17.2.2021

Virtuaaliretket ja kieltenopetus

Osakkeen eli Pirkanmaan ranskan, saksan, venäjän ja espanjan lukio-opettajien helmikuun ainetiimin verkkotapaaminen alkoi LOPS-teemoilla ja lyhyillä ainetiimikohtaisilla keskusteluilla. Sieltä talteen kieliprofiilin linkki ja Sukolin kieliprofiiliwebinaari sekä vinkki, miten Teamsissa näkee chatin myös materiaalia jakaessaan.

Tapaamisen toisena ja kaikille yhteisenä teemana oli kysymys siitä, miten kieltä ja kulttuuria voi opettaa etäyhteyksien välityksellä innovatiivisesti? Miten perinteisesti toteutetun matkan ulkomaalaiseen ystävyyskouluun voisi toteuttaa virtuaalisesti? 

Tutustuimme etenkin sovelluksiin, joiden avulla kuvista ja videoista (myös 360) saa tageja lisäämällä luotua virtuaalimatkoja. Sitten onkin vain mielikuvituksesta kiinni, millaisia sisältöjä niihin tageilla luo. Voit tuoda esim. tekstiä, kuvia, videoita, äänittää selostuksen, upottaa verkon sisältöjä tai lisätä linkin tehtäväalustalle, kyselyyn tai testiin. Tämän blogin koulutusdiojen sivulta löydät vinkkejä kymmeniin verkon maksuttomiin sovelluksiin, joiden avulla voi luoda tällaisia tehtäviä tai kyselyitä.

Kun opiskelijat ovat lukioissa oppijan roolissa, sopii sisältöjen luominen erinomaisesti myös heille - ei vain opettajille. Ja toki monenlaista valmistakin materiaalia verkosta löytyy, esimerkiksi virtuaalivierailut ulkomaisissa museossa.  

Harjoittelimme etenkin suomalais-amerikkalaista ThingLinkiä, mutta esillä oli muitakin sovelluksia. 
Voit lukea lisää teemasta myös blogijulkaisusta Virtuaaliretkeilyä kotisohvalta ja sen linkeistä. 


 

-   -   -   -   -
Tämä bloggaus on julkaistu alunperin ainetiimien blogissa 16.2.2021 (linkki alkuperäiseen).

12.2.2021

Adobe Spark ja ThingLink verkkosisällön tuottamisessa


Oppija ikä kaikki -hankkeen TAKKin tämän viikon verkkotyöpajassa teemana oli sisällön tuottaminen Adobe Sparkin kolmella työkalulla ja interaktiivisten sisältöjen luominen ThingLinkillä.
Ne kuuluvat suosittuihin työkaluihin, joita mm. oppilaitoksissa käytetään paljon. ThingLinkin peruskäyttö on opettajille maksutonta, mutta TAKKin hankkima oppilaitoslisenssi mahdollistaa, että myös oppijat voivat tuottaa sisältöjä. Onkin tärkeää, ettei verkkosisältöjen luominen ole vain opettajien iltapuuhaa, sillä opiskelijathan ne oppimassa ovat ja myös työelämä edellyttää monipuolisia digivalmiuksia. 

Molemmat sovellukset laajentavat oppijoiden työkaluvalikoimaa osaamisen osoittamisessa ja erilaisten tehtävien tekemisessä perinteisen kirjoittamisen, lukemisen ja videoiden katsomisen ohella. ThingLinkillä voi luoda interaktiivisia kuvia, videoita ja virtuaalimatkoja, myös 360-sisällöistä. Sparkin kolmella sovelluksella voi luoda videoita, verkkojulkaisuja ja erilaisia kuvia, esimerkiksi infograafeja.

Adobe Sparkin peruskäyttö on maksutonta kaikille, jopa kaupalliseen käyttöön, mikäli käyttää omia tai Adoben sisältöjä. Koulutuksen järjestäjä saa siitä maksutta käyttöön GDPR-turvallisen Premium-version, mikäli Spark liitetään käyttäjähallintaan. Kuluttajaversion ikäraja on 13 v, mutta Premiumin avulla myös nuoremmat voivat käyttää sitä. Käyttäjähallintaan liittämisen voi tehdä itse (ohjeet tietohallinnolle) tai teettää IlonaIT Oy:llä hintaan 300 €. Tämän koulutuksen myötä Sparkista innostuttiin niin kovasti, että Spark hankittiin myös TAKKiin. Ennestään se on tällä suunnalla jo mm. Tampereen korkeakouluyhteisön ja Tampereen kaupungin (ainakin toinen aste) käytössä. 

Olen näitä molempia palveluita jo niin monessa bloggauksessa aiemmin hehkuttanut, etten enää meinaa keksiä uutta sanottavaa, mutta linkkaan tähän päivittyviä ohjeita ja esimerkkejä kiinnostuneille.


Adobe Spark

ThingLink


Käytä molempia yhdessä


-  -  -  -  -  
 
Olen julkaissut tämän bloggauksen alun perin TAMKin koordinoiman Oppija ikä kaikki -hankkeen blogissa (linkki alkuperäiseen bloggaukseen).

20.1.2021

Videon tekstitys puheesta Screencast-O-Matic -sovelluksella

Ruudunkaappauskuva automaattisen 
teksityksen editointinäkymästä.
Olen viime kuukausina harjoitellut tekstittämistä Screencast-O-Matic-sovelluksella. Se on helppo käyttää ja useimmiten minulta kysytäänkin, kauanko tekstittäminen vie aikaa. Vastaan kysymykseen alla ja jaan muitakin kokemuksia. Varsinaiset ohjeet löydät sovelluksen sisältä (englanniksi) sekä alle upotetusta päivittyvästä diasarjasta Ruudunkaappausvideot ja tekstittäminen Screencast-O-Maticillä.

Screencast-O-Maticin voi maksutta ladata koneelle ilman admin-oikeuksia. Sovelluksella voi tallentaa jopa ilman kirjautumista max 15 min ruudunkaappausvideoita. Kirjautumalla saa lisäominaisuuksia ja maksullisella versiolla (alk. 1 $/kk, TAMK & TAU: kirjautumisohje intrassa) voi tekstittää tällä tai muulla sovelluksella tehdyn videon automaattisesti suomenkielisestä puheesta. Toki se vaatii editointia niin kieliasun kuin usein myös ajoituksen suhteen.

Ensimmäisen kokeilun tein Lasten lehtikone -videoon (6:14 min). Aloitin äänittämällä videon ja ryhdyin muokkaamaan tekstitystä. 20 min jälkeen päätin tehdä videon uudelleen yrittäen puhuta selkeämmin ja hitaammin, jotta korjattavaa jäisi vähemmän. Ajattelin, että jos video tuntuu liian hidastempoiselta, YouTubessa on mahdollisuus katsoa se nopeutettuna. Kaikkiaan tekstitysprosessi vein kaksi tuntia, mistä suuri osa kului siihen, kun selvittelin, miten saan videolta pois oheisessa kuvassakin näkyvät tyhjät kohdat, missä ei ollut tekstitettävää sisältöä, vaan vain joku huokaus ja muu napsahdus. Se onnistuu vain SRT-tiedostoa muokkaamalla, mistä kerron tarkemmin diasarjassani.

Olen aiemmin kokeillut automaattista puheen tekstitystä Applen Clips-sovelluksella sekä tekstittänyt yhden lyhyen YouTube-videon ja se onnistui todella helposti, mutta aikaahan sellainen vie. Screencast-o-Matic on minulle tuttu, mutta nyt käytin ensikertaa maksullista versiota, jossa opettelua vaati vain tekstitys. Siihen perusohjeeksi riittää sovelluksen oma tekstityksen ohjevideo (englanniksi, 1:58 min), joka esittelee kolme tekstittämisen tapaa: puheesta, tiedostosta tai videoon tekstinä lisäten. 


Kauanko puheesta luodun tekstityksen korjaus vie aikaa?

Sovellus kuin sovellus, ensimmäinen yritys sisältää aina opetteluaikaa ja toisen videon tekstittää jo nopeammin. Kun puheesta haluaa tekstittää, työtä helpottaa käsikirjoitus, selkeä ja rauhallinen puhe sekä lyhenteiden, erikoisten ja vieraskielisten sanojen välttäminen, vaikka sovellus niitä jonkin verran tunnistaakin. Esimerkiksi Kiipulassa digitutoreita kutsutaan digi-innostajiksi ja tästä oli videollani varsin monta eri versiota, mm. digin ostajat, innokkaat ja kiinnostavat. 

Paljonko tekstittämiseen menee aikaa, kun käyttää automaattista tekstitystä puheesta ja sitten korjaa sekä tekstityksen että ajoituksen? Paljon, ainakin kun ei ole ammattilainen ammattilaisen välinein. Prosessi eteni useimmiten seuraavasti: Katsoin videon kerran ja tein samalla korjaukset editoitinäkymässä. Sitten latasin tekstitykset SRT-tekstitystiedostona ja katsoin videon uudestaan korjaten kohdat, mitä ei editointinäkymässä voinut korjata. Sitten latasin tekstitykset takaisin videolle ja katsoin vielä kerran, pieniä muokkauksia tehden. Välillä jouduin muutamaan kertaan toistamaan edellä mainitun. 

  • Lasten lehtikone (6:14 min), tekstitys ja sen opettelu yli 2 h 
  • SharePoint Spaces eli tilat-työkalun esittely (2:25 min), tekstitys 23 min 
  • YouTube-kanavani esittelyvideo (1:45 min), tekstitys noin 20 min
  • Video H5P-työkaluista (11:24 min)
    • Mitä ovat H5P-työkalut? -video niin, ettei automaattista tekstitystä ole korjattu. Virheitä on paljon, sillä suomenkielisen puheen lomassa vilisee englanninkieliä sanoja ja lyhenne H5P tuottaa jatkuvasti ongelmia. 
    • Tekstityksen korjaus kesti ensin 65 min (SRT-tiedoston muokkaus) ja sitten vielä 45 min, kun esikatselin videon ja tein viimeiset korjaukset.
    • Tässä linkki korjattuun tekstitettyyn H5P-videoon.
  • Miten esitän Teamsissa dioja? (4:45 min), tekstitys 50 min 
  • Kiipulan Digi työtavaksi (5:03 min), tekstitys 30 min
  • Matleenan blogin esittely ja demo tekstityksestä (7:09 min), tekstitys 21 min (lue lisää alta)
  • Sukujuhlavideo (10 min), tekstitys 2:30 h (lue lisää alta)


Laadusta tinkimällä tekstityksen korjaus vie aikaa tuplasti videon keston 

Kokeilin tänään, miten nopeasti saan puheesta tehdyt tekstitykset korjattua, jos tingin laadusta ja teen korjaukset vain editointinäkymässä, mikä kyseisen videon tapauksessa riitti hyvin - mutta ei aina toimi. Matleenan blogin esittelyä ja demo tekstityksestä (7:09 min) -videon tekstittämisen korjaus kesti 21 min. Siinä ajassa kävin tekstitykset kertaalleen läpi editointinäkymässä. Korjasin virheelliset tekstit sekä isot ja pienet kirjaimet ja välimerkit, joissa sovellus ei ole taitava. Ajalliseen synkkaukseen en juuri puuttunut eikä puhe aina ole synkassa tekstityksen kanssa. Tekstityksessä asiat on välillä ilmaistu toisin, mutta sisältö ei muuttunut. Tekstitykseen jäi kirjoitusvirheitä, mutta moneen käyttöön tällainen on riittävän hyvä. Lopuksi latasin SRT-tiedoston ja vein sen sellaisenaan YouTubeen videon kanssa. 


Milloin aikaa menee paljon enemmän?

Tekstitin myös kaksi sukujuhlavideota ja ne nostivat esiin aivan toisenlaisia haasteita kuin puheeseen perustuvat videot. Tällaisen videon tekstitys oli huomattavasti hitaampaa. Yhden 10 min. videon tekstitys kesti 2:30 tuntia. Videoilla tekstitys oli tarpeen kahdesta syystä: tiedän katsojissa olevan huonokuuloisia ja toisaalta ääniraita on paikotellen todella huono eikä puhe kuulu selkeästi. Automaattinen tekstitys puheesta ei ollutkaan enää kovin hyvä idea, koska se ajoitti tallenteelle lukuisia kohtia, missä se luuli olevan puhetta, vaikka kyse oli monenlaisista taustaäänistä, joita arjessa syntyy ja parikymmenhenkinen sukulaisporukka monine lapsineen tuottaa. Automaattisesti luotuja tekstipaikkoja ei voi poistaa kuin SRT-tiedostosta. 

Tällainen video olisi todennäköisesti helpompi tekstittää kokonaan käsin. On outoa, että liian hiljaiseen kohtaan ei pysty lainkaan lisäämään tekstitystä editointinäkymän Sync Pointilla. Esimerkiksi videon hiljainen lapsen lauluesitys oli tekstitettävä SRT-tiedostoon kirjoittaen (siis ei vain tekstitys vaan myös ajoitus numeroin), vaikka juuri tällaisissa liian hiljaisissa kohdissa tekstitys on tarpeen. 

Videoilla oli myös paljon laulua. Se on puhetta hitaampaa, joten tekstityksen tempokin on hitaampi. Lisäksi Screencast-O-Matic jakaa tekstin harmillisesti pilkusta eri riveille, jolloin tulee kiusaus rikkoa kielioppia, jotta kokonaisuus olisi luontevampi. Esimerkiksi Keski-Suomen laulun tämän säkeen sovellus haluaa jakaa kolmelle riville: "ah, polut korpia kiertävät, kaidat".

Jos tekstityksen haluaa luoda kokonaan käsin SRT-tiedostona, tai muokkata sitä, se näyttää tällaiselta: 

53
0:05:11,400 --> 0:05:15,400
Minä olen vielä pikkuinen,

54
0:05:15,400 --> 0:05:19,400
ja siksi tahtoisin,

55
0:05:19,400 --> 0:05:26,400
oppia tän´maailman, paljon paremmin.


Mitä kysymyksiä jäi avoimeksi?

  • Paljonko on hyvä selkokielistää puhekieltä tekstityksessä? Hyvin kuulevia voi häiritä, jos puhe ja teksti eivät ole synkassa. Näin varsinkin YouTubessa, missä tekstitys pitää erikseen ottaa pois päältä. Toisaalta puhekielessä ajatus poukkoilee, joten lauseiden muotoileminen selkeämmiksi tukee saavutettavuutta. Tv-sarjojenkin tekstitys on usein tiiviimpää kuin puhe.
  • Kuinka tarkkaan tekstityksen on vastattava puhetta? Yhdellä videolla viittasin virheellisesti videon kommentteihin, kun tarkoitin videon kuvausta. Voinko tällaisen lapsuksen korjata tekstityksessä?  
  • Milloin YouTuben tekstitystyökalu on parempi? Uskoisin sen olevan parempi sukujuhlat-tyyppisille videoille, missä ei ole yhtä selkeää puheraitaa, vaan monenlaisia taustaääniä. Tosin omalla kohdalla haaste on, että perhevideoita en useinkaan voi tai halua YouTuben kautta jakaa.
  • Paljonko kannattaa nähdä vaivaa puheen ja tekstityksen yhtäaikaisuuden eteen?


Hyviä lähteitä videoiden tekstityksestä


13.1.2021

Työvuosi 2020

Perinteiseen tapaan aloitan blogivuoden kokoamalla yhteen kulunutta työvuotta 2020. Työskentelin freelancerina sekä sivutoimisessa työsuhteessa kolmen oppilaitoksen hankkeissa. Pääasiallinen työni oli digipedagogiikkaan liittyvä kouluttaminen, mutta tein myös mm. ohjausta, rakensin verkkokursseja ja ylläpidin kahta blogia. 

Vuotta leimasivat koronan vuoksi etäkoulutukset ja kova kysyntä digipedagogiselle osaamiselle. Muutos ei sikäli ollut itselleni kovin suuri, että normaalistikin reilu 30 % koulutuskerroistani tapahtuu etänä ja olen pitkään tehnyt töitä kotoa käsin - minulla on oma työpiste, osaaminen ja työrauha. 

Vuoden suurimmat haasteet kohtasin ajoittain aivan järjettömän kiireen kautta, mikä tarkoitti tavallistakin enemmän työskentelyä iltaisin ja viikonloppuisin. Maaliskuussa koulutukset siirtyivät verkkoon, peruttiin tai siirrettiin myöhemmäksi. Vei paljon aikaa sopia kymmenien tahojen kanssa, miten koulutukset toteutetaan. Usein muuttuivat myös aikataulut ja teemat. ITK-konferenssin siirtäminen vapautti kolme kullanarvoista päivää huhtikuun alkuun ja työmatkojen poisjäänti vapautti paljon aikaa uusille koulutuksille. Koska koulutukset tavoittavat vain rajallisen määrän opettajia, bloggasin etenkin maaliskuussa tavallista ahkerammin ja pyrin tukemaan opettajia somessa. Pidin keväältä päiväkirjaa, jonka julkaisin syksyllä otsikolla Täydennyskouluttajan koronakevät viikko viikolta.

Ylivoimaisesti kysytyin koulutusteema kuluneena vuonna oli osallistujien aktivoiminen ja osallistaminen etenkin verkkotapaamisissa. Pidin myös monta koulutusta verkkokurssien luomisesta ja videoneuvottelujärjestelmien käytöstä. Työkaluista opetin eniten osallistamisen työkaluja (Padlet, Flinga, AnswerGarden, erilaiset kyselyt,..) ja sisällön tuottamista (ThingLink, H5P, Adobe Spark,..).

Ohjelmasta katosivat melkein kaikki AR/VR/360-teemat, jotka mielellään vaatisivat lähitapaamista. Kaikesta osallistamisesta huolimatta tunnin tai parin verkkokoulutukset olivat opettajajohtoisempia kuin lähitapaamiset olisivat olleet, varsinkin kun Teams oli pääasiallinen yhteydenpitoväline eikä se paria poikkeusta lukuun ottamatta vielä viime vuonna tukenut ryhmiin jakautumista. Koin, että etätoteutukset vaikeuttivat eniten digitaidoiltaan heikompien ohjaamista ja toisaalta ryhmän yhteistä keskustelua. 

Infograafin sisällöstä ei mainuttu muussa tekstissä: Suositus hashtagit #digipeda #etäopetus ja #etätyö. 39 palkanmaksajaa (oppilaitoksia, kaupunkeja, kirjastoja, yrityksiä ja yhdistyksiä). 35 bloggausta ja 164 000 blogivierailua. Työsuhteeni olivat Kiipulaan, TAMKiin ja Tampereen yliopistoon (+ jokunen lyhyt). Diojani katsottiin 196 000 kertaa, kaikkiaan miljoonasti. 21 matkapäivää, 8 yötä työmatkalla ja 6. kertaa BETT-messuilla. Somen tärkeimmät: Facebook-ryhmät, Twitter ja LinkedIn.
Adobe Sparkilla tehty infograafi koronavuoden 2020 töistäni.


Suosituinta tässä blogissa

Edellä olevasta infograafista näkyy, miten maalis-huhtikuu keräsi blogiini eniten lukijoita ja sama trendi näkyy muissakin somekanavissa - varmasti myös kollegoillani. Kirjoitin 35 blogijulkaisua ja niitä luettiin 164 000 kertaa. Kaksi luetuinta julkaisua on keräsi yli 5000 lukukertaa, mutta niidenkin ohi menivät blogisivut sähköisistä kokeista ja koulutusdioista. Uusi H5P-työkalujen blogisivu ei vielä ehtinyt nousta korkealle. Kaikkien aikojen luetuimmat bloggaukset näet blogin sivupalkista. Listauksen kolmonen ClassroomScreen - open helppo työkalu (2019) olisi alla olevan listauksen yhdeksäs ja samalla luetuin aiempina vuosina kirjoitettu bloggaus. Päivitin sen muutama päivä sitten. 
  1. Vinkkejä etäopetukseen
  2. Flinga - helppo osallistamisen sovellus 
  3. Sanapilvet opetuksessa
  4. Kuvakortit ja visualisointi
  5. Miten esitän dioja Teamsissa?
  6. Virtuaalinen luokkaretki: luo oma tai käytä valmista
  7. Ilman kirjautumista toimivia sovelluksia 
  8. Miten arvioida etänä 

Ennätyksiä somen tunnusluvuissa


Opetusalan ammattilaisten aktiivisimmat someryhmät hiljenevät kahdesti vuodessa - juhannuksena ja jouluna. Meitä aktiiveja liikkuu siellä siis runsain määrin myös iltaisin ja viikonloppuisin. 

Kun maaliskuussa siirryttiin laajasti etäopetukseen ja etätöihin, tilanne muuttui täysin. Ihan sama mihin aikaan viikosta tai vuorokaudesta somessa työskenteli, vuorovaikutusta syntyi heti ja palautetta sai välittömästi. Ohessa on tilastoa maaliskuun tviittaamisestani, etenkin sen kahdesta viimeisestä viikosta, jolloin valmislaki sulki Suomen.

Vaikka itse miellän tämän blogin tärkeimmäksi nettiosoitteekseni, kävijöitä on tätäkin enemmän diasarjoissani, joiden katsomiskerroissa ylittyi syksyllä miljoonan kävijän raja. Uutta oli se, että nyt löytyi haastaja SlideSharelle: katsomiskerroista noin kolmannes tuli SpeakerDeckin kautta. Sinne olen jakanut noin 30 päivittyvään diasarjaa. SlideSharea käytän lähinnä yksittäisten diasarjojen jakamiseen. AuthorStreamin käytöstä luovuin. 



Työt Kiipulassa, Tampereen yliopistolla, TAMKissa ja Osakkeessa

  • Kiipulan ammattiopiston reilun kahden vuoden Digi työtavaksi -hanke ja samalla työsuhteeni digipedagogisena asiantuntijana päättyi vuodenvaihteeseen. Kiitos Kiipula! -bloggauksessa kerron hankkeesta interaktiivisen videon keinoin.
  • Tampereen yliopistolla työskentelin kuluneen vuoden asiantuntijana tukien korkeakouluyhteisön digipilotteja eli kuuden laajan verkkokurssikokonaisuuden tekijöitä. Osa kursseista on suunniteltu ensi sijassa tutkinto-opiskelijoille, osa täydennyskoulutukseen tai myytäviksi kursseiksi. Yhdestä on tulossa myös väylä yliopistoon, pääsykokeen vaihtoehdoksi. Digipilotit olivat osa laajempaa Jatkuvan oppimisen strategista kehityshanketta, jotka jatkuu edelleen. Digipilotteihin liittyvän työn lisäksi pidin Tampereen yliopiston henkilöstölle ja täydennyskoulutusryhmien osallistujille 13 muuta verkkokoulutusta.
  • TAMKissa olen työskennellyt sivutoimisesti 2016 alkaen erilaisissa täydennyskoulutushankkeissa. Listasin alle kuluneen vuoden hankkeet. Sen lisäksi koulutin yhdessä tilauskoulutuksessa.
  • Pirkanmaan lukioiden ainetiimitoiminta olen koordinoinut syksystä 2018 alkaen. Se on osa Osakkeen toimintaa, jolle ehdin järjestää alkuvuodesta jo 15. suositun Pedagoginen piristysruiske -koulutuksen.


Bloggaukset aiemmista työvuosistani

Työvuosi 2019

16.12.2020

Jouluinen x-breikki

X-breikin kuvitus on Liikkuvan koulun
 käsialaa, mutta tekstit voi vaihtaa omiksi.
Liikkuvan koulun nettisivulla on hienoja ideoita liikkumiseen kouluarjessa. X-breikki on yksi suosikeistani ja bloggasin siitä jo 2016: X-breikki liikuttaa koululaisia

X-breikin pohjana on diasarja, minkä mukaan vastataan tietoa vaativiin kysymyksiin, äänestetään tai kartoitetaan mielipiteitä. Tavoitteena on samalla tauottaa istumista, joten kysymysten välissä kävellään paikoillaan. Itse teen aina liikkeet mukana, mutta satunnaiseen suuntaan, jotta minusta ei näe oikeita vastauksia. 

Upotin alle jouluisen X-breikin viimeisellä koulu- tai työviikolla käytettäväsi. Parhaiten se toimii lähitapaamisissa, kun nähdään kaikkien jumppaliikkeet, mutta etänäkin (kamerat auki!) sitä voi käyttää. Voit myös ladata sen itsellesi PowerPointina ja muokata oman version. Diasarjassa ei ole CC-lisenssiä, sillä pohja on Liikkuvan koulun tekemä ja vain kysymykset minun. Saat silti vapaasti muokata pohjaani. On X-breikin alkuperäinen idea, että opettajat jakavat näitä toinen toisilleen.

Tässä muutama muu linkki, joista saat vinkkejä koulun tai työpaikan viimeiseen viikkoon ja/tai pikkujouluihin. Osa ideoista sopii myös etätapaamisiin - ja silloin ne kamerat päälle ja jouluiset taustakuvat päälle :) Keskustelu isolla porukalla on vähän haastavaa, joten pienryhmiin jakautumista kannattaa välillä harrastaa, niin saa paremmin vaihdettua kuulumisia ja kaikki pääsevät ääneen.


Tämän bloggauksen myötä toivotan kaikille lukijoille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!



14.12.2020

Kiitos Kiipula!

Viisi valko-pinkkiä Kiipulan lippua liehuu lipputangossa.
Olen saanut olla pari vuotta digipedagogisena asiantuntijana Kiipulan ammattiopiston Digi työtavaksi -hankkeessa. Strategiahanke on näkynyt pääosin sisäisesti, mutta muutamia ulospäin näkyneitä ja laajasti kehuja saaneita oivalluksiakin on tehty. 

Oma työni keskittyi digi-innostajaverkoston kouluttamiseen ja tukemiseen yhdessä projektipäällikkö Kirsi Ekin kanssa sekä henkilöstön työpajoihin ja perjantai-webinaareihin. 

Kiipulan digi-innostajat toimivat digipedagogisena tukena toimipisteellään. He ovat pitäneet mm. digivartteja ja olleet muun henkilöstön apuna arjen pikkupulmissa ja omalta osaltaan olleet mahdollistamassa etäopetusta koronakevään aikana. Osa ryhmistä on opiskelut syksylläkin päivän kuukaudesta etänä, jotta niin opiskelijoiden kuin opetushenkilöstön etätyöskentelyvalmius pysyy yllä.

Paras hankekoonti ikinä - digi-innostajat esittelivät kokemuksiaan digisti

Digi-innostajien viimeisessä tapaamisessa jokaisen tuli jakaa kokemuksiaan työstään digisti. Enpä näin hauskaa hankekoontia ole ennen kokenutkaan! Lyhyillä videoilla meille esiintyi Vokilla kuvattu Hankepelle, näimme listauksen tuetuista sovelluksista TikTok-videolla tehtynä, Digi-inhottajien tarina esitettiin nukketeatterin keinoin ja näimme Mika Ijäksen animaation Oppimisen ilo

Arto Vehkomäki näytti kiinteistöpalvelualan Varaston syövereissä -videon, joka oli esillä myös koulutuksen etäesittelypäivässä. Digi-Valtterin matkasta nähtiin vasta iMoviella tehty traileri, sillä koko illan elokuvan rahoitus on vielä vähän auki :)

Kokemuksia esiteltiin myös ThingLink-kuvana, julisteena ja sarjakuvana. Digi-innostajien mukaan heille tehtyjen ”kysymysten skaala on ollut mahtava” ja toisinaan voi todeta, että ”kun hihasta vedetään, niin ei koskaan tiedä, mitä sieltä tulee”. Tommi Natri piti oman esityksensä soittamalla teoksen Kokemuksia digi-innostajan työstä 2019-2020: Kolme osaa - alkuinnostus, korona kevät ja uutta kohti.

Ohjelmassa oli kuulumisten vaihdon ja jutustelun ohella myös jouluinen pieni demo ThingLinkistä, missä pääsi etenemään vain tietämällä tai arvaamalla oikean vastauksen. Taukojumppasimme jouluteemaisen X-breikin kera ja teimme Kirsin tekemän Kahoot-jouluvisailun, missä nopeus oli valttia. 


Interaktiivinen video Digi työtavaksi -hankkeesta

Minä tein viiden minuutin videon hankkeesta lähinnä omasta roolistani käsin. Se on upotettu alle  interaktiivisena ThingLink-videona. Sen tageistä voit halutessasi avata lisätietoja. Ensimmäisessä tagissa kerron, miten video on tehty. Video löytyy myös YouTubesta ilman tagejä ja saavutettavammassa muodossa eli niin, että tekstitystä ei ole liimattu videoon. 


5.12.2020

Miten esitän Teamsissa dioja?

Lukunäkymä -painike löytyy
PowerPointin oikeasta alakulmasta.
Koulutuksissa ja verkkokeskusteluissa nousee jatkuvasti esiin harmi siitä, että esitettäessä PowerPoint-dioja Teamsin kautta ei näe chattia.  Tämä johtuu siitä, että diat on totuttu esittämään lähiopetuksessa projektorilla kohdasta diaesitys.   

Kun dioja esitetään Teamsin kautta, kannattaa dioista valita diaesityksen sijaan lukunäkymä. Sen kuvake on ihan diaesityksen vieressä. Tällöin diat näkyvät yhdessä ikkunassa, jonka voit jakaa verkon kautta. 

Jakamalla osallistujille vain yhden ikkunan, näet näytölläsi mm. osallistujien videokuvat, osallistujalistan tai chatin. Voit myös pitää esillä mahdolliset muistiinpanot tai muut materiaalit. Jos haluat nähdä diojen muistiinpanot, voit kopioida diat ja avata kopion työpöydälle muistiinpanonäkymässä.

Näytän alle upotetulla Miten esitän Teamsissa dioja? videolla (4:45 min), miten tämän teen ja avaan vähän muutenkin omia webinaarikäytäntöjäni. Olen tekstittänyt videon, mutta tekstityksen voit myös piilottaa. 

23.11.2020

Lempisovelluksistani osa poistuu ja osa kehittyy

Google Expeditions & Tour Creator lakkautetaan. Quizizz sen kun paranee monen muun sovelluksen tavoin.
Alla on koontia muutamien hyvien sovellusten muutoksista. Normaalin kehittämistyön ohella muutosten taustalla ovat lisääntynyt etäopetus ja etätyö ja toisaalta saavutettavuus.

Päivitän tietoja muutoksista jatkuvasti mm. tämän blogin koulutusdiojen sivulta löytyviin diasarjoihin. Sieltä löydät alla mainittujen sovellusten ohjeet ja bloggauksia niistä (pl. Mentimeter) joko sovelluksen nimellä tai animaatioiden tai sähköisten kokeiden materiaaleista. 

Nostan usein blogissa esiin eri sovellusten muutoksia. Bloggaus 10 suosittua sovellusta muuttuu tai lakkautetaan (2018) on edelleen blogini luetuin julkaisu. 


Googlen Tour Creator ja Expeditions lakkautetaan


Google on ilmoittaunut lakkauttavansa Tour Creatorin ja minun suosikkini Expeditions-sovelluksen, mikä on VALTAVA PETTYMYS! Kun kerron alaani tuntemattomille ihmisille työstäni, usein kerron, että hauskinta työssäni on toimia matkaoppaana, kun vien opettajaryhmiä virtuaalilaseilla kansainväliselle avaruusasemalle (ks. Opettajalehden retkioppaan artikkeli) tai tutustumaan modernin maailman ihmeisiin. Se on mahdollista enää 30.6.2021 asti ja kun sovellus ei opettajan opastamana toimi etäopetuksessa, voi olla, että retket ovat nyt taakse jäänyttä elämää. Google on luvannut myöhemmin kertoa, miten tehdyt virtuaalimatkat saa talteen. 

En tiedä mitään muuta Google Expeditions kaltaista sovellusta, mutta Tour Creatorille on useita vaihtoehtoja. Niistä ehdottomasti paras on Suomesta lähtöisin olevaa ThingLink, joka mahdollistaa samat asiat ja paljon muutakin. 


ThingLinkin käyttöliittymä on uudistumassa ja tarjolla suomeksi


ThingLinkin uusi Saimaaksi nimetty käyttöliittymä on jo saatavissa pyynnöstä käyttöön ja olen sen ohjeita päivittänyt tähän ThingLink-ohjekuvaan ja sen sen linkkeihin. Saimaan myötä ThingLink tulee saataville kokonaan suomenkielisenä. Saimaa-käyttöliittymän rakentaminen on vielä vähän kesken, mutta helppokäyttöinen sisältöjen luomisen editori pysyy ennallaan, joten muutos ei käyttäjille ole suuri.

Uusia ominaisuuksia ovat ulkoasun lisäksi ainakin jako-ominaisuuksista löytyvä QR-koodi ja Tour Creator -tagin valinta Conditional transition. Siitä voi määritellä, että seuraavaan kuvaan tai videoon pääsee vain antamalla tietyn vastauksen. Hyvä toiminto esim. virtuaalisten pakopelien tekijöille! 


Quizizz kehittynyt ohi Kahootin ilmaisversion 


Quizizz oli hämmästyttävän pitkään maksuton aivan kaikille. Nyt ilmaisversiolla voi tehdä vain kolme kyselyä, mutta opettajat voivat edelleen nauttia maksuttomasta sovelluksesta, joskin lisäominaisuuksia voi myös ostaa. Quizizz on jo aiemmin mennyt selkeästi ja korkealta Kahootin ilmaisversion ohi.

Quizizz-kyselyssä on viisi kysymystyyppiä, lisäksi sillä voi luoda dioja tai tuoda ne kyselyyn PDF-muodossa. Tällöin käytetään kyselyn sijaan termiä Quizizz Lesson beta. Loin sillä diasarjan sähköisistä kyselytyökaluista kolmeen marraskuun koulutukseen (linkki avoinna 7.12.20 asti). Tulen käyttämään tätä niin, että diojen lomassa kokeillaan eri sovelluksia ja osaa kysymyksistä pohditaan suullisesti, osaan Quizizz antaa oikean vastauksen.

 

Kahootin ilmaisversio supistuu supistumistaan


Kahoot tarjosi alkusyksyyn asti Premium-version maksutta opettajille, joiden koulu oli koronan vuoksi suljettu. Aiemmasta tiedosta poiketen Premium-versiolla tehdyt kyselyt eivät enää ole käytettävissä ilmaisversiolla. Siihen kuuluu nykyisin vain monivalinta (valittavissa yksi oikea vastaus) sekä oikein/väärin-kysymys. Kysymykseen voi tuoda kuvan tai YouTube-linkin. Vastausvaihtoehto voi olla teksti tai kuva. 

Kahoot on jo pitkään panostanut lähinnä maksulliseen versioon, joka onkin hieno. Uusia yhteistyökuvioita on avattu tekemällä Kahooteja Disneyn kanssa ja mahdollistamalla Bitmojit kyselyihin.


Biteable-animaatioita voi luoda rajattomasti


Biteable on suosikkini sovelluksista, joissa valmiita mallipohja muokaten luodaan omia animaatioita. Nyt Biteable on poistanut rajoitteet ja maksuttomia animaatioita saa tehdä rajattoman määrän. Olen pariinkin otteeseen päivittänyt bloggausta Animaatioita Biteable-sovelluksella (2018). Sieltä löydät myös neljä esimerkkiä.


Mentimeterin voi jakaa pariksi päiväksi


Mentimeterin käyttö tuntuu lisääntyneen etäkokousten myötä. Sen ilmaisversio on kovin suppea, mutta toisin kuin usein väitetään, se mahdollistaa enemmänkin kuin vain pari kysymystä ("Maximum two questions and five Quiz questions per presentation"). Riippuu siis kysymystyypistä, montako niitä saa olla. Sen lisäksi voi lisätä dioja, joihin reagoidaan esimerkiksi peukuttamalla.

Aiemmin ilmaisversiolla voi tehdä vain reaaliaikaisia kyselyitä, nyt kyselyt voi avata kahdeksi päiväksi. Uutena on tullut myös mahdollisuus lisätä kuville tekstivaste. 


H5P jatkaa vaikuttavaa kehitystyötä


H5P-työkalut, jotka oppilaitoksissa löytyvät useimmiten Moodlesta (kohdasta lisää aineisto tai aktiviteetti) tai WordPressistä, kehittyvät vauhdilla hyvään suuntaan. Jos niitä ei oppilaitoksesi Moodlessa ole, niitä kannattaa pyytää, sillä usein ne ovat tarjolla maksutta. 

H5P muutoksineen olisi oman bloggauksen aihe, joten nyt linkkaan H5P-blogisivulleni, mistä löydät hyvät ohjeet ja runsaasti esimerkkejä. Ohjedioja olen päivittänyt syksyn aikana useasti, joten poimi sieltä, mikä sinulle on uutta. Pysyäksesi hyvin informoituna voit myös tilata uutiskirjeen (englanniksi). Uusia ominaisuuksia on tällä lukuvuodelle luvattu runsain mitoin ja pian tarjolle tulee myös H5P OER Hub materiaalien ja tehtävien avoimeen jakamiseen.

Tein viikonloppuna H5P:stä ohjevideon (11:24 min), kun oli myös tarve harjoitella videon automaattista tekstitystä puheesta. - Siinä tulevan bloggaukseni teema.

Tässä muutama havainto viime kuukausilta

  • Interactive Book uutena työkaluna.
  • Essee: voi näyttää vastaajille mallivastauksen.
  • Dictation: vaihtoehtoiset vastaukset mahdollisia, samoin pienten virheiden ohittaminen.
  • (Quiz) Question Set: Voit luoda suuren joukon kysymyksiä, joista arvotaan vastattavaksi tietty määrä kysymyksiä. En tiedä onko tämä uusi ominaisuus, mutta itse tämän hiljattain löysin.
  • Saavutettavuus parantunut (ks. sisältötyyppikohtainen listaus englanniksi).

18.11.2020

SharePoint Spaces eli tilat

MIEE-verkoston marraskuun tapaamisessa O365:n moniosaaja ja Microsoft Office365 opetuksessa ja oppimisessa -Facebook-ryhmän kantava voima Petri Jämsen Sulava Oy:stä näytti meille alla mainitun ohjevideon SharePoint Spaces -työkalusta, joka on suomennettu tilaksi. Sen avulla voi luoda Teamsiin ikään kuin näyttelypaviljonkeja, joihin voi tuoda esille mm. tavallisia ja 360-kuvia ja -videoita, 3D-malleja ja tiedostoja. Idea innosti ja sitä piti heti päästä kokeilemaan. Upotin alle esittelyvideon (2:25 min) ensimmäisistä demoistani.

Miten saat SharePoint Spaces-työkalun käyttöön?

  • Petri Jämsenin ohjevideo (7:56 min), missä opastus englanninkielisille valikoille.
  • Suomenkielinen käyttöjärjestelmä: Avaa Teamsin kanavan asetukset (ratas) > Avaa Sharepointissa > Asetukset (ratas) > Sivustotiedot > Näytä kaikki sivuston asetukset > Sivuston ominaisuuksien hallinta > Spaces (esikatselu) ja aktivoi > SharePointin Aloitussivu > Uusi > Tila (esikatselu) > Nimeä ja valitse rakenne.
  • Tällainen työkalun käyttöönotto tulee tehdä kerran kussakin tiimissä. Sen jälkeen tiloja voi luoda suoraan tiimin SharePointin aloitussivulta.

Kun olet näin luonut tilan, sen muokkaaminen ja sisällön tuominen on helppoa. Ohessa on ruudunkaappauskuva muokkausvalikosta. Plus-merkistä lisätään sisältöjä ja oikealla näkyvät tilan taustaan liittyvät ominaisuudet. Kun lisäät sisältöjä, myös niiden tarkemmat asetukset avautuvat muokattavaksi oikealla olevaan valikkoon. 

Ennen julkaisemista tila näkyy kaikille, joilla on muokkausoikeus kyseisen tiimin sivustolle. Muille tiimin jäsenille tila jaetaan julkaisun jälkeen kanavan yläosan plus-merkistä valitsemalla Sharepoint-sivut. 

Käsittääkseni jakaminen tiimin ulkopuolisille ei onnistu, joskin se riippuu ainakin osin SharePointin pääkäyttäjän tekemisestä asetuksista, Toisesta O365-ympäristöstäni en saanut lainkaan jaettua ulkopuolisille. Toisesta sain jaettua kutsulla pelkän taustakuvan ja tekstit sekä organisaation ulkopuolisille että saman organisaation jäsenille, jotka eivät ole tiimissä jäseninä. Tämä rajoitettu jakaminen on minulle työkalun merkittävin miinus. 

Tilassa voi vierailla selaimella tai VR-laseilla, tuki mobiililaiteille on tulossa. Luomiini tiloihin voivat Teamsin kautta tutustua ne, joilla on pääsy joko Kiipulan KAO - Digi työtavaksi -Teamsiin (ks. Webinaarit-kanava) tai TAMKin koordinoiman Oppija ikä kaikki -hankkeen projektitoimijat (ks. Keskustelu digiosaamisesta -kanava).

Muita linkkejä teemaan liittyen:



Huomaathaan, että tästä ja monista muista YouTube-videoista voi valita tekstityksen päälle tai pois. Valinta tehdään oikean alakulman valikosta.

16.11.2020

Hybridiopetus

Viime kevään keskeisin juttu opetuksen kentällä oli etäopetus. Liekö etäopetuksen perusosaamisesta tullut jo ns. uusi normaali? Ainakin lähes kaikilla on nyt valmius tarvittaessa siirtyä siihen nopealla aikataululla. Jotkut pitävät tätä opettajien ja oppijoiden taitoa yllä niin, että kerran kuussa on yksi etäopetuspäivä. 

Tämän syksyn juttu on selvästikin hybridiopetus, missä osa ryhmästä on läsnä ja osa etänä esimerkiksi karanteenin, oman tai lapsen sairastumisen tai riskiryhmään kuulumisen vuoksi. Tämä näkyy myös esimerkiksi terveydenhuollon täydennyskoulutuksessa, missä osalla on lupa osallistua vain etänä altistumisriskin minimoimiseksi. Kun kyse on pitkistä käynnissä olevista koulutusohjelmista, tämä tarkoittaa osalle etäilyä, osalle lähitapaamisia.

Tiedän monen oppilaitoksen nyt tekevän omia hybridiopetusohjeistuksiaan. Sellainen on tulossa myös Suomen eOppimiskeskukselta, joka järjesti aiheesta verkkotapaamisen ja nyt ohjeistuksen vedos on julkisesti kommentoitavissa. Ohjeiden lisäksi tarvitaan työkaluja. Moni oppilaitos on tänä syksynä hankkinut hybridiopetussalkkuja tai varustanut luokkia: esimerkiksi yliopistolla on perinteisesti hyvät striimausvälineet suurissa luentosaleissa, mutta pienryhmätiloista ovat konferenssimikit ja tuplanäytöt puuttuneet. 

En taida olla mikään poikkeus siinä, että kysyttäessä halukkuutta hybridiopetukseen, vastaukseni on yleensä ollut, että jos lähitoteutus ei onnistu, voisivatko kaikki osallistua etänä. Varsinkin jos työskentelee opettajana/kouluttajana yksin, tuo on usein hyvä ratkaisu. Korona on tähänkin tuonut uusia näkökulmia ja omaa katsantokantaa on vähän täytynyt muokata uusiksi. 

Paljon riippuu kouluasteesta, tapaamisen teemasta, tavoitteista ja resursseista. Toisella asteella oppituntien tilapäinen striimaaminen voi olla riittävä vaihtoehto karanteerissa oleville. Siihen resurssit riittävät ja taitava opettaja voi jotenkin huomioida sekä lähi- että etäosallistujat. Maksullisessa täydennyskoulutuksessa vaatimuksena voi olla tarjota yhtä hyvä osallistumisen kokemus molemmille ryhmille. Usein se edellyttää pariopettajuutta tai kouluttajan lisäksi toista henkilöä, joka vastaa tekniikan toimivuudesta ja osaltaan myös toisen ryhmän ohjaamisesta. 

Jotta hybridiopetustilanne olisi yhteinen molemmille ryhmille, käytössä olisi hyvä olla myös konferenssimikki ja kaiuttimet, kamerat ja kaksi näyttöä - toisessa näkyvät etäosallistujat, toinen näyttö on materiaaleille/työskentelyalustalle. Työskentelyä edesauttaa hyvä osaaminen yhteisen työskentelyn verkkotyökaluista ja työskentelytavoista. Etäosallistujat on hyvä huomioida myös taukojen aikana. Kun lähiosallistujille on kahvitauko, missä puhe usein liittyy opetuksessa esiin nousseisiin teemoihin, eikö tällainen mahdollisuus tulisi tarjota myös etäosallistujille esimerkiksi eri teemojen ympärillä olevilla pienryhmätiloilla, minne voi saapua kahvikupposen haettuaan.

Hybridiopetuksesta on julkaistu hyviä suomenkielisiä lähteitä eri kouluasteille ja lisää on tulossa. Lisään niitä alle upottamaani Padletiin sitä mukaa, kun niistä kuulen ja saa niistä minulle vinkatakin! 



PS: Pieni havainto Padletin upottamisesta. Olen aiemmin upottanut sen bloggauksen sisään, niin että sitä voi lukea ja asetusten salliessa myös muokata suoraan blogisivulla (katso esimerkki). Nyt tarjolla on myös tässä käytetty tapa, missä näkyy Padletin esikatselukuva (Set as a cover -kuva) tai jos sitä ei ole määritelty, joku satunnainen kuva. Sitä klikkaamalla pääsee itse Padletiin. Voit tutustu myös Padlet-ohjeisiin ja esimerkkeihini.

30.10.2020

Haastatteluni verkko-opetuksesta Moreenimediassa

Journalistiikan opiskelija Elise Aaltonen haastatteli minua tällä viikolla verkko-opetuksesta ja koronan vaikutuksista korkea-asteen näkökulmasta. 

Haastattelu on nyt julkaistu Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen verkkojulkaisu Moreenimedian sivulla ja kuunneltavissa Radio Moreenista: Opettaja voi vaikuttaa siihen, miten opiskelija kokee etäopinnot – “Ota kahvikuppi käteen ja tule juttelemaan niitä näitä”


20.10.2020

Lasten lehtikone

Päivitin viime viikolla digijulkaisujen diasarjan, minne olen koonnut sovelluksia erilaisten sähköisten kirjojen, vihkosten, julisteiden ja mm. infograafien tekemiseen.

Lisäsin sinne uutena Aikakausmedian lasten lehtikoneen. Sen avulla voi erittäin helposti luoda PDF-muotoisia lehtiä lisäämällä tekstin ja kuvat. Valmiin lehden voi tulostaa ja nitoa lehdeksi tai jakaa esim. pilvipalveluista linkillä. 

Upotin alle videon, missä esittelen lehtikoneen (6:14 min) ja näytän miten se toimii. Yritin malttaa puhua rauhallisesti, jotta automaattinen tekstitys puheesta onnistuisi, mutta sinä voit halutessasi katsoa videon nopeutettuna. Toistonopeus löytyy videon alta hammasrattaan takaa. Kerron automaattisesta tekstityksestä Screencast-O-Maticilla tulevassa blogijulkaisussani.



Tässä linkki kolmeen diasarjassa esittelemääni julkaisuun:


Digijulkaisut

Diasarja esittelee lähes 20 työkalua, joiden avulla voi tehdä erilaisia digijulkaisuja, esitteitä, postereita tai infograafeja. Lisää tällaisia päivittyviä diasarjoja verkon työkaluista löydät Matleenan blogin koulutusdiojen sivulta: https://www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html