ITK: Digipedagogi muutoksen virrassa

Tampere-talo kokoaa tällä viikolla yhteen Suomen digipedagogiikan aktiivit ITK-konferenssiin. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 1990 alkaen, viime vuoteen asti Hämeenlinnan Aulangolla. Minä olen ollut mukana 2005 alkaen - eikä tulisi mieleenikään jättää sitä välistä.

ITK antaa hyvän katsauksen siihen, missä digipedagogiikan ja tekoälyn opetuskäytön osalta nyt kuljetaan. Siellä voi myös aavistella tulevaa. Oikein hätkähdin, kun luin, miten vahvasti tekoäly oli esillä jo 10 vuotta sitten. 

Parasta ITK:ssa ovat siellä tapahtuvat kohtaamiset ja hyvä henki. Jo nyt somessa kuhisee, kun satelee kutsuja esityksiin ja näytteilleasettajien ständeille. Tapahtuman aikana jaetaan kuvia ja tunnelmia. Jälkikäteen jaetaan opittua someen, yhä useammin LinkedIniin. 

Päivitin juuri LinkedIn-vinkkini ja ohjeeni. Tekoäly tunnistaa somesta teemat jo hyvin, mutta #ITK2026-hashtagiakin voi käyttää. ITK-löytyy monista somekanavista ja linkit ovat tapahtuman sivulla, mutta kannattaa etsiytyä myös ITK-ystävien ryhmiin LinkedInissä tai Facebookissa. 

Tänä vuonna minulla on kaksi foorumiesitystä, joista toisen materiaaleja löydät alta. Lisäksi organisoin Anne Ronkaan kanssa keskiviikon illanviettoa Telakalla. ITK:n suunnitteluryhmän jäsenenä toimin myös sessioiden puheenjohtajana. 

• Ke klo 18-22: ITK-henki elää -illanvietto ja mahdollisuus ruokailuun.
• Lue lisää ja ilmoittaudu. Paikkana Ravintola Telakka vain 600 m Tampere-talolta.
• To klo 12.45: Tekoälyteatteri - oivalluksia tekoälylukutaitoon (Sonaatti 1)
• Anne Rongas, Matleena Laakso ja Kari A. Hintikka. 
• Webinaaritallenne ja esitysaineisto 10.2.26.
• Pe klo 11.15: Pedagogi muutoksen virrassa (Duetto 1)
• Lue lisää alta, makupaloja jo webinaaritallenteella 17.3.26.

Pe klo 11.15: Pedagogi muutoksen virrassa

Jaan esityksessä konkreettisia ideoita ja kokemuksia siitä, miten opettaja voi pysyä aallonharjalla – tai edes pinnalla – erilaisten muutosten virrassa, etenkin digiteemojen suhteen. Saat pitkän vinkkilistan, alla osa linkeistä. Täydellistä listausta en yrittänyt tehdä, eikä se olisi mahdollistakaan, mutta voit jakaa omat vinkkisi kommenttina. Lisäksi kerron omista kokemuksista ja nostan esiin näkökulmia siitä, miten voi säilyttää innostuksensa kaikkien muutosten keskellä. Jaan foorumiesityksen diasarjan alle esityspäivän iltana. Alempaa löydät esityksen abstraktin, minne lisäsin linkkejä.

Opetusalan verkostojen koonteja 

• OAJ: Pedagogiset opettajajärjestöt
• OPH: Kansalliset verkostot ja hankkeet
• Opehommat: Facebookin opeverkostot
• Suomen eOppimiskeskus: verkostot
  
  

Esityksessä mainittuja linkkejä Matleenan blogiin

• ITK2016: keinoälyä ja koodausta
• ITK2016: Miten minusta tuli digiope?
• BettUK2026 - matkavinkkejä ja matkakertomuksia
• Opetusalan maksuttomia webinaareja
• Pirkanmaan lukioiden ainetiimit (ks. kevään 2026 tapahtumakalenteri)
• Padletit, ks. esim. Oppimispelien koonti tai Tekoälyn linkkivinkit
  
  

Muita linkkejä

• Anne Rongas: Asiantuntijuuteni kasvualusta on chat
• Kaley Chu, TEDxDocklands: 100 Lunches With Strangers – A Simple Way To Transform Your Life (YouTube 15:49 min)
• Maarit Ohinen-Salven & Elisabet Rappu, eSignals Pro: Verkostot ammattikorkeakouluopettajan työssä
• Avointen oppimateriaalien kirjasto
• TUNI: Teaching and Learning Centre (TLC)
• Educause, esim. 2025 EDUCAUSE Horizon Report | Teaching and Learning Edition tai 2026 EDUCAUSE Top 10: Making Connections
• Bittejä maailmalta. Turku raportoi opetusteknologiatapahtumista -blogi
• TOT-ryhmä Facebookissa (Tekoäly oppimisen tukena)
• Jiri Vilppolan väitöskirja (2023): Ammatillisen opettajan osaamisen ja identiteetin rakentuminen : - Työelämälähtöinen ja osaamisperustainen ammatillinen opettajankoulutus (blogikommenttini)
  
  

Opettajille suunnattuja suomalaisia uutiskirjeitä (moni tarjolla myös ruotsiksi)

• Aikakauslehdet mediakasvattajana 
• Avoin tiede
• BirdLife Suomi
• eTwinning
• Faktabaari
• LUMA
• Mannerheimin lastensuojeluliitto
• Mediakasvatusseura
• Opetushallituksen uutiskirjeet
• Punainen risti
• Ruokakasvatusyhdistys Ruukku
• WWF
• Yle
• Hankkeiden uutiskirjeet esim. Generation AI
• Sovellusten uutiskirjeet esim. ThingLink (asetukset -> yleiset) 
• Tapahtumien uutiskirjeet esim. ITK
• Yritysten uutiskirjeet esim. IlonaIT Oy
• Organisaatioiden julkiset uutiskirjeet, esim. TUNIn Digiopetusuutisten kuukausikirje
• Organisaatioiden sisäiset uutiskirjeet, esim. TUNIn Tekoälyn, tietoturvan ja opetuksen digityökalujen uutiskirjeet intrassa.

Abstrakti: Pedagogi muutoksen virrassa

Digipedagogiikan pysyvä piirre on tietty ennakoimattomuus: sovellusten ominaisuudet muuttuvat ja tavanomaisten päivitysten ohella lisätään erilaisia tekoälyä hyödyntäviä toimintoja. Uusia sovelluksia tulee jatkuvasti, välillä vanhoja myös poistuu. Tässä esityksessä jaetaan konkreettisia ideoita ja kokemuksia siitä, miten opettaja voi pysyä aallonharjalla – tai edes pinnalla – muutoksen virrassa.

Esitys koostuu kolmesta osiosta: Ensin jaetaan runsaasti ideoita ja kokemuksia siitä, miten pysyä ajan tasalla. Esityksessä pyritään tarjoamaan niin laaja kattaus vaihtoehtoja, että jokainen löytää sieltä jotain uutta ja itselleen sopivaa. Toiseksi kokenut digipedagogi jakaa omat parhaat käytäntönsä ja vinkkinsä. Kolmanneksi tarkastellaan sitä, miten voi säilyttää innostuksensa näiden muutosten virrassa.

Ajan tasalla pysymiseen on lukuisia keinoja, joista jokainen pedagogi kokoaa itselleen sopivan yhdistelmän. Niin hyödyllisiä kuin täydennyskoulutukset ovat, ne eivät yksin riitä. Lisäksi niiden määrä on viime aikoina vähentynyt merkittävästi. Yksittäisiä webinaareja on tarjolla runsaasti ja monen teeman tai sovelluksen ympärillä on aktiivisia someryhmiä. Moni seuraa aktiivisesti opetusalan blogeja ja ohjevideoita.  

Suuret oppilaitokset voivat tarjota hyvinkin monipuolista tukea opettajilleen digitutoreiden, verkkomateriaalien, koulutusten ja uutiskirjeiden muodossa. Pirkanmaan lukiokoulutuksella puolestaan on ainutlaatuinen yli 20-vuotinen perinne: oppiainekohtaiset ainetiimit kokoontuvat muutaman kerran vuodessa valitsemiensa koulutusteemojen äärelle tai keskustelevat ajankohtaisista teemoista vertaistuen merkeissä.

Paljon jää myös yksittäisen pedagogin vastuulle: kokeileminen ja testaaminen on monelle arkea. Tiedonlähteitä on tarjolla runsaasti, jos niitä vain ehtii seurata. Ja kun kaikkeen ei aika riitä, työnjako kannattaa. Yksi parhaita tapoja oppia, on opettaa muita. Tiimissä voi sopia, että kukin vuorollaan esittelee jonkun sovelluksen uudet toiminnot, kertoo lukemastaan artikkelista tai kirjasta tai jakaa webinaarin opit muillekin. 

Ammatilliset verkostot ovat meistä monella ajan tasalla pysymisen ytimessä. Toimintamuotona voi olla vaikka kirjapiiri, käsityökerho tai tekoälykahvit. Kun laajentaa verkostojaan ja etsii uusia kontakteja, se vaatii heittäytymistä ja usein vähän uskallustakin: monelleko uudelle ihmiselle esittäydyt ITK:ssa, liitytkö lounaalla muiden kuin ennestään tuttujen seuraan, milloin viimeksi pyysit ammatillista apua puolitutulta tai uskaltaisitko vastata avoimeen 100 lunches -konseptin kutsuun? Opitun jakaminen voi alkaa verkostoidu-napin klikkauksesta LinkedInissä. Voit kutsua uuden kontaktin lounaalle tai etäkahvihetkeen jakamaan viime aikoina yhteisestä mielenkiinnonkohteesta oppimaanne.

Esityksen lopuksi palataan sanapilveen kymmenen vuoden takaisesta ITK-esityksestä – muistutuksena siitä, että vaikka teknologia muuttuu, pedagogiikan ydin pysyy ja kokeilunhalu on pedagogeilla vahva. Esityksen materiaalit ja linkkivinkit jaetaan blogissa ITK-viikon aikana: https://www.matleenalaakso.fi

riitä, työnjako kannattaa. Yksi parhaita tapoja oppia, on opettaa muita. Tiimissä voi sopia, että kukin vuorollaan esittelee jonkun sovelluksen uudet toiminnot, kertoo lukemastaan artikkelista tai kirjasta tai jakaa webinaarin opit muillekin.&nbsp;</p><p>Ammatilliset verkostot ovat meistä monella ajan tasalla pysymisen ytimessä. Toimintamuotona voi olla vaikka kirjapiiri, <a href="https://www.matleenalaakso.fi/2025/04/tekoalya-ja-kasitoita.html" target="_blank">käsityökerho</a> tai tekoälykahvit. Kun laajentaa verkostojaan ja etsii uusia kontakteja, se vaatii heittäytymistä ja usein vähän uskallustakin: monelleko uudelle ihmiselle esittäydyt ITK:ssa, liitytkö lounaalla muiden kuin ennestään tuttujen seuraan, milloin viimeksi pyysit ammatillista apua puolitutulta tai uskaltaisitko vastata avoimeen 100 lunches&nbsp;-konseptin kutsuun? Opitun jakaminen voi alkaa <a href="https://fi.linkedin.com/in/matleenalaakso" target="_blank">verkostoidu-napin klikkauksesta</a> LinkedInissä. Voit kutsua uuden kontaktin lounaalle tai etäkahvihetkeen jakamaan viime aikoina yhteisestä mielenkiinnonkohteesta oppimaanne.</p><p>Esityksen lopuksi palataan sanapilveen kymmenen vuoden takaisesta <a href="https://www.matleenalaakso.fi/2016/04/digiope.html" target="_blank">ITK-esityksestä</a> – muistutuksena siitä, että vaikka teknologia muuttuu, pedagogiikan ydin pysyy ja kokeilunhalu on pedagogeilla vahva. Esityksen materiaalit ja linkkivinkit jaetaan blogissa ITK-viikon aikana: <a href="https://www.matleenalaakso.fi">https://www.matleenalaakso.fi</a></p></div>

Pirkanmaan lukioiden ainetiimit: kohtaamisia, jakamista ja vinkkejä

Syystapaamisissa 2024 ja 2025 otetut
ryhmäkuvat ainetiimien blogista. Ylemmän
kuvasi Katariina Ratia, alemman ohikulkija.

Pirkanmaan ainetiimien tapaamisista on tullut lukuisille lukio-opettajille tärkeitä paikkoja kohdata kollegoita, keskustella ajankohtaisista teemoista, jakaa arjen käytäntöjä ja oppia uutta - juuri oman oppiaineen näkökulmasta.

Ainetiimitoiminnan tarkka aloitusvuosi ei enää ole muistissa sitä käynnistäneilläkään. Toiminta alkoi Tampereen lukioiden parissa ja laajeni seutukunnalliseksi vuosituhannen alussa. PAOK-hankkeen (2009-2014) myötä toiminta laajeni maakunnalliseksi. Samalla mukaan tulivat muutamaksi vuodeksi myös ammatillisen koulutuksen yhteisten tutkinnon osien opettajat.

Hankevuosien jälkeen toimintaa rahoitti muutaman vuoden ajan Tampereen kaupungin lukiokoulutus. Vuodesta 2019 alkaen rahoittajana on ollut koko Pirkanmaan maakunnan alueella toimiva Tampereen seudun kasvatus- ja opetusalan osaamisen kehittämisen palvelu Osake. 

Ainetiimejä on yli 20 (ks. listaus ja yhteystiedot). Niitä on eri oppiaineille, erityisopettajille, opinto-ohjaajille ja eri luokka-asteiden ryhmänohjaajille. Ainetiimien tavoitteena on tukea lukio-opettajien osaamisen kehittämistä ja jakamista. Toiminta inspiroi uudistamaan opetusta ja edistää samalla työssä jaksamista ja verkostoitumista yli oppilaitosrajojen.

Tapaamiset on koettu innostaviksi ja ne mahdollistavat vertaistuen myös niille opettajille, joilla ei ole oman aineen kollegaa samassa lukiossa arkea jakamassa. Tapaamiset on ollut tapana järjestää pandemia-aikaa ja yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta kasvokkain. Lähitapaamiset mahdollistavat myös vierailut tiimejä kiinnostaviin kohteisiin. 

Tässä esimerkkinä tämän lukuvuoden vierailukohteita, jotka kertovat tiimien moninaisuudesta. Vierailuista voit lukea lisää ainetiimien blogista. 

• Psykologian ainetiimi vieraili Vapriikin museokeskuksen Muinais-DNA-näyttelyssä.
• Äidinkielen ja S2-opetuksen vierailukohteina olivat Ahlman, joka järjestää kirjoitustyöpajoja, ja Lastenkirjainstituutti.
• Venäjän opettajat vierailivat idänsuhteiden Nootti-museossa.
• Opinto-ohjaajien ainetiimi vieraili Tampereen Kesäyliopistolla ja on tänään päivämatkalla Turussa.
  
• Ruotsin ainetiimi kävi Svenska Teaternissa Helsingissä.
• Biologian opettajat vierailevat pian uudessa Sulkavuoren keskuspuhdistamossa.
• Uskonnon opettajat tekevät opintoretken Turkuun birgittalaisluostariin, adventtiseurakuntaan, synagogaan ja Turun yliopistolle.  

Ainetiimit suunnittelevat itse tapaamisensa. Usein kokoonnutaan keskustelemaan ajankohtaisten asioiden äärelle ja tietyn teeman ympärille. Tapaamisissa jaetaan kokemuksia ja materiaaleja. Hyviin koulutuksiin osallistuneet kollegat voivat jakaa ja edelleen kouluttaa muita ainetiimien jäseniä. Ainetiimien tapaamisten palautteissa korostuu se, että tapaamiset rakentuvat suurelta osin vertaistuen varaan. Eräs opettaja kommentoi, että “Mielestäni tapaamiset ovat lähinnä kollegoiden vertaismentorointia, yhteissuunnittelua ja ideointia”. Lisäksi kullakin ainetiimillä on käytettävissä pieni vuosittainen määräraha kouluttajan palkkioon tai opintomatkan kuluihin. Ainetiimin vetäjän palkkion maksaa oma lukio, joka tarjoaa myös kahvit.

Viime vuosien tapaamisten keskeisiä teemoja ovat olleet korkeakouluyhteistyö, arviointi ja sähköiset ylioppilaskokeet, oppimisen tuki, LOPS ja tietenkin tekoäly. Koulutus ei kilpaile Osakkeen tai oppilaitosten omien koulutusten kanssa, sillä näkökulmat liittyvät lähes aina tiukasti tietyn oppiaineen teemoihin ja ajankohtaisiin asioihin. Toisinaan tiimit järjestävät myös yhteisiä tapaamisia. Yhteen ovat kokoontuneet niin lyhyiden kielten opettajat kuin tietyt reaaliaineet. Vuosittaisia tapaamisia on noin 40, niistä yli 10 on nyt huhtikuussa (ks. tapahtumakalenteri). 

Ainetiimien blogista löydät vuosittaiset yhteenvedot toiminnasta. Vuoden 2025 osalta kerroin, että tapaamisia oli kaikkiaan 34, joista 15 keväällä ja 19 syksyllä. Moni tapaaminen oli useamman ainetiimin yhteinen. Blogissa julkaistiin 26 kirjoitusta ja blogivierailuita oli vuoden aikana 15 800, kaikkiaan niitä on nyt yli 63 000. Blogikirjoitukset kertovat pääosin yksittäisistä tapaamisista ja niiden oivalluksista. Toisinaan niissä jaetaan myös tapaamisen materiaaleja tai linkkivinkkejä. Toiminnan koonnista löydät suosituimmat kuluneen vuoden aikana julkaistut kirjoitukset sekä tiedot ainetiimeistä vetäjineen. Konkretiasta kiinnostuneet löytävät blogista myös ainetiimin vetäjän ohjeet, joka kertoo toiminnan organisoinnista. 

Olin aikanaan töissä PAOK-hankkeessa, missä ainetiimien toiminta laajennettiin maakunnalliseksi. Syksystä 2018 alkaen olen koordinoinut ainetiimien toimintaa noin päivän kuukaudessa. Vastaan ilmoittautumisista, tästä blogista, vetäjien syystapaamisista ja neuvonnasta. Raha-asiat kulkevat Osakkeen hallinnon kautta, missä työparinani on pitkään ollut palvelupäällikkö Katariina Ratia. 

Tämä kirjoitus on yksi osa Pedagogi muutoksen virrassa ITK-esitystäni perjantaina 24.4.2026 klo 11.15. Tervetuloa kuulolle tai lue lisää em. linkistä!

Miten käytin tähän tekstiin tekoälyä?

Tavoitteeni oli kokeilla, miten tekoäly yhdistäisi aiempia tekstejäni minun tyyliseksi blogikirjoitukseksi, mutta jo ensimmäinen versio oli niin kaukana siitä, mitä tavoittelin, että luovutin. Perinteisesti kirjoittaen sain tämän valmiiksi nopeammin ja varmistin oman tyylin ja äänen. Pohjana tekoälylle käytin hylättyä ITK2020-konferenssiabstraktiani, vuoden 2025 toiminnan koostetta, ainetiimien vetäjien syystapaamisen diasarjaa sekä ainetiimien blogia. Kaikkia näitä muokkasin, selitin lyhenteitä ja poistin henkilötietoja ennen niiden syöttämistä tekoälylle.

Oikeinkirjoituksen tarkistin kopioimalla tekstin tästä Wordiin. Lopuksi syötin tekstin Copilotille ja pyysin ehdottamaan, miten saan tekstiä sujuvammaksi ja pyysin kertomaan mahdollisista puuttuvista näkökulmista. Sisällöllisiä muutoksia en tehnyt, mutta palautteen perusteella muokkasin tekstiä vähän sujuvammaksi. Tekoäly tuttuun tapaan suositteli pilkkomaan lauseita lyhyemmiksi ja tuomaan alkuun selkeämmän johdannon.   

Immersiiviset näyttelyt Lontoon Bett-reissulla

Osallistuin tammikuussa Bett-opetusteknologiamessuille, mutta reissuun minua houkutteli myös Lontoo kaupunkina, sen kulttuuri ja immersiiviset elämykset. Freelancerina voin helposti yhdistää reissuun näitä muita mielenkiintoisia kohteita ja kuuden päivän aikana tutkin kaupunkia 95 200 askeleen edestä. Alla kerron kahdesta immersiivisistä näyttelyistä ja listaan vähän vastaavia suomalaisia näyttelyitä sekä kerron paljonko kuuden päivän matka maksoi kapselihotellissa yöpyen. Tänä vuonna reissasin minimibudjetilla, välillä reissu on maksanut paljon enemmän.

Maailman seitsemän ihmettä ja Titanicin tarina

Vaikka Bett on täynnä hienoa teknologiaa, niin kyllä Lontoon hienot immersiiviset näyttelyt pärjäävät kisassa loistavasti. Niiden avulla pääsee näkemään, mitä isolla budjetilla ja monipuolisesti teknologiaa hyödyntäen saa aikaan.

Vierailin tänä vuonna kahdessa eri näyttelyssä. Maailman seitsemän ihmettä esitteli niin nykyisiä kuin antiikin ajan ihmeitä. Hienointa näyttelyssä oli tutustuminen antiikin ihmeisiin virtuaalilaseilla. Alla on kuva sekä tilasta, missä lasit päässä liikuttiin, että myös ruudunkaappauskuva portaalista, minkä avulla siirryttiin aina eteenpäin seuraavaan kohteeseen. Virtuaalilaseilla sai edetä omassa tahdissa ihmeestä toiseen liikkuen. Tämä elämys oli vain yksi pieni osa näyttelystä, missä oli hyödynnetty myös mm. lisättyä todellisuutta havainnollistamaan ihmeitä sekä perinteisiä videoita, esineitä ja esittelytekstejä.

Tästä portaalista käveltiin Petran kaupunkiin,
missä näin mm. animoidun kamelikaravaanin. 

Näyttely oli erityisen kiinnostava, koska olen vienyt lukuisia opettajaryhmiä katsomaan modernin maailman ihmeitä Expeditions Pro -sovelluksella ja pahvisilla virtuaalilaseilla (ks. aiempi bloggaus). Parilla viime kerralla matkailualan opettajien innostamana mukana olivat myös lentokonekuulutukset, Finnairin lennoilta tuttua mustikkamehua ja kussakin kohteessa myös siihen sopivaa musiikkia. Elämyksellisyyttä saa koululuokkiin siis ihan maksuttomillakin sovelluksilla.

Molemmissa näyttelyissä oli iso huone, missä liikuttiin virtuaalilasien ohjaamana. Kuvassa vieraita tutustumassa seitsemään ihmeeseen, kukin omassa tahdissa.

Vielä hienompi oli The Legend of Titanic -näyttely, mikä kertoi Titanicin tarinan alkaen 269 metriä pitkän laivan rakentamisesta, yksittäisistä ihmiskohtaloista, yhteiskunnallisista olosuhteista laivalla aina vesillelaskuun ja lopulta meren pohjaan asti. Perinteisten näyttelyesineiden ohella hyödynnettiin lisättyä todellisuutta, esimerkiksi kapteeni otti meidät näyttelyvieraat vastaan laivan ovella. Virtuaalilasien avulla pääsi kierrokselle laivan eri osiin: näin mm. konehuoneen, radiosähköttäjän, kolmannen ja ensimmäisen luokan hytit ja kävin laivan kannellakin. Tarjolla on myös puolituntinen elämyksellinen tarina, missä seurattiin laivan kohtaloa. Se oli esillä alla olevan kuvan tilassa, missä oli jääkuutioita muistuttavat istumapaikat noin 200 henkilölle. 

Valtava huone, missä seurasin kaikille seinille ja lattialle heijastettua Titanicin tarinaa.

Lopuksi kerrottiin siitä, miten Titanicin 
uppoamisesta uutisoitiin eri puolilla maailmaa.

Erilaisia immersiivisiä näyttelyitä lienee Lontoossa kerrallaan vähintään kymmenkunta.  En tiedä tekijöiden motiiveja, mutta kyllähän ne ovat paitsi kivaa tekemistä paikallisille ja turisteille, niin myös opetuksellisesti erinomaisia. Ja lisäksi monille kiinnostavia uuden teknologian näkökulmasta.

 

Immersiiviset elämykset Suomessa?

Yhtä sun toista pientä meillä on jo ollut tarjolla Suomessakin ja lisää on tulossa. Suomi lienee tällaisille laajoille näyttelyille vähän pieni paikka, mutta erilaisten valotaideteosten ja -elämysten määrä ainakin on jo kasvanut. Ensimmäisenä immersiivisenä näyttelynä, missä itse olen Suomessa käynyt, voinee pitää Amos Rexin avajaisnäyttelyä vuodelta 2018. Tuolloin teamLabin Massless mahdollisti esim. oman liskon piirtämisen ja skannaamisen viipottamaan pitkin näyttelyaluetta. 

Tampere-talossa oli viime kesänä Van Gogh Alive -näyttely. Se oli lähinnä kurkistus tällaisten teknologioiden mahdollisuuksiin. Pari vuotta aiemmin Tampereen seurakunnat viettivät Toivon vuotta ja sen kunniaksi Kalevan kirkossa järjestettiin Flora-valotaidetapahtuma (ks. Seurakunnan uutinen tai Tapsunteeruksen video: Flora valotaidetapahtuma, Kalevan Kirkko, Tampere 4.11.2023).

Helsingissä pyörii tällä hetkellä Genesis, missä Kallio kirkkoon luodaan tarina maailman synnystä. Sitä kuvataan tapahtuman verkkosivulla näin: "Valmistaudu lumoutumaan 30 minuutin esityksestä, joka saa sinut syventymään luomisen tarinaan häikäisevien visuaalisten ja äänellisten tehosteiden avulla. Tulet hämmästymään upeista animaatioista ja uppoutumaan täysin vähemmän tunnettuun arkkitehtoniseen mestariteokseen."

Logomoon Turkuun on puolestaan tulossa 8.6.–30.8.2026 Frameless-taide-elämys, joka "tarjoaa kävijöilleen ainutlaatuisen, moniaistisen tavan kokea taidetta suurten mestareiden teosten ympäröimänä. Näyttely hyödyntää huipputason projisointi-, ääni- ja tilateknologiaa, joka muuttaa Logomon tilat elämykselliseksi taideympäristöksi. Teosvalikoimassa nähdään teoksia muun muassa maailmankuuluilta taiteilijoilta kuten Claude Monet’lta, Vincent van Gogh’lta, Gustav Klimtiltä, Salvador Dalílta ja Rembrandt van Rijniltä." 

Edullinen Lontoon matka ja kapselimajoitus

Kapseleissa oli hyvä äänieristys ja oma rauha.

Tänä vuonna tein edullisen matkan. En sitä erikseen suunnitellut, mutta niin vain kävi. Ostin lennot ja majoituksen ajoissa ja reissussakin satsasin elämyksiin, en materiaan. Pääosin söin aasialaista katuruokaa ja viiniäkin ostin vain muutaman lasillisen.  Ja jos into reissuun on kova, yksi mahdollisuus on neuvotella, jos saisi käyttää matkaan työaikaa, mutta maksaisi itse matkakulut.

Maanantaiaamusta lauantai-iltaan kestäneen reissun hinnaksi tuli 850 €. Erittely on alla ja mukana ei ole päivärahoja (534 €) tai työaikaa, mitä kului rutkasti myös ennakkoperehtymiseen ja jälkikäteen opitun muokkaamiseen koulutusmateriaaleiksi ja blogikirjoituksiksi. 

182 € Majoitus Zedwell Capsulle hotel (5 yötä, hotels.com)
180 € Elämykset (2 immersiivistä elämystä, 2 musikaalia, teatteri ja museo-opastus)
82 € Lennot Helsinki-Stansted-Helsinki, Ryanair (sis. ylim.laukku paluumatkalle)
77 € Lentokenttäkuljetukset (Tampereelta ja Stanstedista) ja ETA-maksu
55 € Lontoon sisäinen liikenne (bussi, metro, laiva)
100 € Ostokset
170 € Muut kulut, lähinnä ruoka

Kapseli oli noin 110 cm leveä ja mahduin hyvin istumaan sängyllä. Kapselissa oli myös pieni hylly, pari latauspistoketta, valo ja säädettävä ilmastointi sekä pari naulakkoa. Myös kapselin ulkopuolella oli naulakkoja, joihin osa jätti ulkovaatteet tai märän pyyhkeen. Kapseli oli nukkumiseen oikein hyvä: hyvä patja ja oma rauha. Vessassa käynti oli vähän työlästä, kun se oli monen, monen lukitun oven takana. 

Patja oli niin leveä, että tavarani mahtuivat
hyvin sen reunaan.

Palvelu oli ystävällistä, mutta konsepti ei kaikilta osin ollut mukava: Jos sinulla ei ollut omaa lukkoa, mistä ei tietenkään informoitu etukäteen, piti sinun sellainen ostaa, saadaksesi kapselisi tavaroineen lukittua. Mistään ei saanut kylmää vettä juomavedeksi. Kaikista hanoista tuli vain lämmintä vettä, pullovettä toki on myynnissä. Suihkut olivat surkeat, sillä vesi ruiskui käytännössä myös sille puolelle, minne olit jättänyt puhtaat vaatteet. Parasta oli nukkua kapselin luukku vähän rakosellaan, jotta ilma vaihtui. Jokaisella oli oma ilmastointi, mutta vaihdettuani kapselia se oli niin tehokas, että se oli välillä laitettava pois. Tämän kylmän ja kuuman ilman vaihtelusta sain reissun lopussa pikkuflunssan. 

Menisinkö uudestaan kapseliin? Miksi ei, jos reissaan yksin ja haluan yöpyä edullisesti ydinkeskustassa, vain 50 m Piccadilly Cirkukselta. Vaihtoehtona kapseleille ovat perinteisemmät retkeilymajat ja Merimieskirkon majoitus, missä vuodepaikka neljän hengen huoneessa maksaa £35/hlö/yö. 

Aiemmat Bett-bloggaukset

• BettUK2026 - matkavinkkejä ja matkakertomuksia (päivittyy pitkin kevättä, täältä löydät myös muiden suomalaisten matkakertomukset)
• BettUK2026: Avajaiset, ensimmäinen esitys ja avoin jakaminen myötätuulessa
• Sovelluksia opetuksen ideointiin
• BettUK2026: tekoälyoppeja ja muita kokemuksia
• Lontoon musiikkia ja taidetta (2024, osin päivitetty). Mukana on lyhyt video Outernetistä, mitä voinee pitää yhden sortin immersiivisenä elämyksenä, jossa on toisinaan ollut esillä lisättyä todellisuuttakin.

Greenwichin kukkulalta on upeat näkymät Lontoon keskustaan.

Kävin myös Greenwichin kaupunginosassa, minne muuten kannattaa kulkea Thamesia pitkin veneellä metron ja bussin sijaan. Kuvassa näkyvän National Maritime Museumin muutaman punnan opastus oli yksi parhaista mihin olen osallistunut. Nollameridiaani sijaisee noin viisi metriä kuvanottopaikasta vasemmalle. Vasemmalla kauempana näkyy Lontoon City ja oikealla uudempi pilvenpiirtäjien alue Canary Wharf ja Isle on Dogs. 1950-luvulla se oli pääosin köyhien maahanmuuttajien satama-aluetta. Tästä kertoo iki-ihana BBC:n Hakekaa kätilö! (Call the Midwife) tv-sarja.

Jaa jotain -teemaviikon tapahtumia ja uutisia

Kuvan taiteili Anne Rongas teemaviikkoa varten. 

Päivitin tätä kirjoitusta teemaviikon ajan, kun kuulin uusista tapahtumista tai uutisista. 

Hyvää Jaa jotain-viikkoa (2.-6.3.2026) eli Avoimen oppimisen teemaviikkoa (Open Education Week)! Viikkoa on vietetty Suomessa vuodesta 2013 alkaen (katso bloggaukseni 2013). 

Organisaattoreina ovat usein olleet Suomen eOppimiskeskuksen ja Otavian aktiivit. Meidän yksittäisten henkilöiden ohella asiaa ovat Suomessa vieneet eteenpäin mm. lukuisat oppilaitoshankkeet (Pirkanmaalla PAOK 2009-2014) ja koulutusorganisaatiot. Kansallisella tasolla merkittäviä ovat Opetushallituksen ylläpitämä ja kaikille avoin Avointen oppimateriaalien kirjasto ja korkea-asteen osalta myös Avoin tiede. 

Avoin jakaminen on ollut työntekoni keskeisiä periaatteita 2011 alkaen. Olen saanut toiminnastani mm. Avoimen tieteen palkinnon. Löydät tästä blogista kirjoituksia aiheesta jokaiselta vuodelta aina maaliskuun kohdalta. Niissä olen kertonut tarkemmin mitä ja miksi jaan. Lukumääräisesti eniten jakamiani aineistoja on katsottu tämän blogin ja diasarjojeni kautta. Päivittyvät diasarjat löytyvät ohjeiden blogisivulta ja yksittäisten koulutusten diat SlideSharesta. Tässä muutamia nostoja jakamistani ja kuratoimistani materiaaleista.

• Tekoäly opetuksessa -linkkivinkkejä (Padlet)
• Tekoälyn mahdollisuudet lukiokoulutuksessa (kuusi minun ja Mika Setälän webinaaritallennetta loka-joulukuulta 2025) Ks. Padlet tai AOE.
• Digipedagogiikan koulutuspaketti (blogikirjoitukseen linkattu ThingLink)
• Oppaita verkkokurssien tekijöille (Thinglink)
• Oppimispelien koonti (Padlet)
• Opetusalan maksuttomat webinaarit (blogisivu)
• H5P: ohjeita ja esimerkkejä (blogisivu ja avoin Moodle)
• YouTube-kanavani: lähes kaikki videot on jaettu CC BY -lisenssillä.
• AI and Pedagogy (12 videos from Dec 2025) and Learning path on AI (autumn 2025)
  
  

Tapahtumia teemaviikolla ja myöhemminkin keväällä 

Anne Rongas, Otavia, kokosi teemaviikon blogikirjoitukseen Avoimet julkaisut ja tekoäly #jaajotain 2026 nostoja tälle viikolle. Tulossa on mm. kaksi alla mainittua webinaaria. Lisäksi tarjontaa löytyy yllä mainitulta englanninkieliseltä teemaviikon sivulta:  

• Ke 4.3. klo 14: Kopioston lakiasiainjohtaja Kirsi Salmela jakaa tuoreinta tekijänoikeusymmärrystä avointen oppimateriaalien ja tekoälyn suhteesta tekijänoikeuksiin. Liity mukaan Zoomissa. 
• To 5.3. klo 14: Otavian Anne Rongas ja Lauri Ylä-Jussila opastavat samoja asioita muokattuna opiskelijoille ja juttelevat tekoälylukutaidosta. Liity mukaan Zoomissa (tallennetaan).
  
  

Avoimen tieteen tapahtumakalenterissa ei ole merkintöjä tälle viikolle, mutta myöhemmin keväällä on tarjolla pohdintaa avointen ja kustannettujen oppimateriaalien suhteesta (14.4.26) sekä Avoimen oppimisen vertaistukiryhmän kuukausikahvit:

• 13.3. klo 13 MOOCit esimerkkinä avoimesta oppimisesta.
• 10.4. klo 13 teema tulee myöhemmin
• 8.5. klo 13 Tekoälyn edut ja haasteet avoimessa oppimisessa

Tällä viikolla on muitakin teemapäiviä

• Ti 3.3. on Matematiikan vaikeuden teemapäivä. Erilaisten oppijoiden liitto järjestää webinaarin klo 17.30. Siinä pureudutaan matematiikan perusteiden harjoitteluun erilaisia oppimista tukevia apumenetelmiä käyttäen. Päivää koordinoi European Dyslexia Association.
• Ti 3.3. Maailman luontopäivä (YK)
• Ke 4.3. Maailman insinööripäivä (Unesco)
• Pe 6.3. Kansallisen tulevaisuuspäivän verkkosivulla on tarjolla materiaaleja, joiden avulla voi virittäytyä tulevaisuustaajuudelle ja järjestää oman Tulevaisuuspäivän.
• Su 8.3. Kanvainvälinen naistenpäivä (YK)
  
  
  

Avoimen oppimisen verkkokurssi ja osaamismerkki julkaistu

Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio suunnittelee luovansa kansallisia avoimen tieteen osaamismerkkejä. Ensimmäisenä on tänään julkaistu englanninkielinen Avoimen oppimisen MOOC-verkkokurssi. Sen suoritettuasi voit hakea osaamismerkkiä. Lue lisää Avoimen tieteen tiedotteesta.

Helsingin ja Tampereen korkeakouluissa tapahtuu

Avoimen opetuksen ja oppimisen seitsemäs teemanumero on julkaistu tänään. Think Open Digest kokoaa yhteen avoimeen opetukseen ja oppimateriaaleihin liittyviä artikkeleita, palveluja, työkaluja, oppaita ja suosituksia. Julkaisun koordinoijana on toiminut Juuso Ala-Kyyny Helsingin yliopiston kirjastosta.

Tampereen korkeakoulun intrasta löytyy uutinen teemaviikosta ja kutsu kirjaston torstain tietoiskuun. Vinkkinä jaettiin myös Kati Syvälahden artikkeli (2026): Tekoälyn edut ja haasteet avoimessa oppimisessa: kartoittava kirjallisuuskatsaus. Keskiviikkona julkaistiin myös julkinen uutinen teemaviikoista, missä on mukana linkkejä mm. kirjaston oppaisiin.

Luo sanaristikoita tekoälyn avulla

Puzzle me -sovelluksen tehtävätyypit.

Tässä kirjoituksessa esittelen sovelluksia sanaristikoiden luomiseen tekoälyn avulla. Jokaisesta on tarjolla lyhyt kuvaus ja videolla näytän sovellukset. Ristikoiden ratkaisemiseen en tarjoa vinkkejä, mutta toki siihenkin voi tekoälyä käyttää. 

Sanaristikot sopivat hyvin kieltenopetukseen ja käsitteiden harjoitteluun. Niiden tekeminen edistää opitun aktiivista mieleen palauttamista. Sanat sopivat ristikkoon vain, jos ne on kirjoitettu virheettömästi. Vihjeissä voidaan ohjeistaa käyttämään tiettyä taivutus- tai aikamuotoa tai monikkoa, jos niin halutaan. Ristikoita voi luoda myös fraaseista. Osaa oppijoista innostaa myös harjoittelun pelillisyys (ks. oppimispelien koontini.) 

Ristikoita voi hyödyntää opetuksessa monin tavoin. Ne voivat olla sanaston kertaamista tai testaamista tai ajattelun avaamista osana laajempia tehtäviä. Esimerkiksi kun oikea sana löytyy, oppijan on kirjoitettava siihen liittyvä esimerkkilause omasta elämästään. Tai parit voivat rakentaa dialogin käyttäen vähintään kolmea ristikon sanaa. Kun valitset ristikkoon sanoja, joista syntyy pelkkien faktojen sijaan mielipiteitä, kokemuksia tai tulkintoja, voidaan lopuksi keskustella ristikon sanoista: Miksi ne ovat tärkeitä? Miten olet niitä havainnoinut? Miten ne vaikuttavat elämääsi, opiskeluusi tai työhösi? 

Ristikon tekijä voi käyttää esiteltäviä vaihtoehtoja maksutta ja kirjautumatta. Kaikki ristikot voi avata oppijalle ilman kirjautumista tehtäväksi. Tekoälyn luomat ristikot on aina syytä tarkistaa ja tarpeen mukaan muokata ennen julkaisemista. Esiteltävillä sovelluksilla voit luoda ristikot myös itse ilman tekoälyä. Lisää vinkkejä saat tulevista tekoälykoulutuksistani, joista kerron kirjoituksen lopussa ja Tervetuloa-sivulla.

Neljä sovellusta ristikoiden luomiseen

Puzzle me tarjoaa 15 tehtävätyyppiä, kuten yllä oleva kuva näyttää. Ristikon käyttämä tekoäly ei osaa luoda sanoja ja vihjeitä suomeksi, mutta lähetin heille toivomuksen suomen lisäämiseksi yli 30 kielen joukkoon. Jotta ristikkosi säilyy pelattavana yli 30 päivää, sinun on kirjauduttava. Maksuton lisenssi kieltää kaupallisen käytön, mutta ymmärtääkseni sallii opetuskäytön, koska ristikoita voi upottaa verkkoon ja ristikoita voi ratkoa tuhat/kuukausi. Ristikoita voi ratkaista myös yhdessä kaverin kanssa. Maksullisten edu-lisenssien hinnat saa vain pyynnöstä, mutta niiden avulla voisi vihjeisiin lisätä multimediaa. 

Oh, My Dots! on sovellus, joka osasi luoda sanat suomeksi, mutta vihjeet se kirjoitti englanniksi. Kielinä tarjolla on englanti, saksa, ranska, espanja ja portugali. Voit luoda näillä kielillä myös audioristikoita. Mahdollinen vihjeiden kääntäminen suomeen tai ruotsiin on tehtävä itse tai siinä voi hyödyntää esim. Deepl-sovellusta. Se on suunniteltu kääntämiseen, joten se kuluttaa siihen vähemmän energiaa kuin esimerkiksi ChatGPT.  Voit tulostaa tai jakaa ristikot linkillä, mutta kannattanee ohjeistaa evästeiden hylkääminen. Tarjolla on yhdeksän erilaista tehtävää, myös esim. etsi sana, palapeli, yhdistä pisteet ja väritä.

Teachize tarjoaa työkaluja mm. erilaisten sanaristikoiden luomiseen tekoälyn avulla, mutta se ei toimi suomeksi. Tarjolla on mm. englanti, saksa, ranska ja espanja. Asposen Crossword maker on sen ristikoiden suomenkielinen versio. Sanaristikot saa yli 30 tiedostomuodossa (esim. PDF tai HTML), mutta ei suoraan linkkinä. Haluttaessa tekoäly avustaa myös ristikon tekijää.

Crossword Labs on jo vanha tuttavuus, yksinkertainen ja mainokseton sivusto sanaristikoiden tekijöille. Sanaristikot voi tulostaa, upottaa tai jakaa linkillä verkossa tehtäväksi, myös mobiililaitteille. Sivustolla löydät myös muiden tekemiä sanaristikoita sekä kategorioittain että hakusanalla etsien. Pari lisäominaisuutta on tarjolla maksullisella elinikäisellä lisenssillä (10 €). Kun haluat käyttää tekoälyä, kopioi ja liitä sanat ja vihjeet käyttämästäsi tekoälysovelluksesta.  

• ChatGPT/Copilot-kehote: Luo ristisanatehtävää varten 10 sanaa ja jokaiselle oma vihje. Teemana on [.....] ja kohderyhmä [.....]. Listaa sanat ja vihjeet seuraavasti: Rivin alkuun sana ja sitten välilyönnin jälkeen vihje. Seuraava sana ja vihje seuraavalle riville. Älä lisää vastaukseen bullet pointteja tai muita selityksiä.
• NotebookLM kehote, joka ohjeesta huolimatta jättää rivivaihdot tekemättä: Etsi aineistosta ristisanatehtävää varten 10 keskeistä käsitettä ja jokaiselle oma vihje. Listaa sanat ja vihjeet seuraavasti: Rivin alkuun sana ja sitten välilyönnin jälkeen vihje. Seuraava sana ja vihje seuraavalle riville. 

Videolla esittelen sovellukset lyhyesti. Käyttämäni kehotteet olivat demo-tyylisiä ja paljastivat, miten tärkeää on kuvata tarkemmin, mitä tekoälyltä haluaa. Kieltenopettajat voivat täsmentää kielitaitotasoa ja kenties antaa myös esimerkkejä hyvistä sanoista. Kielten ja reaaliaineiden opettajat voivat määritellä myös ajattelun tasoa: haetaanko sanakirjamaista määritelmää vai onko oppijan pääteltävä sana asiayhteydestä vai edellyttääkö oikean sanan löytäminen käsitteen abstraktia ymmärtämistä.

Tervetuloa kieltenopettajien etäkoulutukseen!

Tervetuloa Tekoäly kieltenopettajien tukiälynä -etäkoulutukseen, jonka vedän Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston kautta maanantaina 23.3.2026 klo 15 alkaen. Muita koulutuksiani tekoälystä ja digipedagogiikasta löydät Tervetuloa-sivulta, seuraava on jo tänään iltapäivällä. Itsenäisesti voit opiskella lisää myös päivittyvän Tekoälyn linkkivinkkien lähteistä.

• Sovelluksia opetuksen ideointiin (2025)
• Viisi vinkkiä: tekoäly ja suullisen kielitaidon opetus (2024)
• Kolme tekoälysovellusta: Mizou, TurboScribe ja Vidnoz (2024)
• Sovelluksia ja linkkivinkkejä kieltenopetukseen -Padlet
• Bold Voice: The Accent Oracle. "Do you have an accent when speaking English? I bet I can guess it in less than 30 seconds."

- - - - -
Etsin ristikkosovelluksia hakukoneen ohella ChatGPT:n kanssa. Hyödynsin sitä myös johdantokappaleiden ideoinnissa.