10.12.2018

360-kuvista Roundme-virtuaaliretkiä

Olen kokeillut syksyn mittaan useita sovelluksia, joissa voi käyttää 360-kuvia. Yksi käyttökelpoisimmista tavoista on luoda virtuaaliretkiä tai 360-kuvatarinoita, joihin englanniksi useimmiten viitataan sanoilla 360 VR Tour.

Tässä esittelen Roundme-sovelluksen ja jaan tekemäni esimerkin. Samankaltaisia tarinoita voi tehdä esimerkiksi Googlen Tour Creatorilla (ks. bloggaus) tai Thinglinkin maksullisella versiolla (julkaisen lähiaikoina bloggauksen ja päivitän ohjedioja).

Roundme tarjoaa palvelun virtuaaliretkien tekemiseen ja jakamiseen, mutta sitä kautta voi myös ostaa ti myydä 360-kuvia. Maksuttoman tilin käyttäjä voi tuoda 15 kuvaa viikossa, mikä toki monille riittää. Kuukausimaksullisten tilien lisäksi voi ostaa pro-ominaisuuksia yksittäisille retkille pelkällä kertamaksulla. Mahdollisuus ladata retken pohjaksi oma kartta tai muu kuva maksaa 5 $ ja se, ettei retkesi näy julkisesti, vaan on salasanan takana maksaa 10 $ (ks. hinnasto).

Roundmen sivulta löydät hienoja virtuaaliretkiä katsottavaksi eri kriteerein poimittuna Explore-sivulta ja erikseen maailmankartalle sijoitettuna. Virtuaaliretkiä voi katsoa sekä pc-koneella että mobiililaitteilla, myös virtuaalilaseilla. Retket näkyvät ainakin omilla laitteillani hyvin ilman erillistä Roundme-mobiilisovellustakin (Android, iOS).

Muiden vastaavien sovellusten tavoin mobiililaitteessa tulee olla gyroskooppi ja accelerometri, jotta laite tunnistaa, missä asennossa sitä pidät ja kuvat näkyvät kuten niiden on tarkoitus näkyä. Näiden ominaisuuksien olemassaolo selviää parhaiten kokeilemalla - ja oppilaitoksissa on hyvä olla muutama lainalaite niille, joilla 360-kuvat eivät näy.

Roundme-tarinoita voi tehdä vain pc-koneen selaimella ja sisältöinä käytetään 360-kuvia eli videoita ei voi tuoda. Kuviin voi upottaa info-pisteitä, jotka voivat olla äänitiedostoja, tekstiä, linkkejä tai videoita. Yksi helpoimmista sovelluksista äänitiedostojen tekemiseen pc-koneella on Vocaroo, millä äänet saa talteen tarvittavassa mp3-muodossa.

Lähde tästä linkistä virtuaaliretkelle Vehmersalmellle (ilmaisversiolla upottaminen ei onnistu). Jos katsot retken virtuaalilaseilla, hotspotit eivät ole näkyvissä.

Alla on ruudunkaappauskuva sovelluksen muokkausnäkymästä. Oikealla näet kuvakkeet, mistä tuodaan uudet kuvat, hotspotit (teksti, kuva, linkki) ja äänitiedostot (mp3, koko max. 5 Mb). Asetuksista määritellään julkaisuasetukset ja kompassista voi lisätä kuvat kartalle. joskin tieto voi tulla myös kuvan mukana.

Roundme-sovelluksen muokkausnäkymä.





4.12.2018

Kuuntele artikkelit, pdf-tiedostot ja nettisivut

Voice Dream Reader on mobiilisovellus, joka osaa lukea mm. pdf-tiedostoja ja verkkosivuja 30 eri kielellä. Se on saatavissa iOS-versiona (noin 17 €) ja suppeammin ominaisuuksin myös Androidille (n. 11 €). Anne Rongas on blogannut Voice Dream -sovelluksesta jo 2014 otsikolla Korvilla lukeminen vapauttaa jalat, kädet ja silmät. Uudesta sovelluksesta ei siis ole kyse, mutta jaanpa minäkin tämän vinkin ja muutaman kuuntelusuosituksen, sillä ei sovellus vieläkään kovin tunnettu ole.

Koulutuspolitiikan kuuntelua ja leipomista
Kuvasta näet, miten marja-aikaan perkasin herukat piirakkaan ja kuuntelin samalla loistavasti kirjoitettua Tuomas Tervasmäen ja Tuukka Tomperin artikkelia Koulutuspolitiikan arvovalinnat ja suunta satavuotiaassa Suomessa. Nykyistä koulutuspolitiikkaa analysoivalle ja kritisoivalle artikkelille vahva lukusuositus!

Ruudunkaappauskuva Voice Dream Reader -sovelluksesta
Tiedostoja voi tuoda Voice Dreamiin yli 10 eri tiedostomuodossa
suoraan useista verkkopalveluista (esim. Dropbox, iCloud, Google Drive, OneDrive).

Jos artikkeli löytyy verkosta, avaa se iPadilla/iPhonella Safari-selaimessa. Valitse sitten yläosasta kuva, mistä tiedoston saa jaettua (laatikko, josta nuoli ylöspäin).  Löydät sieltä kohdan Save to Voice Dream, mikäli olet asentanut sovelluksen.

Tallennuksen jälkeen voit siirtyä Voice Dreamiin ja aloittaa tekstin kuuntelun. Huomaa, että yläosan valikosta voit valita mm. puheen nopeuden, kielen ja puheäänen. Jos haluat seurata kuulemaasi myös tekstinä, voit muokata sen värejä ja valita kuinka tarkkaan sovellus näyttää luettavan kohdan. Tekstin samanaikainen kuunteleminen ja lukeminen voi auttaa, kun ymmärtäminen on vaikeaa esimerkiksi vajavaisen kielitaidon vuoksi.

Toinen blogini teemoihin liittyvä kuuntelu-/lukusuositus menee Suomen ammattikorkeakoulujen yhteisen UAS Journalin numerolle 3/2018, jonka teemana on Digipedagogiikka. Lehden ensivuoden teemoja ovat puolestaan mm. tekoäly sekä digitalisaatio tietohallinnon uutena roolina.

Kolmannen suosituksen annan artikkelille, mikä on itselläni vielä lukulistalla. Najat Ouakrim-Soivion, Juhani Rautopuron ja Johanna Saarion "Yhdenvertaisuutta vai armopaloja? Sivistyksellisen yhdenvertaisuuden toteutuminen perusopetuksessa" palkittiin viime kuussa vuoden 2017 parhaana tiedeartikkelina. Se on julkaistu Kasvatus-lehden numerossa 3/2017 ja verkossa on vapaasti luettavissa vain lehden artikkeleiden abstraktit.

Kuuntelen paljon puheohjelmia työmatkoilla, kävelylenkeillä sekä kotitöitä ja puutarhatöitä tehdessäni. Olen ollut suuri Yle Puheen ystävä, mutta sen lisättyä musiikkia ja urheilua kanavalleen, valitsen radion sijaan yhä useammin YleAreenan äänitiedostot. Yksi suosikeistani on Juuso Pekkinen, jolla on käsittämättömän laaja yleissivistys ja kyky tehdä loistavia haastatteluita aiheesta kuin aiheesta. Hän haastattelee eri alojen asiantuntijoita ja monet teemat liittyvät digitalisoituvaan maailmaan tai muihin ajankohtaisiin teemoihin. 

Kun lataa YleAreenan sovelluksen ja kirjautuu siihen, sen käyttö helpottuu, kun suosikit löytyvät omalta välilehdeltään. Sovelluksen kautta on radio-ohjelmien lisäksi tarjolla mm. radioteatteria ja äänikirjaklassikoita. Aamulehti puolestaan hemmottelee tilaajiaan kuukausittain vaihtuvilla äänikirjoilla, jotka ovat kuunneltavissa lehden mobiilisovelluksen kautta.

Kommentti 5.12.18: Blogien kommentit tulevat nykyisin useimmiten eri puolille somea, joten nostan tähän Aleksi Komun muistutuksen, että iOS-laitteista tekstin lukeminen löytyy myös natiivisti asetuksista: yleiset -> käyttöapu -> puhe. Vastaava ominaisuus löytyy myös Android (Huawei) -puhelimeni asetuksista: älykäs avustus -> helppokäyttötoiminnot -> teksti puhuttuna.

Yle Puheen lisättyä musiikkia ja urheilua kanavalleen, valitsen radion sijaan yhä useammin YleAreenan äänitiedostot. Kuva on työmatkalta Torniosta. Kotimatkalla kudoin sukkaa ja kuuntelin monta jaksoa Juuso Pekkistä. 

27.11.2018

Asiantuntijana somen verkostoissa

Viime viikkoina on tullut pohdittua asiantuntijana olemista sosiaalisessa mediassa ja muutoinkin verkossa. Aloitin eilen TAMKin kollegan Kaisa-Leena Ahlrothin kanssa Suomen Yrittäjäopistolla koulutuksen teemalla kouluttaja asiantuntijana.

Pohtiessamme asiaa ryhmän kanssa, moni kertoi, miten sattuma oli määritellyt sitä, miten ja mihin suuntaan oma asiantuntijuus oli kehittynyt. Myös työpaikkojen vaihtamiset olivat usein suunnanneet omaa asiantuntijuutta osittain uusille urille. Muita tekijöitä olivat mm. oma tausta, verkostot, kokemus, tarve, koulutus ja kiinnostuksen aiheet.

Yksi ryhmä tiivisti omat tavoitteensa asiantuntijana seuraavasti:
  • Haluan olla ajassa kiinni, mikä koskee sekä oman alan trendien tuntemista että digitaitojen hallintaa.
  • Haluan olla verkostoinut.
  • Haluan olla osaamiseni jäsentänyt ja tuotteistanut asiantuntija.

Luin koulutusta valmistellessani Ville Tolvasen, Tom Laineen ja Jarkko Kurvisen kirjan Henkilöbrändi (2017) ja nostan siitä muutamia otteita alla olevassa diasarjassa. Kirja puki monta omaakin ajatustani sanoiksi ja antoi vähän laajempaa perspektiiviä käytännössä koetulle.

Brändäyksen teema liittyy oppilaitoksiin myös hankemaailman kautta, joskin osa seuraavista ajatuksista sopii myös oppilaitoksen viestintään. Kannattaa harkita palvelu kerrallaan, luodaanko hankkeelle omat someprofiilit vai viestivätkö hanketoimijat omissa nimissään hankkeen hashtagia hyödyntäen. Jälkimmäinen voi motivoida aktiivisempaan viestintään ja tuoda hankkeelle huomattavasti enemmän näkyvyyttä. Hankkeen hashtagin käyttäminen sopii hyvin etenkin Twitteriin ja Instagramiin.

Blogi on käytetyin verkkoympäristö hankkeiden kotisivuille. Se kannattaa jakaa Creative Commons -lisenssillä tai muutoin sopia, että bloggaajat voivat halutessaan julkaista kirjoitukset myös omassa blogissaan, vaikka jälkikäteen. Näin ne saa talteen, jos ja kun hankesivut joskus poistetaan. Samalla saa hankkeessa tekemänsä työn linkitettyä selvemmin omaan asiantuntijabrändiin. Vaihtoehtoisesti voi kirjoittaa hankkeesta omaan blogiin esimerkiksi vuosittain ja linkittää sinne hankeblogin parhaat palat tai omat jutut ja avata muutenkin hankkeessa tehtyä työtä ja saavutettuja tuloksia.

Tässä vielä muutama hyvä linkki teemaan liityen:





Kouluttaja asiantuntijana 3 op from Matleena Laakso

Diasarjassa on virhe Henkilöbrändi-kirjan julkaisu- ja painovuoden kohdalla. Sen pitäisi olla 2017, ei tämä vuosi.

14.11.2018

Haapavesi-lehti kirjoitti virtuaalitodellisuudesta

Olin marraskuun alussa kouluttamassa lisätyn ja virtuaalitodellisuuden teemoja Haapavedellä Koulutuskumppanuus-hankkeen oppilaitosten henkilöstölle. Alla on kopio Haapavesi-lehden jutusta, jonka on kirjoittanut ja kuvat ottanut toimittaja Roosa Sarajärvi. Artikkelin tekijänoikeudet ovat lehdellä ja toimittajalla, mutta sain luvan julkaista tässä siitä kopion.

Lehtijutun alla on tapahtuman materiaalit. Kokosin alle myös linkit syksyn viiteen blogaukseeni lisätystä ja virtuaalitodellisuudesta, joista jälkimmäinen liittyy tiiviisti muihinkin 360-sisältöihin.

11.11.2018

Peliviikko ja e-urheilu

Tänään päättyvällä kansainvälisellä Peliviikolla on pelattu yhdessä ja keskusteltu pelikulttuurista. Viikkoa koordinoi Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Hyvänä lähteenä pelikasvatuksen kysymyksiin linkkaan alkuun nuorten pelaamisen ja pelikasvatuksen tutkijan ja asiantuntijan Mikko Meriläisen blogin. Hänen eräs seminaariesitys, missä hän vertasi peliharrastusta musiikkiharrastukseen, valaisi minulle hyvin pelikulttuuria: Ei me musiikistakaan puhuta vain sen haittojen ja rajoittamisen kautta. Ja tunnemme musiikkia sen verran, että ymmärrämme harrastuksen moninaisuuden - on aivan eri asia soittaa yksin tai bändissä tai käydä soittotunneilla, festareilla tai oopperassa.

Itse olen enemmän lautapelisukupolvea ja juhlapyhinä saan houkuteltua perheenjäseniä pelipöydän ääreen. Muulloin perheesämme kukin pelaa tahoillaan ja peleinä ovat mobiili- ja verkkopelit, joita kumpiakaan en itse juuri harrasta. Olen silti pyrkinyt ymmärtämään nykyistä pelikulttuuria sekä äidin, puolison että oppimisen näkökulmasta. E-urheilusta innostuneen poikani kautta olen jopa seurannut Assemblyn ja Grail Guestin otteluita Twitchissä ja muutama viikko sitten kokeilin Overwatch-peliä. Tiesitkö, että nuorten suomalaismiesten tärkein seurattava urheilulaji on jääkiekko ja e-urheilu löytyy heti toiselta sijalta?

Ruudunkaappauskuva Twitchistä Turun Grail Guest -tapahtumasta. Palvelun kautta voi lähettää ja seurata reaaliaikaista videokuvaa pelaamisesta sekä keskustella peleistä. Tästä kuvasta chat-ruutu on rajattu pois.

Klaus Törnkvist haastatteli pro gradussaaan (2018) tamperelaisia harrastajia heidän kehittymisestä elektronisessa urheilussa otsikolla Sun pitää pelata oppiakses eikä pelata voittaakses. Gradussa yhdeksi oleelliseksi havainnoksi nousi se, että oppiminen tapahtuu virheiden kautta.
"Pelattujen otteluiden aikana tehdyt virheet on tarpeen tunnistaa jälkeenpäin ja seuraavissa otteluissa pyrkiä välttämään niitä. Virheiden tunnistamisessa käytetään aika ajoin apuna otteluiden tallenteita, joita analysoimalla tehdyt virheet huomataan helpommin. Virheistä oppiminen samalla myös korostaa elektronisessa urheilussa läsnä olevaa prosessimaista oppimista." 
Poikani kommentoi tätä bloggausta ja halusi korostaa, ettei hyväksi pelaajaksi kehittymiseen riitä virheistä oppiminen jälkikäteen, vaan jo itse pelaaminen vaatii tarkkaa keskittymistä. Kyse ei ole vain pelaamisen määrästä, vaan siitä, miten sen peliajan käyttää.

Tietokoneilla pelaaminen on entistä useammin pelaamista verkossa, joten vaikka olisi fyysisesti yksin, ollaan jatkuvasti ääni- ja kuvayhteydessä muihin pelaajiin. Joukkuepeleissä tärkeitä taitoja ovat tiimityötaidot ja vuorovaikutus, usein myös kielitaito.
"Joukkuepeleissä muutos hauskanpidosta vakavampaan elektronisen urheilun suhtautumiseen edellyttää pelaajilta siirtymistä yksilöajattelusta koko joukkueen edun ajatteluun. Tähän kuuluu muun muassa kommunikoinnin merkityksen lisääntyminen ja mukautuminen vastustajan pelityyliin."

Törnkvist tiivistää gradunsa loppuun tuloksia:
  • "Elektronisen urheilun peleissä kehittymisessä tärkein tekijä on se, että pelejä pelataan huomattavat määrät... Avainasemassa kehittymiselle on ennen kaikkia lukuisten otteluiden aikana tehty toistojen määrä ja jossain määrin säännöllisyys pelaamisessa. Pelaamisessa tarvittavien taitojen kehittymistä tuetaan sillä, että otteluissa tehdyt virheet tunnistetaan ja niistä pyritään oppimaan pois."
  • "Toinen kehittymisen tukipilareista on tiedonhankinta. Tiedonhankintaa tarvitaan siitä lähtien, kun omassa pelissä on päätetty kehittyä ja tiedonhankinnan on jatkuttava niin kauan kuin pelissä tavoitellaan paremmaksi tulemista. Tiedonhankinnan jatkuvuuden tarpeeseen vaikuttaa ennen kaikkea se, että pelien strategiat muovautuvat kaiken aikaa, koska peleihin tulevat päivitykset muokkaavat peleissä vallitsevaa tasapainoa."
  • "Kolmantena kehittymisen mahdollistajana katson olevan harrastajien sosiaalisen ympäristön, joka moninaisin tavoin tukee oppimista. Sosiaalisuus kuuluu yhtälailla sekä yksin pelattavia pelejä pelaavien että joukkuepelejä pelaavien harrastajien harrastukseen, vaikka joukkuepeleissä sosiaalisuus on kiinteämpi osa harrastusta."

6.11.2018

Verkkokurssin rakentaminen

Kuva: Harishs, CC0, pixabay.com
Alta löydät diasarjani yhdestä TAMKin koulutuksesta liittyen verkko-opettamiseen. Pitkän johdattelun jälkeen diasta 31 alkavat diat verkkokurssin suunnittelusta. Kahlasin sitä varten paljon eri tahojen materiaaleja ja sen sijaan, että antaisin yhden mallin, nostan esiin useita hyviä malleja verkkokurssin rakentamiseen. Oleellisinta on, että verkkokurssin suunnittelee ennen kuin aloittaa sitä oppimisympäristöön rakentamaan. Tämä säästää opettajan aikaa ja lopputuloksestakin tulee parempi.

Dioissa painottuu verkkokurssin suunnittelu ja pedagogiikka. Materiaali johdatteli hyvin opettajaryhmää keskustelemaan ja motivoi pedagogiseen suunnitteluun. Kyseiseen koulutukseen kuuluu myös työkaluwebinaareja ja osallistujat valitsivat teemoiksi mm. videoiden ja animaatioiden tekemistä.

Videot ovat usein keskeinen osa verkkokursseja. Vaikka niitä löytyy paljon valmiina, erilaisten videoiden tekeminen alkaa olla sekä osa opettajan ammattitaitoa että taito, jonka jokainen opiskelija tarvitsee. Bloggasin lokakuussa esimerkkien kera parista animaatiosovelluksesta (ks. Biteable ja PowToon) sekä ruudunkaappausvideoihin liittyen siitä, miten iPadin näyttötallenteeseen saa lisättyä osoittimen. Erilaisia sovelluksia ruudunkaappausvideoiden tekemiseen esittelen alle upotetussa diasarjassa. Videoiden tekijöille suosittelen Yle Uutisluokan ohjevideoita. Niistä saa konkreettisia vinkkejä mm. kuvakulmien valintaan ja tekstityksiin.

Moni bloggaus syntyy koulutusteni osallistujan kysymyksestä tai sitten osana valmistautumista tuleviin koulutuksiin. Tässä vielä linkki Tredun opettajien koulutuksen dioihin. Niistä löydät uusimmat ohjeeni mm. Adobe Sparkin kolmeen sovellukseen ja Androidin hyvään videoeditointisovellukseen PowerDirectoryyn (vrt. iOS:n iMovie).





29.10.2018

Virtuaaliretkiä Google Expeditions -sovelluksella

Google Expeditions -sovelluksen (Android, iOS) avulla voi viedä ryhmän virtuaaliretkelle eri puolille maapalloa luonto- ja kulttuurikohteisiin, museoihin, oppilaitoksiin, tiedekeskuksiin, työpaikoille, tai vaikkapa keuhkojen sisään. Kohteita on satoja ja retkiä voi luoda myös itse. Uudehkona ominaisuutena sovelluksella on tarjolla myös kolmiulotteisina tarkasteltavia lisätyn todellisuuden (AR) sisältöjä.

Johda oppaana virtuaaliretkiä


Expeditions-sovelluksen avulla voit toimia oppaana virtuaaliretkellä. Kun osallistujilla on virtuaalilasit (pahviset alle 10 €), joita käytetäään kännykän kanssa, he näkevät vierailtavat paikat 360-kuvina. Oppaana voit osoittaa kuvista kohteita katsottavaksi tai piirtää kuvan päälle sekä valita milloin siirrytään seuraavaan näkymään, joita on usein 5-10 erilaista.

Virtuaaliretket ovat tosi innostavia ja niiden suuri vahvuus on, että retki voidaan kokea yhdessä havaintoja jakaen ja toteuttaa edullisesti - ja toisinaan jo olemassa olevilla laitteilla. Olen vienyt noin 20 opettajaryhmää virtuaaliretkelle ja nyt olen valmistellut uutta retkeä kansainväliselle avaruusasemalle. Aiheeseen perehtyminen on ollut todella mielenkiintoista ja innoissaan oli myös kohteen keksinyt puolisoni, kun hän eilen osallistui koelennolle.

Usein ryhmässä on yksi tai muutama, joiden mobiililaite ei täytä minimivaatimuksia tai ilmenee muita ongelmia. Sovellus toimii kännykän ja virtuaalilasien ohella myös tabletilla, jolloin pari henkeä voi osallistua yhdessäkin. Ohjeita sovelluksen käyttöön löydät sekä alle upotetusta diasarjasta että Googlen ohjeista

Luo omia retkiä 


Omia virtuaaliretkiä 360-kuvista voi luoda Googlen Tour Creatorilla, mistä retket tallentuvat Googlen Polyyn. Sieltä ne voi jakaa julkisesti tai piilotetulla linkillä. Googlen mukaan loppuvuodesta retket voi viedä Polystä Expeditions -sovellukseen, mikä onnistuu pyynnöstä jo nyt. Helppokäyttöistä Tour Creatoria esittelin elokuun blogijulkaisussa: 360-kuvista Tour Creator -matka Montenegroon

AR-sisällöt


Virtuaaliretkien lisäksi Expeditions-sovelluksella voidaan tutkia staattisia ja animoituja 3D-objekteja niin, että ne tuodaan tarkasteltavaksi tilaan lisätyn todellisuuden keinoin. Kun on kirjautunut sovellukseen, voi AR-sisältöjä ladata itselleen katsottavaksi. Jotta ne näkyisivät lisätyn todellisuuden tekniikkaa hyödyntäen, tarvitaan melko uudet mobiililaitteet, joissa on ARCore (Android) tai ARKit (iOS) -ominaisuus. Jos ne puuttuvat, kuvat näkyvät vain objekteina omalta näytöltä ilman lisättyä todellisuutta.

Mikäli haluat johdattaa ryhmän AR-sisältöjen maailmaan, toimi kuten virtuaaliretkillä: lataa sisällöt laitteellesi. Tulosta sitten AR-markerit mobiilisovelluksen kautta ja aseta ne tilaan vähintään kahden metrin päähän toisistaan. Tällöin voit määritellä virtuaaliretkien tapaan, milloin näytät seuraavan objektin. Voi myös zoomata niiden kokoa ja osoittaa tiettyä kohtaa valokeilalla.



Syksyn materiaaleja ja koulutuksia AR- ja VR-teemasta

  • Lisätyn todellisuuden Merge-kuutio (blogijulkaisu ja video)
  • Figment huikeiden portaalien luomiseen (blogijulkaisu ja video)
  • Lisätty ja virtuaalitodellisuus opetuksessa (webinaarin diat)
  • Lisätyn todellisuuden sovellukset opetuksessa ja kuntoutuksessa, Snellman-kesäyliopiston verkkokoulutus alkuvuodesta 2019 (90 €). Kouluttajina Riik­ka Mart­ti­nen ja Hei­di Åker­lund.
  • Ota yhteyttä, jos kaipaat koulutusta aiheesta: Minulla on Digiosalliseksi-hankkeessa tälle syksylle vielä muutama tunti resurssia kouluttaa digiteemoja Pirkanmaalla erityistä tukea tarvitsevia nuoria ohjaaville ja opettaville eli käytännössä lähinnä ammatillisen koulutuksen toimijoille. Muita voin palvelulla freelancer-kouluttajana.
  • Virtuaaliretkellä. Blogikirjoitus Digiosalliseksi-hankkeen blogissa, missä kerron mm. tiedonhankinnasta liittyen kansainvälisen avaruusaseman retkeen. (Lisätty 1.11.18)
Lisätty 2.12.18:
  • List of Available Expeditions
  • Retkien lataukset pysyvät omalla laitteella tallessa vain kuukauden, jos niitä ei käytetä. Sisällöt voi aina ladata uudestaan.