9.4.2026

Pirkanmaan lukioiden ainetiimit: kohtaamisia, jakamista ja vinkkejä

Kaksi noin 20 hengen ryhmäkuvaa ainetiimien vetäjistä.
Syystapaamisissa 2024 ja 2025 otetut
ryhmäkuvat ainetiimien blogista. Ylemmän
kuvasi Katariina Ratia, alemman ohikulkija.
Pirkanmaan ainetiimien tapaamisista on tullut lukuisille lukio-opettajille tärkeitä paikkoja kohdata kollegoita, keskustella ajankohtaisista teemoista, jakaa arjen käytäntöjä ja oppia uutta - juuri oman oppiaineen näkökulmasta.

Ainetiimitoiminnan tarkka aloitusvuosi ei enää ole muistissa sitä käynnistäneilläkään. Toiminta alkoi Tampereen lukioiden parissa ja laajeni seutukunnalliseksi vuosituhannen alussa. PAOK-hankkeen (2009-2014) myötä toiminta laajeni maakunnalliseksi. Samalla mukaan tulivat muutamaksi vuodeksi myös ammatillisen koulutuksen yhteisten tutkinnon osien opettajat.

Hankevuosien jälkeen toimintaa rahoitti muutaman vuoden ajan Tampereen kaupungin lukiokoulutus. Vuodesta 2019 alkaen rahoittajana on ollut koko Pirkanmaan maakunnan alueella toimiva Tampereen seudun kasvatus- ja opetusalan osaamisen kehittämisen palvelu Osake

Ainetiimejä on yli 20 (ks. listaus ja yhteystiedot). Niitä on eri oppiaineille, erityisopettajille, opinto-ohjaajille ja eri luokka-asteiden ryhmänohjaajille. Ainetiimien tavoitteena on tukea lukio-opettajien osaamisen kehittämistä ja jakamista. Toiminta inspiroi uudistamaan opetusta ja edistää samalla työssä jaksamista ja verkostoitumista yli oppilaitosrajojen.

Tapaamiset on koettu innostaviksi ja ne mahdollistavat vertaistuen myös niille opettajille, joilla ei ole oman aineen kollegaa samassa lukiossa arkea jakamassa. Tapaamiset on ollut tapana järjestää pandemia-aikaa ja yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta kasvokkain. Lähitapaamiset mahdollistavat myös vierailut tiimejä kiinnostaviin kohteisiin. 

Tässä esimerkkinä tämän lukuvuoden vierailukohteita, jotka kertovat tiimien moninaisuudesta. Vierailuista voit lukea lisää ainetiimien blogista

  • Psykologian ainetiimi vieraili Vapriikin museokeskuksen Muinais-DNA-näyttelyssä.
  • Äidinkielen ja S2-opetuksen vierailukohteina olivat Ahlman, joka järjestää kirjoitustyöpajoja, ja Lastenkirjainstituutti.
  • Venäjän opettajat vierailivat idänsuhteiden Nootti-museossa.
  • Opinto-ohjaajien ainetiimi vieraili Tampereen Kesäyliopistolla ja on tänään päivämatkalla Turussa.
  • Ruotsin ainetiimi kävi Svenska Teaternissa Helsingissä.
  • Biologian opettajat vierailevat pian uudessa Sulkavuoren keskuspuhdistamossa.
  • Uskonnon opettajat tekevät opintoretken Turkuun birgittalaisluostariin, adventtiseurakuntaan, synagogaan ja Turun yliopistolle.  

Ainetiimit suunnittelevat itse tapaamisensa. Usein kokoonnutaan keskustelemaan ajankohtaisten asioiden äärelle ja tietyn teeman ympärille. Tapaamisissa jaetaan kokemuksia ja materiaaleja. Hyviin koulutuksiin osallistuneet kollegat voivat jakaa ja edelleen kouluttaa muita ainetiimien jäseniä. Ainetiimien tapaamisten palautteissa korostuu se, että tapaamiset rakentuvat suurelta osin vertaistuen varaan. Eräs opettaja kommentoi, että “Mielestäni tapaamiset ovat lähinnä kollegoiden vertaismentorointia, yhteissuunnittelua ja ideointia”. Lisäksi kullakin ainetiimillä on käytettävissä pieni vuosittainen määräraha kouluttajan palkkioon tai opintomatkan kuluihin. Ainetiimin vetäjän palkkion maksaa oma lukio, joka tarjoaa myös kahvit.

Viime vuosien tapaamisten keskeisiä teemoja ovat olleet korkeakouluyhteistyö, arviointi ja sähköiset ylioppilaskokeet, oppimisen tuki, LOPS ja tietenkin tekoäly. Koulutus ei kilpaile Osakkeen tai oppilaitosten omien koulutusten kanssa, sillä näkökulmat liittyvät lähes aina tiukasti tietyn oppiaineen teemoihin ja ajankohtaisiin asioihin. Toisinaan tiimit järjestävät myös yhteisiä tapaamisia. Yhteen ovat kokoontuneet niin lyhyiden kielten opettajat kuin tietyt reaaliaineet. Vuosittaisia tapaamisia on noin 40, niistä yli 10 on nyt huhtikuussa (ks. tapahtumakalenteri). 

Ainetiimien blogista löydät vuosittaiset yhteenvedot toiminnasta. Vuoden 2025 osalta kerroin, että tapaamisia oli kaikkiaan 34, joista 15 keväällä ja 19 syksyllä. Moni tapaaminen oli useamman ainetiimin yhteinen. Blogissa julkaistiin 26 kirjoitusta ja blogivierailuita oli vuoden aikana 15 800, kaikkiaan niitä on nyt yli 63 000. Blogikirjoitukset kertovat pääosin yksittäisistä tapaamisista ja niiden oivalluksista. Toisinaan niissä jaetaan myös tapaamisen materiaaleja tai linkkivinkkejä. Toiminnan koonnista löydät suosituimmat kuluneen vuoden aikana julkaistut kirjoitukset sekä tiedot ainetiimeistä vetäjineen. Konkretiasta kiinnostuneet löytävät blogista myös ainetiimin vetäjän ohjeet, joka kertoo toiminnan organisoinnista. 

Olin aikanaan töissä PAOK-hankkeessa, missä ainetiimien toiminta laajennettiin maakunnalliseksi. Syksystä 2018 alkaen olen koordinoinut ainetiimien toimintaa noin päivän kuukaudessa. Vastaan ilmoittautumisista, tästä blogista, vetäjien syystapaamisista ja neuvonnasta. Raha-asiat kulkevat Osakkeen hallinnon kautta, missä työparinani on pitkään ollut palvelupäällikkö Katariina Ratia

Tämä kirjoitus on yksi osa Pedagogi muutoksen virrassa ITK-esitystäni perjantaina 24.4.2026 klo 11.15. Esityksen jälkeen julkaisen aiheesta oman bloggauksen ja lisään linkin myös tähän.


Miten käytin tähän tekstiin tekoälyä?

Tavoitteeni oli kokeilla, miten tekoäly yhdistäisi aiempia tekstejäni minun tyyliseksi blogikirjoitukseksi, mutta jo ensimmäinen versio oli niin kaukana siitä, mitä tavoittelin, että luovutin. Perinteisesti kirjoittaen sain tämän valmiiksi nopeammin ja varmistin oman tyylin ja äänen. Pohjana tekoälylle käytin hylättyä ITK2020-konferenssiabstraktiani, vuoden 2025 toiminnan koostetta, ainetiimien vetäjien syystapaamisen diasarjaa sekä ainetiimien blogia. Kaikkia näitä muokkasin, selitin lyhenteitä ja poistin henkilötietoja ennen niiden syöttämistä tekoälylle.

Oikeinkirjoituksen tarkistin kopioimalla tekstin tästä Wordiin. Lopuksi syötin tekstin Copilotille ja pyysin ehdottamaan, miten saan tekstiä sujuvammaksi ja pyysin kertomaan mahdollisista puuttuvista näkökulmista. Sisällöllisiä muutoksia en tehnyt, mutta palautteen perusteella muokkasin tekstiä vähän sujuvammaksi. Tekoäly tuttuun tapaan suositteli pilkkomaan lauseita lyhyemmiksi ja tuomaan alkuun selkeämmän johdannon.   

11.3.2026

Immersiiviset näyttelyt Lontoon Bett-reissulla

Osallistuin tammikuussa Bett-opetusteknologiamessuille, mutta reissuun minua houkutteli myös Lontoo kaupunkina, sen kulttuuri ja immersiiviset elämykset. Freelancerina voin helposti yhdistää reissuun näitä muita mielenkiintoisia kohteita ja kuuden päivän aikana tutkin kaupunkia 95 200 askeleen edestä. Alla kerron kahdesta immersiivisistä näyttelyistä ja listaan vähän vastaavia suomalaisia näyttelyitä sekä kerron paljonko kuuden päivän matka maksoi kapselihotellissa yöpyen. Tänä vuonna reissasin minimibudjetilla, välillä reissu on maksanut paljon enemmän.

Maailman seitsemän ihmettä ja Titanicin tarina

Vaikka Bett on täynnä hienoa teknologiaa, niin kyllä Lontoon hienot immersiiviset näyttelyt pärjäävät kisassa loistavasti. Niiden avulla pääsee näkemään, mitä isolla budjetilla ja monipuolisesti teknologiaa hyödyntäen saa aikaan.

Vierailin tänä vuonna kahdessa eri näyttelyssä. Maailman seitsemän ihmettä esitteli niin nykyisiä kuin antiikin ajan ihmeitä. Hienointa näyttelyssä oli tutustuminen antiikin ihmeisiin virtuaalilaseilla. Alla on kuva sekä tilasta, missä lasit päässä liikuttiin, että myös ruudunkaappauskuva portaalista, minkä avulla siirryttiin aina eteenpäin seuraavaan kohteeseen. Virtuaalilaseilla sai edetä omassa tahdissa ihmeestä toiseen liikkuen. Tämä elämys oli vain yksi pieni osa näyttelystä, missä oli hyödynnetty myös mm. lisättyä todellisuutta havainnollistamaan ihmeitä sekä perinteisiä videoita, esineitä ja esittelytekstejä.

Sinertävällä valolla merkitty rinkula merkiksi mihin suuntaan on seuraavaksi siirryttävä.
Tästä portaalista käveltiin Petran kaupunkiin,
missä näin mm. animoidun kamelikaravaanin. 
Näyttely oli erityisen kiinnostava, koska olen vienyt lukuisia opettajaryhmiä katsomaan modernin maailman ihmeitä Expeditions Pro -sovelluksella ja pahvisilla virtuaalilaseilla (ks. aiempi bloggaus). Parilla viime kerralla matkailualan opettajien innostamana mukana olivat myös lentokonekuulutukset, Finnairin lennoilta tuttua mustikkamehua ja kussakin kohteessa myös siihen sopivaa musiikkia. Elämyksellisyyttä saa koululuokkiin siis ihan maksuttomillakin sovelluksilla.


Huone, missä näkyy kaksi henkilöä seisomassa virtuaalilasit päässä. Seinillä ja lattioilla on noin neliön kokoisia ruutuja, jotka ovat virtuaalilaseille merkkejä siitä, mitä kulloinkin näytetään.
Molemmissa näyttelyissä oli iso huone, missä liikuttiin virtuaalilasien ohjaamana. Kuvassa vieraita tutustumassa seitsemään ihmeeseen, kukin omassa tahdissa.






Vielä hienompi oli The Legend of Titanic -näyttely, mikä kertoi Titanicin tarinan alkaen 269 metriä pitkän laivan rakentamisesta, yksittäisistä ihmiskohtaloista, yhteiskunnallisista olosuhteista laivalla aina vesillelaskuun ja lopulta meren pohjaan asti. Perinteisten näyttelyesineiden ohella hyödynnettiin lisättyä todellisuutta, esimerkiksi kapteeni otti meidät näyttelyvieraat vastaan laivan ovella. Virtuaalilasien avulla pääsi kierrokselle laivan eri osiin: näin mm. konehuoneen, radiosähköttäjän, kolmannen ja ensimmäisen luokan hytit ja kävin laivan kannellakin. Tarjolla on myös puolituntinen elämyksellinen tarina, missä seurattiin laivan kohtaloa. Se oli esillä alla olevan kuvan tilassa, missä oli jääkuutioita muistuttavat istumapaikat noin 200 henkilölle. 

Huone, missä on heijastettu seinille ja lattialle tilanne, missä laiva on uppoamassa.
Valtava huone, missä seurasin kaikille seinille ja lattialle heijastettua Titanicin tarinaa.

Seinille on heijastettu lehtijuttuja onnettomuudesta, jääkuution näköisillä palleilla istuu kymmenkunta ihmistä.
Lopuksi kerrottiin siitä, miten Titanicin 
uppoamisesta uutisoitiin eri puolilla maailmaa.

Erilaisia immersiivisiä näyttelyitä lienee Lontoossa kerrallaan vähintään kymmenkunta.  En tiedä tekijöiden motiiveja, mutta kyllähän ne ovat paitsi kivaa tekemistä paikallisille ja turisteille, niin myös opetuksellisesti erinomaisia. Ja lisäksi monille kiinnostavia uuden teknologian näkökulmasta.

 




Immersiiviset elämykset Suomessa?

Yhtä sun toista pientä meillä on jo ollut tarjolla Suomessakin ja lisää on tulossa. Suomi lienee tällaisille laajoille näyttelyille vähän pieni paikka, mutta erilaisten valotaideteosten ja -elämysten määrä ainakin on jo kasvanut. Ensimmäisenä immersiivisenä näyttelynä, missä itse olen Suomessa käynyt, voinee pitää Amos Rexin avajaisnäyttelyä vuodelta 2018. Tuolloin teamLabin Massless mahdollisti esim. oman liskon piirtämisen ja skannaamisen viipottamaan pitkin näyttelyaluetta. 

Tampere-talossa oli viime kesänä Van Gogh Alive -näyttely. Se oli lähinnä kurkistus tällaisten teknologioiden mahdollisuuksiin. Pari vuotta aiemmin Tampereen seurakunnat viettivät Toivon vuotta ja sen kunniaksi Kalevan kirkossa järjestettiin Flora-valotaidetapahtuma (ks. Seurakunnan uutinen tai Tapsunteeruksen video: Flora valotaidetapahtuma, Kalevan Kirkko, Tampere 4.11.2023).

Helsingissä pyörii tällä hetkellä Genesis, missä Kallio kirkkoon luodaan tarina maailman synnystä. Sitä kuvataan tapahtuman verkkosivulla näin: "Valmistaudu lumoutumaan 30 minuutin esityksestä, joka saa sinut syventymään luomisen tarinaan häikäisevien visuaalisten ja äänellisten tehosteiden avulla. Tulet hämmästymään upeista animaatioista ja uppoutumaan täysin vähemmän tunnettuun arkkitehtoniseen mestariteokseen."

Logomoon Turkuun on puolestaan tulossa 8.6.–30.8.2026 Frameless-taide-elämys, joka "tarjoaa kävijöilleen ainutlaatuisen, moniaistisen tavan kokea taidetta suurten mestareiden teosten ympäröimänä. Näyttely hyödyntää huipputason projisointi-, ääni- ja tilateknologiaa, joka muuttaa Logomon tilat elämykselliseksi taideympäristöksi. Teosvalikoimassa nähdään teoksia muun muassa maailmankuuluilta taiteilijoilta kuten Claude Monet’lta, Vincent van Gogh’lta, Gustav Klimtiltä, Salvador Dalílta ja Rembrandt van Rijniltä." 

Edullinen Lontoon matka ja kapselimajoitus

Kapseleissa oli hyvä äänieristys ja oma rauha.
Tänä vuonna tein edullisen matkan. En sitä erikseen suunnitellut, mutta niin vain kävi. Ostin lennot ja majoituksen ajoissa ja reissussakin satsasin elämyksiin, en materiaan. Pääosin söin aasialaista katuruokaa ja viiniäkin ostin vain muutaman lasillisen.  Ja jos into reissuun on kova, yksi mahdollisuus on neuvotella, jos saisi käyttää matkaan työaikaa, mutta maksaisi itse matkakulut.

Maanantaiaamusta lauantai-iltaan kestäneen reissun hinnaksi tuli 850 €. Erittely on alla ja mukana ei ole päivärahoja (534 €) tai työaikaa, mitä kului rutkasti myös ennakkoperehtymiseen ja jälkikäteen opitun muokkaamiseen koulutusmateriaaleiksi ja blogikirjoituksiksi. 

    182 € Majoitus Zedwell Capsulle hotel (5 yötä, hotels.com)
    180 € Elämykset (2 immersiivistä elämystä, 2 musikaalia, teatteri ja museo-opastus)
    82 € Lennot Helsinki-Stansted-Helsinki, Ryanair (sis. ylim.laukku paluumatkalle)
    77 € Lentokenttäkuljetukset (Tampereelta ja Stanstedista) ja ETA-maksu
    55 € Lontoon sisäinen liikenne (bussi, metro, laiva)
    100 € Ostokset
    170 € Muut kulut, lähinnä ruoka
Kapseli oli noin 110 cm leveä ja mahduin hyvin istumaan sängyllä. Kapselissa oli myös pieni hylly, pari latauspistoketta, valo ja säädettävä ilmastointi sekä pari naulakkoa. Myös kapselin ulkopuolella oli naulakkoja, joihin osa jätti ulkovaatteet tai märän pyyhkeen. Kapseli oli nukkumiseen oikein hyvä: hyvä patja ja oma rauha. Vessassa käynti oli vähän työlästä, kun se oli monen, monen lukitun oven takana. 
Patja oli niin leveä, että tavarani mahtuivat
hyvin sen reunaan.

Palvelu oli ystävällistä, mutta konsepti ei kaikilta osin ollut mukava: Jos sinulla ei ollut omaa lukkoa, mistä ei tietenkään informoitu etukäteen, piti sinun sellainen ostaa, saadaksesi kapselisi tavaroineen lukittua. Mistään ei saanut kylmää vettä juomavedeksi. Kaikista hanoista tuli vain lämmintä vettä, pullovettä toki on myynnissä. Suihkut olivat surkeat, sillä vesi ruiskui käytännössä myös sille puolelle, minne olit jättänyt puhtaat vaatteet. Parasta oli nukkua kapselin luukku vähän rakosellaan, jotta ilma vaihtui. Jokaisella oli oma ilmastointi, mutta vaihdettuani kapselia se oli niin tehokas, että se oli välillä laitettava pois. Tämän kylmän ja kuuman ilman vaihtelusta sain reissun lopussa pikkuflunssan. 

Menisinkö uudestaan kapseliin? Miksi ei, jos reissaan yksin ja haluan yöpyä edullisesti ydinkeskustassa, vain 50 m Piccadilly Cirkukselta. Vaihtoehtona kapseleille ovat perinteisemmät retkeilymajat ja Merimieskirkon majoitus, missä vuodepaikka neljän hengen huoneessa maksaa £35/hlö/yö. 

Aiemmat Bett-bloggaukset


Ihmisiä kävelee kukkulalla, mistä on näkymä Lontoon pilvenpiirtäjien suuntaan.
Greenwichin kukkulalta on upeat näkymät Lontoon keskustaan.

Kävin myös Greenwichin kaupunginosassa, minne muuten kannattaa kulkea Thamesia pitkin veneellä metron ja bussin sijaan. Kuvassa näkyvän National Maritime Museumin muutaman punnan opastus oli yksi parhaista mihin olen osallistunut. Nollameridiaani sijaisee noin viisi metriä kuvanottopaikasta vasemmalle. Vasemmalla kauempana näkyy Lontoon City ja oikealla uudempi pilvenpiirtäjien alue Canary Wharf ja Isle on Dogs. 1950-luvulla se oli pääosin köyhien maahanmuuttajien satama-aluetta. Tästä kertoo iki-ihana BBC:n Hakekaa kätilö! (Call the Midwife) tv-sarja.

2.3.2026

Jaa jotain -teemaviikon tapahtumia ja uutisia

Kuvan taiteili Anne Rongas teemaviikkoa varten. 
Päivitin tätä kirjoitusta teemaviikon ajan, kun kuulin uusista tapahtumista tai uutisista. 

Hyvää Jaa jotain-viikkoa (2.-6.3.2026) eli Avoimen oppimisen teemaviikkoa (Open Education Week)! Viikkoa on vietetty Suomessa vuodesta 2013 alkaen (katso bloggaukseni 2013). 

Organisaattoreina ovat usein olleet Suomen eOppimiskeskuksen ja Otavian aktiivit. Meidän yksittäisten henkilöiden ohella asiaa ovat Suomessa vieneet eteenpäin mm. lukuisat oppilaitoshankkeet (Pirkanmaalla PAOK 2009-2014) ja koulutusorganisaatiot. Kansallisella tasolla merkittäviä ovat Opetushallituksen ylläpitämä ja kaikille avoin Avointen oppimateriaalien kirjasto ja korkea-asteen osalta myös Avoin tiede

Avoin jakaminen on ollut työntekoni keskeisiä periaatteita 2011 alkaen. Olen saanut toiminnastani mm. Avoimen tieteen palkinnon. Löydät tästä blogista kirjoituksia aiheesta jokaiselta vuodelta aina maaliskuun kohdalta. Niissä olen kertonut tarkemmin mitä ja miksi jaan. Lukumääräisesti eniten jakamiani aineistoja on katsottu tämän blogin ja diasarjojeni kautta. Päivittyvät diasarjat löytyvät ohjeiden blogisivulta ja yksittäisten koulutusten diat SlideSharesta. Tässä muutamia nostoja jakamistani ja kuratoimistani materiaaleista.


Tapahtumia teemaviikolla ja myöhemminkin keväällä 


Anne Rongas, Otavia, kokosi teemaviikon blogikirjoitukseen Avoimet julkaisut ja tekoäly #jaajotain 2026 nostoja tälle viikolle. Tulossa on mm. kaksi alla mainittua webinaaria. Lisäksi tarjontaa löytyy yllä mainitulta englanninkieliseltä teemaviikon sivulta:  
  • Ke 4.3. klo 14: Kopioston lakiasiainjohtaja Kirsi Salmela jakaa tuoreinta tekijänoikeusymmärrystä avointen oppimateriaalien ja tekoälyn suhteesta tekijänoikeuksiin. Liity mukaan Zoomissa
  • To 5.3. klo 14: Otavian Anne Rongas ja Lauri Ylä-Jussila opastavat samoja asioita muokattuna opiskelijoille ja juttelevat tekoälylukutaidosta. Liity mukaan Zoomissa (tallennetaan).

Avoimen tieteen tapahtumakalenterissa ei ole merkintöjä tälle viikolle, mutta myöhemmin keväällä on tarjolla pohdintaa avointen ja kustannettujen oppimateriaalien suhteesta (14.4.26) sekä Avoimen oppimisen vertaistukiryhmän kuukausikahvit:
  • 13.3. klo 13 MOOCit esimerkkinä avoimesta oppimisesta.
  • 10.4. klo 13 teema tulee myöhemmin
  • 8.5. klo 13 Tekoälyn edut ja haasteet avoimessa oppimisessa

Tällä viikolla on muitakin teemapäiviä

Avoimen oppimisen verkkokurssi ja osaamismerkki julkaistu


Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio suunnittelee luovansa kansallisia avoimen tieteen osaamismerkkejä. Ensimmäisenä on tänään julkaistu englanninkielinen Avoimen oppimisen MOOC-verkkokurssi. Sen suoritettuasi voit hakea osaamismerkkiä. Lue lisää Avoimen tieteen tiedotteesta.


Helsingin ja Tampereen korkeakouluissa tapahtuu

Avoimen opetuksen ja oppimisen seitsemäs teemanumero on julkaistu tänään. Think Open Digest kokoaa yhteen avoimeen opetukseen ja oppimateriaaleihin liittyviä artikkeleita, palveluja, työkaluja, oppaita ja suosituksia. Julkaisun koordinoijana on toiminut Juuso Ala-Kyyny Helsingin yliopiston kirjastosta.

Tampereen korkeakoulun intrasta löytyy uutinen teemaviikosta ja kutsu kirjaston torstain tietoiskuun. Vinkkinä jaettiin myös Kati Syvälahden artikkeli (2026): Tekoälyn edut ja haasteet avoimessa oppimisessa: kartoittava kirjallisuuskatsaus. Keskiviikkona julkaistiin myös julkinen uutinen teemaviikoista, missä on mukana linkkejä mm. kirjaston oppaisiin.

17.2.2026

Luo sanaristikoita tekoälyn avulla

Ruudunkaappauskuva 15 tehtävätyypistä sisältäen erilaisia sanaristikoita ja sudokuja.
Puzzle me -sovelluksen tehtävätyypit.
Tässä kirjoituksessa esittelen sovelluksia sanaristikoiden luomiseen tekoälyn avulla. Jokaisesta on tarjolla lyhyt kuvaus ja videolla näytän sovellukset. Ristikoiden ratkaisemiseen en tarjoa vinkkejä, mutta toki siihenkin voi tekoälyä käyttää. 

Sanaristikot sopivat hyvin kieltenopetukseen ja käsitteiden harjoitteluun. Niiden tekeminen edistää opitun aktiivista mieleen palauttamista. Sanat sopivat ristikkoon vain, jos ne on kirjoitettu virheettömästi. Vihjeissä voidaan ohjeistaa käyttämään tiettyä taivutus- tai aikamuotoa tai monikkoa, jos niin halutaan. Ristikoita voi luoda myös fraaseista. Osaa oppijoista innostaa myös harjoittelun pelillisyys (ks. oppimispelien koontini.) 

Ristikoita voi hyödyntää opetuksessa monin tavoin. Ne voivat olla sanaston kertaamista tai testaamista tai ajattelun avaamista osana laajempia tehtäviä. Esimerkiksi kun oikea sana löytyy, oppijan on kirjoitettava siihen liittyvä esimerkkilause omasta elämästään. Tai parit voivat rakentaa dialogin käyttäen vähintään kolmea ristikon sanaa. Kun valitset ristikkoon sanoja, joista syntyy pelkkien faktojen sijaan mielipiteitä, kokemuksia tai tulkintoja, voidaan lopuksi keskustella ristikon sanoista: Miksi ne ovat tärkeitä? Miten olet niitä havainnoinut? Miten ne vaikuttavat elämääsi, opiskeluusi tai työhösi? 

Ristikon tekijä voi käyttää esiteltäviä vaihtoehtoja maksutta ja kirjautumatta. Kaikki ristikot voi avata oppijalle ilman kirjautumista tehtäväksi. Tekoälyn luomat ristikot on aina syytä tarkistaa ja tarpeen mukaan muokata ennen julkaisemista. Esiteltävillä sovelluksilla voit luoda ristikot myös itse ilman tekoälyä. Lisää vinkkejä saat tulevista tekoälykoulutuksistani, joista kerron kirjoituksen lopussa ja Tervetuloa-sivulla.

Neljä sovellusta ristikoiden luomiseen

Puzzle me tarjoaa 15 tehtävätyyppiä, kuten yllä oleva kuva näyttää. Ristikon käyttämä tekoäly ei osaa luoda sanoja ja vihjeitä suomeksi, mutta lähetin heille toivomuksen suomen lisäämiseksi yli 30 kielen joukkoon. Jotta ristikkosi säilyy pelattavana yli 30 päivää, sinun on kirjauduttava. Maksuton lisenssi kieltää kaupallisen käytön, mutta ymmärtääkseni sallii opetuskäytön, koska ristikoita voi upottaa verkkoon ja ristikoita voi ratkoa tuhat/kuukausi. Ristikoita voi ratkaista myös yhdessä kaverin kanssa. Maksullisten edu-lisenssien hinnat saa vain pyynnöstä, mutta niiden avulla voisi vihjeisiin lisätä multimediaa. 

Oh, My Dots! on sovellus, joka osasi luoda sanat suomeksi, mutta vihjeet se kirjoitti englanniksi. Kielinä tarjolla on englanti, saksa, ranska, espanja ja portugali. Voit luoda näillä kielillä myös audioristikoita. Mahdollinen vihjeiden kääntäminen suomeen tai ruotsiin on tehtävä itse tai siinä voi hyödyntää esim. Deepl-sovellusta. Se on suunniteltu kääntämiseen, joten se kuluttaa siihen vähemmän energiaa kuin esimerkiksi ChatGPT.  Voit tulostaa tai jakaa ristikot linkillä, mutta kannattanee ohjeistaa evästeiden hylkääminen. Tarjolla on yhdeksän erilaista tehtävää, myös esim. etsi sana, palapeli, yhdistä pisteet ja väritä.

Teachize tarjoaa työkaluja mm. erilaisten sanaristikoiden luomiseen tekoälyn avulla, mutta se ei toimi suomeksi. Tarjolla on mm. englanti, saksa, ranska ja espanja. Asposen Crossword maker on sen ristikoiden suomenkielinen versio. Sanaristikot saa yli 30 tiedostomuodossa (esim. PDF tai HTML), mutta ei suoraan linkkinä. Haluttaessa tekoäly avustaa myös ristikon tekijää.

Crossword Labs on jo vanha tuttavuus, yksinkertainen ja mainokseton sivusto sanaristikoiden tekijöille. Sanaristikot voi tulostaa, upottaa tai jakaa linkillä verkossa tehtäväksi, myös mobiililaitteille. Sivustolla löydät myös muiden tekemiä sanaristikoita sekä kategorioittain että hakusanalla etsien. Pari lisäominaisuutta on tarjolla maksullisella elinikäisellä lisenssillä (10 €). Kun haluat käyttää tekoälyä, kopioi ja liitä sanat ja vihjeet käyttämästäsi tekoälysovelluksesta.  
  • ChatGPT/Copilot-kehote: Luo ristisanatehtävää varten 10 sanaa ja jokaiselle oma vihje. Teemana on [.....] ja kohderyhmä [.....]. Listaa sanat ja vihjeet seuraavasti: Rivin alkuun sana ja sitten välilyönnin jälkeen vihje. Seuraava sana ja vihje seuraavalle riville. Älä lisää vastaukseen bullet pointteja tai muita selityksiä.
  • NotebookLM kehote, joka ohjeesta huolimatta jättää rivivaihdot tekemättä: Etsi aineistosta ristisanatehtävää varten 10 keskeistä käsitettä ja jokaiselle oma vihje. Listaa sanat ja vihjeet seuraavasti: Rivin alkuun sana ja sitten välilyönnin jälkeen vihje. Seuraava sana ja vihje seuraavalle riville. 

Videolla esittelen sovellukset lyhyesti. Käyttämäni kehotteet olivat demo-tyylisiä ja paljastivat, miten tärkeää on kuvata tarkemmin, mitä tekoälyltä haluaa. Kieltenopettajat voivat täsmentää kielitaitotasoa ja kenties antaa myös esimerkkejä hyvistä sanoista. Kielten ja reaaliaineiden opettajat voivat määritellä myös ajattelun tasoa: haetaanko sanakirjamaista määritelmää vai onko oppijan pääteltävä sana asiayhteydestä vai edellyttääkö oikean sanan löytäminen käsitteen abstraktia ymmärtämistä.




Tervetuloa kieltenopettajien etäkoulutukseen!

Tervetuloa Tekoäly kieltenopettajien tukiälynä -etäkoulutukseen, jonka vedän Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston kautta maanantaina 23.3.2026 klo 15 alkaen. Muita koulutuksiani tekoälystä ja digipedagogiikasta löydät Tervetuloa-sivulta, seuraava on jo tänään iltapäivällä. Itsenäisesti voit opiskella lisää myös päivittyvän Tekoälyn linkkivinkkien lähteistä.

- - - - -
Etsin ristikkosovelluksia hakukoneen ohella ChatGPT:n kanssa. Hyödynsin sitä myös johdantokappaleiden ideoinnissa.

3.2.2026

BettUK2026: tekoälyoppeja ja muita kokemuksia

Googlen ständin esityksen kuulijoita.
 
Runsaasti ruuhkaa messualueen käytävillä.

Pyörin messuilla kolme päivää: kävin hyviä keskusteluita ja kuuntelin esityksiä, joista parhaista kerron tässä, muissa kirjoituksessani ja koulutuksissani. Vaikka messualue on ehkä vain puolet pandemiaa edeltäneestä ajasta, katsottavaa riitti enemmän kuin muutamassa päivässä ehtii. Eniten kuljeskelin Teaching & Learning Tech -alueella. 

Kahootin ständi ja käynnissä oleva esitys.

Yhteiskuvassa minä ja hollantilainen ClassroomScreenin perustaja ja toimitusjohtaja.

Aikanaan etsin aktiivisesti uusia sovelluksia opetukseen. Nyt elämme niiden suhteen yltäkylläisyyden aikaa. Verkossa on hyviä, helppoja ja maksuttomiakin sovelluksia aika lailla kaikkiin tarpeisiin. Toki olen korvat hörölläni, kun jotain uutta ja kiinnostavaa löytyy, mutta ehkä nykyaika on enemmän sen tutkimista, miten vanhat hyvä sovellukset kehittyvät ja miten niihin integroidaan tekoälyä - ja toisaalta mitä uusia mahdollisuuksia tekoäly tarjoaa. 

ClassroomScreen on esimerkki loistavasta sovelluksesta. Sitä voi käyttää mm. opettajan digitaalisena tauluna, joka sopii niin etä- kuin lähiopetukseen. Sen saa käyttöön helposti ja ilman kirjautumista. Kirjautumalla ja edullisella vuosilisenssillä (36 €) saa lisäominaisuuksia. Bloggasin sovelluksesta jo 2019, pari vuotta sen jälkeen, kun hollantilainen opettaja Laurens Koppers oli sen keksinyt. 

Laurens loi ClassroomScreenin avuksi omille oppijoilleen. Taulun avulla voi tehdä näkyväksi oppijoille, mitä heiltä oppitunnilla odotetaan. Siitä sovellus lähti kehittymään ja nyt Laurens johtaa yli kymmenen työntekijän yritystä. Olen käyttänyt sovellusta nyt seitsemän vuotta. Omaan käyttöön riittää varsin yksinkertainen käyttö. Opettajan roolissa kannattaa tutustua tarkemmin sen eri ominaisuuksiin ja kenties jopa hyödyntää sen maksullisia ominaisuuksia, minkä avulla voi luoda linkillä jaettavia pikkutehtäviä.

Ja olipa mukavaa kohdata Bettissä tuttuja myös muutamilla ständeillä. Laurensin lisäksi Padletin ständillä minut - mustan vyön haltija 😀 - tunnistettiin heti ja oltiin kiinnostuneita kehittämistoiveistani. Myös MinnaLearnin ständillä oli hyvä keskustelutuokio. Heidän tekoälylukutaidon kurssi innosti tutustumaan. Reissun jälkeen kuluisi (kuluu) helposti viikko, että perehtyy mielenkiintoisiin reissusta saatuihin vinkkeihin ja materiaaleihin.

  


Amelia King: metakognitiivisia viilauksia tekoälyaikaan

Parhaan esityksen palkinnon annan Amelia Kingille. Hän on kirjailija, puhuja ja yksityisen brittikoulun digitaalisen muutoksen johtaja. Hänen esityksensä otsikko oli Running on the spot: Small tweaks for metacognitive thinking with AI. Hän jakoi runsaasti hyviä pieniä vinkkejä siitä, miten saada oppijat ajattelemaan, myös tekoälyn aikakaudella. Esimerkiksi tekoälyssä pitäisi olla virtuaalinen Pause-nappi. Näin muistaisimme aina ennen tekoälyn käyttöä pysähtyä sekunniksi ja miettiä mihin tarpeeseen tekoälyä aiomme käyttää ja tukeeko se oppimista. 

Onnistuin saamaan myös hänen kirjansa Thinking with AI. En nyt kirjoita Amelian ajatuksia tähän tarkemmin, mutta uusimmista tekoälykoulutusten dioistani löytyy jo muutamia lainauksia häneltä (ks. Tekoäly-Padletin alin rivi) ja lisää, kun ehdin jatkaa kirjan lukemista. 
Lisätty 5.2.: Amelian LinkedIn-postaus, missä on tiivistys esityksestä.

Dawn Taylor: tekoäly on kaiku – opettaja on arkkitehti

Dawn Taylor vertasi tekoälyä kaikuun. Se ei tee pedagogisia päätöksiä, vaan ne kuuluvat opetuksen arkkitehdille eli opettajalle. Kun oppijat käyttävät (tekoäly)työkaluja, tulee ajattelu pitää keskiössä ja käyttää työkaluja tarkoituksenmukaisesti. Siihen kuuluu, että tehdään näkyväksi, miten työkaluja käytettiin ja miten ne tukivat oppimista. Usein parempi on edellyttää (tekoäly)työkalujen käyttöä sen sijaan, että vain sallii ne. 

Tekoälyn aikakaudella tiedon saatavuus on harvoin ongelma. Haaste on erottaa, mikä on totta ja oppimisen arvoista. Siksi ensin luodaan pohja: käsitteet ja ymmärrys siitä, että tekoälytuotos voi olla hallusinaatiota. Kriittistä ajattelua harjoitellaan arvioimalla lähteitä ja käyttämällä niitä merkitysten luomiseen ja antamalla tehtäviä, joissa opittua sovelletaan tai luodaan jotain uutta. Oppiminen on inhimillinen kognitiivinen prosessi, missä tulee korostaa oppijan ajattelua. Tekoäly on muuttanut olosuhteita, mutta ei oppimisen tai oppijan motivaation merkitystä.

Oppimistehtävien osalta Dawn painotti keskittymistä luonnosteluun, päätelmiin ja tarkistuksiin. Tehtävien on edellytettävä oppijan ajattelua, sillä niin luodaan edellytykset oppimiselle. Ajattelua voivat olla esimerkiksi päätöksenteko, perustelut ja kontekstuaalinen mukauttaminen vaikkapa työroolin, tavoitteiden tai maantieteellisen alueen mukaan. Arvioinnissa keskeistä on opitun todentaminen. Sen on hyvä keskittyä siihen, miten ajattelu näkyy dialogeissa, luonnoksissa, reflektioissa ja lopputuotoksissa.

Dawn Taylorin esitys YouTubessa: The Changing Role of the Teacher in the Age of AI - Live at BETT 2026 (26 min). (Lisätty 9.2.26.)


XR - lisätty ja virtuaalitodellisuus

Kuuntelin yhden esityksen molemmista alaotsikon teemoista. Mitään kovin uutta ja ihmeellistä niissä ei ollut. Päivitin XR-blogisivulleni AR-listaukseen David Magyiren esityksestä muutaman minulle uuden sovelluksen. 

VR-teema oli esillä yliopistokontekstissa keinona houkutella opiskelijoita takaisin kampukselle pandemian jälkeen ja samalla tukea ryhmätaitoja, Vaikka University College of London on British Museumin naapurissa, historian opiskelijat korostivat innokkaasti, miten tärkeää on pidellä virtuaalisesti käsissään merkittäviä artefakteja ja eläytyä erilaisiin tilanteisiin ja paikkoihin. Näin siitä huolimatta, että aina ei voida tietää, kuinka hyvin virtuaalitodellisuus vastaa tuhansien vuosien takaisia asioita. Mutta eivätpä sitä voi tarkkaan tietää myöskään opettajat, kirjojen kuvittajat tai oppikirjailijat. Välineinä heillä olivat ClassVR ja Eduverse

Yksin vai yhdessä reissuun?

Kiitos mukavista mukavista kohtaamisista ja hyvistä keskusteluista monille sekä yrittäjäopiston väelle yhteisestä illallisesta! Täytyy silti myöntää, että olen kaivannut IlonaIT:n suomalaisten seminaaria, sillä valtavissa messuhalleissa on sattuman kauppaa, keitä tapaa. Suuri osa suomalaisista näyttää nykyisin matkustavan porukassa, joten harva kaipaa enää seuraa illan reflektioille tai Lontoon katseluun. 

Tästä tietoisena osallistuin torstaina kolmeen erilaiseen verkostoitumistapahtumaan. Table Talks -keskustelussa meitä oli yhdeksän henkeä eri puolilta maailmaa valitun teeman ympärillä keskustelemassa. Iltapäivällä oli get-together USA-ständillä juhlien uutista siitä, että Bett laajenee Yhdysvaltoihin vuonna 2027. Siitä ilta jatkui mukavilla kohtaamisilla Women in Tech -porukassa. 

Näissä keskusteluissa kuulin, että israelilaisissa yliopistoissa on tehty päätös viedä kolmannes opinnoista itsenäisesti opiskeltavaksi. Tällä ei tarkoiteta yksin opiskelua verkkokurssilla. Sen sijaan tavoitteena on saada valmiuksia nykyajan työelämään, mikä tapahtuu pitkälti etänä. On osattava oppia ja työskennellä varsin itsenäisesti ja hallittava vuorovaikutus etänä. Tätä kaikkea on tarkoitus oppia, yhdessä opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa.   

Kehystetty taulu, jossa on perustietoja kyberuhista.
 Kehystetty Learning on the Loo
-taulu vessan seinältä.
Mukaan tarttuneita linkkejä


Lisää Bett-vinkkejä ja kokemuksia löydät parista aiemmasta kirjoituksestani sekä 13. kertaa kokoamastani suomalaisten matkaraporttien koonnista, mikä päivittyy pitkin kevättä. 

- - -
Paransin ja tiivistin kieliasua Copilotin avulla. Sisältöä en sen avulla muokannut.