Webinaareja, koulutuksia ja hankkeita

Tässä kirjoituksessa vinkkaan webinaareista, tallenteista, OPH-rahoitteisista koulutuksista ja muutamista hankkeista. Helmikuisen Digisiivet 55+ -hankkeelle pitämäni webinaarin tallenne on upotettu alle. Se ja muitakin tallenteita löytyy myös YouTube-kanavani Julkisten webinaaritallenteiden soittolistalta. Sinne lisään myös keväällä julkaistavan DOK Kainuu -hankkeen DOK-castin eli "kouluttavan ja koukuttavan keskusteluohjelman". Muutama osa on jo julkaistu hankkeen YouTube-kanavalla. Minä pääsin mukaan, kun teemana oli vuorovaikutus verkko-opetuksessa. 

Alkuvuoden tärkeimpänä lukuvinkkinä on Faktabaarin Tekoälyopas opettajille (toim. Kari Kivinen 2025). Se toimii lääkkeenä tekoälyhuimaukselle, minkä Sitra valitsi vuoden tunteeksi. Eikä kannata unohtaa myöskään suomalaisten Bett2025-messujen matkaraportteja, joita on koossa jo toistakymmentä ja lisää tulossa.
 

ITK-webinaarit

Digipedagogiikan ja tekoälyn vuoden tärkein tapahtuma ITK-konferenssi järjestetään tänä vuonna huhtikuussa Tampere-talossa. Konferenssi on maksullinen, mutta keskiviikon työpajat ovat pääosin maksuttomia, samoin webinaarit. Kevään webinaarisarja on jo käynnistynyt ja tarjonta on jälleen ihastuttavan laajaa ja katsottavissa myös tallenteina. Alla pari poimintaa oman navan näkökulmasta.

• Anne Rongas kertoi Sanna Laukkarisen ja minun kanssa yhdessä tehtävästä ITK-posterista 4.2. webinaarissa. Linkistä löytyy tallenne ja muut materiaalit: Tekoälyä ja käsitöitä: Vertaistuki työhyvinvoinnin ja luovuuden vahvistajana.
• Oma ITK-foorumiesitykseeni liittyvä webinaari on 25.3. otsikolla Ryhmän aktivointi tekoälyä hyödyntäen. ITK-teemana on "paljon uutta, vähän vanhaa, jotain lainattua". Jos sinulla on hyviä kokemuksia aiheesta, lue esitykseni kuvaus ja ota yhteyttä tuohon lainattua-osioon liittyen niin saatan päätyä kertomaan myös sinun ideoista tai kokemuksista.
• ITK-webinaarisarja toteutetaan tiistaisin klo 14 ja pääsääntöisesti esillä on kaksi eri teemaa.
• Lisää opetusalan webinaareja ja tallenteita löydät webinaarit-sivulta.
  
  

Viimeiset OPH-rahoitteiset koulutukset

Hallitus on säästötoimena lakkauttanut OPH-rahoitteisten opetustoimen täydennyskoulutusten rahoituksen, mutta vielä ehtii ottaa ilon irti näistä viimeisistä. Aloitetut hankkeet viedään loppuun, mutta uusia ei enää tule. Jatkossa myös perus- ja toisen asteen sekä vapaan sivistystoimen täydennyskoulutukset maksaa pääsääntöisesti koulutuksenjärjestäjä tai sitten työntekijä itse. Eli he ovat samassa tilanteessa kuin korkea-asteen opettajat. Ja toki on jonkin verran muutakin rahoitusta vaikkapa EU-hankkeiden kautta. Selvää on, että maksuton tarjonta oleellisesti vähenee.

Minulla on sovittuna enää kaksi OPH-rahoitteista koulutusta. Olen saanut pitää koulutuksia viimeisen 20 vuoden aikana peräti 33 OPH-hankkeessa - eikä tähän määrään ole edes laskettu yksittäisiä koulutuspäiviä. #HaikeinMielin siis.

• TAMK: Oppimateriaaleihin, menetelmiin ja sovelluksiin tutustuminen 3 op: etänä 17.3. alkaen, suunnattu ammatillisen koulutuksen kielenopettajille. Kouluttajina Marianna Leikomaa ja Matleena Laakso.
• TAMK: Virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus opetuksessa 3 op: alkaa 1.4. (etä/Tampere), suunnattu perusopetuksen, lukioiden, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Kouluttajina Ville Palkinen ja Mikko Turunen.
• OEP: AI Work - AI ammatillisessa opetuksessa. 
• Verkkokurssi 2 op, OEP (Omnia Education Partnership).
• Työpajapäivät 2 op Helsingissä 15.-16.4. Voit osallistua vain verkkokurssille tai jatkaa siitä työpajapäiviin. Kouluttajana Matleena Laakso.
• Pääosa koulutuksistani on tilauskoulutuksia, mutta lisää avoimia koulutuksiani ja tapahtumia, joissa olen puhujana löytyy Tervetuloa-sivulta. Jos et niihin pääse tai et kuulu kohderyhmään, yksittäisten koulutuspäivien diat jaan SlideSharessa ja päivittyvät ohjeet eri sovelluksiin kootusti ohjesivun kautta. Lisää vinkkejä löydät tämän blogin kirjoituksista. 

Digisiivet 55+ hanke

Digisiivet 55+ on suunnattu 55-vuotiaille ja vanhemmille henkilöille, jotka haluavat kehittää media- ja digitaitojaan sekä hankkia tekoälyyn liittyvää osaamista työmarkkinoita varten. Hanke on pian päättymässä, mutta alkuvuoden neljä tallennetta ovat katsottavissa. Olet tervetullut loppuseminaariin 13.3.2025 Jyväskylän kristilliselle opistolle. Osallistuminen onnistuu myös etänä. Lue lisää ja ilmoittaudu!

Upotin alle hankkeelle 7.2.2025 pitämäni webinaarin tallenteen (1:33 h). Teemana oli Digimediataitojen merkitys myöhäiskeski-ikäisille työelämässä, yritystoiminnassa ja yhdistystoiminnassa työmarkkina-aseman parantamisen kannalta. Videon kuvauksesta YouTubesta löydät keskeisiä linkkejä tallenteelta, mutta nostan tähän muutaman, joihin ei digitreenejä lukuun ottamatta juuri työasioissa tule viitattua. Ne ovat tärkeitä digikansalaisen taitoja ja palveluita, joista on hyvä olla tietoinen. 

• Ylen digitreenit ja Facebook-ryhmä.
• Suomi.fi kansalaisten ja yritysten viranomaisasiointiin. Kannattaa vähän tutkia sivustoa, jos se ei vielä ole tuttu. Sivulta löytyy monenlaisia tietoja, ohjeita ja palveluita, mm. Suomi.fi-viestit. Voit myös katsoa omat rekisteritietosi monista rekistereistä (DVV, MML, PRH, Traficom, Eläketurvakeskus, OPH).
• Suomi.fi-valtuuksien avulla voit antaa tai pyytää valtuuksia asiointiin toisen puolesta, esim. Kelassa, verottajan tai Metsäkeskuksen kanssa. Esimerkiksi jos käyt toisinaan toisen puolesta apteekissa, voit tätä kautta pyytää valtuudet apteekkiasiointiin etkä tarvitse toisen Kela-korttia tai reseptiä. Edunvalvontavaltuutus on tärkeä, mutta sen voimaan saattaminen voi kestää yli puoli vuotta. Suomi.fi-valtuudet auttavat hoitamaan esimerkiksi ikäihmisen asioita jo silloin, kun hän on periaatteessa kykenevä hoitamaan asioita itsekin, mutta liikkuminen apteekkiin tai digitaitojen aktiivinen käyttö arjessa on jo haastavaa. 
• Ulkoministeriön matkustusilmoitus 
• Töissä tai vapaalla, mutta ulkomaille lähtiessä kannattaa aina tehdä matkustusilmoitus. Näin saat tietoja ja tarvittaessa paremmin apua, jos jotain yllättävää sattuu. Esimerkiksi tammikuussa sain Lontoon Bett-messumatkalle UM:n kautta tietoja talvimyrskystä, jonka aikana mitattiin Brittein saarten mittaushistorian kovimmat tuulilukemat. Pohjoisosissa maata junat edes eivät liikkuneet, Lontoossakin sää vaikutti lentoihin.

Bett2025: puheenvuoroja tekoälystä

Tähän kirjoitukseen olen koonnut poimintoja kahdesta erinomaisesta esityksestä tammikuun Bett2025-opetusteknologiamessuilta Lontoosta. Lopussa on linkit mm. puhujien uutiskirjeiden tilaamiseen. Mukana on myös yhden messuständin edustajan näkemyksiä. Näitä kaikkia yhdistää sen pohdinta, missä olemme nyt ja minne olemme tekoälyn kehityksen myötä menossa. Tälle vuodelle voi jotain ennustaakin, mutta yllätyksiäkin on varmasti luvassa. Mitä kauemmas katsotaan, sen sumuisemmalta näyttää, mutta vauhti on kova. Lue lisää Bettistä ja katso suomalaisten matkaraportit, joita alkuvuoden ajan kerään yhteen. 

Dan Fitzpatrick: Tekoälyn aikajana 

Dan Fitzpatrick on kokenut ja tunnettu puhuja, kirjailija ja paljon muutakin. Hän toi tekoälyteemaan historiallista perspektiiviä ja aloittikin kysymyksellä, moniko muistaa, kun piti siirtää seinä saadakseen tietokoneen sisään huoneeseen.

Nykyisestä eli heikosta tekoälystä hän esitteli edellispäivän kävelyä messualueella, missä hän jutteli silmälaseihin integroidun tekoälyn kanssa tuotteista, joita hän käytävillä näki. Hän näytti myös vaikuttavia esimerkkejä miten halvaantunut voi liikuttaa hiirtä ajattelemalla tai miten seuraamalla aivojen toimintaa ihmisen kuunnellessa musiikkia, voidaan tunnistettavasti jäljentää kyseinen musiikkikappale. Me ollaan hurjalla matkalla ja tämä voi olla vasta alku, hän hehkutti. 

Dan Fitzpatrick ja tekoälyn kehityksen aikajana.

Oheisessa kuvassa Fitzpatrickin takana on aikajana. Ensimmäisenä tekstinä on ChatGPT ja sitä seuraavina tulevaisuudessa robotit ja sitten aivotekniikka (brain tech). Niitä seuraa yleinen eli ihmisen kaltainen tekoäly AGI (Artificial General Intelligence). Tähän asti olen ollut siinä käsityksessä, että yleinen tekoäly saattaisi olla mahdollinen 10 vuoden kuluttua, jos koskaan. Bett-messuilla viitattiin OpenAI:n johtaja Sam Altmanin toteamukseen, että heillä alkaa jo olla käsitys, miten yleinen tekoäly luodaan.

Viimeisenä ennen sumua kuvassa on ihmisen osaamisen ylittävä supertekoäly ASI (Artificial Superintelligence). On vaikea tietää, minne olemme matkalla, mutta vauhti on kova, Fitzpatrick totesi. Kuvaavasti Sitra nimesi vuoden 2025 tunteeksi tekoälyhuimauksen. Se kuvaa sitä, "kun tekoäly kehittyy niin nopeasti, että on vaikea pysyä mukana." Kun kaksi vuotta sitten keväällä loin Tekoälyn linkkivinkkien Padletin, lisäsin sen esikatselukuvaksi tekstin: "Nyt täytyy juosta pysyäkseen paikoillaan." Vauhtia kuvaa myös se, että olen nyt parina vuonna kuuden päivän Bett-reissun jälkeen kokenut, että on iso työ selvitellä, mikä kaikki on viikossa muuttunut. Siis osallistun maailman suurimmille opetusteknologiamessuilla ja jään jälkeen kehityksestä - onhan se aika kummallista!

Fitzpatrikin mukaan olemme ny liminaalitilassa eli uuden kynnyksellä. Emme oikeasti tiedä, mitä tulevaisuus tuo ja millaisia taitoja silloin tarvitaan. Jos käytämme tekoälyä vain tehostamaan nykyistä työtä, mikään ei vielä isommin muutu. Ennen pitkää meidän on kyseenalaistettava olemassa olevia työtapoja ja päästettävä irti vanhasta. Vain siten voimme tehdä tilaa jollekin uudelle, 

 

Dominik Lukes: Missä olemme ja minne menossa? 

Dominik Lukes Oxfordin yliopistolta listasi, missä olemme nyt. Viisi tämän hetken keskeistä asiaa tekoälyssä ovat: Kentällä on monta suurta toimijaa, runsaasti vaihtoehtoja kehittämiseen ja API-tarpeisiin sekä edistyneitä malliperheitä ohjelmointirajapintojen kera (API).  Tarjolla on myös elinvoimaisia avoimen lähdekoodin sovelluksia ja hyviä malleja omalla koneella pyöritettäväksi. 

Lukes uskoo, että tekoälyn vuoksi kotitehtävät jäävät ennen pitää historiaan. Sekin muuttuu, mitä on tärkeää opettaa, mutta vuorovaikutustaidot tulevat pysymään tärkeinä taitoina.  Hän kuvasi hyvin, miten tekoäly tekee monet tehtävät yhtä hyvin tai huonommin kuin oletettiin, ja osan tehtävästä yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin odotettiin. Moni tehtävä sisältää näitä kaikkia elementtejä. Tekoälyn käyttäjän on ymmärrettävä, mistä tavasta milloinkin on kyse ja milloin tekoäly on oikeasti hyödyksi.

Dominic Lukesin otsikkona Bett-messuilla
oli kaksi vuotta ChatGPT:n jälkeen.

Kuusi tekoälyä muokkaavaa trendiä ovat:

1. Multimodaalisuus: tekoäly yhdistää tekstiä, kuvaa ja ääntä, esim. videoiden generointi.
2. Käyttöliittymissä on chatin ohella muitakin työkaluja, esim. Copilot osaa myös generoida kuvia, taulukoita ja koodia.
3. Tekoäly prosessoi kokonaisia dokumentteja, esim. kirjoja tai tutkimuksia. 
4. Pienet paikalliset mallit eli omalle koneelle asennettavat työkalut mm. kuvaeditointiin. Ne ovat usein tietoturvallisempia ja energiatehokkaampia kuin selaimen kautta käytettävä tekoäly.
5. Päättelymalleissa (reasoning models) tavoitteena on, että tekoäly ajattelee, oppii ja ymmärtää syy-seuraussuhteita. Näin ne voivat ratkaista monimutkaisia ja monivaihteisia tehtäviä. Joissain työkaluissa malli on valittavissa, esim. ChatGPT:n o1 and o3-mini tai Gemini Flash. Jos mallia ei ole tarjolla, voit ohjeistaa kehotetta ratkaisemaan ongelman vaihe vaiheelta. Näin voit nähdä päättelyketjun ja siten helpommin huomata esim. virheet.
6. Tekoälyagentit tehtävien automatisointiin. Agentit voivat itsenäisesti hoitaa erilaisia tehtäviä, esim. etsiä tietoa organisaation intrasta ja myös päivittää intraa. Ne voivat siis toimia itsenäisesti ilman ihmisen kehotetta ja niille voidaan antaa pääsy dataan sen sijaan, että niille chatbottien tavoin syötetään dataa.

Lopuksi Lukes nauratti yleisöä kertomalla yliopisto-opettajien kaksi yleisintä kysymystä hänelle: 

Miten estän oppijoita hyödyntämästä tekoäly? Miten voin itse hyödyntää tekoälyä? 

Tween messuständiltä oivaltava reflektio

Löysin Twee-sovelluksen bloggaukseen Viisi vinkkiä: tekoäly ja suullisen kielitaidon opetus (3/2024). Tweellä oli messuständi Bettissä, joten kävin tervehtimässä ja kiittämässä hyvästä sovelluksesta. Juttelin Alina Pleplerin kanssa. Keskustelussa nostin esiin toiveen materiaalien luomisesta myös suomeksi. Hän totesi, että kyllähän sen onnistuu ja vajaan viikon kuluttua sain viestin, että suomen kieli on lisätty ja sain samalla alennuskoodin suomalaisille jaettavaksi (ks. suosittelijan linkkini). 

Plepler kirjoitti Bett-kokemuksistaan reflektion Linkkariin. Tiivistäen hän nosti esiin seuraavat näkökulmat: 

• Tekoäly ei ole enää wow-tekijä, vaan sen uutuusarvo on kulunut. Tekoälyn mainostaminen ständeillä tuottaa lähinnä fiiliksen: "Oh, another one". 
• Monet startupit ylpeilevät sadoilla tuhansilla käyttäjillä, mutta se ei johdu heidän tuotteensa laadusta, vaan tekoälyhypestä. 
• Opettajiin on yhä vaikeampi tehdä vaikutusta. He ovat jo nähneet suuren määrän tekoälytyökaluja, joissa on hämmästyttäviä ominaisuuksia. 
• Haluavatko opettajat näitä mainostettuja supervoimia. Kaikki puhuvat opetuksen tehostamisesta ja opettajien suorituksen parantamisesta, mutta kaipaavatko opettajat todella tätä tehostamista? Vai katsovatko he vain, kun taistelemme heidän huomiostaan ja jatkavat sitä, mitä ovat ennenkin tehneet? 
   

Suosituksia uutiskirjeistä

Tässä suosituksia tekoälyuutiskirjeistä. Ethan Mollick on varmasti monelle ensimmäisiä ulkomaisia tahoja, joiden tekoälyvinkkejä on seurannut. Myös molemmat edellä mainitut esitysten pitäjät julkaisevat omaa uutiskirjettä, mutta vaikuttavat toki muuallakin verkossa. Alla ovat esittelyt on kopioitu LinkedIn-profiileista.

• Ethan Mollick, Associate Professor at The Wharton School. Author of Co-Intelligence. Uutiskirje: One Useful Thing
• Dominik Lukes, Lead Business Technologist at AI/ML Support Competency Centre, University of Oxford, LinkedIn uutiskirje: AI in Academic Practice.
• Dan Fitzpatrick, Bestselling Author on AI in Education. Teacher. Forbes contributor. Education Strategist. Trained in Philosophy, Innovation & Design Thinking. LinkedIn uutiskirje:
  The Sunday AI Educator, Practical tips and guides about the AI educational revolution.
• Faktabaarin uutiskirje. Lisätty myöhemmin helmikuussa luettuani erinomaisen Tekoälyopaan opettajille (2025). Ks. Faktabaarin kaikki oppaat.

Mitä uutta Padlet, Thinglink, sanapilvet ja kyselyt?

Tähän on koottu poimintoja muutoksista suosituissa opetuksen sovelluksissa ja tekeillä on jo jatko-osakin. Tarkempia ohjeita sovelluksiin löydät kootusti blogin ohjesivulta. Kokonaisuutena suurin muutos on, miten generatiivinen tekoäly sulautuu vähitellen yhä laajemmin jo käytössä oleviin sovelluksiin. Tekoäly tuo uusia mahdollisuuksia myös sisällöntuotantoon, kuten ThingLinkin alle linkattu ruttoesimerkki näyttää. 

Edelliset kirjoitukseni sovellusten muutoksista ovat Jamboard lakkautetaan ja Flip rajoittuu Teamsiin (8/2024) sekä H5P: Lumin muutokset ja tekoäly luonnostelun apuna (10/2024). Tämän tekstin kirjoitin muutama viikko sitten ja julkaisen nyt Lontoon Bett-opetusteknologiamessujen oppien jälkeen. Edellisestä bloggauksesta löydät tietoja tapahtumasta ja sinne kerään suomalaisten matkaraportit. 

Padletissa yli 200 uutta ominaisuutta

• Padletilla on ollut vauhti päällä: he julkaisivat viime vuonna yli 200 uutta ominaisuutta, ks. esim. ABCs of new Padlet features in 2024. Nyt voit mm. etsiä ja merkitä toisia käyttäjiä ja ajoittaa viestejä. Hyödyllisiä ovat myös erilaiset linkit jakamiseen, esim. omat sarakkeet pienryhmille tai linkki, minkä avulla on ensin vastattava kysymykseen voidakseen nähdä koko Padletin. Uutta on myös linkki, jonka avulla kirjautuneet käyttäjät saavat itselleen kopion opettajan Padletista. Asetuksiin on tullut paljon lisää vaihtoehtoja, esim. voit mahdollistaa kommentit myös äänitiedostoina tai sallia tai estää videofilttereiden käytön. 
• Merkittävimmäksi uudistukseksi nostan sandboxit. Ne ovat kuin valkotauluja, joissa on käytettävissä Padlet-taulujen tutut viestit ja ominaisuudet ja paljon muutakin. Jokaiseen sandboxiin saa 20 korttia. Kokeile tästä! Sandboxeilla korvaat Google Jamboardit, mutta saat nyt paljon paremman työkalun käyttöön. Suunnitelmissa on tehdä tästä ohjevideo hiihtolomien aikaan.
• Padlet oli toista kertaa mukana Bett-messuilla. Vuosi sitten kokosin sen uudistuksia bloggaukseen. Tänä vuonna lähetän erityiskiitoksen Zareen Levienille erinomaisesta uutuuksien esittelystä ja ihanasta heti käyttöön otetusta hiirimatosta!
• Ks. Padlet-ohjeet ja esimerkit. Sieltä löydät suosittelijan linkkini sekä ohjediat, esimerkkejä ja blogikirjoituksia.

ThingLink

• ThingLinkin osalta tärkeintä on nyt tammikuussa 2025 reagoida skenaarioiden uudistumiseen.  Helmikuusta alkaen vanhat skenaariot (1.0 versio) toimivat, mutta eivät ole enää muokattavissa. Jos haluat muokata niitä, ne tulee tammikuun aikana muuntaa 2.0 versioon. Kirjaudu ThingLink-tilillesi, niin löydät tästä selkeän ohjeen.
• Skenaarioita luodessa tarjolla on neljä mallia, tyhjä pohja ja tekoälytyökalu. Tekoäly luo sinulle kehotteen ja lataamiesi tiedostojen (max 5) avulla muokattavan luonnoksen. Lisäksi tekoäly osaa auttaa skenaarion haarojen ja kysymysten teossa ja muotoilussa. Tekoälyn avulla voi myös mm. lisätä tageja kuviin kehotteen tai PDF-tiedon avulla. 
• Kaikilla maksullisilla tileillä voi käyttää DALL-E-integraatiota kuvien generointiin ja SkyboxAI-sovellusta 360-kuvien generointiin. Generointien määrät vaihtelevat lisenssien mukaan, mikä on yleinen tapa muissakin tekoälysovelluksissa.
• Älypuhelimen 360-panoramakuvat voi viedä ThingLinkiin 360-kuviksi.
• Lisätyn todellisuuden (AR) kuvat toimivat nyt sekä Android- että iOS-sovelluksilla.
• Suosittele ThingLinkiä ja saa etuja uusista käyttäjistä (ks. referral program).
• Kolme erilaista läpinäkyvää tagia, kun haluat, että oppijat etsivät tagit esim. osana pakopeliä.
• Kuudes tagityyppi: kysymys, mihin opettaja määrittelee oikean vastauksen ja palautteet oikealle ja väärälle vastaukselle. Jos haluat, että oppijoiden vastaukset tallentuvat, käytä tämän sijaan skenaarioita.
• Bett2025-messujen yhteydessä järjestettiin ATEAn Nordic Day, missä myös ThingLink oli esillä. ThingLinkin perustaja Ulla-Maaria Koivula avasi visioita tulevaan ja korosti, miten odotuksemme muuttuvat ja alamme jo odottaa, että fyysisen maailman päällä on myös digitaalista sisältöä. Kiersin Bett-viikolla mm. museoissa, missä QR-koodeja ja audio-oppaita oli paljon, joissain myös erilaisia XR-elämyksiä. Me kaipaamme fyysiseen digitaalista sisältöä sen ohella, että mallinnamme fyysistä maailmaa digitaliseksi, totesi Ulla-Maaria. Tässä tiivistykseni hänen puheenvuorosta ja LinkedIn-julkaisusta: 
1. Oppijat odottavat saavansa fyysisiin ympäristöihin merkityksellisiä digitaalisia sisältöjä. Lisätyllä todellisuudella on vielä paljon annettavaa siihen, miten fyysinen maailma toimii oppimisympäristönä. 
2. Tekoälyavusteinen oppiminen tulee normiksi, jolloin jokaisella on "osaavampi toinen". Tämä auttaa kuromaan umpeen kuilua sen välillä, mitä osaamme nyt ja mitä voimme saavuttaa ohjauksen avulla.
3. Etäkokemukset uudelleenajateltuina: Digitaaliset moniaistiset vierailut kaukaisiin, vaikeasti saavutettaviin paikkoihin ovat tulossa normaaliksi. Tekoälyavusteiset teleportaatiokokemukset ovat kehitteillä. Lue lisää ThingLinkin blogista, esim. Igloo vision tai Villagers stories. Jälkimmäinen esimerkki kertoo ja näyttää, miten terveysalan opiskelijat tutustuvat lähikylänsä Eyamin vuoden 1665 ruttoepidemiaan. 
• Andreas Fischer ThingLinkiltä esitteli sovelluksen toimintaa. Tykästyin kovasti ideaan luoda pakopelin vihjeet huoneen fyysisiin tiloihin ThingLinkin AR-tageilla. 
• ThingLink-esittely ja ohjeet, mukana runsaasti esimerkkejä ja päivittyvä diasarja. Ks, myös ThingLinkin oma koonti What's New on ThingLink

Sanapilvet ja sähköiset kyselyt

• Blogini luetuin kirjoitus esittelee sanapilviä. Työkalut niiden tekemiseen ovat usein hyvin yksinkertaisia eivätkä muutu edes joka vuosi. Suosikkini Answergarden ja WordArt toimivat kuten ennenkin. Sen sijaan sovelluksissa, joissa sanapilvet ovat yksi lukuisista ominaisuuksista, on tapahtunut muutoksia.
• Quizizz tarjoaa opettajille maksuttoman peruslisenssin (ks. suosittelijan linkkini). Sillä voi luoda viidenlaisia sisältöjä: kyselyt, esitykset (lesson), interaktiiviset videot, kääntökortit ja sekä tekstin/median ymmärtämis- tai analysointitehtävät (passage). Maksutta tarjolla on kuusi kysymystyyppiä, uusimpana sanapilvet. Uusimat pelimoodit ovat Mastery Peak sekä Stike and Shield.  Osassa toimintoja on rajoituksia kuukausittain tai kaikkiaan luotaville yhtäaikaisille sisällöille. Nykyisin voit luoda 20 yhtäaikaista kyselyä. Mukaan ei lasketa vanhojen käyttäjien ennen 30.11.2024 luomia kyselyitä.
• Mentimeterillä voi tehdä diasarjoja, joihin liittää kysymyksiä kuten sanapilviä. Maksuttoman käytön raja on hiljattain rajattu vain 50 osallistujaan kuukaudessa.
• Blooketiin tullut mahdollisuus luoda kyselyitä tekoälyn avulla. Mukaan saa monivalintojen lisäksi avoimia kysymyksiä, joihin vaaditaan lyhyt täsmällisen oikea vastaus.
• Padletissa on jo jonkin aikaa ollut mahdollisuus tehdä äänestyksiä. Sitä taidan kyselytyökaluista käyttää nykyisin eniten, kun monille koulutuksilleni muutenkin luon Padletin.
• Sähköisten kyselyiden blogisivulta voit lukea lisää ja kokeillakin muutamia erilaisia työkaluja. 

Yleiskuva Lontoon Bett2025-messuilta.

Bett2025 - matkavinkkejä ja matkakertomuksia

Bett-opetusteknologiamessut järjestettiin Lontoossa 22.-24.1.2025. 40-vuotias tapahtuma keräsi yli 35 000 osallistujia yli 130 maasta ja mukana oli aiempien vuosien tapaan satoja suomalaisia. Yrityksiä messuilla oli yli 600. Merkkaa kalenteriisi seuraava Lontoon Bett 21.-23.1.2026!

Osallistuin Bettiin 9. kertaa. Tämä on 12. vuosi, kun kerään yhteen keskeisiä linkkivinkkejä ja suomalaisten matkaraportteja. Päivittelen niitä alle pitkin alkuvuotta ja muutenkin kirjoitusta päivittelen. 

Bett-messuihin kuuluu laaja näyttelyalue ja monenlaisia esityksiä turvamiesten kanssa saapuvista julkisuuden henkilöistä opettaja-opiskelija-pareihin. Pääarenalle on toistaiseksi aina mahtunut mukaan, Pienempien salien esityksiin ei välttämättä mahdu mukaan, jos ei ole ajoissa jonossa. 

Messujen aikana palkitaan lukuisissa kategorioissa erilaisia sovelluksia ja laitteita. Tapahtumaan kuuluu myös runsaasti oheistapahtumia, kuten kouluvierailuita, kutsuvierasseminaareja ja ennakkoilmoittautumisen vaatineita tapahtumia messualueella, esimerkiksi TableTalk-pienryhmäkeskustelut, Tech User Labs -työpajat ja Connect@Bett-tapaamiset esittelijöiden kanssa. Ohjelmasta löydät myös muita valtavan messukeskuksen eri kerroksissa olevia tapahtumia, joihin et päädy vain messuhalleissa kävellen.  

Moni suomalainen ja Suomessa toimiva yritys järjestää Bett-viikolla omia tapahtumia Lontoossa. Näistä pysyt parhaiten ajan tasalla liittymällä Suomalaiset BETT-messuilla Facebook-ryhmään ja tietysti myös kyseisten yritysten asiakasviestinnän avulla - sekä verkostoitumalla. BETT-perinteisiini on tähän asti kuulunut IlonaIT:n seminaari suomalaisille, mutta sitä ei tänä vuonna järjestetä. Sen sijaan osallistun keskiviikkona jo muutaman kerran pidettyyn ATEAn pohjoismaiseen seminaariin, joka kulkee nykyisin ATEAn Nordic Day -nimellä (tai laajemmin ATEAn EDU-viikko Lontoossa). Torstain ja perjantain olen messuilla ja alueen sulkeutuessa klo 18 suuntaan keskustaan syömään ja kokemuksia sulattelemaan. Olen reissussa yksin, joten todennäköisesti etsin perinteiseen tapaan seuraa em. Facebook-ryhmästä.

Vinkkejä Bett-messuille 

• Bett-messut Lontoossa -verkkosivu.
• Bett Global: X, Facebook, LinkedIn, Instagram ja YouTube.
• Suomalaiset BETT-messuilla -Facebook-ryhmä: käytännön vinkkejä, kimppakyytejä, kutsuja tapahtumiin, seuraa pitkille metromatkoille tai messupäivän jälkeisille illallisille, poimintoja tapahtuma-annista, opitun jakamista jne.
• Hashtageja: #Bett2025 ja #BettUK2025 sekä #BettUK. Suomalaisten #finnbett on jäänyt viime vuosina vähäiselle käytölle. 
• Ohjelmassa on esityksiä aamuvarhaisesta alkaen, mutta näyttelyalue avautuu päivittäin klo 10 (ks. aukioloajat). Ohjelmaan on syytä tutustua etukäteen ja merkata ainakin kiinnostavimmat muistiin tapahtuman mobiilisovellukseen: Bett Show: Android & iOS. Kirjautuminen s-postilla ja ilmoittautuessasi saamallasi numerolla.
• Isoimmilla messuständeillä pyörii tauotta tietoiskuja (ks. esim. Microsoft EDU Bett 2025 Guide, PDF-linkki ensimmäisessä tekstikappaleessa tai Googlen Bett-sivu). 
• ExCel-messukeskukseen pääsee kätevästi metrolla, esim. Custom House for ExCel -asemalle (ks. kulkuohjeet) tai messualueen itäpäätyyn DLR-juna-asemalle Prince Regent. Huomaa, että vuonna 2022 avattu metrolinja Elizabeth Line puuttuu vanhoista kartoista. Etukäteen kannattaa ladata Lontoon ja metron offline-reittiopas ja/tai kartta. Ja Google Mapsikin toimii offline, mutta muistaakseni alueen kartta tuli ladata etukäteen.
• ExCelissä on hyvä nettiyhteys nimellä "_ExCeL free Wi-Fi". Lisätietoja messualueen palveluista löydät Excelin sivulta. Koska emme ole EU-alueella, mobiilidata on varsin arvokasta. Siksi messu- ja hotellialueiden ulkopuolella kannattaa viestiä tekstareilla sekä käyttää laajasti tarjolla olevia maksuttomia langattomia verkkoja. 
• Edellisten vuosien matkaraportit; 2012 & 2014 ja 2015 ja 2016 ja 2017 ja 2018 ja 2019 ja 2020 ja 2022  ja 2023 ja 2024.
  
  

Vinkkejä Lontooseen 

• Huhtikuusta 2025 alkaen suomalaisiltakin vaaditaan ETA-matkustuslupa (10 £).
• Julkisilla voi kulkea Oyster Card -matkakortilla tai pankkikortin lähimaksulla. Ks. Milla Kontkasen kirjoitus Lontoon matkalipuista.
• UM.n matkustusilmoitus kannattaa tehdä. Se käy parissa minuutissa, jos on tallentanut edellisen matkansa pohjatiedot. Bett-viikon aikana ilmoituksen tehneille tiedotettiin myrskystä, jonka aikana rikottiin Brittein saarten kaikkien aikojen tuuliennätys. Tämä vaikuttiin monien paluulentojen aikatauluihin ja reitteihin.
• Monessa paikassa kelpaa nykyisin vain korttimaksu. Kerran käytin käteistä, kun kortilla olisi ollut 10 £ minimiveloitus ja ostokseni oli vain puolet tästä.
• Musikaalilippuihin suosittelen teattereiden omaa TKTS-lippumyymälää Leicester Squarella tai netissä. Se myy edullisesti lippuja saman päivän näytöksiin. Myös moni näyttely  ja nähtävyys vaatii lipun ostamista viimeistään edellisenä päivänä. Ks. viime vuoden koontini kulttuuritarjonnasta.

Suomalaisten matkakertomukset

Olisi upeaa saada tähän mahdollisimman monelta osallistujalta koonti opitusta - tai vaikka muutama nosto siitä, mikä oli tärkeää. Muoto on vapaa, jakaminen mieluiten linkillä (esim. blogikirjoitus, YouTube, Sway, Adobe Express tai Google/OneDrive). Poimin tähän Suomalaiset BETT-messuilla -ryhmään jaettujen matkakertomusten linkit ja etsin lisää somesta. Voit myös jakaa linkkisi suoraan minulle. Kiitos, että linkität tämän koonnin omaan matkaraporttiisi! 

• Bittejä maailmalta, Turun kaupungin kasvatuksen ja opetuksen blogi
• Aflecht Suvi: What a BETT 2025
• Airola Juho & Petri: STEAM näkyi vahvasti BETT-messuilla
• Sulander Meri: BETT 2025, Idan ja Merin terveiset
• Paakkinen Jouni: AI että, BETT 2025
• Paakkinen Jouni: Pikkupaloja BETT 2025 -jälkiruuaksi
• Boge Stina, Itslearning: 5 tärkeintä tietoa Bett 2025 -tapahtumasta
• Espoon kaupunki: Tukevaa puhetta -podcast: Oppimisteknologian Bett-messut. 
• Haastattelijoina  Johannes Ruoho ja Mirka Tuulisaari ja vieraina Robert Bahr, Tuukka Kallio ja Ilona Parviainen (Soundcloud ja tekstivaste). 
• FCLab Tampere: London calling – Bett ´25 
• Kenttälä Marjo, Helsingin kaupunki: Helsingin EdTech-​kokeilualusta inspiroi maailmalla 
• Laakso Matleena
• Mitä uutta Padlet, Thinglink, sanapilvet ja kyselyt? 
• Bett2025: puheenvuoroja tekoälystä
• Lisää tarinaa tulossa mm. mitä uutta sovelluksista -teemasta.
• Moilanen Hannu: BETT-messut 2025 by HooMoilanen
• Naakka Moona, Kaupan liitto: Bett UK ja generatiivinen tekoäly koulutuksen kehittämisessä 
• Niemelä Eeva, HAMK: Ensikertalaisina Lontoon BETT-messuilla.
• Nieminen Anni, Iisalmen sanomat: Iisalmen Edvin Laineen koulu sai arvokkaan kansainvälisen tunnustuspalkinnon (maksumuurin takana).
• Saarinen Tapani: Vlogi 2/2025 (3:39 min) ja #Bett2025 London (5.31 min)
•    
•  

Tällaisen kuvan voi luoda Bettin verkkosivulla. Töitä teen pääosin freelancerina ja TAMKissa. Tampereen korkeakouluyhteisö kääntyi nimilappuun Tampereen yliopistoksi, mutta kyllä minä sinnekin olen tänä keväänä sopinut töitä tekeväni, vaikka edellinen työsuhde sinne päättyikin vuoden vaihteeseen. 

Työvuosi 2024

Taas on perinteisen työvuosikoonnin aika. Olen reilun kymmenen vuoden ajan koonnut yhteen kokemuksia ja tunnuslukuja työvuosistani ja toiminnastani verkossa. Aika paljon minulta myös työstäni kysellään, joten kiinnostuneille alla pidempi teksti ja muille infograafin tiivistys.

The infographic in English. Tällaiset Adobe Expressillä tehdyt kuvat kääntyvät sovelluksella nykyisin yhdellä klikkauksella toiselle kielelle. Toki konekäännökset on aina syytä tarkistaa ja ne vaativat korjaamista, mutta ilman tuota toimintoa tuskin olisin tätä tullut edes kääntäneeksi. 

Alla on kerrottu tietoja näiden lukujen takaa, mm. suosituimmat bloggaukset, diasarjat ja videot.

Työtehtävät, työnantajat ja töiden tilaajat

Syksystä 2023 alkaen tekoäly on ollut kysytyin koulutusteemani. Tekoälysovelluksista olen tällä hetkellä ihastunut Napkiniin ja NotebookLM:ään (linkeistä löydät niistä bloggaukset). Muita teemoja olivat mm. vuorovaikutus ja sen työkalut, verkkosisältöjen ja oppimateriaalien luominen, avoin jakaminen, sähköiset kyselyt ja XR-teemat. Näihin liittyvinä työkaluina käytin mm. seuraavia: Answergarden, WordArt, Padlet, Flinga, ClassroomScreen, Adobe Express, Canva, Powtoon, YouTube, Blooket, Quizizz, Microsoft Teams, LinkedIn, ThingLink, HaloAR, H5P, Moodle, Teams ja Zoom. Tekoäly kuuluu jo jollain tavalla osaksi kaikkea digipedagogiikan koulutusta ja verkon sovellusten opettelua. 

Kouluttamisen ohella työhöni kuuluu satunnaisesti konsultointityyppistä työtä kuten H5P-sisältöjen luomisessa avustamista ja projektien myötä koulutusten markkinointia ja vähäisessä määrin muuta projektityötä. Jatkoin ITK-konferenssin suunnitteluryhmän jäsenenä ja Pirkanmaan Osakkeen lukioiden ainetiimien koordinaattorina (ks. ainetiimien vuosi 2024).

Tein töitä kaikkiaan 50 eri taholle, mutta varsinaisia tilaajia oli paljon enemmän, esim. Tampereen korkeakouluyhteisössä työskentelin kolmessa yliopiston ja kuudessa TAMKin projektissa. Kaikkiaan tilaajista noin viidennes oli korkea-asteen oppilaitoksia, ja melkein kaikki muut muita opetusalan toimijoita (perusaste, toinen aste ja vapaa sivistystyö). Opetus- ja ohjausalan lisäksi koulutin kirjastojen, yhdistysten ja julkishallinnon väkeä. Joukossa on myös muutama yritys, joskin niidenkin kautta tarjotut koulutukset oli suunnattu opetushenkilöstölle. Englanniksi pidin kolme koulutusta, ne löydät In English -sivultani. Listauksessa ovat aiempien vuosien mukaan mukana myös pari talkootyönä tehtyä työkeikkaa. Lisäksi kuulun ITK-konferenssin suunnitteluryhmään ja olen mukana H5P Ambassador-ohjelmassa. Microsoftin MIEE-verkostosta jättäydyin kesällä sivuun.

Minulla oli vuoden aikana kaksi pidempää työsuhdetta: TAMKissa olen työskennellyt vuodesta 2016 asti pääosin täydennyskoulutusprojektien parissa. Olen listannut kaikki projektit rahoittajien mukaan aiempien koulutusten blogisivuille. Tampereen yliopistolla vastasin Kirjastot, digitaalisuus ja uudet toimintaympäristöt 25 op -koulutuksen ohjaus- ja digitaitojen osuuden kahdesta toteutuksesta. Lisäksi vedin muutaman yksittäisen webinaarin. 

Etänä, lähinä ja konferensseissa

• 68 % koulutuksista oli etänä, yleensä Zoomin tai Teamsin kautta. 
• 32 % koulutuksista pidettiin lähinä. Matkapäiviä Tampereen ulkopuolelle kertyi 24, sisältäen 12 yöpymistä. Pisin oli reissu Lontoon BETT-messuille. Yhdistin reissuun myös vähän lomaa. Vuoden toinen ulkomaanmatka oli kesälomareissu Pärnuun.
• Kun hyvin pääsin kulkemaan julkisilla, käytin niitä. Eniten junaa, mutta myös bussia ja kaupunkifillaria omani lisäksi Vuoden ainoat lennot olivat Lontoon BETT-messuille. VR:n koonnin mukaan tein 19 matkaa, mikä tarkoittaa 3611 kilometriä ja lähes 35 tuntia. 
  
• Lähikoulutuksia oli Pirkanmaalla (Tampere, Kangasala, Mänttä), Varsinais-Suomessa (Turku, Naantali ja Maarianhaminan risteily) ja seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Hämeenlinna, Janakkala, Seinäjoki, Kuopio, Lahti, Iitti, Pornainen ja Leppävirta. 
• Omista osallistumisista webinaareihin en ole pitänyt kirjaa mutta kyllä varmaan hyvinkin viikoittain niihin osallistun ja katson paljon myös tallenteita. Molempia päivittelen webinaarit-sivulle. ITK ja Lontoon BETT-opetusteknologia-messut ovat pitkään olleet suosikkini opetusalan tapahtumien listalla ja molempiin osallistun myös alkavana vuonna. ITK- ja muutkin konferenssiesitykseni löydät aiempien koulutusten sivulta. BETTissä olen ollut vain osallistujana. Kokoan vuosittain yhteen suomalaisten matkakertomukset, ks. 2024 ja 2025 koonti 
  
  

Tietoja infograafin sovellusten takaa

Julkaisin 20 blogikirjoitusta. Tämä oli viides perättäinen vuosi, kun 100 000 vuosittaisen lukijan raja ylittyi. Kuluneen vuoden kärki oli 1) sanapilvibloggaus (2020), 2) H5P-sivu, 3) ohjeiden sivu, 4) kuvakortti-bloggaus (2020) ja 5) tekoälysivu. Kuluneena vuonna julkaistuista kirjoituksista luetuimpien kärkeen nousivat 8) Tekoälysovelluksia oppimateriaalien tekijöille, 10) Kolme tekoälysovellusta: Mizou, TurboScribe ja Vidnoz, 13) Napkin visualisoi tekstisi ja 14) Tekoäly loi laulun blogistani.

Blogia enemmän kävijöitä on vuosien varrella ollut vain tiedostojenjakopalveluissa SlideShare ja SpeakerDeck, minne jaettuja diasarjoja on katsottu 1,5 miljoonaan kertaa. Vime aikojen kärjessä ovat olleet SpeakerDeckin 1) H5P-työkalut, 2) sanapilvet, 3) kirjautumatta toimivat sovellukset, 4) sähköiset kyselyt sekä jaetulla 5. sijalla ruudunkaappausvideot ja Flip-videochat (ks. linkit ohjeiden sivulla).

Kymmeniä Padlet-muistitaulujani on katsottu arviolta 40 000 kertaa vuodessa, kärjessä varmastikin edelleen Tekoälyn linkkivinkit. ThingLink kuuluu edelleen suosikkeihini, mutta koska siitä ei enää ole tarjolla opettajille maksutonta lisenssiä, en ole voinut käyttää sitä aiempien vuosien tapaan. Omia materiaaleja sillä edelleen teen ja monia sisältöjä päivitän. Harvakseltaan pääsen sitä kouluttamaankin.

Tämän vuoden katsotuin videoni oli Miten lataan videoita YouTubeen? Perusteet ovat ennallaan, vaikka jotain muutoksia YouTubeen on kolmen vuoden aikana tehty. Olen useampaan kertaan päivitellyt ohjeita YouTube-bloggaukseen. Toiseksi katsotuin video oli Padlet-ohje 2024. Padlet-muistitauluihin tuli viime vuonna yli 200 uutta ominaisuutta! Seuraavilla sijoilla olivat Microsoft 365 -vinkkien soittolistan monet videot.

Kuusi somen sovellusta

Tärkeimmät ammatilliset viestit kuten blogipostaukseni jaan lähes poikkeuksetta kuuteen alla mainittuun sovellukseen ja usein myös tarinana Instagramiin ja Facebookiin. Vapaa-aikaan liittyviä viestejä tulee nykyisin jaettua lähinnä Facebookiin ja Instagramiin. Voit liittyä kaverikseni tai seurata minua Facebookissa. Seuraamisen etuna on, että näet vain julkiset viestini eli lähinnä työhöni liittyvät. Minä näen sinusta vain julkiset tietosi. Liity rohkeasti myös LinkedIn-verkostooni - ja toki seuraaminenkin on mahdollista. Instragram-tilini ja kolme mainittua pikaviestisovellustani ovat täysin julkisia.

Facebook: Tärkeimmäksi sosiaalisen median kanavaksi nostan Facebookin ammatilliset ryhmät. Niiden tarjoamat kymmenet tiettyyn asiaan keskittyvät somekuplat ovat vaikka vertaansa. Niissä tiedotetaan ajankohtaisista asioista, jaetaan kokemuksia, kysellään kokemuksia ja annetaan vertaistukea. 

LinkedIn pääsee hopealle. Siellä on paljon hyödyllistä ja se keskittyy ammatillisiin asioihin, mutta sieltä puuttuu Facebookin vertaistuki ja lukuisat aktiiviset ja hyödylliset jopa vain yhteen teemaan tai sovellukseen keskittyneet ryhmät. Tein Cleve.ai-sivulla koonnin vuodestani 2024. Sen mukaa julkaisin 75 viestiä, jotka saivat 107 kommenttia ja 2641 reaktiota. Huippujulkaisujani olivat ITK:n hattuselfie, Tampereen yliopiston kirjastoalan koulutuksen työsuhde touko-joulukuussa ja viesti siitä, miten 10 vuotta kestänyt päätoiminen ura freelancerina alkoi. 

Instagram roikkuu mukana ja siellä minulla on sekaisin työtä ja vapaa-aikaa. Käytän sitä tiedottamiseen ja kuulumisten jakamiseen, mutta siellä ei tule paljoa keskusteltua, vaan se näyttäytyy minulle enemmän kuvakuulumisten kautta ja pikaisten kommenttien kanavana. Intoa vähentää se, että niin moni jakaa samat sisällöt sinne ja enemmän keskustelua herättävään Facebookiin. 

Viestipalvelu X (entinen Twitter) on yhä surkeammassa jamassa Elon Muskin epäeettisen toiminnan myötä. Tästä huolimatta se roikkuu vielä mukana. Keskustelua siellä ei enää paljoakaan ole, mutta viestit edelleen tavoittavat muita käyttäjiä. 

Threadsin ja BlueSkyn otin käyttöön reilu vuosi sitten. Huomaan haikailevani menneeseen, jolloin oli FB, LI ja Twitter). Kun nyt tilalla on kolme pikaviestintä, aika ei vain riitä kaikkiin, joten tuuttaan kaikkiin melkein samat viestit, mutta vuorovaikutus on vähäistä. Ehkä pitäisi keskittyä vain yhteen. Metan Threads vaikuttaa parhaalta ja aktiiviselta ja siellä vaikuttaa olevan hyvä henki.Tosin se olisi kolmas Metan palvelu ja hajauttaminen voisi olla parempi. (Viimeinen ajatus unohtui julkaisuhetkellä ja lisäsin sen myöhemmin tammikuussa.)

Täältä näet aiempia koonteja työvuosistani: vuosi 2023 ja vuosi 2022. Jälkimmäisen lopusta löydät aiemmatkin vuodet.