätä monissa tekoälykoulutuksissa esitellyt ja yrittänyt löytää aikaa tähän blogikirjoitukseen. Edellistä bloggausta kirjoittaessani en tätä vielä tuntenut, vaikka sen teemana oli Oppimisprosessin visualisointi.

Napkin on vielä beta-vaiheessa ja kaikille maksuton. Toistaiseksi kirjautuminen onnistuu Google-tunnuksin ja sähköpostilla (lausetta täydennetty julkaisuviikolla). Suosittelen ottamaan Professional Plan -lisenssin, niin saat kaikki herkut käyttöösi. Kun maksullinen lisenssi aikanaan julkaistaan, voit vaihtaa maksuttomaan. Käyttöehtojen mukaan saat julkaista ja käyttää luomaasi sisältöä, myös kaupallisesti. Ehkä on paikallaan muistuttaa, että mitään salaista tai henkilötietoja ei näihin verkon maksuttomiin pilvipalveluihin ole syytä viedä. Käyttöehdot voivat vielä muuttua ja organisaatiolisenssin myötä tullee tietoturvaankin lisää suojaa.

Sovelluksella voi visualisoida tekstiä kahdella tavalla: generoimalla tekstiä tekoälyllä ja sitten visualisoimalla sen tai tuomalla sinne omaa tekstiä visualisoitavaksi. Olen itse innostunut etenkin jälkimmäisestä. Kun olen jo jonkun asian miettinyt ja tiivistänyt listaukseksi, Napkin aika kivasti sen visualisoi. Näin saa hyvään pohjan, joka on toki aina vaatinut myös omaa muokkaamista etenkin tekstin osalta. Olen käyttänyt tätä toistaiseksi lähinnä paljon tekstiä sisältävien diojen visualisointiin. Luodut kuvat saa talteen eri tiedostomuodoissa ja niitä voi jakaa myös linkin avulla muille katsottavaksi, kommentoitavaksi tai muokattavaksi. 

Jo tällainen käyttö on hyödyllistä, mutta erityisesti minua kiehtoo tässä ja NotebookLM:n podcasteissa se, miten tekoäly muokkaa ja tulkitsee minun omia tekstejä tai muita materiaaleja. Parhaimmillaan tekoälyn tulkinnat ovat auttaneet minua oivaltamaan jonkun uuden näkökulman esillä olleeseen teemaan. 

Alla näytän Napkinin toimintaa videolla (7:55 min, tekstitetty). Videon alla on kolme sovelluksella tehtyä kuvaa tekoälyyn liittyen. Napkin ei tarjoa tekstivasteita, vaan ne pitäisi tehdä itse. Kuvissa on melko paljon tekstiä, noin 10 elementtiä jokaisessa, joten ihan kerralla niitä ei saa kopioitua. Nyt jätän tekstivasteet poikkeuksellisesti tekemättä, mutta pyynnöstä voin ne myöhemmin lisätä.