7.3.2019

Aktivoi luentosi -opas päivitetty

Aktivoi luentosi -verkko-opas
Kirjoitin keväällä 2016 Tampereen teknilliselle yliopistolle eli nykyiselle Tampereen yliopiston Hervannan kampukselle oppaan Aktivoi luentosi – vinkkejä somen hyödyntämiseen. Nyt Jaa jotain -teemaviikon kunniaksi päivitin koko oppaan. En juuri tuonut sinne uutta sisältöä, mutta korjasin linkit, vaihdoin lakkautettujen sovellusten kohdalle tietoa uusista ja upotin päivitetyt diasarjat.

Opas on tehty Moodlen kirja-toiminnolla, se on avoimesti luettavissa ja julkaistu CC BY-SA -lisenssillä. Olen sitä muutoinkin ajoittain päivitellyt, kun minulla on edelleen muiden töiden kautta TUNIn tunnukset.  

Oppaan esimerkit ovat pääosin korkea-asteen ja luento-opetuksen näkökulmasta, mutta sovelluksista suurin osa käy muillekin kouluasteille. Niihin sopivia esimerkkejä löytyy diasarjoista. Moni sovellus sopii myös seminaariesitysten yleisöä aktivoimaan tai työyhteisön kehittämistyön avuksi. 

Opas esittelee luentojen taustakanavia, joista omat suosikkini ovat tällä hetkellä Twitter ja Blochat. Mukana ovat myös sanapilvet, joista suosikkini ovat WordArt, jos sanapilven haluaa tehdä yksin ja muokata sitä eri väreillä, muodoilla ym ja AnswerGarden, jos kyse on yhdessä tuotettavasta sisällöstä. Padlet on edelleen erinomainen ja sitä voi käyttää hyvin monilla tavoilla yksin ja yhdessä, luennolla ja melkein missä vain. QR-koodit ovat käteviä käyttää luennoilla esimerkiksi linkkien jakamiseen, jos opiskelijat käyttävät ensisijassa mobiililaitteita. Lukuisat sähköiset kyselytyökalut elävöittävät luentoja ja osallistavat opiskelijoita.


Noin 60 000 yksittäisen sivun lukukertaa


Sain helpdeskin kautta myös tilastoa oppaan lukukerroista. Eniten opasta on käyty lukemassa sen julkaisua seuranneena elokuuna. Tällöin ylittyi 5600 sivukatselun (ei siis yksittäisen kävijän) raja, kun ensimmäisenä vuonna päästiin yhteensä lähes 20 000 lukukertaan. Kuluneen vuoden aikana opasta on luettu tasaisemmin pitkin vuotta ja seitsemänä kuukautena ylittyi 2000 kävijän raja. Kaikkiaan yksittäisen sivujen lukukertoa tällä kohta kolmevuotiaalla oppaalla on nyt noin 60 000. Ihan silläkin perusteella minun kannatti jokunen hetki tähän päivittämiseen talkootyönä käyttää. Kiitos myös oppaan Padlettien kommentoijille - sieltäkin saan ajoittain palautetta!

-   -   -   -   -

Tämä on samalla Jaa jotain -teemaviikon neljäs blogijulkaisuni. Otin tavoitteeks julkaista yhden kirjoituksen viikon jokaisena arkipäivänä. Teemaviikon tunnus on #jaajotain ja tavoite, että mahdollisimman moni jakaa jotain oppimateriaalejaan muillekin hyödynnettäväksi. Alkuviikon blogijulkaisuni ovat:

6.3.2019

Osallistava pyramidi-harjoitus

Pyramidi-harjoitus on yhteistoiminnallinen menetelmä, jonka avulla voi tehdä esimerkiksi luokan, työtiimin tai opintomatkan pelisäännöt. Se sopii hyvin myös työskentelyyn, missä pitää yhdessä valita eri perusteilla tietyn teeman kuusi tärkeintä asiaa. Menetelmä mahdollistaa kaikkien yhtäläisen osallistumisen ja samalla estää sen, että äänekkäimpien, vaikutushaluisimpien tai esimiesasemassa olevien mielipiteiden tulkittaisiin edustavan koko ryhmää.

Idea tähän bloggaukseen syntyi, kun Alakoulun aarreaitta -Facebook-ryhmässä kyseltiin maanantaina ideoita pienen koulun järjestyssääntöjen osallistavaan työskentelyyn. Olen käyttänyt pyramidi-harjoitusta kymmenissä koulutuksissa etenkin ryhmän pelisääntöjen tekemiseen ja sitä kuvaan alla.

Hieman soveltaen ja lisäämällä työskentelyyn esimerkiksi luokka- ta luokka-astekohtaiset pyramidit, voidaan tätä käyttää myös koko koulun tasolla. Tällöin viimeiseen äänestykseen sopinee tukkimiehen kirjanpitoa paremmin äänestys sähköisellä lomakkeella. Jos käytössä on Office 365 tai Googlen G-Suite, voi niiden työkaluilla tehdä lomakkeen, mihin jokainen oppilas ja opettaja saa vastata vain yhden kerran.

Opin työskentelytavan, kun vuorollaan Satu Öystilän ja Kirsi Viitasen kanssa ja lopuksi yksinkin vedin kahdeksan 4-8 ov laajuista yhteistoiminnallisen oppimisen koulutusta (2006-2010). Tuolloin monistimme erilaisista menetelmistä tekemiämme ohjeita osallistujille ja tämän bloggauksen olen muokannut Satun ja Kirsin kanssa tuolloin tekemästämme monisteesta. Käytimme tätä työskentelyä myös mm. työyhteisömme arvojen luomiseen.

Jos pyramidilla tehdään ryhmän pelisäännöt, kannattaa se tehdä ryhmän alkuvaiheessa ryhmän jo vähän tutustuttua toisiinsa. Työskentely kestää 20 hengen ryhmässä noin 45 minuuttia. Pelisäännöt sitouttavat ryhmän jäseniä ja niiden toteutumista voidaan arvioida. Ongelmiin on helpompi puuttua ja tarvittaessa pelisääntöjä voidaan tarkistaa. Työskentelytapaa voi käyttää myös mm. opetuksen sisältöjen pohtimisessa, palautteen keräämisessä ja kehittämistyössä.

Kysymyksenä voi olla esim.
  • Mitkä ovat meidän työyhteisömme arvot?
  • Millaisia pelisääntöjä pidän tärkeänä tämän ryhmän työskentelyssä? 
  • Mitkä ovat keskeiset kehittämiskohteemme tulevan vuoden aikana?
  • Millä periaatteilla saamme oppituntimme, kokouksemme tai hankkeemme toimimaan paremmin?
  • Millainen on hyvä kaveri, työssäoppija, yrittäjä tai verkko-ohjaaja?

Koulutuksen pelisääntöjen luominen

  1. Jokainen miettii itsekseen ja kirjaa ylös kuusi pelisääntöä, jota itse haluaisi noudattaa ja jota toisten (oppijoiden/ osallistujien ja opettajien/kouluttajien) haluaisi noudattavan tässä koulutuksessa. Pelisäännöt kirjataan tärkeysjärjestyksessä siten, että tärkein pelisääntö on pyramidissa ylimpänä. 
  2. Sitten pareittain (ei tutut keskenään) neuvotellaan perustellen luoduista 12:sta pelisäännöstä yhteiset kuusi tärkeysjärjestyksessä. 
  3. Seuraavaksi parit muodostavat neljän hengen ryhmät, jotka neuvottelevat jälleen yhteiset kuusi pelisääntöä fläpille pyramidiksi. 
  4. Kaikki fläpit kiinnitetään seinälle. Jokainen saa viisi ääntä, jotka antaa tukkimiehen kirjanpidolla niille pelisäännöille, mitä pitää tärkeimpinä. (Voidaan sopia, että saa antaa esim. korkeintaan kaksi ääntä yhdelle pelisäännölle, mutta ei kaikkia oman fläpin pelisäännöille.)
  5. Katsotaan tulokset ja tarvittaessa neuvotellaan mitkä yhdistetään, koska usein sama pelisääntö löytyy useammalta fläpiltä. Sitten piirretään ryhmän yhteinen pelisääntöpyramidi. Lopuksi on tärkeää keskustella siitä, mitä kohdat käytännössä tarkoittavat, jotta niistä vallitsee yhteisymmärrys. 
-   -   -   -   -

Tämä on samalla Jaa jotain -teemaviikon kolmas blogijulkaisuni. Tavoitteeni on julkaista yksi kirjoitus viikon jokaisena arkipäivänä. Teemaviikon tunnus on #jaajotain ja tavoite, että mahdollisimman moni jakaa jotain oppimateriaalejaan muillekin hyödynnettäväksi. Alkuviikon blogijulkaisuni ovat:

5.3.2019

H5P parantunut entisestään

Kirjoitin tasan vuosi sitten Jaa jotain -viikolla otsikolla Joko tunnet H5P-työkalut? Niitä kehitetään aktiivisesti ja tässä kirjoituksessa kerron marras- ja helmikuussa julkaistuista parannuksista ja esittelen kolme viime viikolla julkaistua työkalua: Dictation, Virtual Tour (360) & The Branching Scenario. Alimpana ovat eilen päivittämäni ohjediat sekä H5P:llä tehty haitariteksti (Accordion), missä on linkkejä muidenkin ohjeisiin ja esimerkkeihin.

Tämä kirjoitus on samalla Jaa jotain -teemaviikon toinen blogijulkaisuni ja sopii sellaiseksi hyvin, sillä yksi tärkeä muutos on, että nykyisin myös H5P-sisältöjä voi jakaa CC-lisenssillä. Tavoitteeni on julkaista yksi kirjoitus tämän teemaviikon jokaisena arkipäivänä. Teemaviikon tunnus on #jaajotain ja tavoite, että mahdollisimman moni jakaa jotain oppimateriaalejaan muillekin hyödynnettäväksi. Jatkokäytön mahdollistamiseksi materiaalit kannattaa merkitä avoimella CC- eli Creative Commons -lisenssillä.


Marraskuun päivityksistä apua matikisteille ja sisällön uudelleenkäyttäjille ja jakajille


H5P:n marraskuun uutiskirje tiedotti kolmesta parannuksesta. Yksi on mahdollisuus kopioida sisältöjä vapaasti eri tehtävien välillä. Kun siis teet ensin esimerkiksi aukkotehtävän, voit myöhemmin hyödyntää sitä vaikka osana interaktiivista videota. Uutena tuli myös mahdollisuus hyödyntää LaTeXia yhtälöitä kirjoitettaessa. Ne joita tämä koskee, ymmärtänevät tämän: "Formulas are entered as LaTeX and rendered with the help of the open source MathJax project."

Kolmantena uudistuksena oli tekijänoikeustietojen parantaminen. Aiemmin tekijänoikeustiedot ja lisenssit sai vain mediatiedostoihin, nyt ne saa kokonaisiin H5P-sisältöihin otsikon vierestä kohdasta metadata. Voit esimerkiksi upottaa omille verkkosivuillesi tämän kirjoituksen lopusta löytyvän haitaritekstin H5P-ohjeista ja esimerkeistä. Tällöin jatkossa tekemäni päivitykset päivittyvät automaattisesti kaikkialle, minne se on upotettu.

Alla on esimerkki myös Dictation-tehtävästä. Sen alareunassa näet kohdat: Download, Rights of use ja Embed. Sieltä voi ladata tehtävän koneellesi ja sieltä haluttuun H5P-sisältöjä tukevaan ympäristöön. Sisältöä voit käyttää ja muokkauksia tehdä Rights of use -kohdassa määriteltyjen ehtojen mukaan. Embed-kohdasta voit upottaa sisällön omalle verkkosivullesi. On sisällöntuottajan valittavissa, ovatko nämä kohdat näkyvissä vai piilotettuna. H5P:n suunnitelmissa on luoda verkkoon paikka, missä sisältöjä voi jakaa globaalisti.



Helmikuussa monta pientä parannusta 


Helmikuun uutiskirjeessä oli pitkä lista parannuksia vanhoihin työkaluihin. Erityisesti itseäni ilahduttivat Course Presentationin uudistukset, jotka mahdollistavat diojen visuaalisestikin varsin hienot esitykset. Nyt voi tehdä diapohjan käyttäen värejä ja muutamia muotoja. Dian voi kopioida, jolloin asettelut pysyvät samanlaisina koko esityksessä.

Audio Recorderilla voi tehdä äänitiedostoja, joita hyödyntää muissa tehtävätyypeissä, kuten uudessa Dictation-sanelutehtävässä tai Memory Game-muistipelissä.

Dialog Cards mahdollistaa nyt harjoittelun niin, että kortit, joissa on tehnyt virheitä, tulevat tarjolle useamman kerran.


Uusi sisältötyyppi: Dictation


Dictation on käyttökelpoinen sekä kielten sanelutehtävissä että erilaisissa muissa äänien tunnistamisen tehtävissä, oli sitten tunnistettava eläinten ääniä tai vaikka sydänääniä lääketieteen opiskelussa. 

Äänitiedostot voi tehdä H5P:n Audio Recorderilla. Tee sillä H5P-tehtävä ja toimi ikään kuin opiskelijana äänittäen vastauksesi ja tallenna se koneellesi. Äänen laatukin on parempi (3. äänitiedosto alla) kuin esimerkiksi Vocaroolla, millä äänitin kahden ensimmäisen kohdan tehtävät. Mainittakoon vielä, että jos haluat tarjota äänitiedoston hidastattuna versiona, se ei synny automaattisesti, vaan äänitetään erikseen. 




Uusi sisältötyyppi: Virtual Tour (360)


Olen tutustunut vajaan vuoden aikana suureen määrään sovelluksia, joiden avulla luodaan 360-kuvista kuvatarinoita ja/tai lisätään niihin interaktiivisia pisteitä. Suomalaisille varmasti tunnetuin on monipuolinen Thinglink (ks. ohjediat), jolla on monta varsin hyvää ja maksutonta, mutta samalla myös paljon yksinkertaisempaa kilpailijaa, kuten tämä H5P:n uusi sisältötyyppi. 

Alla on muutama 360-kuva Lontoosta eikä tällaisen tekeminen kauaa kestänyt. Interaktiiviset pisteet ovat plusmerkkejä lisätiedoille tai nuolia, mistä siirrytään seuraaviin kuviin.




The Branching Scenario


Olen todella vaikuttunut The Branching Scenario (beta) -tehtävätyypin esimerkistä: Skills Practice: A Home Visit, Simulation Game on muutaman kanadalaisen yliopiston tekemä. Siinä olet opiskelijana terveydenhoitajan roolissa ja teet ensimmäisen kotikäynnin asiakkaan kotiin. Kyseessä on videotarina, mikä haarautuu aina sen mukaan, miten kommukoit. Jos vastaat huonosti, näet, millaiseen tilanteeseen se johtaa ja saat siitä palautteen. Tämän jälkeen voit tehdä uuden valinnan.

Tarina sai minut todella miettimään, mitä kaikkea Jane Hartin digitaalisen oppimisen trendiksikin nostama sisällöntuotanto tulevina vuosina merkitsee (ks. 10 Trends for Digital Learning in 2018). Jo nyt olen nähnyt, miten täydennyskoulutuskerroista joka toinen on siirtynyt verkkoon, webinaareiksi. Tulenko näkemään sellaisenkin muutoksen, että täydennyskouluttajan päätyö onkin monipuolinen sisällöntuotanto - enkä tarkoita nyt vain tekstiä, videoita ja PowerPointteja tehtävillä ja vuorovaikutuksella maustettuna.

Muuttuuko työ niin, että ympäri Suomea kiertäminen vaihtuu globaaliksi verkkokouluttamiseksi - tai vain verkkokurssien tekemiseksi? Nyt jo tuntuisi tällaiselle palvelulle olevan tarvetta osana koulutusvientiä ja Mobie Academyllä (ks. blogisivuni) on siihen globaali ja minulle tuttu alustakin valmiina. Jos muita töitä ei olisi yllin kyllin, täällä kai nytkin vääntäisin kursseja globaaleille markkinoille. Suunnitelmia sellaisista yhteistyökumppaneiden kanssa jo on ja pohjoismaisille yrityksille olen verkkokursseja Mobien oppimisympäristöön yritysten omista materiaaleista jo rakentanutkin.

Enteileekö tämä tehtävätyyppi samalla verkkokurssien muutosta? Joku New Media Consortiumin lukuisista Horizon-raporteista totesi, että verkko-oppimisympäristöt ovat vielä toistaiseksi lähinnä oppimisen hallinnan välineitä, mutta lähivuosina niistä tulee paikkoja, jotka oikeasti tukevat oppimista. Se varmastikin edellyttää sekä esimerkin kaltaisia tehtäviä, joissa opettaja määrittelee, mitä mistäkin valinnasta seuraa että tehtäviä, joissa tekoälyn avulla ja suoriutumisesta riippuen syntyy erilaisia ja yksilöllisiä oppimispolkuja.

Lähiopetuksessa esimerkin kaltaisia vuorovaikutustilanteita voi harjoitella esimerkiksi draaman keinoin, ei näytellen vaan vuorovaikutustilanteisiin eläytyen ja roolityöskentelyä käyttäen. Jos sama asia halutaan harjoitella verkkossa, nyt siihen on työkalu olemassa.

Mistä opettaja, kouluttaja tai kustantaja ottaa ajan opetella ja sitten vielä tehdä tällaisia hienoja verkkotehtäviä? Tuleeko opettajasta tai yrityksen HR-henkilöstöstä yhä enemmän materiaalintuottaja? Tekeekö joku yritys näitä ja myy samat tehtävät kansallisesti tai kansainvälisesti? Vai hankemyllykö näitä joka maakunnassa ja joka alalle tuottaa? Monta kysymystä on edessä ratkaistavaksi ennen kuin tällaiset tehtävät ovat arkipäivää.

Esimerkkitehtävä on julkaistu CC BY-ND -lisenssillä, joten toisella asteella tai ammattikorkeakoulussa tehtävän voisi hyvin teettää hoito- ja sosiaalialan opiskelijoilla. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten opiskelijat tehtävän kokevat ja millainen oppimisprosessi tehtävän ympärille syntyy. Tätä blogia voit kommentoida nimellä tai nimimerkillä, myös ilman kirjautumista. Kommenttisi pitäisi tulla heti näkyviin, mutta joskus harvoin se katoaa taivaan tuuliin. Siksi se kannattaa kopioida ennen julkaisemista.

HUOM: Speaker Deckin upotuskoodin saa tehtyä linkillä täällä (ei tarvitse kirjautua).


H5P-työkalut

Interaktiiviset tehtävät ja sisällön rikastaminen H5P-työkaluilla WordPress-, Moodle- ja Drupal-ympäristöissä. Lue lisää ja katso esimerkkejä blogijulkaisusta: https://www.matleenalaakso.fi/2019/03/h5p-parantunut-entisestaan.html

H5P-ohjeita ja esimerkkejä 



4.3.2019

SlideSharen alamäki jatkuu - ehdolla pari korvaajaa

Kaikkien aikojen toiseksi luetuin blogijulkaisuni on SlideShare on rikottu ja jakaminen tauolla (10/2017), mitä olen parilla kommentilla jälkikäteen täydentänyt. Nyt pyrin avaamaan tämän hetken tilannetta ja kerron muutamasta palvelusta, joista voisi hyvinkin olla SlideSharen korvaajiksi. 


Tämä kirjoitus on samalla Jaa jotain -teemaviikon ensimmäinen blogijulkaisuni, sillä oman jakamiseni polttavin kysymys on reilun vuoden ajan ollut se, missä voin jakaa. Tavoitteeni on julkaista yksi kirjoitus viikon jokaisena arkipäivänä. Teemaviikon tunnus on #jaajotain ja tavoite, että mahdollisimman moni jakaa jotain oppimateriaalejaan muillekin hyödynnettäväksi. Jatkokäytön mahdollistamiseksi materiaalit kannattaa merkitä avoimella Creative Commons -lisenssillä.



SlideShare jatkaa takkuamista


Puolentoista vuoden aikana SlideSharen suunta on ollut yksiselitteisesti alaspäin. Sen suosio on romahtanut. Tämä näkyy esimerkiksi Jane Hartin Top Tools for Learning -äänestyksessä: se oli parhaimmillaan 5. sijalla, nyt sijoitus on 68. Myös Mathew Sweezey kertoo kirjoituksessaan RIP SlideShare, It Was Good While It Lasted, miten monet palvelun aktiivikäyttäjät ovat jättäneet palvelun ja yksi keskeinen syy on se, ettei dioja voi enää päivittää. Hänen mukaan SlideSharen ongelmien taustalla on talous: palvelua ei onnistuttu kaupallistamaan ja sen siirryttyä Microsoftille, sitä on vähitellen ajettu alas. 

Etenkin se, ettei tiedostoja voi päivittää niin että linkki ja upotuskoodi pysyisivät muuttumattomina, on haitannut työtäni joka ikinen viikko ja oleellisesti vähentänyt materiaalien julkisia päivityskertoja. Olen lukenut kymmeniä kirjoituksia aiheesta ja tutkinut kymmenkuntaa vaihtoehtoa ja nyt vihdoin näyttää, että kohtuullisen hyviä vaihtoehtojakin on tarjolla. Lukuisista puutteista huolimatta SlideSharellekin on yhä käyttöä. Se on (on ollut?) tiedostojen jakajille sama kuin YouTube videoille. Sitä kautta tulee löydetyksi - siksi jakaminen oman Google/OneDriven tai kotisivun kautta ei ole se, mitä etsin.

SlideSharen haasteita
  • Tiedostoja ei voi päivittää.
  • Hyperlinkit toimivat satunnaisesti (useimmiten kuitenkin toimivat paitsi ensimmäisessä kolmessa diassa).
  • Materiaalit voi ladata ulos vain pdf-muodossa.
  • Tiedoston otsikossa ei saa olla ääkkösiä, mutta ne voi tuoda sinne tiedoston lataamisen jälkeen, ennen julkaisemista.
  • Kielivalinta valittava joka kerta erikseen, ei nykyisin muista oletusvalintaa.
  • Haku välillä toimii, välillä ei. Toisinaan ei siirry haun seuraavalle sivulle. Toisinaan näyttää tietyllä tagillä merkityistä vain osan.
  • Jos kirjautuminen ei onnistu kohdasta login, se toimii kohdasta upload.
  • Kokonaistilastoa saa nykyisin vain viimeisimmältä vuodelta.

SlideShare toimi yksittäisten materiaalien kertaluontoiseen jakamiseen


SlideShare toimii hyvin yksittäisten tapahtumien materiaalien jakamisessa, kun sen tekee jälkikäteen. Ainakin itse usein liitän dioihin työskentelyn tuloksia ja päivitän niitä esiin tulleiden kysymysten tai toiveiden pohjalta. Jouluisissa dioissani on ohjeita ja vinkkejä SlideSharen käyttöön.

SlideSharen hakutoiminto ei ole kovin hyvä ja Google nostaa haussaan esiin eniten katsottuja eikä uusimpia dioja, joten olen pitkään ohjannut SlideSharen profiilisivun sijaan käyttäjät tämän blogin koulutusdiojen sivuille. Sieltä löydät aina uusimman version ajoittain päivittyvistä diasarjoistani, oli ne sitten jaettu SlideSharessa tai muualla. Yksittäisten tapahtumien diat löytyvät sivun alle upotetusta SlideSharen laatikosta.


Vaihtoehtoina AuthorSTREAM tai Speaker Deck

Kriteereistäni tärkein on mahdollisuus päivittää tiedostoja niin että linkki ja upotuskoodi eivät muutu. Tätä ei tiedostojenjakopalveluiden ominaisuuksien listassa yleensä mainita, ei myöskään sitä, toimivatko hyperlinkit. Olen löytänyt kolme palvelua, joissa uudelleenlataaminen onnistuu, tässä profiilisivuni muutamine dioineen niissä: authorSTREAM, Speaker Deck ja PowerShow. Löydät tältä testisivulta jonkin aikaa esimerkit em. palveluista upotetuista diasarjoista. 

Speaker Deckistä saa toimivan upotuskoodin, mutta ei suoraan palvelusta, vaan esim. tästä linkistä. Sen diat ovat ainoat, jotka minulla aukeavat suoraan sekä pc:llä. Android-puhelimella että iPadilla. Keskeisimmät puutteet ovat, että palveluun voi ladata vain pdf-tiedostoja eivätkä hyperlinkit toimi. Ehdottomasti jatkan palvelun koekäyttöä ja tuon sinne uusia disarjoja jo tällä viikolla.

AuthorSTREAMista saa kolme erilaista upotuskoodia, joista itselläni pc:llä avautuu vain Flash-nimellä kulkeva. kun ensin klikkaan Flashin käyttöön. Android ja iOS eivät näytä mitään näistä. Palvelu kyllä avautuu linkistä, jos hoksaa klikata tyhjän upotusalueen alaosasta tiedoston nimeä. Tiedostot voi viedä dioina tai pdf-muodossa, mutta jos päivität toiseen tiedostomuotoon, linkki hajoaa. PDF:ssä hyperlinkit eivät toimi, dioissa toimivat satunnaisesti. Dioihin voi valita CC-lisenssin, mutta se ei näy dian kohdalla oikein. Varsinkin ladatessani tiedostot PowerPoint-muodossa, tiedostojen laatu on häiritsevän kehno. Puutteita siis on, mutta jatkan vielä testailua.

PowerShow-palvelun olisin tässä vaiheessa hylkäämässä. Sieltä upotetut diat latautuvat usein erittäin hitaasti, jos lainkaan. Ne eivät myöskään upotettuna avaudu mobiilisti, mutta toki linkillä jakaen onnistuu.

Mielelläni kuulisin, millaisia vaihtoehtoja itse olet löytänyt tiedostojen jakamiseen ja millaisia kokemuksia sinulla mainituista palveluista on. Tai kumpaan toivot minun mamteriaalini jakavan ja miksi? Voit kommentoida tätä blogia ilman kirjautumista.

22.2.2019

Hyviä animointisovelluksia

Kuva: Wikimedia Commons, PD
Verkossa on valtava määrä erilaisia maksuttomia animaatiosovelluksia, joilla voi luoda animaatioita viidessä minuutissa, tunnissa tai päivässä tavoitteistasi riippuen. Sovelluksia löytyy niin mobiililaitteille kuin pc-koneille, lapsille ja aikuisille. Osassa ideana on itse animoida, osa on sovelluksia, joissa valitaan valmis animoitu pohja ja vain kirjoitetaan siihen omat tekstit.

Alla olevassa diasarjassa esittelen erilaisia sovelluksia ja vaikka otsikko viittaa opetuskäyttöön, sieltä voi hyvin löytyä vinkkejä päivän teemaan, mikä monella on auton takapenkin tyytyväisenä pitäminen hiihtolomaviikon alkaessa. Esimerkiksi allekin upotettu TextingStory-sovelluksella tehty animaatio voisi olla kivaa takapenkin viihdettä, samoin diasarjan lopuksi esitelty Draw a stickman, missä saa piirtää tikku-ukon, joka sitten lähtee seikkailemaan. Tarinan edetessä saa ohjeita englanniksi, täytyy esimerkiksi piirtää tikku-ukolle avain käteen ja siitä tarina taas jatkuu.

Esimerkkejä tekemistäni videoista ja animaatioista olen koonnut digitarinoiden Padletiin. Animaatioista olen aiemmin julkaissut seuraavat bloggaukset:








17.2.2019

Adobe Spark -julkaisu BETT2019-messuilta

Olen julkaissut BETT-opetusteknologiamessuista toistaiseksi kolme bloggausta:

Tällaisten julkaisujen tekeminen on helppoa ja näitä voi tehdä pc-koneen selaimella tai iOS-sovelluksella. Adobe Sparkilla on kolme sovellusta. Löydät ohjediani Spark Pagen ja Postin käyttöön digijulkaisujen diasarjasta ja Spark-videon käyttöön digitarinoiden diasarjasta, jonka pian päivitän ja jaan video- ja animaatiosovellusten esittelyyn. Nämä kaikki löydät tämän blogin koulutusdiojen sivulta. Sparkin työkaluista bloggasin myös vuosi sitten.

Tällä hetkellä tuoreimmat Spark-ohjeet löytynevät webinaaritallenteina IlonaIT Oy:n sivuilta, sillä se kannusti matkaraporttikilpailun avulla tekemään raportit Sparkin työkaluilla.

Lontoon BETT-opetusteknologiamessut

16.2.2019

BETT2019 Twitterissä

Näin hienon paidan sain Edmodon ständiltä!
Olen seitsemättä kertaa koonnut yhteen suomalaisten matkaraportit BETT-opetusteknologiamessuilta. Tässä kirjoituksessa kerron suomalaisten Twitterin käytöstä. Tapahtuman hashtag eli tunnus oli #BETT2019. Suomalaisilla oli tuttuun tapaan käytössä myös #finnbett, jonka käytöstä tässä kirjoituksessa kerron lähteenäni Followthehashtag-sivusto. Lisäksi IlonaIT Oy:n ryhmämatkaan, seminaariin ja muihin oheistapahtumiin liittyen käytettiin #ilonabett-tunnusta.

Finnbett-tunnuksen käytöstä bloggasin myös viisi vuotta sitten otsikolla: Twitter BETT-messuilla. Seuraavissa luvuissa on sulkeissa viiden vuoden takaiset vertailuluvut.  Nyt finnbett-tunnusta käytti 144 (101) tahoa. Tviittejä lähetettiin 314 (547). Lukumäärissä jäädään jälkeen viiden vuoden takaisesta, vaikka mukaan laskettaisiin vain Ilonabett-tunnusta käyttäneet.

Twiittaajia siis oli aiempaa enemmän, mutta tviittien määrä on selvästi laskenut. Kaltaiseni aktiivitviittaajan näkökulmasta suurin muutos on siinä, että keskustelua ja vuorovaikutusta ei Twitterissä syntynut. Tämän vuoden finnbett-tviiteistä alkuperäisiä viestejä oli 33 %, kuvia ja linkkejä sisältäviä 28 %. ja retviittauksia 38 % (25 %). Vastauksia toisten tviitteihin oli vain prosentti! BETT2019-tunnuksellakin alle 3 %. Sain tviiteistäni palautetta vain sillä perusteella, miten niitä retviitattiin eli lähetettiin omille seuraajille ja moniko niitä merkitsi itselleen suosikeiksi.

Harto Pönkä on kirjoittanut tästä keskustelun vähenemisestä somen palveluissa esimerkiksi Mikrobitin kolumnissaan Murentaako some luottamusta uutisiin? Siinä hän kertoo miten "somepettymys näkyy konkreettisesti verkko-osallistumisen laskuna" ja viittaa Tilastokeskukseen, minkä mukaan blogien lukeminen (2014-2017) on vähentynyt vain hieman, mutta niiden kommentointi on laskenut 13 %:ista 5 %:iin".

Ansiokkaassa analyysissään Mitä sosiaalisessa mediassa tapahtui vuonna 2018 Pönkä nimeää viime vuoden somepettymysten vuodeksi. Kun Facebook aikanaan opetti toimimaan verkossa omalla nimellään, nyt se on osaltaan vaikuttanut siihen, että moni on viime vuosina siirtynyt suljettujen ja jopa anonyymien sosiaalisen median palvelujen käyttäjäksi, mistä Pönkä kirjoittaa otsikolla Uusi yksityisyyden aika.

Alla on ensin upotettuna neljä retviitatuinta finnbett-tviittiä. Sen jälkeen lista täydentyy eniten tykkäyksiä saaneilla tviiteillä. Kuten Ilkka Halava Ilonan seminaarissa totesi, me suomalaiset olemme tiennäyttäjiä. Tästä Kirsti Lonka jatkoi, että opettajamme ovat huiketa.

Näihin molempiin lainauksiin tiivistyy myös LessonApp-sovelluksen idea. Se on monivuotisten tamperelaisten yhteistyökumppaneideni toteuttama sovellus oppituntien suunnittelun ja toteutuksen avuksi. Sovellus sisältää myös hyviä ohjevideoita pedagogiikan perusteista. Perusversion luvataan pysyvän aina maksuttomana ja sen ajatus onkin tarjota suomalaista koulutusosaamista globaalisti - myös niihin kouluihin, missä opettajalle ei ehkä ole käytössä mitään muita työkaluja kuin oma älypuhelin. Sovellus on saatavilla sovelluskaupasta (Android, iOS), mutta se toimii myös selaimella. Premium-versio julkaistaaan helmikuussa. Sovellus on suunnattu perusopetukseen, mutta Suomessa siitä on innostuttu päiväkodeista yliopistoihin. Suosittelen etenkin koulutusvientiä ja muuta kv-yhteistyötä tekeviä siihen perehtymään ja sitä verkostoilleen mainostamaan.