16.10.2019

SlideShare ei toimi eikä korvaajaa löydy

Tekstikyltti: SlideSharen kilpailijat AuthorStream ja Speaker deck eivät tavoita yleisöä.
Bloggaushistoriani toiseksi luetuin kirjoitus on kahden vuoden takainen SlideShare on rikottu.  Microsoftin omistaman tiedostojenjakopalvelun hajoaminen ja vähittäinen alasajo ilman käyttäjien informointia on sattunut minuun kipeimmin kuin minkään muun palvelun lakkautus.

Hyvää korvaajaa ei ole löytynyt, joten käytän SlideSharea edelleen Speaker Deckin ja AuthorSTREAMin ohella, joista kerroin maaliskuussa otsikolla SlideSharen alamäki jatkuu - ehdolla pari korvaajaa ja nyt vähän lisää. Näistä kahdesta löytyy minulle tärkein: mahdollisuus päivittää tiedostoja linkin tai upotuskoodin muuttumatta.

Tämä kirjoitus on ollut tekeillä pitkään ja työnimenä on ollut: SlideSharen korvaaja löytyi. Sitä ei ole löytynyt, mutta julkaisen katsauksen siihen, mitä sovelluksia nyt käytän. Tämä on samalla vastaus Marjaana Jokisen tviittiin, missä hän kysyy SlideSharen tilanteesta ja sen mahdollisista korvaajista. Samassa Twitterin keskusteluketjussa hän kertoo, ettei ole käyttänyt SlideSharea "pitkiin aikoihin, oikeastaan minkään katsomiseen" ja jatkaa "Vähän ehkä muna-kana -ilmiö: ei tule katsottua dioja verkosta, kun asiantuntijat eivät niitä sinne laita. Ne mitä Googlella löytää, alkavat olla jo vanhoja. Toisekseen blogit, podcastit ja webinaarit korvaavat ainakin mun käytössäni SlideSharen tarjooman."


Miksi SlideShare ei toimi - ja milloin se toimii?


Syyt SlideShare-tiedostojenjakopalvelun heikkenemiseen on listattu jo aiemmissa bloggauksissa. Minulle niistä keskeisin on ollut se, ettei dioja voi enää päivittää. Tilanne on kahdessa vuodessa vain huonontunut. Esimerkiksi SlideSharen sisäinen haku ei toimi, vaan sisällöt löytyvät paremmin jopa Googlen avulla. Minun nimellä hakemalla 10 uusinta tulosta viittaavat vanhoihin vuosina 2013-2017 jaettuihin diasarjoihin, joista yhdelläkään ei edes ole ollut runsaasti katsomiskertoja. Näin siitä huolimatta, että käytän palvelua jatkuvasti. Diani löydät siis palvelusta vain profiilisivultani tai kattavammin tästä blogista.

En ole näiden haasteiden kanssa yksin. Moni aktiivikäyttäjä on hylännyt SlideSharen kokonaan ja esimerkiksi Top Tools for Learning 2019 -äänestyksessä SlideShare oli kolmen vuoden ajan sijoilla 5-9. Nyt se on tipahtanut sijalle 89 (lähde).

No miksi yhä käytän SlideSharea? Siksi, että hyvää ja keskeiset ominaisuudet omaavaa palvelua ei ole löytynyt - eikä ehko ole olemassakaan. Jaan SlideShareen yksittäisten koulutusten dioja, joita ei ole tarvitse päivittää jälkikäteen. Hyperlinkit toimivat satunnaisesti, mutta diat saa nätisti upotettua verkkoon ja ennen kaikkea sitä kautta ne löydetään.


Jos diojani ei löydetä, teen paljon turhaa työtä


Otetaan esimerkiksi katsotuin diasarjani SlideSharesta: Sähköiset kokeet ja arviointi. Olen ladannut sen palveluun helmikuussa 2014 ja sen jälkeen päivittänyt sitä kymmeniä tai ehkä jopa sata kertaa. Sitä on katsottu 115000 kertaa. Kun sisältöjen päivittäminen SlideSharessa estettiin, vein diasarjan Speaker Deck -palveluun. Siellä sitä on katsottu noin vuoden aikana 1500 kertaa, vaikka sisältö on edelleen ajankohtainen ja teemaa useita kertoja kuussa koulutan.

55 % löytää SlideSharen diani niin, että niihin on viitattu muualla. 23 % tulee suoraan linkillä. 12 % hakukoneen kautta. 8 % SlideSharen kautta.
Kuva lähteistä, joiden kautta käyttäjän ovat
vimeisen vuodan aikana SlideSharen diani löytäneet.
Tämä on SlideSharen korvaavien palveluiden haaste: Sisältöjä ei niistä löydetä. Yksikään palvelu ei ole onnistunut saamaan valtavirran asemaa, vaan tieto on hajallaan pitkin verkkoa. Noin vuodessa Speaker Deckissä diasarjani ovat keränneet 10 000 katsomiskertaa (vain 20-3300/diasarja).

AuthorSTREAMissa katsomiskertoja on ollut vielä vähemmän, yhteensä 2400, mikä tarkoittaa vain 57-613/diasarja. Nämä kaikki diat ovat suurella vaivalla tehtyjä ja usein päivitettyjä diasarjojani, jotka aikanaan SlideSharessa keräsivät tuhansia ja monet kymmeniätuhansia katsojia. Tämän lisäksi niitä jaettiin runsaasti ja upotettiin kymmenien oppilaitosten oppimisympäristöihin ja hankesivuille.

SlideSharen kautta sisällöt vielä jotenkin tavoittavat yleisön. Minun dioja on viimeisen vuodan aikana katsottu 109 000 kertaa, missä on noin 20 000 laskua edellisvuoteen. Kuluneen vuoden viisi katsotuinta ovat suosittuja ajoittain päivittyviä diasarjoja, joista uusin versio löytyy nykyisin toisesta palvelusta. Tätä uusinta versiota harva on löytänyt, vaikka siihen viittaan diasarjojen otsikossa ja kuvauksessa, joita edelleen pystyn päivittämään. Sen sijaan Google ei näitä uusia versioita ja palveluita tunnu kovin hyvin löytävän. Se pyrkii löytämään suosittuja sisältöjä, ei suinkaan uusimpia ohjeita. Niinpä ohjeita etsiessä kannattaa rajata hakutulos esim. viimeisen vuoden aikana julkaistuun. Ja jonkun toisen hakukoneen käyttäminenkin voi auttaa. Tunnetko esim. DuckDuckGo-hakukoneen, mikä ei tallenna tietoja käyttäjistä?

Miksi näillä tilastoilla sitten on väliä? En freelancerina tee perinteistä markkinointia, vaan jaan osaamistani, mikä puolestaan tuo asiakkaita. Olen ollut jo useamman vuoden siitä onnellisessa tilanteessa, että töitä on riittämiin, ja enemmänkin, mutta ei se toki tarkoita, ettei mitään markkinointityötä enää tarvita.

Päivitän ja julkaisen diasarjoja etenkin opetusalalla työskentelevien avuksi. Teen niiden eteen paljon työtä ja jos käyttäjät eivät niitä löydä, teen turhaa työtä. SlideShare on vuosien varrella tuonut dioilleni katsojia tuplasti sen määrän, mikä blogissani on ollut kävijöitä. Yksi miljoonien käyttäjien suuri palvelu tuo näkyvyyttä paremmin kuin tietyllä alalla suosittu yksittäinen blogi.


Speaker Deckin ja AuthorSTREAMin haasteet


Monia sovelluksia olen kokeillut ja vielä useampia tutkinut, mutta SlideSharelle sellaisena kuin se oli, ei ole korvaajaa. Verkosta puuttuu palvelu, missä jakaminen onnistuisi sujuvasti ja monipuolisiin tarpeisiin ja josta sisällöt myös löydettäisiin. Hyperlinkkien toimivuus olisi erittäin toivottavaa. SlideShareahan aikanaan verrattiin diasarjojen YouTubeksi. Ajattele, jos YouTube lakkautettaisiin - mistä etsisit videoita? Minne ne jakaisit? Miten ne löydettäisiin?

Kumpikaan seuraavista peruskäytön osalta maksuttomista palveluista ei ole lähelläkään täydellistä, mutta parempiakaan en ole löytänyt. Molemmista löytyy minulle tärkeä ominaisuus: tiedostoja voi päivittää linkin muuttumatta.

AuthorSTREAMin haasteita

  • Somessa tästä puhutaan SlideSharen seuraajana ja korvaajana, mutta katsojaluvut sitä kautta ovat järkyttävän vähäiset. Dioja ei täältä löydetä.
  • Kun päivittää diat, sen alla oleva esityksen sanallinen kuvaus ei muutu. 
  • Diasarjan vieressä näkyvä CC-lisenssikuvake ei näy oikein. 
  • Upotuskoodissa ei httpS-alkua, joten se ei toimi kaikilla sivuilla (S:n voi lisätä itse koodiin).
  • Hyperlinkit ei toimi jaettaessa pdf-muodossa. Dioina jaettaessa toimivat osittain, mutta diojen laatu on niin huono, ettei niin kannata jakaa.
  • Kertoo minulle yllättävän korkeita lukuja siitä, miten diasarjojani olisi palvelusta ladattu - en oikein usko niitä (esim. katsottu 91 kertaa, ladattu 50 kertaa, ei lainkaan tykkäyksiä).
  • Matleenan sivu authorSTREAMissa

SpeakerDeckin haasteita



 Miten tästä eteenpäin?


Olen kuulolla uusien palveluiden suhteen ja otan mielelläni vinkkejä vastaan. Jakamisen paikan tulee mahdollistaa vähintään tiedoston päivittäminen linkin/upotuskoodin muuttumatta ja jotenkin myös taata diojen löydettävyys. Näistä jälkimmäinen tarkoittaa käytännössä ainakin peruskäytön osalta maksutonta palvelua, jotta sen käyttö voisi yleistyä opetusalalla. Jos palvelu ei tarjoa löydettävyyttä, se ei tuo lisäarvoja omaan pilvipalveluun tai blogiin. Kovasti toivon myös hyperlinkkien toimivuutta, mutta muuten toiveissa varmasti täytyy joustaa.

Jatkan edelleen mainitsemani kolmen palvelun käyttämistä. Tosin edellä oleva yhteenveto siitä, miten huonosti diat SpeakerDeckistä ja AuthorSTREAMista löydetään kyllä sen verran järkytti, että laittaa taas miettimään, mikä tässä on järkevää työajan käyttöä.

Koska jaan dioja useissa palveluissa ja toivottavasti aikanaan löydän yhden hyvin, lupaan, että tämän blogin koulutusdiojen sivulta löydät aina linkit uusimpiin ja ajoittain päivittyviin diasarjoihini, mutta myös viimeisimpien koulutusteni materiaaleihin.

9.10.2019

Dikata-koulutukset ja Twitter-tallenne

Piirroskuva, missä oksalla istuu Twitterin logoa muistuttava sininen lintu ja laulaa.
Twitterin logo sinilinnusta löytyy paljon versioita.
Kuva: OpenClipart-Vectors, CC0, pixabay.com
Tiesitkö, että DiKATA-hanke tarjoaa runsaasti maksuttomia ja kaikille avoimia digikoulutuksia? Suomen kesäyliopistojen yhteisen hankkeen motto on: "Digiosaaminen on uusi kansalaistaito".

Hankkeen koulutukset järjestetään pääosin verkossa ja ne ovat katsottavissa myös jälkikäteen tallenteina. Kun osallistut verkkokoulutuksiin reaaliaikaisesti, onnistuu myös kysymysten tekeminen chatissa (ks. tulevat koulutukset). Sisältöinä löytyy mm. Office365 kotona ja koulussa, tietoturva, medialukutaito, somen palvelut, helppokäyttötominnot ja ajanhallinta.


Tallenne ja päivitetyt ohjediat Twitterin käytöstä


Bloggasin kesällä otsikolla 10 vuotta Twitterissä. Se on ollut minulle yksi tärkeimmistä somen palveluista koko tämän ajan. Löysin tällä viikolla Harto Pönkän tviitistä tuoreen laajan Audience Projectin raportin, missä kerrotaan somen käytöstä myös suomalaisten osalta: INSIGHTS 2019 App & social media usage. Sen mukaan suomalaisista 18 % käyttää Twitteriä ja heistä 43 %:lle se on pävittäinen työkalu, joskin vain 24 % jakaa sisältöä edes viikottain. Moni siis vain seurailee muita, mikä on toki ihan sallittua sekin. Raportin mukaan suomalaisten tärkeimmät syyt Twitterin käyttöön ovat uutiset (48 %), viihde (48 %), yritysten/brändien seuraaminen (35 %) ja ammatilliset verkostot (20 %) ja yhteydenpito ystäviin (13 %).

DiKATAn tallenteista löydät tällä viikolta tekemäni tunnin Twitter-ohjeistuksen. Alla ovat aiheeseen liittyvät diat ja YouTubesta voit katsoa aiemmin tekemäni minuutin animaation
Vinkkejä uudelle tviittaajalle. Aloitan tallenteen Twitterin esittelyllä ja perusohjeilla. Jos kuuntelet koko tunnin tallenteen, pääset tutustumaan myös mm. moniin uudehkoihin ominaisuuksiin sekä Twitterin käyttäjille suunniteltuihin sovelluksiin. Tallenteesta puuttuvat dioista löytyvät esimerkit opetuskäytöstä.


Mitä uutta Twitterissä?


Listasin alle Twitteriä jo jonkin verran käyttäneille tiiviisti muutaman vinkin lähinnä uudehkoista ominaisuuksista. Näistä kerron tarkemmin diossa ja tallenteella.
  • Voit valita, näetkö viestivirrassa ensin uusimmat vai suosituimmat sisällöt (se tähtimerkki viestivirran yläosassa).
  • Voit lisätä kuviin teksti- tai äänivasteen, jolloin viestisi ovat saavutettavia ja kuvien sisältö on ymmärrettävissä esim. ruudunlukuohjelmilla. Mahdollisuus lisätä tekstivaste täytyy ottaa erikseen käyttöön jokaisella laitteella Twitterin asetuksista. Se ei siis ole käyttäjäkohtainen ominaisuus.
  • Nykyisin saat Twitteriin helposti useamman käyttäjätilin, esim. oman ja organisaation tilin (plus-merkistä).
  • Pitkistä tviiteistä voi muodostaa viestiketjuja.
  • Tykkäykset ovat julkisia, kirjanmerkit näkyvät vain sinulle.
  • Hyvistä tviiteistä "palkitaan" ensisijassa uudelleentviittaamalla ne. Tällöin niihin voi halutessaan lisätä oman kommentin tai hashtageja.
  • Walls.io-palveluun voit luoda tapahtuman Twitter-seinän, ks esim. hashtagilla #dikatahanke merkityt tviitit. Tällaisia seiniä saa maksutta yhden kerrallaan, joten em. linkki toimii sen aikaa, kunnes tarvitsen palvelun toiselle hashtagille. 
  • Voit koota omia tai muiden tviittejä yhteen ns. hetket-ominaisuuden avulla. Nimestään huolimattta hetket jäävät pysyvästi näkyviin, ellet niitä poista. Hetkiin tuodaan kansikuva, otsikko ja johdantoteksti. Alta näet esimerkin aiheesta Diasarjoa digistä ja opetuksesta. Vastaavia, mutta monipuolisempia koonteja voit tehdä Wakelet-palvelulla (ks. koonti ITK2019-konferensista), mikä muistuttaa lakkautettua Storify-palvelua.


Twitter vuorovaikutuksen välineenä

Twitter on maksuton yhteisöpalvelu, jossa viestitään 280 merkin pituisten viestien eli tviittien (engl. tweet) avulla. Viesteissä on usein kuvia tai linkkejä. Perusajatuksena on julkinen keskustelu, vaikka tilin suojaaminenkin on mahdollista. Twitterin käyttöliittymä uudistui kesällä 2019 ja diasarja esittelee myös sen uusia ominaisuuksia. Diasarjasta löydät myös esimerkkejä Twitterin hyödyntämisestä opetuksessa.


Podcast lisätty 19.10.2019

Listen to "Twitter - kokemuksia ja vinkkejä" on Spreaker.

12.9.2019

ThingLink mukaan autiolle saarelle

Bloggasin ThingLinkin uudistuksista huhtikuussa otsikolla Uudistus selkeytti ThingLink-sovellusta. Editori on nyt pienten päivitysten jälkeen entistä ehompi ja sisältöjen luominen on yhtä helppoa teet sitten interaktiivisia kuvia, tai videoita tai 360-sisältöjä.

Kesän aikana ThingLink on päivittänyt (englanninkieliset) ohjeensa. Alla olevasta kuvasta löydät minun ohjeeni, joita päivitän usein. Niistä löydät tietoa myös viimeaikaisista pienistä uudistuksista. Elokuussa bloggasin Flipgrid-videochatista, jota voi hyödyntää tehdessään videoita ThingLinkiin. Nyt kehotan tutustumaan Microsoftin syventävään lukuohjelmaan (engl. immersive reader), jos et sitä vielä ole kokeillut.

Syventävän lukuohjelman idea on hieno: halutaan tarjota oppimista ja ymmärtämistä tukevat työkalut kaikille osana käyttöliittymää, sen sijaan että erityistä tukea tarvitseville olisi omia erillisiä sovelluksia. Kokeile lukuohjelmaa avaamalla alle upotetusta kuvasta tagi esimerkiksi kohdasta "Mikä on ThingLink?". Näet oikealla kirjan & kaiuttimen kuvan. Klikkaa sitä, niin pääset kuuntelemaan tekstin. Kolmesta pikkukuvakkeesta löydät muitakin toimintoja. Voit esimerkiksi merkitä verbit omalla värillä, käyttää kuvasanakirjaa tai kääntää tekstin vieraalle kielelle. Tästä on innostunut etenkin moni opettaja, joka työskentelee maahanmuuttajien tai erityistä tukea tarvitsevien kanssa.

ThingLink uudistaa (vihdoin!) myöhemmin syyskuussa vielä ryhmien ja sisältöjen hallinnan. Jatkossa oppijaryhmille luodaan kursseja, joista löytyvät mm. materiaalit, tehtävät, sisältöjen editointi, opettajan palaute ja arviointi sekä kuva- ja videokohtainen keskustelu. Sisällöt tullaan jakamaan omien tai jaettujen eli yhdessä muokattavien kansioiden kautta. Myös mobiilisovelluksen editori päivittyy pian. Aleksi Komu ThingLinkiltä pitää Ilona IT Oy:n kautta syksyllä webinaareja ThingLinkin käytöstä. Ne ja kymmenet muut maksuttomat webinaarit löydät myös tämän blogin webinaarikoonnista.

Olin eilen kouluttamassa mm. ThingLinkiä Keski-Pohjanmaan ammattiopiston eli Kpedun Video for Education 2020 -hankkeen opettajille. Koulutuspäivän päätteeksi totesimme, että tämä on sovellus, jonka voisimme ottaa autiolle saarelle (töpseli lataamista varten kuulemma löytyy). ThingLinkissä hienoa on, että sen avulla oppijat voivat tuottaa sisältöjä, mutta innostaa se monia opettajiakin.

Alla on kolme esimerkkiä Kpedun opettajien luomista sisällöistä. Titta Uunila on tehnyt kuvan, missä esittelee oppilaitoksen äidinkielen valinnaiset opinnot. Katri Kulkki on tehnyt kuvan metsänviljelyn opiskelun avuksi. Se kehittyy vielä, kun Metsädigihankkeen porukka ideoi materiaalejaan lisää. Informaation lisäksi kuvaan on tuotu useita H5P-työkaluilla tehtyjä kyselyitä. Niitä voi tuoda ThingLinkiin linkillä tai tietyin rajoituksin myös upottaen.

Kpedun Petri Ahoniemi puolestaan on tehnyt 360-kuvista ohjeita traktorin ohjaamoon. Kun opiskelijat perehtyvät niihin ennen käytännön harjoittelua, arvokas aika ohjaamossa saadaan käytettyä paremmin hyödyksi. Petri kertoo työnsä olevan pitkälti taitojen opettamista. Sähköiset työkalut kuten interaktiiviset videot auttavat etenkin tietopuolisen osuuden saamista mukaan opetukseen. Kun sisällöt on linkittämisen sijaan upotettu ThingLinkiin, sieltä ei niin helposti hairahduta surffaamaan muille nettisivuille.

Tein hiljattain ThingLink-ohjeilleni alle upotetun ja tästä linkistäkin löytyvän kuvan, jota tulen myös päivittämään. Kuvasta löydät esittelyn ja ohjediojen lisäksi esimerkit kustakin neljästä sisältötyypistä sekä esittelyn uuden editorin viidestä neljästä layoutista (kommentti 29.9.19: videon ja upotuskoodin layoutit on yhdistetty).


9.9.2019

360-video Madeiran levadoilta

Olin heinäkuussa puolisoni kanssa Madeiralla. Sen verran työt kulkivat mukana, että kuvasin siellä materiaalia harjoitellakseni 360-videoiden editointia ja jakamista. Alimpana alle upotetulla videolla (7:48 min) kerron Madeirasta ja sen vaellusmaastoista, tekstissä jaan kokemuksiani editoinnista. Videon kehno laatu johtuu Ricoh Theta S -kamerasta. Se on vuoden 2015 malli, joka soveltuu videoita paremmin 360-kuvien ottamiseen. Lisäksi laatu huononi selvästi YouTubeen lataamisen myötä.


Madeiran saariryhmä


Tuliperäinen Madeira on tulivuorenpurkauksesta muodostunut saariryhmä, joskin vain kaksi saarista on asuttuja. Madeira on tunnettu kukkaloistosta ja vaellusmaastoista. Se kuuluu Portugaliin, joka on maailman ainoa valtio, jolla on maata kolmen mannerlaatan alueella: Euraasiassa ja Afrikan (Madeira) ja Etelä-Amerikan (Azorit) mannerlaatoilla. Madeira sijaitsee Atlantilla 1000 km Lissabonista lounaaseen, vain reilu 400 km Kanarian saarilta. Sen korkein vuori Pico Ruivo kohoaa 1862 metrin korkeuteen. Saaren rinteet ovat erittäin jyrkkiä. Tasaista on vain lentokentällä ja kuulemma myös jalkapallokentällä.

Video kertoo reissumme niistä hetkistä, jolloin 360-kamera tuli kaivettua repusta esiin. Se tapahtui pääosin kulkemillamme vaellusreitillä. Meillä oli mukana Rolf Goetsin Madeiran retkeilyopas (2013), mutta kirjasta on julkaistu jo uudempikin versio. Ensimmäinen vaelluksemme oli Nousu Cabo Girãolle (kirjassa reitti 2). Toisena oli Ribeiro Frio - Portala -reitti (numero 19), jota loppumatkasta muutaman kilometrin eksymisellä pidensimme. Kolmantena oli Lido, Funchal - Câmara de Lobos (reitti 60 englanninkielisessä oppaassa). 

Osallistuimme myös Leena Sivulan opastamalle retkelle saaren pohjois- ja keskiosiin. Saarella pitkään asuneena hän osasi kertoa todella mielenkiintoisia tarinoita ja saimme hyvän katsauksen elämään Madeiralla. Erityisen mielenkiintoinen oli vierailu banaaniviljelmälle.


Theta+ sovellus 360-sisältöjen editoinnissa

Ricoh Theta -kameroilla otettujen kuvien ja videoiden katsomiseen ja käsittelyyn on saatavilla maksuttomia Ricohin omia sovelluksia sekä mobiililaitteille että pc-koneille. Niistä kerroin tammikuun blogijulkaisussani otsikolla Ricoh Theta: katso, jaa ja editoi sisältöjä. Moni sovelluksista toimii muillakin 360-kameroilla otettujen sisältöjen kanssa.

Mobiilisovelluksista Basic App tarvitaan, jos haluaa ottaa kuvia tai videoita mobiililaitteen kautta. Se mahdollistaa samalla mm. valotuksen säätämisen ja sen, ettei itse tarvitse olla aina käsivarren mitan päässä kamerasta. Theta+-sovelluksella voi tehdä kuvien ja videoiden muokkausta, mutta usean videoklipin yhdistäminen sillä ei onnistu. Sovelluksella voi tehdä myös 360-kuvista lyhyitä animaatioita. Alla esimerkki Porto Monizista. Aiemmin tein samankaltaisen animaation Câmara de Lobosin kylästä ja Ribeiro Friosta.




Editoin 360-videon Premier Elementsillä


Esimerkiksi DoubleX on julkaissut tuoreen vertailun maksuttomista 360-videoeditointisovelluksista, joiden peruskäyttö onnistuu ilman kirjautumista. Itse päädyin lopulta käyttämään Adobe Premier Elementsiä, joka on minulle ennestään tuttu lähinnä omien koti- ja matkavideoiden editoinnista. Se on koneelle ladattava maksullinen ohjelma ja vaatii jonkin verran perehtymistä. 360-videoiden kanssa saa varautua myös siihen, että koneelle joutuu asentamaan erilaisia pikkukilkkeitä. Ohjeita tuli matkan varrella etsittyä verkosta ja useampaan haasteeseen etsimme ratkaisua myös yhdessä puolison kanssa. Johonkin toiseen hetkeen jää oikeasti helpon ja yksinkertaisen 360-videoeditorin kokeilu. Sellaisen, joka olisi yhtä helppo kuin lukuisat videosovellukset, joita usein koulutuksissani pidän esillä (ks. esim. videot, ruudunkaappausvideot tai animaatiot opetuksessa -diasarjat).

360-videon editointi onnistuu Premier Elementsin uudemmilla versioilla ja tapahtuu hyvin samaan tapaan kuin tavallistenkin videoiden editointi. Editoidessa näkee 360-videon litteänä kuvana, joten tallensin sen välillä videotiedostoksi voidakseni katsoa sitä oikeana 360-videona. Elements mahdollistaa teknisesti vaikka mitä ja omastakin videosta tiedän monta asiaa, mitkä olisi voinut tehdä paremmin, jos siihen olisi käyttänyt vielä enemmän aikaa.


360-videot YouTubessa: jakaminen ja katsominen


Videon lataaminen YouTubeen onnistui hyvin Googlen omia ohjeita seuraten. Myös Ricohilla on aiheesta omat ohjeet. YouTube suosittelee "lataamaan 360 asteen videot (tasavälisen lieriöprojektion muodossa ja kuvasuhteella 2:1) resoluutiolla, joka on vähintään 7 168 x 3 584 ja enintään 8 192 x 4 096 pikseliä".

Ricoh Theta S -kameran maksimiresoluutio videokuvalle on 1920 x 1080. Tämä selittää osaltaan alla olevan videon kehnoa laatua, joka vielä heikkeni selvästi YouTubeen lataamisen yhteydessä. Kuva on silminnähden parempi, kun katson videota suoraan omalta koneeltani. Theta S toimii hyvin 360-kuvien kanssa, mutta videoille suosittelen uudempaa mallia. Tässä vertailun vuoksi Ricohin oma Theta S:llä kuvattu demo.

Kun katsot 360-kuvia YouTubesta, vain uudet selaimet näyttävät ne 360-videoina. Videot sopivat hyvin katsottavaksi myös mobiililaitteen YouTube-sovelluksella. Silloin huono resoluutio ei häiritse niin paljoa ja toisaalta voi valita erilaisia näkymiä, esim. pyörittääkö videota sormella vai valitseeko näkymän, missä itse kääntyy siihen suuntaan, mitä haluaa katsoa. Valitsemalla virtuaalilasien kuvakkeen, saa molemmille silmille oman näkymän. Tällä hetkellä nähdäkseni parhaat ja edullisimmat (2 €) pahviset virtuaalilasit voi ostaa Teknik Magasinetiltä. Gigantti kertoi lopettavansa pahvilasien myynnin ja Clas Ohlsonin 3 € lasit ovat niin pienet, että eivät useinkaan toimi hyvin silmälasien kanssa, mutta voivat toisaalta koon vuoksi olla lapsille juuri sopivat.


30.8.2019

Aikuiskouluttaja digimaassa

Raatihuoneen iso sali on täynnä vieraita, takana näkyy Ahjolan orkesterin soittajia ja katossa roikkuu valtavan kokoinen kristallikruunu.
Vapaan sivistystyön päivien osallistujat kutsuttiin
Tampereen Raatihuoneelle cocktailtilaisuuteen.
Valtakunnalliset vapaan sivistystyön päivät ovat koonneet 300 henkeä Tampereelle teemalla Koulutus, työ ja tulevaisuus. Päivän mielenkiintoisista teemoista löytyy muistiinpanoja ja kommentteja ainakin Twitteristä tunnuksella #VSTpäivät2019. Alle on koottu perjantain työpajani linkkejä sekä diaesitys. Mukana myös muutama maksuton koulutusvinkki Kuopiossa, Tampereella tai muuallakin.

Aikuiskouluttaja digimaassa: animaatiot, kuvatarinat ja trendit

  • AnswerGarden opetusteknologian trendeistä (Yksi asia yhteen viestiin. Voit vastata monta kertaa, myös työpajan jälkeen.)
  • TextingStory (Android, iOS
  • Flipgrid (pcAndroidiOS) Voit katsoa julkisia alustoja ilman kirjautumista (esim. Digiosalliseksi-Flipgrid), mutta videon tallentaminen edellyttää tunnistautumista Googlen tai Microsoftin tunnuksilla. 
  • Biteable: Toimii selaimella kaikissa laitteissa. Maksutta voi luoda 10 animaatiota valmispohjista eli käytännössä lähinnä tekstiä muokkaamalla. Monipuolisempaan työskentelyyn esim. Powtoon, joka toimii vain  pc-koneella. 
  • Adobe Spark Video (pc, iOS). Kuvatarinoiden luomiseen ja videoeditointi lyhyistä videoklipeistä. 

      Päivittyviä ohjeita ja tuoreita bloggauksia


      Digikoulutusta mm. vapaan sivistystyön toimijoille

      • Kuopiossa Digipedagogiikan ajankohtaiskoulutus vapaalle sivistystyölle 3 op (21.10. alk.) Lue lisää ja ilmoittaudu.
      • Em. koulutukseen voidaan syksyn aikana lisätä rinnakkaisryhmä min. 15 henkilölle jossain muualla. Esim. yksi päivä tai kaksi iltapäivää. Koulutuksen webinaarit Twitteristä ja Bloggerista ovat yhteisiä Kuopion ryhmän kanssa ja ne voi katsoa myös tallenteina. Tule juttelemaan tai ota yhteyttä!
      • Kesäyliopistojen DiKATA-hankkeen koulutukset ovat pääosin verkossa. Minä vedän Twitteristä koulutuksen Tampereella ma 7.10. klo 16.30.

      26.8.2019

      Flipgrid - videochat opetuskäyttöön

      Flipgrid on opetuskäyttöön tarkoitettu Microsoftin omistama maksuton palvelu. Sen avulla opettaja voi luoda alustan, missä keskustellaan lyhyiden videoviestien avulla. Nyt uutena ominaisuutena opettaja voi lisätä keskusteluteemojen alkuun paitsi tekstiä ja oman videokommentin, myös esim. Kahoot-kyselyn tai Spark-videon.

      Flipgrid on kesän aikana uudistunut. Sitä voi käyttää itsenäisesti tai hyödyntää sitä osana Microsoftin (esim. Teams) tai sen yhteistyökumppaneiden (esim. ThingLink) palveluita. Flipgridillä tehtyjä videoita on nyt mahdollista jakaa myös palvelun ulkopuolelle. Esimerkiksi ThingLinkin (ks. eilen päivitetyt ohjediat) videotagiin saa nyt tuotua YouTuben ohella videoita Flipgridistä.

      Flipgridin ohella myös mm ThingLinkissä ja Teamsissa on käytettävissä syventävä lukuohjelma eli Immersive Reader. Se tarkoittaa, että haluttaessa sovellus lukee ja jopa kääntää tekstin. Lisäksi se tarjoaa työkaluja niille, joille lukeminen on vaikeaa. Tällöin voi käyttää esim. viivainta, tavutusta, kuvasanakirjaa tai merkitä adjektiivit omalla värillä.

      Sumennettu ja rakeinen kuva opettajasta. Kuvan päällä on tarroja ja kynällä piirretty sydän.
      Flipgridin kameraan on tuotu erilaisia filttereitä, joilla
      saa kasvot sumennettua, jos ei halua jakaa
      itsestään hyvälaatuista videokuvaa.
      Merkittävin kuulemani Flipgrid-kritiikki liittyy haluttomuuteen jakaa videolla omaa naamakuvaa. Mobiililaitteella on helppo kuvata muutakin, mutta läppärillä se vaatii vähän vaivaa. Siksi kameraan on lisätty mm. filttereitä, joilla oman videokuvan voi eri tavoin sumentaa. Lisäksi kuvaan voi lisätä mm. post-it-lappuja ja tarroja.

      Flipgridille on helppo ideoida monia käyttötarkoituksia kieltenopetuksesta oman projektityön esittelyyn ja ryhmän tutustumisesta vaikuttamiseen. Flipgrid sopii myös vuorivaikutukseen yli maa- ja kielirajojen. John Schwartz on ideoinut runsaasti erilaisia käyttötapoja näihin infograafeja, Seuraavassa on esimerkki ammattikorkeakoulusta ja sen jälkeen löytyvät kokeilutunnukset ja päivittyvät ohjediat.


      Rekrytointia videomuodossa


      Minttu Merivirta on käyttänyt Flipgridiä Lapin ammattikorkeakoulun liiketalouden opetuksessa. Harjoituksessa opiskelijaryhmät eli ns. tiimiyritykset laativat ensin työpaikkailmoitukset videomuodossa. Sen jälkeen kukin oppija kävi jättämässä oman työhakemuksen videomuodossa. Lopuksi tiimiyritykset kävivät läpi heille jätetyt hakemukset ja keskustelivat siitä, mihin he työnantajina kiinnittivät eniten huomiota.

      Merivirta koki työskentelyn onnistuneeksi ja Flipgridiä oli helppo käyttää, kun videoiden editointia tai siirtämistä laitteelta toiselle ei tarvinnut tehdä. Koska video tuli äänittää yhdellä otoksella, oli käsikirjoitus tärkeä. Opettaja voi määritellä videon keston (15 sek - 5 min), joten tiivistäminenkin nousi yhdeksi taidoksi. 

      Kannattaa lukea tämä ja 24 muutakin hienoa esimerkkiä verkkototeutuksista LOVO – Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut -hankkeen julkaisusta Innostusta verkkotyöskentelyyn. Julkaisun ovat toimittaneet Arkko-Saukkonen & Saloniemi 2018. 



      Kokeile nyt oppijan roolissa 


      Jos haluat kokeilla Flipgridiä selaimella, avaa se tästä linkistä: Digiosalliseksi-niminen julkinen Flipgrid-yhteisö. Jos käytät mobiilisovellusta, ohjeistaa em. sivu avaamaan appin kun yrität tallentaa videon. Voit myös avata Flipgridin alla olevasta QR-koodista (klikkaa vasenta yläkulmaa). Valitse sitten teema (topic).

      Tämän gridin tällä hetkellä viiden teeman (topic) sisällöt ovat julkisia ja näkyvät kirjautumatta, mutta oman videon tallentaminen edellyttää tunnistautumista Microsoftin tai Googlen tunnuksilla (oma tai oppilaitoksen). Voit kokeilla tätä gridiä myös yhteistunnuksella flipkokeilu@gmail.com (salasana: flipsalis2018).









      Kokeilin podcastin tekemistä ja toisen jakson teemana on tämä bloggaus (lisätty 23.9.19) 


      Listen to "Flipgrid - videochat opetuskäyttöön" on Spreaker.
      -  -  -  -  -
      Tämä blogijulkaisu on päivitetty ja muokattu kopio TAMKin koordinoiman Digiosalliseksi-hankkeen (2016-2018)  blogikirjoituksestani 11.12.2018 (CC BY-SA). Sillä on ollut lukiojoita yli tuplasti verrattuna toiseksi suosituimpaan julkaisuun.

      SINNE LINKKI JA CHECK DIAT

      12.8.2019

      Kahoot - parannuksia ja huononnuksia

      Kahoot julkaisee monen muun palvelun tavoin uusia ominaisuuksia pääosin koulujen loma-aikaan. Elo-syyskuu onkin jännittävää aikaa, kun yksi kerrallaan huomaa, miten eri palvelut ovat uudistuneet. Bloggauksia on tulossa muistakin sovelluksista ja kannattaa seurata myös tämän blogin koulutusdiojen sivua, minne syksyn mittaan taas ohjedioja päivittelen. Kahootin kaltaisille koe- ja kyselytyökaluluille, jotka toimivat myös ryhmän osallistamisen apuna, on tässä blogissa Sähköisten kokeiden sivu. Sieltä löydät esimerkkikyselyitä ja ohjediat, minne tänään päivitin Kahootin lisäksi Quizizz- ja Quizlet-kyselyiden uusia ominaisuuksia.

      Kahootin peruskäytön luvataan aina pysyvän opettajille maksuttomana, mutta uudistusten myötä se tuntuu havittelevan entistä enemmän opettajia maksullisen version käyttäjiksi. Sen hinta on opettajille 1-9 €/kk lisenssistä ja kouluasteesta riippuen. Muun muassa yrityksille Kahoot on aina maksullinen.

      Kommentti 29.9.19: Kahoot on edelleen kaventanut maksuttoman opettajatilin ominaisuuksia ja nyt Jumble-tehtävät ovat tarjolla vain maksullisissa versioissa. Nyt halvimman opettajalisenssin normaalihinta on 3 €/kk.


       Ilmaisversiossa tarjolla enää kaksi kyselytyyppiä: Quiz ja Jumble


      Kahootin ilmaisversion kyselytyypit ovat Quiz-monivalinta ja Jumble-järjestämistehtävä. Edelleenkin vain Quiz-kyselyitä voi antaa kotitehtäväksi ja vain niitä voi luoda myös mobiilisovelluksella. Myös moni alla mainituista uudistuksista koskee ainakin toistaiseksi vain Quiz-kyselyitä.

      Mahdollisuus lisätä ei-pisteytettäviä itsearviointi- tai mielipidekysymyksiä on Quiz-kyselyistä siirtynyt maksulliseen versioon. Sen avulla saa samaan kyselyyn eri kysymystyyppejä ja voi lisätä kysymysten lisäksi myös sisältödioja, joihin saa tekstiä, kuvia ja videoita.


      Kahootin kysymyspankkia hyödyntäen uusien
      kyselyiden tekeminen nopeutuu huomattavasti.

      Kysymyspankki nopeuttaa kyselyiden tekemistä


      Quiz-kyselyn kysymykset voi tehdä kolmella tavalla: kirjoittaa ne itse, tuoda taulukosta tai käyttää kysymyspankkia.

      Kun kirjoitin oheisen kuvan esimerkissä "Mikä on Ruotsin", sain yli sata ehdotusta kysymykseksi. Listauksesta voin lisätä kysymyksen omaan kyselyyni vain yhdellä klikkauksella. Jos jatkan lauseen loppuun ja etsin Ruotsin pääkaupunkia, voin helposti valita vaihtoehdoista sen, mikä on kieliasultaan oikein, missä on hyvä taustakuva tai -video ja sopivat vastausvaihtoehdot.


      Kisataan useamman kerran!


      Aiemmin puhuttiin kummitus-Kahootista, jota nyt ohjeistetaan käyttämään kohdasta Play Again. Sen idea on, että kisan voi pelata useamman kerran ja yrittää parantaa tulosta. Ominaisuus on tarjolla vain Quiz-kisassa. Mobiilisovellus (Android, iOS) puolestaan mahdollistaa sen, että yhteisen Quiz-kisan jälkeen jokainen voi jatkaa itsenäisesti kyselyyn vastaamista, kunnes on vastannut kaikkiin kohtiin oikein.

      Huomasin, että jos peluuttaa Jumble-kisan niin, että on määritellyt automaattisen siirtymisen kysymyksistä toiseen, pelin jälkeen se käynnistyy automaattisesti uudelleen. Näin kaikki tai ne, jotka kaipaavat kertausta, voivat vastata kyselyyn uudelleen. Jos kyseessä on pitkä kysely, mikä vaatii paljon toistoja, pelin voi jättää pyörimään ja todeta, että kukin siirtyy vaikka kirjan tehtäviin, kun vastaaminen alkaa sujua.


      Kysymyksiin enemmän vastausaikaa ja merkkejä


      Vastausaikaa kysymystä kohden voit antaa aiempaa enemmän: Quiz-kyselyille 5 sek - 4 min ja Jumblessa 20-120 sekuntia. Tämä mahdollistaa esim. tiedonhankintaa tai laskemista edellyttäviä tehtäviä.

      Kysymyksiin ja vastausvaihtoehtoihin mahtuu nyt 25 % enemmän tekstiä kuin aiemmin. Huomaa, että käytettävissä on laaja valikoima erikoismerkkejä sekä kysymyksissä että vastausvaihtoehdoissa. Matemaattiset lausekkeet saa liitettyä kysymyksiin myös ruudunkaappauskuvina tai videoina.



      Mitä muuta uutta?


      • Laaja kuvapankki, joskaan ilmaisversiolla sanahaku ei toimi, vaan kuva täytyy etsiä vain 14 kategorian alta (esim. animals, history, sports). Näin ollen Pixabayn tekijänoikeusvapaat kuvat ovat edelleen erinomainen vaihtoehto.
      • Kyselyt tallentuvat automaattisesti, myös keskeneräisinä. 
      • Quiz-kyselyn käynnistyksen yhteydessä tehtäviä valintoja on hieman karsittu, mutta mitään oleellista ei ole jäänyt pois. Muutoinkin Quiz-kyselyn muokkausnäkymä on uudistunut, kun Jumblessa ainakin toistaiseksi on vielä vanha näkymä.
      • Kahoot on partneri sekä Googlen (GSE) että Microsoftin kanssa ja Classroom- ja Teams-integraatio on luvattu ja sovelluksen voi asentaa myös Chromebookiin.

      Kokeilin podcastin tekemistä ja ensimmäisen teemana on tämä bloggaus (lisätty 23.9.19) 



      Listen to "Kahoot - parannuksia ja huononnuksia" on Spreaker.

      5.8.2019

      PurposeGames - käytä tai luo oppimispelejä

      Uuden lukuvuoden työni alkoivat ruotsinopettajien koulutuksella, mistä voit lukea tämän bloggauksen lopusta. Teemaan liittyen esittelin LyricsTraining-sovellusta jo edellisessä bloggauksessa Musiikkivideot kielten opiskelussa.

      Alla nostan ensin esiin mainion oppimispelisivuston, josta kuulin keväällä Mikkelin lukion opettajilta. Ruotsinopettajilta puolestaan sain vinkin toisesta pelillisestä sivustosta kielen oppimiseen: Ba Ba Dum -sivulla on 1500 sanaa, 21 kieltä ja viisi erilaista peliä. Lisäsin molemmat Oppimispelien Padletin koontiini. Olet tervetullut täydentämään sitä ja se onnistuu ilman kirjautumistakin.


      PurposeGames - yli 300 000 oppimispelin sivusto


      PurposeGames on täysin maksuton sivusto, mistä löytyy yli 300 000 oppimispeliä ja lisää voi helposti tehdä itse. Pelaaminen onnistuu ilman kirjautumista ja pelit näyttäisivät toimivan selaimella myös mobiililaitteilla. Tarjolla on seitsemän erilaista pelityyppiä. Vaikka sivusto on englanninkielinen, pelejä on useilla eri kielillä. Esimerkiksi hakusanalla Swedish löytyy 215 peliä ja suomalaisten oppiaineiden nimilläkin muutamia.

      Pelaaminen ei edellytä kirjautumista, mutta se mahdollistaa muita vastaan kisaamisen, osaamismerkkien suorittamisen ja opettajille myös mahdollisuuden luoda uusia pelejä sekä omia ryhmiä ja niille turnauksia. Kirjauduttaessa ei tarvitse antaa muita tietoja kuin sähköposti sekä määritellä oma käyttäjänimi ja salasana.

      Menen ensi lauantaina Rammsteinin konserttiin. Se ei ole minulle tuttu yhtye eikä minunlaistani musiikkia, joten olen "siedättänyt" itseäni sille tutustumalla musiikkiin ja sanoituksiin. Siihen liittyen tein kokeeksi PurposeGames-sivustolla pienen pelin Rammsteinin kappaleiden nimistä (saksa-suomi). Kaikista lauluista en ole perehtynyt siihen, mistä ne kertovat, joten suomennokset on tehty pääosin otsikot saksaksi kääntäen.

      Tehdyt pelit voi jakaa julkisesti tai piilotetulla linkillä. Upotuskoodia peleistä ei saa. Kuville suositellaan PNG-tiedostomuotoa. Lisää ohjeita saat, kun luot ensimmäisen pelisi.

      Keskellä lukee SONNE ja sen alta täytyy 15 suomenkielisestä sanasta etsiä sanan suomenkielinen vastine, joka on aurinko
      Tässä Rammsteinin innoittamassa pelissä pitää alta etsiä suomenkielinen vastine kappaleen nimelle.
      Ruudunkaappauskuva PurposeGamesin sivulta.






















      Norden inom oss – SRO:s sommarkurs


      Jannika Lassus piti mielenkiintoisen esityksen suomenruotsalaisten yksityisellä sektorilla työskentelevien kielitaidon tarpeesta. Heille ruotsi oli työssään tärkein kieli ja suomi selkeästi kakkosena ennen englantia. Tosin vaativat tekstit kirjoitetaan useimmiten suomeksi tai englanniksi. Lisää Lassuksen ja Johanna Tannerin tutkimuksesta voit lukea artikkeleista Kotimaiset kielet työelämässä: Suomenruotsalaisten käsityksiä kielenkäytöstä, kielitaidosta ja kotimaisten kielten opetuksesta (2018) ja Svenskan i det finländska affärslivet (2019).

      Lassus kertoi, että joillain kaksi-/monikielisillä työpaikoilla on tapana pitää erikielisiä kahvitaukoja tai toisinaan määritellä tietyt lounaspöydät tietyn kielisiksi. Näin kieltä vahvemmin osaavat voivat tukea kollegoitaan kielten oppimisessa keskellä arkea. Eivätkös tällaiset teemapöydät sopisi hyvin oppilaitoksiinkin? Minä ainakin innostuin heti!



      Opetuksen digitrendit ja kielten oppimisen työkalut from Matleena Laakso

      Diasarjan keskeisiä linkkejä


      1.8.2019

      Musiikkivideot kielten opiskelussa

      ABBAn Mamma Mian (1975)
      karaoke-näkymä.
      Yhteistä monille sukupolville on, miten musiikki ja fanitus motivoivat kielten oppimiseen. Yksi lukioaikojeni huippuhetkiä oli, kun lukion saksan opettajani toi Nicolen euroviisuvoiton jälkeiselle oppitunnille Ein Bisschen Frieden -kappaleen sanat, jotka sitten yhdessä suomensimme. Omista kokemuksistani ABBA-fanin näkökulmasta kirjotin viisi vuotta sitten.

      LyricsTraining on kiinnostava työkalu kielten oppimiseen ja erityisesti kuullun ymmärtämisen harjoitteluun musiikkivideoiden avulla. Sovelluksessa on tarjolla 13 kieltä (myös suomi) ja 30 musiikin genreä. Itse sovellusta voi käyttää englanniksi, ranskaksi tai espanjaksi.

      Ideana on kuunnella musiikkivideoita ja joko laulaa mukana tai tunnistaa puuttuvia sanoja. Sovellus sopii hyvin niin kielitaidon alkeita opetteleville kuin kieltä jo varsin sujuvasti käyttäville. Se on tarkoitettu vain henkilökohtaiseen käyttöön ja opetukseen.

      Sovellusta voi käyttää kirjautumatta selaimella tai kirjautuen mobiilisovelluksilla (Android, iOS). Kirjautuneet käyttäjät voivat kisata toisiaan vastaan.

      Ruudulla näkyy laulun sanat sekä merkki puuttuvan sanan kohdalla. Näytön alaosassa on neljä sanaa, joista tulee valita oikea puuttuvan sanan kohdalle.
      Monivalinnan intermediate-taso
      ABBAn Mamma Mia (1975) kappaleesta.
      Sovelluksessa on kolme tehtävätyyppiä: Mobiilisovelluksessa on tarjolla karaoke ja puuttuvien sanojen tunnistamistehtäviä (ks. oheiset kuvat) neljällä vaikeustasolla. Vaikeustaso määrittää, kuinka paljon sanoja joutuu kuuntelemalla täydentämään. Selaimella käytettynä on tarjolla myös puuttuvien sanojen täydentäminen kirjoittamalla, mikä sopii kieltä jo pidempään opiskelleille.

      LyricsTraining-sovelluksen peruskäyttö (3 peliä 30 min välein) on maksutonta. Maksullisessa versiossa (6 €/kk tai 30 €/vuosi) saa sovelluksen käyttöön ilman aikarajoja, sanat ja lauseet voi kääntää ja pääsee näkemään perusteelliset tiedot omasta aktiivisuudestaan ja harjoitellusta sanastosta. Opettajana voit tehdä olemassa oleviin musiikkivideoihin omia tehtäviä. Uusien kappaleiden lisääminen sovellukseen onnistuu ilmeisesti vain maksullisella versiolla. Se näytti Spanishplans.org:n ohjeista katsottuna helpolta.

      Uskon sovelluksen innostavan ja motivoivat monia kielten oppijoita. Samalla se tukee kuullun ymmärtämistä ja tarjoaa harjoitusta mm. erilaisten aksenttien ja artikulaatiotapojen tunnistamiseen.

      18.6.2019

      10 vuotta Twitterissä

      Nokian kommunikaattori ja Samsungin liukuläppäpuhelin avattuna niin, että niiden näppäimistö on esillä.
      Aloitin tviittaamisen Nokian kommunikaattorilla 2009.
      Puhelin oli iso ja sen sai avattua kuten nykyiset läppärit.
      Puhelimessa oli näppäimistö, mikä oli merkittävä edistysaskel.
       Vaihtoehtona olivat näppäimistöt, missä yksittäisen kirjaimen
       sai 1-3 painalluksen kautta, kuten oheisella muutamaa vuotta
      uudemmalla liukuläppä-puhelimella. Tuolloin tviittien
      maksimipituus oli 140 merkkiä, koska ne lähetettiin
      tekstiviesteinä. 20 merkkiä jäi käyttäjänimelle.
      Blogini kolmanneksi käytetyin tunniste on tämän kirjoituksen myötä Twitter (28 mainintaa). Sanapilven kaikista blogini tunnisteista näet sivupalkin alaosasta.

      Valokuva viidestä kännykästäni, joka esittelen kuvatekstissä.
      Ensimmäinen kännykkäni ei enää ole tallessa, mutta ostin sen Radiolinjalta
      ja se toimi vain isoimmissa kaupungeissa. Sen jälkeen käytin kuvassa
      vasemmalla olevaa käytettynä hankkimaani Nokian puhelinta. Sen vieressä
      on ensimmäinen työkännykkäni Nokian kommunikaattori, jota seurasi
      Nokian Lumia. Kuvassa kolmantena on pieni ja kaunis ensimmäinen
      oma älypuhelimeni. Neljäskin taisi olla Samsung ennen kuin
      siirryin kuvan oikeanpuolimmaisiin Huawein puhelimiin.
      Aloitin Twitterin käytön päivälleen kymmenen vuotta sitten, mikä tekee siitä yhden pisimpään käyttämistäni sosiaalisen median palveluista. Se on ollut koko ajan yksi tärkeimmistä some-kanavistani, kuten Parhaat oppimisen palvelut -bloggaukseni vuodelta 2014 kertoo.

      Twitteristä olen kirjoittanut niin usein, että tässä muistelen enemmänkin kuluneita vuosia. Liityin Twitteriin, koska olin muutamaa kuukautta aiemmin aloittanut työt Pirkanmaan toisen asteen koulutuksen PAOK-hankkeessa ja yksi keskeisimmistä töistäni oli kouluttaa ja muutoinkin edistää somen opetuskäyttöä.

      Tuolloin yritin etsiä itselleni some-koulutuksia, mutta en niitä löytänyt, joten opettelin niitä itse ja aloitin kouluttamisen. Alkutaipaleella apuna oli ITK:n ohella etenkin Sometun Ning-yhteisö, mistä kerroin Onnea Sometu 5 v. -bloggauksessa vuonna 2012.

      Olen pitänyt listaa palveluista, joihin olen kirjautunut. Kävin tänään läpi nuo yli 400 tunnusta muistellen samalla mitä muita kuin Twitteriä olen käyttänyt aktiivisesti noin kymmenen vuoden ajan. Listaan tulee tietysti sähköposti, toimisto-ohjelmat ja hakukoneet, mutta varsinaisista somen palveluista vain Facebook ja blogit.

      Facebookissa olen aktiivinen kymmenissä ammatillisissa ryhmissä ja käytän sitä etenkin työasioissa, mutta myös vapaa-ajalla. Jos lasken itse luomani ja oikeasti käytössä olleet ja olevat blogit, niiden määräksi tulee yli 30. Joukossa on koulutusten ja hankkeiden blogeja sekä omaan opiskeluun ja vapaa-aikaan liittyviä blogeja.

      Kymmenen vuotta sitten ei vielä ollut lähellekään nykyistä määrää helppoja verkon palveluita opetuksessa tai ammattitaidon ylläpitämisessä hyödynnettäväksi ja somen maailma ja mahdollisuudet oli minulle vasta avautumassa.

      Elokuussa 2009 pidin Tampereen lyseon lukiolla koulutuksen, joka oli otsikoitu Avoimuus, yhteisöllisyys ja verkon hyödyntäminen opetuksen kehittämisessä. Diasarjassa ei mainita nimeltä somen palveluita. Lähdin liikkeelle sulautuvasta ja linjakkaasta opetuksesta, siitä miksi verkkoa tulisi käyttää ja mitä on sosiaalinen media ja mitä se mahdollistaa. Vinkkinä jaoin Sometun Ningin ja pari OPH:n sivustoa. Esillä olivat myös Wengerin käytäntöyhteisöt, yhteisöllisyys ja osallisuus sekä moniammatillinen yhteistyö ja muutosvastarinta.

      Toukokuussa 2010 pidin Saskyssä tietoiskun Sosiaalisen median hyödyntäminen opetuksessa. Silloinkin aloitin somen määrittelyllä, mutta nyt pääsin jo työkaluihin asti. Esillä olivat - osin vain mainintana ja esimerkkinä - YouTube, TeacherTube, SlideShare, Flickr, blogit, Twitter, wikit, Facebook, LinkedIn, Habbo, Second Life ja Ning.

      Vinkkejä Twitterin käyttöön


      Uusimman diasarjani Twitter opetuksessa ja verkostoitumisen välineenä löydät koulutusdiojen sivulta. Viime syksynä harjoittelin uusia animaatiosovelluksia ja tein alla olevan videon Vinkkejä uudelle tviittaajalle (56 sek). Helposta animaatiosovelluksesta voi lukea lisää bloggauksestani Animaatioita Biteable-sovelluksella.


      12.6.2019

      10. mobiilikesäkoulu tutustutti maatalouteen

      Kaksi opettajaa katsoo näytöiltä koontia lehmien voinnista ja toiminnasta.
      Navetassa seurataan digitaalisesti mm. lehmien lypsyaikoja
      ja -määriä, märehtimistä ja kiimaa.
      Johanna Salmia näyttää Zappar-sovelluksella tehtyä lehmän kuvaa. mistä avautuu tietoja ilmastonmuutoksesta.än
      Johanna Salmia esitteli Zapparin lisätyn todellisuuden
      sovelluksella tehtyä infopakettia karjataloudesta
      ja ilmastonmuutoksesta.
      Viime viikolla järjestettiin jo kymmenes Mobiilikesäkoulu ja palattiin tapahtuman juurille Tammelan Mustialaan. Paikan juuret ovat vielä kauempana, sillä Mustialassa on järjestetty maatalousalan koulutusta jo 1840-luvulla. Nykysiin kampuksella opiskelee HAMKin ja Hämeen ammatti-instituutin opiskelijoita.

      Kahden päivän ohjelma pyöri toimintapisteiden ympärillä ja ne kattoivat lukuisia opetuksen digiteemoja. Kerroin Riikka Marttisen ja minun toimintanpisteestä aiemmassa bloggauksessa otsikolla Mobiilikesäkoulu: lisätty todellisuus opetuksessa ja hoivatyössä. Verkosta löydät kaikkien toimintapisteiden kuvaukset ja materiaalilinkkejä

      Mustialan opettajat tutustuttivat halukkaita tämän päivän maatalouden oppimisympäristöihin. Pääsin tutustumaan neljä vuotta sitten rakennetun navetan ja sen lypsyrobotin toimintaan ja muuhunkin teknologiaan. Ja silittelemään söpöjä vasikoita :)

      Pääsin myös ensi kertaa ajamaan traktoria sekä istumaan ohjaajan paikalle peräti 1,5 cm tarkkuudella automaattiohjauksella kulkevaan traktoriin. Siinä määrittelin vain suunnan - eteenpäin tai taaksepäin - ja varmistin, että automaattiohjaus pysyy päällä. 

      Kaksi traktoria nurmikentällä.
      Sinisellä traktorilla sai ajaa itse,
      punainen toimi automaattiohjauksella.
      Mielenkiintoinen oli myös luomua ja liikuntaa -iltakävely, missä kuulimme mm. kimalaisten esiintymistiheyden seurannasta ja perinteisen kaskirukiin viljelystä.

      Kisakallion toimintapisteessä tutustuin Health Skills Online -hyvinvointivalmennukseen Irina Keinäsen opastamana. Sovellusta on käytetty toisen asteen opiskelijoilla. Sen sijaan, että opettaja kertoisi luokassa toisen asteen opiskelijoille terveellisistä elintavoista, luodaan tämän maksullisen sovelluksen avulla ryhmä, jolla on oma mentori antamassa ohjeita ja palautetta mm. liikunnasta, ruokavaliosta ja nukkumisesta. Toimipisteen kuvauksen mukaan "mobiilisovellus sopii hyvinvointivalmentajaksi erityisen hyvin siksi, että parhaat tulokset saadaan aikaa tekemällä pieniä asioista päivittäin".

      Matleena istuu korkealla suuren sinisen traktorin ohjaamossa.
      Tässä olen ensikertaa traktoria ohjaamassa.
      Kuva: Riikka Marttinen
      Omnian ravintola- ja catering -alan opiskelijoille suunnitellussa juuresten tunnistuspelissä pääsi virtuaalilaseilla tunnistamaan juureksia ja niiden oikeaa säilytyslämpötilaa. Juoneltaan yksinkertainen peli on kokemusten mukaan tukenut oppimista ja yhteisöllisyyttä, kun pelin seuraajatkin voivat antaa ohjeita virtuaalilaseja käyttävälle pelaajalle. Peli on kehitetty MR Amis -hankkeessa ja se tulee myöhemmin avoimesti saataville Mramis.fi-sivustolle. 

      Kaksi henkilöä on kyykistynyt pellon reunaan kuvaamaan voikukkien haivenpalloja ilta-auringossa.
      Riikka Marttinen ja Jukka Koivisto kuvaavat kaunista peltoa
      saunalta ja iltanuotiolta palatessa.
      Pitkä puinen laituri pienen järven rannalla.
      Ikinä en ole talviturkkia näin lämpimään veteen heittänyt.
      Se innosti myös aamu-uinnille.
      Metropolia amkiin hiljattain siirtynyt ja mobiilioppimisen verkoston puheenjohtajana jatkava Pauliina Venho piti toimintapistettä podcastien tekemisestä mobiilisovelluksilla. Podcastit eli äänitiedostot ovat kokeneet viime aikoina uuden tulemisen. Hyviä sovelluksia niiden tekemiseen mobiililaitteilla ovat esim. Spreaker ja Anchor ja pc-kokeilla SoundCloud. 

      Mobiilikesäkoulu on lämminhenkinen tapahtuma, missä on tavanomaisia koulutustilanteita helpompi olla keskittynyt yhteiseen oppimiseen, sillä oppilaat ja opiskelijat - ja osa opettajistakin - on jo kesälomalla. Tänä vuonna sääkin suosi ja helleraja ylittyi, joten osa oppimisesta tapahtui ulkona.

      Tapahtuman hengestä kertoo sekin, että useampi meistä toimintapisteiden vetäjistä tuli paikalle talkoohengessä. Suurin osa toimintapisteistä toteutettiin kerran molempina päivinä, joten niiden vetäjätkin ehtivät osallistua eri toimintapisteisiin. Suosittelen tätä vuosittaista tapahtumaa lämpimästi!

      Kuvasin kameran vakaimella (DJI Osmo Mobile 2 -gimbal) parin minuutin videon kävelystä Mustialan kampuksella. Lisäksi alla on kolme 360-kuvaa ja lopuksi linkit aiempiin mobiilikesäkoulubloggauksiini. Tämä oli neljäs kerta, kun osallistuin tapahtumaan.



      Aiemmat bloggaukseni mobiilikesäkouluista 

      2.6.2019

      Mobiilikesäkoulu: lisätty todellisuus opetuksessa ja hoivatyössä

      " "
      Riikka ja Matleena ovat yhtä hymyä lempiaiheensa
      lisätyn todellisuuden äärellä.
      Mobiilikesäkoulu järjestetään 6.-7.6. Mustialassa. Tapahtuman kymmenvuotistaivalta vietetään teemalla paluu tulevaisuuteen. Kesäkoulusssa otetaan mobiiliutta ja digitaalisuutta haltuun yhdessä ja toiminnallisesti.

      Alle on koottu Riikka Marttisen ja Matleena Laakson Lisätty todellisuus opetuksessa ja hoivatyössä -toimintapisteessä tarvittavia sovelluksia ja materiaaleja linkkivinkkeineen. Kuten ennalta kerroin, tätä bloggausta on päivitetty vielä muutama päivä tapahtuman jälkeen.

      Toimimme molemmat kouluttajina, minä pääosin opettajien täydennyskoulutuksen puolella, Riikka myös toimintaterapian puolella. Riikka ja hänen kollegansa Heidi Åkerlund ovat koonneet Terapiapsi-sivustolleen etenkin kuntoutukseen sopivia sovelluksia ja niiden käyttäjäkokemuksia.

      Tapahtuma näkyy myös somessa tunnuksella #mkesakoulu ja Twitteristä löydät meidät nimillä @Rilimam ja @matleenalaakso.


      Toimintapisteen kuvaus 


      Kahdensan henkilöä on kokoontunut pitkän pirttipöydän ääreen keskustelemaan ja tutkimaan pöydällä olevia lisätyn todellisuuden esimerkkejä.
      Toimintapiste käynnistyi lyhyellä johdannolla ennen sovellusten kokeilua.
      Kuva: Riikka Marttinen
      Lisätty todellisuus opetuksessa ja hoivatyössä -toimintapisteessä tutustutaan lisättyyn todellisuuteen ja sen mahdollisuuksiin opetuksessa ja hoivatyössä. Toimintapisteellä kokeillaan valmiita sisältöjä ja harjoitellaan sisältöjen luomista itse sekä ideoidaan mahdollisuuksia hyödyntää lisättyä todellisuutta omassa työssä. Osassa sovelluksia voidaan hyödyntää myös 360-sisältöjä ja virtuaalilaseja. Toimintapiste pidetään Grotenfelt-tilassa torstaina klo 13.50 ja perjantaina klo 9.30.


      Kokeiltavia sovelluksia


      Meitä on toimintapisteellä kaksi opasta ja voimme valita kokeiltavia sisältöjä teidän osallistujien toiveiden perusteella. Suosittelemme lataamaan etukäteen seuraavat maksuttomat sovellukset, jos ne ovat laitteeseesi saatavilla, mutta tuomme mukanamme myös muutaman iPadin, joista nämä löytyvät valmiina.
      • Google Expeditions (AndroidiOS) ja Android-laitteisiin myös Google Cardboard tai Googlen VR-palvelut. Mikäli laitteessasi ei ole ARCore /ARKit-ominaisuutta, kannattaa ladata myös Googlen ARCore (Android, iOS)
      • HP Reveal (AndroidiOS) - sovellus omien lisätyn todellisuuden sisältöjen luomiseen. Tällä hetkellä toimii vain mobiilisovellus. Monipuolisempi Studio on lakkautettu ja uusi versio siitä julkaistaan loppuvuodesta.
      • Joku Merge Cuben sovellusminiverse.io/cube (Android, iOS, osa maksullisia)
      • AR Makr (iOS)
      • Sky View Free (Android), Sky View Lite (iOS) tai vastaava tähtikarttasovellus
      • 3D paint (löytyy valmiiksi Win 10 -läppäreiltä)

      Em. lisäksi voit halutessasi kokeilla toimintapisteellä mm. seuraavia sovelluksia. 
      • AR flashcards (AndroidiOS) - alakoulun englanninopetus 
      • ARMolVis (AndroidiOS) - katso arkipäivän esineiden molekyylirakennetta
      • Chromville: Visual Arts ja Barcy (Android, iOS)
      • Figment (Android, iOS) - erikoisuutena mahdollisuus luoda portaaleja 360-sisältöihin
      • Google-kääntäjä (AndroidiOS) - tekstin kääntäminen valokuvaamalla
      • Human Anatomy 4D-Mixed Reality (iOS) - ihmisen anatomiaa havainnollistava sovellus
      • QR-koodin lukija (etsi sovelluskaupasta hakusanalla QR tai QR reader)
      • Quiver - 3D Coloring App (AndroidiOS) tai Quiver Masks (Android, iOS) - väritä kuva ja se herää eloon, kuvissa mukana tehtäviä
      • Zappar - Kööpenhaminen kartta ja esimerkkejä uskonnon opetuksesta. Zapparilla tehtyjä sisältöjä oli esillä myös MUUNlainen ilmastonmuutos -toimintapisteellä. (AndroidiOS; sisältöjen katsominen maksutonta, sisällöntuottaminen maksullista) 


      Bloggauksia ja muita linkkivinkkejä lisätystä todellisuudesta