17.2.2019

Adobe Spark -julkaisu BETT2019-messuilta

Olen julkaissut BETT-opetusteknologiamessuista toistaiseksi kolme bloggausta:

Tällaisten julkaisujen tekeminen on helppoa ja näitä voi tehdä pc-koneen selaimella tai iOS-sovelluksella. Adobe Sparkilla on kolme sovellusta. Löydät ohjediani Spark Pagen ja Postin käyttöön digijulkaisujen diasarjasta ja Spark-videon käyttöön digitarinoiden diasarjasta, jonka pian päivitän ja jaan video- ja animaatiosovellusten esittelyyn. Nämä kaikki löydät tämän blogin koulutusdiojen sivulta. Sparkin työkaluista bloggasin myös vuosi sitten.

Tällä hetkellä tuoreimmat Spark-ohjeet löytynevät webinaaritallenteina IlonaIT Oy:n sivuilta, sillä se kannusti matkaraporttikilpailun avulla tekemään raportit Sparkin työkaluilla.

Lontoon BETT-opetusteknologiamessut

16.2.2019

BETT2019 Twitterissä

Näin hienon paidan sain Edmodon ständiltä!
Olen seitsemättä kertaa koonnut yhteen suomalaisten matkaraportit BETT-opetusteknologiamessuilta. Tässä kirjoituksessa kerron suomalaisten Twitterin käytöstä. Tapahtuman hashtag eli tunnus oli #BETT2019. Suomalaisilla oli tuttuun tapaan käytössä myös #finnbett, jonka käytöstä tässä kirjoituksessa kerron lähteenäni Followthehashtag-sivusto. Lisäksi IlonaIT Oy:n ryhmämatkaan, seminaariin ja muihin oheistapahtumiin liittyen käytettiin #ilonabett-tunnusta.

Finnbett-tunnuksen käytöstä bloggasin myös viisi vuotta sitten otsikolla: Twitter BETT-messuilla. Seuraavissa luvuissa on sulkeissa viiden vuoden takaiset vertailuluvut.  Nyt finnbett-tunnusta käytti 144 (101) tahoa. Tviittejä lähetettiin 314 (547). Lukumäärissä jäädään jälkeen viiden vuoden takaisesta, vaikka mukaan laskettaisiin vain Ilonabett-tunnusta käyttäneet.

Twiittaajia siis oli aiempaa enemmän, mutta tviittien määrä on selvästi laskenut. Kaltaiseni aktiivitviittaajan näkökulmasta suurin muutos on siinä, että keskustelua ja vuorovaikutusta ei Twitterissä syntynut. Tämän vuoden finnbett-tviiteistä alkuperäisiä viestejä oli 33 %, kuvia ja linkkejä sisältäviä 28 %. ja retviittauksia 38 % (25 %). Vastauksia toisten tviitteihin oli vain prosentti! BETT2019-tunnuksellakin alle 3 %. Sain tviiteistäni palautetta vain sillä perusteella, miten niitä retviitattiin eli lähetettiin omille seuraajille ja moniko niitä merkitsi itselleen suosikeiksi.

Harto Pönkä on kirjoittanut tästä keskustelun vähenemisestä somen palveluissa esimerkiksi Mikrobitin kolumnissaan Murentaako some luottamusta uutisiin? Siinä hän kertoo miten "somepettymys näkyy konkreettisesti verkko-osallistumisen laskuna" ja viittaa Tilastokeskukseen, minkä mukaan blogien lukeminen (2014-2017) on vähentynyt vain hieman, mutta niiden kommentointi on laskenut 13 %:ista 5 %:iin".

Ansiokkaassa analyysissään Mitä sosiaalisessa mediassa tapahtui vuonna 2018 Pönkä nimeää viime vuoden somepettymysten vuodeksi. Kun Facebook aikanaan opetti toimimaan verkossa omalla nimellään, nyt se on osaltaan vaikuttanut siihen, että moni on viime vuosina siirtynyt suljettujen ja jopa anonyymien sosiaalisen median palvelujen käyttäjäksi, mistä Pönkä kirjoittaa otsikolla Uusi yksityisyyden aika.

Alla on ensin upotettuna neljä retviitatuinta finnbett-tviittiä. Sen jälkeen lista täydentyy eniten tykkäyksiä saaneilla tviiteillä. Kuten Ilkka Halava Ilonan seminaarissa totesi, me suomalaiset olemme tiennäyttäjiä. Tästä Kirsti Lonka jatkoi, että opettajamme ovat huiketa.

Näihin molempiin lainauksiin tiivistyy myös LessonApp-sovelluksen idea. Se on monivuotisten tamperelaisten yhteistyökumppaneideni toteuttama sovellus oppituntien suunnittelun ja toteutuksen avuksi. Sovellus sisältää myös hyviä ohjevideoita pedagogiikan perusteista. Perusversion luvataan pysyvän aina maksuttomana ja sen ajatus onkin tarjota suomalaista koulutusosaamista globaalisti - myös niihin kouluihin, missä opettajalle ei ehkä ole käytössä mitään muita työkaluja kuin oma älypuhelin. Sovellus on saatavilla sovelluskaupasta (Android, iOS), mutta se toimii myös selaimella. Premium-versio julkaistaaan helmikuussa. Sovellus on suunnattu perusopetukseen, mutta Suomessa siitä on innostuttu päiväkodeista yliopistoihin. Suosittelen etenkin koulutusvientiä ja muuta kv-yhteistyötä tekeviä siihen perehtymään ja sitä verkostoilleen mainostamaan.








14.2.2019

ClassroomScreen - open helppo työkalu

ClassroomScreenin logo
ClassroomScreenistä kuulin helmikuun alussa, kun TOP-keskuksessa S2-opettajien kanssa jaoimme kokemuksia parhaiksi koetuista sähköisistä työkaluista.

ClassroomScreen on verkkosivu, minne voi luoda digitaalisen taulun. Idea on, että opettaja avaa sen oppitunnin aluksi, heijastaa kaikkien näkyville ja ottaa esiin haluamansa työkalut. Palveluun ei kirjauduta eikä sisältöjä voi tallentaa, mutta se ei haittaa, kun uuden taulun luo niin nopeasti.

ClassroomScreenin on tehnyt hollantilainen opettaja Laurens Koppers. Hän loi sen omiin tarpeisiinsa, mutta päätti jakaa tuotoksensa muidenkin käyttöön. Palvelun luvataan pysyvän aina maksuttomana, mutta lahjoituksia otetaan vastaan. Minäkin hänelle pienen summan lahjoitan ja laitan linkiksi tämän kirjoituksen. Niin paljon maksuttomia sovelluksia ja sisältöjä käytän ja muille opetan, että toisinaan tuntuu ihan hyvältä niitä vapaaehtoisesti tukea.

Palvelun käyttö on niin helppoa, että ohjeita siihen et välttämättä kaipaa. Avaa vain ClassroomScreen ja kokeile näytön alaosan kuvakkeita. Niille, jotka haluavat tarkemman perehdytyksen omainaisuuksiin, tein alla olevan videon.


3.2.2019

SUKOLin talvipäivät - neuropsykologiaa ja digiä

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n talvipäivät
järjestettiin Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa
Pääsin tällä viikolla vetämään kaksi koulutusta kieltenopettajille. Ensin Turussa TOP-keskuksen Open väylät -hankkeen S2-opettajille ja sitten Helsingissä SUKOLin talvipäiville. Molempien materiaalit löydät tämän blogijulkaisun lopusta. Lisäksi nostan esiin poimintoja neuropsykologi Heli Isomäen erinomaisesta luennosta.

Tässä SUKOLin työpajastani pari sovellusta, joita voit kokeilla kirjautumatta.

    SUKOLin talvipäivien aamupäivän luennon piti neuropsykologi Heli Isomäki Ludus Oy:stä. Hän havainnollisti meille hienosti oppimisvaikeuksia ja avasi niitä kielten oppimisen näkökulmasta. Alla puheenvuorosta muutama poiminta, lisää voit lukea Twitteristä tunnuksella #sukolinkoulutus tai lukemalla Isomäen ja Nina Uusitalon Aivotaidot-kirjan, minkä itse laitoin lukulistalleni.

    Oppimisvaikeuksien vaikutukset kieltenoppimisen näkökulmasta ovat Isomäen mukaan kahtalaiset. Ne liittyvät suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. Suorat vaikutukset liittyvät kieltenoppimisen ongelmiin ja äidinkieleen liittyviin puutteisiin. Kaksi- tai monikielisyys ei sinänsä aiheuta kielen kehittymisen vaikeuksia, mutta voi sitä hieman hidastaa. Sen sijaan jos taustalla on kielen kehittymisen ongelmia eikä oppija saa omaa äidinkieltään hyvin haltuun, ongelmat voivat kasautua.

    Epäsuorat vaikutukset liittyvät mm. motivaatioon, sillä on luonnollista, että motivaatio laskee asioihin, jotka tuntuvat vaikeilta ja joissa ei pärjää. Huonosti motivoituneita autetaan parhaiten niin, että he pärjäävät eli heille saadaan onnistumisen kokemuksia. Käytännössä se tarkoittaa usein yksilöllistämistä.

    Epäsuorat vaikutukset liittyvät myös oppimisaukkoihin ja niiden tuottamiin ongelmiin. Oppimisaukot ovat niitä asioita, jotka ovat jääneet aiemmilla vuosikursseilla oppimatta, ja jotka usein vaikuttavat uusien taitojen oppimiseen. Koska kielten oppiminen vaatii paljon työtä, sen oppimisessa hyvät opiskelustrategiat ovat erityisen tärkeitä,

    Lukivaikeutta on kolmenlaista:
    1. Fonologinen häiriö vaikeuttaa etenkin englannin opiskelua, kun sana kirjoitetaan ja äännetään eri tavoin. 
    2. Nopean nimeämisen häiriö hidastaa mm. sanojen oppimista. Se tuo usein muitakin haasteita. Esim. kun oppiminen on hidasta, motivaatio laskee. Ja sitten vähenee panostus kyseiseen oppiaineeseen. Usein jo yläkoulussa on niin kova kiire käydä sisältöjä läpi, että ei päästä ylioppimisen vaiheeseen eikä automatisaatioon, ainakaan koulutuntien aikana. Nopein tapa harjoittaa nopean nimeämisen häiriön oppijaa on toistolukutekniikka. Tällöin voidaan lukea saman teksti vaikka kellottaen lukunopeuden muutosta, sillä toisto lisää sujuvuutta. 
    3. Edellä mainittujen yhdistelmä.

    Oppiminen vaatii Isomäen mukaan aivojen valpastumistilaa eli aivojen stressireaktion. Ongelmia tulee, jos stressitaso nousee liiaksi tai jatkuu liian kauan. Nykynuorista noin viidennes on ylikuormitustilassa, milloin kouluasiat ovat liian vaikeita eikä niihin ole saatu tarvittavaa tukea.

    Noin viidennes koululaisista puolestaan on alistressaantuneita, mikä tarkoittaa ettei tarvittavaa kuormitusta ole syntynyt. Ympäristö on voinut suojellut pettymyksiltä tai sitten kuormitus on ollut liiallista, mikä on aiheuttanut vetäytymistä. Toisilla median käyttö on muuttanut aivokemiaa. Isomäki vertasi mediaa ”aivojen itsetyydytykseksi” dopamiinin tuotannon vuoksi. Kun kielten opiskelu ei tuota yhtä paljon dopamiinia, ei se pärjää kilpailussa ajankäytöstä.  

    -  -  -
    Alla kahden tämän viikon kieltenopetuksen työpajani materiaalit. SUKOLIn paja kesti tunnin, TOP-keskuksessa aikaa oli kuusi tuntia, joten siellä ehdimme enemmän kokeilla sovelluksia ja tehdä erilaisia animaatioita ja kuvatarinoita.




    20.1.2019

    BETT2019 - suomalaisten matkaraportit

    Ruudunkaappaukuva tapahtuman
    mobiilisovelluksesta.
    Maailman suurin opetusteknologiatapahtuma on Lontoon BETT-messut. Tammikuisin järjestettävään tapahtumaan kuuluu laaja näyttelyalue, satoja esityksiä kahdeksalla lavalla, seminaareja ja paljon oheistapahtumia, kuten kouluvierailuita, kutsuvierasseminaareja ja tapahtumia messualueella (ks. esim. extracurricular festivities). Osallistujia on vuosittain noin 35 000 edustaen yli 130 maata. Alan yrityksiä on esillä yli 850, joista 103 on uusia. Seuraavat BETT-messut ovat 22.-25.1.2020.

    Suomalaisia osallistunee tapahtumaan vuosittain ainakin 500-700. Ilona IT Oy vie reissuun 150 suomalaista ja tarjoaa mm. perinteisen seminaariinsa yli 300 osallistujalle British Museumissa. Myös moni muu suomalainen ja Suomessa toimiva yritys järjestää BETT-viikolla omia kutsuvierastapahtumia. Näistä pysyt parhaiten ajantasalla suomalaisten oman Facebook-ryhmän kautta - ja tietysti kyseisten yritysten asiakasviestinnän avulla.

    Vaikka et itse lähtisikään Lontooseen, tuhannet opetuksen digihörhöt saavat someen aikaiseksi niin hyvän kuhinan, että sitä kannattaa seurata etänä. Voit seurata lähetyksiä mm. BETTin YouTuben kautta. Siellä on perinteisesti jaettu kunkin päivän tunnelmia ja haastatteluita. Ainakin Microsoft lähettää päivittäistä livestriimiä: Wednesday Thursday & Friday LIVE Stream event. Lisäksi BETTin sivulta löytyy mm. artikkeleita ja pääpuhujien haastatteluita videoina.



    Tärkeimmät some-kanavat




    Matkaraporttikilpailu - IlonaIT palkitsee parhaat


    IlonaIT Oy on Adobe-ratkaisujen edustajana julkaissut BETT2019-matkaraporttikilpailun. Tee oma raporttisi ilmaisilla ohjelmilla Adobe Spark Video, Page tai Post ja julkaise se Suomalaiset BETT-messuilla Facebook-ryhmässä ennen 15.2.2019. Lisätiedot ja kuvaamiseen liittyvät palkinnot löydät em. Facebook-ryhmästä. Tutustu myös Ilonan Spark-linkkiin ja webinaareihin.

    Jokaista kolmea Adobe Sparkin työkalua voi käyttää pc-koneen selaimella. Jos sovellus ei toimi hyvin, kokeile toista selainta (ks. suositukset). Kaikista on iOS-mobiilisovellus, Androidille on toistaiseksi saatavilla vasta Post. Huomaa, että Spark Pagesta käytetään myös nimeä Web Page. Se vastaa Microsoftin Sway-työkalua. Post-sovelluksesta puolestaan käytetään myös nimeä Graphic. Löydät tästä blogista monta julkaisua hakusanalla Spark ja tuoreet vinkit saat em. Ilonan webinaareista ma-pe 28.1.-1.2.



    Matkakertomukset, sometarinat ja videot messuilta ja sen oheistapahtumista 


    Listaus päivittyy noin 2 kk ajan. Seuraan päivitysten osalta em. Facebook-ryhmää ja Twitteriä tunnuksilla #finnbett ja #ilonabett. Kiitos, kun linkität tämän koonnin omaan matkaraporttiisi! Lyhytlinkki on http://bit.ly/finnbett2019.


    19.1.2019

    Tehoa tiedonhakuun, hallintaan ja jakamiseen

    Learn@Work-hankkeen logo.
    Hanke kannattaa
    ottaa seurantaan Facebookissa!
    Learn@Work-hankkeen keskeinen ajatus on, että oppiminen ei ole työstä erillinen toiminto, vaan entistä enemmän osa työtä. Työssä oppimisen mahdollistaa yrityskulttuuri, jossa työntekijöitä kannustetaan ja ohjataan hakemaan uutta tietoa ja jakamaan sitä. Vedin eilen hankkeen yritysten ja organisaatioiden oppimisagenteille koulutuksen tiedonhankinnasta. - hallinnasta ja jakamisesta.

    Hanketta koordinoi Snellman-kesäyliopisto ja mukaan ESR-osarahoitteiseen hankkeeseen pääsee 20 pohjoissavolaista osaamisen kehittämiseen motivoituneelle työpaikkaa.

    Alta löydät sekä diani että Padletilla tehdyn muistitaulun, minne on koottu molempien ryhmien ajatuksia, sekä osallistujien tavoitteita että parhaita löytöjä ja oivalluksia. (Voit avata sen myös tästä linkistä.) Padlet on monikäyttöinen sovellus, johon voi maksutta luoda kolme tällaista muistitaulua. Visuaalinen ilme (formaatti) voi olla muunkinlainen kuin alla oleva tekstilaatikoista koostuva seinä.

    Padletin lisäksi kokeilimme kahta sovellusta sanapilvien tekemiseen:
    • Answergarden: Voit luoda yhdessä täydennettävän sanapilven. Sovellukseen ei kirjauduta. Voit testata sovellusta täydentämällä aamupäivän tai iltapäivän ryhmän sanapilviä. Valitse Refresh tai päivitä selain, nähdäksesi muutokset.
    • WordArt: Voit tehdä yksin oman sanapilven, myös ilman kirjautumista. Tätä sanapilveä voit muokata mm. värien, muotojen ja fonttien osalta. Valitse Create ja tuo sanat kohdata Import (paljon tekstiä) tai Add (yksittäiset sanat), tee haluamasi muutokset ja päivitä kohdata Visualize. Padletistä löydät mm. aamupäivän ryhmän palautteiden koonnin tällaisena sanapilvenä.

    Jane Hartin oppimisen parhaiden palveluiden listalla vuoden sisällä eniten suosiota on kasvattanut Degreed. Voit kokeilla sitä kevyesti kertomalla palvelulle, mitä haluat oppia ja paljonko kyseisistä teemoista jo tiedät. Sen jälkeen voit tilata esim. viikottaiset luku-/katsomissuositukset.

    Reddit puolestaan yksi verkon suosituimista sivustoista, missä jaetaan uutisia ja ne näkyvät muille sen mukaan, miten paljon muut ovat niitä peukuttaneet ylös tai alaspäin. Sieltä löytyy paljon vapaa-ajan iltapäivälehtityylisiä juttuja (Ks. esim. subreddit Suomi), mutta myös ammatillisesti mielenkiintoisilta vaikuttavia keskusteluita (ks. esim. subcredit ectech).

    Tässä vielä muutama poiminta päivän teemoista

    Tehty Padletilla

    10.1.2019

    Ricoh Theta: katso, jaa ja editoi sisältöjä

    Opettelin viime vuonna 360-kuvaamista ja tutkin mitä 360-sisällöillä voi tehdä ja miten niitä kannattaa jakaa. Elokuussa bloggasin ensikokemuksista ja syksyn mittaan bloggauksia syntyi muitakin ja uusia on tekeillä.

    Tässä kirjoituksessa kerron perusteita liittyen Ricoh Theta -kameralla otettujen 360-sisältöjen katsomiseen, editointiin ja jakamiseen. Ohjeet ovat sovellettavissa muihin kameramerkkeihinkin, joiden verkkosivuilta löytynee niille suunniteltuja vastaavia sovelluksia.

    Bloggaus ja lopussa oleva diasarja virtuaalilaseista ja 360-sisällöistä pohjautuu joulukuussa Kangasalla pitämääni koulutukseen.


    Omien 360-sisältöjen katsominen


    Jotta 360-sisällöt näkee niin kuin ne on tarkoitettu katsottavaksi, täytyy käytetyn sovelluksen ja/tai laitteen tukea 360-sisältöjen katsomista. Mobiililaitteilla omat kuvat ja videot kannattaa katsoa kameran omalla sovelluksella (esim. Ricoh Theta). Tällöin voi valita, miten ne haluaa katsoa. Vaihtoehdot ovat kuvan tai videon pyörittäminen näytöllä sormella (normal), yhden linssin VR-näkymä (käännä mobiililaitetta siihen suuntaan mihin haluat katsoa) ja kahden linssin VR-näkymä virtuaalilaseja varten.

    Kuvat ja videot saa siirrettyä pc-koneelle helpoiten kameran mukana tulleella piuhalla. Jos ne samalla poistaa kamerasta, on sen käyttö mobiililaitteiden kanssa vähän nopeampaa. Huomasin tästä olevan hyötyä etenkin tilanteessa, missä lainaan kameraa muille ja jokainen joutuu odottamaan koko sisällön latautumista, jotta saa valittua oman kuvansa tallentamisen omalle laitteelleen.

    Thetan tiedostotyypit ovat tuttuja: kuvat ovat jpg-muodossa ja videot mp4. Alla olevasta vasemmanpuoleisesta kuvasta näet, millaisena 360-kuva avautuu pc-koneella ilman 360-tukea. Myös 360-videot näkyvät tällaisina kaksiulotteisina sisältöinä. 

    Pc-koneille (Windows, Mac) voi ladata Ricohin oman sovelluksen kuvien katsomiseen. Siinä kuva/video raahataan sovellukseen (kuva oikealla), jolloin sen näkee 360-sisältönä niin, että kuvaa voi pyöritellä ja katsoa eri tavoilla.  

    Vasemmalla on 360-kuva niin kuin se näkyy ilman 360-kuvien tukea. Oikealla Thetan sivulta maksutta ladattu Basic App. Raahaamalla 360-kuvan tai videon sovellukseen, sen näkee 360-sisältönä. Kuva on otettu Digiosalliseksi-hankkeen virtuaaliretki-työpajasta, kun odotan osallistujia saapuvaksi.







    360-sisältöjen editointi


    Kuvat ja videot kannattaa malttaa ottaa mobiilisovelluksen avulla, sillä tällöin voi säätää mm. valotusta jo kuvausvaiheessa. Editoinnin tarve itselläni on ollut todella vähäinen. Useimmiten muokkaan valokuvista rajausta, mutta sitähän 360-sisällöissä ei juuri tarvitse tehdä.

    Ricoh Thetan kuvat ovat jpg-kuvia, joita voit muokata esim. Photoshopilla. Thetalla on myös oma Theta+-sovellus, minkä avulla voi muokata kuvia ja videoita mobiililaitteilla (Android, iOS). Sovelluksen sivulla esitellään kattavasti sen ominaisuuksia ja ihan kokeilemallakin pärjää pitkälle.

    Verkossa on jaettu sellaista vinkkiä, että kameran jalustan alle voi tuoda pahvikiekon, missä on kuvaajan nimi ja mahdolliset tekijänoikeustiedot. Näin ne ovat aina automaattisesti mukana kuvissa ja videoissa, ilman, että niitä tarvitsee jälkikäteen lisätä.

    Ruudunkaappauskuvat ovat Theta+-sovelluksen kuvan ja videon edioinnista.
    Muokattavat kuvat ovat Amos Rexin teamLabin näyttelystä.




    Hyvä vaihtoehto 360-sisältöjen jakamiseen, erityisesti kun kyse on kuvasarjasta, ovat sovellukset, joiden avulla voi tehdä ja jakaa erilaisia virtuaaliretkiä. Thetan kuvat ja videot saa siirrettyä näihin kaikkiin helposti ja suoraan. Vaikka kuva siis omalla koneella näyttäisi kaksiulotteiselta, sovellus tunnistaa ne ja näyttää 360-sisältöinä. Virtuaaliretkiiin voi lisätä tietoja interaktiivisina pisteinä, lisätä selostusta, taustaääniä yms, mutta niitä voi tehdä myös pelkiksi kuvasarjoiksi mm. alla olevilla sovelluksilla. Kaikkien retket ovat katsottavissa sekä selaimella että virtuaalilaseilla.


    Olen käyttänyt 360-sisältöjäni myös lisätyn todellisuuden Figment-sovelluksella, josta bloggasin
    otsikolla Figment huikeiden portaalien luomiseen. Kokeilematta on vielä videoiden jakaminen YouTubeen (ks. YouTuben ohje), mutta muiden tekemiä on sieltä jo tullut katsottua. Niitä löytyy mm. kanavalta Virtuaalitodellisuus. Jos videon haluaa katsoa virtuaalilaseilla, se onnistuu, kun kääntää puhelimen vaaka-asentoon ja valitsee VR-lasien kuvakkeen.


    Facebook tukee 360-sisältöjä, mutta esimerkiksi Blogger ei. Jos tuki puuttuu, täytyy 360-kuvien jakamiseen käyttää jotain kolmannen osapuolen palvelua. Alla on aiemmasta Digiosalliseksi-hankkeen blogijulkaisusta kopioimani 360-kuva. Ensimmäisenä on kuva, minkä toin tänne Bloggeriin Lisää kuva -toiminnolla. Sen alle upotin saman kuvan Momento360-palvelun kautta. WordPress-ympäristössä saman tekee PhotoSphere-lisäosalla, mikä mahdollistaa kuvien tuomisen mediakirjastosta tai linkillä.

    360-kuva tuotuna Bloggeriin kuvana.












    Thetalla kuvatessa kannattaa käyttää jalustaa. Jos itse haluaa kuvaan, jalustaksi riittää pieni kokoontaitettu kolmijalka kädessä, sillä jo se estää sormien näkymisen suurena jokaisen kuva alaosassa.