19.9.2024

Kolme tekoälysovellusta: Mizou, TurboScribe ja Vidnoz

Kuvitus kolmesta tyylitellystä hahmosta, jotka on merkitty nimillä Mizou, TurboScribe ja Vidnoz. Hahmot ovat kahden henkilön yläpuolella, jotka työskentelevät työpöydän ääressä kannettavan tietokoneen kanssa, ja joita ympäröi elävä ulkoilmatausta, jossa on merkittäviä maamerkkejä.
Kuva on luotu tekoälyllä
(ML / Copilot, DALL·E 3).
Kuuntele blogijulkaisun sisältö Google NotebookLM -tekoälysovelluksen koostamana podcastina. Se on englanninkielinen, mutta voit valita suomenkielisen tekstityksen. Kerron sovelluksesta tulevassa blogijulkaisussa. (Lisätty 2.10.24)
- - - - -

Tässä bloggauksessa esittelen kolme tekoälysovellusta. Mizou on tehty opettajille, jotta he voivat luoda helposti chatbotteja oppijoilleen. TurboScribe on erinomainen videoiden tekstittäjä, mutta voi sillä muutakin tehdä. Vidnozin avulla voi luoda videoita itsensä kloonaten tai avatarten avulla.

Kaksi ensin mainittua löysin valmistellessani eilistä webinaaria LUKKI-hankkeelle. Joe Dale esitteli sovellukset British Councilin webinaarissa: How can AI enhance personalised English learning? (57 min). Dalen ylläpitämästä Language Teaching with AI -Facebook-ryhmästä löytyy runsaasti muitakin tallenteita ja usein myös tekstipohjainen tiivistelmä niiden keskeisestä annista.

Kokosin tämän viestin loppuun eilisen ukion kieltenopetuksen LUKKI-hankkeen webinaarin linkit. Esitysdiat näet tästä: Tekoäly tukiälynä kieltenopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisää vinkkejä löydät kieltenopetuksen Padlet-muistitaulusta ja tekoälyn opetuskäytön linkkivinkkien Padletista


Mizou

Mizou on tarkoitettu opettajille chatbottien tekemiseen. Teistä ihan jokainen osaa niitä tämän avulla tehdä. Sinun tarvitsee kertoa vain oppimistavoitteet ja luokka-aste. Tekoäly hoitaa halutessasi kaiken muun. 

Tässä pari luomaani chatbottia. Tein nämä kieltenopettajien demoksi, mutta suomenkieltäkin voisi käyttää. Maksuton lisenssi sallii yhden opettajan chatboteille 50 päivittäistä keskustelua. Jos ne on jo käytetty, kokeile huomenna uudestaan tai kokeile sovelluksen verkkosivujen lukuisia esimerkkejä. Chatbottien käyttäjän ei tarvitse kirjautua. 



TurboScribe


TurboScribe on erinomainen sovellus videoiden tekstittämiseen. Lisäksi se auttaa luomaan kehotteita videon sisältöjen käsittelyyn. Tekstittämiseen se käyttää OpenAI:n avoimen lähdekoodin Whisper-työkalua. Sen opin useista some-kommenteista, joita viime päivinä tästä videosta sain. GitHub on listannut muitakin Whisperiä käyttäviä sovelluksia, mutta listaus ei ole täydellinen. 

Nyt alkaa automaattinen tekstitys olla sillä tasolla, että ei ole syytä olla tekstittämättä ainakaan julkisesti jaettuja eli suurelle kohderyhmälle suunnattuja videoita. Automaattinen tekstitys tekee kokemukseni mukaan virheitä lähinnä lyhenteiden ja erikoisempien nimien kohdalla. Myös verkko-osoitteet on syytä tarkistaa, jos niitä kertoo ääneen.

Tätä testaillessani huomasin, että YouTube tekstittää jo suomenkieliset videot automaattisesti. Tosin teksti tulee yhdessä pötkössä, ilman välimerkkejä, joten vielä on tarvetta näille erillisille tekstityssovelluksille. Myös YouTuben oma työkalu teksityksen korjaukseen on kätevä käyttää. Jos sinulla on toive jonkun tietyn vanhemman YouTube-videoni tekstittämisestä, niin laita viestiä. Automaattitekstitys ei koske aiemmin julkaistuja videoita.


 


Vidnoz

Vidnozia innostuin kokeilemaan Esa Riutan ohjevideon perusteella: Näin teet suomenkielisiä avatar-videoita ilmaiseksi! (Vidnoz). Sen avulla voi luoda videoita sovelluksen avatar-hahmojen avulla tai käyttää itseään mallina. Tein sovelluksella pienen kokeilun, missä esittelin syksyn koulutuksia. Ajankohtaisen listauksen niistä löydät Tervetuloa-sivulta.



Lukion kieltenopetuksen LUKKI-hankkeen webinaarin linkkejä


Muuta luettavaa tai katsottavaa

1.8.2024

Jamboard lakkautetaan ja Flip rajoittuu Teamsiin

Kesälomien jälkeiset bloggaukseni kertovat tyypillisesti muutoksista eri sovelluksissa. Google Jamboard -muistitaulu lakkautetaan syksyllä. Microsoftin Flip-videochat puolestaan lakkautetaan itsenäisenä sovelluksena, mutta jatkaa toimintaa osana Teamsia.
Kesälomien jälkeiset bloggaukseni kertovat tyypillisesti muutoksista eri sovelluksissa. Google Jamboard -muistitaulu lakkautetaan syksyllä. Microsoftin Flip-videochat puolestaan lakkautetaan itsenäisenä sovelluksena, mutta jatkaa toimintaa osana Teamsia.

Molemmat sovellukset ovat helposti korvattavissa esimerkiksi suosikillani, aktiivisesti uudistuvalla Padlet-muistitaululla, jonne tiedot ovat siirrettävissä vielä syyskuun ajan. 


Jamboard käytössä enää syyskuun

Google Jamboard poistuu käytöstä 1.10.2024, mutta on vielä loppuvuoden lukutilassa. Sen jälkeen näet sisällöt automaattisesti luotuina PDF-tiedostoina OneDrivessäsi. Voit lukea lisää Googlen UKK-kysymyksistä (englanniksi).

Jos haluat käyttää Jamboardiesi sisältöjä jatkossa, ne täytyy siirtää toiseen palveluun viimeistään syyskuussa. Alla esittelen neljä vaihtoehtoa, joihin sisällöt saa suoraan siirrettyä. Niiden otsikkolinkeistä pääset suoraan sivuille, joissa siirrosta kerrotaan.
  • Padlet 
    • Sandbox-valkotaulua pääsee jo kokeilemaan Beta-versiona. Se toimii tässä vaiheessa vasta tietokoneen selaimilla Chrome, Safari ja Edge. Riippuu käyttötarkoituksesta, onko tämä perinteistä Padlet-seinää parempi vaihtoehto, mutta sieltä löytynevät kaikki Jamboardin toiminnot, mm. useampi sivu, ja lisäksi vielä Padletin monipuoliset viestivaihtoehdot.
    • Itselleni merkittävin etu alla oleviin on se, että voin mahdollistaa muiden osallistumisen ilman, että heidän tulee kirjautua. Suosittelijan linkkiä jakaen voi ansaita lisää maksuttomia tauluja, joita monilla vanhoilla käyttäjillä muutoinkin on enemmän kuin mitä uusi käyttäjä nykyisin saa.
    • Katso ohjeet ja esimerkit (päivitetty tänään), mukana suosittelijan linkki, jolla saat maksutta neljä yhtäaikaista Padlet-muistitaulua. 
  • FigJam
    • Tarjolla maksuton Education-lisenssi ja muille maksutta kolme taulua yhteiseen työskentelyyn ja rajoittamattomasti vain omaan käyttöön. 
    • Valkotaulun ohella mahdollisuus tehdä visuaalista suunnittelua ja diaesityksiä.
    • Tästä kokeiluuni. Linkistä voit katsoa taulua, kirjautumalla myös muokata. 
  • LucidsPark 
    • Saat maksutta kolme yhtäaikaista taulua. Tarjolla satoja mallipohjia.
    • Jakamiseen on erilaisia asetuksia, mutta osallistujienkin tulee aina kirjautua. 
    • Tässä kokeiluni, tervetuloa muokkaamaan sitä kanssani monipuolisten mahdollisuuksien avulla. 
  • Miro 
    • Myös Mirosta on maksutta tarjolla kolme taulua, mutta Education-lisenssi on maksuton. Maksutta voi jakaa katsomislinkin, mutta yhteinen työskentely edellyttää kaikilta kirjautumista.


Flip-videot talteen syyskuun aikana 

Microsoftin Flip-videochat lakkautetaan itsenäisenä sovelluksena, mutta se jatkaa toimintaa Teamsin kautta. Tällöin pääkäyttäjän on sallittava Flipin käyttö Teamsissa. Jos olet käyttänyt Flipiä ilman Teamsiä, sisällöt ovat vielä hetken katsottavissa, mutta et enää voi muokata niitä. Syyskuun 2024 ajan tiedot ehtii ladata talteen tai siirtää toisaalle, esim. Padletiin. Sen englanninkielisellä sivulla vertaillaan kahden sovelluksen yhtäläisyyksiä ja eroja. Siirto-ohjeet ovat suomeksi.

Padlet on hiljattain parantanut video-ominaisuuksiaan:
  • Videoiden automaattinen tekstitys 30 kielelle (myös suomi ja ruotsi).
  • Videoita voi lisätä viestien ohella myös niiden kommentteihin. 
  • Videot voi luoda Padlet-sovelluksella, ladata mp4-muodossa tai jakaa linkillä.
  • Maksuttomalla lisenssillä voi ladata rajattoman määrän videoita, mutta yksittäinen video voi olla max 20 MB. Suuremmat videot voi lisätä linkillä. Pelkän äänitallenteen kesto on max. 5 min.
  • Padlet-ohjeet ja esimerkit (päivitetty tänään).

Tähän talteen myös viimeksi tänään päivitetty Flipin esittelevä bloggaus (2019).

11.6.2024

Digiä vauvasta väittelijään - kuusi nostoa luonnoksista

Työpöytä on tapana siivota ennen lomaa. Ihan vielä en jää lomalle, mutta kaipasin vaihtelua työeläkeotteen tarkistamiseen, tarjousten tekemiseen, hankeraportteihin ja sekalaiseen silpputyöhön. Minulla oli työn alkaessa 44 blogiluonnosta: viimeistelyä vaille valmiita vuosien takaisia kirjoituksia ja ideapapereita tai muutaman linkin koonteja. Paljon tuli ihan poistettuakin, mm. listaus runokoneista, joista juuri mikään linkki ei enää toiminut. Runoilun inspiraationa voi nykyisin käyttää vaikka tekoälyä tai näitä Kokeile kesärunoja (2013) bloggauksen vinkkejä. Sekalaisiin vinkkeihin olin tallentanut mm. äänitä työskentelyn taustalle, esim. kahvilan ääniä tai sadepisaroita, ks. esim. Hipstersound ja Noisli. Osa teemoista oli vanhentunut, osa unohtunut kiireen alle. Tässä kuusi tiivistelmää uusimmista alkaen


Jiri Vilppolan väitös ammatillisen opettajan osaamisen ja identiteetin kehityksestä (2023)


Minusta väitöstilaisuudet ovat hurjan mielenkiintoisia, sillä niissä väittelijä tiivistää monen vuoden tutkimustulokset noin puolen tunnin lektioon, jota seuraa antoisa keskustelu. TAMKin kollegani Jiri Vilppolan väitöksen otsikko oli Ammatillisen opettajan osaamisen ja identiteetin rakentuminen : - Työelämälähtöinen ja osaamisperustainen ammatillinen opettajankoulutus. Vastaväittäjänä toimi Marianne Teräs ja kustoksena Raija Hämäläinen

Tutkimuksessa havaittiin, että identiteetin kehittymiseen vaikutti selvästi opettajaopiskelijan orientaatio opettajaopintojen alussa. Jos opettajuus oli tietoinen ja toivottu uusi rooli, se avasi tilaa opettajaidentiteetin kehittymiselle ja tällöin myös koulutuksen tavoitteet saavutettiin paremmin. Opettajaidentiteetin vahvistuminen johti rohkeuteen kokeilla ja kehittää omia pedagogisia arjen toimintoja, ja näissä onnistuminen lisäsi pedagogista osaamista vahvistaen edelleen myös opettajaidentiteettiä.

Ammatillisen opettajan identiteetin kehityskulut ovat yksilöllisiä, mutta niitä suuntaa opettajaopiskelijan orientaatio opettajuuteen koulutuksen aloitusvaiheessa. Jos opettajuus oli tullut uraporulle sattumalta ja identiteetti rakentui vahvemmin ammattiroolin (esim. hoitaja tai asentaja) kautta, se ei tarjonnut yhtä hyvää lähtökohtaa opettajaidentiteetin ja osaamisen kehittymiselle. Henkilökohtaistamisen ja identiteetin tietoisen pohdinnan merkitys on tällöin erityisen suuri. Opettajan identiteetin kehittymistä on hyvä pitää esillä ja käsitellä opettajaopintojen alusta asti. (Edellä lienee suoria lainauksia Jyväskylän yliopiston väitöstiedotteesta. Se ei enää ole verkossa, joten en voi tarkistaa.)


Valmistuneita juhlitaan (2022)


Viisi opettajaa valmistuvan opiskelijan ympärillä. Valaistua paperisilppusadetta muutoin pimeällä näyttämöllä.
Valmistuvan juhlasade
Osallistuin kesäkuussa 2022 Kööpenhaminassa The Danish National School of Performing Arts -oppilaitoksen valmistujaisiin, kun siskontyttäreni valmistui sieltä kandiksi. Valmistujaisjuhla oli, kuten tanssin ja koreografian opettajilta voi odottaa, kerrassaan häkellyttävän hieno. Jo juontajien ja opettajien saapuminen lavalle oli esitys itsessään - osa tuli tanssien, osan kollegat kantoivat paikalle.

Se mistä tykkäsin erityisesti, oli kunkin valmistuvan opiskelijan kutsuminen lavalle, yksi kerrallaan musiikin soidessa. Sitten opettajat tanssivat hänen ympärillään ja kiinnittivät opiskelijaan lappusia, kertoen samalla ääneen niissä olevia adjektiiveja opiskelijaan liittyen. Lopuksi opiskelija julistettiin kandiksi paperisilpun sataessa päälle.


Lukioiden ainetiimitoiminnasta osaamista ja energiaa lukio-opettajille (2021)

Lukio-opettajien ainetiimien (25 kpl) tavoitteena on tukea osaamisen kehittämistä ja jakamista. Tapaamiset mahdollistavat vertaistuen myös sellaisten oppiaineiden opettajille, joilla ei ole oman aineen kollegaa samassa lukiossa arkea jakamassa. Voit tutustua toimintaan ainetiimiblogissa (ks. koonti vuoden 2023 toiminnasta). Tapahtumakalenteri alkaa täyttyä jälleen alkusyksystä. Ainetiimit kokoontuvat kasvotusten yksittäisiä poikkeuksia ja pandemia-aikaa lukuun ottamatta.

Pirkanmaalla on pitkät perinteet lukioiden ainetiimitoiminnassa. Olen toiminut koordinaattorina syksystä 2018 alkaen sekä pienimuotoisemmin jo 2009-2014 osana Pirkanmaan II asteen PAOK-hankkeiden työtä, jolloin toiminta laajeni maakunnalliseksi, oltuaan 2000-luvun alussa seutukunnallista. Toiminnasta on nyt jo pitkään vastannut Tampereen seudun kasvatus- ja opetusalan osaamisen kehittämisen palvelu Osake, jonka toiminta siis nimestään huolimatta kattaa seutukunnan lisäksi koko Pirkanmaan maakunnan.

Kullakin ainetiimillä on sen keskuudesta valittu vetäjä. Tiimit suunnittelevat itse tapaamisensa ja niiden teemat. Tapaamisissa voidaan perehtyä oppiaineen ajankohtaisiin teemoihin, esim. yo-kirjoitukset, LOPS, korkeakouluyhteistyö. Määräraha mahdollistaa myös ulkopuolisten asiantuntijoiden kutsumisen mukaan. Usein kokoonnutaan keskustelemaan tietyn teeman äärelle tai jakamaan kokemuksia ja materiaaleja. Jonkin verran tehdään myös tutustumiskäyntejä ja opintomatkoja.

Hyviin koulutuksiin osallistuneet tai jotain uutta vaikkapa tekoälyn saralla kokeilleen kollegat voivat jakaa oppimaansa kollegoilleen. Ainetiimien tapaamisten palautteista voi lukea, että ne toteutetaan suurelta osin vertaistuen muodossa. Eräs opettaja kommentoi, että “Mielestäni tapaamiset ovat lähinnä kollegoiden vertaismentorointia, yhteissuunnittelua ja ideointia”.  


Lukiokirjoista silloin, kun perheen piti ne ostaa (2018)


Kun esikoisemme aloitti 2012 lukion, kirjoitin siitä Facebookiin näin: "Some ja tvt on lukion ekalla viikolla jo niin vahvasti läsnä, että lukiolaiseni päätyi tänään kertomaan työstäni uusille kavereilleen. TOSI COOL oli heidän kommentti!" Tuolloin digi oli selvästi jo enemmän tai vähemmän tulollaan lukioon. Ostimme jo läppärin, vaikkei sitä edellytetty eikä oppitunneilla kai koskaan käytetty, ellei sitten itse halunnut sinne vaikka muistiinpanoja tehdä.

Kun keskimmäisemme aloitti lukion 2015 edellytettiin jo jokaiselta omaa läppäriä. Sitä myös käytettiin jatkuvasti niin koulussa kuin kotona opiskeltaessa. Halutessaan olisi ollut mahdollisuus jo muutamia sähköisiä kirjojakin hankkia, mutta yhtään digikirjaa ei tullut ainakaan alkuun hankittua. Kun lukio oli sama kuin sisarella, oli suurin osa paperikirjoista löytyi kotona jo valmiina.

Kuopuksemme aloitti lukion 2017 ja se mikä oli muuttunut, on sähköisten kirjojen määrä: historiaan ja yhteiskuntaoppiin suositellaan paperikirjaa ja ruotsin ja englannin opiskeluun digikirjaa. Monissa aineissa (fy, ke, ma, sa, ai/lukukirja) sai valita, kumpaa käyttää. Muissa aineissa digikirja oli pakollinen. Opetussuunnitelma oli tässä välissä muuttunut ja sisarusten kirjoista vain yksi kelpasi kuopukselle: ruotsin kielioppi. Kaikki muu tieto - humpsista vain - muuttui opsin myötä. 

Perheen lasten sijoittuminen eri opsien ajalle maksoi perheelle monta tuhatta euroa: vanhempi lapsista ei enää saanut kirjoja myydyksi ja nuorempi joutui ostamaan kaikki uutena. Onko siis kaikki oppiaineet uudistettava kerralla? Tai jos lapset ovat saman opsin aikaan lukiossa, mutta valitsevat eri lukion, siellä voi olla eri kirjasarjat käytössä - ja hups, jälleen tulee parin tonnin lasku. Tai jos ostat sähköiset kirjat, mutta tarvitset niitä arvosanojen korottamiseen tai pääsykokeisiin, joudut ostamaan tiettyjen oppiaineiden kirjat vielä kerran, sillä sähköisissä oppikirjoissa on usein aikaraja.

Nyt vuonna 2024 lukiolaisten ei enää tarvitse itse ostaa kirjoja. Lukiolaisten liiton arvion mukaan lukion suorittaminen maksoi vuonna 2017 noin 2 600 euroa. Neljäsosa toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä nuorista kertoi tuolloin, että rahapula on ollut yksi syy opintojen jäämiseen kesken (lähde).


Kouluttajan kiire (2017)


Onpas täällä eVarikolla hulinaviikko! Lauantaina yli 400 henkeä Tuunaa tuntisi -messuilla ja tietysti aina joku sairaana, jotta töissä olevilta ei työ loppuisi kesken... Eilen pidin lyhyen koulutustuokion eräässä Tampereen lukiossa. Tulin niin kiireen keskeltä, että varmaan pulputin kuin papupata mahdollisimman paljon mahdollisimman nopeasti. Ei ihan fiksua, mutta niin kävi.

Tänään päätin muistaa rauhoittua ja keskittyä paremmin siihen mitä teen. Vuorossa oli Karkun evankelinen opisto. Lähdin ajoissa, otin liftarin kyytiin ja keskustelu vei ajatukset muualle. Yksin arjessa kuuntelin Edelmanin virsiä. Ehdin ruokailla koulussa ja sen päälle oli vielä puolen päivän hartaushetki. Näin oli ruumis ja sielu ravittu ennen koulutuksen alkua. Ja sain jätettyä kiireen taakseni.


Lapset ja nuoret mediassa (2013)


Epun mediareppu -hankkeen loppuseminaarissa 2013 professori Sirkku Kotilainen hätkähdytti yleisöä kertomalla, että median käyttö aloitetaan vauvana, noin 3 kk iässä. Koulun alkuun asti televisio innostaa tietokoneita enemmän. Monelle tuli yllätyksenä, että virtuaaliraha tulee monille lapsille tutuksi varhain. Sitä voi vaikka itse ostaa R-kioskilta. 9-vuotiaana reviiri alkaa kansainvälistyä ja 11-vuotiaana on jo tunnistettavissa nuorisogenre. Tällöin liikutaan jo alueilla, missä muutamaa vuotta myöhemmin testaan rajoja. Jos median käyttö on perheessä kovin rajoitettua, lapset eivät pääse keskusteluihin mukaan ja se voi rajoittaa kaverisuhteita.

Kotilaisen mukaan lasten ja nuorten haasteena mediassa on julkisuus. Moni näyttää teknisesti taitavalta, mutta esimerkiksi netiketti tai tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät asiat eivät useinkaan lapsista vielä tunnu tärkeiltä. 

Äidin näkökulmasta huomaan, että vitosluokkalaiset pojat ovat koukussa Minecraftiin. Lasten Panfusta ja Olokosta on siis siirrytty kansainväliseen virtuaalimaailmaan. Tuossa iässä tytär piti virtuaalilemmikkihoitolaa. Yläkoululaisen nettielämä koostuu Facebookista ja hassuista vidoista. Ajatus puhelimesta ilman näyttöä ja nettiä on nuorille käsittämätön. Kun tytär aloitti lukion, sain riemukseni todeta hänelle jo aivan ensimmäisten päivien jälkeen, että tervetuloa tähän maailmaan. Niin suuri oli muutos yläkoulusta lukioon. Vasta nyt (pois lukien ulkomainen vaihto-ohjelma), alkoi tietokoneiden oikea hyödyntämien.  

29.5.2024

ITK2024: Muistiinpanoja tekoälystä


ITK-konferenssin perinteinen hattukuva.
Esiintyjät saavat aina hatun muistoksi.
Huhtikuinen ITK-konferenssi oli jälkeen todella antoisa! Koska olet löytänyt blogiini, opetusteknologia ja tekoäly kiinnostanee sinuakin. Merkkaa siis nyt kalenteriin ensi vuoden aiemmin ilmoitetusta poikkeava ajankohta 23.-25.4.2025. Paikkana on poikkeuksellisesti Tampere-talo eli minulta voi kysellä majoitusta :)

Edellisessä bloggauksessa Tervetuloa osallistumaan ja kuuntelemaan jaoin linkit omiin esityksiini sekä konferenssin webinaaritallenteisiin ja vertaisarvioituun artikkelijulkaisuun. Lisäksi ohjelmakarttaan on koottu esitysten materiaaleja.

Mitä opin? Tässä siitä muutamia nostoja kuusi viikkoa sitten kokoamieni tviittien ja muistiinpanojeni pohjalta. Yksittäisiä linkkejä ja vinkkejä päivitin tuoreeltaan tekoälyn linkkivinkkien Padlet-muistitauluun.


Poimintoja avajaisista ja päättäjäisistä 


Aivotutkija Katja Saarikivi kertoi, että myös ihmisillä on ajattelun vinoumia, ei vain tekoälyllä. Kyse mm. siitä, että aivot pyrkivät säästämään energiaa. Oppimisenkin ryhdytään vain, jos se koetaan riittävän tarpeelliseksi. Jos ei, voidaan nojautua vaikkapa oletuksiin tai stereotypioihin. Aivot toimivat tehokkaasti uteliaassa mielentilassa ja ällistyminen lisää normista poikkeamisen sietoa ja oppiminen helpottuu.

Tekoälyproffa Teemu Roos totesi, että tekoälyn suurin vaikutus näkyy sosiaalisen median algoritmeissa ja vaikkapa Googlen haussa. Opettajille hän heitti idean, että entä jos pakottaisi oppijat tekoälyn käyttöön ja vääristä faktoista saisi miinuspisteitä. Tämä voisi auttaa oppimaan fiksua käyttöä ja kehittämään medialukutaitoa. Itse olen sanonut saman asian kieltenopettajille niin päin, että kun osa oppijoista tuottaa kaiken vieraskielisen tekstin tekoälyllä, niin luodaankin tehtäviä, joissa varsinaisen tekstin sijaan kirjoitetaankin kehotteita.

Päättäjäisissä Lauri Järvilehto vertasi tekoälyä maalariin. Se miten sivellintä pitää kädessään eli miten osaa työkalua käyttää, määrittää mitä sillä saa aikaiseksi. Ei hienoinkaan flyygeli tee huippumuusikoksi, jos ei osaa soittaa. Tai kunto ei nouse vain urheiluvälineitä ostamalla, niin vaivatonta kuin se olisikin. Järvilehto totesi, että substanssiosaaminen ei ole häviämässä ja on edelleenkin tärkeää tietää, mistä faktoja löytyy. Sen sijaan substanssiosaaminen muuttuu. Mitä enemmän sinulla on sitä, sen paremmin osaat luoda tekoälylle kehotteita.


Lukio-opetus: tällainen työskentely onnistuu vain tekoälyn avulla


Otaniemen lukion historian ja yhteiskuntaopin opettajien Sari Halavaaran ja Juha-Pekka Lehtosen ITK-esitykset tarjoavat vuosi toisensa jälkeen oivaltavia ja konkreettisia esimerkkejä ajankohtaisiin digipeda-teemoihin liittyen. Tässä neljä esimerkkiä heidän opetuksestaan.

  • Lähtökohdaksi otettiin, että tehdään jotain sellaista, mikä ei onnistu ilman tekoälyä. EU:n maaraportit ovat piiiitkiä ja vaikeaa tekstiä. Opiskelijat syöttivät niiden vajaa 10-sivuiset yhteenvedot tekoälylle ja tekivät niistä kysymyksiä annetuista näkökulmista. Näin lukiolaiset tekivät puheet, jotka muunnettiin 3D-avattareilla videoiksi.
  • Tässä tehtävässä tutustuttiin kuvageneraattoreihin ja Faktabaarin aineistoihin sekä kokeiltiin tekoälykuvia historian opetuksessa. Taiteen tyylisuuntien kertaamisen jälkeen yritettiin luoda niin hyvä kehote, että saataisiin luotua kuva goottilaisesta kirkosta niin, että kaikki historian faktat olisivat oikein. Virheitä tuli silti niin paljon, että tehtävätyypiksi sopisi ehkä paremmin: Etsi 10 virhettä goottilaisesta kirkosta.
  • Keskiaikaa käsiteltäessä kirjoitettiin tekstiä aikakaudesta tekoälylle. Kehotteiksi tehtiin kysymyksiä henkilön säädystä, roolista yhteiskunnassa, perheestä, uskonnosta ja arjesta. Näin luotiin omat hahmot. Sen jälkeen kukin istui tuolille haastateltavaksi.
  • Sisällissotaan perehdyttiin kirjoittamalla aiheesta tekstiä tekoälylle ja sitten luomalla molemmille osapuolille mm. omat tavoitteet ja iskulauseet. Lopuksi pidettiin oikeudenkäynti aiheesta.


Nostoja eri esityksistä

Kouvo Kasper Vammalan lukiosta ja Iris Sundelin Saskystä totesivat, että pelipedagogiikka ei ole vain pelaamista, se on myös pelien tekemistä. Vammalassa lukiolaiset ovat tehneet pakopelejä turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi. Turvallisuus (safety & security) on monimuotoinen asia, mutta pohjimmiltaan se on tunne. Maslowin tarvehierarkiassa se on heti välttämättömien fyysisten tarpeiden jälkeen. Esityksessä kerrottiin, että kun tilassa on kameroita, se kertoo siitä, että ihmiset nähdään riskinä. Mutta miten kehitetään tunnetta siitä, että ihmiset nähdään voimavarana? Sillä sitä he ovat: Lukion kyselyn mukaan turvallisuuden tunnetta luovat eniten 1) pienempi kaveriporukka, 2) yksi tietty ystävä, 3) pienempi kaveriporukka samalta ryhmänohjausluokalta ja 4) ryhmänohjausluokka. Hankkeessa on tehty pelejä ThingLinkillä. Osa on pelattavissa vapaasti, osa pelataan yhdessä lähinä, jotta purkukeskustelu tulee käytyä. Lue lisää TurvaX-hankesivulta.

Jani Hannula ja Tuomas Eronen Vantaalta kertoivat, miten heillä on tehty kuntatason pelisääntöjä tekoälyn käyttöön. Esitys on seurattavissa tekstitettynä Teamsin ja PowerPoint Liven (lue lisää Microsoftin sivulta) tukemana. Liven avulla katsoja voi mm. kääntää diat toiselle kielelle. Tekoälyn osalta Vantaan kasvatuksen ja opetuksen toimialalla on päädytty siihen, että lapset ja nuoret käyttävät tekoälyä joka tapauksessa. Näin ollen on parempi ohjeistaa heitä tekemään se turvallisesi sen sijaan, että se kielletään ja oppijat käyttävät kuka mitäkin sovelluksia. Nyt ohjeena on, että Copilotia voidaan käyttää opetuksessa, kun kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: käytetään Microsoftin Copilotia ilman kirjautumista, vain opettajan opastuksella ja sinne ei viedä mitään arkaluonteista tietoa.

Tomi Tolonen Laureasta kertoi, että 3AMK on toteuttanut Työelämän tekoälytaitoja opiskelijoille 5 op -kursseja. Viikon sprinteissä keskitytään yhteen teemaan kerrallaan esim. luentojen, ryhmätöiden ja erilaisten harjoitusten kautta. Ne kaikki tehdään oman alan kuvitteellisen yrityksen näkökulmasta.

Tamperelaiset tutoropettajat kertoivat, miten heillä perusopetuksessa edistetään medialukutaitoa, digitaalista ja ohjelmointiosaamista. Uudet Lukutaidot -kuvausten ja työpajojen sivulta voivat muutkin hakea ideoita. 

Harto Pönkä muistutti esityksessään, että TikTok ei ole kiva pikku videosovellus vaan tekoälyn datakeräysalusta (lähde). Leena Pöntynen puolestaan kertoi, miten tohtorikoulutuspilotin paneelin lopussa Anne Jalkala kiteytti upeasti siteeraamalla opiskelijoita: "Älkää kouluttako meitä muuttuvaan maailmaan, kouluttakaa meidät muuttamaan maailmaa." 


Tee itse sparrattu tekoälybotti - työpaja

Keskiviikkona osallistuin AIHackEd-hankkeen työpajaan, missä luotiin oma tekoälybotti. Se tehtiin Jukka Kalliolehdon hankkeelle luomalla työkalulla. Minä tein Ideoi tekoälyn käyttötapoja opetukseen -botin, mutta en ole sitä työpajan jälkeen ehtinyt kehitellä valmiimmaksi, joten en nyt jaa linkkiä. Tärkeämpää on muutoinkin se, mitä opin, kun loin ensimmäisen bottini.

Tekoälysovelluksen tai botin tekijällä on paljon valtaa, sillä minähän voin tekijänä pitkälti määrittää, miten se vastaa ja mitä se todennäköisesti jättää sanomatta. Voin määritellä esim. sen, ehdottaako se tehtäviä, jotka tukevat kriittisen lukutaidon kehittymistä tai haluanko sen ehdottavan yhteisöllistä oppimista tukevaa oppimista vai jotain ihan muuta. 

Ehkä vaikeinta oli kirjoittaa kehote niin, että botti ei antaisi tehtäviä, missä tekoälyä käytetään kuten hakukonetta. Koska tekoäly ei ymmärrä sanoja, sille ei kannata sanoa, että "älä tee..." vaan asia pitäisi sanoa positiivisen kautta ja kertoa vaikka esimerkkejä halutuista tavoista. 

Yksinkertaiset tekoälybotit eivät käytännössä juuri eroa esim. Copilotin tai ChatGPT:n käytöstä. Botin jakamisen sijaan voisin jakaa kehotteen, jonka kukin käyttäjä kopioisi käyttämäänsä tekoälysovellukseen ja sitten juttelisi sen kanssa.

15.4.2024

ITK2024: Tervetuloa osallistumaan ja kuuntelemaan

Matleenan kolme ITK-esitystä. Otsikot ja ajankohdat löydät tästä bloggauksesta.
Kuvaan korjattu jälkikäteen oikea linkki.
Päivitetty lisäämällä esitysmateriaalit ja pari linkkiä 20.4.2024. 
-  -  -  -  -

ITK-konferenssi on minulle vuoden tärkein työtapahtuma. Olen osallistunut joka vuosi 2005 alkaen, sillä ITK antaa onnen tunteen, kuten otsikoin kymmenen vuoden takaiset kokemukseni. Tämä on 35. blogipostaukseni ITK-tunnisteella, sillä tapanani on ollut jakaa omien esitysten ohella muilta opittua.

Tänä vuonna minulla on kolme esitystä ja kalenteri tupaten täynnä esitysten puheenjohtajuuksia. Nähdään livenä tai somessa - tunnuksena on #ITK2024. 

Ja jos et pääse mukaan, lohtua tuovat kymmenet ITK-webinaarien tallenteet. Tutustu myös ensikertaa julkaistuun ITK-artikkelijulkaisuun (lue selaimella tai lataa tiedostona).


Ke klo 14: H5P-työkaluilla verkkotehtäviä ja oppimateriaaleja -työpaja (sali 25)

Pe klo 9.45: Avoimen jakamisen ylistys (sali 21)

Invited -puheenvuorossani Avoimen jakamisen ylistys kerron jakamisesta, mitä teen etenkin koulutusmateriaalien, kymmenien päivittyvien ohjeiden, kuratoinnin ja tämän blogin kautta. Kuulet mikä sai minut aloittamaan avoimen jakamisen ja mistä materiaalejani eniten katsotaan. Pohdin jakamisen merkitystä niin itselle kouluttajana kuin myös laajemmin eri tahoille oppijoista organisaatioihin. Esimerkkinä kerron miten tekoälyn nopea nousu kysytyimmäksi koulutusteemaksi on kulkenut käsi kädessä siihen liittyvien materiaalien jakamisen ja kuratoinnin kanssa. 

Olen jakanut avoimesti eli julkisesti ja CC-lisensoidusti materiaaleja vuodesta 2011 alkaen. Eniten niitä on katsottu SlideSharen ja tämän blogin kautta, molemmista yli miljoona kertaa. Sillä kokemuksella annan myös jokusen käytännön vinkin kuulijoille.



Pe klo 13: AIXR 2024 - Tekoäly, laajennettu todellisuus ja robotiikka osana oppimista (Areena)

Perinteinen AIXR-esitys pidetään juuri ennen päättäjäisiä. Se on Heikki Mäenpään kokoaman verkoston ajankohtaiskatsaus tekoälyn, XR:n ja robotiikan kuulumisista ja näkymistä osana oppimista. Esitys koostuu elämyskulmista sekä useista lyhyistä puheenvuoroista. Johdannon jälkeen ääneen pääsevät super-oppilasagentit ja sitä seuraavat kaksi seuraavaa osuutta:
  • Jukka Sormunen & asiantuntijat: Tekoälyllä kurssi Mobie-oppimisympäristöön
    • Tule katsomaan, miten kurssipohja, sen kuvitus ja monivalinnat luodaan tekoälyn avulla esimerkiksi omasta dokumentista. 
    • Mobieta aikanaan paljon kouluttaneena ja kymmeniä kursseja tehneenä innostuin ajatuksesta, että aloittaisin tekemällä kurssin pedagogisen käsikirjoituksen, josta tekoäly loisi kurssin rakenteen. Lisäksi se osaisi luoda kuvituksen ja monivalintoja. Jos minulla olisi vielä dokumentti, missä olisi kurssin keskeinen sisältö, saisin vielä valmiimman kurssipohjan muokattavaksi ja erilaisin työkaluin monipuolistettavaksi. 
    • Mobie Zinellä on tehty mm. OPH:n hankejulkaisuja, joista muutama kertoo tekoälystä. 
    • Ks. myös tämän blogin Mobie-ympäristöjen sivu.
  • Matleena Laakso: Tekoäly opetuksessa
    • Olen koonnut viime keväästä asti Tekoäly opetuksessa -linkkivinkkejä Padlet-muistitauluun ja päivitän sitä edelleen vähintään viikoittain. Yritän poimia sinne keskeiset linkkivinkit tekoälyoppaisiin, erilaisiin ohjeisiin ja suosituksiin sekä sovelluksiin ja uusimpana eri oppiaineisiin liittyen. Tässä esityksessä nostan esiin näkökulmia tekoälyn opetuskäytöstä lähinnä em. Padlettiin liittyen. Jos ei ehtinyt kuulolle ITK-esitykseen, esittelen linkkivinkkien Padlettia myös Airut-hankkeen Tekoäly open arkiavuksi tallenteella 7.4.2024. 
    • Jos sinua kiinnostavat XR-teemoista esim. lisätty todellisuus mobiililaitteilla käytettynä tai erilaiset virtuaaliretket 360-kuvasarjoista, kurkkaa XR-teemojen blogisivuani.

Voit katsoa esitykseni Padlet-luettelona tai alle upotettuna diaesityksenä, joka on syytä avata koko ruudun kokoiseksi, jotta näet jokaisen viestin dian sisällöt kerralla.