Immersiiviset näyttelyt Lontoon Bett-reissulla

Osallistuin tammikuussa Bett-opetusteknologiamessuille, mutta reissuun minua houkutteli myös Lontoo kaupunkina, sen kulttuuri ja immersiiviset elämykset. Freelancerina voin helposti yhdistää reissuun näitä muita mielenkiintoisia kohteita ja kuuden päivän aikana tutkin kaupunkia 95 200 askeleen edestä. Alla kerron kahdesta immersiivisistä näyttelyistä ja listaan vähän vastaavia suomalaisia näyttelyitä sekä kerron paljonko kuuden päivän matka maksoi kapselihotellissa yöpyen. Tänä vuonna reissasin minimibudjetilla, välillä reissu on maksanut paljon enemmän.

Maailman seitsemän ihmettä ja Titanicin tarina

Vaikka Bett on täynnä hienoa teknologiaa, niin kyllä Lontoon hienot immersiiviset näyttelyt pärjäävät kisassa loistavasti. Niiden avulla pääsee näkemään, mitä isolla budjetilla ja monipuolisesti teknologiaa hyödyntäen saa aikaan.

Vierailin tänä vuonna kahdessa eri näyttelyssä. Maailman seitsemän ihmettä esitteli niin nykyisiä kuin antiikin ajan ihmeitä. Hienointa näyttelyssä oli tutustuminen antiikin ihmeisiin virtuaalilaseilla. Alla on kuva sekä tilasta, missä lasit päässä liikuttiin, että myös ruudunkaappauskuva portaalista, minkä avulla siirryttiin aina eteenpäin seuraavaan kohteeseen. Virtuaalilaseilla sai edetä omassa tahdissa ihmeestä toiseen liikkuen. Tämä elämys oli vain yksi pieni osa näyttelystä, missä oli hyödynnetty myös mm. lisättyä todellisuutta havainnollistamaan ihmeitä sekä perinteisiä videoita, esineitä ja esittelytekstejä.

Tästä portaalista käveltiin Petran kaupunkiin,
missä näin mm. animoidun kamelikaravaanin. 

Näyttely oli erityisen kiinnostava, koska olen vienyt lukuisia opettajaryhmiä katsomaan modernin maailman ihmeitä Expeditions Pro -sovelluksella ja pahvisilla virtuaalilaseilla (ks. aiempi bloggaus). Parilla viime kerralla matkailualan opettajien innostamana mukana olivat myös lentokonekuulutukset, Finnairin lennoilta tuttua mustikkamehua ja kussakin kohteessa myös siihen sopivaa musiikkia. Elämyksellisyyttä saa koululuokkiin siis ihan maksuttomillakin sovelluksilla.

Molemmissa näyttelyissä oli iso huone, missä liikuttiin virtuaalilasien ohjaamana. Kuvassa vieraita tutustumassa seitsemään ihmeeseen, kukin omassa tahdissa.

Vielä hienompi oli The Legend of Titanic -näyttely, mikä kertoi Titanicin tarinan alkaen 269 metriä pitkän laivan rakentamisesta, yksittäisistä ihmiskohtaloista, yhteiskunnallisista olosuhteista laivalla aina vesillelaskuun ja lopulta meren pohjaan asti. Perinteisten näyttelyesineiden ohella hyödynnettiin lisättyä todellisuutta, esimerkiksi kapteeni otti meidät näyttelyvieraat vastaan laivan ovella. Virtuaalilasien avulla pääsi kierrokselle laivan eri osiin: näin mm. konehuoneen, radiosähköttäjän, kolmannen ja ensimmäisen luokan hytit ja kävin laivan kannellakin. Tarjolla on myös puolituntinen elämyksellinen tarina, missä seurattiin laivan kohtaloa. Se oli esillä alla olevan kuvan tilassa, missä oli jääkuutioita muistuttavat istumapaikat noin 200 henkilölle. 

Valtava huone, missä seurasin kaikille seinille ja lattialle heijastettua Titanicin tarinaa.

Lopuksi kerrottiin siitä, miten Titanicin 
uppoamisesta uutisoitiin eri puolilla maailmaa.

Erilaisia immersiivisiä näyttelyitä lienee Lontoossa kerrallaan vähintään kymmenkunta.  En tiedä tekijöiden motiiveja, mutta kyllähän ne ovat paitsi kivaa tekemistä paikallisille ja turisteille, niin myös opetuksellisesti erinomaisia. Ja lisäksi monille kiinnostavia uuden teknologian näkökulmasta.

 

Immersiiviset elämykset Suomessa?

Yhtä sun toista pientä meillä on jo ollut tarjolla Suomessakin ja lisää on tulossa. Suomi lienee tällaisille laajoille näyttelyille vähän pieni paikka, mutta erilaisten valotaideteosten ja -elämysten määrä ainakin on jo kasvanut. Ensimmäisenä immersiivisenä näyttelynä, missä itse olen Suomessa käynyt, voinee pitää Amos Rexin avajaisnäyttelyä vuodelta 2018. Tuolloin teamLabin Massless mahdollisti esim. oman liskon piirtämisen ja skannaamisen viipottamaan pitkin näyttelyaluetta. 

Tampere-talossa oli viime kesänä Van Gogh Alive -näyttely. Se oli lähinnä kurkistus tällaisten teknologioiden mahdollisuuksiin. Pari vuotta aiemmin Tampereen seurakunnat viettivät Toivon vuotta ja sen kunniaksi Kalevan kirkossa järjestettiin Flora-valotaidetapahtuma (ks. Seurakunnan uutinen tai Tapsunteeruksen video: Flora valotaidetapahtuma, Kalevan Kirkko, Tampere 4.11.2023).

Helsingissä pyörii tällä hetkellä Genesis, missä Kallio kirkkoon luodaan tarina maailman synnystä. Sitä kuvataan tapahtuman verkkosivulla näin: "Valmistaudu lumoutumaan 30 minuutin esityksestä, joka saa sinut syventymään luomisen tarinaan häikäisevien visuaalisten ja äänellisten tehosteiden avulla. Tulet hämmästymään upeista animaatioista ja uppoutumaan täysin vähemmän tunnettuun arkkitehtoniseen mestariteokseen."

Logomoon Turkuun on puolestaan tulossa 8.6.–30.8.2026 Frameless-taide-elämys, joka "tarjoaa kävijöilleen ainutlaatuisen, moniaistisen tavan kokea taidetta suurten mestareiden teosten ympäröimänä. Näyttely hyödyntää huipputason projisointi-, ääni- ja tilateknologiaa, joka muuttaa Logomon tilat elämykselliseksi taideympäristöksi. Teosvalikoimassa nähdään teoksia muun muassa maailmankuuluilta taiteilijoilta kuten Claude Monet’lta, Vincent van Gogh’lta, Gustav Klimtiltä, Salvador Dalílta ja Rembrandt van Rijniltä." 

Edullinen Lontoon matka ja kapselimajoitus

Kapseleissa oli hyvä äänieristys ja oma rauha.

Tänä vuonna tein edullisen matkan. En sitä erikseen suunnitellut, mutta niin vain kävi. Ostin lennot ja majoituksen ajoissa ja reissussakin satsasin elämyksiin, en materiaan. Pääosin söin aasialaista katuruokaa ja viiniäkin ostin vain muutaman lasillisen.  Ja jos into reissuun on kova, yksi mahdollisuus on neuvotella, jos saisi käyttää matkaan työaikaa, mutta maksaisi itse matkakulut.

Maanantaiaamusta lauantai-iltaan kestäneen reissun hinnaksi tuli 850 €. Erittely on alla ja mukana ei ole päivärahoja (534 €) tai työaikaa, mitä kului rutkasti myös ennakkoperehtymiseen ja jälkikäteen opitun muokkaamiseen koulutusmateriaaleiksi ja blogikirjoituksiksi. 

182 € Majoitus Zedwell Capsulle hotel (5 yötä, hotels.com)
180 € Elämykset (2 immersiivistä elämystä, 2 musikaalia, teatteri ja museo-opastus)
82 € Lennot Helsinki-Stansted-Helsinki, Ryanair (sis. ylim.laukku paluumatkalle)
77 € Lentokenttäkuljetukset (Tampereelta ja Stanstedista) ja ETA-maksu
55 € Lontoon sisäinen liikenne (bussi, metro, laiva)
100 € Ostokset
170 € Muut kulut, lähinnä ruoka

Kapseli oli noin 110 cm leveä ja mahduin hyvin istumaan sängyllä. Kapselissa oli myös pieni hylly, pari latauspistoketta, valo ja säädettävä ilmastointi sekä pari naulakkoa. Myös kapselin ulkopuolella oli naulakkoja, joihin osa jätti ulkovaatteet tai märän pyyhkeen. Kapseli oli nukkumiseen oikein hyvä: hyvä patja ja oma rauha. Vessassa käynti oli vähän työlästä, kun se oli monen, monen lukitun oven takana. 

Patja oli niin leveä, että tavarani mahtuivat
hyvin sen reunaan.

Palvelu oli ystävällistä, mutta konsepti ei kaikilta osin ollut mukava: Jos sinulla ei ollut omaa lukkoa, mistä ei tietenkään informoitu etukäteen, piti sinun sellainen ostaa, saadaksesi kapselisi tavaroineen lukittua. Mistään ei saanut kylmää vettä juomavedeksi. Kaikista hanoista tuli vain lämmintä vettä, pullovettä toki on myynnissä. Suihkut olivat surkeat, sillä vesi ruiskui käytännössä myös sille puolelle, minne olit jättänyt puhtaat vaatteet. Parasta oli nukkua kapselin luukku vähän rakosellaan, jotta ilma vaihtui. Jokaisella oli oma ilmastointi, mutta vaihdettuani kapselia se oli niin tehokas, että se oli välillä laitettava pois. Tämän kylmän ja kuuman ilman vaihtelusta sain reissun lopussa pikkuflunssan. 

Menisinkö uudestaan kapseliin? Miksi ei, jos reissaan yksin ja haluan yöpyä edullisesti ydinkeskustassa, vain 50 m Piccadilly Cirkukselta. Vaihtoehtona kapseleille ovat perinteisemmät retkeilymajat ja Merimieskirkon majoitus, missä vuodepaikka neljän hengen huoneessa maksaa £35/hlö/yö. 

Aiemmat Bett-bloggaukset

• BettUK2026 - matkavinkkejä ja matkakertomuksia (päivittyy pitkin kevättä, täältä löydät myös muiden suomalaisten matkakertomukset)
• BettUK2026: Avajaiset, ensimmäinen esitys ja avoin jakaminen myötätuulessa
• Sovelluksia opetuksen ideointiin
• BettUK2026: tekoälyoppeja ja muita kokemuksia
• Lontoon musiikkia ja taidetta (2024, osin päivitetty). Mukana on lyhyt video Outernetistä, mitä voinee pitää yhden sortin immersiivisenä elämyksenä, jossa on toisinaan ollut esillä lisättyä todellisuuttakin.

Greenwichin kukkulalta on upeat näkymät Lontoon keskustaan.

Kävin myös Greenwichin kaupunginosassa, minne muuten kannattaa kulkea Thamesia pitkin veneellä metron ja bussin sijaan. Kuvassa näkyvän National Maritime Museumin muutaman punnan opastus oli yksi parhaista mihin olen osallistunut. Nollameridiaani sijaisee noin viisi metriä kuvanottopaikasta vasemmalle. Vasemmalla kauempana näkyy Lontoon City ja oikealla uudempi pilvenpiirtäjien alue Canary Wharf ja Isle on Dogs. 1950-luvulla se oli pääosin köyhien maahanmuuttajien satama-aluetta. Tästä kertoo iki-ihana BBC:n Hakekaa kätilö! (Call the Midwife) tv-sarja.

Jaa jotain -teemaviikon tapahtumia ja uutisia

Kuvan taiteili Anne Rongas teemaviikkoa varten. 

Päivitin tätä kirjoitusta teemaviikon ajan, kun kuulin uusista tapahtumista tai uutisista. 

Hyvää Jaa jotain-viikkoa (2.-6.3.2026) eli Avoimen oppimisen teemaviikkoa (Open Education Week)! Viikkoa on vietetty Suomessa vuodesta 2013 alkaen (katso bloggaukseni 2013). 

Organisaattoreina ovat usein olleet Suomen eOppimiskeskuksen ja Otavian aktiivit. Meidän yksittäisten henkilöiden ohella asiaa ovat Suomessa vieneet eteenpäin mm. lukuisat oppilaitoshankkeet (Pirkanmaalla PAOK 2009-2014) ja koulutusorganisaatiot. Kansallisella tasolla merkittäviä ovat Opetushallituksen ylläpitämä ja kaikille avoin Avointen oppimateriaalien kirjasto ja korkea-asteen osalta myös Avoin tiede. 

Avoin jakaminen on ollut työntekoni keskeisiä periaatteita 2011 alkaen. Olen saanut toiminnastani mm. Avoimen tieteen palkinnon. Löydät tästä blogista kirjoituksia aiheesta jokaiselta vuodelta aina maaliskuun kohdalta. Niissä olen kertonut tarkemmin mitä ja miksi jaan. Lukumääräisesti eniten jakamiani aineistoja on katsottu tämän blogin ja diasarjojeni kautta. Päivittyvät diasarjat löytyvät ohjeiden blogisivulta ja yksittäisten koulutusten diat SlideSharesta. Tässä muutamia nostoja jakamistani ja kuratoimistani materiaaleista.

• Tekoäly opetuksessa -linkkivinkkejä (Padlet)
• Tekoälyn mahdollisuudet lukiokoulutuksessa (kuusi minun ja Mika Setälän webinaaritallennetta loka-joulukuulta 2025) Ks. Padlet tai AOE.
• Digipedagogiikan koulutuspaketti (blogikirjoitukseen linkattu ThingLink)
• Oppaita verkkokurssien tekijöille (Thinglink)
• Oppimispelien koonti (Padlet)
• Opetusalan maksuttomat webinaarit (blogisivu)
• H5P: ohjeita ja esimerkkejä (blogisivu ja avoin Moodle)
• YouTube-kanavani: lähes kaikki videot on jaettu CC BY -lisenssillä.
• AI and Pedagogy (12 videos from Dec 2025) and Learning path on AI (autumn 2025)
  
  

Tapahtumia teemaviikolla ja myöhemminkin keväällä 

Anne Rongas, Otavia, kokosi teemaviikon blogikirjoitukseen Avoimet julkaisut ja tekoäly #jaajotain 2026 nostoja tälle viikolle. Tulossa on mm. kaksi alla mainittua webinaaria. Lisäksi tarjontaa löytyy yllä mainitulta englanninkieliseltä teemaviikon sivulta:  

• Ke 4.3. klo 14: Kopioston lakiasiainjohtaja Kirsi Salmela jakaa tuoreinta tekijänoikeusymmärrystä avointen oppimateriaalien ja tekoälyn suhteesta tekijänoikeuksiin. Liity mukaan Zoomissa. 
• To 5.3. klo 14: Otavian Anne Rongas ja Lauri Ylä-Jussila opastavat samoja asioita muokattuna opiskelijoille ja juttelevat tekoälylukutaidosta. Liity mukaan Zoomissa (tallennetaan).
  
  

Avoimen tieteen tapahtumakalenterissa ei ole merkintöjä tälle viikolle, mutta myöhemmin keväällä on tarjolla pohdintaa avointen ja kustannettujen oppimateriaalien suhteesta (14.4.26) sekä Avoimen oppimisen vertaistukiryhmän kuukausikahvit:

• 13.3. klo 13 MOOCit esimerkkinä avoimesta oppimisesta.
• 10.4. klo 13 teema tulee myöhemmin
• 8.5. klo 13 Tekoälyn edut ja haasteet avoimessa oppimisessa

Tällä viikolla on muitakin teemapäiviä

• Ti 3.3. on Matematiikan vaikeuden teemapäivä. Erilaisten oppijoiden liitto järjestää webinaarin klo 17.30. Siinä pureudutaan matematiikan perusteiden harjoitteluun erilaisia oppimista tukevia apumenetelmiä käyttäen. Päivää koordinoi European Dyslexia Association.
• Ti 3.3. Maailman luontopäivä (YK)
• Ke 4.3. Maailman insinööripäivä (Unesco)
• Pe 6.3. Kansallisen tulevaisuuspäivän verkkosivulla on tarjolla materiaaleja, joiden avulla voi virittäytyä tulevaisuustaajuudelle ja järjestää oman Tulevaisuuspäivän.
• Su 8.3. Kanvainvälinen naistenpäivä (YK)
  
  
  

Avoimen oppimisen verkkokurssi ja osaamismerkki julkaistu

Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio suunnittelee luovansa kansallisia avoimen tieteen osaamismerkkejä. Ensimmäisenä on tänään julkaistu englanninkielinen Avoimen oppimisen MOOC-verkkokurssi. Sen suoritettuasi voit hakea osaamismerkkiä. Lue lisää Avoimen tieteen tiedotteesta.

Helsingin ja Tampereen korkeakouluissa tapahtuu

Avoimen opetuksen ja oppimisen seitsemäs teemanumero on julkaistu tänään. Think Open Digest kokoaa yhteen avoimeen opetukseen ja oppimateriaaleihin liittyviä artikkeleita, palveluja, työkaluja, oppaita ja suosituksia. Julkaisun koordinoijana on toiminut Juuso Ala-Kyyny Helsingin yliopiston kirjastosta.

Tampereen korkeakoulun intrasta löytyy uutinen teemaviikosta ja kutsu kirjaston torstain tietoiskuun. Vinkkinä jaettiin myös Kati Syvälahden artikkeli (2026): Tekoälyn edut ja haasteet avoimessa oppimisessa: kartoittava kirjallisuuskatsaus. Keskiviikkona julkaistiin myös julkinen uutinen teemaviikoista, missä on mukana linkkejä mm. kirjaston oppaisiin.

Luo sanaristikoita tekoälyn avulla

Puzzle me -sovelluksen tehtävätyypit.

Tässä kirjoituksessa esittelen sovelluksia sanaristikoiden luomiseen tekoälyn avulla. Jokaisesta on tarjolla lyhyt kuvaus ja videolla näytän sovellukset. Ristikoiden ratkaisemiseen en tarjoa vinkkejä, mutta toki siihenkin voi tekoälyä käyttää. 

Sanaristikot sopivat hyvin kieltenopetukseen ja käsitteiden harjoitteluun. Niiden tekeminen edistää opitun aktiivista mieleen palauttamista. Sanat sopivat ristikkoon vain, jos ne on kirjoitettu virheettömästi. Vihjeissä voidaan ohjeistaa käyttämään tiettyä taivutus- tai aikamuotoa tai monikkoa, jos niin halutaan. Ristikoita voi luoda myös fraaseista. Osaa oppijoista innostaa myös harjoittelun pelillisyys (ks. oppimispelien koontini.) 

Ristikoita voi hyödyntää opetuksessa monin tavoin. Ne voivat olla sanaston kertaamista tai testaamista tai ajattelun avaamista osana laajempia tehtäviä. Esimerkiksi kun oikea sana löytyy, oppijan on kirjoitettava siihen liittyvä esimerkkilause omasta elämästään. Tai parit voivat rakentaa dialogin käyttäen vähintään kolmea ristikon sanaa. Kun valitset ristikkoon sanoja, joista syntyy pelkkien faktojen sijaan mielipiteitä, kokemuksia tai tulkintoja, voidaan lopuksi keskustella ristikon sanoista: Miksi ne ovat tärkeitä? Miten olet niitä havainnoinut? Miten ne vaikuttavat elämääsi, opiskeluusi tai työhösi? 

Ristikon tekijä voi käyttää esiteltäviä vaihtoehtoja maksutta ja kirjautumatta. Kaikki ristikot voi avata oppijalle ilman kirjautumista tehtäväksi. Tekoälyn luomat ristikot on aina syytä tarkistaa ja tarpeen mukaan muokata ennen julkaisemista. Esiteltävillä sovelluksilla voit luoda ristikot myös itse ilman tekoälyä. Lisää vinkkejä saat tulevista tekoälykoulutuksistani, joista kerron kirjoituksen lopussa ja Tervetuloa-sivulla.

Neljä sovellusta ristikoiden luomiseen

Puzzle me tarjoaa 15 tehtävätyyppiä, kuten yllä oleva kuva näyttää. Ristikon käyttämä tekoäly ei osaa luoda sanoja ja vihjeitä suomeksi, mutta lähetin heille toivomuksen suomen lisäämiseksi yli 30 kielen joukkoon. Jotta ristikkosi säilyy pelattavana yli 30 päivää, sinun on kirjauduttava. Maksuton lisenssi kieltää kaupallisen käytön, mutta ymmärtääkseni sallii opetuskäytön, koska ristikoita voi upottaa verkkoon ja ristikoita voi ratkoa tuhat/kuukausi. Ristikoita voi ratkaista myös yhdessä kaverin kanssa. Maksullisten edu-lisenssien hinnat saa vain pyynnöstä, mutta niiden avulla voisi vihjeisiin lisätä multimediaa. 

Oh, My Dots! on sovellus, joka osasi luoda sanat suomeksi, mutta vihjeet se kirjoitti englanniksi. Kielinä tarjolla on englanti, saksa, ranska, espanja ja portugali. Voit luoda näillä kielillä myös audioristikoita. Mahdollinen vihjeiden kääntäminen suomeen tai ruotsiin on tehtävä itse tai siinä voi hyödyntää esim. Deepl-sovellusta. Se on suunniteltu kääntämiseen, joten se kuluttaa siihen vähemmän energiaa kuin esimerkiksi ChatGPT.  Voit tulostaa tai jakaa ristikot linkillä, mutta kannattanee ohjeistaa evästeiden hylkääminen. Tarjolla on yhdeksän erilaista tehtävää, myös esim. etsi sana, palapeli, yhdistä pisteet ja väritä.

Teachize tarjoaa työkaluja mm. erilaisten sanaristikoiden luomiseen tekoälyn avulla, mutta se ei toimi suomeksi. Tarjolla on mm. englanti, saksa, ranska ja espanja. Asposen Crossword maker on sen ristikoiden suomenkielinen versio. Sanaristikot saa yli 30 tiedostomuodossa (esim. PDF tai HTML), mutta ei suoraan linkkinä. Haluttaessa tekoäly avustaa myös ristikon tekijää.

Crossword Labs on jo vanha tuttavuus, yksinkertainen ja mainokseton sivusto sanaristikoiden tekijöille. Sanaristikot voi tulostaa, upottaa tai jakaa linkillä verkossa tehtäväksi, myös mobiililaitteille. Sivustolla löydät myös muiden tekemiä sanaristikoita sekä kategorioittain että hakusanalla etsien. Pari lisäominaisuutta on tarjolla maksullisella elinikäisellä lisenssillä (10 €). Kun haluat käyttää tekoälyä, kopioi ja liitä sanat ja vihjeet käyttämästäsi tekoälysovelluksesta.  

• ChatGPT/Copilot-kehote: Luo ristisanatehtävää varten 10 sanaa ja jokaiselle oma vihje. Teemana on [.....] ja kohderyhmä [.....]. Listaa sanat ja vihjeet seuraavasti: Rivin alkuun sana ja sitten välilyönnin jälkeen vihje. Seuraava sana ja vihje seuraavalle riville. Älä lisää vastaukseen bullet pointteja tai muita selityksiä.
• NotebookLM kehote, joka ohjeesta huolimatta jättää rivivaihdot tekemättä: Etsi aineistosta ristisanatehtävää varten 10 keskeistä käsitettä ja jokaiselle oma vihje. Listaa sanat ja vihjeet seuraavasti: Rivin alkuun sana ja sitten välilyönnin jälkeen vihje. Seuraava sana ja vihje seuraavalle riville. 

Videolla esittelen sovellukset lyhyesti. Käyttämäni kehotteet olivat demo-tyylisiä ja paljastivat, miten tärkeää on kuvata tarkemmin, mitä tekoälyltä haluaa. Kieltenopettajat voivat täsmentää kielitaitotasoa ja kenties antaa myös esimerkkejä hyvistä sanoista. Kielten ja reaaliaineiden opettajat voivat määritellä myös ajattelun tasoa: haetaanko sanakirjamaista määritelmää vai onko oppijan pääteltävä sana asiayhteydestä vai edellyttääkö oikean sanan löytäminen käsitteen abstraktia ymmärtämistä.

Tervetuloa kieltenopettajien etäkoulutukseen!

Tervetuloa Tekoäly kieltenopettajien tukiälynä -etäkoulutukseen, jonka vedän Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston kautta maanantaina 23.3.2026 klo 15 alkaen. Muita koulutuksiani tekoälystä ja digipedagogiikasta löydät Tervetuloa-sivulta, seuraava on jo tänään iltapäivällä. Itsenäisesti voit opiskella lisää myös päivittyvän Tekoälyn linkkivinkkien lähteistä.

• Sovelluksia opetuksen ideointiin (2025)
• Viisi vinkkiä: tekoäly ja suullisen kielitaidon opetus (2024)
• Kolme tekoälysovellusta: Mizou, TurboScribe ja Vidnoz (2024)
• Sovelluksia ja linkkivinkkejä kieltenopetukseen -Padlet
• Bold Voice: The Accent Oracle. "Do you have an accent when speaking English? I bet I can guess it in less than 30 seconds."

- - - - -
Etsin ristikkosovelluksia hakukoneen ohella ChatGPT:n kanssa. Hyödynsin sitä myös johdantokappaleiden ideoinnissa.

BettUK2026: tekoälyoppeja ja muita kokemuksia

 

Pyörin messuilla kolme päivää: kävin hyviä keskusteluita ja kuuntelin esityksiä, joista parhaista kerron tässä, muissa kirjoituksessani ja koulutuksissani. Vaikka messualue on ehkä vain puolet pandemiaa edeltäneestä ajasta, katsottavaa riitti enemmän kuin muutamassa päivässä ehtii. Eniten kuljeskelin Teaching & Learning Tech -alueella. 

Aikanaan etsin aktiivisesti uusia sovelluksia opetukseen. Nyt elämme niiden suhteen yltäkylläisyyden aikaa. Verkossa on hyviä, helppoja ja maksuttomiakin sovelluksia aika lailla kaikkiin tarpeisiin. Toki olen korvat hörölläni, kun jotain uutta ja kiinnostavaa löytyy, mutta ehkä nykyaika on enemmän sen tutkimista, miten vanhat hyvä sovellukset kehittyvät ja miten niihin integroidaan tekoälyä - ja toisaalta mitä uusia mahdollisuuksia tekoäly tarjoaa. 

ClassroomScreen on esimerkki loistavasta sovelluksesta. Sitä voi käyttää mm. opettajan digitaalisena tauluna, joka sopii niin etä- kuin lähiopetukseen. Sen saa käyttöön helposti ja ilman kirjautumista. Kirjautumalla ja edullisella vuosilisenssillä (36 €) saa lisäominaisuuksia. Bloggasin sovelluksesta jo 2019, pari vuotta sen jälkeen, kun hollantilainen opettaja Laurens Koppers oli sen keksinyt. 

Laurens loi ClassroomScreenin avuksi omille oppijoilleen. Taulun avulla voi tehdä näkyväksi oppijoille, mitä heiltä oppitunnilla odotetaan. Siitä sovellus lähti kehittymään ja nyt Laurens johtaa yli kymmenen työntekijän yritystä. Olen käyttänyt sovellusta nyt seitsemän vuotta. Omaan käyttöön riittää varsin yksinkertainen käyttö. Opettajan roolissa kannattaa tutustua tarkemmin sen eri ominaisuuksiin ja kenties jopa hyödyntää sen maksullisia ominaisuuksia, minkä avulla voi luoda linkillä jaettavia pikkutehtäviä.

Ja olipa mukavaa kohdata Bettissä tuttuja myös muutamilla ständeillä. Laurensin lisäksi Padletin ständillä minut - mustan vyön haltija 😀 - tunnistettiin heti ja oltiin kiinnostuneita kehittämistoiveistani. Myös MinnaLearnin ständillä oli hyvä keskustelutuokio. Heidän tekoälylukutaidon kurssi innosti tutustumaan. Reissun jälkeen kuluisi (kuluu) helposti viikko, että perehtyy mielenkiintoisiin reissusta saatuihin vinkkeihin ja materiaaleihin.

  

Amelia King: metakognitiivisia viilauksia tekoälyaikaan

Parhaan esityksen palkinnon annan Amelia Kingille. Hän on kirjailija, puhuja ja yksityisen brittikoulun digitaalisen muutoksen johtaja. Hänen esityksensä otsikko oli Running on the spot: Small tweaks for metacognitive thinking with AI. Hän jakoi runsaasti hyviä pieniä vinkkejä siitä, miten saada oppijat ajattelemaan, myös tekoälyn aikakaudella. Esimerkiksi tekoälyssä pitäisi olla virtuaalinen Pause-nappi. Näin muistaisimme aina ennen tekoälyn käyttöä pysähtyä sekunniksi ja miettiä mihin tarpeeseen tekoälyä aiomme käyttää ja tukeeko se oppimista. 

Onnistuin saamaan myös hänen kirjansa Thinking with AI. En nyt kirjoita Amelian ajatuksia tähän tarkemmin, mutta uusimmista tekoälykoulutusten dioistani löytyy jo muutamia lainauksia häneltä (ks. Tekoäly-Padletin alin rivi) ja lisää, kun ehdin jatkaa kirjan lukemista. 
Lisätty 5.2.: Amelian LinkedIn-postaus, missä on tiivistys esityksestä.

Dawn Taylor: tekoäly on kaiku – opettaja on arkkitehti

Dawn Taylor vertasi tekoälyä kaikuun. Se ei tee pedagogisia päätöksiä, vaan ne kuuluvat opetuksen arkkitehdille eli opettajalle. Kun oppijat käyttävät (tekoäly)työkaluja, tulee ajattelu pitää keskiössä ja käyttää työkaluja tarkoituksenmukaisesti. Siihen kuuluu, että tehdään näkyväksi, miten työkaluja käytettiin ja miten ne tukivat oppimista. Usein parempi on edellyttää (tekoäly)työkalujen käyttöä sen sijaan, että vain sallii ne. 

Tekoälyn aikakaudella tiedon saatavuus on harvoin ongelma. Haaste on erottaa, mikä on totta ja oppimisen arvoista. Siksi ensin luodaan pohja: käsitteet ja ymmärrys siitä, että tekoälytuotos voi olla hallusinaatiota. Kriittistä ajattelua harjoitellaan arvioimalla lähteitä ja käyttämällä niitä merkitysten luomiseen ja antamalla tehtäviä, joissa opittua sovelletaan tai luodaan jotain uutta. Oppiminen on inhimillinen kognitiivinen prosessi, missä tulee korostaa oppijan ajattelua. Tekoäly on muuttanut olosuhteita, mutta ei oppimisen tai oppijan motivaation merkitystä.

Oppimistehtävien osalta Dawn painotti keskittymistä luonnosteluun, päätelmiin ja tarkistuksiin. Tehtävien on edellytettävä oppijan ajattelua, sillä niin luodaan edellytykset oppimiselle. Ajattelua voivat olla esimerkiksi päätöksenteko, perustelut ja kontekstuaalinen mukauttaminen vaikkapa työroolin, tavoitteiden tai maantieteellisen alueen mukaan. Arvioinnissa keskeistä on opitun todentaminen. Sen on hyvä keskittyä siihen, miten ajattelu näkyy dialogeissa, luonnoksissa, reflektioissa ja lopputuotoksissa.

Dawn Taylorin esitys YouTubessa: The Changing Role of the Teacher in the Age of AI - Live at BETT 2026 (26 min). (Lisätty 9.2.26.)

XR - lisätty ja virtuaalitodellisuus

Kuuntelin yhden esityksen molemmista alaotsikon teemoista. Mitään kovin uutta ja ihmeellistä niissä ei ollut. Päivitin XR-blogisivulleni AR-listaukseen David Magyiren esityksestä muutaman minulle uuden sovelluksen. 

VR-teema oli esillä yliopistokontekstissa keinona houkutella opiskelijoita takaisin kampukselle pandemian jälkeen ja samalla tukea ryhmätaitoja, Vaikka University College of London on British Museumin naapurissa, historian opiskelijat korostivat innokkaasti, miten tärkeää on pidellä virtuaalisesti käsissään merkittäviä artefakteja ja eläytyä erilaisiin tilanteisiin ja paikkoihin. Näin siitä huolimatta, että aina ei voida tietää, kuinka hyvin virtuaalitodellisuus vastaa tuhansien vuosien takaisia asioita. Mutta eivätpä sitä voi tarkkaan tietää myöskään opettajat, kirjojen kuvittajat tai oppikirjailijat. Välineinä heillä olivat ClassVR ja Eduverse. 

Yksin vai yhdessä reissuun?

Kiitos mukavista mukavista kohtaamisista ja hyvistä keskusteluista monille sekä yrittäjäopiston väelle yhteisestä illallisesta! Täytyy silti myöntää, että olen kaivannut IlonaIT:n suomalaisten seminaaria, sillä valtavissa messuhalleissa on sattuman kauppaa, keitä tapaa. Suuri osa suomalaisista näyttää nykyisin matkustavan porukassa, joten harva kaipaa enää seuraa illan reflektioille tai Lontoon katseluun. 

Tästä tietoisena osallistuin torstaina kolmeen erilaiseen verkostoitumistapahtumaan. Table Talks -keskustelussa meitä oli yhdeksän henkeä eri puolilta maailmaa valitun teeman ympärillä keskustelemassa. Iltapäivällä oli get-together USA-ständillä juhlien uutista siitä, että Bett laajenee Yhdysvaltoihin vuonna 2027. Siitä ilta jatkui mukavilla kohtaamisilla Women in Tech -porukassa. 

Näissä keskusteluissa kuulin, että israelilaisissa yliopistoissa on tehty päätös viedä kolmannes opinnoista itsenäisesti opiskeltavaksi. Tällä ei tarkoiteta yksin opiskelua verkkokurssilla. Sen sijaan tavoitteena on saada valmiuksia nykyajan työelämään, mikä tapahtuu pitkälti etänä. On osattava oppia ja työskennellä varsin itsenäisesti ja hallittava vuorovaikutus etänä. Tätä kaikkea on tarkoitus oppia, yhdessä opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa.   

 Kehystetty Learning on the Loo
-taulu vessan seinältä.

Mukaan tarttuneita linkkejä

• The Center for Democracy & Technology: Schools’ Embrace of AI Connected to Increased Risks to Students. Tutkimus tekoälyn käytöstä opetuksessa. 
• OECD Digital Education Outlook 2026. Exploring Effective Uses of Generative AI in Education
• AiPRM: AI in Education Statistics
• Old Dominion University: The Socio-Ecological Technology Integration (SETI) Framework.
• Microsoftin kaikki diaesitykset.
• Messukeskuksen vessoissa oli kuvan tietoiskuja, juuri sopivalla korkeudella pytyllä istujille. Google on käyttänyt tällaisia kahden viikon välein vaihtuvia tietoiskuja toimistojensa vessoissa lähes 20 vuoden ajan. Voit lukea tai kuunnella lisää Googlen blogista: Learning on the Loo, The inside story of how Google bathrooms became classrooms (2022).

Lisää Bett-vinkkejä ja kokemuksia löydät parista aiemmasta kirjoituksestani sekä 13. kertaa kokoamastani suomalaisten matkaraporttien koonnista, mikä päivittyy pitkin kevättä. 

- - -

Paransin ja tiivistin kieliasua Copilotin avulla. Sisältöä en sen avulla muokannut.

Sovelluksia opetuksen ideointiin

Kävelin China Townin ohi aamuisin
matkalla hotellilta Bett-messuille.

BettUK2026-messuilla oli jälleen runsaasti tekoälypohjaisia sovelluksia opettajille tuntisuunnitelmien tekemiseen sekä oppimateriaalien ja tehtävien luonnosteluun. Tekoälyavusteinen arviointikin on osassa mukana, mutta sitä en nyt käsittele, kun mm. tietosuoja pääosin estää tekoälyarvioinnin. 

Edellisessä kirjoituksessa kerroin avajaisten ja Hannah Fryn haastattelun lisäksi, miten Iso-Britanniaan on luotu kansallinen ja opsin mukaan jaoteltu ja laatutarkistettu avointen oppimateriaalien kirjasto Oak National Academy. Siellä on myös UK:n opsin mukaan toimiva tekoälyassistentti, joka vastannee pitkälti alla esiteltäviä kaupallisia sovelluksia. 

Tämä kirjoitus on osa Bett-matkaraporttiani. Katso myös pitkin kevättä täydentyvä suomalaisten matkakertomusten koonti. Tämä kirjoitus on samalla päivitys kahden vuoden takaiseen Bett-kokemusten jakamiseen:Tekoälysovelluksia oppimateriaalien tekijöille (2024). 

Opettajien apurit ja tekoälylukutaito

Tekoäly on vielä varsin uutta meille kaikille. Bett-messujen Table Talks -keskustelussa kuulin vertauksen, että tekoälylukutaitoon pitäisi suhtautua samoin kuin lentokoneen turvaohjeisiin: ensin happimaski itselle, jotta voi auttaa muita. Eli ensin tekoälylukutaitoa opettajille, jotta he voivat opettaa sitä oppijoilleen. Tekoäly kun on niin paljon muutakin kuin vastauskone, mitä lapset ja nuoret kyllä osaavat käyttää. 

Opettajat toimivat esimerkkeinä oppijoilleen ja usein kehotankin opettajia avoimuuteen oman tekoälyn käytön suhteen. Kun tekoäly on muutakin kuin vastauskone, niin kerro miten itse sitä käytät: Missä tilanteissa valitset tekoälyn ajattelukaveriksi ja miksi? Millaisia kehotteita käytät ja miksi? Miten parastat ja arvioit tekoälyn tuotosta? Miten eettinen ja vastuullinen käyttö näkyy toiminnassasi? 

Pidä nämä kysymykset mielessä myös alla olevia sovelluksia kokeillessasi. Ne eivät suunnittele opetustasi, mutta voivat antaa arvokkaita ideoita ja palautetta. Ne eivät luo oppimateriaaleja, mutta luonnostelevat niitä. Välillä saat sutta ja sekundaa, välillä jotain erinomaista ja käyttökelpoista, mutta sekin sinun täytyy tarkistaa. Entä mitä kerrot oppijoillesi (jos kerrot): Käytitkö näitä parantaaksesi työtäsi ja oppiaksesi uutta vai ollaksesi tehokas ja säästääksesi aikaa? Millaista mallia näytät oppijoille omalla toiminnallasi?

Tässä yksi esimerkki äskeisistä kokeiluistani: Kokeilin luoda Redmentalla pelisäännöt opettajien ErasmusPlus-kesäkurssille. Minulta kysyttiin vain ryhmän koko ja jäsenten ikä. Pelisäännöt ohjeistivat tavallista kohteliasta käytöstä, kuten ole ajoissa paikalla ja pidä kännykkä äänettömällä. Ohje kehotti aloittamaan pelisäännöistä, vaikka ensin olisi hyvä vähän lämmitellä ryhmää ja tutustua. Vasta sen jälkeen ryhmä on turvallinen ja pelisääntökeskustelu mahdollinen. Toisekseen viikon kesäkurssilla sääntöjen antamisen sijaan loisin ne mieluummin yhdessä ryhmän kanssa. Yhden menetelmän tähän esittelen aiemmassa kirjoituksessa, ks. pyramidiharjoitus. 

Sovelluksia opetuksen luonnosteluun

Ennen opettajien avuksi kehitettyjen sovellusten listausta pari sanaa Bett-messuilla jaetuista palkinnoista. Niitä jaettiin peräti 23 eri kategoriassa, ks. 2026 Bett Awards Winners. Kategorian "AI in Education – Workload Reduction" voitti Arbor Education. Se on monipuolinen sovellus, josta löytyy tukea mm. koulun hallintoon, HR:ään, laskutukseen, johtamiseen, lukujärjestyssuunnitteluun ja viestintään vanhemmille. Kunniamaininnan sarjassa sai FlashAcademy, joka tukee englantia vieraana kielenä -opettavia.

"AI for Teaching and Assessment" -sarjan voitti Aristotal. Sitä kuvataan opettajan tekoälyapuriksi, joka toimii apuna opettajan kehittyessä omassa työssään. Ideana on ladata sovellukseen tallenne tai transkriptio opetustuokiosta. Siitä edetään mm. reflektion, aiemmin opitun uudelleenarvioinnin ja pienten oppimismoduulien kautta kohti omia tavoitteita, jotka sovitetaan myös oppilaitoksen tavoitteisiin. Opettaja saa myös visualisoinnin kehittymisestään.

Suuren osan alla olevien sovellusten sisällöistä voi luoda myös yleiskäyttöisillä tekoälysovelluksilla kuten ChatGPT, Copilot tai Gemini. Tarjolla on myös linkillä jaettuja tehtäviä, joista oppija saa välittömän palautteen. Nämä sovellukset on tehty opettajan työn tueksi, osa myös oppijoille. Esimerkiksi saadakseen hyviä monivalintatehtäviä täytyy usein kertoa kehotteessa, millainen on hyvä monivalinta ja millaisia ovat hyvät väärät vaihtoehdot. Näissä sovelluksissa peruskehotteet ovat jo konepellin alla ja sinä voit keskittyä kehotteessasi sisällöllisiin ja omaan kontekstiisi liittyviin teemoihin. Muista vielä, että tekoäly ei ole muuttanut tekijänoikeuslainsäädäntöä etkä voi viedä näihin sovelluksiin esimerkiksi kustantajien materiaaleja ilman erillistä lupaa. 

Edcafe, Curipod ja Almanack lisätty 2.2.2026. 

• Padlet TA (Teaching Assistant): Padlet on viime vuosina kehittynyt vauhdilla, etenkin sen tekoälyapuri, jota voi kokeilla jopa ilman kirjautumista ja ainakin toistaiseksi maksutta. Se luonnostelee tällä hetkellä vuorovaikutteisia aktiviteetteja, tulostettavia harjoituksia sekä oppitunteja ja ohjeita. Voit myös tutkia muiden luomia sisältöjä. Sisällöt saat esim. ladattavina dokumentteina tai voit jakaa niitä linkillä eikä oppijan tarvitse kirjautua saadakseen tehtävästä automaattisen palautteen. Opettaja ei näe annettuja vastauksia, mutta sellainenkin toiminto on tulossa. Esittelin tätä maaliskuun 2025 bloggauksessa, jonka jälkeen tarjolle on tullut jo paljon uusia toimintoja. Tästä näet päivittyvät Padlet-ohjeeni.

• Lisätty 28.1.26: Muutoksia tulee taas: 30.1. osasta TA:n työkaluja luovutaan, joten nyt on kiire ottaa talteen mahdolliset aiemmin luomasi sisällöt. Nämä vanhat työkalut ovat käytettävissä siirtymäajan eli kesäkuuhulle asti. Suosituimmat niistä löytyvät Geminin kautta. Padlet TA keskittyy jatkossa interaktiivisiin ja monimediaisiin sisältöihin, pääosin peleihin. Lue lisää (englanniksi).
• Magic School: Toisinaan teen tekoälykoulutusten alussa äänestyksen, missä yksi valinta on "en enää pärjäisi ilman tekoälyä". Syynä on useimmiten ollut Magic School tai joku näistä vastaavista sovelluksista. Magic Schoolissa on yli 80 työkalua opettajille ja yli 50 oppijoille. Muutama vuosi sitten sovellus osasi tuottaa sisältöjä suomeksikin, mutta sitten suomi katosi. Annoin tästä palautetta Bett-messuilla ja he olivat tilanteesta itsekin kovin yllättyneitä ja pyrkivät palauttamaan suomen mahdollisimman pian.
  
• EdCafe vaikuttaa monipuoliselta ja tarjoaa maksutta 100 generointia/kuukausi. Innosti heti kokeilemaan. 
• Harjoittele kääntökortein opetuksen ja digipedan lyhenteitä englanniksi. Lyhenteet valitsin itse, selitykset kirjoitti tekoäly, mutta niitä vähän muokkasin. Harjoitte kääntökortein tai skrollaa alemmas ja aloita opetellen/kerraten.
• Tein suomenkielisen tietovisan videostani Learning tasks and AI (10 min) eikä sitä ollut tarpeen muokata. Kokeile vastaamista tietovisaan. Jakolinkin sain kohdasta Assign. Ensin jaoin vahingossa jakolinkistä (share), mutta tällöin tulen jakaneeksi myös vastaukset ja selitykset. Näiden lisäksi tekoäly antaa tarvittaessa oman palautteensa avoimiin kysymyksiin. 
• Microsoftin Opeta löytyy Copilotin sivupalkista. Se on tarjolla vain (opetus)henkilökunnalle edu-lisenssillä, joten se on turvallinen käyttää. Opeta on tätä kirjoittaessani vielä kovin vaatimaton, mutta ominaisuuksia on tulossa lisää jo kevään aikana ja helmikuussa valikkoon lisätään Suomen opetussuunnitelma. Oppijoille jaettavat tehtävät, esim. erilaiset kääntökortit tai aukkotehtävät voi jakaa linkillä vain saman organisaation sisällä.
  Oppimiseenkin on Copilotilla tarjolla apua, mutta tällöin täytyy avata sivupalkista agentit. Sieltä löytyvä Learning Coach kuuluu niihin agentteihin, joita käyttäjä voi muokata omiin tarkoituksiin paremmaksi. Ks. myös TUNIn vinkkipankki: Teams Class: Tekoäly apuna tehtävien luomisessa. 
  Oppimateriaalien luomiseen sopii myös Copilotin sivupalkista löytyvä Luo-työkalu. Se on kuin yksinkertainen Canva tai Adobe Express, joilla voi luoda erilaisia grafiikoita. Alla on ensimmäinen sillä tekemäni video, jota tosin jouduin aika paljon käsin muokkaamaan. 
• Diffitiä olen myös esitellyt paljon, mutta valitettavasti sen maksuton käyttö on kaventunut eikä sieltä enää juuri saa tietoja muokattavassa muodossa esim. diasarjoina, vaan lähinnä PDF-muodossa. Toki alkuun tarjottavista sisällöistä esimerkiksi monivalinnat voi kopioida Formsiin ja tekstit omiin dokumentteihin. Muiden tavoin Diffit hyödyntää internettiä ja etsii sieltä esimerkiksi kuvitusta materiaaleihin. Useamman kerran olen saanut ehdotuksia käyttää omia kuviani. Toki niin saa tehdäkin, mutta sovellus ja/tai sen tekoäly ei näytä käytön edellyttämää tekijää, lähdettä tai CC-lisenssiä.
• Twee on suunnattu kieltenopettajille. Myös tämän sovelluksen maksuttomat toiminnot ovat vähentyneet, mutta tarjolla on todella hyvä valikko mm. kohderyhmän, kielioppiasian, mediamuodon ja keston mukaan. Englanninopetukseen on tarjolla myös valmiita materiaaleja. Twee on yksi kolmesta sovelluksesta, jolta olen toivonut mahdollisuutta tuottaa sisältöjä suomeksi ja vastaus on ollut myöntävä. Suomi puuttui vain, koska kukaan ei ollut sitä koskaan pyytänyt. Tämä vinkiksi, kun löydät hyviä sovelluksia, joista puuttuu kaipaamasi kieli. 
• Redmenta on kuulunut parina edellisvuonna Bett-messujen palkittuihin sovelluksiin ja oli nytkin yksi finalisteista Secondary Education -sarjassa. Aiemmin sitä kuvattiin messuständillä sovellukseksi, joka voi korvata oppikirjat. Sovelluksen avulla voi luoda oppimateriaaleja ja tehtäviä. Nykyisin siinä on myös vahva painotus arvioinnin automatisointiin niin, että tekoäly sekä tarkistaa tehtävät että antaa palautetta taitojen oppimisesta. Maksuttomalla lisenssillä kaikki 160 työkalua ovat käytettävissä, mutta tekoälyarviointi ja -palaute on rajattua. Redmenta mainostaa saavutettavia sisältöjä ja tukea myös paperipohjaiseen työskentelyyn.
• Vastaavia sovelluksia löytyy verkosta pilvin pimein enkä usko, että on yhtä kaikille parasta työkalua, mutta ostamalla saa aina lisää ominaisuuksia. Seuraavia en itse ole kokeillut:

• Elina Education on suomalainen palvelu varhaiskasvatukseen. Sovelluksen käyttö aloitetaan luomalla ryhmä ja kertomalla sen vahvuuksista ja kehittymistarpeista sanallisesti ja valitsemalla eri vaihtoehdoista. Sen jälkeen voit luoda erilaisia aktiviteetteja. 
• Microsoft Learning Zone on tarjolla lisäosana vain niille uusimmille Windows11-koneille, joissa Copilot toimii osana käyttöjärjestelmää. Zonen avulla voi suunnitella opetusta ja tehdä tehtäviä. Tarjolla on myös valmiita oppimateriaaleja.
• EditAI on esimerkki sovelluksesta, jolla voi suunnitella maksutta kolme oppituntia. Tästä Bett-messujen koodista voit testata sitä maksutta ja ilman luottokortin tietojen antamista.
• Brisk Teaching sisältää yli 20 työkalua ja siitä on tarjolla myös maksuton lisenssi.
• Eduaide tarjoaa maksutta tietyn määrän generointeja kuukausittain.
• TeachMate tarjoaa perustyökalut maksutta.
• Coteach "is built for K–12 math educators, particularly those already using high-quality instructional materials like Illustrative Math. It might be especially helpful for teachers who need additional scaffolds and supports for their students." (Lisätty julkaisupäivän iltana OECD:n raportin s. 193 innoittamana.) 
• Curipod tarjoaa rajatun käytön maksutta.
• Almanackin maksuton lisenssi sopii yrityksen mukaan lähinnä palvelun testaamiseen.
  
  

Copilotin Luo-työkalulla tehty videokokeilu

Alla on ensimmäinen kokeiluni siitä, millaisia videoita Microsoftin Copilotin Luo-työkalulla voi tehdä. En ollut tyytyväinen siihen, miten tekoäly muokkasi pitkästä kehotteesta ja tarkoista lainauksista oman versionsa. Ehkä englanninkielisestä kehotteesta tulkinnat olisivat menneet paremmin oikein. Myös videoklipit istuivat huonosti sisältöön ja samaa lyhyttä klippiä toistettiin useita kertoja. Tätä toki tekevät muutkin vastaavat sovellukset, jotka kuvittavat suomenkielisen tarinan videoklippikirjaston tarjoamilla vaihtoehdoilla.

Luo-työkalu onneksi mahdollistaa muokkauksen jatkamisen Clipchamp-videoeditorilla. Tein sillä vielä aika paljon muokkauksia, mutten täysin häivyttänyt tekoälyn jalanjälkeä. Lopputunnelmaksi itselleni jäi, että Clipchampia aiemminkin käyttäneenä olisin samassa ajassa tehnyt paremman videon ilman tekoälyä, mutta tulipa nyt tätäkin kokeiltua. Ehkä työkalu on vielä enemmänkin beta-versio, joten kokeilut jatkukoon.