18.6.2019

10 vuotta Twitterissä

Nokian kommunikaattori ja Samsungin liukuläppäpuhelin avattuna niin, että niiden näppäimistö on esillä.
Aloitin tviittaamisen Nokian kommunikaattorilla 2009.
Puhelin oli iso ja sen sai avattua kuten nykyiset läppärit.
Puhelimessa oli näppäimistö, mikä oli merkittävä edistysaskel.
 Vaihtoehtona olivat näppäimistöt, missä yksittäisen kirjaimen
 sai 1-3 painalluksen kautta, kuten oheisella muutamaa vuotta
uudemmalla liukuläppä-puhelimella. Tuolloin tviittien
maksimipituus oli 140 merkkiä, koska ne lähetettiin
tekstiviesteinä. 20 merkkiä jäi käyttäjänimelle.
Blogini kolmanneksi käytetyin tunniste on tämän kirjoituksen myötä Twitter (28 mainintaa). Sanapilven kaikista blogini tunnisteista näet sivupalkin alaosasta.

Valokuva viidestä kännykästäni, joka esittelen kuvatekstissä.
Ensimmäinen kännykkäni ei enää ole tallessa, mutta ostin sen Radiolinjalta
ja se toimi vain isoimmissa kaupungeissa. Sen jälkeen käytin kuvassa
vasemmalla olevaa käytettynä hankkimaani Nokian puhelinta. Sen vieressä
on ensimmäinen työkännykkäni Nokian kommunikaattori, jota seurasi
Nokian Lumia. Kuvassa kolmantena on pieni ja kaunis ensimmäinen
oma älypuhelimeni. Neljäskin taisi olla Samsung ennen kuin
siirryin kuvan oikeanpuolimmaisiin Huawein puhelimiin.
Aloitin Twitterin käytön päivälleen kymmenen vuotta sitten, mikä tekee siitä yhden pisimpään käyttämistäni sosiaalisen median palveluista. Se on ollut koko ajan yksi tärkeimmistä some-kanavistani, kuten Parhaat oppimisen palvelut -bloggaukseni vuodelta 2014 kertoo.

Twitteristä olen kirjoittanut niin usein, että tässä muistelen enemmänkin kuluneita vuosia. Liityin Twitteriin, koska olin muutamaa kuukautta aiemmin aloittanut työt Pirkanmaan toisen asteen koulutuksen PAOK-hankkeessa ja yksi keskeisimmistä töistäni oli kouluttaa ja muutoinkin edistää somen opetuskäyttöä.

Tuolloin yritin etsiä itselleni some-koulutuksia, mutta en niitä löytänyt, joten opettelin niitä itse ja aloitin kouluttamisen. Alkutaipaleella apuna oli ITK:n ohella etenkin Sometun Ning-yhteisö, mistä kerroin Onnea Sometu 5 v. -bloggauksessa vuonna 2012.

Olen pitänyt listaa palveluista, joihin olen kirjautunut. Kävin tänään läpi nuo yli 400 tunnusta muistellen samalla mitä muita kuin Twitteriä olen käyttänyt aktiivisesti noin kymmenen vuoden ajan. Listaan tulee tietysti sähköposti, toimisto-ohjelmat ja hakukoneet, mutta varsinaisista somen palveluista vain Facebook ja blogit.

Facebookissa olen aktiivinen kymmenissä ammatillisissa ryhmissä ja käytän sitä etenkin työasioissa, mutta myös vapaa-ajalla. Jos lasken itse luomani ja oikeasti käytössä olleet ja olevat blogit, niiden määräksi tulee yli 30. Joukossa on koulutusten ja hankkeiden blogeja sekä omaan opiskeluun ja vapaa-aikaan liittyviä blogeja.

Kymmenen vuotta sitten ei vielä ollut lähellekään nykyistä määrää helppoja verkon palveluita opetuksessa tai ammattitaidon ylläpitämisessä hyödynnettäväksi ja somen maailma ja mahdollisuudet oli minulle vasta avautumassa.

Elokuussa 2009 pidin Tampereen lyseon lukiolla koulutuksen, joka oli otsikoitu Avoimuus, yhteisöllisyys ja verkon hyödyntäminen opetuksen kehittämisessä. Diasarjassa ei mainita nimeltä somen palveluita. Lähdin liikkeelle sulautuvasta ja linjakkaasta opetuksesta, siitä miksi verkkoa tulisi käyttää ja mitä on sosiaalinen media ja mitä se mahdollistaa. Vinkkinä jaoin Sometun Ningin ja pari OPH:n sivustoa. Esillä olivat myös Wengerin käytäntöyhteisöt, yhteisöllisyys ja osallisuus sekä moniammatillinen yhteistyö ja muutosvastarinta.

Toukokuussa 2010 pidin Saskyssä tietoiskun Sosiaalisen median hyödyntäminen opetuksessa. Silloinkin aloitin somen määrittelyllä, mutta nyt pääsin jo työkaluihin asti. Esillä olivat - osin vain mainintana ja esimerkkinä - YouTube, TeacherTube, SlideShare, Flickr, blogit, Twitter, wikit, Facebook, LinkedIn, Habbo, Second Life ja Ning.

Vinkkejä Twitterin käyttöön


Uusimman diasarjani Twitter opetuksessa ja verkostoitumisen välineenä löydät koulutusdiojen sivulta. Viime syksynä harjoittelin uusia animaatiosovelluksia ja tein alla olevan videon Vinkkejä uudelle tviittaajalle (56 sek). Helposta animaatiosovelluksesta voi lukea lisää bloggauksestani Animaatioita Biteable-sovelluksella.


12.6.2019

10. mobiilikesäkoulu tutustutti maatalouteen

Kaksi opettajaa katsoo näytöiltä koontia lehmien voinnista ja toiminnasta.
Navetassa seurataan digitaalisesti mm. lehmien lypsyaikoja
ja -määriä, märehtimistä ja kiimaa.
Johanna Salmia näyttää Zappar-sovelluksella tehtyä lehmän kuvaa. mistä avautuu tietoja ilmastonmuutoksesta.än
Johanna Salmia esitteli Zapparin lisätyn todellisuuden
sovelluksella tehtyä infopakettia karjataloudesta
ja ilmastonmuutoksesta.
Viime viikolla järjestettiin jo kymmenes Mobiilikesäkoulu ja palattiin tapahtuman juurille Tammelan Mustialaan. Paikan juuret ovat vielä kauempana, sillä Mustialassa on järjestetty maatalousalan koulutusta jo 1840-luvulla. Nykysiin kampuksella opiskelee HAMKin ja Hämeen ammatti-instituutin opiskelijoita.

Kahden päivän ohjelma pyöri toimintapisteiden ympärillä ja ne kattoivat lukuisia opetuksen digiteemoja. Kerroin Riikka Marttisen ja minun toimintanpisteestä aiemmassa bloggauksessa otsikolla Mobiilikesäkoulu: lisätty todellisuus opetuksessa ja hoivatyössä. Verkosta löydät kaikkien toimintapisteiden kuvaukset ja materiaalilinkkejä

Mustialan opettajat tutustuttivat halukkaita tämän päivän maatalouden oppimisympäristöihin. Pääsin tutustumaan neljä vuotta sitten rakennetun navetan ja sen lypsyrobotin toimintaan ja muuhunkin teknologiaan. Ja silittelemään söpöjä vasikoita :)

Pääsin myös ensi kertaa ajamaan traktoria sekä istumaan ohjaajan paikalle peräti 1,5 cm tarkkuudella automaattiohjauksella kulkevaan traktoriin. Siinä määrittelin vain suunnan - eteenpäin tai taaksepäin - ja varmistin, että automaattiohjaus pysyy päällä. 

Kaksi traktoria nurmikentällä.
Sinisellä traktorilla sai ajaa itse,
punainen toimi automaattiohjauksella.
Mielenkiintoinen oli myös luomua ja liikuntaa -iltakävely, missä kuulimme mm. kimalaisten esiintymistiheyden seurannasta ja perinteisen kaskirukiin viljelystä.

Kisakallion toimintapisteessä tutustuin Health Skills Online -hyvinvointivalmennukseen Irina Keinäsen opastamana. Sovellusta on käytetty toisen asteen opiskelijoilla. Sen sijaan, että opettaja kertoisi luokassa toisen asteen opiskelijoille terveellisistä elintavoista, luodaan tämän maksullisen sovelluksen avulla ryhmä, jolla on oma mentori antamassa ohjeita ja palautetta mm. liikunnasta, ruokavaliosta ja nukkumisesta. Toimipisteen kuvauksen mukaan "mobiilisovellus sopii hyvinvointivalmentajaksi erityisen hyvin siksi, että parhaat tulokset saadaan aikaa tekemällä pieniä asioista päivittäin".

Matleena istuu korkealla suuren sinisen traktorin ohjaamossa.
Tässä olen ensikertaa traktoria ohjaamassa.
Kuva: Riikka Marttinen
Omnian ravintola- ja catering -alan opiskelijoille suunnitellussa juuresten tunnistuspelissä pääsi virtuaalilaseilla tunnistamaan juureksia ja niiden oikeaa säilytyslämpötilaa. Juoneltaan yksinkertainen peli on kokemusten mukaan tukenut oppimista ja yhteisöllisyyttä, kun pelin seuraajatkin voivat antaa ohjeita virtuaalilaseja käyttävälle pelaajalle. Peli on kehitetty MR Amis -hankkeessa ja se tulee myöhemmin avoimesti saataville Mramis.fi-sivustolle. 

Kaksi henkilöä on kyykistynyt pellon reunaan kuvaamaan voikukkien haivenpalloja ilta-auringossa.
Riikka Marttinen ja Jukka Koivisto kuvaavat kaunista peltoa
saunalta ja iltanuotiolta palatessa.
Pitkä puinen laituri pienen järven rannalla.
Ikinä en ole talviturkkia näin lämpimään veteen heittänyt.
Se innosti myös aamu-uinnille.
Metropolia amkiin hiljattain siirtynyt ja mobiilioppimisen verkoston puheenjohtajana jatkava Pauliina Venho piti toimintapistettä podcastien tekemisestä mobiilisovelluksilla. Podcastit eli äänitiedostot ovat kokeneet viime aikoina uuden tulemisen. Hyviä sovelluksia niiden tekemiseen mobiililaitteilla ovat esim. Spreaker ja Anchor ja pc-kokeilla SoundCloud. 

Mobiilikesäkoulu on lämminhenkinen tapahtuma, missä on tavanomaisia koulutustilanteita helpompi olla keskittynyt yhteiseen oppimiseen, sillä oppilaat ja opiskelijat - ja osa opettajistakin - on jo kesälomalla. Tänä vuonna sääkin suosi ja helleraja ylittyi, joten osa oppimisesta tapahtui ulkona.

Tapahtuman hengestä kertoo sekin, että useampi meistä toimintapisteiden vetäjistä tuli paikalle talkoohengessä. Suurin osa toimintapisteistä toteutettiin kerran molempina päivinä, joten niiden vetäjätkin ehtivät osallistua eri toimintapisteisiin. Suosittelen tätä vuosittaista tapahtumaa lämpimästi!

Kuvasin kameran vakaimella (DJI Osmo Mobile 2 -gimbal) parin minuutin videon kävelystä Mustialan kampuksella. Lisäksi alla on kolme 360-kuvaa ja lopuksi linkit aiempiin mobiilikesäkoulubloggauksiini. Tämä oli neljäs kerta, kun osallistuin tapahtumaan.



Aiemmat bloggaukseni mobiilikesäkouluista 

2.6.2019

Mobiilikesäkoulu: lisätty todellisuus opetuksessa ja hoivatyössä

" "
Riikka ja Matleena ovat yhtä hymyä lempiaiheensa
lisätyn todellisuuden äärellä.
Mobiilikesäkoulu järjestetään 6.-7.6. Mustialassa. Tapahtuman kymmenvuotistaivalta vietetään teemalla paluu tulevaisuuteen. Kesäkoulusssa otetaan mobiiliutta ja digitaalisuutta haltuun yhdessä ja toiminnallisesti.

Alle on koottu Riikka Marttisen ja Matleena Laakson Lisätty todellisuus opetuksessa ja hoivatyössä -toimintapisteessä tarvittavia sovelluksia ja materiaaleja linkkivinkkeineen. Kuten ennalta kerroin, tätä bloggausta on päivitetty vielä muutama päivä tapahtuman jälkeen.

Toimimme molemmat kouluttajina, minä pääosin opettajien täydennyskoulutuksen puolella, Riikka myös toimintaterapian puolella. Riikka ja hänen kollegansa Heidi Åkerlund ovat koonneet Terapiapsi-sivustolleen etenkin kuntoutukseen sopivia sovelluksia ja niiden käyttäjäkokemuksia.

Tapahtuma näkyy myös somessa tunnuksella #mkesakoulu ja Twitteristä löydät meidät nimillä @Rilimam ja @matleenalaakso.


Toimintapisteen kuvaus 


Kahdensan henkilöä on kokoontunut pitkän pirttipöydän ääreen keskustelemaan ja tutkimaan pöydällä olevia lisätyn todellisuuden esimerkkejä.
Toimintapiste käynnistyi lyhyellä johdannolla ennen sovellusten kokeilua.
Kuva: Riikka Marttinen
Lisätty todellisuus opetuksessa ja hoivatyössä -toimintapisteessä tutustutaan lisättyyn todellisuuteen ja sen mahdollisuuksiin opetuksessa ja hoivatyössä. Toimintapisteellä kokeillaan valmiita sisältöjä ja harjoitellaan sisältöjen luomista itse sekä ideoidaan mahdollisuuksia hyödyntää lisättyä todellisuutta omassa työssä. Osassa sovelluksia voidaan hyödyntää myös 360-sisältöjä ja virtuaalilaseja. Toimintapiste pidetään Grotenfelt-tilassa torstaina klo 13.50 ja perjantaina klo 9.30.


Kokeiltavia sovelluksia


Meitä on toimintapisteellä kaksi opasta ja voimme valita kokeiltavia sisältöjä teidän osallistujien toiveiden perusteella. Suosittelemme lataamaan etukäteen seuraavat maksuttomat sovellukset, jos ne ovat laitteeseesi saatavilla, mutta tuomme mukanamme myös muutaman iPadin, joista nämä löytyvät valmiina.
  • Google Expeditions (AndroidiOS) ja Android-laitteisiin myös Google Cardboard tai Googlen VR-palvelut. Mikäli laitteessasi ei ole ARCore /ARKit-ominaisuutta, kannattaa ladata myös Googlen ARCore (Android, iOS)
  • HP Reveal (AndroidiOS) - sovellus omien lisätyn todellisuuden sisältöjen luomiseen. Tällä hetkellä toimii vain mobiilisovellus. Monipuolisempi Studio on lakkautettu ja uusi versio siitä julkaistaan loppuvuodesta.
  • Joku Merge Cuben sovellusminiverse.io/cube (Android, iOS, osa maksullisia)
  • AR Makr (iOS)
  • Sky View Free (Android), Sky View Lite (iOS) tai vastaava tähtikarttasovellus
  • 3D paint (löytyy valmiiksi Win 10 -läppäreiltä)

Em. lisäksi voit halutessasi kokeilla toimintapisteellä mm. seuraavia sovelluksia. 
  • AR flashcards (AndroidiOS) - alakoulun englanninopetus 
  • ARMolVis (AndroidiOS) - katso arkipäivän esineiden molekyylirakennetta
  • Chromville: Visual Arts ja Barcy (Android, iOS)
  • Figment (Android, iOS) - erikoisuutena mahdollisuus luoda portaaleja 360-sisältöihin
  • Google-kääntäjä (AndroidiOS) - tekstin kääntäminen valokuvaamalla
  • Human Anatomy 4D-Mixed Reality (iOS) - ihmisen anatomiaa havainnollistava sovellus
  • QR-koodin lukija (etsi sovelluskaupasta hakusanalla QR tai QR reader)
  • Quiver - 3D Coloring App (AndroidiOS) tai Quiver Masks (Android, iOS) - väritä kuva ja se herää eloon, kuvissa mukana tehtäviä
  • Zappar - Kööpenhaminen kartta ja esimerkkejä uskonnon opetuksesta. Zapparilla tehtyjä sisältöjä oli esillä myös MUUNlainen ilmastonmuutos -toimintapisteellä. (AndroidiOS; sisältöjen katsominen maksutonta, sisällöntuottaminen maksullista) 


Bloggauksia ja muita linkkivinkkejä lisätystä todellisuudesta


31.5.2019

Opera Beyond: immersiivinen teknologia

Matleena Laakso poseeraa hymyillen Opera Beyond -hankkeen seinäkkeen edessä.
Osallistuin immersiivistä teknologiaa ja
esittävää taidetta yhdistävään konferenssiin 
Osallistuin eilen helatorstaina First Session -konferenssin ensimmäiseen päivään. Sen teemana oli immersiivinen teknologia esittävässä taiteessa. Järjestäjänä toimi Kansallisoopperan nelivuotinen projekti Opera Beyond.

Konferenssi jatkuu vielä tämän päivän ja iltapäivällä julkistetaan Memories of the Future -kilpailun voittaja. Kilpailulla on haettu uusia innovaatioita oopperan, baletin ja teknologian yhdistämiseen. Voittajateoksen Suomen kansallisopperalle ja -baletille säveltää Esa-Pekka Salonen ja dramaturkina tulee toimimaan Paula Vesala.

Lähdin tutustumaan mahdollisuuksiin, mitä immersiivinen teknologia voisi olla oopperassa ja esittävässä taiteessa. Itse tunnen teemaa lähinnä opetuksen näkökulmasta, mutta astuminen oman kuplan ulkopuolelle oli mielenkiintoista. Taiteen ja oopperan käyttäjänä en varmaan paljon poikkea ikäisistäni suomalaisista. Oopperassa olen käynyt muutaman kerran, viimeksi noin 20 vuotta sitten. Edellisestä baletista lienee noin 10 vuotta. Lontoon musikaaleja olen viime vuosina nähnyt toistakymmentä. Museokortti minulla on toista vuotta ja olen kovasti innoissani museoissa kohtaamistani lisätyn ja virtuaalitodellisuuden toteutuksista.

Peilasin tapahtumassa esillä ollutta oppimisen maailmaan. Siihen liittyen etenkin Sarah Ellis Royal Shakespeare Companystä nosti esiin tuttuja näkökulmia. Ellis työskentelee digitaalisen kehittämisen johtajana ja hän korosti, että teknologiaa tulee hydyntää yhteisten kokemusten luomiseen, ei niin, että se sulkee osan ihmisistä pois. Toisena näkökulmana oli teknologian rooli. Esimerkiksi Shakespeare-teatterissa ei voida tehdä asioita uudella tavalla, vain koska on keksitty hienoa teknologiaa. Lähtökohtana tulee hänen mukaansa aina olla itse teksti, mistä lähdetään liikkeelle. Ellis puhui myös avoimen jakamisen merkityksestä sekä luovuudesta ja inspiraatiosta: ”The future is in our thinking.”

Sain tapahtumasta sen vaikutelman, että teknologian hyödyntämisellä esittävässä taiteessa on päällimmäisenä kaksi tavoitetta: uuden yleisön houkutteleminen ja uudenlaisten ilmaisun tapojen hyödyntäminen.


Tuoko teknologia uutta yleistöä?


Uskon vahvasti, että teknologia houkuttelee uutta yleisöä oopperaan ja ylipäätään taiteiden ja kulttuurin pariin. Olen nähnyt useita hienoja teknologiaa hyödyntäviä juttuja etenkin Euroopan suurkaupunkien museoissa. Muutama viikko sitten kävin Kööpenhaminassa ja miettiessäni mitä siellä haluan tehdä, lähdin etsimään, millaista lisättyyn tai virtuaalitodellisuuteen liittyvää nähtävää kaupungissa olisi. Mielessäni olivat tuolloin etenkin museot. Huomasin jo toistamiseen kaipaavani kansainvälistä portaalia, mistä tällaista kulttuuritarjontaa voisi etsiä, sillä hakukoneet eivät mainittavia tuloksia tuottaneet. Kertokaa minulle, jos tällainen portaali on jo olemassa!

Matleena Laaksolla on päässä virtuaalilasit, Taustalla Helsinki XR Centerin seinäke
Helsinki XR Center on kulttuurialojen
 yhteydessä toimiva keskus
Konferenssin demoalueella oli hieno esimerkki saksalaisesta oopperasta, missä on hyödynnetty virtuaalitodellisuutta. Badische Staats Theaterin  ja Landestheater Linzin Digital Freischütz -esityksessä oopperamusiikki kuullaan livenä (demoalueella kuulokkeista), mutta katse on vain virtuaalitilassa. Siellä voi seurata laulajaa puolen metrin päästä tai lähteä seikkailemaan digitaalisesti tuotettuun varsin abstraktiin ympäristöön, jonne onnistuin esityksen aikana eksymäänkin. 

En varmasti ole ainoa teknologian kanssa työskentelevä, joka on houkuteltavissa monenlaisiin esityksiin, joissa hyödynnetään uudella tavalla immersiivistä teknologiaa. Konferenssissa mainittiin tällaisten esitysten houkutelleen esityksiin selvästi aiempaa nuorempia käyttäjäryhmiä.

Välillä sekin riittää, että esityksen teema liittyy teknologiaan. Kävin syksyllä teatterissa, ja sain houkuteltua nuorisoakin mukaan. Tampereen työväen teatteri käsitteli näytelmässä The Nether (ks. bloggaukseni) virtuaalimaailmojen eettisiä kysymyksiä.

Kun taiteessa teknologian yksi tavoite on tuoda uutta yleisöä, siinä on paljon yhtäläisyyttä oppilaitosten toimintaan. Moderneilla ja innostavilla oppimisympäristöillä ja opetusmenetelmillä voidaan houkutella opiskelijoita tiettyyn oppilaitokseen. Usein teknologia auttaa myös motivoinnissa ja asioiden havainnollistamisessa. Myös virtuaalisisältöihin usein liittyvä tarinallistaminen voi tukea oppimista.

Uudenlaisia ilmaisun ja vuorovaikutuksen tapoja


Teknologian käytön yksi tavoite taiteessa on uudenlainen ilmaisu. Oikeiden tanssijoiden ohella lavalla on nähty Momo-robotti sekä virtuaalisia tanssijoita. Teknologiaa hyödynnetään myös mm. äänisuunittelussa ja lavastuksessa sekä silloin kun kulttuurielämys halutaan tuoda äänitiedostoa monipuolisempana elämyksenä laajemminkin saataville.

Teknologia on tuonut myös uudenlaisia taidemuotoja. Konferenssissa tapasin taiteilija muotoilija Sannaliina Kuussaaren, jonka valotaideteos Dubain Burj Khalifan seinällä esitettiin ensi kerran diwal-juhlan aikaan ja tulee nyt pyörimään siellä kuukauden ajan. Jos Dubain matka ei ole suunnitteilla, näet esityksen myös YouTubesta Burj Khalifa light show | Dubai Tour 2018 (3:32 min).

Taide ei tapahdu vakuumissa. Kyse on vuorovaikutuksesta, jossa teknologiallakin voi olla rooli, totesi Ike Rings Futuricelta. Kysymys yleisön roolin muuttumisesta sekä osallistumisen ja osallistamisen tavoista oli läsnä monella puhujalla. Somesta näkee, miten yleistön rooli on siellä jo muuttunut, kun voidaan jakaa kokemuksia ja olla vuorovaikutuksessa, mutta miten muuttuvat itse esitykset? Esillä oli myös kysymys, miten ja milloin jokainen voi valita oman todellisuutensa. Tällä viitattiin etenkin lisätyn todellisuuden hyödyntämiseeen.

Opetuksen puolella teknologia on muuttanut paljon oppijoiden osallistamista. Pienryhmissähän se on aina ollut mahdollista, mutta verkon sovellusten avulla se on monipuolistunut ja vuorovaikutus onnistuu nyt myös massaluennoilla ja konferensseissa.

Opetuksen kentällä oppijat sisällön tuottajina (Students as Creators) on ollut vuosia yksi keskeinen trendi. Teknologia tarjoaa runsaasti helppokäyttöisiä ja maksuttomia sovelluksia erilaisten videotarinoiden, animaatioiden, julkaisujen, virtuaalimatkojen ym. tekemiseen. Jos teknologian mahdollisuuksia ei kouluissa hyödynnettäisi, se eläisi mennessä eikä valmistaisi nuoria tulevaisuuteen. 


Tapahtuman ensimmäinen päivä Twitterissä


En ole varmaan 10 vuoteen osallistunut konferenssiin ilman, että siitä tviittaisin. Nytkin tein muistiinpanoni suoraan Twitteriin. Konferenssin hashtageina käytettiin sekä hankkeen #firstsession tunnusta että konferenssin #firstsession2019. Alla tilastoa ensiksi mainitun ja enemmän käytetyn tunnisteen käytöstä Twitterissä. 

Mukana on 111 tviittiä tältä viikolta. Jälkimmäisen konferenssipäivän tviitit tästä puuttuvat, mutta löydät ne em. linkeistä. Tänä aika tunnusta käytti 52 tahoa, jotka ovat sekä yksittäisiä henkilöitä että organisaatioita. Ensimmäisen päivän tviitit näkyivät viestivirrassa 695 147 taholle. Upotin alle tärkeimmät eli retviitatuimmat tviitit ja niiden alle useimmin tykkäyksiksi merkityt tviitit.






28.5.2019

Opintomatka: Kööpenhamina rekrytoi ja suosii yritysyhteistyötä

Sisääntuloaulan seinällä oli kuva, missä on kuvia kööpenhaminalaisista. Mukana on peili ja vieressä teksti: "Sinustakko seuraava kööpenhaminalainen?"
International House Copenhagenin sisääntulon luona oli
tällainen kuva, mistä löytyi yhdestä neliöstä peili.
Osallistuin toukokuussa Kiipulan ammattiopiston kahdeksanhenkisen projekti-, kehitys- ja kansainvälisyystiimin opinto- ja tyhy-reissulle Kööpenhaminaan. Tavoitteemme oli tutustua Tanskan koulutuksen ja työllistyminen käytänteisiin.

Alla kerron ensin vierailukohteestamme, jota meille esitteli Michel Berg. Ryhmäkuvan jälkeen lainaan otteita Kiipulan kehitysjohtaja Petteri Oran matkaraportista. Lopuksi esittelen kaupunkia ThingLinkillä tekemäni virtuaalimatkan avulla.


Tutustumiskohteemme ulko-ovi ja kyltti international House Copenhagen
International House Copenhagen toivottaa
tervetulleeksi työnhakijat, työnantajat
ja opiskelijat.

Työvoimapulaan apua kv-rekrytoinnista


Tanskassa on työvoimapula, johon haetaan helpotusta kansainvälisestä rekrytoinnista. Vierailukohteemme oli 2013 perustettu International House Copenhagen. Talossa toimii toistakymmentä kunnallista ja valtion organisaatiota, järjestöjä sekä yksityisiä yrityksiä. Mottona on  "No bureaucracy - only service!"

Talon toimijat auttavat etenkin ulkomaalaisia työllistymiseen ja opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Tarjolla on niin henkilökohtaista apua kuin teemailtoja ja verkostoitumistakin. Ensisijassa palvellaan työnhakijoista vähintään kandi-tason tutkinnon suorittaneita ja englantia puhuvia henkilöitä. Työnhakijoista yli puolet asuu jo valmiiksi Tanskassa. Palveluita on tarjolla jonkin verran muillakin kielillä. Apua saavat myös tanskalaiset, jotka etsivät töitä ulkomailta.

Peräti 80 % asiakkaista on yrityksiä ja muita työorganisaatioita, jotka tarvitsevat apua työvoiman etsimiseen ulkomailta, kun sitä ei kotimaasta löydy. Tilannetta helpottaa se, että monet tanskalaisyritykset toimivat jo nyt mm. Intiassa. Siellä työntekijöistä nähdään, kuka on osaava ja sopeutuu tanskalaiseen työkulttuuriin, jolloin heidän rekrytointi Tanskaan on helpompaa.

Michel Berg, joka esitteli meille vierailukohdetta
Oppaanamme toimi Michel Berg
International House Copenhagenin ovet ovat auki. Työnantajien ja työtä etsivien ohella tervetulleita ovat myös opiskelijat ja jo työllistyneet. Apua on tarjolla mm. vero-, työnhaku- ja sosiaaliturva-asioissa. Siellä toimii myös yliopiston vierasmaja ja The Copenhagen Postin toimitus. Kevään ohjelmassa on maksuttomia viikottaisia teemailtoja asunnonhankinnasta, lastenhoitomahdollisuuksista, raha-asioiden hoitamisesta, verotuskäytännöistä, tanskalaisista työkulttuurista, perinteistä ja vapaa-ajasta sekä vapaaehtoistyöstä. Tammikuussa oli tervetuloilta uusille asiakkaille ja huhtikuussa koko perheen tapahtuma, missä askarreltiin pääsiäiskoristeita.

Work in Denmark toimii työministeriön alla ja sen sivulta löytyy mm. hyviä lyhyitä video-ohjeita työnhaun eri vaiheista sekä E-learning course about job search in Denmark. Verkkokurssin moduulit ovat työnhaku Tanskassa, yhteydenpito yrityksiin ja työhaastattelut, LinkedInin hyödyntäminen ja tanskalainen työkulttuuri.


Muutama linkki muistiin päivän teemoista
  • Tanskan Opetusministeriön sivusto: Vocational education and training in Denmark
  • The Danish Educational System (2016)
  • Kansainvälinen rekrytointi on tarpeen jo Suomessakin, kun osaavaa työvoimaa ei kaikille aloille tahdo löytyä. Tampere University Press valitsi hiljattain Vuoden kirjaksi Päivi Vartiaisen, Marja Koskelan ja Pirkko Pitkäsen teoksen Sairaanhoitajia Filippiineiltä: Näkökulmia kestävään kansainväliseen rekrytointiin. (Lähde ja linkki verkkokirjaan löytyy TAYn uutisesta 14.5.2019.)


Viranomaisposti kulkee sähköisesti


Entä sitten digi? Tanska haluaa olla eturintamassa eikä halua että joku vie työt, kuten Amazon haaveilee kaupan ja kuljetuksen saralla. Töitä on kyllä aina viety muualle, mutta nyt  digin kanssa haasteena on tämän muutoksen nopeus, painotti toimintaa meille esitellyt Michel.

Tanskassa esimerkiksi kaikki viranomaisposti kulkee sähköisesti iBoxiin. Kirjeiden lähettäminen on harvinaista ja kallista. Kummallista kyllä, postikortin lähettää edullisimmin pakettina! Postimerkitkin ovat lähes kadonneet. Posti maksetaan kännykkään tilattavalla numerokoodilla, joka kirjoitetaan kirjekuoreen tai pakettiin

Ikääntyneet ovat ottaneet sähköisen palvelun hyvin käyttöön ja sen aktiivisin käyttäjäryhmä on 65-74-vuotiaat. Pari vuotta sitten vain 11 % halusi ja sai viranomaisviestit paperikirjeinä. (Lähde: Viskari: eSuomi.) Tässä tapauksessa haasteena digin suhteen ovatkin yllättäen nuoret, jotka eivät postiaan aktiivisesti lue. Jos kirje kutsunnoista jää lukematta, niin asia tulee selväksi viimeistään sotilaspoliisin soittaessa ovikelloa, kertoi Michel.


Kiipulan kahdeksanhenkinen projekti-, kehitys- ja kansainvälisyystiimi
Kiipulan kahdeksanhenkinen projekti-, kehitys- ja kansainvälisyystiimi. Kuvasta puuttuu Kirsi Ek, joka otti kuvan.

Tanskan ammatillinen koulutus muistuttaa oppisopimusta


Seuraavassa on suoria lainauksia Petteri Oran muistiinpanoista ammatillisen koulutuksen näkökulmasta. Sain luvan kopioida tähän otteita sisäisestä matkaraportista.

"Tanskan koulusysteemi muistuttaa rakenteellisesti suomalaista järjestelmää. Ammatillisen toisen asteen puolella tanskalaiset tekevät selvästi enemmän yhteistyötä yritysten kanssa. Opiskelijat tekevät pääsääntöisesti jopa 80 % opinnoistaan yrityksissä. Vähemmän rivakoille on sitten olemassa myös luokkahuonemalli.

Tanskan malli muistuttaa oppisopimusta. Kolmivuotisen koulutuksen aikana opiskelijat ovat työsuhteessa yritykseen. He saavat aluksi normiin nähden pientä palkkaa, kunnes kolmantena ja neljäntenä vuotena palkka on jo lähellä vakityöntekijän liksaa.

Aluksi yritykset eivät hyödy opiskelijan työpanoksesta suhteessa kustannuksiin. Muutaman vuoden kuluttua ne kuitenkin saavat jo taidokkaan työntekijän vapaita työmarkkinoita edullisemmin. Tämä motivoi yrityksiä solmimaan useamman vuoden kontrahdin opiskelijan kanssa.

Yrityksiä myös kepitetään. Jos yli 50 hengen yritys ei ota opiskelijaa, se joutuu maksamaan sakkoa. Sakkoraha tilitetään rahastoon, josta sitten edelleen kustannetaan koulutusta. Tanskassa koulutus on varsin työvaltaista, näin totesimme jo edellisellä matkallamme viitisen vuotta sitten (Ks. Työammatti meillä ja muualla, sivut 27 - 30).

Tanskan työttömyys on Eurostatin mukaan 5 % (3/2019) ja nuorisosta notkuu nurkissa 9,3 % (2017). Samojen lähteiden luvut Suomen kohdalla ovat 6,6 % ja 17 %. Jotain Tanskassa tehdään paremmin kuin meillä. - - -  Työllisyyden hoito on pitkälle kuntien tehtävä. Työmarkkinat ovat joustavat, ”flexicurity” tarkoittaa helppoa irtisanomista, lyhytkestoisia mutta hyviä korvauksia ja aktiivista työvoimapolitiikkaa."

ThingLinkillä tehty virtuaaliretki Kööpenhaminan keskustaan 


Alla oleva (ja tästä linkistä löytyvä) Thinglinkillä tehty virtuaaliretki kertoo reissun vapaamuotoisesta osuudesta. Tällaisia tarinoita voi nykyisin luoda maksuttomalla opettajalisenssillä. Bloggasin huhtikuussa Thinglinkin uuden editorin ominaisuuksista otsikolla Uudistus selkeytti ThingLink-sovellusta. Ohjediat olen tuon jälkeen päivittänyt jo useampaan kertaan.




2.5.2019

Ruotsin ainetiimin teemat valittiin Innoduel-äänestyksellä

Ylöjärven lukion aula ja ruokala sekä kolmikerroksinen portaikko
Tapaamispaikkana oli  Ylöjärven lukio,
joka toimii valoisassa koulutuskeskus Valossa.
Lukio-opettajien ainetiimitoiminta pyörii Pirkanmaalla Osakkeen rahoittamana ja oma roolini on koordinoida toimintaa. Ainetiimejä on 23 ja ne tapaavat yleensä 2-3 kertaa vuodessa valitsemiensa teemojen parissa. Tapaamisissa saman aineen opettajat pääsevät vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia. Haluttaessa mukaan voidaan kutsua ulkopuolisia asiantuntijoita tai tehdä vierailuita. Toiminnasta kerrotaan lisää ainetiimien blogissa.

Ruudunkaappauskuvassa näkyy Innoduelin valikko, mistä käyttäjä voi valita toisen kahdesta vaihtoehdosta tai lisätä oman ehdotuksen.
Innoduel-kysymykset perustuvat parivalintaan.
Valinnan jälkeen voit myös lisätä oman vastauksen.
Minut kutsuttiin ruotsin ainetiimin tapaamiseen, kun aiheena olivat kieltenopetuksen digityökalut. Ideoimme sisältöjä etukäteen tiimin vetäjän Anu Tarhosen kanssa ja lopuksi hän esitti toiveensa: "Olisikohan sellainen mahdollista, että sinulla olisi laaja skaala erilaisia kieliin soveltuvia ohjelmia ja sovelluksia 'mukana' ja niistä voisimme sitten poimia tarkempaan tarkasteluun ne, jotka opettajia kiinnostavat tai ovat uusia juttuja?"

Tällaisiin tilanteisiin sopii erinomaisesti Innoduelin kyselytyökalu. Se on erittäin helppo käyttää ja on vieläpä maksuton päiväkodeille, peruskouluille, 2. asteen oppilaitoksille sekä pienille voittoa tavoittelemattomille yhdistyksille. Voit kokeilla sitä vastaamalla tähän kyselyyn, mihin voit lisätä myös omia ideoita: Mistä opetuksen digiteemasta tai näkökulmasta haluaisit julkaistavan bloggauksia?

Listasin ainetiimiä varten Innoduelin kyselyyn ehdotuksen 16 mahdollisesta ruotsinopettajia kiinnostavasta teemasta. Määrittelin, että kyselyyn vastaajille näytetään pareittain 10 ehdotusta, joista saa valita kiinnostavamman. Osallistujat saivat lisätä myös omia teemoja, joita he kirjasivat yhteensä neljä. Seuraavilla vastaajilla tarjolla olivat myös nämä vaihtoehdot. Tämä on vain yksi tapa käyttää Innoduelia, muita ideoita löydät Innoduelin verkkosivuilta.

Ääniä annettiin kaikkiaan 120 ja kävimme sovelluksia läpi suosituimmuusjärjestyksessä ja ehdimme kokeilla viisi tärkeimpänä pidettyä. Alle listasin ohjelinkkeineen kaikki ne, jotka olivat parivalinnoissa saaneet vähintään 50 % äänistä.
  1. Quizizz: monivalintakysely, minkä voi teettää luokassa tai antaa kotitehtäväksi.
  2. Helppoja pikkusovelluksia oppitunnille (arpominen, Classroomscreen, onnenpyörä)
  3. Interaktiivinen video (esim. H5P, joka löytyy ainetiimiläisten Moodlesta yhtenä työkaluna)
  4. Virtuaalinen luokkaretki (Google Expeditions & Tour Creator): käytä valmiita tai luo oma.
  5. Adobe Spark Video: suosittu sovellus lyhyiden videoiden ja kuvatarinoiden tekemiseen. Voit äänittää oman selostuksen ja/tai käyttää taustalla sovelluksesta löytyvää musiikkia.
  6. Kahootin muita toimintoja paitsi perinteinen "one device - one student" -peli, joka on varmaankin jo kaikille tuttu.
    • Ohjediat tästäkin löydät Matleenan blogin sähköisten kokeiden sivulta. Suosittelen kieltenopetukseen Kahoot Jumblea, missä neljä vastausvaihtohtoa laitetaan oikeaan järjestykseen (kirjainten järjestys, sanajärjestys, taivutusmuodot tai sanojen/lauseiden aika- tai tärkeysjärjestys yms).
  7. Sanapilvet: työkaluja ja ideoita oman tai yhteisen sanapilven tekemiseen
    • Parhaita ovat kirjautumatta toimivat Answergarden, mitä ryhmä voi muokata yhdessä sekä WordArt, minne kukin voi luoda oman ja muokata lukuisin tavoin sanapilven ulkoasua. Ohjediat molemmista löytyvät Matleenan blogista (ks. Sanapilvet opetuksessa -diasarja)
  8. Dvolver: Kirjautumatta ja nopeasti luotava yksinkertainen animaatio. Lopputulos muistuttaa animoitua sarjakuvaa.
    • Erittäin helppo ja nopea työkalu, mutta ei toimi mobiililaitteilla. Läppärilläkin joutuu usein kokeilemaan muutamaa selainta, jotta löytyy sellainen, jolla tämä toimii (edellyttää flashiä). Jos haluat tallentaa animaatiosi linkin, lähetä se esikatselun jälkeen omaan (opettajasi) sähköpostiin. 



Lukion ruotsinopettajien ainetiimitapaaminen from Matleena Laakso

-  -  -  -  -

Olen julkaissut tämän kirjoituksen aiemmin tänään Lukioiden ainetiimit -blogissa (linkki alkuperäiseen), joskin sitä vähän muokkasin tähän.

Olen saanut Innoduelilta maksullisen lisenssin (Silver Plan) käyttööni vapaasti kaikissa työtehtävissäni sekä oppilaitoksissa että freelancer-kouluttajana. Minulta ei edellytetty tai pyydetty muuta vastainetta kuin "antaa mielipiteesi digitaalisesta työkalustamme Innoduelista yhteisöllisen/osallistavan oppimisen mahdollistajana". 

22.4.2019

16+ diasarjaa opettajille

Avoin jakaminen on verkossa iso juttu. Se on viimeisen 10 vuoden ajan lisääntynyt niin oppilaitosmaailmassa kuin muuallakin. OKM ja OPH ovat jälleen ottaneet uuden askeleen avoimen jakamisen edistämisen suuntaan. Ne kehittävät CSC:n kanssa avointen oppimateriaalien palvelua. Siitä tulee valtakunnallinen ja se on suunnattu kaikille koulutusasteille. Palvelu avautuu loppuvuodesta, mutta sivustolla on jo nyt maistiaiseksi sisältöjä mm. verkkopedagogiikasta, tekijänoikeuksista, tekoälystä, koodauksesta ja robotiikasta.

Kuva on tehty Notegraphyllä, joka toimii
 selaimella myös mobiililaitteissa
Avoimesta jakamisesta tuli itselleni osa arkista toimintaa vuonna 2011. Olin tuolloin jo muutaman vuoden hyödyntänyt muiden jakamia materiaaleja ja tuolloin alkoi tuntumaan, että voisi olla minun vuoroni jakaa muille. Jakamalla edistän samalla tavoitteitani, jotka ovat auttaa opettajia ja kouluttajia työssään ja hyödyntää digiä pedagogisesti mielekkäällä tavalla.

Lähes puolentoista vuoden jakamispaastoni on vihdoin takana. En lopettanut jakamista, mutta ajoittain päivittyvien diasarjojen julkinen päivitystahti hidastui 0-2 kertaan vuodessa, kun SlideShare rikottiin. Heikennyksistä kriittisimmäksi osoittautui se, ettei tiedostoja voinut enää päivittää niin, että linkki pysyisi ennallaan.

Nyt jakaminen onnistuu jälkeen. Kuten maaliskuussa SlideSharen alamäki jatkuu - ehdolla pari korvaajaa -bloggauksessa kerroin, testaan SlideSharen tilalle kahtakin uutta palvelua. Uusimmat versiot ajoittain päivittyvistä noin 25 diasarjastani löydät käyttämästäni palvelusta riippumatta aina tämän blogin koulutusdiojen sivulta, minne olen linkannut myös muutamia blogijulkaisuja.

Vanhan version diasarjat tunnistat avatessasi ne SlideSharessa, verkkoon upotetuista dioista tiedot ovat piilossa. Jos diasarjassa on päivämääränä kuukausi tarkan päiväyksen sijaan, se on päivittyvä diasarja. Jos olen julkaissut siitä uuden version, kerron sen sekä diasarjan otsikossa että kuvauksessa - niitä pääsen vielä muokkaamaan.

Seuraavat diasarjat olen päivittänyt tänä keväänä, monet niistä jo useammankin kerran. Vanhemmissakin on vielä hyvin ajantasalla olevia sisältöjä. Diat löydät siis kootusti koulutusdiojen sivulta ja diat on tämän blogin tavoin jaettu CC BY-SA -lisenssillä.

  • Animaatiot opetuksessa 
  • Avoimet Creative Commons -lisenssit 
  • Digijulkaisut 
  • Flipgrid-videochat opetuskäyttöön 
  • Google Expeditions ja Tour Creator
  • H5P-työkalut 
  • Lisätty todellisuus opetuksessa 
  • Microsoftin Office 365 
  • Mobie Academy/eSmart -oppimisympäristö ja sen lomaketyökalu
  • Padlet opetuksessa 
  • Sanapilvet opetuksessa 
  • Sähköiset kokeet
  • ThingLink - interaktiiviset kuvat ja videot (myös 360) sekä virtuaaliretket (tour)
  • Videot ja kuvatarinat, opettajat ja oppijat tarinoiden tekijöinä 
  • Virtuaalilasit ja 360-sisällöt opetuksessa


-   -   -   -   -

Tämän kirjoituksen oli tarkoitus olla Jaa jotain -teemaviikon viides blogijulkaisuni, mutta en ehtinyt tätä tuolloin viimeistelemään. Tavoitteeni oli julkaista yksi kirjoitus viikon jokaisena arkipäivänä. Vuosittaisen teemaviikon tunnus on #jaajotain ja tavoite, että mahdollisimman moni jakaa jotain oppimateriaalejaan muillekin hyödynnettäväksi. Tämän kevään teemaviikon muut blogijulkaisuni olivat: