12.4.2019

Kohtion kohtaamisia

Konferenssin esiintyjät
 saivat gerberat.
Hämeen kesäyliopisto järjesti loppuviikosta ensimmäisen Kohtio-konferenssin Verkatehtaalla. Puitteet olivat hienot ja itse esitykset elokuvateatterin saleissa. Muutama esiintyjä hehkuttikin, että harvoin on omia tuotoksia päässyt niin isolta ja hienolta screeniltä esittämään. Tommi Natri - kiitos Digiosalliseksi-hankkeelle tekemästäsi Kiipulan videosta, se sai arvoisensa puitteet!

Alla kirjoitan ensin muutaman ajatuksen Kohtiosta, sitten jaan Wakelet-koontini tapahtuman suosituimmista tviiteistä ja seuraamieni esitysten muistiinpanoista. Lopuksi jaan minun ja Minna Seppälän esityksen diat sekä listan esityksessämme mainituista ja osin kokeilluistakin sovelluksista.


 Mikä Kohtio?


Hämeen kesäyliopisto irtautui ITK-konferenssin järjestelyistä ja päätti järjestää oman opetusteknologia-konferenssin samassa kaupungissa ja vain muutaman viikon erolla ITK-konferenssiin. Ero ei ollut sopuisa ja monenlaisia huhuja on ollut liikkeellä. Anne Rongas avasi tilanteen kuvioita lokakuisessa kirjoituksessaan: Mitä kävi? – tapaus ITK-ystävät Facebookissa.

Kolme viikkoa sitten järjestetty 30. ITK-konferenssi osoitti selkeästi, että se voi hyvin ja perinne jatkuu innokkaan yhteisön kantamana neljännelle vuosikymmenelle. Tänään oli aika antaa mahdollisuus Kohtiolle. Koskaan aiemmin ei niin moni ole pyytänyt raportoimaan, millainen itse tapahtuma on. Kankeasti käynnistyneen alun jälkeen uteliaisuuttakin oli siis ilmassa.

Osallistuin konferenssiin vain perjantaina. Olin varautunut kahteen päivää, kun tapahtumaa markkinointiin esiintyjille ilmaisena. Kun ilmoittautuessa kävi ilmi, että maksuttomuus koski vain esityspäivää, peruin majoituksen ja sovin torstaille muita töitä. Perjantai oli antoisa päivä. Osallistujamäärä ei ollut konferenssiksi kovin suuri, mutta toisaalta se yhdessä tavanomaista pidempien esitysaikojen (45 min) kanssa edisti hyvin vuorovaikutusta. Useissa esityksissä onnistuttiin käymään hyvää keskustelua joko esityksen aikana tai jälkeen - ja siihen oli aikaa.

Perjantaina ohjelmassa oli kestosta riippuen 3-5 perättäistä esitystä tai työpajaa sekä päätösluento. Esitykset alkoivat tasatunnein, mikä toimi hyvin, vaikka pikainen lounas ja kahvi aiheuttivatkin myöhästymisiä ja vähensivät verkostoitumisaikaa. Kulunut viikkoni on ollut todella kiireinen ja tutustuin ohjelmaan vasta menomatkalla junassa. Vasta illalla kotona huomasin, että perjantaina esillä olisi ollut seitsemän posteria ja kolme esittelypistettäkin. Ne sijaitsivat erillään elokuvateatterin esitystiloista, joten en niitä huomannut.

Osallistujissa oli ymmärtääkseni runsaasti Hämeenlinnan seudun opettajia ja ainakin omassa ammatillisen puolen esityksessämme pääosa oli perusasteelta, joten vähän lennosta muutimme painopisteitä. Tuttuja ja somessakin aktiivisista digikouluttajia oli lähinnä esiintyjäkaartissa. Kun ITK kerää väkeä laajasti koko maasta ja mukana on opettajien lisäksi runsaasti mm. opetusalan hankeväkeä, hallintoa, täydennyskouluttajia ja yrittäjiä, sitä porukkaa Kohtio ei vielä ollut hyvin tavoittanut.

Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, joten nyt voi vain toivoa, että Kohtio löytää tapahtumakentästä oman kolonsa. ITK:n kilpailijaksi siitä ei ole, mutta omaa brändiä vahvistamalla ja tuomalla tarjontaan jotain uutta, se voi hyvinkin tulevina vuosina ansaita paikkansa.

Kannattiko osallistua? Kyllä kannatti. Päivästä jäi rauhallinen ja hyvä olo. Ei ollut kamalaa kiirettä nähdä kaikkea mahdollista, kun rinnakkaista ohjelmaa ei ollut niin runsaasti. Ja toisaalta vähän pidemmät esitykset mahdollistivat perusteellisemman tutustumisen teemoihin.


#Kohtio2019 Twitterissä


Viime päivinä 89 Twitter-käyttäjää on julkaissut 285 tviittiä tunnuksella #Kohtio2019. Lisää on tullut vielä tätä kirjoittaessani ja varmasti myös ensi viikolla opittua reklektoitaessa. Julkaisen silti nyt tuoreeltaan Wakeletilla tekemäni koonnin suosituimmista tviiteistä, kuten tein myös ITK-konferenssin jälkeen (ks. ITK Twitterissä). Voit lukea Kohtion tviittien koonnin suoraan Wakeletista tai alle upotettuna.


Vinkkejä erityistä tukea tarvitsevien digiosallisuuteen


Esittelin Minna Seppälän kanssa jo päättyneen ja TAMKin koordinoiman Digiosalliseksi-hankkeen tuloksia ja kokemuksia (ks. kuvaus konfernssin sivulla). Kokoan alle sovellukset, joista osan vain mainitsimme, osaa esittelimme tarkemmin.

Tämä on samalla viimeinen bloggaukseni vuoden vaihteessa päättyneestä Digiosalliseksi-hankkeesta. Tein siitä koontia jouluiseen julkaisuun, mistä löydät mm. hankkeen tärkeät linkit. Monenlaista oppia minulle hankkeesta jäi ja erityisesti iloitsen kohtaamisista. Monet yhteistyösuhteet jatkuvat uusissa ympyröissä ja uusissa hankkeissa, joko heti perään tai joskus tulevina vuosina.  

11.4.2019

Uudistus selkeytti ThingLink-sovellusta

ThingLink on suomalais-amerikkalainen palvelu interaktiivisten sisältöjen luomiseen ja katsomiseen. Sillä on runsaasti oppilaitoskäyttäjiä ja se sopii niin opettajien kuin oppijoidenkin työkaluksi. Yritykset hyödyntävät ThingLinkiä etenkin markkinoinnissa ja uusien työntekijöiden perehdytyksessä.

ThingLink on uudistanut editorinsa ja se on nyt huomattavasti aiempaa selkeämpi ja helpompi käyttää, sekä selaimella että mobiilisovellluksella (Android, iOS). Mielestäni parhaita ominaisuuksia uudessa editorissa ovat:

  • Videot ja 360-sisällöt kuuluvat nyt maksuttomaan opettajatiliin.
  • 360-kuvista tehtyjä virtuaalimatkoja eli toureja on nyt helppo tehdä. Uudistusten myötä ThingLink on erittäin kilpailukykyinen 360-sisältöjen jakamiseen (ks. aiemmat bloggaukseni Google Tour Creator ja RoundMe-sovelluksista). 
  • Tarjolla on 360-kuvia UNESCOn maailmanperintökohteista opetuskäyttöön - WOW ja hurjasti onnea UNESCOn ICT in Education -palkinnosta!  
  • Seuraavaksi luvattu uudistus, mikä mahdollistaa sisällön samanaikaisen muokkaamisen.

Sain uuden editorin käyttöön viime viikolla, toki beta-versio on löytynyt testiin asetuksista jo aiemmin. Pyörittelin sitä viikonlopun ja ehdin alkuviikosta sitä jo kouluttaakin. Tein muutamia kokeiluita, joista Teams-ohjeet ja Lontoon 360-kuvat löydät alle upotettuna. Lisäksi testasin uutta editoria vanhempaan Notegraphy-videooni. Lisää esimerkkejäni löydät julkiselta kanavaltani.

Vanhaa editoria käytetään edelleen ennen uudistusta tehtyjen sisältöjen muokkaamiseen. Jos muuten kaipaa sen hieman erilaisia ominaisuuksia, voi editoria vaihtaa asetuksista (account settings - interface settings). Vanhasta editorista kaipaan vain yhtä ominaisuutta: mahdollisuutta tuoda kuvaan pienen tekstilaatikon. Nyt oletuksena on, että layoutien kautta sisältöä tuodaan enemmän, joka toisaalta usein on ihan perusteltua.

Uuden editorin toiminta ainakin toistaiseksi ajoittain yskii Chromella, mutta toimii Firefoxilla moitteetta. (Voi kun aina muistaisi heti kokeilla toista selainta, kun joku verkon palvelu ei toimi. Tein aiheesta syksyllä animaationkin).

Päivitin juuri Thinglink-ohjediani ja jätin vanhan editorin ohjeet diasarjan loppuun. Olen puolentoista vuoden tauon jälkeen vihdoin löytänyt kaksikin palvelua, minne vietyjä dioja voin muokata ilman, että linkki tai upotuskoodi hajoaa. Tosin authorSteamista en valitettavasti saa upotuslinkkiä tähän, koska blogin osoite on httpS-muotoa. Joka tapauksessa päivitysmahdollisuuden myötä voin taas paremmin palvella teitä lukijoita. Tätäkin diasarjaa varmasti päivitän myöhemmin keväällä, kun opin itse lisää tai tulee muita muutostarpeita.







-  -  -  -  -
Sain Thinglinkiltä viime syksyksi maksutta Premium-lisenssin käyttööni. Minulta ei edellytetty vastineeksi mitään, mutta toivottiin palautetta ja hyviä esimerkkejä. Marraskuussa tartuin kyber-maanantain tarjoukseen ja ostin Premium-tilin vuodeksi. Thinglinkin oppilaitoslisenssit ovat lisääntyneet niin nopeasti, että digikouluttajana tarvitsen maksullisen lisenssin voidakseni sitä kouluttaa. Ja toisaalta minua innostavat etenkin 360-sisällöt, jotka tuolloin olivat vain maksullisen version ominaisuuksia.

5.4.2019

Miten selvitä arjessa, kun flunssa vei äänen?

Veikö flunssa äänen, mutta jotenkin pitäisi vuorovaikutuksen sujua? Kun ääni katoaa, se tarvitsee lepoa - edes kuiskata ei saisi.

Kotona voi toimia paperille kirjoittaminen, mutta entä jos pitäisi vuorovaikuttaa isommassa seurueessa? Tämä kirjoitus syntyi, kun minulta katosi ääni ja jotenkin piti selviytyä niin kokouksesta kuin syntymäpäiväjuhlista. Arvelen näistä vinkeistä olevan apua muillekin samassa tilanteessa oleville.

Aiemmin olen hyödyntänyt sekä erillisiä sovelluksia että puhelimen ominaisuuksia, jotka lukevat tekstin ääneen. Olen myös kirjoittanut muistiinpanoja sanellen viestini tekstiksi. Se onnistuu mm. mobiililaitteen näppäimistön mikrofonin kuvasta tai Google Docsista (työkalut --> puhekirjoitus). Nyt uuden asian äärellä oli haastavaa, kun en tiennyt edes millä hakusanoilla tietoa etsisi. Opin, että alla mainittujen kaltaisia sovelluksia löytyy verkosta ja sovelluskaupoista mm. hakusanoilla puhesyntetisaattori, text to speech ja kommunikaatiosovelluksiin liittyen AAC (Augmentative and Alternative Communication), mikä tarkoittaa puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiosovelluksia.

Aloitin hiljattain sivutoimisen työn Kiipulan ammattiopiston digipedagogisena asiantuntijana. Digi on tuttua, mutta erityisopetuksesta minulla on valtavasti opittavaa. Kysyinkin puolitosissani, että onko puhekyvyn vievä tauti osa perehdytystäni ammatillisessa erityisoppilaitoksessa? Ainakin tuli tarkasteltua kokemusta uudesta näkökulmasta.   


Aseta puhelimeen hylkäysviesti


Kun ääni lähti, ensimmäisenä etsin kännykkäni asetuksista, miten voin hylätä saapuvat puhelut ja lähettää samalla tekstiviestin, missä kerron, etten pysty puhumaan, mutta olen tavoitettavissa sähköpostitse. Omasta Honor-puhelimestani ne löytyivät puheluasetuksista nimellä "Hylkää puheluja tekstiviestillä". Puhelimissa on usein valmiina muutama hylkäysviesti kuten "Olen varattu, palaan asiaan pian", mutta niiden sisältöjä voi myös muokata itse.


Kokouksessa puhesyntetisaattoria käyttäen

Äänen katoaminen ei välttämättä tarkoita kuumetta tai vaiva voi kestää kauemmin kuin muuten olisi sairaslomaa, jos sellaista on mahdollista pitää. Itse halusin osallistua yhden uuden projektin kokoukseen - vaikka sitten kuunteluoppilaana. Löysin verkosta puhesyntetisaattoreita, joista kokeilin läppärillä toimivaa Irumlopsemia. Siinä kirjoitetaan ensin lause ja sitten kone lukee tekstin ääneen. 

Läppärillä kymmensormijärjestelmällä kirjoittaa nopeasti, mutta haasteena oli löytää kokouksesta sopiva hiljainen hetki sanoa oma viesti. Toki tilaa saa, kun viittoo tai antaa ryhmälle äänimerkin vaikka sormia napsauttaen, mutta tällaiseen vuorovaikutukseen tottumattomalta sekin tuntui vähän haastavalta muuten kuin tärkeimpien kommenttien osalta. Ryhmässä puhe kulkee nopeasti ja ehkä vain puolet kirjoittamistani asioista tuli lopulta sanottua ääneen. Usein tilanne oli jo ohi, kun olisin ehtinyt kommentoimaan.

Kokouksesssa hyödynsimme myös Padletia (ks. Padlet-ohjediat) ja otin sinne oman sarakkeen kommenteilleni. Parhaiten koin kuitenkin tulevani kuulluksi, kun sain kokoustilan näytön käyttööni ja heijastin sinne Word-tiedoston, minne kirjoitin reaaliaikaisesti isolla fontilla kommenttini, jotka näkyivät helposti kaikille. Siinä pääsin lähimmäksi tasavertaista vuorovaikutusta ja sain tuotua viestini luontevasti osaksi keskustelua. 

Kokoukseen osallistui myös Kiipulan kommunikaatiosovelluksia hyvin tunteva erityisopettaja Tiina Pouhakka ja häneltä sain vinkin alla olevien kuvien Grid Player -sovelluksesta (iOS). Sovellus luki kirjoittamani tekstin sana kerrallaan, mutta siellä on myös valmiita kommentteja, lauseita ja kuvia, mikä nopeuttaa käyttöä ja tukee heikosti lukevia. Sovellusta ladattaessa kannattaa huomata, että kielivalinta tehdään jo kirjauduttaessa eikä sitä voi myöhemmin muuttaa. Kieleksi voi valita suomen.


50-vuotisjuhlat kommunikointisovellusta käyttäen


iPadilla toimiva Grid Player -kommunikaatiosovellus mahtui läppäriä
 paremmin syliin ja ruokailun jälkeen pöydänkulmallekin.
Osallistuin mykkänä ystävän 50-vuotissyntymäpäiville. Muutaman viestin olin kirjoittanut etukäteen paperille, mutta muuten käytin ensisijassa Grid Playeria. Tosin saunassa annoin puheenvuoron suosioilla muille.

Yhdeksän hengen seurueessa muita näen usein, mutta yhtä vieraista en ollut nähnyt 20 vuoteen. Hänelle kirjoitin pidemmän tekstin kuulumisistani wordillä, kun lause kerrallan apuvälineillä olisi turhan hidasta.

iPad oli helpompi ottaa illallispöytään kuin läppäri, joten osallistuin keskusteluun Grid Playerilla ja se onnistui yllättävän hyvin. Sovellus oli kaikille läsnäolijoille uusi tuttavuus ja robottiääneni ja käyttämäni valmiit kommentit herättivät myös hilpeyttä. Sovelluksesta oli iloa myös kummityttölleni, joka innostui sillä leikkimään. Pian hän kaipasi mukaan vieraita kieliä, joilla pärjäisi reissussa. Sitten hän halusi minun laulavan ja ryhtyi säestämään pianolla, mutta minäpä otinkin Garage Bandista (iOS) rummut ja liityin orkesteriin. Siinä oli pieni diginatiivikin vähän ihmeissään :)


Kommunikointisovellukset


iTunesin kuvauksen mukaan Grid Player on suunniteltu käyttäjille, joilla on taustalla erilaisia vammoja kuten CP, ALS, MS, autismi, apraksia, aivovaurio, halvaus tai kuulovamma. Sovelluksesta löytyy peräti 12 000 symbolia ja 100 lausetta.  Kuvan maksuttoman sovelluksen sisältöjä ei itse voi muokata.

Kommunikaatiosovelluksia löytyy iPadille huomattavasti paremmin kuin Android-laitteille, mutta kyllä niitä molemmille on saatavilla. Tiina Pouhakka vinkkasi minulle myös seuraavista sovellelluksista, joita en itse ole testannut. Kuvia voi käyttää kommunikoinnin tukena Symbo Talkilla, joka on saatavissa sekä Androidille että iOSille, mutta toimii myös selaimella. ClaroComissa (Android, iOS) voit käyttää englanninkielisiä valmiita lauseita tai kirjoittaa tekstiä suomeksi ja sovellus osaa sen sitten lukea.


Maksuton kommunikaatiosovellus Grid Player (iOS) on saatavilla useilla kielillä. Kielivalinta tehdään kirjauduttessa eikä sitä voi jälkikäteen vaihtaa.


Mitä on saavutettavuus ja millaisiin haasteisiin törmäsin?

Muutaman päivän kestävä puhekyvyn menetys ei tietenkään anna kuin hyvin kapean kokemuksen siitä, miten vuorovaikutus muuttuu. Itse koin keskeisimmäksi rajoitteeksi sen, etten voinut kertoa pidempiä tarinoita. Lyhyitä kommentteja on sovellusten avulla helppo heittää keskustelun lomaan. Ehkä puolet kirjoitetuista viesteistäni jäi lopulta sanomatta, kun tilanne oli jo ohi. Näissä oli kyse ryhmäkeskusteluista, missä keskustelu etenee omalla tahdillaan. Kahdenkesken kommunikointi toki onnistui syvällisemmin. Tällöin usein kirjoitin asiani etukäteen paperille ja siitä jatkoin elekielellä ja vain muutamia kommentteja kirjoittaen. 

Esteettömyys on käsitteenä monille tuttu. Sillä viitataan fyysiseen ympäristöön kuten tiloihin, joiden suunnittelussa on huomioitu esimerkiksi näkövammaiset ja pyörätuolilla liikkuvat. EU:n saavutettavuusdirektiivin myötä viime aikoina on puhuttu paljon myös verkkosisältöjen saavutettavuudesta, millä pyritään siihen, että verkkopalvelut ovat kaikkien käytettävissä, myös niiden, jotka käyttävät apuvälineitä verkossa asioidessaan. Celian mukaan verkkopalvelun saavutettavuus koostuu kolmesta osa-alueesta:
  • "Verkkopalvelun pitää olla toteutettu teknisesti oikein, jotta esimerkiksi ruudunlukuohjelma osaa tulkita rakenteen ja sisällön oikealla tavalla.
  • Verkkopalvelun käyttöliittymän pitää olla suunniteltu käyttäjien näkökulmasta mahdollisimman helpoksi ja intuitiiviseksi. Navigaation pitää olla selkeä ja sivun eri elementtien pitää erottua toisistaan selkeästi.
  • Sisällön pitää olla ymmärrettävää. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kielen selkeyttä ja sitä, että tietoa tarjotaan eri muodoissa eli esimerkiksi kuvina ja videoina tekstin lisäksi."

Monissa palveluissa on nykyisin asiakaspalveluchat, mutta nyt kun oma viestintäni oli muutaman päivän vain niiden varassa, niin eipä niitä kaipaamissani paikoissa ollutkaan. Puoliso joutui soittamaan puolestani kolme puhelua. Neljäs asia jäi hoitamatta ajallaan, kun se oli liian monimutkainen toiselle selvitettäväksi. Olisin kysynyt Kelalta, onko minulla freelancerina oikeutta sairauspäivärahaan, jotta olisin tiennyt, tarvitsenko sairaudesta todistusta. Kela kyllä tarjosi mahdollisuutta viestin lähettämiseen, mutta vastaus luvattiin kolmessa viikossa. Se tuli kuudessa päivässä, mutta vastasi vain osaan kysymyksiäni.

Kelassa ollaan käsittämättömän tietämättömiä tällaisten epätyypillisissä työsuhteissa työllistyvien oikeuksista ja velvollisuuksista. Ilmeisesti voisin saada sairaspäivärahaa kahden viikon sairastamisen jälkeen, mutta sekin edellyttäisi 100 % sairauslomaa, mikä ei käytännössä freelancer-pohjalta työskenteleviltä onnistu, kuten ainakin yrittäjäystäväni ymmärtävät. Tässä on tulevilla kansanedustajilla työsarkaa, sillä epätyypilliset työsuhteiden on pitkään ennustettu lisääntyvän.

Kun ääni palasi ja soitin Kelaan enkä malttanut olla kysymättä, eikö heillä todellakaan ole asiakaspalveluachattiä. Ei ole henkilöasiakkaille. Totesin toiveikkaana, että ehkäpä se saavutettavuusdirektiivin myötä tulee.

Lisätietoja saavutettavuudesta

  • Saavutettavasti.fi on Celian tuottama ohjesivusto. Celia on saavutettavan julkaisemisen ja kirjallisuuden asiantuntijakeskus, joka toimii OKM:n ohjauksessa.
  • Saavutettavuusvaatimukset.fi on toukokuussa 2019 avautuva sivusto digitaalisten palvelujen saavutettavuudesta. 

23.3.2019

ITK2019 Twitterissä

Alle upotettu Wakelet-tarina kertoo tuoreeltaan ITK-konferenssin kahden päivän tärkeimmät tviitit, aktiiviset tviittaajat ja jaetuimmat linkit. Twitteriä käytti tuona aikana 392 tviittaajaa, joista 23 kuului yli kymmenen tviitin aktiiveihin. Tiedot on koottu FollowTheHashtag-sivuston maksuttomalla versiolla.

30. kertaa järjestetty ITK oli minusta parempi kuin vuosiin ja tänä vuonna erinomainen sisältö ylitti Lontoon BETT-messujenkin annin. Kuulin  monta hienoa tarinaa, sain runsaasti virikkeitä uusiin kokeiluihin ja blogattavaakin olisi runsaasti. Julkaisin jo aiemmin bloggauksen Minna Seppälän kanssa pitämästämme ITK-esityksestä Erityistä tukea tarvitsevat nuoret digin käyttäjinä, johon on nyt lisätty myös esityksen diat.

Keskustelua jatkuu Twitterissä ja muualla somessa tunnuksella #ITK2019. Seuraava ITK järjestetään Aulangolla 1.-3.4.2020 - se kannattaa merkata kalenteriin jo nyt! 



19.3.2019

ITK2019: Erityistä tukea tarvitsevat nuoret digin käyttäjinä

ITK:n teemana on tänä vuonna Muutos on mahdollisuus.
Ruudunkaappauskuva ITK-konferenssin ohjelmasta

ITK-perinne jatkuu


ITK eli Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konfererenssi järjestetään tällä viikolla 30. kertaa. Teemana on Muutos on mahdollisuus. ITK on Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma. Se kokoaa vuosittain yhteen lähes 2000 opettajaa, rehtoria, opetusteknologian asiantuntijaa, tutkijaa, päättäjää, opiskelijaa ja muuta teemasta kiinnostunutta.

Twitterissä ja muuallakin somessa käytössä on hashtag #itk2019. Jos olet esiintyjä, kerro Twitterin käyttäjänimesi aloitusdiassa, samoin kuin esim. hankkeesi tai organisaatiosi tunnus tai hashtag. Jos kuvia esitysmateriaaleistasi saa jakaa somessa, merkitse ne CC-lisenssillä tai anna siihen lupa edes suullisesti esityksen alussa. 

Jos et pääse paikan päälle, kannattaa seurata pöhinää somessa. Hyvän katsauksen teemoihin saa myös yli 20 ITK-webinaarin tallenteesta.


Torstai klo 12.45: Erityistä tukea tarvitsevat nuoret digin käyttäjinä


Tervetuloa kuuntelemaan Minna Seppälän ja minun esitystä alakerran saliin 12. Kerromme tuolloin juuri päättyneen Digiosalliseksi-hankkeen kokemuksista liittyen erityistä tukea tarvitseviin nuoriin ja heidän opettajiin ja ohjaajiin digin käyttäjinä. Minna toimi hankkeen projektipäällikkönä ja oma roolini oli olla TAMKissa toisena asiantuntijana ja pitää workshopeja hankeverkoston opettajille ja ohjaajille.

Voit tutustua työhömme TAMKin tiimin hankeblogissa. Tästä blogista voit lukea omaa koontiani Digiosalliseksi-hankkeesta. Puhumme samalla teemalla, mutta laajemmin käytettyjä työkaluja esitellen, Kohtio-konferenssissa 12.4.2019


Erityistä tukea tarvitsevat nuoret digin käyttäjinä, ITK 21.3.19 from Matleena Laakso

Digi on kivaa ja ITK ihan huippujuttu!
Kuvan selfie minusta ja TAMK-kollega Minna Seppälästä on otettu heti esityksemme jälkeen. 


Alla lopuksi kopio abstraktistamme ITK:n sivulta
Olemme tehneet pirkanmaalaisessa Digiosalliseksi-hankkeessa töitä sen eteen, että erityistä tukea tarvitsevat nuoret eivät syrjäytyisi digitaalisesta maailmasta. Tämä on tarkoittanut sekä opettajien, ohjaajien että nuorten osaamisen kehittämistä. Olemme huomanneet, että kun opettaja tai ohjaaja hyödyntää tekniikkaa, se tekee vaikutuksen nuoriin. Hankkeen nuoret ovat olleet opiskelijoita tai kuntoutujia ja heistä moni on tullut mielellään moderniin luokkaan tai muuhun tilaan, missä digitalisaatiota hyödynnetään. Kaikki eivät digistä kuitenkaan innostu heti, vaan he tarvitsevat ensin onnistumisen kokemuksia.
Kokeilukulttuuri on ollut voimissaan, kun on etsitty työskentelytapoja, joissa hyödynnetään digitaalisuutta. Työskentelyä ovat ohjanneet mm. nuorten tarpeet ja palvelut, joita heidän tulee osata käyttää sekä organisaatioiden opetus- ja ohjauskäytössä olevat välineet. Välillä hankkeen työpajat ovat toimineet inspiraation lähteinä, välillä opettajat ja ohjaajat ovat löytäneet ideoita työskentelyyn oppilaitosvierailuilta ja projektiryhmän tapaamisista. Toisinaan nuoret ovat itse tarttuneet sovelluksiin ja keksineet yhdessä ohjaajien kanssa erilaisia tapoja niiden hyödyntämiseen.

Eräässä organisaatiossa nuoret kokivat, että osallistuakseen digityöpajoihin, pitäisi jo olla hyvät perustaidot, jotka monelta puuttuivat. Suosituissa Eroon digikauhusta -työpajoissa huomattiin, että usein varsinainen ongelma liittyi osaamisen sijaan asenteisiin. Kun niitä oli käsitelty, käytiin perustaitoja läpi yksitellen ja tarjottiin tarpeen mukaan jopa yksilöllistä ohjausta.

Hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa nuorille osallisuuden kokemuksia eri elämänalueilla digitalisaation tukemana. Teimme henkilöstölle kyselyn ohjauksen ja opettamisen kysymyksistä sekä kaksi kyselyä nuorille. Niissä selvitimme heidän kokemuksia osallisuudestaan erilaisissa ryhmissä ja sitä, miten osallisuuden kokemukset ovat muuttuneet.

Esityksessä kerromme kyselyidemme tuloksista ja jaamme kokemuksia onnistuneista hankkeen toimintatavoista. On tärkeää, ettei yksikään nuori syrjäydy digitaalisesta maailmasta. Vaikka osa nuorista viettää verkossa liikaakin aikaa – ja monet nuoret itsekin tunnistavat siihen liittyvät haasteet - on tärkeää tukea myös niitä nuoria, joille verkon maailma ja sen mahdollisuudet ovat vaikeita tai ovat jääneet vieraiksi.

Digiosalliseksi oli Tampereen ammattikorkeakoulun hallinnoima ESR-hanke (2016-2018). Hankkeen tavoitteena oli tukea erityistä tukea tarvitsevien nuorten digiosallisuutta, niin että heillä olisi paremmat valmiudet sekä mahdollisuudet opiskella, työskennellä ja toimia digitaalisessa yhteiskunnassa. Hankkeen osatoteuttajat olivat Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Kiipulan ammattiopisto, Silta-valmennusyhdistys ja Valkeakosken ammattiopisto.

7.3.2019

Aktivoi luentosi -opas päivitetty

Aktivoi luentosi -verkko-opas
Kirjoitin keväällä 2016 Tampereen teknilliselle yliopistolle eli nykyiselle Tampereen yliopiston Hervannan kampukselle oppaan Aktivoi luentosi – vinkkejä somen hyödyntämiseen. Nyt Jaa jotain -teemaviikon kunniaksi päivitin koko oppaan. En juuri tuonut sinne uutta sisältöä, mutta korjasin linkit, vaihdoin lakkautettujen sovellusten kohdalle tietoa uusista ja upotin päivitetyt diasarjat.

Opas on tehty Moodlen kirja-toiminnolla, se on avoimesti luettavissa ja julkaistu CC BY-SA -lisenssillä. Olen sitä muutoinkin ajoittain päivitellyt, kun minulla on edelleen muiden töiden kautta TUNIn tunnukset.  

Oppaan esimerkit ovat pääosin korkea-asteen ja luento-opetuksen näkökulmasta, mutta sovelluksista suurin osa käy muillekin kouluasteille. Niihin sopivia esimerkkejä löytyy diasarjoista. Moni sovellus sopii myös seminaariesitysten yleisöä aktivoimaan tai työyhteisön kehittämistyön avuksi. 

Opas esittelee luentojen taustakanavia, joista omat suosikkini ovat tällä hetkellä Twitter ja Blochat. Mukana ovat myös sanapilvet, joista suosikkini ovat WordArt, jos sanapilven haluaa tehdä yksin ja muokata sitä eri väreillä, muodoilla ym ja AnswerGarden, jos kyse on yhdessä tuotettavasta sisällöstä. Padlet on edelleen erinomainen ja sitä voi käyttää hyvin monilla tavoilla yksin ja yhdessä, luennolla ja melkein missä vain. QR-koodit ovat käteviä käyttää luennoilla esimerkiksi linkkien jakamiseen, jos opiskelijat käyttävät ensisijassa mobiililaitteita. Lukuisat sähköiset kyselytyökalut elävöittävät luentoja ja osallistavat opiskelijoita.


Noin 60 000 yksittäisen sivun lukukertaa


Sain helpdeskin kautta myös tilastoa oppaan lukukerroista. Eniten opasta on käyty lukemassa sen julkaisua seuranneena elokuuna. Tällöin ylittyi 5600 sivukatselun (ei siis yksittäisen kävijän) raja, kun ensimmäisenä vuonna päästiin yhteensä lähes 20 000 lukukertaan. Kuluneen vuoden aikana opasta on luettu tasaisemmin pitkin vuotta ja seitsemänä kuukautena ylittyi 2000 kävijän raja. Kaikkiaan yksittäisen sivujen lukukertoa tällä kohta kolmevuotiaalla oppaalla on nyt noin 60 000. Ihan silläkin perusteella minun kannatti jokunen hetki tähän päivittämiseen talkootyönä käyttää. Kiitos myös oppaan Padlettien kommentoijille - sieltäkin saan ajoittain palautetta!

-   -   -   -   -

Tämä on samalla Jaa jotain -teemaviikon neljäs blogijulkaisuni. Otin tavoitteeks julkaista yhden kirjoituksen viikon jokaisena arkipäivänä. Teemaviikon tunnus on #jaajotain ja tavoite, että mahdollisimman moni jakaa jotain oppimateriaalejaan muillekin hyödynnettäväksi. Alkuviikon blogijulkaisuni ovat:

6.3.2019

Osallistava pyramidi-harjoitus

Pyramidi-harjoitus on yhteistoiminnallinen menetelmä, jonka avulla voi tehdä esimerkiksi luokan, työtiimin tai opintomatkan pelisäännöt. Se sopii hyvin myös työskentelyyn, missä pitää yhdessä valita eri perusteilla tietyn teeman kuusi tärkeintä asiaa. Menetelmä mahdollistaa kaikkien yhtäläisen osallistumisen ja samalla estää sen, että äänekkäimpien, vaikutushaluisimpien tai esimiesasemassa olevien mielipiteiden tulkittaisiin edustavan koko ryhmää.

Idea tähän bloggaukseen syntyi, kun Alakoulun aarreaitta -Facebook-ryhmässä kyseltiin maanantaina ideoita pienen koulun järjestyssääntöjen osallistavaan työskentelyyn. Olen käyttänyt pyramidi-harjoitusta kymmenissä koulutuksissa etenkin ryhmän pelisääntöjen tekemiseen ja sitä kuvaan alla.

Hieman soveltaen ja lisäämällä työskentelyyn esimerkiksi luokka- ta luokka-astekohtaiset pyramidit, voidaan tätä käyttää myös koko koulun tasolla. Tällöin viimeiseen äänestykseen sopinee tukkimiehen kirjanpitoa paremmin äänestys sähköisellä lomakkeella. Jos käytössä on Office 365 tai Googlen G-Suite, voi niiden työkaluilla tehdä lomakkeen, mihin jokainen oppilas ja opettaja saa vastata vain yhden kerran.

Opin työskentelytavan, kun vuorollaan Satu Öystilän ja Kirsi Viitasen kanssa ja lopuksi yksinkin vedin kahdeksan 4-8 ov laajuista yhteistoiminnallisen oppimisen koulutusta (2006-2010). Tuolloin monistimme erilaisista menetelmistä tekemiämme ohjeita osallistujille ja tämän bloggauksen olen muokannut Satun ja Kirsin kanssa tuolloin tekemästämme monisteesta. Käytimme tätä työskentelyä myös mm. työyhteisömme arvojen luomiseen.

Jos pyramidilla tehdään ryhmän pelisäännöt, kannattaa se tehdä ryhmän alkuvaiheessa ryhmän jo vähän tutustuttua toisiinsa. Työskentely kestää 20 hengen ryhmässä noin 45 minuuttia. Pelisäännöt sitouttavat ryhmän jäseniä ja niiden toteutumista voidaan arvioida. Ongelmiin on helpompi puuttua ja tarvittaessa pelisääntöjä voidaan tarkistaa. Työskentelytapaa voi käyttää myös mm. opetuksen sisältöjen pohtimisessa, palautteen keräämisessä ja kehittämistyössä.

Kysymyksenä voi olla esim.
  • Mitkä ovat meidän työyhteisömme arvot?
  • Millaisia pelisääntöjä pidän tärkeänä tämän ryhmän työskentelyssä? 
  • Mitkä ovat keskeiset kehittämiskohteemme tulevan vuoden aikana?
  • Millä periaatteilla saamme oppituntimme, kokouksemme tai hankkeemme toimimaan paremmin?
  • Millainen on hyvä kaveri, työssäoppija, yrittäjä tai verkko-ohjaaja?

Koulutuksen pelisääntöjen luominen

  1. Jokainen miettii itsekseen ja kirjaa ylös kuusi pelisääntöä, jota itse haluaisi noudattaa ja jota toisten (oppijoiden/ osallistujien ja opettajien/kouluttajien) haluaisi noudattavan tässä koulutuksessa. Pelisäännöt kirjataan tärkeysjärjestyksessä siten, että tärkein pelisääntö on pyramidissa ylimpänä. 
  2. Sitten pareittain (ei tutut keskenään) neuvotellaan perustellen luoduista 12:sta pelisäännöstä yhteiset kuusi tärkeysjärjestyksessä. 
  3. Seuraavaksi parit muodostavat neljän hengen ryhmät, jotka neuvottelevat jälleen yhteiset kuusi pelisääntöä fläpille pyramidiksi. 
  4. Kaikki fläpit kiinnitetään seinälle. Jokainen saa viisi ääntä, jotka antaa tukkimiehen kirjanpidolla niille pelisäännöille, mitä pitää tärkeimpinä. (Voidaan sopia, että saa antaa esim. korkeintaan kaksi ääntä yhdelle pelisäännölle, mutta ei kaikkia oman fläpin pelisäännöille.)
  5. Katsotaan tulokset ja tarvittaessa neuvotellaan mitkä yhdistetään, koska usein sama pelisääntö löytyy useammalta fläpiltä. Sitten piirretään ryhmän yhteinen pelisääntöpyramidi. Lopuksi on tärkeää keskustella siitä, mitä kohdat käytännössä tarkoittavat, jotta niistä vallitsee yhteisymmärrys. 
-   -   -   -   -

Tämä on samalla Jaa jotain -teemaviikon kolmas blogijulkaisuni. Tavoitteeni on julkaista yksi kirjoitus viikon jokaisena arkipäivänä. Teemaviikon tunnus on #jaajotain ja tavoite, että mahdollisimman moni jakaa jotain oppimateriaalejaan muillekin hyödynnettäväksi. Alkuviikon blogijulkaisuni ovat: