Opetusmenetelmiä lähikoulutuksiin

Kuva on kevään Albert Edelfeltin näyttelystä
Ateneumista, missä työmatkalla poikkesin.
Monen museokaupan tavoin myös 
Ateneum myy omia korttisarjoja.

Vedin loppukeväästä koulutuksen asiantuntijoille, jotka haluavat kehittää osaamistaan lähikouluttajina. Poikkeuksellisesti jaoin materiaalini vain suljettuun oppimisympäristöön, joten päätin koota tähän joitain lähiopetuksen menetelmiä. Toki monia näistä voi käyttää sellaisenaan tai soveltaen myös verkossa. Ja vastaavasti monet verkkotyökalut sopivat erinomaisesti lähikoulutuksissa hyödynnettäväksi, mutta se ei ole tämän kirjoituksen näkökulma. 

Monista opetusmenetelmistä löytyy lukuisia erilaisia variaatioita ja niitä voit itsekin kehitellä eli parastaa (sana yhdistää parantamisen ja varastamisen). Menetelmiä on koottu myös opetusmenetelmä-kirjoihin ja verkkoon. Hakusanoina voi käyttää esim. erilaisia, toiminnallisia tai aktivoivia opetusmenetelmiä, ryhmätyöskentelyn menetelmiä tai oppaita ryhmäyttämiseen (esim. Mast-hankkeen Ryhmäyttämisopas). 

Ennen hyppäämistä digipedan maailmaan vuonna 2009 keskeisimmät koulutusteemani olivat yhteistoiminnallinen ja ongelmaperustainen oppiminen. Silloisessa työyhteisössäni yliopiston Eduta-instituutissa käytimme aktiivisesti erilaisia toiminnallisia harjoituksia ja kokosimme myös ohjeita erilaisiin ryhmätyöskentelyihin, tosin tuolloin vielä lähinnä paperille. Mm. alimmaksi lisäämäni synektiikka on löytö tuolta ajalta. Tämä laaja menetelmäosaaminen oli erinomainen pohja ponnistaa digipedan osaajaksi. 

Aiempia bloggauksia lähiopetuksen menetelmistä

• Haastepallot seminaarin menetelmänä (2023)
• Kuvakortit ja visualisointi (2020)
• Aktivoi luentosi -opas: bloggaus (2020) ja Moodle-kirjana julkaistu opas
• Osallistava pyramidi-harjoitus (2019)
• X-breikki liikuttaa koululaisia (2016)
• Käänteinen palapeli (2013)
• de Bonon ajatteluhatut (2013)
  
  

Kuva on tehty Adobe Expressillä.

Etsi joku, joka

Anna kaikille oheisen kaltainen paperi ja kynä. Pyydä jokaista etsimään yksi henkilö kuhunkin ruutuun ja kirjoittamaan siihen tämän nimi. Harjoitus toimii tutustumisen apuna ja sillä voidaan jo orientoitua päivän teemaan. Toukokuun lopussa vaihtoehtoina voisivat myös olla vaikka kesälomasuunnitelmat.

Tutustuminen piirissä

1. Kaikki osallistujat seisovat piirissä. Joka toinen ottaa askeleen eteenpäin ja kääntyy ulkopiirissä seisovia kohden. Näin vastakkain olevat ulkopiiriläinen ja sisäpiiriläinen muodostavat parin.
2. Pari esittäytyy ja käy lyhyen keskustelun esim. odotuksistaan. Tämä voidaan toistaa muutaman kerran niin, että kaikki ulkopiiriläiset ottavat askeleen vasemmalle seuraavan sisäpiiriläisen kohdalle.
3. Tavoitteet voidaan lopuksi koota yhteen ja/tai keskustella niitä yhdessä.

Lankakerä nimien opetteluun

• Ryhmän jäsenet ovat piirissä. Kouluttaja heittää lankakerän yhdelle ryhmän jäsenelle, sanoen samalla tämän nimen. Hän pitää itse kiinni langan päästä. Kerän saanut sanoo jonkun toisen nimen, heittää tälle kerän ja pitää kiinni langasta kiinni. Näin jatketaan, kunnes langasta muodostuu ystävyyden verkko tai kollegojen verkosto. Lopuksi lanka keritään takaisin käymällä heittelykierros takaperin nimien kanssa.

3-2-1 -menetelmä

1. Osallistujat kirjoittavat kolmen hengen ryhmissä kolme asiaa, jotka he muistavat edelliseltä luennolta tai ennakkomateriaalista. 
2. Tämän jälkeen he kirjoittavat kaksi työhönsä liittyvää tapahtumaa tai omaa kokemusta näihin kolmeen asiaan liittyen. 
3. Lopuksi osallistujat kirjoittavat yhden kysymyksen, jonka haluaisivat tietää aiheesta. 

Treffikello

Paljasta seuraavat vaiheet osallistujille yksi kerrallaan. Keskustelukysymykset luonnollisesti valitset ryhmän ja koulutuksen teeman mukaan.

1. Piirrä ympyrä. --> Se on kello.
2. Merkitse kelloon klo 9, 12 ja 14. --> Se on treffikalenteri.
3. Etsi ryhmästä jokaiselle ajankohdalle eri treffikaveri, mielellään henkilö, jota et tunne hyvin. Kirjoita tämän nimi kyseisen kellonajan kohdalle.
4. Siirry aamukahvitreffikaverin viereen. Keskustelkaa hetki kysymyksestä: Mikä oli sinulle tärkeää edellisessä lähipäivässä?
5. Siirry lounastreffeille: Millaisia eväitä kaipaat kehittämistehtäväsi tekemiseen? 
6. Siirry iltapäivätreffeille: Mitkä ovat odotuksesi tälle päivälle?
7. Lopuksi kouluttaja voi haastatella osallistujia tai kysyä, mitä osallistujat haluavat parikeskusteluista nostaa yhteiseen keskusteluun. 

Nurkat

• Kouluttaja nimeää huoneen nurkat erilaisin väittämin ja kukin siirtyy siihen nurkkaan, mikä kuvaa parhaiten omaa näkemystä tai tuntuu mielenkiintoisimmalta. Saman nurkan valinneet keskustelevat ensin hetken keskenään. Sen jälkeen käydään kouluttajan johdolla yhteinen keskustelu eri nurkkien valinneiden kesken. Samalla voidaan pohtia eri nurkkien etuja ja haittoja. Nurkkavalintojen pohjalta voidaan jakautua ryhmiin työstämään teemaa eteenpäin.
• Nurkat voivat olla esimerkiksi:
• Neljä erilaista runoa: Mistä pidät eniten?
• Neljä eri historian aikakautta: Milloin olisit mieluiten elänyt?
• Neljä erilaista väitettä oppimisesta: Mikä vastaa omaa käsitystäsi?
• Neljä vaihtoehtoista toimintatapaa, esim. kokeilen, kysyn kaverilta, etsin ohjevideon tai luen käyttöohjeen. 
  
  

Janat

• Pyydä osallistujia asettumaan janalle esimerkiksi sen mukaan, kauanko he ovat työskennelleet nykyisessä organisaatiossa. Haastattele sitten ääripäitä koulutuksen teemasta, jolloin tulee näkyväksi, miten kokemus vaikuttaa teemaan suhtautumisessa. Voit myös aloittaa jakamalla janalla olijat pienryhmiin ja haastatella sitten ryhmiä.
• Janalle voidaan asettua mm. kokemuksen, osaamisen, mielipiteen mukaan.
• Janan sijaan lattialle voidaan hahmotella Suomen kartta ja asettua sinne sen mukaan, missä on on syntynyt tai mistä on kotoisin.

Parin tai ryhmän muodostaminen

• Jana esim. etunimen aakkosjärjestyksen tai syntymäpäivän (ei vuotta) tai edellä olevan esimerkin mukaan ja sitten joko vierekkäiset ryhmiksi tai jako esim. kuuteen.
• Valitse pari, jota et (hyvin) tunne tai jonka kanssa et vielä tänään ole työskennellyt.
• Kouluttajan kädessä on nippu metrin mittaisia naruja. Kukin tarttuu yhden narun päähän ja kun kouluttaja irrottaa otteensa naruista, pari löytyy narun toisesta päästä.
• Kaikki saavat lapun, missä on eläimen nimi. Kutakin eläintä on ryhmän jäseniä vastaava määrä. Pari tai pienryhmä etsitään ääntelemällä kuten kyseinen eläin. Kun ryhmä on löytynyt, ollaan hiljaa, kunnes kaikki ovat löytäneet oman ryhmänsä. Tämä voidaan tehdä myös esim. erikielisillä tervehdyksillä. 
• Leikkaa postikorteista tai seinäkalenterin kuvista palapelejä. Anna jokaiselle yksi pala. Oma ryhmä löytyy, kun pala on löytänyt palapelin muut palat. 
• Sähköisiä työkaluja ryhmäjakoon -bloggaus.

Lumipallo

• Jokainen kirjoittaa paperin yläreunaan kysymyksen ja antaa sen piirissä tai rivissä seuraavalle. Tämä vastaa kysymykseen ja antaa sen jälleen seuraavalle, joka täydentää vastausta, tuo siihen uuden näkökulman tai muuten kommentoi ajatusta. 
• Kommentointi jatkuu, kunnes jokainen saa oman paperinsa takaisin tai paperi voidaan antaa kuudelle seuraavalle, minkä jälkeen paperi vastauksineen palautetaan kysymyksen kirjoittajalle. 
• Hyödynnä esim. virittäytymiseen, esityksestä heränneiden kysymysten pohtimiseen tai keskeisten teemojen kertaamiseen.

Kalamalja

• Kalamaljassa huoneen keskelle asetetaan viisi tuolia, joista neljä täytetään. Nämä neljä keskustelevat annetusta aiheesta. Muut asettuvat ryhmän ympärille kuuntelemaan. 
• Kun joku haluaa osallistua keskusteluun, hän siirtyy kalamaljan vapaalle tuolille. Tällöin joku toinen kalamaljan keskustelijoista lähtee pois, jotta tarjolla on aina yksi vapaa tuoli. 
• Näin keskusteluun osallistuvat vaihtuvat jatkuvasti. Joku käväisee kalamaljassa lyhyen kommentin verran, joku toinen voi osallistua pidempään.
  
  

Yhteistoiminnalliset tehtäväkortit

• Anna kullekin pienryhmälle ennakkotehtävänä tutustuttavaksi erilainen tehtäväkortti ja virikeaineisto (esim. artikkeli, video, podcast). 
• Kirjoita kunkin tehtäväkorttin alkuun pienryhmän numero ja otsikko. Jos jaat virikeaineiston linkkinä, lyhennä linkki ja/tai tarjoa se myös QR-koodina. 
• Kirjoita sitten muutaman lauseen johdanto ja nosta virikeaineistosta esiin noin 4-6 tärkeää kysymystä.
• Kerro lopuksi, että seuraavassa lähitapaamisessa pienryhmän tehtävä on suunnitella aiheesta 15 min opetustuokio koko ryhmälle sekä laatia sen pohjaksi visuaalinen posteri. 
• Seuraavan tapaamisen alussa ohjeet kerrataan ja pienryhmät suunnittelevat opetustuokionsa ja luovat posterinsa. Lopuksi kukin pienryhmä opettaa virikeaineiston sisällöt koko ryhmälle. 
  
  

Yhteistoiminnallinen palapeli

1. Noin neljän hengen kotiryhmät saavat saman oppimistehtävän. Tehtävä jaetaan vastuualueisiin ja kustakin kotiryhmästä tietyn vastuualueen jäsenet muodostavat asiantuntijaryhmän.
2. Kun asiantuntijaryhmät ovat saaneet työnsä valmiiksi, jokainen palaa omaan kotiryhmäänsä ja opettaa juuri oppimansa asian kotiryhmänsä jäsenille. 
3. Lopuksi kotiryhmä kokoaa yhteisen ymmärryksensä oppimistehtävän asiasta.
   

Oppimiskahvila (Learning Cafe)

1. Koulutustila jaetaan kahvilan pöytiin. Jokaiseen pöytään tuodaan paperinen pöytäliina, fläppipaperi tai post-it -lappuja, kyniä ja mahdollisesti myös kahvia. 
2. Osallistujat jaetaan pöytiin ja jokainen valitsee keskuudestaan kahviloitsijan. Jokainen pöytä saa oman keskustelutehtävän. Siitä keskusteltaessa kaikkia kannustetaan kirjoittamaan ja piirtämään ajatuksiaan ja muistiinpanoja. 
3. Esim. 15 min kuluttua kaikki paitsi kahviloitsija vaihtavat ryhmänä pöytää myötäpäivää seuraavaan. Sitten kahviloitsija esittelee edellisen ryhmän keskustelun uuden ryhmän jäsenille. Tämän jälkeen jatketaan keskustelutehtävän työstämistä. Samalla kirjoitetaan ja piirretään ajatuksia pöydän paperille.
4. Esim. 15 min kuluttua vaihdetaan taas pöytiä, vain kahviloitsijat pysyvät paikoillaan (tai roolia voidaan kierrättää). Jälleen he esittelevät jälleen uudelle ryhmälle aiemmat tuotokset, jonka jälkeen uusi ryhmä jatkaa kysymyksen työstämistä.
5. Kun kaikki pöydät on kierretty, kaikki palaavat alkuperäisen pöytänsä ääreen ja sen viimeisin kahviloitsija kertoo, mitä aiheesta on keskusteltu. Kouluttaja voi vetää yhteen käydyt keskustelut.
   
   

Synektiikka-menetelmä ongelman ratkaisussa

1. Miettikää kukin mielessänne hetki annettua kysymystä, esimerkiksi miten saatte aktivoivat menetelmät osaksi asiantuntijakoulutuksianne? Mikä teemaan liittyvä kysymys on sinulla päällimmäisenä ja ratkaisua vailla?
2. Valitkaa ryhmästänne yksi haastateltavaksi. Ryhmä pohtii jatkossa haastateltavan määrittelemää kysymystä. Valitkaa myös puheenjohtaja, jonka vastuulla on istunnon eteneminen, kuten sen hienovarainen ohjaaminen mm. näiden ohjeiden mukaisesti, aikataulusta huolehtiminen ja muistiinpanojen tekeminen. Puheenjohtaja ei osallistu varsinaiseen luovaan työhön.
3. Haastateltava kuvaa ongelmansa lyhyesti ja muut voivat tehdä tarkentavia kysymyksiä. Lopuksi haastateltava esittelee oman ihanneratkaisunsa tyyliin: ”Olisi hienoa, jos…" Puheenjohtaja päättää, milloin ryhmä tietää tarpeeksi, jotta voidaan siirtyä eteenpäin.
• Huom: Haastateltava tuntee ongelman sisällön ja keskittyy siihen. Muiden ei tarvitse olla perillä yksityiskohdista, vaan he paneutuvat avoimin mielin ongelmaan parempien ratkaisujen löytämiseksi.
4. Ryhmän jäsenet esittävät nopeassa tahdissa 20–40 ratkaisuehdotusta, ideaa tai vaihtoehtoa. Ne voivat olla myös hulluja ja epätyypillisiä. Haastateltavan tehtävänä on avoimesti seurata ja arvioida tehtyjä ehdotuksia. Tarvittaessa hän voi muotoilla ongelman uudelleen. Puheenjohtaja kirjaa ehdotukset ylös.
5. Haastateltava valitsee yhden esitetyistä ehdotuksista ja kertoo, miksi se miellyttää häntä. Sitten hän pyytää apua sen toteutustavan keksimiseksi ja ryhmän jäsenet kertovat ideoitaan, jälleen puheenjohtaja kirjaa ehdotukset ylös.
6. Tämän ideoinnin jälkeen haastateltava valitsee yhden esitetyistä toteutusideoista ja kertoo siitä kolme hyvää puolta ja pyytää apua sen muuntamiseksi vielä käyttökelpoisempaan muotoon. Ryhmä jatkaa ideointia ja puheenjohtaja kirjaamista.
7. Puheenjohtaja kirjaa ratkaisun ja sitä seuraavat toimenpiteet paperille haastateltavan sanelemassa muodossa.

BETT2023: Kaksi messupäivää ja Ilonan seminaari

Vietin maaliskuun lopussa viikon Lontoossa. BETT-opetusteknologimessuilla olin seitsemättä kertaa, mutta kokoan jo 10. kertaa yhteen suomalaisten matkaraportit. Sieltä löydät aiemmat bloggaukseni Nordic Bettistä ja myös tulevat enemmän vapaa-aikaan liittyvät kirjoitukset. Ehdin myös vierailla mm. parlamenttitalossa, Kew Gardensin puutarhassa ja kävin neljässä konsertissa. 

Pandemian aikana yhdet messut järjestettiin verkossa. Viime vuosi oli vielä vähän hiljaisempi. Nyt meitä osallistujia oli yli 40 000, enemmän kuin koskaan ennen. Seuraava BETT on Lontoossa 24.-26.1.2024.

Tekoäly näkyi messuilla - harvaan esitykseen mahtui mukaan

Tekoäly oli selvästi iso juttu, olihan tämä ensimmäinen BETT sitten ChatGPT:n julkistuksen. Tekoälyyn liittyvät esitykset olivat tupaten täynnä enkä aina mahtunut edes sisään kyseiseen tilaan. Myös monella ständillä AI näkyi houkutussanana. Tutkimisen arvoiselta vaikutti esim. Nolej: "Automatically convert documents (Text, Video, Audio) into dynamic active learning content through the use of our AI". Muistiin nappasin myös linkin There is an AI for that -sivuston sekä avoimen lähdekoodin Learn Promoting -sivuston. Lisää tekoälypohjaisia sovelluksia esittelivät matkaraporteissaan mm. Hannu Moilanen ja Suvi Tuominen. 

Marieke Guy totesi, että distruptiivinen ajattelu eli uuden innovaation (esim. sähkö tai AI) aiheuttama sekasorto on aina ollut normaalitila University College Londonissa. Nyt heidän on täytynyt palkata lisää väkeä pohtimaan arviointia, kun aiemmat arviointitavat eivät enää kaikilta osin toimi. He näkevät korkea-asteen arvioinnille kaksi tarkoitusta: "assessment for learning" eli oppimisen tukeminen sekä "assessment for social justice", millä viitataan kurssin tavoitteisiin pääsemistä. Nyt UCL:ssä nähdään suunta pois joustamattomasta perinteisestä arvioinnista kohti autenttisempaa arviointia ja kohti (työ)elämälähtöisiä tehtäviä, joka edistävät itsesäätelyä, edellyttävät kognitiivisiin haasteisiin vastaamista ja jotka painottavat yhtä paljon lopputulosta ja itse prosessia. 

Alla ovat Guyn esityksen loppupohdinnat tekoälyn aiheuttamista arvioinnin muutoksista. Lue lisää UCL:n digitaalisen arviointitiimin blogista.  

• Meidän on muistutettava itseämme tavoitteistamme.
• Meidän on keskusteltava arvioinnista yksiköissämme ja laajemminkin. 
• Meidän on resursoitava myös arviointia ja tehtävä töitä sen eteen.
• Yksi ratkaisu ei sovi kaikille, eikä tilanteeseen ole helppoa ratkaisua.
• Meidän on otettava opiskelijat mukaan tähän keskusteluun.
• Meidän on oltava rohkeita ja neuvokkaita.

Hiilineutraalisti, turvallisesti ja saavutettavasti

En tiedä, onko saavutettavuus, ekologisuus ja kiusaamisen vastainen työ merkittävästi parantunut Lontoossa viime vuosina. Voi myös olla, että olen vain mm. saavutettavuusdirektiivin myötä tullut siitä tietoisemmaksi ja huomaan sellaista, mihin en aiemmin kiinnittänyt huomiota. Esimerkiksi tiedemuseossa kiinnitin huomiota videoihin, joissa oli sekä tekstitys että viittomakielinen tulkkaus. Opaskylttien ohella eri tiloissa oli saatavana sekä suurikoisella tekstillä että braillen aakkosin kirjoitettu opastus. Lisäksi tarjolla oli mobiilisovellus, josta voi oletettavasti myös kuunnella opastuksia. Messuilla kaikki esitykset olivat tarjolla livetekstitettynä Caption-ed-sovelluksen avulla.

BETTin ExCel London mainosti itseään maan ensimmäisenä hiilineutraalina messukeskuksena. Se tarkoittaa, että vesipullojen myynnin sijaan tarjotaan vesipullojen täyttöpisteitä, sähkö on tuotettu ympäristöystävällisesti, jätteiden määrä on tiputettu nollaan kierrättämisen ja kompostoinnin avulla. Lisäksi messukeskus tekee paikallista hyväntekeväisyystyötä. En tiedä liittyikö tähän, mutta messuilla ei juuri jaettu muovikrääsää, mikä on terve suuntaus. Tarjolla oli lähinnä kyniä, tarroja ja paperiesitteitä. Myös muovisista nimikylteistä oli luovuttu ja itse tulostettu nimikyltti laitettiin pahvikehyksiin. Se ei kyllä siinä kauaa pysynyt, ennen kuin tulostutin nimikyltin messuilla paksummalle paperille.

Ympäristöystävällisyys näkyi mm. monissa vaatekaupoissa osastoina, joissa myytiin kaupan tuotteita kierrätettyinä. Kaupunkitilassa huomasin useita merkkejä siitä, miten niistä on haluttu luoda turvallisia kaikille. ExCelin palautekyselyssä yksi arvioitava asia oli "I felt ExCeL put the appropriate measures in place to create a safe and secure environment". Alla on kuva metron kyltistä, missä on ohjeita seksuaalisen häirinnän uhrin tukemiseen. 

Kun kerron näistä kokemuksista tyttärelleni, hän kertoi suureksi hämmästyksekseni, miten nykyisin esimerkiksi kaikissa opiskelijatapahtumissa on häirintäyhteyshenkilöt ja turvallisen tilan periaatteet käytössä. Olen näistä sanoina kuullut, mutten ollut lainkaan ymmärtänyt, miten arkisia ja tavallisia asioita nämä ovat nykynuorten maailmassa. Teema näkyi myös messuilla. Moni taho tarjosi erilaisia kyselyitä, joilla voi säännöllisesti seurata koulun oppijoiden hyvinvointia. 

Poimintoja messuilta

Professori, kirjailija ja tunnettu puhuja Damian Hughes piti esityksen otsikolla High-Performance Thinking: The psychology of teamwork in Education. Hän nosti esiin viisi askelta kollegojen ja tiimien sitouttamiseen oppilaitoksissa. 

1. 
   Simplicity: Voin heittää yhden pallon ilmaan ja oppija saa sen kiinni. Hän varmaan saa pari kolme muutakin yhtä aikaa heitettyä palloa kiinni, mutta kun heitän yhtä aikaa kuusi, moni jää kiinni ottamatta. Hyvä metafora, mistä Suomessa puhutaan usein läpikäymisen pedagogiikan (ks. OAMKin video) nimellä.  
2. Tripwires: Jäämme niin helposti kiinni mentaalisiin malleihin ja teemme kuten aiemmin.
3. Emotios: Yksikään teko ei ole neutraali. Jokainen tekosi voi murtaa tai kehittää eteenpäin. Kun sinulta kysytään jotain, oikeaa vastausta vielä oleellisempaa saattaa olla tarjoamasi psykologinen turvallisuus. 
4. Practical: Jargonia vai ymmärrettävää sisältöä? Saavutettavaa kieltä! Esimerkkinä: Kuvittele mieleesi sanat: Pariisi, musiikki, Mona Lisa,  appelsiini ja oikeus. Muut ovat kuvina ymmärrettäviä ja melko samanlaisia meistä suurimmalla osalla, mutta oikeus on abstrakti. Mielikuva siitä vaihtelee kovasti ja sitä on vaikea jakaa.
5. Stories: Tarinankerronnan merkitys ja tuki muistamiselle.

ThingLink julkisti lisätyn todellisuuden ominaisuuden, joka toimii näin alkuun vain iOS-sovelluksen kautta - ensin kuville, syksymmällä myös 3D-sisältöjen kautta. Mainitsemisen arvoista on myös, että lähes 10 miljoonaan käyttäjää kerännyt ThingLink sai BETT-messujen palkinnon Award for the Best Digital Learning Product in Higher Education.

Tykästyin kovin ClassVR ja Eduversen standillä siihen, miten Eduversen avulla voidaan koota virtuaalilaseja käyttävän ryhmä yhteen sen omalla Expeditions-toiminnolla. Se näyttää toimivan samaan tapaan kuin Expeditions Pro -sovellus. Oppijat voivat liittyä mukaan vaikka mobiililaitteilla, myös ilman VR-laseja, vaikka yhteistyö ClassVR:n kanssa kannustaakin lasien käyttöön. Vaikka tällaiset palvelut usein pyritään myymään valmiiden sisältöjen avulla, tämä mahdollistaa myös omien esim. ThingLinkillä tehtyjen 360-sisältöjen tutkimisen.

Canvan kuviin saa ALT-tekstin eli kuvat voi jakaa saavutettavina. Canvassa on jo paljon muitakin tekoälypohjaisia työkaluja kuin tekstistä kuvaksi, tosin nämä muut työkalut eli Magic Write for Education toimivat vain Edu-lisenssillä. 

Googlen saavutettavuustyökalu Reading mode on tulossa Chrome-selaimeen. Nyt se on tarjolla selaimen lisäosana ja Android-sovelluksena. Kyse on samankaltaisesta työkalusta kuin Microsoftin syventävä lukuohjelma. Google esitteli myös The Future of Education -selvitystään. 

”Hello Matleena”, minua tervehdittiin aamulla Tottenham Court Roadin metroasemalla. Olin edellisiltana jutellut messualueelta keskustaan palatessa ruotsalaisopettajaryhmän kanssa ja seuraavana aamuna satuimme jälleen matkustamaan samalla metrolla. Aikamoinen sattuma, sillä metrojunia lähti kyseiseltä laiturilta neljän minuutin välein! Sain kutsun heidän kouluvierailulle, mutta niin monta alakoulua on jo tullut nähtyä, että valitsin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti messualueen.

Mitään ihan uutta ja järisyttävää en löytänyt. Monessa esityksessä kyllä painottui moderni oppimiskäsitys oppijasta aktiivisena toimijana, mutta sovellusrintamalla esiteltiin paljon myös opettajien ja oppijoiden kontrollin välineitä. Perinteisesti esillä oli paljon oppilaitos- tai kuntatasolla hankittavia järjestelmiä ja vähemmän yksittäisen opettajan valittavissa olevia sovelluksia. 

Pari kertaa huomasin jotain kiinnostavaa ja kun menen ständille juttelemaan, kävi ilmi, ettei tuotetta ainakaan Suomessa tarvita. Yksi niistä oli interaktiivinen video, minkä ideana on, että koulutarkastaja voi sen avulla tallentaa opettajan opetusta ja kirjata videon aikajanalle huomioitaan. Kun kerroin, että ei meillä tarvita tällaista työkalua, käynnistyi pitkä keskustelu suomalaisen koulutuksen näkemyksistä ja luottamuksesta opettajiin.

Toinen hieman samankaltainen työkalu on tarkoitettu siihen, että oppija voi sen avulla tallentaa oppitunnin puheena ja saada sen litteroituna. Oppija voi myös lisätä äänitallenteelle omia kommentteja tai muistiinpanoja kertaamisen avuksi. Kysyin, mitä opettajat tällaisesta tallentamisesta tykkäävät ja minulla vastattiin, että oppijat tekevät sitä joka tapauksessa, mutta tämän työkalun avulla se onnistuu turvallisesti koulun oman järjestelmän avulla.

Erillisten oppisisältöjen ohella VR-laseille on tarjolla rauhoittumiseen liittyvää sisältöä.  

IlonaIT:n perinteinen ilta suomalaisille British Museumissa

Tästäkin illasta moni jo matkaraporteissaan kirjoitti, joten en toista niitä, varsinkin kun tapahtumasta on kulunut jo pari kuukautta eikä kaikki ole enää tuoreessa muistissa. Itselle jäi mieleen mm. Ilonan uusi GDPR-sovelluskirjasto. Sinne on tulossa julkisesti näkyville liikennevalomerkit eri sovelluksiin. Kunnat ja oppilaitokset voivat sitten ostaa tarkempaa selvitystyötä. IlonaIT on jo aktiivisesti sitä webinaareissa esitellyt ja seuraava webinaari aiheesta on 14.6. 

Esillä oli myös Jekku - nuorten yrittäjyys kasvatuksen tueksi, joka löytyy Emill-sovelluksesta. Siinä lähtökohtana ovat yrittäjyystaidot kolmen kysymyksen kautta: Kuka olen? Mitä osaan? Kenet tunnen?  

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava ravisteli jälleen ajattelua liittyen mm. tekoälyyn, suomalaisen yhteiskunnan ja työn muutokseen. Me nähdään nyt paljon sellaista, mitä ihmiskunta ei ole ennen nähnyt, kuten tekoäly ja dronet Ukrainassa. Autoissa on jo avustimia, nyt tekoäly tarjoaa niitä aivan uudella tavalla myös ihmiselle ja ChatGPT on tässä vasta alkua. Uusissa toimintatavoissa tulee digi olemaan keskeisessä roolissa, mutta ennen kuin uutta nähdään, tapahtuu myös paljon vanhan hajoamista. Television kultakausi on takana ja paperisten sanomalehtien lukeminen vähenee. Mediaympäristö on kohta pelkkiä sivustoja, joista on osattava luoda oma oma mediaympäristö.

Viimeisen illan selfie Pretty Woman
-musikaalin jälkeen Thames-joen rannalla.

Koulusta tulee ”semivaikea kuukausipalkka-addiktio”, nauratti Ilkka Halava yleisöä. Mutta muutos on jo käynnissä, esim. Yhdysvalloissa jo neljä miljoonaa vuodessa luopuu palkkatyöstä ja siirtyy freelanceriksi (lähde: Statista). Oman kokemukseni mukaan on surullista, miten valmistautumaton suomalainen yhteiskunta on tähän ja erilaisiin epätyypillisiin työsuhteisiin. 

Omassa arjessa törmään ajoittain kahtiajakoon, että pitäisi olla yrittäjä tai palkansaaja, mutta muut vaihtoehdot unohdetaan ja kukin taho tekee sitten omia tulkintojaan meistä freelancereista. En voi luottaa edes siihen, että palkanmaksajat maksaisivat palkan tai palkkion, miten sitä kulloinkin nimitetään, siten kuin se on tarjouksessa sovittu ja laskussa muistutettu. Uudehko tulorekisteri onneksi auttaa tässä seurannassa.

Ennen kesälomaa minulla on edessä myös tarkistusurakka siitä, onko sovitut eläkkeet maksettu. Näitä ja väärin maksettuja palkkoja on ikävää jälkikäteen pyytää korjaamaan ja joka vuosi osa työnantajistani jättää korjaukset tekemättä. Toki suurin osa hoitaa nämä moitteetta, mutta paljon ylimääräistä vaivaa näistä freelancereille kertyy ja siksi en ihan jokaista virhettä edes pyydä oikaisemaan. 

Freelancer-haasteet ovat onneksi vain pieni osa tätä työtä ja viihdyn tässä roolissa erinomaisesti monistakin syistä. Freelancerina saan keskittyä itselleni mielekkääseen asiantuntijatyöhön, kehittää osaamista haluamaani suuntaan, tehdä ja päivittää aktiivisesti digipeda-materiaaleja ja blogata sekä ylläpitää monipuolista osaamista ja vaikkapa itse päättää, lähdenkö BETT-messuille ja yhdistänkö siihen lomaa vai en :)

Digikompassi ja digirohkeus viitoittavat tietä kohti tulevaa

Kuva: Geralt, pixabay.com

Nostan alle muutaman näkökulman kahdesta viime syksynä julkaistusta raportista. Digitaalinen kompassi visioi Suomen digikehityksen suuntaa ja arvoja. Digitaitoraportti puolestaan nostaa yhdeksi tärkeimmistä taidoista digirohkeuden, mitä tarvitaan, kun merkittävä osa digitaidoista opitaan itse kokeillen.

Puhuin näistä teemoista myös toukokuussa Kiipulan ja Liven UFO – Uudet fyysisvirtuaaliset oppimisympäristöt -hankkeen seminaarissa. Aamupäivän tallenne löytyy vielä muutaman päivän ajan hankesivulta, tässä myös diojeni linkki. Hankkeen materiaaleja sivustolle päivittyy alkusyksyyn asti.

Suomen digitaalinen kompassi painottaa digitaalista sivistystä

Valtioneuvoston selonteko: Digitaalinen kompassi (CC BY-SA, 2022) on Suomen visio digitalisaation edistämiseen vuoteen 2030 asti. Kukin EU-maa tekee oman digikompassinsa. Suomi julkaisi sen ensimmäisenä, voidakseen edelläkävijänä näyttää tietä muille. Raportti nostaa keskeisiksi arvoiksi seuraavat: kestävyys, luottamus, ihmiskeskeisyys, osallisuus, uudistuminen ja digitaalinen turvallisuus. 

Digitaalisesti osaava väestö on yksi digikompassin neljästä osa-alueesta ja tässä tarkastelen vain sitä. Digitaalisesti osaavan väestön yhdeksi tavoitteeksi on määritelty, että ”Suomi on digitaalisesti sivistynyt maa, jossa jokaisella on valmiudet digimaailmassa toimimiseen ja keskinäinen kunnioitus ja luottamus ovat korkealla tasolla.” Digitaalisella sivistyksellä on kolme ulottuvuutta. Ne liittyvät tiedolliseen, eettiseen ja yhteiskunnalliseen ulottuvuuteen. Meiltä edellytetään siis "tietoja ja osaamista, osallistumismahdollisuuksia sekä valmiuksia toimia aktiivisesti ja ilmaista itseään luovilla tavoilla ja turvallisesti digimaailmassa". Arvojen mukaiseen toimintaan ei riitä, että osaa ja tietää. Ne edellyttävät myös aktiivista toimintaa.

Digitaalisen sivistyksen lisäksi osaamistavoitteeksi on määritelty, että "digitaaliset perustaidot ovat maailman huippua ja ne vievät eteenpäin kestävää yhteiskunnallista kehitystä". Kolmas osaamisen tavoite on: "Digitaalinen osaaminen tukee innovaatioita, kilpailukykyä ja hyvinvointia. Koulutuksen ja tutkimuksen myötä syntyy yhteiskunnassa tarvittavaa asiantuntijuutta. Suomi on maailman tunnetuimpia ja houkuttelevimpia teknologia-alan koulutuksen, tutkimuksen ja investointien keskuksia sekä houkutteleva maa kansainvälisille digiosaajille. (Lue lisää Osaamisen strategisista tavoitteista ja avaintuloksista sivulta 28 alkaen.)

Digitaitoraportin teemana digirohkeus

Digi- ja väestötietovirasto kertoo digiosaamisen tilasta ja kartoittaa digituen tarpeita vuosittaisissa raporteissaan. Ensimmäisen digitaitoraportin (2022) teemaksi on nostettu digirohkeus. Se on itseluottamusta, jonka avulla uskaltaa kokeilla ja ottaa käyttöön digitaalisia laitteita ja palveluita tai kehittyä niiden käytössä. Se on uskallusta kohdata digitalisoituva arki. Se on myös luottamusta siihen, että epävarmuudet kyetään voittamaan ja kokeileminen ja oppiminen on mahdollista.

Kansainvälisesti vertaillen suomalaiset ovat osaavia, mutta epävarmoja digin käyttäjiä. 94 % sanoo, että nykyisin oletuksena on digiosaaminen, mutta me tarvitsemme tilaa myös osaamattomuudelle - aikaa ja tukea siihen, että vasta opettelemme meille uusia asioita. Itseluottamus on voinut saada kolauksia ja digistä on osalle tullut ahdistuksen lähde, mutta sitä ei pääse karkuun. Meillä kaikilla on kyky oppia ja me kaikki tarvitsemme rohkeutta digitalisoituvan arjen kohtaamiseen. Meillä jokaisella on myös oikeus pyytää apua.

Tärkein kannustin uusia digitaitojen opetteluun on siitä omaan arkeen saatava hyöty, Digioppiminen tapahtuu pitkälti itse kokeilemalla ja tekemällä, mikä edellyttää digirohkeutta. Kun aamulla avaat tietokoneen, et voi tietää, mitkä sovellukset ovat ennallaan ja mitkä ovat muuttuneet. Raportin mukaan kukaan ei ole aina digirohkea, vaan osaavillakin on pelkoja. Myös rohkeuteen kuuluu ymmärrys uhista ja niiden välttämisestä. 

Viime viikolla vietettiin Digitaitoviikkoa ja nyt tapahtumasivulta löytyy aiheesta useita tallenteita mm. digirohkeudesta, joka on raportin mukaan tärkeimpiä digitaitoja. Sitä kasvattavat alle listatut viisi asiaa. Miten sinä tuet läheistesi, kollegojesi ja oppijoidesi digirohkeutta?

Digirohkeutta kasvattavat:

• "Positiiviset kokemukset omasta kyvystä oppia ja ymmärtää​.
• Ymmärrys digitaalisista ja palveluista ihmisen palvelijana​.
• Ympäröivä tilanne, ilmapiiri ja oppimisympäristö: uskallus yrittää ja oppia​.
• Ihmislähtöiset ja käyttäjäystävälliset palvelut​.
• Luottamus siihen, että apua löytää tarvittaessa helposti ja heti, ja sitä saa sekä vapaa-ajalla että töissä."

Suosittuja ITK2023-tviittejä

Kuvakollaasista löytyy perinteinen hattu-selfie, sillä
puhujille annetaan perinteisesti hattu -
 tai joinain vuosina huivi.

Tässä bloggauksessa nostan esiin ITK-konferenssin suosituimpia tviittejä. Kopioin tviitit alle sen sijaan, että ne upottaisin. Sen verran epävarmuutta yhtiön omistaja Elon Musk on palveluun tuonut. 

Twitterin käyttö on ymmärrettävästi vähentynyt, mutta itse sitä edelleen käytön. Ei sille oikein korvaavaakaan palvelua ole ja tavalliselle käyttäjälle se toimii edelleen erinomaisesti, vaikka tulevaisuus onkin epävarma.

Olen monesti tutkinut eri tapahtumien tviittejä ja niiden perusteella nostanut esiin suosittuja teemoja. Edellisen ITK:n aikaan tein sen vähän perusteellisemmin otsikolla Mitä kuuluu Twitter? Case #ITK2022. 

Nyt kokosin tviitit nopeasti vain poimimalla alle Twitterin haun kautta tapahtuman suosituimpia tviittejä. Uudelleentviittaukset ovat tykkäyksiä arvokkaampia. Tviitit eivät ole missään erityisessä järjestyksessä. Teemoista vahvimmin esiin nousee tekoäly, mikä tuskin on kenellekään yllätys, kun ChatGPT:n julkaisusta on kulunut vasta puoli vuotta.

Suosittuja tviittejä tunnuksella #ITK2023

• @kontturi: Generation AI, 6 vuotta, 5,4M€ Rahoittajana @Akatemia_STN. Monitieteistä tutkimusta suomenkielellä suomalaisille oppilaille, opettajille ja muille AI-sukupolven osaamisen kanssa tekemisissä oleville. #generation_ai_stn #itk2023 (Kuva hankkeen somekanavista.)
• @LaruX: Jopas on jännä #ITK2023 .. tasan 20 vuotta sitten olin täällä ensimmäisen kerran. Silloin aiheenani oli mobiilioppiminen. Nyt edustan isoa @Akatemia_STN tekoälyhanketta joka onkin täällä hyvin vahvasti esillä. Tänään oli esitys digikillan päivässä. Huomenna jatkuu! #tekoäly
• @teemul: #ITK2023 Doctoral Consortium. Todella kiinnostavia väitöskirjatutkimuksia kaikista (?) Suomen yliopistoista ja Virosta. Osallistujat ainakin viittä eri kansallisuutta. Ei meillä ole mitään hätää.
• @leenapontynen: Huikean rohkea esitys @teemul #ITK2023. Mikä on hyvä lapsille, on hyvä myös meille muille.
• @MatleenaLaakso: Tämä kolmijako syöpynyt mieleen jo 1990-luvun sosiaalipsykan opinnoista. @teemul korostaa, että puutteita yhdessä voi korvata panostamalla muihin. #ITK2023 (Kuvassa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen oppimistympäristö.)
• @niemihugaerts: Kehitämmäkö klassista tietojenkäsittelyosaamista jättäen #tekoäly-osaamisen liian pienelle painotukselle? Molempia kyllä tarvitaan, mutta logiikka ja työkalut ovat erilaiset, muistuttaa @UefDigs Matti Tedre. #ITK2023
• @aulinikkanen: Tekoäly on vahvasti esillä #itk2023 Verkosto koostaa ensiapupakettia opettajille ja opiskelijoille. Kiitokset esityksestä Anne Rongas @arongas ja Lauri Ylä-Jussila! FB-ryhmä: https://facebook.com/groups/tekoalyoppimisentukena/… Tukiälytorstait alkavat ensi viikolla
• @EduCritical: #ITK2023-konferenssin päätöspäivänä @fin_sci:n @JohannaKaakinen kertoi episteemisistä tunteista ja ällistymisestä, @AnttonenRiikka tarinallisten opetusvideoiden herättämistä tunteista sekä @KKiili tunteista oppimispelien yhteydessä. @Akatemia_STN
• ITC@EduCritical: Olemme jälleen mukana huhtikuiseen ajankohtaansa palanneessa #ITK2023-konferenssissa: https://itk-konferenssi.fi Näyttelyosastollamme mukana myös @fin_sci-hanke - nappaa #kriittinen #lukutaito -oppimateriaalimme mukaasi ja tule kokeilemaan palkittua MediaWatch-peliä!
• @MatleenaLaakso: Hieno työskentely, millä myös moni oppilaitos hakenut kysynnän ja koulutussisältöjen yhteyksiä. Tekoälyn ja ihmisten yhteistyöllä onnistuu, kiitos @anupassi ja @HKetamo #itk2023 (Kuvassa merkkejä osaamistarveanalyysin kohdissa mitä opetan, pitäisi opettaa, haluaisin opettaa.) 
• @MatleenaLaakso: Nyt löydät #ITK2023-esitykseni (Opettajien webinaarikoulutukset) bloggauksen diasarjasta myös ChatGPT:n tiivistelmät noin 60 opiskelijan avoimesta palautteesta: https://matleenalaakso.fi/2023/04/opettajien-webinaarikoulutukset.html… #tekoäly
• @HeleMustikainen: @Heino1Olli Nykyiset ongelmat eivät enää ratkea pienen eliitin voimin. Poliittinen päätöksentekijä ei niitä ratkaise vaan meidän kaikkien on osallistuttava tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen. #ITK2023 (kuvassa Olli-Pekka Heinonen ja taustalla diassa tämän hetken haasteita.)
• @leenapontynen: Emme tule rajaamaan tekoälyn käyttöä opetuksessa, vaan kannustamaan sen käyttöön, kertoo @Heino1Olli #IB järjestön linjauksesta. Tämä summaa ajatuksen, jonka #itk2023 avajaisissa lausuin: teknologiaa ei hallita rajaamalla, vaan osaamisella ja sen valjastamisella oikeaan käyttöön.
• @VilleArvio: Tekoäly opetuksen tukena, 1 op -verkkokurssilta
  @jyu @uniofjyvaskyla'lla näkökulmia tekoälyyn opetuksessa: https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/ai-ja-chatgtp/etusivu… Oppimisalustana
  @it_jyu'n oma oiva TIM. @JYUavoin #digipeda #chatgpt #tekoäly #ITK2023
• @MatleenaLaakso Tekoälyopas #ITK2023 #digipeda Tällaisia hyviä linkkejä kokoan: http://padlet.com/matlaakso/ai #tekoäly (uudelleentviittaus koskien UNESCOn korkea-asteen tekoälyopasta.)

Katso ITK-konferenssiin liittyen myös

• ITK:n työpajapäivässä näkyy tekoäly -bloggaus
• Opettajien webinaarikoulutukset #ITK2023 -bloggaus
• #ITK2023 muissa somekanavissa
• Tavataan ITK:ssa ensi keväänä Aulangolla 17.-19.4.2024!

Tekoäly opetuksessa ja kirjoittamisen apuna

Craiyonilla voi luoda kuvia tekoälyn
avulla ilman kirjautumista. 

Tämä on kopio Pirkanmaan Osakkeen lukioiden ainetiimin blogissa tällä viikolla julkaisemastani kirjoituksesta. Vain oheisen kuvan vaihdoin toiseksi.

- - - - -

Yleensä huseeraan ainetiimien blogissa koordinaattorin roolissa, mutta nyt sain vierailla äidinkielen opettajien ainetiimissä kertomassa ja keskustelemassa tekoälystä ja etenkin suurista kielimalleista kuten ChatGPT:stä. 

Alla on esitykseni diat ja sitä ennen listauksena muutama keskeinen linkki tekoälystä ja opetuksesta. Iltapäivää jatkettiin tutustumalla Klassillisessa lukiossa vierailevaan pääkirjasto Metson pop-up-kirjastoon.

• Tekoäly oppimisen tukena -Facebook-ryhmä (viestejä voi lukea ilman kirjautumista).
• Tekoälyn opetuskäytön linkkivinkkien Padlet, jota jatkuvasti täydennän. Sieltä löydät hyperlinkkejä mm. sovellusten listauksiin, tekoälyoppaisiin ja myös muutamiin kokeiluihini ja bloggauksiin.
• Opetusalan webinaarilistaus. Kevään tekoälywebinaareja ja -tallenteita löytyy ainakin kohdista EduIdeas, Sulava, Tukiälytorstai ja ITK-webinaarit.
• Tylytätkö tekoälyä – vai oletko sille kiltti? Risto Linturin mukaan kohtelias saa Chat GPT:stä parempia tuloksia. Ylen uutinen 26.4.23, kirj. Mäntylä. (Linkki lisätty 29.4., kun sisältö liittyi tapaamisessa käytyyn keskusteluun.)