Onnenpyörän asetusten valinnat ovat englanninkieliset, mutta erittäin selkeät.
Verkossa on suuri määrä erilaisia onnenpyöriä, joskin suurin osa on täynnä mainoksia. Aiempi blogijulkaisu Jako pareihin tai pienryhmiin (2023) tarjoaa ideoita ja sovelluksia nimen tai istumajärjestyksen arpomiseen. Pyöritä idea kieltenopetukseen (2018) -kirjoitus esittelee toisenlaisen käyttötavan onnenpyörille. Vastaavia sovelluksia olen koonnut mm. Ilman kirjautumista toimivia sovelluksia -diasarjaan, joka kaipaisi jo päivittämistä.
Joko tunnet suomalaisen, maksuttoman ja mainoksettoman onnenpyörän, joka ei edellytä kirjautumista? Se ei myöskään tallenna nimiä tai muita tietoja, ellet itse halua jakaa onnenpyörää sisältöineen. Kokeile sitä Wheel of names -linkistä tai alle upotettuna. Onnenpyörän tarjoaa Mikko Haapasen yritys, joka myy palvelua, jonka avulla voi arpoa koululuokan istumajärjestyksen. Voit lukea lisää Seating Chart Makerin-verkkosivulta.
Usein näitä onnenpyöriä mainostetaan niin, että niiden avulla voidaan arpoa opiskelijoiden nimiä läksykuulustelun aikana, mutta ne käyvät moneen muuhunkin. Niiden avulla voi myös arpoa esitysjärjestyksen tai pienryhmät. Niihin voi nimien sijaan lisätä sanastoa, käsitteitä tai muuta opiskeltavaa sisältöä, jota käsitellään pienryhmissä. Onnenpyörän ei siis tarvitse olla vain opettajan työkalu, vaan oppijat voivat käyttää opettajan linkillä jakamaa tai tehdä omia.
Uskallatko arpoa itsellesi uudenvuodenlupauksen?
Lupaa käyttää arpomaasi sovellusta työssäsi tai luo sillä materiaalia - tai laita oppijat töihin, jos GDPR sen mahdollistaa. Jos arvot itsellesi tutun sovelluksen, kokeile uudestaan. Ohjeet löydät luonnollisesti tästä blogista, linkkasin ohjeet onnenpyörän alle,
LinkedIn: Laita oma LI-profiilisi kuntoon ja jaa sinne joku muillekin hyödyllinen idea, sovellus tai materiaali. Vanhempia oppijoita kannattaa kannustaa luomaan sinne oma profiili ja verkostoitumaan jo opiskeluaikana.
Opi lisää
Täältä blogista löydät valtavasti lisää vinkkejä, ohjeita ja esimerkkejä digipeda- ja tekoälyteemoista. Suurin osa koulutuksistani on tilauskoulutuksia, joita kalenteriin vielä hyvin mahtuu, etenkin hiihtolomien jälkeiseen aikaan. Tervetuloa-sivulta löytyy jo kevätkauden avointakin koulutustarjontaa.
Voi Luoja! Mitä ihmettä oletkaan antanut meidän ihmisten keksiä? Tekoäly yllättää jatkuvasti. Googlen NotebookLM on ollut minulle tämän syksyn järisyttävin tekoälykokemus. Ja samalla en voi kuin rukoilla, että me ihmiset käyttäisimme hurjalla vauhdilla kehittyvää tekoälyä hyvään, emme toistemme ja tämän pallon tuhoamiseen.
Löysin sovelluksen jo syyskuussa, kun audioyhteenveto- eli podcast-toiminto julkaistiin. Syksyn aikana experimental-vaihe on jätetty taakse. Lokakuusta alkaen on voinut ohjeistaa millaisia audioyhteenvetoja haluaa sovelluksen tekevän. Nyt sovellus on tullut saataville Google Workspace -ympäristöönkin. Myös ensimmäisten Plus-lisenssien hinnat on julkaistu. Alla kerron tulevistakin uudistuksista.
Näin se toimii
Tein ensimmäisen kokeilun syöttämällä aineistoksi tiedoston, missä oli blogipostaukseni noin vuoden ajalta. Noin minuutissa sain 63 sivusta suomenkielisestä tekstistä englanninkielisen energisen audioyhteenvedon (10 min). Tällaisen yhteenvedon olen nyt tehnyt mm. viidestä edellisestä blogijulkaisusta.
Sovelluksen ikäraja on 18 vuotta, kuten suuressa osassa tekoälysovelluksia. Kirjauduttuasi voit luoda tällä hetkellä maksutta sata muistikirjaa ja niistä jokaiseen saat lähteeksi 50 dokumenttia. Niistä jokainen voi sisältää 500 000 sanaa ja tiedostoiksi käy esim. PDF, tekstitetty julkinen YouTube-video, teksti tai linkki tekstiin, MP3, WAV, Google Docs ja Slides. Sovellus kehottaa välttämään lähteitä, joihin sinulla ei ole oikeuksia. Se myös kertoo, ettei se käytä lataamiasi lähteitä tai luomaasi sisältöä mallin kouluttamiseen.
Seuraavaksi tekoäly tekee lähteistäsi tiivistykset. Voit myös lisätä omia muistiinpanoja ja halutessasi lisätä ne lähteiksi. Tämän jälkeen voit chattailla muistikirjan kanssa lähteidesi pohjalta. Se onnistuu myös suomeksi. Anne Rongas totesi Opeblogin historiasta tekoälyllä poimittua -kirjoituksessaan ja syötettyään NotebookLM:lle koko bloginsa sisällön, että "voin nyt jutella oman blogini kanssa ja tarkistaa, olenko edelleen itseni kanssa samaa mieltä". Kyllä minä Annen tutun ajatusmaailman myös hänen jakamastaan podcastista tunnistin.
Muistikirjoista voi luoda podcastien ohella myös UKK-koonnin, sisällysluettelon, aikajanan, koepaketin ja tietopaketin. Jonkin verran näitäkin testailin, mutta innostuin eniten podcasteista, jotka yleensä onnistuvat varsin hyvin. Kahdesti olen pyytänyt uutta podcastia: toisella kertaa en ollut tyytyväinen sisällön painotuksiin, toisella kertaa podcastista tuli liian pitkä. Podcastit luodaan muistikirjan lähteiden pohjalta, toistaiseksi vain englanniksi. Niitä voi luoda maksutta päivittäin kolme ja keskusteluita 50. Voit lukea lisää Googlen englanninkielisistä ohjeista.
Uudistuksia tulossa
Joulukuun puolivälissä 2024 tiedotettiin, että käyttöliittymän ulkoasu on uudistumassa, joten yksityiskohtaisia ohjeita ei nyt kannata jakaa. Näkymä tullaan järjestämään kolmeen osaan: lähteisiin, keskusteluun ja studioon, jossa voit luoda uusia sisältöjä muistikirjan aineistoista. Uutena on tulossa myös mahdollisuus liittyä podcasteihin keskustelijaksi. Tai muuten vain jutella ääneen aineiston kanssa tekoälytutorin tavoin.
Plus-lisenssi tuo paremman tietoturvan ja -suojan sekä enemmän muistikirjoja ja tilaa lähteiden lataamiseen. Sen avulla voit jakaa muistikirjoja tai ainoastaan niiden keskustelumahdollisuuden. Voit myös määritellä keskustelijan tyylin ja vastausten pituuden. Saat myös analytiikkaa muistikirjan käytöstä.
Omia kokemuksia ja ideoita
Onhan tämä pari vuotta tekoälyn parissa yllättänyt monesti. Olihan se hurjaa kuunnella ensimmäisiä podcasteja. Alkuun vain hämmästelin ja kokemuksen myötä löysin jo muutamia erilaisia käyttötapoja.
Toisten reflektiot ja tulkinnat laajentavat omaakin ymmärrystä: Kun oppija reflektoi oppimaansa esimerkiksi webinaarin päätteeksi, ohjaustuokiossa tai oppimispäiväkirjassa, toimii se samalla palautteena opettajalle. Se auttaa oppijoiden tuntemisessa ja sitten opintojakson sisältöjen paremmassa kohdistamisessa kohderyhmälle. Kun tekoäly käsittelee sinun tuottamaa aineistoa, sekin löytää parhaimmillaan jonkun uuden tulkinnan tai näkökulman tai yhdistelee asioita jotenkin uudella tavalla. Näin toisen henkilön tai tekoälyn tulkinta voi parhaimmillaan laajentaa omaakin ymmärrystä.
Minulla on Tampereen yliopistolla käynnissä kirjastoalan täydennyskoulutus. Kaikki webinaarit ovat iltaisin klo 18-20. Tulin kerran pitäneeksi yhden varsin teoreettisen ja aivan liikaa yksinpuhelua sisältäneen luennon ryhmän fasilitoinnista. Kaikki oma tekeminen jäi odottamaan seuraavaan webinaariin, missä harjoittelimme aiheeseen liittyviä työkaluja. Niinpä keksin, että teen sisällöistä audioyhteenvedon. Kätevintä olisi ollut tehdä se tallenteen tekstityksestä, mutta kun en ollut kysynyt tähän osallistujien lupaa, tein yhteenvedon PDF:nä jaetusta fasilitoinnin diasarjasta. Voit kuunnella yhteenvedon tästä (13 min). Tämä on yksi tapa opettajalle tarjota tiivistyksiä tai miksei johdantoakin opiskeltavasta asiasta.
Syötin muistikirjaan blogini sisällöt reilun vuoden ajalta ja kysyin ehdotuksia ITK-konferenssiin tarjottaviksi esityksiksi. Ehdotukset olivat hyvin samankaltaisia, mitä itsekin olin ajatellut.
Olen pitänyt tänä syksynä kolme koulutusta englanniksi. Blogissani on kyllä englanninkielinen sivu, mutta on ollut kiva mainita myös, että uusimmat blogijulkaisut löytyvät englanninkielisinä podcasteina. Toki blogitekstien kääntämiseenkin on lukuisia sovelluksia, mutta kaikki eivät niitä tunne. Oletko huomannut, että Google Lens löytyy Chrome-selaimesta, kun klikkaa osoiteriviä? Se osaa mm. kääntää tai lukea tekstiä, myös kuvista.
Pian tulossa oleva uudistus, mikä mahdollistaa käyttäjien osallistumiseen keskusteluihin vie sovelluksen opetuskäytön aivan uudelle tasolle. Plus-sovelluksella opettaja voi ladata esimerkiksi kurssin kaikki materiaalit yhteen muistikirjaan ja antaa sitten oppijoiden keskustella aineistojen kanssa.
Ihan kaikki ei ole onnistut. Latasin sovellukseen koko blogini sisällön (410 kirjoitusta ja 15 sivua) ja pyysin podcastia digipedagogiikan trendeistä. En saanut hyvää podcastia enkä ollut tyytyväinen aikajanaankaan. Mainittakoon silti, että kun aiemmin olen todennut, ettei tekoäly osaa jotain, myöhemmin olen ymmärtänyt sen johtuneeen omasta taidostani luoda kehotteita. Tällaisen ohjeen annoin: "Luo syväluotaava keskustelu Matleenan blogin julkaisuista vuosien varrella. Nosta esiin digipedagogiikan trendejä, joita ovat olleet mm. mobiilioppiminen, avoin jakaminen, oppijoiden aktivointi ja osallistaminen, mihin paneuduttiin etenkin pandemian aikana, sekä viime vuosina generatiivinen tekoäly. Reilun 10 vuoden aikana on tullut tarjolle runsaasti hyviä verkon sovelluksia niin oppijoiden kun oppijoiden käyttöönkin. Blogeista ja wikeistä siirryttiin sosiaaliseen mediaa ja sitten erilaisiin verkkosisältöjen luomisen sovelluksiin, kuten ThingLink, H5P-työkalut ja Adobe Express."
Löydät NotebookLM:n tekemät podcastini YouTube-soittolistalta AI-generated podcasts of Matleena Laakso's materials. Ne voi hyvin ottaa mukaan päiväkävelylle, sillä muuta katsottavaa videoissa ei ole kuin alussa muutama lause taustatiedoksi suomeksi ja englanniksi. Videoiden kuvauksista löydät mm. podcastien teemoihin liittyvät linkit. Videot on tekstitetty englanniksi eli voit valita konekäännöksen eri kielille. Videoiden tekstityksen laatu vaihtelee. Osa on tehty YouTuben työkaluilla, osa paremmalla TurboScribellä (lue lisää aiemmasta bloggauksesta). Kaikkia olen ainakin pikaisesti korjannut lähinnä erisnimien osalta, mutta yhdenkään tekstitystä tai käännöstä ei ole huolellisesti tekoälyn jäljiltä korjannut.
Kuva on tehty Adobe Expressillä.
Näiden kokemusten myötä kiitän kaikkia teitä lukijoita kuluneesta vuodesta sekä runsaasta ja lämmittävästä palautteesta, jota olen teiltä pitkin vuotta saanut. Toivotan onnellista joulun aikaa ja jatketaan ensi vuonna!
Tammikuussa teen perinteisen koonnin kuluneesta työvuodestani. Lisäksi kokoan 12. kertaa yhteen suomalaisten matkakertomukset Lontoon BETT-opetusteknologiamessuilta 22.-24.1. (ks. BETT 2024), minne osallistun jo yhdeksättä kertaa.
Suunnitelmissa on myös koota alkuvuodesta yhteen muutoksia verkon eri sovelluksissa.
You can listen to this blog post as an AI-generated podcast: Napkin app turns your text into visuals(9 min). The podcast was created using Google NotebookLM AI. It has used the text and video below as a source material.
Tämän syksyn suurimmat WAU-elämykset tekoäly on tarjonnut minulle Napkin ja NotebookLM-sovellusten myötä. Notebookilla olen jo tehnyt monta englanninkielistä podcastia omista materiaaleista. Löydät ne AI-podcasts from Matleena Laakso's materials -soittolistalta.
Napkin-sovelluksen löysin marraskuun alussa Suomen eOppimiskeskus ry:n virtuaalisilta aamukahveilta, missä Lauri Ylä-Jussila löytöään esitteli. Siitä asti olen tästä kokemusta kerännyt, tätä monissa tekoälykoulutuksissa esitellyt ja yrittänyt löytää aikaa tähän blogikirjoitukseen. Edellistä bloggausta kirjoittaessani en tätä vielä tuntenut, vaikka sen teemana oli Oppimisprosessin visualisointi.
Napkin on vielä beta-vaiheessa ja kaikille maksuton. Toistaiseksi kirjautuminen onnistuu Google-tunnuksin ja sähköpostilla (lausetta täydennetty julkaisuviikolla). Suosittelen ottamaan Professional Plan -lisenssin, niin saat kaikki herkut käyttöösi. Kun maksullinen lisenssi aikanaan julkaistaan, voit vaihtaa maksuttomaan. Käyttöehtojen mukaan saat julkaista ja käyttää luomaasi sisältöä, myös kaupallisesti. Ehkä on paikallaan muistuttaa, että mitään salaista tai henkilötietoja ei näihin verkon maksuttomiin pilvipalveluihin ole syytä viedä. Käyttöehdot voivat vielä muuttua ja organisaatiolisenssin myötä tullee tietoturvaankin lisää suojaa.
Sovelluksella voi visualisoida tekstiä kahdella tavalla: generoimalla tekstiä tekoälyllä ja sitten visualisoimalla sen tai tuomalla sinne omaa tekstiä visualisoitavaksi. Olen itse innostunut etenkin jälkimmäisestä. Kun olen jo jonkun asian miettinyt ja tiivistänyt listaukseksi, Napkin aika kivasti sen visualisoi. Näin saa hyvään pohjan, joka on toki aina vaatinut myös omaa muokkaamista etenkin tekstin osalta. Olen käyttänyt tätä toistaiseksi lähinnä paljon tekstiä sisältävien diojen visualisointiin. Luodut kuvat saa talteen eri tiedostomuodoissa ja niitä voi jakaa myös linkin avulla muille katsottavaksi, kommentoitavaksi tai muokattavaksi.
Jo tällainen käyttö on hyödyllistä, mutta erityisesti minua kiehtoo tässä ja NotebookLM:n podcasteissa se, miten tekoäly muokkaa ja tulkitsee minun omia tekstejä tai muita materiaaleja. Parhaimmillaan tekoälyn tulkinnat ovat auttaneet minua oivaltamaan jonkun uuden näkökulman esillä olleeseen teemaan.
Alla näytän Napkinin toimintaa videolla (7:55 min, tekstitetty). Videon alla on kolme sovelluksella tehtyä kuvaa tekoälyyn liittyen. Napkin ei tarjoa tekstivasteita, vaan ne pitäisi tehdä itse. Kuvissa on melko paljon tekstiä, noin 10 elementtiä jokaisessa, joten ihan kerralla niitä ei saa kopioitua. Nyt jätän tekstivasteet poikkeuksellisesti tekemättä, mutta pyynnöstä voin ne myöhemmin lisätä.
Oppimisprosessin metaforana käytetään usein polkua, tietä tai matkaa. Kuva: Pexels, pixabay.com.
Miten oppimisprosessia voi visualisoida, miksi niin kannattaa tehdä ja millä työkaluilla se onnistuu? Näitä teemoja käsittelen alla olevalla videolla (25 min) ja välillä lipsun laajemminkin visualisointiin opetuksessa. Videossa on kolme osaa: oppimisprosessit, visuaalisuus ja visualisoinnin työkalut. Selostukseni taustalla vaihtelevat diat ja selaimella näytettävät esimerkit.
Voit kuunnella blogijulkaisun ja sen videon sisällön myös Google NotebookLM -tekoälysovelluksen koostamana podcastina. Podcast on englanninkielinen, mutta jaoin sen YouTubeen, jotta voit valita automaattisen käännöksen haluamallesi kielelle.
Olen pienellä roolilla mukana TAMKin OPH-rahoitteisessa TRIPEDA II - Laatua pedagogiseen suunnitteluun -koulutushankkeessa. Tein videon kyseisen ryhmän tarpeisiin, mutta työmäärä taas jotenkin paisui resursoidusta, joten päätin jakaa videon julkisesti.
Video on tehty vain yhdellä otolla, joskin neljässä osassa. Jos olisi aikaa, tekisin uusintaoton kerralla. Varsinkin kun vähän takkuan näytön tallentamisen vaihtoehtojen kanssa, kun olen TUNIn linjauksen mukaan (ehkä) vaihtamassa ScreenPalia Clipchampin editoriin. Editointi Clipchamp sopii erinomaisesti, mutten ole tyytyväinen sen ruudunkaappausvideoiden kaikkiin ominaisuuksiin, mutta jatkan harjoittelua.
Videon dead line oli eilen ja se oli monestakin syystä erittäin kiireinen päivä. Tekstittäminen ja jakaminen ensin YouTubeen ja sitten tehtävän kera myös HowSpaceen meni yöhön. Tämän bloggauksen viimeistelin ja julkaisin vasta aamulla. Onneksi tuli lisäaikaa ITK-esityksille! Call for Papers -vaihe on saanut jatkoaikaa tiistaille 5.11.2024 klo 24 asti. Nyt kaikki tekemään hienoja ehdotuksia Suomen tärkeimpään digipedagogiikan ja tekoälyn opetuskäytön konferenssiin, joka järjestetään Tampere-talossa 23.-25.4.2025.
Tekoälyllä blogipostauksesta tehdyn podcastin kansikuva.
Voit kuunnella blogijulkaisun ja sen kahden videon sisällön Google NotebookLM -tekoälysovelluksen koostamana podcastina. Pyysin sovelluksesta podcastia henkilöille, jotka jo tuntevat H5P-työkalut. Podcast on englanninkielinen, mutta jaoin sen YouTubeen, jotta voit valita automaattisen käännöksen haluamallesi kielelle. Kerron NotebookLM:stä sovelluksesta tulevassa blogijulkaisussa.
- - - - -
H5P pitää sisällään noin 60 erilaista työkalua verkkosisältöjen ja automaattisesti tarkastuvien tehtävien tekemiseen. Tässä kerron lyhyesti ja näytän perusteellisemmin videoilla tekoälyn käytöstä H5P-sisältöjen luonnostelussa ja Lumi-sovelluksen uudistuksista. Saksalaisen Lumin uudistukset vaikuttavat vain niihin, joilla ei ole omaa tai työpaikan verkkoympäristöä, minne avoimen lähdekoodin H5P-työkalut on asennettu. H5P:stä kerron tarkemmin H5P-blogisivulla, mistä löydät runsaasti ohjeita ja esimerkkien avoimen Moodle-kurssin.
Tekoäly apuna H5P-sisältöjen luomisessa
Tekoälysovellukset ovat mainioita apureita sisältöjä luonnosteltaessa. Hyvillä kehotteilla voit ideoida ja luoda sisältöjä, jotka saat kopioitua suoraan H5P:n tekstimuotoiseen editoriin niiden tehtävien osalta, missä se on käytettävissä. Kokeile vaikka muutamalla tämän Course Presentation -esityksen kehotteella. Voit käyttää esim. ChatGPT- tai Copilot-sovelluksia.
Tekoäly löytyy sisäänrakennettuna vain maksullisesta h5p.comin Smart Imports -työkalusta. Se analysoi tekstit ja osaa tehdä kahdeksan eri sisältötyyppiä lähinnä käsitteiden harjoitteluun. Se ei toimi suomenkielisillä materiaaleilla.
Lumi tarjoaa maksutta enää työpöytäsovelluksen
Oppilaitoksissa H5P-työkaluja käytetään useimmiten niin, että ne on asennettu Moodleen, toisinaan myös WordPressiin tai muihin ympäristöihin. Saksalaista Lumi-sovellusta tarvitset vain, jos sinulla ei ole käytössä H5P-työkaluja tukevaa ympäristöä.
Lumi-sovelluksen selainversio on muuttunut maksulliseksi. Sitä voi kyllä kokeilla ensin 30 päivän ajan. Hinta edullisemmalla lisenssillä on noin 6 €/kk, mikä on huomattavasti H5P.comia edullisempi. Selainversion etuna on sisältöjen kätevä jakaminen suorana linkillä.
Työpöytäsovellus tarjoaa yli 40 työkalua ja se on jatkossakin maksuton. Tällöin jakaminen tulee tehdä HTML-tiedostona tai Scorm-pakettina. Näistä kerron lisää alla olevalla videolla.
Täydennystä videon sisältöön (lisätty & muokattu julkaisua seuraavan 2 pv aikana)
Olen käyttänyt Lumia etenkin sellaisten uusien sisältötyyppien testailuun, joita ei omista verkkoympäristöistäni vielä ole löytynyt. Lumi on toiminut jakamisen paikkana myös silloin, kun H5P-sisällön siirtäminen verkkoympäristöstä toiseen ei ole onnistunut niiden eri H5P-versioiden vuoksi. Nyt huomasin, että vastauksina näihin molempiin haasteisiin on sisältöjen tuominen Lumin työpöytäsovelluksesta Moodleen Scorm-pakettina.
Tehtyäni alla olevan videon otin Lumin selainversioon tekemäni esimerkit talteen H5P-tiedostoina. Sitten avasin niistä tärkeimmät yksi kerrallaan työpöytäsovelluksella ja tallensin ne Scorm-paketteina ja jaoin avoimella Moodle-kurssillani. Kun Moodleen ja joihinkin muihinkin verkkoympäristöihin lisää uutta sisältöä, valikosta löytyy tämä mainittu Scorm-paketti.
Scorm-pakettina jakaminen mahdollisti myös sen, että pystyin määrittelemään mm. suorituskertojen määrän. Niitä voi antaa harjoittelua varten rajattomasti tai määrittää vaikkapa kolme yritystä, joista huomioidaan esim. keskiarvo tai paras tulos. Tämä viittaisi siihen, että Scormina tuoden käytössä ovat ilmeisesti Moodlen oman H5P-lisäosan ominaisuudet, eivät H5P:n tekemän lisäosan, jota yleensä suosin.
Videolla näytän, miten H5P-sisällöt voi jakaa HTML-tiedostoina. Kun testailin sitä enemmän, huomasin, että se ei aina toimi enkä tiedä miksi. Liittyykö se tehtäviin, joissa on runsaasti mediatiedostoja? Kerro, jos sinulla on selitys ja ehkä ratkaisukin tällaisten tiedostojen jakamiseen. Kysymys nousi esille koulutuksessa, missä muutama halusi jakaa sisältöjä Lumista ThingLinkiin. Tein demoja varten Vastauksia ThingLink-kysymyksiin -ThingLink-kuvan. Siellä on esitelty kolme tapaa jakaa H5P-sisältöjä, joista kuvan kolmas eli C-vaihtoehto välillä toimii ja välillä ei.
.jpg)
.jpg)
.jpg)
