Näytetään tekstit, joissa on tunniste vierasbloggaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vierasbloggaus. Näytä kaikki tekstit

18.12.2023

Tekoälyn vuosi (kopio)

Seitsemän aikuista istuu pyöreän pöydän ympärillä ja keskustelee innoissaan ja iloisina. Pöydällä on läppäreitä ja kahvikuppeja.
Copilotin tekoälyn avulla luotu kuva 
innostuneista opettajista
keskustelemassa tekoälystä.
Tämä teksti on julkaistu alunperin Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston blogissa 12.12.2023. Lue alkuperäinen teksti: Tekoälyn vuosi

- - - - -

Tekoäly nousi otsikoihin, kun ChatGPT 3,5 julkaistiin vuosi sitten marraskuussa. Me kaikki olemme kuitenkin käyttäneet tekoälyä jo vuosien ajan. Sitä löytyy niin kännykän kamerasta kuin sähköpostin roskapostisuodattimesta. Videoneuvotteluissa tekoäly auttaa sumentamaan taustan ja sen avulla voi lisätä virtuaalista huulipunaa, joka pysyy hyvin huulilla kahvia tai teetä hörppiessä.

ChatGPT on ns. suurta kielimallia hyödyntävä tekoälysovellus, joka osaa tuottaa ihmismäistä tekstiä tai puhetta. Vuoden aikana siihen on tullut paljon muitakin toimintoja ja lisäksi on julkaistu lukuisia uusia generatiivisen tekoälyn sovelluksia. Ne osaavat ihmisen kehotteesta tuottaa esimerkiksi tekstiä, taulukoita, kuvia, videoita, diasarjoja tai tietovisoja. Esimerkkinä oheinen Microsoftin Copilotilla luotu kuva, joka on luotu kehotteella: ”Keski-ikäiset innostuneet ja iloiset opettajat tutustuvat tekoälyyn saaden uusia oivalluksia. He istuvat pyöreän pöydän ympärillä ja jokaisella on läppäri edessään. Pöydällä on myös kahvikuppeja ja kukkakimppu.”

Tekoälyn on ennustettu aiheuttavan yhteiskunnassamme jopa suuremman muutoksen kuin internetin keksimisen. Tulevan ennustaminen on vaikeaa, mutta on selvää, että tekoälyn kehityksen eturintamassa olevilla tahoilla on paljon valtaa. Taloustutkimuslaitos Etlan tuoreessa Generatiivisen tekoälyn vaikutuksista -julkaisussa tekoäly nähdään Suomen työmarkkinoilla ihmistyötä täydentävänä, ei korvaavana teknologiana. Se tulee vaikuttamaan eniten asiantuntijatyötä tekevään väestöön. Julkaisu nostaa yhteiskunnassa suurimmaksi uhkaksi sen, että ihmisen ja tekoälyn tuottaman sisällön erottaminen toisistaan on mahdotonta.

Opettajille generatiivisen tekoälyn käyttö voi tarkoittaa esimerkiksi oppimistehtävien ideointia ja luomista tai ohjeiden kääntämistä eri kielille tai kielitaitotasoille. Itselle hyödyllistä on ollut kuvien luominen, palautteen saaminen omista teksteistä ja tekoälysovellusten taito tiivistää ja luokitella tekstiä. Oppijoille hyödyllistä voisi olla keskustelu tekoälysovelluksen kanssa joko vieraan kielen harjoittelussa tai opiskeluun liittyvänä simulaationa. Oleellista on, että tekoälyllä ei korvata omaa ajattelua, vaan käytetään sitä tukiälynä vaikkapa sihteerin, opiskelukaverin tai kollegan roolissa.

Suuria kielimalleja hyödyntävät tekoälyohjelmistot, tunnetuimpina ChatGPT, Microsoftin Copilot ja Google Bard tuottavat ihmismäistä tekstiä, runoista asiatekstiin, mutta niitä voi käyttää myös moneen muuhun. Tekstin tuottamisessa on pelkistetysti kyse ennakoivasta tekstinsyötöstä. Ne tuottavat tekstiä koulutusaineiston ja ihmisen antaman kehotteen perusteella. Ne eivät ymmärrä tekstiä ja tuotoksissa voi olla monenlaisia virheitä ja puutteita, joten jokainen fakta on tarkistettava. Siksi ne ovat parhaimmillaan apuna sellaisen asian tekemisessä, minkä osaisi itsekin tehdä. Tällöin on helpompi arvioida tuotoksen oikeellisuus ja sisällön hyödyllisyys.

Generatiivisen tekoälyn kanssa olemme vielä hetken haastavassa tilanteessa. Siihen pitäisi tutustua, mutta tietosuojan puolesta turvallisia sovelluksia on kovin vähän. Tekoäly on jo aloittanut integroitumisen opetuksessa yleisesti käytettyihin sovelluksiin, joten ehkä ratkaisu löytyy sitä kautta. Toinen haaste voi olla, että innoissaan kokeillaan ja sitten petytään tuloksiin. Itsekin olen kokeillut tehdä erilaisia animaatioita, dokumenttivideoita, tietovisoja ja diasarjoja, mutta niiden laatu on vielä kaukana siitä, mitä olisin halunnut. Moneen tuotokseen kannattaakin suhtautua luonnoksena, josta itse muokkaa valmiin tuotoksen. Tekoälyn kehitys etenee niin hurjaa vauhtia, että tämän hetken rajoitteista huolimatta nyt kannattaa ehdottomasti jo hypätä kyytiin.

Generatiivinen tekoäly on syytä nostaa keskusteluun jokaisessa työyhteisössä, sillä muutos on liian suuri yksin opittavaksi. Tarvitaan yhteistä ideointia, kokeiluja ja kokemusten jakamista. Helppo tapa aloittaa kokeilut on luoda eli generoida kuva vaikka joulutervehdykseen. Craiyon on yksinkertainen sovellus, jota voi käyttää ilman kirjautumista, kunhan kuvan yhteydessä mainitset sivuston. Paremmat kuvageneraattorit edellyttävät kirjautumista. Löydät niitä ja monia muita sovelluksia Padlet-muistitaulusta. Sen ensimmäiselle riville on koottu opetusalan tekoälyverkostoja, oppaita, videoiden soittolistoja, maksuttomia verkkokursseja ja monta muuta linkkiä eteenpäin mielenkiintoiseen tulevaisuuteen.

PS. Kirjoituksen jokainen ajatus on itse kirjoittamani, mutta kieliasun muokkauksessa hyödynsin muutamaa Copilotin ehdotusta. Oikeinkirjoituksen tarkistin Microsoftin Wordilla.

1.1.2017

Kouluttaja antaa hyvän kiertää ilmaiseksi

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry julkaisee kahdesti vuodessa Tiedosta-tiedotuslehteä. Minulta pyydetiin sen numeroon 2/2016 juttua avoimesta jakamisesta ja siitä, mikä sen merkitys on itselleni kouluttajana. Osa lehden jutuista on luettavissa sähköisesti, mutta omani ei, joten kopioin lokakuisen kirjoitukseni alle. Perusteellisemmin olen aiheesta kirjoittanut HAMKin Unlimited-julkaisusarjan artikkelissa Miksi jakaa avoimesti?


27.9.2016

Miten digiopettajia kasvaa?

Taloudellisen tiedotustoimiston TAT:n ylläpitämä www.opetin.fi "tukee kouluja opetuksen kehittämisessä kohti tulevaisuuden työelämää" mm. tarjoamalla opettajille materiaalia yrittäjyyskasvatukseen. TAT ylläpitää myös useita kansainvälisestikin palkittuja palveluita, kuten yrityskylää ja asiantuntijaverkostoa.

Yrityskylä auttaa koululaisia ymmärtämään yhteiskuntaa ja taloutta. Kun kuopukseni kolme vuotta sitten siihen osallistui, herätti se moneksi illaksi keskustelua meidän perheen tuloista, menoista ja lainoista. Kävimme läpi lähisukua ja ystäviä ja millä aloilla he toimivat yrittäjinä. Ei ollut kuudesluokkalainen tuolloin osannut ajatella, että niin isä, mummi kuin vaarikin olivat toimineet yrittäjinä. Viimeisimmän palkinnon Yrityskylä sai kansainvälisessä koulutusalan konferenssissa syyskuussa Oslossa, missä se valittiin "maailman parhaaksi oppimisyhteisöjä rakentavaksi kumppanuushankkeeksi". Yrityskylä tavoittaa yli 70 % Suomen kuudesluokkalaisista.

Tampereen klassillisen lukion ideasta syntynyt asiantuntijaverkosto oli ensin OPH:n rahoittama hanke ja otettiin sen jälkeen TAT:n pysyväksi palveluksi. Asiantuntijaverkosto tuo työelämän asiantuntijoita oppitunneille haastateltavaksi videoneuvottelun välityksellä. Itse olen sitä kautta ollut kertomassa lukion äidinkielen tunnilla sosiaalisen median hyödyntämisessä työelämässä.

Alla oleva blogikirjoitukseni on julkaistu alunperin 31.8.2016 TAT:n Opettimen blogissa. Siellä julkaistaan säännöllisesti koulutuksen asiantuntijoiden ja sidosryhmien bloggauksia ajankohtaisista koulutuksen teemoista.


Miten digiopettajia kasvaa?


Suomen oppilaitoksissa on varsin hyvä laitekanta – etenkin kun huomioidaan myös oppijoiden omat laitteet. Tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäytön hyödyntämisessä onkin kyse ennen kaikkea motivaatiosta. Jos se on kunnossa, muilla asioilla on taipumus järjestyä.

Lukuisat hankkeet ovat jo toistakymmentä vuotta tarjonneet opettajille koulutuksia ja erilaisia resursseja työn tueksi. Merkittävänä apuna ovat viime vuosina yleistyneet oppilaitosten ja kuntien muun muassa kollegavalmentajien nimellä kulkevat tvt-pedagogiset tukihenkilöt eli opettajat, joille on resursoitu työaikaa kollegoidensa auttamiseen.

Viime kevään ITK-konferenssissa pidin neljän muun digiopettajan kanssa esityksen Miten minusta tuli digiope? Aloitimme kysymällä yleisöltä, mitkä ovat olleet tärkeitä askeleita heidän omassa kasvussaan digiopettajiksi. Teimme tämän AnswerGarden-palvelulla (ks. ohjediat) ja oheinen kuva on muokattu vastauksista Wordle-sovelluksella.

Tärkeää on halu kokeilla ja uudistua


Digiä käyttävien opettajien kokemusten mukaan kokeilunhalu on tärkein yksittäinen heitä eteenpäin auttanut asia. Se pitää sisällään ajatuksen, että voi testata erilaisia uusia työtapoja ja sovelluksia ja vasta sitten valita, mitkä jäävät käyttöön.

Uskon, että tämä on juuri se tapa, jolla digi saadaan osaksi oppimisen arkea: uusia mahdollisuuksia tulee jatkuvasti, mutta usein vasta itse kokeilemalla tietää, mistä innostuu ja mikä sopii omaan opetukseen tai oppimiseen.

Kokeilunhalun, uskalluksen ja innostuksen tapaisten teemojen lisäksi sanapilvestä nousee vahvasti esille opettajien halu kehittyä työssään ja uudistua. Uudistumista tarvitsevat kaiken ikäiset: monella tuoreella opettajalla on paljon oppimista digivälineistä, kun taas eräs eläkeikää lähestyvä opettaja totesi, että digi on se, mikä tuo muutoin jo hyvällä rutiinilla sujuvaan työhön sopivasti uutta intoa ja haastetta.

Digiopettajaksi kasvamisessa merkittäviksi koetaan myös yhteisöt. Yhä useammalla niihin kuuluvat luokka- ja kahvihuoneen lisäksi tärkeänä osana myös sosiaalisen median verkostot, missä ideoita ja osaamista jaetaan. Kollegoiden tuki vie osaamista eteenpäin ja oppimista tapahtuu myös yhdessä oppijoiden kanssa. Uuden opsin myötä oppijoiden rooli on kasvamaan päin, ei vain palautteen antajina, vaan myös työtapoihin ja teemoihin vaikuttajina.

Ruoki kokeilunhalua


Kun opettajien kokemus kertoo, että tärkeää digiopettajaksi kasvussa on kokeilunhalu, uskallus ja omakohtainen kokemus, miten sinä voit omalla toiminnallasi ruokkia sitä? Milloin seuraavan kerran esittelet asian kokouksessa, ideoit opetuksen kehittämisen hankkeita tai kerrot tapahtumasta, mihin olet osallistunut? Milloin seuraavan kerran suunnittelet koulutuspäivää, vanhempainiltaa tai vaikka työpaikan pikkujoulua?

Ota rohkeasti käyttöön joku uusi väline, vaikka edellä mainittu AnswerGarden-sanapilvi. Kokeile ja anna muidenkin kokeilla. Taatusti moni ihastuu ja löytää uuden tavan rikastuttaa opetustaan ja erilaisten ryhmien työskentelyä.