10.1.2019

Ricoh Theta: katso, jaa ja editoi sisältöjä

Opettelin viime vuonna 360-kuvaamista ja tutkin mitä 360-sisällöillä voi tehdä ja miten niitä kannattaa jakaa. Elokuussa bloggasin ensikokemuksista ja syksyn mittaan bloggauksia syntyi muitakin ja uusia on tekeillä.

Tässä kirjoituksessa kerron perusteita liittyen Ricoh Theta -kameralla otettujen 360-sisältöjen katsomiseen, editointiin ja jakamiseen. Ohjeet ovat sovellettavissa muihin kameramerkkeihinkin, joiden verkkosivuilta löytynee niille suunniteltuja vastaavia sovelluksia.

Bloggaus ja lopussa oleva diasarja virtuaalilaseista ja 360-sisällöistä pohjautuu joulukuussa Kangasalla pitämääni koulutukseen.


Omien 360-sisältöjen katsominen


Jotta 360-sisällöt näkee niin kuin ne on tarkoitettu katsottavaksi, täytyy käytetyn sovelluksen ja/tai laitteen tukea 360-sisältöjen katsomista. Mobiililaitteilla omat kuvat ja videot kannattaa katsoa kameran omalla sovelluksella (esim. Ricoh Theta). Tällöin voi valita, miten ne haluaa katsoa. Vaihtoehdot ovat kuvan tai videon pyörittäminen näytöllä sormella (normal), yhden linssin VR-näkymä (käännä mobiililaitetta siihen suuntaan mihin haluat katsoa) ja kahden linssin VR-näkymä virtuaalilaseja varten.

Kuvat ja videot saa siirrettyä pc-koneelle helpoiten kameran mukana tulleella piuhalla. Jos ne samalla poistaa kamerasta, on sen käyttö mobiililaitteiden kanssa vähän nopeampaa. Huomasin tästä olevan hyötyä etenkin tilanteessa, missä lainaan kameraa muille ja jokainen joutuu odottamaan koko sisällön latautumista, jotta saa valittua oman kuvansa tallentamisen omalle laitteelleen.

Thetan tiedostotyypit ovat tuttuja: kuvat ovat jpg-muodossa ja videot mp4. Alla olevasta vasemmanpuoleisesta kuvasta näet, millaisena 360-kuva avautuu pc-koneella ilman 360-tukea. Myös 360-videot näkyvät tällaisina kaksiulotteisina sisältöinä. 

Pc-koneille (Windows, Mac) voi ladata Ricohin oman sovelluksen kuvien katsomiseen. Siinä kuva/video raahataan sovellukseen (kuva oikealla), jolloin sen näkee 360-sisältönä niin, että kuvaa voi pyöritellä ja katsoa eri tavoilla.  

Vasemmalla on 360-kuva niin kuin se näkyy ilman 360-kuvien tukea. Oikealla Thetan sivulta maksutta ladattu Basic App. Raahaamalla 360-kuvan tai videon sovellukseen, sen näkee 360-sisältönä. Kuva on otettu Digiosalliseksi-hankkeen virtuaaliretki-työpajasta, kun odotan osallistujia saapuvaksi.







360-sisältöjen editointi


Kuvat ja videot kannattaa malttaa ottaa mobiilisovelluksen avulla, sillä tällöin voi säätää mm. valotusta jo kuvausvaiheessa. Editoinnin tarve itselläni on ollut todella vähäinen. Useimmiten muokkaan valokuvista rajausta, mutta sitähän 360-sisällöissä ei juuri tarvitse tehdä.

Ricoh Thetan kuvat ovat jpg-kuvia, joita voit muokata esim. Photoshopilla. Thetalla on myös oma Theta+-sovellus, minkä avulla voi muokata kuvia ja videoita mobiililaitteilla (Android, iOS). Sovelluksen sivulla esitellään kattavasti sen ominaisuuksia ja ihan kokeilemallakin pärjää pitkälle.

Verkossa on jaettu sellaista vinkkiä, että kameran jalustan alle voi tuoda pahvikiekon, missä on kuvaajan nimi ja mahdolliset tekijänoikeustiedot. Näin ne ovat aina automaattisesti mukana kuvissa ja videoissa, ilman, että niitä tarvitsee jälkikäteen lisätä.

Ruudunkaappauskuvat ovat Theta+-sovelluksen kuvan ja videon edioinnista.
Muokattavat kuvat ovat Amos Rexin teamLabin näyttelystä.




Hyvä vaihtoehto 360-sisältöjen jakamiseen, erityisesti kun kyse on kuvasarjasta, ovat sovellukset, joiden avulla voi tehdä ja jakaa erilaisia virtuaaliretkiä. Thetan kuvat ja videot saa siirrettyä näihin kaikkiin helposti ja suoraan. Vaikka kuva siis omalla koneella näyttäisi kaksiulotteiselta, sovellus tunnistaa ne ja näyttää 360-sisältöinä. Virtuaaliretkiiin voi lisätä tietoja interaktiivisina pisteinä, lisätä selostusta, taustaääniä yms, mutta niitä voi tehdä myös pelkiksi kuvasarjoiksi mm. alla olevilla sovelluksilla. Kaikkien retket ovat katsottavissa sekä selaimella että virtuaalilaseilla.


Olen käyttänyt 360-sisältöjäni myös lisätyn todellisuuden Figment-sovelluksella, josta bloggasin
otsikolla Figment huikeiden portaalien luomiseen. Kokeilematta on vielä videoiden jakaminen YouTubeen (ks. YouTuben ohje), mutta muiden tekemiä on sieltä jo tullut katsottua. Niitä löytyy mm. kanavalta Virtuaalitodellisuus. Jos videon haluaa katsoa virtuaalilaseilla, se onnistuu, kun kääntää puhelimen vaaka-asentoon ja valitsee VR-lasien kuvakkeen.


Facebook tukee 360-sisältöjä, mutta esimerkiksi Blogger ei. Jos tuki puuttuu, täytyy 360-kuvien jakamiseen käyttää jotain kolmannen osapuolen palvelua. Alla on aiemmasta Digiosalliseksi-hankkeen blogijulkaisusta kopioimani 360-kuva. Ensimmäisenä on kuva, minkä toin tänne Bloggeriin Lisää kuva -toiminnolla. Sen alle upotin saman kuvan Momento360-palvelun kautta. WordPress-ympäristössä saman tekee PhotoSphere-lisäosalla, mikä mahdollistaa kuvien tuomisen mediakirjastosta tai linkillä.

360-kuva tuotuna Bloggeriin kuvana.












Thetalla kuvatessa kannattaa käyttää jalustaa. Jos itse haluaa kuvaan, jalustaksi riittää pieni kokoontaitettu kolmijalka kädessä, sillä jo se estää sormien näkymisen suurena jokaisen kuva alaosassa.


8.1.2019

Pedagoginen piristysruiske tulee taas

Minulla on ollut ilo vetää Osakkeelle monta Pedagoginen piristysruiske -koulutusta, joiden sisällön olen saanut rakentaa mielestäni parhaista ja hyödyllisimmistä digiteemoista, osin yhdessä osallistujien kanssa.

Nyt on aika katsoa, vieläkö Pirkanmaalta löytyy 14. ryhmä supersuosittuun Pedagoginen piristysruiske -koulutukseen. Koulutus on maksuton ja osallistumisoikeus on Osakkeen opetus- ja ohjaushenkilöstöllä eli lähes koko Pirkanmaan yleissivistävän koulutuksen henkilöstöllä - myös varhaiskasvatuksesta voi osallistua, vaikka osa sovelluksista sopii varmasti paremmin koulumaailmaan. Lähde mukaan tai vinkkaa tästä kollegalle, joka tarvitsisi pedagogista piristysruisketta!

Ilmoittautuminen (viim. 4.2.) ja lisätiedot (alkaa 20.2.2019)

Tiedän, että sijaismäärärahat ovat vähissä. Jo aiemmilla kerroilla osa on päässyt mukaan vain sillä ehdolla, että jakaa kaiken oppimansa koko työyhteisölleen. Koulutuksen yhtenä valinnaisena tehtävänä on luoda esimerkiksi Padlet tai blogi, minne kerää talteen vinkkejä muistiin joko vain itselle tai sitten kollegoille tai jopa julkisesti jaettavaksi. Erityisen suositeltavaa tällainen on digitutoreille ja sellaisiksi haluaville.

Vuoden takaisin ryhmän kanssa päätimme koulutuksen digitaaliseen nuotiopiiriin. Kirjasin siitä ylös seuraavat kokemukset: Koulutus muutti ajatteluani. Koulutuksen aikana itsetuntoni ja ammatillinen identiteettini vahvistui. Innostuin monesta uudesta jutusta ja niin innostuivat oppilaanikin.

Alla vielä mainokseksi aiempien osallistujien kehuja, poimintoja kehittämistehtävistä ja linkit aiempaan seitsemään blogijulkaisuuni aiheesta. Niissä kerron pääosin tehdyistä kehittämistehtävistä.


Palautteiden mukaan olen tässä koulutuksessa usein onnistunut antamaan parastani, vaikka kyllä niitä ei-niin-loistavia osuuksiakin varmasti mukaan on mahtunut ja mahtuu jatkossakin


  • "Olet taitava, realistinen ja kärsivällinen. Sanoin esimiehelleni, että tämä oli paras TVT-koulutus, minkä olen käynyt."
  • "Loistava opetustapa ja yksi parhaimmista alan kursseista, joilla olen käynyt. Opettaja puhui samaa kieltä kuin oppilaat ja pystyi laskeutumaan oppilaiden tasolle vaivatta. Myös virkistäviä motivointijuttuja aina välissä (kortit...). Kiitos, Matleena!"
  • "Kiitos Matleena selkeästä, napakasta ja motivoivasta koulutuksesta. Erityiskiitos materiaaleista ja ohjeista jotka jäävät käyttöömme. Tiedän mistä löydän tietoa ja apua, kun sitä tarvitsen."
  • "Ihanaa, kun on noin asiastaan innostunut kouluttaja, joka saa vielä aikaan ilmapiirin, jossa ei kenenkään tarvitse tuntea huonommuutta osaamattomuudestaan :-)"
  • "Haihdutit pois tvt-kammoa ja rohkaisit kokeiluun. Työskentelytapa (webinaarit, käytännön harjoittelu) tuki tvt:n omaksumista omaksi työvälineeksi."
  • "Koulutuksen ansiosta olen virittäytynyt yhä vahvemmin tvt-taajuudelle. Olen iloinen, että lähdin koulutukseen. Olen toiminut pienenä asiantuntijana sekä kotona oman perheen keskusteluissa että töissä opettajien huoneessa. Varmuuteni on kohonnut. Kiitos Matleena innostavasta koulutuksesta. sinusta huokuu oma innostus asiaa kohtaan ja innostuksesi tarttuu koulutettaviin. Olet huippu asiantuntija ja pyrit silti kehittymään itsekin koulutettavien rinnalla. Et jää makaamaan paikallesi. Olit koulutusta edeltävänä päivän kehittänyt koulutusta ja löytänyt uutta opetettavaa meille verrattuna edelliseen Digiloikka-koulutukseen."


Poimintoja kehittämistehtävistä 


Kaikki seuraavat ideat ovat pirkanmaalaisilta luokan-, aineen- tai erityisopettajilta. Kehittämistehtävien ideana on ollut, että jokainen kokeilee jotain itselleen uutta työskentelytapaa tai verkon työkalua. Yhteistä useille kokeiluille oli, että oppijat oppivat käyttämään sovelluksia helposti ja ilman opettajan tukea (esim. Padlet ja Kahoot). Useampaan kertaan koettiin myös se, että digitaalisuuden ja siihen liittyvän pelillisyyden avulla (esim. QR-koodiradat) moni oppija teki innostuneesti jotain, mistä ei normaalisti yhtään tykkää. Toisille se oli liikuntaa, toiselle yhdyssanojen harjoittelemista.

  • Erityisoppijaryhmä liikkeelle: Opettaja levitti koulun tiloihin QR-koodeja, aina kaksi samaan paikkaan. Rasteja kierrettiin pareittain niin, että toinen lapsista sai lukea ensimmäisen koodin, missä oli jumppaohjeet. Toisen rastin lukija avasi koodista kuvan, mistä näki seuraavan rastin sijainnin.  
  • Lukupäiväkirja: Kun oppilas on lukenut kirjan, hän skannaa QR-koodin O365:lla tehdylle lomakkeelle ja vastaa sen kysymyksiin. Nimen, luokan ja kirjan lisäksi kysymyksinä on mm. kuvata päähenkilöä, arvioida kirja tähtimerkein. 
  • Luontokoulun kokemuksia ja palautetta Padletiin. Oppilaat kommentoivat Padletin täyttämistä niin kivaksi, etteivät olisi malttaneet ollenkaan sitä lopettaa. Palautetta kysyttiin noin viidestä teemasta, kustakin omalla sarakkeella, kuten hylly-formaatti Padletissa nykyisin mahdollistaa. Mukana oli sekä luontokouluun liittyviä kysymyksiä että tilaa kommentoida mm. bussimatkaa, mikä monelle oli yksi tärkeimmistä jutuista. Se, että jokainen näki toisten palautteen, koettiin hyväksi.
  • Quizlet Livelle tuntuu niittävän suosiota missä vain sitä käytetään. Eräässä luokasta oppilaat kommentoivat sitä Kahootia paremmaksi ja opettaja puolestaan totesi, miten hyvin se parhaimmilla toimii ryhmäyttämisen tukena, kun sovellus arpoo satunnaiset ryhmät aina lyhyttä työskentelyä varten. 
  • Espanjan verbit. Oppilaat saivat tehtäväksi etsiä pareittain 15 tarpeellista verbiä ja tehdä Kahoot-kyselyn näiden verbien taivutusmuodoista. Tästä heräsi koulutuksessa keskustelua tällaisten Kahootien mahdollisista virheistä, etenkin jos ne jakaa julkisesti tai niitä käyttää muiden ryhmien kanssa. Osa piti virheitä tavallaan hyvinä ja opettavan oppijoitakin verkosta löytyvän tiedon luotettavuuden arviointiin. Ja osoittaahan sekin osaamista, kun huomaa, ettei Kahootissa ole tarjolla yhtään oikeaa vastausta tai huomaa siellä muun virheen. Halutessaan opettaja voi myös korjata virheet - jos Kahoot on julkinen, siitä voi tehdä kopion, jota muokkaan ennen käyttämistä. 
  • Oppijat saivat tehtäväksi etsiä tietoa Sibeliuksesta ja tallentaa tiedot käynnykkään, Padletiin tai vihkoon. Sen jälkeen he tekivät toisilleen aiheesta Kahootin tai ristisanatehtävän. 
  • Äidinkielen ja englannin yhteisessä projektissa oppijat tekivät pareittain Padletiin koontia kielistä, näkökulmina mm. murteet, kielen kaunein sana ja huumori. Sitten nämä Padlet-julisteet esiteltiin ja oppijat antoivat toisilleen vertaispalautetta opettajan määrittelemien kriteereiden pohjalta.


2.1.2019

Työvuosi 2018

Näillä paikkakunnilla kävin
kouluttamassa. Kuva on tehty
Zeemapsilla.
Olen toiminut 10 vuotta freelancerina (siitä ensimmäiset 5 v. päätoimen ohella) ja 10 vuotta digiteemojen kouluttajana. Tänä vuonna olen jatkanut sivutoimista työskentelyä TAMKissa mm. vuodenvaihteessa päättyvissä Digiosalliseksi- (ks. bloggaus) ja Kohti reformia! -hankkeissa. Joulukuussa aloitin digipedagogisena asiantuntijana Kiipulan ammattiopistolla sen kaksivuotisessa digistrategiahankkeessa. 

Tein alle Canvalla infograafin vuoden töistäni. Sitä ennen kerron blogijulkaisujen kautta poimintoja siitä, mitä olen vuoden aikana oppinut. Seuraavan kappaleen hyperlinkit vievät sovelluksista kertoviin blogijulkaisuihin.



Mitä opin ja mistä bloggasin?


Ostin alkukesästä 360-kameran ja se on avannut hienoja mahdollisuuksia etenkin virtuaalimatkoihin. Niistä olen blogannut jo kolme kertaa (Tour CreatorGoogle Expeditions ja Roundme) ja lisää tulee alkuvuodesta. Opettelin myös itselleni uusia animaatiosovelluksia (Draw and TellPowtoon ja Biteable), joista ihastuin helppouden vuoksi etenkin Biteableen. Syksyllä tutkin uusia lisätyn todellisuuden sovelluksia ja bloggasin Mergestä ja Figmentistä. Lisäksi syvensin osaamista henkilöbrändäyksestä ja tein laajan koonnin verkkopedagogiikasta sekä bloggasin uudehkoista H5P-työkaluista, jotka monelta löytyvät Moodlesta tai Mobie eSmartista. Padletille en ole löytänyt hyvää täysin maksutonta vaihtoehtoa (tässä yritys), mutta lakkautetulle Todaysmeet-chatille löytyy useita korvaajia.

Osallistun paljon erilaisiin seminaareihin, niin että olen niissä myös puhumassa tai työpajaa vetämässä. Ilman tällaisia velvotteita osallistuin Educaan ja SETT-messuille sekä yli 20 webinaariin. Tärkein vuosittainen tapahtuma minulle on ITK-konferenssi Aulangolla. Toiseksi tärkein BETT-opetusteknologiamessut Lontoossa. Siellä en kuluneena vuonna ollut, mutta kolmen viikon päästä taas lähden. Jos tapahtuman anti kiinnostaa, liity suomalaisten FB-ryhmään ja/tai lue 2018 matkakertomuksia. (Tuon tähän tammikuun aikana linkin 2019 matkakertomuksiin.)


Blogini luetuin julkaisu oli koonti muuttuneista ja poistuvista sovelluksista


Blogijulkaisujeni määrä (30) pysyi lähes viime vuosien tasolla. Sivunäyttöjä blogissa on ollut 2012 alkaen lähes 400 000, joista noin 112 000 kuluneena vuonna. Tämän lisäksi olen kirjoittanut aktiivisesti Digiosalliseksi- ja Ainetiimit-blogeihin ja satunnaisesti omaan puutarhablogiini.

Kaikkien aikojen kymmenen luetuinta julkaisuani näet blogin sivupalkista. Kuluneen vuoden suosituin julkaisuni on samalla koko bloggaushistoriani luetuin juttu. Sitä on luettu peräti tuplasti toiseksi suosituimpaan verrattuna. Aihe oli ajankohtainen ja tarpeellinen ja jatko-osa on ollut tekeillä pitkin syksyä, muttei vieläkään ole löytynyt aikaa sen viimeistelyyn ja julkaisemiseen. 





Lähetin 700 tviittiä ja 3000 seuraajan raja ylittyi - alla vuoden tykätyin tviittini



Aiemmat vastaavat kirjoitukseni


    17.12.2018

    Koontia päättyvästä Digiosalliseksi-hankkeesta

    Päätösseminaariin osallistujat saivat hiirimaton.
    Vuodenvaihteessa päättyvän Digiosalliseksi-hankkeen (2016-2018) tavoitteena on ollut edistää erityistä tukea tarvitsevien nuorten digiosallisuutta, niin että heillä olisi paremmat valmiudet ja mahdollisuudet opiskella, työskennellä ja toimia digitaalisessa yhteiskunnassa.

    Oma tehtäväni tässä TAMKiin koordinoimassa hankkeessa oli tukea etenkin neljän osatoteuttajan opetus- ja ohjaushenkilöstön digiosaamisen kehittymistä. Hankkeessa pidettiin eri puolilla Pirkanmaata ja verkossa. kaikkiaan 35 workshopia (viimeinen niistä on tänään). Niiden materiaalit löytyvät kootusti hankeblogin päättyneiden workshopin sivulta.

    Suomessa merkittävä osa opetusalan kehittämis- ja koulutustyöstä tehdään hankerahoituksella. Tämä oli kaikkiaan kuudes ESR-hanke eli Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama hanke, mitä olen ollut täys- tai osapäiväisesti tekemässä. Aiemmat Tampereen kaupungin ja sitä ennen Tampereen yliopiston koordinoimat hankkeet ovat liittyneet avoimeen oppimiskulttuuriin ja digitalisaatioon sekä työssä oppimiseen ja ongelmaperustaiseen oppimiseen.


    Mitä hyötyä hankkeesta oli?


    Tähän kysymyksen antaisin mieluiten äänen osatoteuttajille Tredusta, Kiipulasta, VAAOsta ja Siltavalmennuksesta. Vaikka teimme useita kyselyitä opettajille, ohjaajille ja opiskelijoille, minusta hankkeen hyödyt tulevat parhaiten esiin seuraavista TAMKin kollegani Heli Antilan loka- ja marraskuussa tekemistä haastatteluista.
    Kuva on yhden osahankkeen esityksestä viimeisessä projektiryhmän
    kokouksessa. Ilman hanketta olisimme kivikaudella -toteamus on varmasti
     liioiteltu, mutta kertoo toki siitä, että hankkeen anti koettiin tärkeäksi.
    Tällainen kuva saa aina projektipäällikön kameran laulamaan :)

    Nämä artikkelit, projektiryhmän viimeisessä kokouksessa esitetyt opiskelijoiden videohaastattelut sekä äsken lukemani loppuraporttiluonnos, etenkin osahankkeiden osalta, avasi minulle entisestään hankkeen tuloksia ja sitä, miten projektiryhmän työskentely ja pidetyt workshopit näkyvät opiskelijoiden arjessa.

    Näistä kerromme lisää projektipäällikkö Minna Seppälän kanssa ITK-konferenssissa maaliskuussa 2019. Foorumiesityksemme otsikkona on Erityistä tukea tarvitsevat nuoret digin käyttäjinä.



    Bloggasimme aktiivisesti


    Pääasiallinen julkaisukanavamme oli TAMKin tiimin hankeblogi, missä olemme julkaisseet jo 44 juttua ja muutama on vielä loppuvuodesta tulossa. Niistä pääosa liittyy pidettyihin workshopeihin ja hankkeen tuloksia esitteleviin kirjoituksiin. Kuuden luetuimman julkaisun listalla on kolme juttua ITK-konferenssista, em. artikkeli Kiipulasta, yksi workshop ja joulukuussa julkaisemani Flipgrid-videochatin esittely.

    Flipgrid on helppo ja nykyisin ilmainen palvelu ja saatavissa myös Teamsiin integroituna. Blogijulkaisusta löydät julkisen alustan, missä voit käydä testaamassa ja tutkimassa sovellusta opiskelijan näkökulmasta ja siellä ovat myös päivittyvät ohjeet opettajille.

    Tähän omaan blogiin kirjoittelin lähinnä alussa, kun meillä ei vielä ollut hankeblogia. ITK-konferenssista kirjoitin molempiin vähän eri näkökulmista ja maksimoidakseni näkyvyyttä.



    TAMK Journalin artikkelit 




    Opettajat näkevät muutoksen nuorten ajattelussa


    Lokakuun Digiosalliseksi vai osattomaksi -seminaarin keynote esityksen piti tulevaisuudentutkija Ilkka Halava. Hänen ajatuksista jäi varmasti kaikille jotain pohdittavaa. Itselleni tärkein ajatus tiivistyi alle upotettuun tviittiin.

    Halavan mukaan monet nuoret näkevät jo, miten tekoäly, robotiikka ja muut muutokset muuttavat maailmaa ja työn tekemisen tapoja. Jos nuorista tuntuu, että opettajalla ei ole tästä hajuakaan, miksi he innoistuivat koulussa opiskelusta. Halavan mukaan opettajat ovatkin yksi keskeisistä ammattiryhmistä, joka näkee muutoksen nuorten ajattelussa. Muutoksen siitä, kun vanha ja uusi maailma eivät aina kohtaa.

    10.12.2018

    360-kuvista Roundme-virtuaaliretkiä

    Olen kokeillut syksyn mittaan useita sovelluksia, joissa voi käyttää 360-kuvia. Yksi käyttökelpoisimmista tavoista on luoda virtuaaliretkiä tai 360-kuvatarinoita, joihin englanniksi useimmiten viitataan sanoilla 360 VR Tour.

    Tässä esittelen Roundme-sovelluksen ja jaan tekemäni esimerkin. Samankaltaisia tarinoita voi tehdä esimerkiksi Googlen Tour Creatorilla (ks. bloggaus) tai Thinglinkin maksullisella versiolla (julkaisen lähiaikoina bloggauksen ja päivitän ohjedioja).
    Kommentti 13.1.2019: Thinglinkin käyttöliittymä on uudistumassa, joten en bloggaa siitä vielä tammikuussa. Em. ohjedioja päivitän aika ajoin. Aloitusdiasta näet viimeisen version päiväyksen.

    Roundme tarjoaa palvelun virtuaaliretkien tekemiseen ja jakamiseen, mutta sitä kautta voi myös ostaa ti myydä 360-kuvia. Maksuttoman tilin käyttäjä voi tuoda 15 kuvaa viikossa, mikä toki monille riittää. Kuukausimaksullisten tilien lisäksi voi ostaa pro-ominaisuuksia yksittäisille retkille pelkällä kertamaksulla. Mahdollisuus ladata retken pohjaksi oma kartta tai muu kuva maksaa 5 $ ja se, ettei retkesi näy julkisesti, vaan on salasanan takana maksaa 10 $ (ks. hinnasto).

    Roundmen sivulta löydät hienoja virtuaaliretkiä katsottavaksi eri kriteerein poimittuna Explore-sivulta ja erikseen maailmankartalle sijoitettuna. Virtuaaliretkiä voi katsoa sekä pc-koneella että mobiililaitteilla, myös virtuaalilaseilla. Retket näkyvät ainakin omilla laitteillani hyvin ilman erillistä Roundme-mobiilisovellustakin (Android, iOS).

    Muiden vastaavien sovellusten tavoin mobiililaitteessa tulee olla gyroskooppi ja accelerometri, jotta laite tunnistaa, missä asennossa sitä pidät ja kuvat näkyvät kuten niiden on tarkoitus näkyä. Näiden ominaisuuksien olemassaolo selviää parhaiten kokeilemalla - ja oppilaitoksissa on hyvä olla muutama lainalaite niille, joilla 360-kuvat eivät näy.

    Roundme-tarinoita voi tehdä vain pc-koneen selaimella ja sisältöinä käytetään 360-kuvia eli videoita ei voi tuoda. Kuviin voi upottaa info-pisteitä, jotka voivat olla äänitiedostoja, tekstiä, linkkejä tai videoita. Yksi helpoimmista sovelluksista äänitiedostojen tekemiseen pc-koneella on Vocaroo, millä äänet saa talteen tarvittavassa mp3-muodossa.

    Lähde tästä linkistä virtuaaliretkelle Vehmersalmellle (ilmaisversiolla upottaminen ei onnistu). Jos katsot retken virtuaalilaseilla, hotspotit eivät ole näkyvissä.

    Alla on ruudunkaappauskuva sovelluksen muokkausnäkymästä. Oikealla näet kuvakkeet, mistä tuodaan uudet kuvat, hotspotit (teksti, kuva, linkki) ja äänitiedostot (mp3, koko max. 5 Mb). Asetuksista määritellään julkaisuasetukset ja kompassista voi lisätä kuvat kartalle. joskin tieto voi tulla myös kuvan mukana.

    Roundme-sovelluksen muokkausnäkymä.





    4.12.2018

    Kuuntele artikkelit, pdf-tiedostot ja nettisivut

    Voice Dream Reader on mobiilisovellus, joka osaa lukea mm. pdf-tiedostoja ja verkkosivuja 30 eri kielellä. Se on saatavissa iOS-versiona (noin 17 €) ja suppeammin ominaisuuksin myös Androidille (n. 11 €). Anne Rongas on blogannut Voice Dream -sovelluksesta jo 2014 otsikolla Korvilla lukeminen vapauttaa jalat, kädet ja silmät. Uudesta sovelluksesta ei siis ole kyse, mutta jaanpa minäkin tämän vinkin ja muutaman kuuntelusuosituksen, sillä ei sovellus vieläkään kovin tunnettu ole.

    Koulutuspolitiikan kuuntelua ja leipomista
    Kuvasta näet, miten marja-aikaan perkasin herukat piirakkaan ja kuuntelin samalla loistavasti kirjoitettua Tuomas Tervasmäen ja Tuukka Tomperin artikkelia Koulutuspolitiikan arvovalinnat ja suunta satavuotiaassa Suomessa. Nykyistä koulutuspolitiikkaa analysoivalle ja kritisoivalle artikkelille vahva lukusuositus!

    Ruudunkaappauskuva Voice Dream Reader -sovelluksesta
    Tiedostoja voi tuoda Voice Dreamiin yli 10 eri tiedostomuodossa
    suoraan useista verkkopalveluista (esim. Dropbox, iCloud, Google Drive, OneDrive).

    Jos artikkeli löytyy verkosta, avaa se iPadilla/iPhonella Safari-selaimessa. Valitse sitten yläosasta kuva, mistä tiedoston saa jaettua (laatikko, josta nuoli ylöspäin).  Löydät sieltä kohdan Save to Voice Dream, mikäli olet asentanut sovelluksen.

    Tallennuksen jälkeen voit siirtyä Voice Dreamiin ja aloittaa tekstin kuuntelun. Huomaa, että yläosan valikosta voit valita mm. puheen nopeuden, kielen ja puheäänen. Jos haluat seurata kuulemaasi myös tekstinä, voit muokata sen värejä ja valita kuinka tarkkaan sovellus näyttää luettavan kohdan. Tekstin samanaikainen kuunteleminen ja lukeminen voi auttaa, kun ymmärtäminen on vaikeaa esimerkiksi vajavaisen kielitaidon vuoksi.

    Toinen blogini teemoihin liittyvä kuuntelu-/lukusuositus menee Suomen ammattikorkeakoulujen yhteisen UAS Journalin numerolle 3/2018, jonka teemana on Digipedagogiikka. Lehden ensivuoden teemoja ovat puolestaan mm. tekoäly sekä digitalisaatio tietohallinnon uutena roolina.

    Kolmannen suosituksen annan artikkelille, mikä on itselläni vielä lukulistalla. Najat Ouakrim-Soivion, Juhani Rautopuron ja Johanna Saarion "Yhdenvertaisuutta vai armopaloja? Sivistyksellisen yhdenvertaisuuden toteutuminen perusopetuksessa" palkittiin viime kuussa vuoden 2017 parhaana tiedeartikkelina. Se on julkaistu Kasvatus-lehden numerossa 3/2017 ja verkossa on vapaasti luettavissa vain lehden artikkeleiden abstraktit.

    Kuuntelen paljon puheohjelmia työmatkoilla, kävelylenkeillä sekä kotitöitä ja puutarhatöitä tehdessäni. Olen ollut suuri Yle Puheen ystävä, mutta sen lisättyä musiikkia ja urheilua kanavalleen, valitsen radion sijaan yhä useammin YleAreenan äänitiedostot. Yksi suosikeistani on Juuso Pekkinen, jolla on käsittämättömän laaja yleissivistys ja kyky tehdä loistavia haastatteluita aiheesta kuin aiheesta. Hän haastattelee eri alojen asiantuntijoita ja monet teemat liittyvät digitalisoituvaan maailmaan tai muihin ajankohtaisiin teemoihin. 

    Kun lataa YleAreenan sovelluksen ja kirjautuu siihen, sen käyttö helpottuu, kun suosikit löytyvät omalta välilehdeltään. Sovelluksen kautta on radio-ohjelmien lisäksi tarjolla mm. radioteatteria ja äänikirjaklassikoita. Aamulehti puolestaan hemmottelee tilaajiaan kuukausittain vaihtuvilla äänikirjoilla, jotka ovat kuunneltavissa lehden mobiilisovelluksen kautta.

    Kommentti 5.12.18: Blogien kommentit tulevat nykyisin useimmiten eri puolille somea, joten nostan tähän Aleksi Komun muistutuksen, että iOS-laitteista tekstin lukeminen löytyy myös natiivisti asetuksista: yleiset -> käyttöapu -> puhe. Vastaava ominaisuus löytyy myös Android (Huawei) -puhelimeni asetuksista: älykäs avustus -> helppokäyttötoiminnot -> teksti puhuttuna.

    Yle Puheen lisättyä musiikkia ja urheilua kanavalleen, valitsen radion sijaan yhä useammin YleAreenan äänitiedostot. Kuva on työmatkalta Torniosta. Kotimatkalla kudoin sukkaa ja kuuntelin monta jaksoa Juuso Pekkistä. 

    27.11.2018

    Asiantuntijana somen verkostoissa

    Viime viikkoina on tullut pohdittua asiantuntijana olemista sosiaalisessa mediassa ja muutoinkin verkossa. Aloitin eilen TAMKin kollegan Kaisa-Leena Ahlrothin kanssa Suomen Yrittäjäopistolla koulutuksen teemalla kouluttaja asiantuntijana.

    Pohtiessamme asiaa ryhmän kanssa, moni kertoi, miten sattuma oli määritellyt sitä, miten ja mihin suuntaan oma asiantuntijuus oli kehittynyt. Myös työpaikkojen vaihtamiset olivat usein suunnanneet omaa asiantuntijuutta osittain uusille urille. Muita tekijöitä olivat mm. oma tausta, verkostot, kokemus, tarve, koulutus ja kiinnostuksen aiheet.

    Yksi ryhmä tiivisti omat tavoitteensa asiantuntijana seuraavasti:
    • Haluan olla ajassa kiinni, mikä koskee sekä oman alan trendien tuntemista että digitaitojen hallintaa.
    • Haluan olla verkostoinut.
    • Haluan olla osaamiseni jäsentänyt ja tuotteistanut asiantuntija.

    Luin koulutusta valmistellessani Ville Tolvasen, Tom Laineen ja Jarkko Kurvisen kirjan Henkilöbrändi (2017) ja nostan siitä muutamia otteita alla olevassa diasarjassa. Kirja puki monta omaakin ajatustani sanoiksi ja antoi vähän laajempaa perspektiiviä käytännössä koetulle.

    Brändäyksen teema liittyy oppilaitoksiin myös hankemaailman kautta, joskin osa seuraavista ajatuksista sopii myös oppilaitoksen viestintään. Kannattaa harkita palvelu kerrallaan, luodaanko hankkeelle omat someprofiilit vai viestivätkö hanketoimijat omissa nimissään hankkeen hashtagia hyödyntäen. Jälkimmäinen voi motivoida aktiivisempaan viestintään ja tuoda hankkeelle huomattavasti enemmän näkyvyyttä. Hankkeen hashtagin käyttäminen sopii hyvin etenkin Twitteriin ja Instagramiin.

    Blogi on käytetyin verkkoympäristö hankkeiden kotisivuille. Se kannattaa jakaa Creative Commons -lisenssillä tai muutoin sopia, että bloggaajat voivat halutessaan julkaista kirjoitukset myös omassa blogissaan, vaikka jälkikäteen. Näin ne saa talteen, jos ja kun hankesivut joskus poistetaan. Samalla saa hankkeessa tekemänsä työn linkitettyä selvemmin omaan asiantuntijabrändiin. Vaihtoehtoisesti voi kirjoittaa hankkeesta omaan blogiin esimerkiksi vuosittain ja linkittää sinne hankeblogin parhaat palat tai omat jutut ja avata muutenkin hankkeessa tehtyä työtä ja saavutettuja tuloksia.

    Tässä vielä muutama hyvä linkki teemaan liityen:





    Kouluttaja asiantuntijana 3 op from Matleena Laakso

    Diasarjassa on virhe Henkilöbrändi-kirjan julkaisu- ja painovuoden kohdalla. Sen pitäisi olla 2017, ei tämä vuosi.