BETT2023 - suomalaisten matkakertomukset

Bett-messut on hyvä näköalapaikka
opetusteknologiaan sekä oivallinen
verkostoitumispaikka.
Kuva: Andreaschitz, Pixabay.

BETT-opetusteknologiamessut järjestetään Lontoossa 29.-31.3.2023. Tapahtuma on alansa suurin ja kerää perinteiseen tapaan paitsi satoja suomalaisia, myös yli 30 000 osallistujaa 150 maasta.

Alta löydät vuosittaisen tapahtuman keskeisiä some-kanavia ja kevään mittaan täydentyvän ja jo 10. koonnin suomalaisten matkakertomuksista. 

BETT-messuihin kuuluu laaja näyttelyalue (mm. yli 600 yritystä), monenlaisia esityksiä ja palkittavien sovellusten esittelyitä. Isoimmilla ständeillä pyörii tauotta tietoiskuja. Tapahtumaan kuuluu myös runsaasti oheistapahtumia, kuten työpajoja, kouluvierailuita ja kutsuvierasseminaareja. Tarjontaa on valtavasti, joten enemmän saa irti, jos suunnittelee etukäteen, mitä haluaa nähdä. Mukaan kannattaa mahduttaa myös suurimman lavan Arenan puheenvuoroja.  

Moni suomalainen ja Suomessa toimiva yritys järjestää BETT-viikolla omia tapahtumia Lontoossa. Näistä pysyt parhaiten ajan tasalla liittymällä Suomalaiset BETT-messuilla Facebook-ryhmään ja tietysti myös kyseisten yritysten asiakasviestinnän avulla. Tässä muutama esimerkki:

• Atea EDU mukana BETT 2023 -tapahtumassa.
• Cloudpointin tapaa ja tutustu -tapahtuma torstaina.
• Edu Ideas -tapahtumat BETTissä.
• IlonaIT Oy:n BETT2023 -sivu & BETT 2023 -ryhmä emill-sovelluksessa.
• Itslearning: Innovation Summit.

Verkkosivuja ja vinkkejä

• BETT-messut Lontoossa -verkkosivu
• Ohjelma ja Official Preview Guide! Arenan puheenvuorot alkavat jo ennen näyttelyaleen avautumista klo 10 (ks. aukioloajat).
• Suomalaiset BETT-messuilla -Facebook-ryhmä: käytännön vinkkejä, kutsuja tapahtumiin, seuraa, kimppakyytejä, opitun jakamista jne.
• Hashtagit: #BETT2023 ja suomeksi #finnbett, käytössä myös #BettUK. 
• Bett Global: Twitter, Facebook, LinkedIn, Instagram ja YouTube.
• Tapahtuman mobiilisovellus (Bett Show: Android & iOS). 
• Ennakkoilmoittautuneiden liput sähköpostitetaan 21.3. Jälki-ilmoittautuminen verkossa onnistuu ennakkotiedoista poiketen maksutta.  
• Paikkana on aiempien vuosien tapaan ExCel, mutta tällä kertaa sen itäpääty. Näin ollen lähin pysäkki on Prince Regent (ohjeet tapahtuman sivulla, sis. tietoja rautatielakoista).
• Lontoo ei enää ole EU-alueella, joten mobiilidata on varsin arvokasta.
• Edellisten vuosien matkaraportit; 2012 ja 2014 sekä 2015 ja 2016 ja 2017 ja 2018 ja 2019 ja 2020 ja 2022 

Suomalaisten matkakertomukset, bloggaukset ym.

Listaus päivittyy aktiivisesti loppukevään, mutta ei juurikaan itse tapahtuman aikana. Poimin tähän linkit em. suomalaisten FB-ryhmästä ja Twitterin #finnbett-tviiteistä. Voit myös jakaa linkkisi suoraan minulle tai lisätä sen kommentteihin. Kiitos, jos linkität tämän koonnin omaan matkaraporttiisi!

•   
•  
•  
•  
• 
  

Mitä uutta seitsemässä opetuksen sovelluksessa?

Joulukuussa kirjoitin otsikolla Mitä uutta videosovelluksissa? Tässä jatkan teemaa seitsemän muun sovellusten osalta. Tämä bloggaus on mennyt jo monesti uusiksi, kun en ole ehtinyt tätä viimeistelemään ja seuraavassa kuussa on taas tullut jotain uutta. Nyt en enää lykkää ensi viikkoon, vaikka aivan kaikki ohjeet joihin viittaan eivät vielä sisällä näitä uusimpia maaliskuun muutoksia. 

Muutosten ohella nostan esiin yksittäisiä vinkkejä laajemmista materiaaleistani. Kaikista alla mainituista sovelluksista löydät tarkemmat, päivittyvät ja CC-lisensoidut ohjeet koulutusten diojen ja ohjeiden blogisivulta. Lakkautettujen sovellusten listaukseen voidaan lisätä Bloochat.

QR-koodi löytyy Chrome-selaimesta

QR-koodit ovat monelle jo vanha tuttu tekniikka ja usein lähiopetuksessa kätevin tapa jakaa työskentelyalustan linkit ryhmälle. Niiden käyttö on lisääntynyt paljon pandemian myötä, sillä QR-koodien avulla voi jakaa myös erilaisia materiaaleja ilman kosketusta ja lähikontaktia. Tässä pari nostoa ja linkki.

• Chrome-selaimella voi luoda ja jakaa QR-koodin avoinna olevalle verkkosivulle: Klikkaa verkkosivun tyhjää kohtaa hiiren oikealla. Valitse valikoista: Luo QR-koodi tälle sivulle.
• QR code Monkey -sivulla voit luoda värikkäitä koodeja, joihin liität logosi. 
• QR-koodit opetuksessa, päivittyvä diasarja
  
  

ClassroomScreenissa tarjolla kyselyt

ClassroomScreen on yksinkertaisuudessaan loistava työkalu. Itse käytän siitä lähinnä ajastinta kahvitaukojen kestoa mittaamaan, mutta opettajan työssä se taipuu moneen muuhunkin. Uusinta siinä ovat varsin yksinkertaiset kyselyt, joita voi tehdä, jos on kirjautunut sisään. Tällöin voi myös muokata nykyisestä 19 työkalusta itselle näkyviin vain ne, joita usein käyttää. Lue lisää päivitetystä bloggauksesta: ClassroomScreen - open helppo työkalu.

Quizizz-kysely

Monipuolinen kyselytyökalu ja yksi parhaista opettajille maksuttomista. Sen avulla voit käyttää jaettuja tai luoda omia kyselyitä. Niiden lisäksi voit luoda diaesityksiä, joihin lisäät interaktiivisuutta kysymysten avulla. Uutta on mahdollisuus tuoda kysymykset Google Formsista. Ohjeet ja demokyselyt löydät sähköisten kokeiden blogisivulta.

Ulkoasuun on tullut pieniä muutoksia ja uutena Redemptionin lisäksi on tarjolla Extra Life eli oppijalle vielä toinen yritys korjata väärä vastaus, jos niin asetuksista mahdollistat. Jos et vielä käytä Quizizz-sovellusta ja kirjaudut minun suosittelijan linkillä sekä teetät yhden kyselyn, saamme molemmat yhden maksuttoman Super-kuukauden kaikkine ominaisuuksineen.

Maksuttomia kysymystyyppejä on viisi, maksullisia 10. Kolme uusinta ovat tarjolla vain Super-lisenssillä: Hotspot (etsi kuvasta), Labeling (raahaa sanat kuvan tiettyihin kohtiin) ja Graphing matematiikkaan (merkitse pisteitä koordinaatistoon).

Blooket - pelillinen monivalinta

Blooket on peruskäytön osalta kaikille maksuton pelillinen monivalinta. Tämänkin kanssa maksuton versio toimii mainiosti ja oppijoiden kirjautuminen kannattaa estää, ettei se suotta sitä ehdota. Uutta on kysymyspankki, lisäksi kyselyitä voi tuoda Quizlet-sovelluksesta. Uusia pelimoodeja julkaistaan usein ja niitä on nyt jo 15. Lisäksi visuaalista ilmettä on päivitetty. Olen tiivistänyt ohjeeni ja pelimoodien esittelyn interaktiiviseen kuvaan Blooket-monivalintakisan esittely.

Padletissa uusi formaatteja ja uusi logiikka linkeissä

Padlet-muistitauluun tulee nykyisin jatkuvia pieniä muutoksia, jotka vaikuttavat ulkoasuun ja/tai monipuolistavat sen käyttöä. Sen saavutettavuus nyt tasoa WCAG A level, mutta tähtäimessä on ylempi taso. Uusin muutos on oikein hyvä: suosittu sarake-formaatista tuttu tapa ryhmitellä viestejä onnistuu muissakin formaateissa. Tarjolla on nyt siis kaikkiaan 11 erilaista formaattia eli mallia viestien asetteluun. Kun luot uuden Padletin, näet vaihtoehdot esikatselukuvina. Olemassa oleviin voit tehdä muutoksen asetusten kohdasta asettelu. Katso ja kommentoi muutosta tähän Timeline with sections eli aikajana sarakkeilla -formaatin Padletiin.

Hämmentävä muutos on, että nyt samaan Padletiin voi luoda useita linkkejä. Voit edelleen käyttää itse kyseisen Padletin asetuksista määriteltyjä lyhyitä osoitteita, kuten https://padlet.com/matlaakso/pelit MUTTA kun tuo helposti muistettava linkki avataan, osoitekentässä näkyy aina pitkä ID-osuuden sisältävä linkki: https://padlet.com/matlaakso/oppimispelej-ly6vrabq9fn Muutoksen ideana on, että voit muuttaa omaa käyttäjänimeä tai Padletin otsikkoa ja linkki toimii yhä. Linkki toimii, vaikka siirtäisit Padletin organisaatiolisenssin alle tai sieltä omalle tilillesi. Tunnisteena on nyt linkin sijaan vain tuo ID-osuus lopussa. 

Tämä muutos on tullut myös vanhoihin Padleteihin. Toki muutoksesta on toisinaan hyötyäkin, mutta minusta haitat ovat suuremmat. Omalta osaltani minulla on kymmenittäin julkisia ja satoja piilotetulla linkillä jaettuja Padletteja. Jotta voi käyttää linkin lyhyttä ja muistettavaa muotoa, se täytyy tietää - sitä eivät muut näe, ellen sitä kerro. Eihän tämä ole ongelma hyperlinkkejä käytettäessä, mutta lähiopetuksessa ja silloin kun hyperlinkit eivät toimi (esim. SlideShare), tämä kyllä hankaloittaa käyttöä, vaikka Padletia niin rakastankin. Oi voi!

Listaan näitä muutoksia myös ohjeiden ja esimerkkien Padletiin, sen toiseen sarakkeeseen. Tässä vielä muutama muu viimeisimmistä muutoksista.

• Voit ottaa asetuksista Beta-ominaisuudet käyttöön. Näin pääset ensimmäisenä testaamaan uusimpia ominaisuuksia, esim. Padletin jakaminen diaesityksenä. 
• Entistä tarkemmat mahdollisuudet määritellä, mitä  ilmoituksia haluat, myös yksittäisistä Padleteista.
• Voit estää Padlettiesi kopioinnin, myös ilmaisversiolla. 
• Kansiot ovat nyt kirjanmerkkejä ja voit merkitä Padletin useampaan kirjanmerkkiin.
• Voit luoda tiimejä yhteistä työskentelyä varten. 
• Voit klikata kuvaa, videota tai muuta liitettä, jolloin saat sen näkymään suuremmalla. Näin voit katsoa viestit diaesityksen tavoin. Nuolesta avaat aina seuraavan. Suureksi avattua viestiä voi myös kommentoida tai jakaa linkillä koko Padletin sijaan.
• Voit poistua Padletista, minne sinut on liitetty: Valitse JAA ja sitten Jätä tämä Padlet.
• Organisaation laajuiset Padletit voi piilottaa, niin etteivät näy jokaisen Kaikki-kirjanmerkeissä. 

ThingLink

ThingLink kuuluu myös jatkuvasti päivittyviin sovelluksiin. Siihen on tullut mm. Unity-integraario ja automaattikäännöksiäkin voi tehdä uudella tavalla. Monelle ovat jakamisen uudet vaihtoehdot jo tuttuja, mm. upottaminen PowerPointiin tai View as Presentation -näkymä, mikä näyttää tagin kerrallaan. Jakamisen asetuksista löytyy myös linkki saavutettavaan näkymään. Seuraava uutuus on maaliskuussa Lontoon BETT-messuilla julkaistava lisätyn todellisuuden ominaisuus. Uutta on tulossa myös skenaarioiden analytiikkaan. 

• Nykyisin sisältöihin voi lisätä johdannoksi infopaneelin. Näet sen ThingLink-ohjekuvassa (Tervetuloa tutustumaan -teksti ja linkit). 
• Sisältöjä voi merkata myös kartalle, Esimerkissäni Azoreilta se on saaren kartta, mutta tätä voisi käyttää myös esim. rakennuksen pohjapiirrokseen. 

Zoom-videoneuvottelu

Zoom tarjoaa valtavasti ominaisuuksia ja vaihtoehtoja, joita osin käyttäjä itse, osin pääkäyttäjä säätelee. Sen verkkosivun ohjeet ovat poikkeuksellisen hyvät. Englanniksi tehtyyn kysymykseen löytyy aina tarkka vastaus. Lisäksi moni oppilaitos on tehnyt omia suomenkielisiä ohjeita ja jakanut niitä julkisesti. Omassa käytössä Zoom päihittää Teamsin, koska sen tallennuksen saa pauselle kahvitauon tai ryhmätyöskentelyn ajaksi.

Voit lukea lisää päivittyvistä dioistani: Zoom-videoneuvottelun ohjeet. Alla muutama poiminta uusista mahdollisuuksista, joista osan saatavuus riippuu mm. pääkäyttäjän valinnoista. Kaikkia en vielä itsekään ole päässyt kokeilemaan

• Focus Moden avulla osallistujat näkevät vain hostin ja co-hostien videot, eivät toisiaan. 
• Join from a Room: Liittyminen kolmannen osapuolen kokouksiin (esim. Teams) Zoomin kautta.
• Meeting chat Experience tuo uusi toimintoja, esim. mahdollisuus poistaa viestejä, vastata tiettyyn viestiin tai lainata aiempaa viestiä. 
• Voit luoda ja muokata kyselyjä tapaamisen aikana suoraan Zoom-sovelluksessa.
• Tallennus suoraan Panoptoon. 
• Neljä vaihtoehtoa pienryhmien jakamiseen: automaattisesti, käsin, kukin valitsee itse ryhmänsä tai ryhmäjako tehdään kysymyksen vastausten perusteella.
• Kokoukseen voi ottaa mukaan jopa 20 tulkkia ja kukin saa oman kanavan äänelleen.

Avoimesta jakamisesta ja sen koulutuksista

Kuvat ovat Arja SDO:n käsienpesuun
motivoivalta Pöpövideolta (CC BY)

Tässä #JaaJotain-teemaviikon kolmannessa bloggauksessa jaan TAMKin järjestämän OPH-rahoitteisen Avointen oppimateriaalien koulutuksen osallistujien tuotoksia. Lisäksi kerron, miten kävi, kun yritin tekoälyn avulla luoda markkinointivideota koulutuksen tämän kevään toteutukselle. Vinkiksi myös kolme loppukevään koulutusta, joista osa alkaa jo ensi viikolla.

Teemaviikon tavoitteena on, että mahdollisimman moni opettaja jakaisi materiaalejaan ja ideoitaan avuksi muillekin: julkisesti, Creative Commons -lisensoidusti ja someen #JaaJotain-tunnisteella merkiten. Tänä vuonna kannustetaan jakamaan etenkin tekoälyn opetuskäytön toteutuskuvauksia ja opastusta aiheesta. Tässä minun viime aikoina jakamaani:

• Neljä bloggausta tekoälyyn liittyen viime kuukausilta. Löydät kaikkien linkit tästä helmikuun bloggauksesta: Tekoälyteema mukaan täydennyskoulutuksiin.
• Hyvää #JaaJotain-teemaviikkoa -blogikirjoitus TUNIn TLC:n blogissa.
• H5P-työkaluista apua kirjoittamiseen -bloggaus, missä mukana tuore video.
• Jatkuvaa ohjeiden päivittämistä, viimeisimpänä H5P-työkalujen, ThingLinkin ja avoimen jakamisen diat (ks. koulutusten diojen ja ohjeiden blogisivu).

Tule oppimaan verkkokoulutuksiini

Avoin jakaminen on opittavissa oleva asia ja parhaimmillaan se vie mennessään ja tarjoaa monenlaista hyvää, mitä ei edes osannut toivoa. Em. TUNIn bloggauksessa kerron, miksi siitä itse aikanaan innostuin ja sen 2011 aloitin eikä uskoni avoimeen jakamiseen ole horjunut. Ensi viikolla alkavassa koulutuksessa jaan osaamistani ja kokemuksiani avoimesta jakamisesta ja silloin opetellaan myös työkaluja, joilla jaettavaa materiaalia voi tehdä. Tähän ja loppukevään muihin OPH-rahoitteisiin verkkokursseihin ehtii vielä. Lue lisää, katso koulutusten kohderyhmät (ei korkea-aste) ja ilmoittaudu mukaan jo tänään!

• TAMK: Avointen oppimateriaalien hyödyntäminen ja jakaminen 3 op -verkkokoulutus: alkaa jo ke 15.3. ja muutama mahtuu vielä mukaan. Uusinta syksyllä 2023. 
• Oulun yliopisto: Lähellä tai langoilla - Digi opetuksen apuna 6 op: ilmoittaudu viim. su 12.3., aloitus 20.3. Uusinta syksyllä 2023.
• Lapin yliopisto: Vastuullisesti ja turvallisesti verkossa 2 op (alkaa 11.4.).
• Kaikki tulevat ja avoimet koulutukseni löydät Tervetuloa-blogisivulta. Laita viestä, jos toivot tietoa esim. kun tietyn syksyn koulutuksen ilmoittautuminen avautuu tai jos sinua kiinnostaa jonkun koulutuksen räätälöinti oman organisaatiosi tarpeisiin.

Avointen oppimateriaalien koulutuksen osallistujien tuotoksia

Edellä mainostettu Avointen oppimateriaalien hyödyntäminen ja jakaminen 3 op -verkkokoulutus on järjestetty kahdesti aiemminkin. Kevään 2022 ryhmän tuotoksia kokosin bloggaukseen Kiinnostavatko avoimet oppimateriaalit?. Alla on poimintoja avoimesti jaetuista tuotoksista viime syksyn koulutuksesta. Koulutuksessa on vahva suositus jakaa ainakin paras tuotos Avointen oppimateriaalien kirjastoon. Lisäksi jaettiin monenlaista someen omille verkostoille tai julkisemminkin #JaaJotain-tunnisteella. Sitähän saa käyttää muutenkin kuin nyt teemaviikolla!  

• Pöpövideo, Miksi kannattaa pestä käsiä saippualla? Ja mitä kemiaa siinä onkaan taustalla? Arja SDO (CC BY).
• Kotiin ja asumiseen liittyviä suomen kielen harjoituksia, Eevaleena Taala (CC BY) 
• Motivaatioteorian lyhyt esittely (Prezi-esitys), Mirkku Valkola (CC BY).
• Fantastic Finnish Joulukalenteri (S2), Jutta Kosola (CC BY-SA) 
• Itsenäisyyspäivä, opetusvideo suomen kielen oppijoille, Jutta Kosola (CC BY).
• Miten löydät asiakkaasi asiakkaasi? Anu Lehtimäki (CC BY-ND).
• Purkkivärjäys lasten kanssa, Helmi Koukka (CC BY-NC).
• Mediterranean Sea - Salt, MarkkuOpe (CC BY).
• Päivittäiset rutiinit -LinkedIn-postaus, Sanna Heikkilä
• Löydä liikuntalajit sanaristikosta (H5P), Sanna Heikkilä (CC BY)
• Asiakaspalvelu (animaatio), Tuuli Maijanen (CC BY-NC-SA)
• Kaksivaiheinen tunnistautuminen (Office 365), Katariina Väisänen ja Maarit Sarajärvi (CC BY)
• Tehtäviä kymmenellä, sadalla ja tuhannella kertomisen ja jakamisen harjoitteluun (H5P), Arja Korhonen (CC BY-SA)
• Espanjan vaatesanat (H5P), Reea Onjukka (CC BY-SA)
• Sormiaakkosiin liittyen neljä tekstitettyä ohjevideota, Pohjois-Savon opisto, Helmi Koukka & tiimi (videot tulossa Avointen oppimateriaalien kirjastoon) (lisätty 14.3.)
  
  

Markkinointivideo tekoälyn avulla vai sittenkin perinteisesti?

Välillä on tarpeen jakaa sitäkin, mikä ei onnistunut. Tässä bloggauksessa minun oli tarkoitus jakaa kokemuksia siitä, miten Powtoon-animaation voi käsikirjoittaa tekoälyn avulla, ChatGPT-kielimallia hyödyntäen. Powtoonilta saa yhteystietoja vastaan oppaan: 52 ChatGPT Prompts for Uniquely Tailored Video Scripts. Yritin sen avulla luoda hauskan ja ytimekkään käsikirjoituksen koulutuksen markkinointivideoksi, jonka olisin voinut sellaisenaan tai vähän muokattuna viedä animaatiopohjaan. Taustaksi annoin ilmoittautumislomakkeen tiedot mm. koulutuksen sisällöstä ja kohderyhmästä sekä aiemman bloggauksen kyseisestä koulutuksesta: Kiinnostavatko avoimet oppimateriaalit? (2022).

Vaikka tekstiä ChatGPT:n kanssa aikani veivasin, se toisti vai keskeisiä faktoja kuten sisältöjä ja kirjoitti varsin kliseistä mainostekstiä, mutta en onnistunut sen avulla löytämään yhtään sopivaa uutta näkökulmaa tai hauskuutta tekstiin. ChatGPT:n toimisi paremmin englanniksi, mutta tässä käytin vain suomea.

Ehkä ideani ei vain taipunut tekoälyn tuottamaksi videoksi tai en osannut ohjata ChatGPT:tä oikeaan suuntaan. Idea varmasti toimii jossain toisessa yhteydessä. Vasta nyt tätä kirjoittaessa huomasin, että olisin voinut antaa sille aineistoksi myös edellisen ryhmän sanalliset palautteet. Niistä varmaan saisi hyvän videon, mutta ehkä teen sen sitten ensi syksyn toteutukseen. 

Edelleen ajattelen ChatGPT:tä tukiälynä, en tekoälynä. Se auttaa tuottamaan sisältöjä asiasta, mistä itsekin tietää jo paljon. Nyt se sekoitti järjestäjän ja rahoittajan sekä sen, kuka valitsee harjoiteltavat sovellukset. Tärkeistä asioita, jotka toki on helppo korjata. Tein sitten Powtoonin ihan perinteisesti, valitsemalla sopivan pohjan ja lisäämällä omat tekstit. Tällainen siitä tuli - ehkä tähän jo somekanavillani törmäsit.

 

H5P-työkaluista apua kirjoittamiseen

Moni mieltää H5P-työkalut lähinnä oppimateriaalien tekemisen ja automaattisesti tarkastuvien tehtävien työkaluiksi. Toki ne ovat sitäkin ja automaattisen palautteen oheen voi lisätä sanallista oppimista tukevaa palautetta. Kymmenessä vuodessa kehitetyn 60 työkalun joukosta löytyy paljon muutakin. Esittelen seuraavaksi suosituimmat työkalut ja sitten kirjoittamisen avuksi suunnitellut. Lopussa on tuore video, missä esittelen H5P:n aloittelijan näkökulmasta. 

Samalla toivotan hyvää Jaa jotain-viikkoa (engl. Open Education Week)! Sen tavoitteena on, että mahdollisimman moni opettaja jakaisi materiaalejaan ja ideoitaan avuksi muillekin. Mahdollisuus ja kannustus avoimeen jakamiseen Creative Commons -lisenssin avulla on saavutettavuuden ohella tärkeä periaate myös avoimen lähdekoodin H5P-työkaluissa.

• Kirjoitukseni Tampereen korkeakouluyhteisön Teaching and Learning Centren blogissa: Hyvää #JaaJotain -teemaviikkoa!
• Ke 8.3. alkaa Tampereen korkeakouluyhteisön henkilöstölle H5P-webinaarisarja (ks. intra & avoin Padlet).
• Teemaviikon avoimet webinaarit löydät listauksen kohdassa Jaa jotain. Vinkkaa puuttuvista, niin täydennän listausta!
  
  

Suosituimmat työkalut

H5P:n verkkosivulta löytyy tuore koonti suosituimmista työkaluista. Kun katsotaan H5P.comiin tehtyjä sisältöjä viimeisen kolmen kuukauden ajalta, alla on kärki suosituimmista. Ne ovat kaikki saavutettavia työkaluja. 

1. Course Presentation - Interaktiivinen diaesitys, mihin voi upottaa monenlaisia tehtäviä, videoita, äänitiedostoja ym. Toivotuin puuttuva ominaisuus (äänestä!) on mahdollisuus tuoda Power Point -diat tähän työkaluun. 
2. Interactive Video - Video, johon voi upottaa kommentteja, linkkejä ja erilaisia tehtäviä. Ainakin Moodle-ympäristöön video kannattaa tuoda linkillä esim. YouTubesta.
3. Quiz Question Set - Työkalu, millä yksittäiseen kysymyspatteristoon saa kahdeksan erilaista kysymystyyppiä. Niihin kuuluvat erilaiset monivalinnat ja aukkotehtävät, sanojen merkkaus, essee ja raahaustehtävä. Uutena monivalinta kuvista. Voit luoda paljon kysymyksiä, joista arvotaan vastattavaksi vain tietty määrä, ja nekin joka kerta eri järjestyksessä.
4. Drag and Drop - Raahaustehtävä, missä sanat tai kuvat raahataan oikeaan kohtaan.
5. Drag the Words - Aukkotehtävä, missä sanat raahataan oikeille paikoille tekstissä. Voit tarjota vihjeitä.

Esimerkkejä ja ohjeita usein päivittyvänä diasarjana ja videoina tällaisten tekemiseen löydät tämän blogin H5P-sivulta. Kaikkia muita mainittuja sisältöjä voit hyvin lähteä tekemään ihan vain kokeilemalla, mutta Drag and Drop -tehtävän suosittelen tekemään Jari Sarjan ohjeen mukaan. H5P on käännetty suomeksi, mutta työkalujen nimiin ovat vakiintuneet englanninkieliset termit.

Kirjoittamisen avuksi

Kokosin kirjoittamisen avuksi tarkoitettujen työkalujen esimerkit avoimen Moodle-ympäristöni H5P:monipuoliset-välilehdelle. Viidestä työkalusta infoseinä on suunnattu opettajille tai muille sisällöntuottajille ja neljä muuta oppijoiden kirjallisen tuottamisen avuksi. 

Information Wall: Kahden sarakkeen infoseinästä toinen sarake on tarkoitettu tekstille, toinen kuville. Sarakkeiden levyttä voi säätää ja rivejä saa halutun määrän. Infoseinä on visuaalisempi kuin haitariteksti (Accordion) ja koko sisältö näkyy kerralla. Tämä on näistä ainoa työkalu, joka ei kirjoitushetkellä ole saavutettava.

Cornell Notes: Cornellin yliopiston prof. Walter Paukin kehittämässä tekniikassa muistiinpanot tehdään kolmen perättäisen vaiheen kautta. Kannattaa tarkistaa, miten muistiinpanot käyttämässäsi ympäristössä itselle tallentuvat. Opettajalle niitä ei ole tarkoitus lähettää.

1. Muistiinpanot tavalliseen tapaan videosta, äänitiedostosta tai tekstistä.
2. Tiivistelmä muistiinpanojen pohjalta, mm. avainsanoja, väliotsikoita ja kysymyksiä.
3. Yhteenveto opitusta parilla lauseella.

Structure Strip -työkalu ohjaa kirjoittamaan tekstiä opettajan ohjeiden avulla. Ohjeisiin voi lisätä kysymyksiä, muistutuksia esim. mielipiteen perustelusta tai lähteiden käytöstä. Voit myös ehdottaa suositeltuja avainsanoja ja määritellä tekstin kukin osan pituuden. Kun oppija on valmis, hän kopioi tekstin esimerkiksi Wordiin ja palauttaa sen tiedostona opettajalle. Työkalu on hieman yksinkertaisempi kuin seuraavaksi esiteltävä.

Documentation Tool auttaa oppijoita luomaan rakenteen esim. projektityölle tai CV:lle. Oppija etenee ohjeesi (teksti, kuva ja uutena haitariteksti) mukaan sivu kerrallaan tavoitteiden asettamisesta kirjoittamisen kautta arvioimaan tavoitteidensa saavuttamisen. Tätä varten voit luoda neljänlaisia sivuja. Kirjoitusprosessin päätteeksi oppija voi kopioida tai tallentaa tekstin tiedostona tai palauttaa sen opettajalle. Testaisin viimeksi mainittua omassa ympäristössä ennen käyttöä tositilanteessa. 

Essay-tehtävän kääntäisin mieluiten lyhyeksi avoimeksi vastaukseksi. Vastaamisen jälkeen oppija saa automaattisen palautteen (pisteet ja/tai sanallinen palaute) opettajan määrittelemien avainsanojen perusteella. Työkalu ei siis hyödynnä tekoälyä vaan palaute perustuu siihen, onko oppija käyttänyt määriteltyjä avainsanoja. Vaihtoehtoisesti oppijoille voi vastaamisen jälkeen näyttää mallivastauksen. 

Oppijat aktiivisiksi toimijoiksi verkossa

Onko opettajan tai kustantajan tehtävä luoda verkkosisältöjä vai kenties enemmän oppijoiden? Varmasti kaikkien, mutta tähän löytyy myös tutkimustuloksia suosituksineen yläkoulujen näkökulmasta. Tampereen ja Helsingin yliopisto ovat julkaisseet tutkimushankkeensa ensituloksia otsikolla Digitalisaation vaikutus oppimistilanteisiin, oppimiseen ja oppimistuloksiin yläkouluissa (2023). Pikaisen katsauksen tuloksiin saa tiedotteesta Digitalisaatio peruskoulussa etenee pienin askelin (6.2.2023).

Tutkimus kertoo, että digitaalista teknologiaa käytetään yläkouluissa vielä vähän ja käyttö on melko yksipuolista ja opettajajohtoista. Sitä käytetään etenkin eriyttämisen välineenä, jolloin suurimmaksi käyttäjäryhmäksi ovat tulleet heikommin suoriutuvat oppilaat. Perusopetuksen OPSin tavoitteena on oppilas aktiivisena toimijana, mutta teknologian hyödyntämisessä tämä ei tutkimuksen mukaan näkynyt. H5P on toki vain yksi työkalu oppijoiden sisällöntuotantoon, eikä ehkä se ensimmäinen mistä yläkoulussa aloittaisin, mutta tämänkin avulla saadaan aktivoitua oppijoita mm. edellä mainittujen kirjoitustehtävien avulla tai sitten antamalla oppijoille sisällöntuottajien roolit.

Oppijat voivat käyttää H5P-työkaluja sisältöjen luomiseen, yksin tai yhdessä. Mahdollisuudet tähän vaihtelevat eri verkkoympäristöjen ja niiden asetusten mukaan. Tässä muutama vinkki:

• Opettaja voi antaa oppijoille muokkaajan oikeudet luomiinsa H5P-sisältöihin. Tällöin opettaja voi jakaa tyhjän pohjan tai oppijat muokkaavat sitä, esim. lisäävät kuvaan tageja tai luovat interaktiivisen diasarjan vertaisilleen. Moodlessa valinta löytyy yksittäisen aktiviteetin (esim. H5P) kohdalta: Muokkaa --> Jaa rooleja.
• Moodlessa pääkäyttäjä voi antaa kaikille oppijoille oikeudet luoda H5P-sisältöjä. 
• Ryhmälle voidaan luoda erillinen Moodle-ympäristö, minne kaikki kutsutaan opettajan roolissa. Tätä olemme käyttäneet TAOKissa opettajaopiskelijoiden kanssa.
• Lumi-sovelluksen avulla kuka tahansa voi luoda H5P-sisältöjä. Jakaminen onnistuu helpoiten linkillä selainsovellusta käyttäen. Lumia ei siis tarvitse ladata omalle koneelle. 
  
  

Johdantovideo H5P-työkaluihin

Alla on tuore versio videosta (22 min, CC BY), missä kerron, mitä H5P-työkalut ovat, mitä niistä on hyvä tietää ja lopuksi näytän muutamia esimerkkejä. Videon kuvauksesta löydät aikaleimat. Tekstitettynä löytyy aiempi versio (11 min). Siitä puuttuu tieto maksuttomasta Lumi-sovelluksesta. Lisää videoita löydät H5P-soittolistaltani. H5P-materiaalini löytyvät myös Avointen oppiamateriaalien kirjastosta, minne myös monet koulutusteni osallistujat ovat H5P-sisältöjään jakaneet. 

Hyvää #JaaJotain-teemaviikkoa! (kopio TUNI-bloggauksesta)

Alla on kopio Jaa jotain -teemaviikon alkajaisiksi 6.3.2023 julkaistusta blogikirjoituksestani Tampereen korkeakouluyhteisön (TUNI) Teaching and Learning Centren blogissa (CC BY-SA). Kopioin sen tänne talteen, mutta jaan eteenpäin vain tätä linkkiä alkuperäiseen kirjoitukseen. 

- - - - -

Tällä viikolla 6.-10.3. on avoimen oppimisen teemaviikko, joka tunnetaan Suomessa Jaa jotain -viikon nimellä (engl. Open Education Week). Se syntyi tekemään tunnetuksi avoimia Creative Commons eli CC-lisenssejä ja kannustamaan opettajia oppimateriaalien avoimeen jakamiseen.

CC-lisenssien tuntemisesta on hyötyä silloin, kun joko etsii tai tekee (oppi)materiaaleja. Ideana on, että tekijä voi antaa tiettyjä oikeuksia materiaaliinsa kaikille muille. Käytölle voi määritellä neljä ehtoa: yleensä edellytetään vähintään alkuperäisen tekijän ja lähteen mainitsemista ja usein myös muokattu tuotos on jaettava samalla lisenssillä. Harvemmin käytetään kieltoa muokata tai hyödyntää kaupallisesti.

Rahoitusehtojen myötä julkisesti rahoitetuissa opetusalan hankkeissa avoimista CC-lisensseistä on jo tullut monille rutiinia. Vielä on myös opettajia, jotka ehkä käyttävät muiden jakamaa, mutta eivät vielä itse ole kokeilleet jakamista eivätkä osaa opiskelijoitaan siihen kannustaa. Avoin jakaminen ei koske vain yksittäisiä oppimateriaaleja, vaan jakaa voidaan laajemminkin opetuksen käytäntöjä tai kokonaisia verkkokursseja. Opetushallitus, OKM ja CSC suosittelevat avointa jakamista ja ovat luoneet alustaksi Avointen oppimateriaalien kirjaston. Globaalisti merkittävä on UNESCOn jäsenmaita velvoittava Avoimien oppimateriaalien suositus (2019).

Avoin jakaminen on vuosia näkynyt laajasti oppilaitosmaailman ulkopuolellakin. Sekä EU että Suomen julkishallinto suosittelevat avointa jakamista CC-lisenssejä käyttäen. Suomessa jaettua dataa löytyy kootusti avoimen datan sivustolta.

Miten avoin jakaminen näkyy työssäni?

Aloitin materiaalieni jakamisen julkisesti ja CC-lisensoidusti vuonna 2011. Tuolloin olin jo pari vuotta hyödyntänyt aktiivisesti muiden jakamia materiaaleja. Osaamisen kehittymisen myötä koin, että olisi jo minun vuoroni jakaa, ei vain ottaa. Toinen oivallus oli se, että jakamalla materiaalini tuen samalla opetusalan täydennyskouluttajan työni kahta keskeisintä tavoitetta: opettajien tukemista työssään ja digin pedagogisesti mielekästä hyödyntämistä.

Myöhemmin olen huomannut, miten merkittävä vaikutus jakamisella on ollut myös työllistymiseeni: mitä enemmän jaan, sen paremmin osaamiseni tunnetaan. Vaikka minulla olisi hyvät ohjeet verkossa, ei minulta osteta diasarjoja, vaan aikaani – että tulen jakamistani teemoista kouluttamaan. Näen osaamisen jakamisen tärkeänä teemana myös opiskelijoidemme työllistymisen ja verkostoitumisen näkökulmasta. Opiskelija voisi esimerkiksi koota tenttikirjan keskeisistä asioista infograafin tai nostaa viisi oppimaansa asiaa videoon, jonka jakaa LinkedIn-palvelussa.

Jaa koulutusteni materiaalit avoimesti, mikä mahdollistaa myös palautteen saamisen ja sitä kautta materiaalien parantamisen. Yleensä vain tallenteet ja oppimisympäristöt on rajattu tietylle osallistujajoukolle. Pyrin jakamaan ohjeet yhdellä linkillä, jonka sisältöjä voin päivittää. Voit tutustua esimerkiksi 8.3. alkavan TUNI-henkilöstön H5P-koulutuksen materiaaleihin. H5P:n kehitystyön ytimessä on saavutettavuuden ohella mahdollisuus avoimeen jakamiseen.

TAMKin järjestämissä täydennyskoulutuksissa saan positiivista palautetta siitä, että materiaalit eivät ole TUNI-kirjautumisen takana, vaan osallistujilla on pääsy niihin myös koulutuksen päätyttyä. Edistän avointa jakamista myös koulutussisällöissä ja pian alkaa TAMKissa kolmas toteutus Avointen oppimateriaalien hyödyntäminen ja jakaminen 3 op -koulutuksesta. OPH-rahoitteisena se ei ole avoin korkea-asteen henkilöstölle.

Jaa vinkkisi vaikkapa tekoälyn opetuskäyttöön liittyen

Teemaviikko on hyvä hetki kokeilla jonkun oman oppimateriaalinsa jakamista #JaaJotain-tunnisteella. Konkreettisia ohjeita löydät em. Jaa jotain -blogista. Tänä vuonna toivotaan jakoon erityisesti ideoita ja aineistoja tekoälyn opetuskäytöstä, sillä se on tuonut aivan uudenlaisia mahdollisuuksia opetukseen, ja toki myös haasteita. Meillä kaikilla korkeakouluyhteisön jäsenillä on jotain osaamista, minkä jakamisesta on hyötyä ja iloa kollegalle – tekoälystä tai jostain ihan muusta.

Matleena Laakso
Digipedagoginen asiantuntija ja kouluttaja
TAMK, Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri & Freelancer
https://www.matleenalaakso.fi

Lisätietoja
Avoin tiede
Tampereen yliopiston kirjasto: Miksi avoimesti?