12.8.2019

Kahoot - parannuksia ja huononnuksia

Kahoot julkaisee monen muun palvelun tavoin uusia ominaisuuksia pääosin koulujen loma-aikaan. Elo-syyskuu onkin jännittävää aikaa, kun yksi kerrallaan huomaa, miten eri palvelut ovat uudistuneet. Bloggauksia on tulossa muistakin sovelluksista ja kannattaa seurata myös tämän blogin koulutusdiojen sivua, minne syksyn mittaan taas ohjedioja päivittelen. Kahootin kaltaisille koe- ja kyselytyökaluluille, jotka toimivat myös ryhmän osallistamisen apuna, on tässä blogissa Sähköisten kokeiden sivu. Sieltä löydät esimerkkikyselyitä ja ohjediat, minne tänään päivitin Kahootin lisäksi Quizizz- ja Quizlet-kyselyiden uusia ominaisuuksia.

Kahootin peruskäytön luvataan aina pysyvän opettajille maksuttomana, mutta uudistusten myötä se tuntuu havittelevan entistä enemmän opettajia maksullisen version käyttäjiksi. Sen hinta on opettajille 1-9 €/kk lisenssistä ja kouluasteesta riippuen. Muun muassa yrityksille Kahoot on aina maksullinen.



 Ilmaisversiossa tarjolla enää kaksi kyselytyyppiä: Quiz ja Jumble


Kahootin ilmaisversion kyselytyypit ovat Quiz-monivalinta ja Jumble-järjestämistehtävä. Edelleenkin vain Quiz-kyselyitä voi antaa kotitehtäväksi ja vain niitä voi luoda myös mobiilisovelluksella. Myös moni alla mainituista uudistuksista koskee ainakin toistaiseksi vain Quiz-kyselyitä.

Mahdollisuus lisätä ei-pisteytettäviä itsearviointi- tai mielipidekysymyksiä on Quiz-kyselyistä siirtynyt maksulliseen versioon. Sen avulla saa samaan kyselyyn eri kysymystyyppejä ja voi lisätä kysymysten lisäksi myös sisältödioja, joihin saa tekstiä, kuvia ja videoita.


Kahootin kysymyspankkia hyödyntäen uusien
kyselyiden tekeminen nopeutuu huomattavasti.

Kysymyspankki nopeuttaa kyselyiden tekemistä


Quiz-kyselyn kysymykset voi tehdä kolmella tavalla: kirjoittaa ne itse, tuoda taulukosta tai käyttää kysymyspankkia.

Kun kirjoitin oheisen kuvan esimerkissä "Mikä on Ruotsin", sain yli sata ehdotusta kysymykseksi. Listauksesta voin lisätä kysymyksen omaan kyselyyni vain yhdellä klikkauksella. Jos jatkan lauseen loppuun ja etsin Ruotsin pääkaupunkia, voin helposti valita vaihtoehdoista sen, mikä on kieliasultaan oikein, missä on hyvä taustakuva tai -video ja sopivat vastausvaihtoehdot.


Kisataan useamman kerran!


Aiemmin puhuttiin kummitus-Kahootista, jota nyt ohjeistetaan käyttämään kohdasta Play Again. Sen idea on, että kisan voi pelata useamman kerran ja yrittää parantaa tulosta. Ominaisuus on tarjolla vain Quiz-kisassa. Mobiilisovellus (Android, iOS) puolestaan mahdollistaa sen, että yhteisen Quiz-kisan jälkeen jokainen voi jatkaa itsenäisesti kyselyyn vastaamista, kunnes on vastannut kaikkiin kohtiin oikein.

Huomasin, että jos peluuttaa Jumble-kisan niin, että on määritellyt automaattisen siirtymisen kysymyksistä toiseen, pelin jälkeen se käynnistyy automaattisesti uudelleen. Näin kaikki tai ne, jotka kaipaavat kertausta, voivat vastata kyselyyn uudelleen. Jos kyseessä on pitkä kysely, mikä vaatii paljon toistoja, pelin voi jättää pyörimään ja todeta, että kukin siirtyy vaikka kirjan tehtäviin, kun vastaaminen alkaa sujua.


Kysymyksiin enemmän vastausaikaa ja merkkejä


Vastausaikaa kysymystä kohden voit antaa aiempaa enemmän: Quiz-kyselyille 5 sek - 4 min ja Jumblessa 20-120 sekuntia. Tämä mahdollistaa esim. tiedonhankintaa tai laskemista edellyttäviä tehtäviä.

Kysymyksiin ja vastausvaihtoehtoihin mahtuu nyt 25 % enemmän tekstiä kuin aiemmin. Huomaa, että käytettävissä on laaja valikoima erikoismerkkejä sekä kysymyksissä että vastausvaihtoehdoissa. Matemaattiset lausekkeet saa liitettyä kysymyksiin myös ruudunkaappauskuvina tai videoina.



Mitä muuta uutta?


  • Laaja kuvapankki, joskaan ilmaisversiolla sanahaku ei toimi, vaan kuva täytyy etsiä vain 14 kategorian alta (esim. animals, history, sports). Näin ollen Pixabayn tekijänoikeusvapaat kuvat ovat edelleen erinomainen vaihtoehto.
  • Kyselyt tallentuvat automaattisesti, myös keskeneräisinä. 
  • Quiz-kyselyn käynnistyksen yhteydessä tehtäviä valintoja on hieman karsittu, mutta mitään oleellista ei ole jäänyt pois. Muutoinkin Quiz-kyselyn muokkausnäkymä on uudistunut, kun Jumblessa ainakin toistaiseksi on vielä vanha näkymä.
  • Kahoot on partneri sekä Googlen (GSE) että Microsoftin kanssa ja Classroom- ja Teams-integraatio on luvattu ja sovelluksen voi asentaa myös Chromebookiin.

5.8.2019

PurposeGames - käytä tai luo oppimispelejä

Uuden lukuvuoden työni alkoivat ruotsinopettajien koulutuksella, mistä voit lukea tämän bloggauksen lopusta. Teemaan liittyen esittelin LyricsTraining-sovellusta jo edellisessä bloggauksessa Musiikkivideot kielten opiskelussa.

Alla nostan ensin esiin mainion oppimispelisivuston, josta kuulin keväällä Mikkelin lukion opettajilta. Ruotsinopettajilta puolestaan sain vinkin toisesta pelillisestä sivustosta kielen oppimiseen: Ba Ba Dum -sivulla on 1500 sanaa, 21 kieltä ja viisi erilaista peliä. Lisäsin molemmat Oppimispelien Padletin koontiini. Olet tervetullut täydentämään sitä ja se onnistuu ilman kirjautumistakin.


PurposeGames - yli 300 000 oppimispelin sivusto


PurposeGames on täysin maksuton sivusto, mistä löytyy yli 300 000 oppimispeliä ja lisää voi helposti tehdä itse. Pelaaminen onnistuu ilman kirjautumista ja pelit näyttäisivät toimivan selaimella myös mobiililaitteilla. Tarjolla on seitsemän erilaista pelityyppiä. Vaikka sivusto on englanninkielinen, pelejä on useilla eri kielillä. Esimerkiksi hakusanalla Swedish löytyy 215 peliä ja suomalaisten oppiaineiden nimilläkin muutamia.

Pelaaminen ei edellytä kirjautumista, mutta se mahdollistaa muita vastaan kisaamisen, osaamismerkkien suorittamisen ja opettajille myös mahdollisuuden luoda uusia pelejä sekä omia ryhmiä ja niille turnauksia. Kirjauduttaessa ei tarvitse antaa muita tietoja kuin sähköposti sekä määritellä oma käyttäjänimi ja salasana.

Menen ensi lauantaina Rammsteinin konserttiin. Se ei ole minulle tuttu yhtye eikä minunlaistani musiikkia, joten olen "siedättänyt" itseäni sille tutustumalla musiikkiin ja sanoituksiin. Siihen liittyen tein kokeeksi PurposeGames-sivustolla pienen pelin Rammsteinin kappaleiden nimistä (saksa-suomi). Kaikista lauluista en ole perehtynyt siihen, mistä ne kertovat, joten suomennokset on tehty pääosin otsikot saksaksi kääntäen.

Tehdyt pelit voi jakaa julkisesti tai piilotetulla linkillä. Upotuskoodia peleistä ei saa. Kuville suositellaan PNG-tiedostomuotoa. Lisää ohjeita saat, kun luot ensimmäisen pelisi.

Keskellä lukee SONNE ja sen alta täytyy 15 suomenkielisestä sanasta etsiä sanan suomenkielinen vastine, joka on aurinko
Tässä Rammsteinin innoittamassa pelissä pitää alta etsiä suomenkielinen vastine kappaleen nimelle.
Ruudunkaappauskuva PurposeGamesin sivulta.






















Norden inom oss – SRO:s sommarkurs


Jannika Lassus piti mielenkiintoisen esityksen suomenruotsalaisten yksityisellä sektorilla työskentelevien kielitaidon tarpeesta. Heille ruotsi oli työssään tärkein kieli ja suomi selkeästi kakkosena ennen englantia. Tosin vaativat tekstit kirjoitetaan useimmiten suomeksi tai englanniksi. Lisää Lassuksen ja Johanna Tannerin tutkimuksesta voit lukea artikkeleista Kotimaiset kielet työelämässä: Suomenruotsalaisten käsityksiä kielenkäytöstä, kielitaidosta ja kotimaisten kielten opetuksesta (2018) ja Svenskan i det finländska affärslivet (2019).

Lassus kertoi, että joillain kaksi-/monikielisillä työpaikoilla on tapana pitää erikielisiä kahvitaukoja tai toisinaan määritellä tietyt lounaspöydät tietyn kielisiksi. Näin kieltä vahvemmin osaavat voivat tukea kollegoitaan kielten oppimisessa keskellä arkea. Eivätkös tällaiset teemapöydät sopisi hyvin oppilaitoksiinkin? Minä ainakin innostuin heti!



Opetuksen digitrendit ja kielten oppimisen työkalut from Matleena Laakso

Diasarjan keskeisiä linkkejä


1.8.2019

Musiikkivideot kielten opiskelussa

ABBAn Mamma Mian (1975)
karaoke-näkymä.
Yhteistä monille sukupolville on, miten musiikki ja fanitus motivoivat kielten oppimiseen. Yksi lukioaikojeni huippuhetkiä oli, kun lukion saksan opettajani toi Nicolen euroviisuvoiton jälkeiselle oppitunnille Ein Bisschen Frieden -kappaleen sanat, jotka sitten yhdessä suomensimme. Omista kokemuksistani ABBA-fanin näkökulmasta kirjotin viisi vuotta sitten.

LyricsTraining on kiinnostava työkalu kielten oppimiseen ja erityisesti kuullun ymmärtämisen harjoitteluun musiikkivideoiden avulla. Sovelluksessa on tarjolla 13 kieltä (myös suomi) ja 30 musiikin genreä. Itse sovellusta voi käyttää englanniksi, ranskaksi tai espanjaksi.

Ideana on kuunnella musiikkivideoita ja joko laulaa mukana tai tunnistaa puuttuvia sanoja. Sovellus sopii hyvin niin kielitaidon alkeita opetteleville kuin kieltä jo varsin sujuvasti käyttäville. Se on tarkoitettu vain henkilökohtaiseen käyttöön ja opetukseen.

Sovellusta voi käyttää kirjautumatta selaimella tai kirjautuen mobiilisovelluksilla (Android, iOS). Kirjautuneet käyttäjät voivat kisata toisiaan vastaan.

Ruudulla näkyy laulun sanat sekä merkki puuttuvan sanan kohdalla. Näytön alaosassa on neljä sanaa, joista tulee valita oikea puuttuvan sanan kohdalle.
Monivalinnan intermediate-taso
ABBAn Mamma Mia (1975) kappaleesta.
Sovelluksessa on kolme tehtävätyyppiä: Mobiilisovelluksessa on tarjolla karaoke ja puuttuvien sanojen tunnistamistehtäviä (ks. oheiset kuvat) neljällä vaikeustasolla. Vaikeustaso määrittää, kuinka paljon sanoja joutuu kuuntelemalla täydentämään. Selaimella käytettynä on tarjolla myös puuttuvien sanojen täydentäminen kirjoittamalla, mikä sopii kieltä jo pidempään opiskelleille.

LyricsTraining-sovelluksen peruskäyttö (3 peliä 30 min välein) on maksutonta. Maksullisessa versiossa (6 €/kk tai 30 €/vuosi) saa sovelluksen käyttöön ilman aikarajoja, sanat ja lauseet voi kääntää ja pääsee näkemään perusteelliset tiedot omasta aktiivisuudestaan ja harjoitellusta sanastosta. Opettajana voit tehdä olemassa oleviin musiikkivideoihin omia tehtäviä. Uusien kappaleiden lisääminen sovellukseen onnistuu ilmeisesti vain maksullisella versiolla. Se näytti Spanishplans.org:n ohjeista katsottuna helpolta.

Uskon sovelluksen innostavan ja motivoivat monia kielten oppijoita. Samalla se tukee kuullun ymmärtämistä ja tarjoaa harjoitusta mm. erilaisten aksenttien ja artikulaatiotapojen tunnistamiseen.

18.6.2019

10 vuotta Twitterissä

Nokian kommunikaattori ja Samsungin liukuläppäpuhelin avattuna niin, että niiden näppäimistö on esillä.
Aloitin tviittaamisen Nokian kommunikaattorilla 2009.
Puhelin oli iso ja sen sai avattua kuten nykyiset läppärit.
Puhelimessa oli näppäimistö, mikä oli merkittävä edistysaskel.
 Vaihtoehtona olivat näppäimistöt, missä yksittäisen kirjaimen
 sai 1-3 painalluksen kautta, kuten oheisella muutamaa vuotta
uudemmalla liukuläppä-puhelimella. Tuolloin tviittien
maksimipituus oli 140 merkkiä, koska ne lähetettiin
tekstiviesteinä. 20 merkkiä jäi käyttäjänimelle.
Blogini kolmanneksi käytetyin tunniste on tämän kirjoituksen myötä Twitter (28 mainintaa). Sanapilven kaikista blogini tunnisteista näet sivupalkin alaosasta.

Valokuva viidestä kännykästäni, joka esittelen kuvatekstissä.
Ensimmäinen kännykkäni ei enää ole tallessa, mutta ostin sen Radiolinjalta
ja se toimi vain isoimmissa kaupungeissa. Sen jälkeen käytin kuvassa
vasemmalla olevaa käytettynä hankkimaani Nokian puhelinta. Sen vieressä
on ensimmäinen työkännykkäni Nokian kommunikaattori, jota seurasi
Nokian Lumia. Kuvassa kolmantena on pieni ja kaunis ensimmäinen
oma älypuhelimeni. Neljäskin taisi olla Samsung ennen kuin
siirryin kuvan oikeanpuolimmaisiin Huawein puhelimiin.
Aloitin Twitterin käytön päivälleen kymmenen vuotta sitten, mikä tekee siitä yhden pisimpään käyttämistäni sosiaalisen median palveluista. Se on ollut koko ajan yksi tärkeimmistä some-kanavistani, kuten Parhaat oppimisen palvelut -bloggaukseni vuodelta 2014 kertoo.

Twitteristä olen kirjoittanut niin usein, että tässä muistelen enemmänkin kuluneita vuosia. Liityin Twitteriin, koska olin muutamaa kuukautta aiemmin aloittanut työt Pirkanmaan toisen asteen koulutuksen PAOK-hankkeessa ja yksi keskeisimmistä töistäni oli kouluttaa ja muutoinkin edistää somen opetuskäyttöä.

Tuolloin yritin etsiä itselleni some-koulutuksia, mutta en niitä löytänyt, joten opettelin niitä itse ja aloitin kouluttamisen. Alkutaipaleella apuna oli ITK:n ohella etenkin Sometun Ning-yhteisö, mistä kerroin Onnea Sometu 5 v. -bloggauksessa vuonna 2012.

Olen pitänyt listaa palveluista, joihin olen kirjautunut. Kävin tänään läpi nuo yli 400 tunnusta muistellen samalla mitä muita kuin Twitteriä olen käyttänyt aktiivisesti noin kymmenen vuoden ajan. Listaan tulee tietysti sähköposti, toimisto-ohjelmat ja hakukoneet, mutta varsinaisista somen palveluista vain Facebook ja blogit.

Facebookissa olen aktiivinen kymmenissä ammatillisissa ryhmissä ja käytän sitä etenkin työasioissa, mutta myös vapaa-ajalla. Jos lasken itse luomani ja oikeasti käytössä olleet ja olevat blogit, niiden määräksi tulee yli 30. Joukossa on koulutusten ja hankkeiden blogeja sekä omaan opiskeluun ja vapaa-aikaan liittyviä blogeja.

Kymmenen vuotta sitten ei vielä ollut lähellekään nykyistä määrää helppoja verkon palveluita opetuksessa tai ammattitaidon ylläpitämisessä hyödynnettäväksi ja somen maailma ja mahdollisuudet oli minulle vasta avautumassa.

Elokuussa 2009 pidin Tampereen lyseon lukiolla koulutuksen, joka oli otsikoitu Avoimuus, yhteisöllisyys ja verkon hyödyntäminen opetuksen kehittämisessä. Diasarjassa ei mainita nimeltä somen palveluita. Lähdin liikkeelle sulautuvasta ja linjakkaasta opetuksesta, siitä miksi verkkoa tulisi käyttää ja mitä on sosiaalinen media ja mitä se mahdollistaa. Vinkkinä jaoin Sometun Ningin ja pari OPH:n sivustoa. Esillä olivat myös Wengerin käytäntöyhteisöt, yhteisöllisyys ja osallisuus sekä moniammatillinen yhteistyö ja muutosvastarinta.

Toukokuussa 2010 pidin Saskyssä tietoiskun Sosiaalisen median hyödyntäminen opetuksessa. Silloinkin aloitin somen määrittelyllä, mutta nyt pääsin jo työkaluihin asti. Esillä olivat - osin vain mainintana ja esimerkkinä - YouTube, TeacherTube, SlideShare, Flickr, blogit, Twitter, wikit, Facebook, LinkedIn, Habbo, Second Life ja Ning.

Vinkkejä Twitterin käyttöön


Uusimman diasarjani Twitter opetuksessa ja verkostoitumisen välineenä löydät koulutusdiojen sivulta. Viime syksynä harjoittelin uusia animaatiosovelluksia ja tein alla olevan videon Vinkkejä uudelle tviittaajalle (56 sek). Helposta animaatiosovelluksesta voi lukea lisää bloggauksestani Animaatioita Biteable-sovelluksella.


12.6.2019

10. mobiilikesäkoulu tutustutti maatalouteen

Kaksi opettajaa katsoo näytöiltä koontia lehmien voinnista ja toiminnasta.
Navetassa seurataan digitaalisesti mm. lehmien lypsyaikoja
ja -määriä, märehtimistä ja kiimaa.
Johanna Salmia näyttää Zappar-sovelluksella tehtyä lehmän kuvaa. mistä avautuu tietoja ilmastonmuutoksesta.än
Johanna Salmia esitteli Zapparin lisätyn todellisuuden
sovelluksella tehtyä infopakettia karjataloudesta
ja ilmastonmuutoksesta.
Viime viikolla järjestettiin jo kymmenes Mobiilikesäkoulu ja palattiin tapahtuman juurille Tammelan Mustialaan. Paikan juuret ovat vielä kauempana, sillä Mustialassa on järjestetty maatalousalan koulutusta jo 1840-luvulla. Nykysiin kampuksella opiskelee HAMKin ja Hämeen ammatti-instituutin opiskelijoita.

Kahden päivän ohjelma pyöri toimintapisteiden ympärillä ja ne kattoivat lukuisia opetuksen digiteemoja. Kerroin Riikka Marttisen ja minun toimintanpisteestä aiemmassa bloggauksessa otsikolla Mobiilikesäkoulu: lisätty todellisuus opetuksessa ja hoivatyössä. Verkosta löydät kaikkien toimintapisteiden kuvaukset ja materiaalilinkkejä

Mustialan opettajat tutustuttivat halukkaita tämän päivän maatalouden oppimisympäristöihin. Pääsin tutustumaan neljä vuotta sitten rakennetun navetan ja sen lypsyrobotin toimintaan ja muuhunkin teknologiaan. Ja silittelemään söpöjä vasikoita :)

Pääsin myös ensi kertaa ajamaan traktoria sekä istumaan ohjaajan paikalle peräti 1,5 cm tarkkuudella automaattiohjauksella kulkevaan traktoriin. Siinä määrittelin vain suunnan - eteenpäin tai taaksepäin - ja varmistin, että automaattiohjaus pysyy päällä. 

Kaksi traktoria nurmikentällä.
Sinisellä traktorilla sai ajaa itse,
punainen toimi automaattiohjauksella.
Mielenkiintoinen oli myös luomua ja liikuntaa -iltakävely, missä kuulimme mm. kimalaisten esiintymistiheyden seurannasta ja perinteisen kaskirukiin viljelystä.

Kisakallion toimintapisteessä tutustuin Health Skills Online -hyvinvointivalmennukseen Irina Keinäsen opastamana. Sovellusta on käytetty toisen asteen opiskelijoilla. Sen sijaan, että opettaja kertoisi luokassa toisen asteen opiskelijoille terveellisistä elintavoista, luodaan tämän maksullisen sovelluksen avulla ryhmä, jolla on oma mentori antamassa ohjeita ja palautetta mm. liikunnasta, ruokavaliosta ja nukkumisesta. Toimipisteen kuvauksen mukaan "mobiilisovellus sopii hyvinvointivalmentajaksi erityisen hyvin siksi, että parhaat tulokset saadaan aikaa tekemällä pieniä asioista päivittäin".

Matleena istuu korkealla suuren sinisen traktorin ohjaamossa.
Tässä olen ensikertaa traktoria ohjaamassa.
Kuva: Riikka Marttinen
Omnian ravintola- ja catering -alan opiskelijoille suunnitellussa juuresten tunnistuspelissä pääsi virtuaalilaseilla tunnistamaan juureksia ja niiden oikeaa säilytyslämpötilaa. Juoneltaan yksinkertainen peli on kokemusten mukaan tukenut oppimista ja yhteisöllisyyttä, kun pelin seuraajatkin voivat antaa ohjeita virtuaalilaseja käyttävälle pelaajalle. Peli on kehitetty MR Amis -hankkeessa ja se tulee myöhemmin avoimesti saataville Mramis.fi-sivustolle. 

Kaksi henkilöä on kyykistynyt pellon reunaan kuvaamaan voikukkien haivenpalloja ilta-auringossa.
Riikka Marttinen ja Jukka Koivisto kuvaavat kaunista peltoa
saunalta ja iltanuotiolta palatessa.
Pitkä puinen laituri pienen järven rannalla.
Ikinä en ole talviturkkia näin lämpimään veteen heittänyt.
Se innosti myös aamu-uinnille.
Metropolia amkiin hiljattain siirtynyt ja mobiilioppimisen verkoston puheenjohtajana jatkava Pauliina Venho piti toimintapistettä podcastien tekemisestä mobiilisovelluksilla. Podcastit eli äänitiedostot ovat kokeneet viime aikoina uuden tulemisen. Hyviä sovelluksia niiden tekemiseen mobiililaitteilla ovat esim. Spreaker ja Anchor ja pc-kokeilla SoundCloud. 

Mobiilikesäkoulu on lämminhenkinen tapahtuma, missä on tavanomaisia koulutustilanteita helpompi olla keskittynyt yhteiseen oppimiseen, sillä oppilaat ja opiskelijat - ja osa opettajistakin - on jo kesälomalla. Tänä vuonna sääkin suosi ja helleraja ylittyi, joten osa oppimisesta tapahtui ulkona.

Tapahtuman hengestä kertoo sekin, että useampi meistä toimintapisteiden vetäjistä tuli paikalle talkoohengessä. Suurin osa toimintapisteistä toteutettiin kerran molempina päivinä, joten niiden vetäjätkin ehtivät osallistua eri toimintapisteisiin. Suosittelen tätä vuosittaista tapahtumaa lämpimästi!

Kuvasin kameran vakaimella (DJI Osmo Mobile 2 -gimbal) parin minuutin videon kävelystä Mustialan kampuksella. Lisäksi alla on kolme 360-kuvaa ja lopuksi linkit aiempiin mobiilikesäkoulubloggauksiini. Tämä oli neljäs kerta, kun osallistuin tapahtumaan.



Aiemmat bloggaukseni mobiilikesäkouluista 

2.6.2019

Mobiilikesäkoulu: lisätty todellisuus opetuksessa ja hoivatyössä

" "
Riikka ja Matleena ovat yhtä hymyä lempiaiheensa
lisätyn todellisuuden äärellä.
Mobiilikesäkoulu järjestetään 6.-7.6. Mustialassa. Tapahtuman kymmenvuotistaivalta vietetään teemalla paluu tulevaisuuteen. Kesäkoulusssa otetaan mobiiliutta ja digitaalisuutta haltuun yhdessä ja toiminnallisesti.

Alle on koottu Riikka Marttisen ja Matleena Laakson Lisätty todellisuus opetuksessa ja hoivatyössä -toimintapisteessä tarvittavia sovelluksia ja materiaaleja linkkivinkkeineen. Kuten ennalta kerroin, tätä bloggausta on päivitetty vielä muutama päivä tapahtuman jälkeen.

Toimimme molemmat kouluttajina, minä pääosin opettajien täydennyskoulutuksen puolella, Riikka myös toimintaterapian puolella. Riikka ja hänen kollegansa Heidi Åkerlund ovat koonneet Terapiapsi-sivustolleen etenkin kuntoutukseen sopivia sovelluksia ja niiden käyttäjäkokemuksia.

Tapahtuma näkyy myös somessa tunnuksella #mkesakoulu ja Twitteristä löydät meidät nimillä @Rilimam ja @matleenalaakso.


Toimintapisteen kuvaus 


Kahdensan henkilöä on kokoontunut pitkän pirttipöydän ääreen keskustelemaan ja tutkimaan pöydällä olevia lisätyn todellisuuden esimerkkejä.
Toimintapiste käynnistyi lyhyellä johdannolla ennen sovellusten kokeilua.
Kuva: Riikka Marttinen
Lisätty todellisuus opetuksessa ja hoivatyössä -toimintapisteessä tutustutaan lisättyyn todellisuuteen ja sen mahdollisuuksiin opetuksessa ja hoivatyössä. Toimintapisteellä kokeillaan valmiita sisältöjä ja harjoitellaan sisältöjen luomista itse sekä ideoidaan mahdollisuuksia hyödyntää lisättyä todellisuutta omassa työssä. Osassa sovelluksia voidaan hyödyntää myös 360-sisältöjä ja virtuaalilaseja. Toimintapiste pidetään Grotenfelt-tilassa torstaina klo 13.50 ja perjantaina klo 9.30.


Kokeiltavia sovelluksia


Meitä on toimintapisteellä kaksi opasta ja voimme valita kokeiltavia sisältöjä teidän osallistujien toiveiden perusteella. Suosittelemme lataamaan etukäteen seuraavat maksuttomat sovellukset, jos ne ovat laitteeseesi saatavilla, mutta tuomme mukanamme myös muutaman iPadin, joista nämä löytyvät valmiina.
  • Google Expeditions (AndroidiOS) ja Android-laitteisiin myös Google Cardboard tai Googlen VR-palvelut. Mikäli laitteessasi ei ole ARCore /ARKit-ominaisuutta, kannattaa ladata myös Googlen ARCore (Android, iOS)
  • HP Reveal (AndroidiOS) - sovellus omien lisätyn todellisuuden sisältöjen luomiseen. Tällä hetkellä toimii vain mobiilisovellus. Monipuolisempi Studio on lakkautettu ja uusi versio siitä julkaistaan loppuvuodesta.
  • Joku Merge Cuben sovellusminiverse.io/cube (Android, iOS, osa maksullisia)
  • AR Makr (iOS)
  • Sky View Free (Android), Sky View Lite (iOS) tai vastaava tähtikarttasovellus
  • 3D paint (löytyy valmiiksi Win 10 -läppäreiltä)

Em. lisäksi voit halutessasi kokeilla toimintapisteellä mm. seuraavia sovelluksia. 
  • AR flashcards (AndroidiOS) - alakoulun englanninopetus 
  • ARMolVis (AndroidiOS) - katso arkipäivän esineiden molekyylirakennetta
  • Chromville: Visual Arts ja Barcy (Android, iOS)
  • Figment (Android, iOS) - erikoisuutena mahdollisuus luoda portaaleja 360-sisältöihin
  • Google-kääntäjä (AndroidiOS) - tekstin kääntäminen valokuvaamalla
  • Human Anatomy 4D-Mixed Reality (iOS) - ihmisen anatomiaa havainnollistava sovellus
  • QR-koodin lukija (etsi sovelluskaupasta hakusanalla QR tai QR reader)
  • Quiver - 3D Coloring App (AndroidiOS) tai Quiver Masks (Android, iOS) - väritä kuva ja se herää eloon, kuvissa mukana tehtäviä
  • Zappar - Kööpenhaminen kartta ja esimerkkejä uskonnon opetuksesta. Zapparilla tehtyjä sisältöjä oli esillä myös MUUNlainen ilmastonmuutos -toimintapisteellä. (AndroidiOS; sisältöjen katsominen maksutonta, sisällöntuottaminen maksullista) 


Bloggauksia ja muita linkkivinkkejä lisätystä todellisuudesta


31.5.2019

Opera Beyond: immersiivinen teknologia

Matleena Laakso poseeraa hymyillen Opera Beyond -hankkeen seinäkkeen edessä.
Osallistuin immersiivistä teknologiaa ja
esittävää taidetta yhdistävään konferenssiin 
Osallistuin eilen helatorstaina First Session -konferenssin ensimmäiseen päivään. Sen teemana oli immersiivinen teknologia esittävässä taiteessa. Järjestäjänä toimi Kansallisoopperan nelivuotinen projekti Opera Beyond.

Konferenssi jatkuu vielä tämän päivän ja iltapäivällä julkistetaan Memories of the Future -kilpailun voittaja. Kilpailulla on haettu uusia innovaatioita oopperan, baletin ja teknologian yhdistämiseen. Voittajateoksen Suomen kansallisopperalle ja -baletille säveltää Esa-Pekka Salonen ja dramaturkina tulee toimimaan Paula Vesala.

Lähdin tutustumaan mahdollisuuksiin, mitä immersiivinen teknologia voisi olla oopperassa ja esittävässä taiteessa. Itse tunnen teemaa lähinnä opetuksen näkökulmasta, mutta astuminen oman kuplan ulkopuolelle oli mielenkiintoista. Taiteen ja oopperan käyttäjänä en varmaan paljon poikkea ikäisistäni suomalaisista. Oopperassa olen käynyt muutaman kerran, viimeksi noin 20 vuotta sitten. Edellisestä baletista lienee noin 10 vuotta. Lontoon musikaaleja olen viime vuosina nähnyt toistakymmentä. Museokortti minulla on toista vuotta ja olen kovasti innoissani museoissa kohtaamistani lisätyn ja virtuaalitodellisuuden toteutuksista.

Peilasin tapahtumassa esillä ollutta oppimisen maailmaan. Siihen liittyen etenkin Sarah Ellis Royal Shakespeare Companystä nosti esiin tuttuja näkökulmia. Ellis työskentelee digitaalisen kehittämisen johtajana ja hän korosti, että teknologiaa tulee hydyntää yhteisten kokemusten luomiseen, ei niin, että se sulkee osan ihmisistä pois. Toisena näkökulmana oli teknologian rooli. Esimerkiksi Shakespeare-teatterissa ei voida tehdä asioita uudella tavalla, vain koska on keksitty hienoa teknologiaa. Lähtökohtana tulee hänen mukaansa aina olla itse teksti, mistä lähdetään liikkeelle. Ellis puhui myös avoimen jakamisen merkityksestä sekä luovuudesta ja inspiraatiosta: ”The future is in our thinking.”

Sain tapahtumasta sen vaikutelman, että teknologian hyödyntämisellä esittävässä taiteessa on päällimmäisenä kaksi tavoitetta: uuden yleisön houkutteleminen ja uudenlaisten ilmaisun tapojen hyödyntäminen.


Tuoko teknologia uutta yleistöä?


Uskon vahvasti, että teknologia houkuttelee uutta yleisöä oopperaan ja ylipäätään taiteiden ja kulttuurin pariin. Olen nähnyt useita hienoja teknologiaa hyödyntäviä juttuja etenkin Euroopan suurkaupunkien museoissa. Muutama viikko sitten kävin Kööpenhaminassa ja miettiessäni mitä siellä haluan tehdä, lähdin etsimään, millaista lisättyyn tai virtuaalitodellisuuteen liittyvää nähtävää kaupungissa olisi. Mielessäni olivat tuolloin etenkin museot. Huomasin jo toistamiseen kaipaavani kansainvälistä portaalia, mistä tällaista kulttuuritarjontaa voisi etsiä, sillä hakukoneet eivät mainittavia tuloksia tuottaneet. Kertokaa minulle, jos tällainen portaali on jo olemassa!

Matleena Laaksolla on päässä virtuaalilasit, Taustalla Helsinki XR Centerin seinäke
Helsinki XR Center on kulttuurialojen
 yhteydessä toimiva keskus
Konferenssin demoalueella oli hieno esimerkki saksalaisesta oopperasta, missä on hyödynnetty virtuaalitodellisuutta. Badische Staats Theaterin  ja Landestheater Linzin Digital Freischütz -esityksessä oopperamusiikki kuullaan livenä (demoalueella kuulokkeista), mutta katse on vain virtuaalitilassa. Siellä voi seurata laulajaa puolen metrin päästä tai lähteä seikkailemaan digitaalisesti tuotettuun varsin abstraktiin ympäristöön, jonne onnistuin esityksen aikana eksymäänkin. 

En varmasti ole ainoa teknologian kanssa työskentelevä, joka on houkuteltavissa monenlaisiin esityksiin, joissa hyödynnetään uudella tavalla immersiivistä teknologiaa. Konferenssissa mainittiin tällaisten esitysten houkutelleen esityksiin selvästi aiempaa nuorempia käyttäjäryhmiä.

Välillä sekin riittää, että esityksen teema liittyy teknologiaan. Kävin syksyllä teatterissa, ja sain houkuteltua nuorisoakin mukaan. Tampereen työväen teatteri käsitteli näytelmässä The Nether (ks. bloggaukseni) virtuaalimaailmojen eettisiä kysymyksiä.

Kun taiteessa teknologian yksi tavoite on tuoda uutta yleisöä, siinä on paljon yhtäläisyyttä oppilaitosten toimintaan. Moderneilla ja innostavilla oppimisympäristöillä ja opetusmenetelmillä voidaan houkutella opiskelijoita tiettyyn oppilaitokseen. Usein teknologia auttaa myös motivoinnissa ja asioiden havainnollistamisessa. Myös virtuaalisisältöihin usein liittyvä tarinallistaminen voi tukea oppimista.

Uudenlaisia ilmaisun ja vuorovaikutuksen tapoja


Teknologian käytön yksi tavoite taiteessa on uudenlainen ilmaisu. Oikeiden tanssijoiden ohella lavalla on nähty Momo-robotti sekä virtuaalisia tanssijoita. Teknologiaa hyödynnetään myös mm. äänisuunittelussa ja lavastuksessa sekä silloin kun kulttuurielämys halutaan tuoda äänitiedostoa monipuolisempana elämyksenä laajemminkin saataville.

Teknologia on tuonut myös uudenlaisia taidemuotoja. Konferenssissa tapasin taiteilija muotoilija Sannaliina Kuussaaren, jonka valotaideteos Dubain Burj Khalifan seinällä esitettiin ensi kerran diwal-juhlan aikaan ja tulee nyt pyörimään siellä kuukauden ajan. Jos Dubain matka ei ole suunnitteilla, näet esityksen myös YouTubesta Burj Khalifa light show | Dubai Tour 2018 (3:32 min).

Taide ei tapahdu vakuumissa. Kyse on vuorovaikutuksesta, jossa teknologiallakin voi olla rooli, totesi Ike Rings Futuricelta. Kysymys yleisön roolin muuttumisesta sekä osallistumisen ja osallistamisen tavoista oli läsnä monella puhujalla. Somesta näkee, miten yleistön rooli on siellä jo muuttunut, kun voidaan jakaa kokemuksia ja olla vuorovaikutuksessa, mutta miten muuttuvat itse esitykset? Esillä oli myös kysymys, miten ja milloin jokainen voi valita oman todellisuutensa. Tällä viitattiin etenkin lisätyn todellisuuden hyödyntämiseeen.

Opetuksen puolella teknologia on muuttanut paljon oppijoiden osallistamista. Pienryhmissähän se on aina ollut mahdollista, mutta verkon sovellusten avulla se on monipuolistunut ja vuorovaikutus onnistuu nyt myös massaluennoilla ja konferensseissa.

Opetuksen kentällä oppijat sisällön tuottajina (Students as Creators) on ollut vuosia yksi keskeinen trendi. Teknologia tarjoaa runsaasti helppokäyttöisiä ja maksuttomia sovelluksia erilaisten videotarinoiden, animaatioiden, julkaisujen, virtuaalimatkojen ym. tekemiseen. Jos teknologian mahdollisuuksia ei kouluissa hyödynnettäisi, se eläisi mennessä eikä valmistaisi nuoria tulevaisuuteen. 


Tapahtuman ensimmäinen päivä Twitterissä


En ole varmaan 10 vuoteen osallistunut konferenssiin ilman, että siitä tviittaisin. Nytkin tein muistiinpanoni suoraan Twitteriin. Konferenssin hashtageina käytettiin sekä hankkeen #firstsession tunnusta että konferenssin #firstsession2019. Alla tilastoa ensiksi mainitun ja enemmän käytetyn tunnisteen käytöstä Twitterissä. 

Mukana on 111 tviittiä tältä viikolta. Jälkimmäisen konferenssipäivän tviitit tästä puuttuvat, mutta löydät ne em. linkeistä. Tänä aika tunnusta käytti 52 tahoa, jotka ovat sekä yksittäisiä henkilöitä että organisaatioita. Ensimmäisen päivän tviitit näkyivät viestivirrassa 695 147 taholle. Upotin alle tärkeimmät eli retviitatuimmat tviitit ja niiden alle useimmin tykkäyksiksi merkityt tviitit.