Tähän bloggaukseen olen koonnut tietoja videoihin liittyvien sovellusten muutoksista, joiden ohjeita olen hiljattain päivittänyt. Esillä ovat YouTube, animaatiotyökalut, muutama editointisovellus ja Microsoftin Flip-videochat (ent. Flipgrid).
YouTube: kanavatunnus, yhteisöpostaukset ja 360-videon tekstitys
YouTube on hiljattain aloittanut luomaan uniikkeja kanavatunnuksia (engl. handle). Sellainen luodaan kaikille automaattisesti, mutta sen voi halutessaan vaihtaa. Samalla sadan tilaajan raja omasta räätälöidystä osoitteesta poistuu. Kanavatunnus on jatkossa sama kuin kanavan osoitteen loppuosa. Minun kanavani uusi osoite on youtube.com/@MatleenaLaakso, mutta kaikki kanavat löytää kyllä vanhoillakin linkeillä. Voit lukea lisää tunnuksista YT:n omista ohjeista.
Uutta ovat myös yhteisöpostaukset, joiden avulla voi olla yhteydessä videoidensa katsojiin myös videoiden ulkopuolella. Postaukset voivat sisältää kyselyitä, GIF-kuvia, tekstiä, kuvia ja videoita. Yhteisöpostaukset ovat käytettävissä, kun kanavalla on vähintään 500 tilaajaa. Myös muutama muu kriteeri tuo ne käyttöön, esim. pitkäjänteinen videoiden julkaiseminen. Minulla on 461 tilaajaa, mutta olen jakanut videoita yli 10 vuoden ajan. Se riittää siihen, että löydän postaukset YT-studiosta kohdasta sisältö ja sieltä postaukset-välilehdeltä. Pääsääntö on, että postaukset lähtevät niille, jotka ovat tilanneet kanavan ilmoitukset. Voit lukea lisää yhteisöpostauksista YT:n ohjeista.
Testasin viime viikolla ensi kertaa 360-videon tekstittämistä YouTuben avulla ja se toimii aivan samoin kuin tavallisenkin videon tekstitys, alta näet esimerkin. Teksti seuraa katseen mukana eli videota voi pyörittää tietokoneen näytöllä tai katsoa kännykällä erilaisissa VR-näkymissä. Kun videota katsoo ilman VR-laseja, tekstityksen näkee hyvin. Kun videota katsoo kahden silmän näkymässä pahvisilla VR-laseilla, tekstitys näkyy kyllä, mutta oletuksena on melko pieni fontti.
Biteable on luopunut maksuttomista animaatioista, mitä tilalle?
Animaatiosovellusten suosikkini Biteable on muuttunut kaikille maksulliseksi ja hinta on 49 $/kuukausi tai 588 $/vuosi. Samalla editorin ulkoasu on muuttunut. Jos sinulta jäi joku animaatio kesken, ota käyttöön viikon maksuton kokeilu ja tee videosi valmiiksi. Suosittelen tilalle Powtoonia, jota muutenkin olen käyttänyt mm. paremman tietosuojan vuoksi. Sillä voi luoda animaatioita hyvin samaan tapaan valmiista mallipohjista, mutta on monipuolisempi ja mahdollistaa muunkinlaiset videot.
Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun sovellus menetetään. Siksi valmiit videot on hyvä tallentaa omalle koneelle ja/tai jakaa esimerkiksi YouTubeen, jolloin ne eivät katoa, vaikkei sinulla enää olisi pääsyä sovellukseen, jolla videon teit. Tämä yleiseksi vinkiksi, sillä Biteablesta linkillä jaetut videot näyttävät kyllä edelleen toimivan.
Kun haluat luoda monipuolisia videoita, yksi hyvä nelikko olisi:
Powtoon animaatioille.
Adobe Express helposti ja nopeasti tehtäville videoille, esim. tervetulotoivotus verkkokurssille tai oppimitehtävän ohjeet. Express sopii hyvin myös monenikäisille oppijoille ja lukuisat K-12-oppilaitokset ovat ottaneet käyttöön sen maksuttoman Premium-version.
Työkalu ruudunkaappausvideoina tehtäville ohjeille, esim. Screencast-O-Matic, Teams tai Zoom.
Joku perinteinen videoeditori itse kuvatun materiaalin editointiin, esim. Clipchamp Windows-koneille. Se tulee yleensä Windows 11 -koneen mukana, mutta on ladattavissa myös Windows 10 -koneisiin ja päihittää selkeästi sen kuvat-sovelluksen mukana tulevan editorin. Mobiililaitteille kehuttuja ovat esim. Power Director Androidille tai iMovie iOS-laitteille.
Adobe Express -sovellusten kokonaisuus uudistui viime vuodenvaihteessa ja on sen jälkeen jo kerran lyhentänyt nimeä ja vaihtanut logoa. Muutokset itse työkaluissa ovat olleet pieniä. Esimerkiksi verkkosivuihin/-julkaisuihin voi lisätä kuviin tekstivasteen sekä valita tavanomaisen otsikon takana näkyvän suuren taustakuvan sijaan pienen kansilehden tai jaetun asettelun, missä otsikko ja kansikuva ovat rinnakkain.
Microsoftin videochat Flip (ent. Flipgrid) on uudistunut
Flip (6/2022 asti Flipgrid) on Microsoftin maksuton palvelu, jota saa nykyisin käyttää myös harrastuksissa tai perhepiirissä eikä vain opetuksessa, kuten säännöt aiemmin määrittelivät. Sen avulla voi luoda verkkoalustan, missä keskustellaan lyhyiden videoviestien tai äänitiedostojen avulla eri teemojen alla.
Flipin perusidea ei ole muuttunut, mutta siihen on tullut runsaasti pieniä parannuksia. Videolle voi tuoda esim. taustakuvia tai muistilappuja tai jakaa oman näytön. Oman kuvan voi pienentää kulmaan, jolloin päähuomion saa esitettävä materiaali. Videokuvan voi myös kokonaan piilottaa.
Flipin perusongelma on edelleen tietosuojassa, enkä ole kuullut, että sitä olisi vielä korjattu GDPR:n edellyttämään muotoon. Sen käyttö kun edellyttää nykyisin kaikilta tunnistautumista Googlen tai Microsoftin tunnuksilla.
PS. Huomasitko aiemmin syksyllä julkaisemani bloggauksen Erasmus+: Uutta oppia videokuvaamiseen? Kirjoituksen alkupuolella on monta erinomaista videolinkkiä lähinnä englanninkielisiin ohjevideoihin kuvaamisen tekniikoihin ja kuvakulmiin liittyen.
Kokemuksia keväältä 2021, kun tämän bloggauksen julkaisin: Jaoin ensimmäisen videoni YouTubeen yhdeksän vuotta sitten, mutta oikeastaan vasta tänä lukuvuonna laitoin YouTube-kanavani kuntoon lisäämällä esittelyvideon, tekemällä soittolistoja ja osioita ja hankkimalla osoitteeksi youtube.com/c/MatleenaLaakso. Viimeisimmäksi olen harjoitellut tekstittämistä, kokeillut niiden kääntämistä ja lisännyt aikaleimoja pidempiin videoihin.
Tästä innostuneena kokosin alle upotetulle videolle ja uuteen päivittyvään diasarjaan perustietoja YouTuben käyttämisestä sinne ajoittain videoita julkaisevan näkökulmasta. Video on edelleen syksyllä 2025 varsin hyvin ajantasalla, vaikka videon lataamisen asetuksiin on tullut muutama uusi kohta. Samalla irrotin YouTube-diat turhan laajaksi paisuneesta Googlen palvelut opetuksessa -diasarjasta. Tarkempia tietoja YouTubesta löytyy hyvin sen suomenkielisistä ohjeista.
Uutta tekoälyn myötä 2024-2025
Monen muun sovelluksen tavoin myös YouTube ohjeistaa tekoälyllä luodun sisällön merkitsemistä. Tarkemmin sanottuna "muutetun tai keinotekoisen sisällön käytöstä ilmoittamista". Kun ilmoitus tarvitaan, se tehdään rasti ruutuun -valinnalla videota ladattaessa, mutta sen voi tehdä myös jälkikäteen. Tällöin videon yläkulmassa näkyy katsojille viesti: "Muunneltu tai keinotekoinen sisältö".
Epärealistisesta sisällöstä tai vähäisistä muutoksista ei tarvitse kertoa. Näitä olisivat esimerkiksi yksisarvisella ratsastaminen fantasiamaailmassa tai sumennus-tehoste. Ilmoitusvelvollisuus täyttyy esim. tekoälymusiikkiä käytettäessä tai jos kloonaa muuta kuin omaa ääntään. Kannattaa lukea tämä YouTuben oma ohjeistus, vaikkei se jokaiseen kysymykseen vastaakaan.
Tekoälyn myötä YouTubesta löytyy mahdollisuus erottaa musiikkiraidat puheesta (lue lisää). Näin voit julkaista esimerkiksi haastattelun, vaikka äänitystilassa soisi taustamusiikkina tekijänoikeudella suojattua musiikkia.
Uutta syksyllä 2022: kanavatunnus ja yhteisöpostaukset
Uniikki kanavan tunnus (handle) luodaan kaikille automaattisesti, mutta sen voi halutessaan vaihtaa. Samalla sadan tilaajan raja poistuu ja kaikki saavat helposti muistettavan verkko-osoitetteen, minkä loppuosan muodostaa oma tunnus. Näin ollen oman kanavani uusi osoite on youtube.com/@MatleenaLaakso (myös aiemmat osoitteet toimivat). Voit lukea lisää tunnuksista YT:n ohjeista.
Yhteisöpostausten avulla voi olla yhteydessä videoiden katsojiin myös videoiden ulkopuolella. Postaukset voivat sisältää kyselyitä, GIF-kuvia, tekstiä, kuvia ja videoita. Yhteisöpostaukset ovat käytettävissä, kun kanavalla on vähintään 500 tilaajaa. Myös muutama muu kriteeri tuo ne käyttöön, esim. pitkäjänteinen videoiden julkaiseminen. Minulla on nyt joulukuussa 460 tilaajaa, mutta olen jakanut videoita yli 10 vuoden ajan, joten postaukset ovat käytössäni. Ne löytyvät nykyisin yläosasta, sieltä, mistä uudet videotkin ladataan. Pääsääntö on, että postaukset lähtevät niille, jotka ovat tilanneet kanavan ilmoitukset. Voit lukea lisää yhteisöpostauksista YT:n ohjeista.
Videoiden tekstittäminen
Keväällä 2021 kirjoitin, että olen viime aikoina innostunut videoiden tekemisestä. Yhtenä sytykkeenä tähän on ollut videoiden tekstittämisen opettelu. Se onnistuu mm. YouTuben omalla työkalulla (YouTuben ohje), mitä esittelen tarkemmin alla diasarjassa. Lyhykäisyydessään suosittelen valitsemaan työkalusta kohdan keskeytä kirjoitettaessa. Sen jälkeen toimi alla olevasti. Kun teet tekstin lisäämisen tässä järjestyksessä, ei ajastusta juuri tarvitse korjata ja tekstittäminen nopeutuu huomattavasti.
Kuuntele repliikki eli yksittäinen korkeintaan kahden rivin mittainen ruututeksti.
Avaa +-merkistä uusi tekstilaatikko.
Kirjoita repliikki.
Toista.
Tätä päivittäessäni 2025 on tarjolle tullut jo automaattinen tekstittäminen suomeksi. Se on suhteellisen nopea oikolukea ja korjata erisnimet, nettiosoitteet ja lyhenteet, niihin kun virheet usein osuvat. Kun olet tehnyt suomenkielisen tekstityksen, voit kääntää sen automaattisesti muillekin kielille. Toki automaattikäännökset kannattaa oikolukea, vaikka toisaalta voisinhan appiukkoni tavoin käyttää kansainvälisissä yhteyksissä sukunimeä Valley. Vaikka et tekisi käännöstä eri kielille, voi katsoja silti valita videoon haluamansa kielen automaattikäännöksellä.
Tekstittämisestä olen blogannut aiemminkin ja muilla sovelluksilla se onnistuu myös suomenkielisestä puheesta, siitä lisää bloggauksen alaosan linkeissä. Kannattaa myös tutustua tekstitysten laatusuosituksiin, joiden tavoitteena on yhtenäistää suomenkielistä tekstitystä.
360-videon tekstityskin onnistuu
Testasin joulukuussa 2022 ensi kertaa 360-videon tekstittämistä YouTuben avulla ja se toimii aivan samoin kuin tavallisenkin videon kanssa (ks. esimerkkinä Puutarhakävelyä Azoreilta). Teksti seuraa katseen mukana eli videota voi pyörittää tietokoneen näytöllä tai katsoa kännykällä erilaisissa VR-näkymissä. Jos videota katsoo ilman VR-laseja, tekstityksen näkee hyvin. Jos videota katsoo kahden silmän näkymässä pahvisilla VR-laseilla, tekstitys näkyy kyllä, mutta oletuksena melko pienellä fontilla.
Hyviä sovelluksia videoiden luomiseen ja editointiin
Jos kaipaat vinkkejä sovelluksista, joilla voi tehdä videoita, seuraavassa on listaus muutamasta hyvästä ja peruskäytön osalta maksuttomasta sovelluksesta. Linkeistä löydät bloggauksia tai diasarjoja.
Powtoon animaatioille ja lyhyille videoille, ei-kaupalliseen käyttöön max 3 min animaatiot maksutta (lue lisää Powtoon-bloggauksesta).
Biteable-animaatiot (maksutonta versiota ei enää ole tarjolla, hinta alk. $49/kk).
Ruudunkaappausvideot: ScreenPal. Suosin tätä etenkin maksullisen version (alk. 2-4 €/kk) suomenkielisestä puheensta tekstitykseksi -ominaisuuden vuoksi, mutta ruudunkaappaus-videoiden tekemiseen on monta muutakin hyvää sovellusta ja se onnistuu jopa PowerPointilla (Ruudunkaappausvideoiden diat ja bloggaus SOM:illa tekstittämisestä).
Hyvää Jaa jotain -viikkoa! Kansainvälistä avoimen oppimisen teemaviikkoa on vietetty Suomessa vuodesta 2013. Sen tavoitteena on, että mahdollisimman moni jakaisi jotain tekemäänsä oppimateriaalia muidenkin käyttöön. Jaetut materiaalit kannattaa merkitä Creative Commons -lisenssillä, jotta mukana kulkee tieto siitä, millä ehdoilla niitä saa hyödyntää.
Alla nostan esiin materiaalejani, joita olen jakanut avoimella lisenssillä nyt kymmenen vuoden ajan. Loppuun kokosin teemaviikon keskeisiä linkkejä, mistä löydät myös tapahtumatietoja.
Tilaa YouTube-kanavani
YouTube oli minulle pitkään vain paikka jakaa videot, jotka upotin blogiin. Viime aikoina olen tehnyt monia ohjevideoita, jotka eivät liity bloggauksiin ja joita en kaikkia ole tänne blogiin jakanut. Alla poimintoja tämän vuoden videoista. Näiden lisenssi vaihtelee, mutta kaikkia julkisesti jakamiani videoita saa esittää, linkittää ja upottaa vapaasti. Osan videoista olen tekstittänytkin. Tilaa YouTube-kanavani, löydät sen nimelläni: youtube.com/c/MatleenaLaakso
Lue tämä, jos jaat diojani esim. intrassa tai hankesivustolla
Diasarjojani on katsottu verkosta yli miljoona kertaa. Niitä on jaettu kymmenien oppilaitosten ja hankkeiden sivustoille - ISO KIITOS siitä teille jakajille! Ongelmana on se, että aikanaan käyttämäni palvelut eivät ole vuosiin mahdollistaneet diojen päivittämistä. Siksi olen siirtänyt kaikki päivittyvät ohjediat SpeakerDeck-palveluun - siis ne diat, missä on päiväyksenä vain kuukausi ja vuosi,
Jos olet jakanut päivittyviä ohjedioja SlideSharesta tai AuthorStreamista, pyydän, että päivittäisit sivuillesi linkit uusimpiin versioihin SpeakerDeckissä. Löydät linkit kootusti tämän blogin koulutusdiojen sivulta. Diasarjojen perässä on linkkejä mm. yksittäisiin bloggauksiin esimerkkeineen ja ohjevideoineen. Vaihtoehtoisesti voit myös jakaa linkin tälle sivulle.
Jaan edelleen SlideSharessa yksittäisten koulutuspäivien diat ja niisä saa toki myös jakaa, mutta niitä en julkaisuajan jälkeen päivitä.
Olin heinäkuussa puolisoni kanssa Madeiralla. Sen verran työt kulkivat mukana, että kuvasin siellä materiaalia harjoitellakseni 360-videoiden editointia ja jakamista. Alimpana alle upotetulla videolla (7:48 min) kerron Madeirasta ja sen vaellusmaastoista, tekstissä jaan kokemuksiani editoinnista. Videon kehno laatu johtuu Ricoh Theta S -kamerasta. Se on vuoden 2015 malli, joka soveltuu videoita paremmin 360-kuvien ottamiseen. Lisäksi laatu huononi selvästi YouTubeen lataamisen myötä.
Madeiran saariryhmä
Tuliperäinen Madeira on tulivuorenpurkauksesta muodostunut saariryhmä, joskin vain kaksi saarista on asuttuja. Madeira on tunnettu kukkaloistosta ja vaellusmaastoista. Se kuuluu Portugaliin, joka on maailman ainoa valtio, jolla on maata kolmen mannerlaatan alueella: Euraasiassa ja Afrikan (Madeira) ja Etelä-Amerikan (Azorit) mannerlaatoilla. Madeira sijaitsee Atlantilla 1000 km Lissabonista lounaaseen, vain reilu 400 km Kanarian saarilta. Sen korkein vuori Pico Ruivo kohoaa 1862 metrin korkeuteen. Saaren rinteet ovat erittäin jyrkkiä. Tasaista on vain lentokentällä ja kuulemma myös jalkapallokentällä.
Video kertoo reissumme niistä hetkistä, jolloin 360-kamera tuli kaivettua repusta esiin. Se tapahtui pääosin kulkemillamme vaellusreitillä. Meillä oli mukana Rolf GoetsinMadeiran retkeilyopas (2013), mutta kirjasta on julkaistu jouudempikin versio. Ensimmäinen vaelluksemme oli Nousu Cabo Girãolle (kirjassa reitti 2). Toisena oli Ribeiro Frio - Portala -reitti (numero 19), jota loppumatkasta muutaman kilometrin eksymisellä pidensimme. Kolmantena oli Lido, Funchal - Câmara de Lobos (reitti 60 englanninkielisessä oppaassa). Osallistuimme myös Leena Sivulan opastamalle retkelle saaren pohjois- ja keskiosiin. Saarella pitkään asuneena hän osasi kertoa todella mielenkiintoisia tarinoita ja saimme hyvän katsauksen elämään Madeiralla. Erityisen mielenkiintoinen oli vierailu banaaniviljelmälle.
Theta+ sovellus 360-sisältöjen editoinnissa Ricoh Theta -kameroilla otettujen kuvien ja videoiden katsomiseen ja käsittelyyn on saatavilla maksuttomia Ricohin omia sovelluksia sekä mobiililaitteille että pc-koneille. Niistä kerroin tammikuun blogijulkaisussani otsikolla Ricoh Theta: katso, jaa ja editoi sisältöjä. Moni sovelluksista toimii muillakin 360-kameroilla otettujen sisältöjen kanssa.
Mobiilisovelluksista Basic App tarvitaan, jos haluaa ottaa kuvia tai videoita mobiililaitteen kautta. Se mahdollistaa samalla mm. valotuksen säätämisen ja sen, ettei itse tarvitse olla aina käsivarren mitan päässä kamerasta. Theta+-sovelluksella voi tehdä kuvien ja videoiden muokkausta, mutta usean videoklipin yhdistäminen sillä ei onnistu. Sovelluksella voi tehdä myös 360-kuvista lyhyitä animaatioita. Alla esimerkki Porto Monizista. Aiemmin tein samankaltaisen animaation Câmara de Lobosin kylästä ja Ribeiro Friosta.
Editoin 360-videon Adobe Premier Elementsillä
Kommentti 4.11.21: Tällä hetkellä Adoben mukaan Elementsillä ei voi editoida 360-videoita, vaan siihen tarvitaan kalliimpi täysversio Premiere Pro. Editointi onnistuu myös maksuttomallaa DaVince Resolvella. Nämä kaikki ovat opettelua vaativia ja erittäin monipuolisia sovelluksia.
Esimerkiksi DoubleX on julkaissut tuoreen vertailun maksuttomista 360-videoeditointisovelluksista, joiden peruskäyttö onnistuu ilman kirjautumista. Itse päädyin lopulta käyttämään Adobe Premier Elementsiä, joka on minulle ennestään tuttu lähinnä omien koti- ja matkavideoiden editoinnista. Se on koneelle ladattava maksullinen ohjelma ja vaatii perehtymistä. 360-videoiden kanssa saa varautua myös siihen, että koneelle joutuu asentamaan erilaisia pikkukilkkeitä. Ohjeita tuli matkan varrella etsittyä verkosta ja useampaan haasteeseen etsimme ratkaisua myös yhdessä puolison kanssa. Johonkin toiseen hetkeen jää oikeasti helpon ja yksinkertaisen 360-videoeditorin kokeilu. Sellaisen, joka olisi yhtä helppo kuin lukuisat videosovellukset, joita usein koulutuksissani pidän esillä (ks. koulutusdiojen ja ohjeiden blogisivu).
360-videon editointi onnistuu Premier Elementsin uudemmilla versioilla ja tapahtuu hyvin samaan tapaan kuin tavallistenkin videoiden editointi. Editoidessa näkee 360-videon litteänä kuvana, joten tallensin sen välillä videotiedostoksi voidakseni katsoa sitä oikeana 360-videona. Elements mahdollistaa teknisesti vaikka mitä ja omastakin videosta tiedän monta asiaa, mitkä olisi voinut tehdä paremmin, jos siihen olisi käyttänyt vielä enemmän aikaa.
360-videot YouTubessa: jakaminen ja katsominen
Videon lataaminen YouTubeen onnistui hyvin Googlen omia ohjeita seuraten. Myös Ricohilla on aiheesta omat ohjeet.YouTube suosittelee "lataamaan 360 asteen videot (tasavälisen lieriöprojektion muodossa ja kuvasuhteella 2:1) resoluutiolla, joka on vähintään 7 168 x 3 584 ja enintään 8 192 x 4 096 pikseliä".
Ricoh Theta S -kameran maksimiresoluutio videokuvalle on 1920 x 1080. Tämä selittää osaltaan alla olevan videon kehnoa laatua, joka vielä heikkeni selvästi YouTubeen lataamisen yhteydessä. Kuva on silminnähden parempi, kun katson videota suoraan omalta koneeltani. Theta S toimii hyvin 360-kuvien kanssa, mutta videoille suosittelen uudempaa mallia. Tässä vertailun vuoksi Ricohin oma Theta S:llä kuvattu demo.
Kun katsot 360-videoita YouTubesta, vain uudet selaimet näyttävät ne 360-videoina. Videot sopivat hyvin katsottavaksi myös mobiililaitteen YouTube-sovelluksella. Silloin huono resoluutio ei häiritse niin paljoa ja toisaalta voi valita erilaisia näkymiä, esim. pyörittääkö videota sormella vai valitseeko näkymän, missä itse kääntyy siihen suuntaan, mitä haluaa katsoa. Valitsemalla virtuaalilasien kuvakkeen, saa molemmille silmille oman näkymän. Tällä hetkellä nähdäkseni parhaat ja edullisimmat (2 €) pahviset virtuaalilasit voi ostaa Teknik Magasinetiltä. Gigantti kertoi lopettavansa pahvilasien myynnin ja Clas Ohlsonin 3 € lasit ovat niin pienet, että eivät useinkaan toimi hyvin silmälasien kanssa, mutta voivat toisaalta koon vuoksi olla lapsille juuri sopivat.
Verkossa on valtava määrä erilaisia maksuttomia animaatiosovelluksia, joilla voi luoda animaatioita viidessä minuutissa, tunnissa tai päivässä tavoitteistasi riippuen. Sovelluksia löytyy niin mobiililaitteille kuin pc-koneille, lapsille ja aikuisille. Osassa ideana on itse animoida, osa on sovelluksia, joissa valitaan valmis animoitu pohja ja vain kirjoitetaan siihen omat tekstit.
Alla olevassa diasarjassa esittelen erilaisia sovelluksia ja vaikka otsikko viittaa opetuskäyttöön, sieltä voi hyvin löytyä vinkkejä päivän teemaan, mikä monella on auton takapenkin tyytyväisenä pitäminen hiihtolomaviikon alkaessa. Esimerkiksi allekin upotettu TextingStory-sovelluksella tehty animaatio voisi olla kivaa takapenkin viihdettä, samoin diasarjan lopuksi esitelty Draw a stickman, missä saa piirtää tikku-ukon, joka sitten lähtee seikkailemaan. Tarinan edetessä saa ohjeita englanniksi, täytyy esimerkiksi piirtää tikku-ukolle avain käteen ja siitä tarina taas jatkuu.
Esimerkkejä tekemistäni videoista ja animaatioista olen koonnut digitarinoiden Padletiin. Animaatioista olen aiemmin julkaissut seuraavat bloggaukset:
Jos olet käyttänyt Powtoonia ennen syksyä 2017, käy muuntamassa animaatiosi Flashista HTML5-muotoon viimeistään 31.3.2019 tai jaa säästettävät YouTubeen. (Ks. lisätiedot.)
Diasarja esittelee ainakin opetuskäytössä maksuttomia animointisovelluksia ja niiden hyödyntämistä opetuksessa. Päivitän tätä diasarjaan tarpeen mukaan. Lisää tällaisia päivittyviä ohjediojani löydät blogistani: https://www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html
Tällä viikolla 27.-31.3. vietetään Suomessa viidettä kertaa Jaa jotain -viikkoa Open Education Weekin hengessä. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni jakaa avoimesti verkossa jotain oppisisältöjään Creative Commons -lisensoituna.
Jaa jotain-blogista bit.ly/jaajotain2017 löytyvät kootusti somekanavat ja ohjeet jakamiseen. Siellä kerrotaan myös teemaviikon viidestä webinaarista. Alla minun tämän illan webinaarin tallenne ja diat. Teemaviikon muut webinaaritallenteet löydät tältä Suomen eOppimiskeskus ry:n YouTuben soittolistalta.
Nyyttärit ovat jakamista perinteisimmillään. Kuva on entisen työyhteisömme "exVarikkolaisten" teemajuhlista viime viikolta.
En tähän hätään keksi mitään uutta juuri nyt teemaviikolla jaettavaksi. 2012 aloitin koulutusdiojen systemaattisen jakamisen Slideshare-palveluun CC-lisenssillä ja 2014 Jaa jotain -viikolla lisäsin tähän blogiini CC-lisenssin. Avoimesta jakamisesta on tullut minulle osa normaalia arkea. Aloitin sen työkennellessäni maakunnallisessa ESR-hankkeessa enkä ole nähnyt mitään syytä luopua siitä myöskään freelancer-kouluttajana.
Keskeisimmät jakamisen paikkani tällä hetkellä ovat
Koulutusten diat, jotka jaan/päivitän SlideShareen, mutta löydät kätevimmin koulutusdiojen sivulta. Siellä on erikseen alkuun nostettu varsin usein päivittyvät diasarjat, kuten Avoimet CC-lisenssit, jonka olen vienyt verkkoon neljä vuotta sitten, mutta jota päivitän useita kertoja vuodessa. Sähköisten kokeiden ohjeet ja linkit löytyvät omalta sivultaan.
Pohjanmaan Luokanopettajat ry ja Pohjanmaan Erityisopettajat ry:n järjestävät opettajapäivät Seinäjoella lauantaina 112-päivänä teemalla APUA, OPS! - Elvytystä apatiaan. (Ohjelma, Facebook ja Twitter: #opepaivat2017).
Pidän tapahtumassa esityksen otsikolla Viisi helppoa sosiaalisen median työkalua opettajille. Alla ovat esitykseni diat sekä linkkejä, mistä esiteltäviä sovelluksia voi kokeilla ilman kirjautumista. Tapahtuman jälkeen lisäsin alle myös muutaman kommentin Twitteristä sekä seminaarin tallenteen.
KOKEILE: Tee oma elokuva (toimii vain pc-koneella, sovelluksia muille laitteille löydät tästä)
5. Kahoot ja Quizizz
KOKEILE uutta Kahoot Jumblea. Linkistä avautuu opettajan näkymä. Tosin joillain selaimilla edellyttää kirjautumista, toisilla päästää kirjautumatta sisään. Avaa sitten vastaajan näkymä toisella selaimella tai eri laitteella. (Tai kirjaudu Kahootiin ja kopioi itsellesi muokattavaksi Jumble-kisa.)
Vaikka meitä oli seminaarissa vain kolme, jotka tviittasivat #opepaivat2017-tunnuksella, peräti 18 henkilöä osallistui keskusteluun merkitsemällä tviittejä suosikiksi tai jakaen niitä eteenpäin omille seuraajilleen. Tviittejä lähti tapahtumailtaan mennessä 81 kpl ja jos oletettaisiin, että jokainen seuraaja lukee kaikki tviittinsä (mitä oikeasti ei koskaan tapahdu), olisi tapahtuman tviiteillä ollut 24 302 lukijaa tai katsojaa. Alle upotin muutamia suosituimmista tviiteistä.
Uusikylä: Opettajan tehtävä on edelleen opettaa, vaikka opettamisen muotoja on monia. #opepaivat2017
Merja Koivisto, Valteri: Mitä vahvaa tukea saaville oppilaille tapahtuu peruskoulun jälkeen? Perusteltu kysymys. #opepaivat2017
— Jaakko Salo (@JJJSalo) 11. helmikuuta 2017
Alle on opotettu YouTube-tallenne seminaarista, missä puhujina ovat järjestyksessä Kari Uusikylä (Miksi OPS2016 vaikenee opettamisesta?), Merja Koivisto (Erityiset opetusjärjestelyt), Jaakko Salo (OAJ:n terveiset), Marjo Kenttälä (Opinkirjon tarjonta uuteen opsiin), minä (kohdasta 4:36). Katja Kirsi (TALK! Taidetta ja liikettä kieltenopetukseen),Kirsi Puumalainen (Unkarilaista matikkaa, Varga Neményi) sekä Jaakko Salon päätössanat.
Sovellusten uudet nimet lisätty sekä muutama linkki ja tiedot saatavuudesta Android, iOS- ja pc-laitteille korjattu viimeksi 10.11.2022.
Tätä bloggausta varten kaivoin sekä vanhoja tuttavuuksia että opettelin muutaman uuden sovelluksen, jonka avulla voi tehdä kuvista tarinoita. Useimmissa esimerkeissä tehdään omista tai sovelluksen kuvista videotarina ja sen päälle äänitetään selostus ja/tai valitaan taustamusiikki. Monissa sovelluksissa on muutama musiikkikappale valmiksi tarjolla. CC-lisensseillä julkaistua musiikkia löytyy esim. Jamendo-palvelusta tai CC:n verkkosivulta ja toki mobiilisovelluksilla tai ihan perinteisesti voi itsekin musiikkia tehdä. Tässä on yksi hyvä paikka oppiainerajat ylittävälle yhteistyölle.
Kaikki esitellyt sovellukset ovat maksuttomia ja vastaavia on paljon muitakin. Niitä voit suositella kommenteissa. Alla on esimerkkejä näillä sovelluksilla tehdyistä tuotoksista, mutta on hyvä muistaa, että harvoin kaikkia ominaisuuksia kannattaa yhdessä lyhyessä videossa esitellä. Siksi tein Adobe Voicelle (nyk. Adobe Express) kolme erilaista tarinaa.
YouTube on Googlen jälkeen maailman käytetyin hakukone ja oiva apu, kun haluaa tutustua uusiin sovelluksiin tai katsoa millaisia tuotoksia niillä on tehty. YouTuben ohjeiden mukaisesti voit jakaa videotarinoita julkisesti, piilotettuna ja yksityisinä ja näitä asetuksia on helppo muokata myös julkaisun jälkeen.
Julkinen: video näkyy kavallasi ja hakutuloksissa.
Piilotettu: Videota voivat katsella vain sen linkin tietävät, Se ei näy kanavallasi eikä hakutuloksissa. Et voi teknisesti estää sitä, että joku muu jakaa linkin ulkopuolisille.
Yksityinen: Video näytetään vain sinulle ja valitsemillesi käyttäjille. Video ei näy kanavallasi, hakutuloksissa eikä muille käyttäjille.
Joillakin opettajilla on opiskelijoiden kanssa sopimus, että kurssilla tehdyt videot jaetaan yhteistunnuksilla yhteiselle kanavalla, mutta piilotettuna ja opettaja poistaa ne kurssin jälkeen, ellei opiskelija halua jakaa tuotoksiaan julkisesti ja pysyvästi.
PhotoGrid
Kuvakollaasisovellus PhotoGridiä (Android, iOS) on tullut käytettyä useamman kerran. Kuvien muokkaamisen lisäksi sillä voi tehdä pieniä videotarinoita. Tässä vuoden takaa kotipihani heinäkuun kukkijat. On muuten kätevää, että harrastus on sellainen, mitä pystyy ja on kivakin kuvata. Uuden sovelluksen harjoittelu on näin mukavampaa ja tulee samalla tallennettua itselle tärkeitä asioita.
Shadow Puppet Edu
Seuraava video on tehty iOS-sovelluksella, mitä joku jossain kovasti kehui. Siitä on jo aikaa, mutta latasin sen silloin itselleni, ettei pääisisi unohtumaan. Tässä tutkielma kotipihan erilaisista pinnoista :)
Adobe Voice (nyk. Adobe Expressin video)
Adobe Voiceen eli nykyiseen Adobe Expressin videotyökaluun (iOS) ihastuin kerrasta viime keväänä ja tein sillä saman tien kolme erilaista tarinaa. Niitä en upota tähän, vaan näet ne maaliskuisesta Innostavaa ja helppoa tarinointia AdobeVoicella -bloggauksestani.
Video-sovellus on muuttanut nimeään jo muutamankin kerran ja tunnettiin välillä Adobe Sparkina ja on nykyisin se on yksi Adobe Expressin työkaluista. Sillä voi luoda videon ohella grafiikoita eli erilaisia kuvia sekä verkkojulkaisuja. Sillä olen tehnyt päivittyvät Adobe Express-ohjeet, mistä löydät myös runsaasti esimerkkejä. Android-sovelluksella voi tehdä muita sisältöjä, mutta ei videoita. Kaikki sovellukset toimivat pc-koneen selaimella.
Adobe Slate (nyk. Adobe Expressin verkkosivu/-julkaisu)
Myös tämä Adoben sovellus ihastuttu välittömästi. Slatella, joka nykyisin on osa Expressiä (Android, iOS) saa hienoa jälkeä ja tuotokseen on luontevaa yhdistää tekstiä ja kuvia, mutta tuotos ei ole bloggauksen otsikon mukaisesti kirjaimellisesti videotarina, vaan hieman erilainen kooste. Käyttöohjeita ei tarvita, vaan eteenpäin pääsee kokeilemalla ja muiden tuotoksista mallia katsomalla.
Opettelin käyttämään palvelua kokoamalla erilaisia ruokaan liittyviä kuvia mobiililaitteiltani ja tällainen tuotos syntyi: ei kovin viimeistelty, mutta avaa hyvin työkalun mahdollisuuksia. Näiden Adoben työkalujen suurin (ainoa?) puute oli, että ne olivat alunperin saatavilla vain iOS-ympäristöön. Myöhemmin ne tulivat saataville myös Androidiin ja toimivat hyvin myös pc-koneen selaimella. Esimerkkinä tällä työkalulla tehdyt päivittyvät Adobe Express-ohjeet.
Jing (nykyisin TechSmith Capture)
Ruudunkaappauskuva Jingistä.
Katso esimerkki oheisesta
blogi-linkistä.
Vuoden 2012 BETT-messujen jälkeen moni osallistuja innostui kokeilemaan Jing-palvelua, minä muiden mukana. Se on koneelle ladattava sovellus (lue lisää ja lataa), minkä avulla voi tehdä ruudunkaappausvideoita omalla näytöllä näkyvästä sisällöstä. Messuilla näimme hienon esimerkin siitä, miten kielenopettaja tämän avulla tarkastaa oppijoiden kirjoitelmia: opettaja lukee tekstiä ja tekee alleviivauksia, mutta ei juurikaan korjaa virheitä tekstiin, vaan kertoo niistä oppijalle ääneen. Tekeminen onnistuu muutamalla klikkauksella ja oppija saa henkilökohtaisen videopalautteen linkkinä.
Vierailin tammikuussa Lontoon BETT-messujen yhteydessä Flitch Green Academy -alakoulussa (ks. bloggaus 26.1.2015). Siellä kuulimme, että koululla on sovittu viidestä iPad-sovelluksesta, mitkä kaikki hallitsevat ja minkä hyödyntämistä on yhdessä ja vuosiluokittain suunniteltu, vaikeutta vähitellen lisäten. I can animate on yksi näistä viidestä ja jo tuolloin sen latasin.
Viime viikolla koulutin suomalaisen OnEdu-oppimisympäristön käyttöä englanniksi ruotsalaisille. Kun Onedulla lähtee kursseja rakentamaan, on tärkeää paitsi suunnitella kurssin rakenne, myös tuntea oppimisympäristön keskeiset käsitteet, jotka ovat kurssi, luku ja kappale. Kun näitä usealla kielellä toistelin, oivalsin, että tässä animaatio voisi auttaa asian havainnollistamisessa. Itse koen OnEdussa luontevimmaksi rakentaa ensin kurssin perusrungon ja vasta sen jälkeen tuoda sisältöä, mutta toki tätä voi tehdä hieman limittäin ja lomittainkin.
Animaatiosovellus on erittäin helppo käyttää. Itse kuvauksen tekee nopeasti, mutta suunnittelu vie aikaa, esimerkiksi tässä tapauksessa tekstien tulostaminen ja leikkaaminen. Kuvasin ensin 11 sekuntin tuotokseni. Sitten vein sen kuvakirjaston kautta iMovie-ohjelmaan, missä sain hidastettua tarinaa, lisättyä musiikin ja jaettua tuotoksen YouTubeen. Näitä ei sovelluksen ilmaisversiolla voi tehdä, mikä muutoinkin sallii vain kaksi animaatiota. Kolmen euron maksullinen sovellus on jo monipuolisempi ja sillä saisi myös parempaa laatua.
Mitäs kivaa uutta, muttei niinkään hyödyllistä, tabletilla voisi kesällä tehdä? Alla muutamia itselleni viihdykkeeksi kelvanneita vaihtoehtoja. Kesälomasuunnitelmissa on kirjoittaa vielä oma bloggaus somen hyödyntämisestä matkailussa sekä toinen tableteista metsässä. Katsotaan jäävätkö suunnitelmiksi vain. Mutta jo tässä vaiheessa toivotan aurinkoista ja rentouttavaa kesää kaikille lukijoille ja täydentäkää ihmeessä kommenttikenttään listaa parhaista tabletin loma-ajan sovelluksista!
Kaleidoskoopit
iPadissa on hauska Photo Booth -sovellus kuvien leikkimieliseen muokkaamiseen. Sen avulla voi tehdä mm. kaleidoskooppikuvia omista valokuvista. Mobiilikesäkoulututtuni Leena Koskimäki vinkkasi iPadille weavesilk.com -palvelusta, mikä toimii myös selaimella. Musiikki tuo siihen jännän lisäulottuvuuden.
Oheiset kuvat olen tehnyt Magic Kaleido-sovelluksella (Android) ja se on kokeilemistani ollut paras.
Kuvien piirtely on hauskaa. Jos hyötyjä haluaa etsiä, niin ehkä jonkun esitteen, Twitter-seinän tai blogin taustakuvan tällä voisi tehdä.
Virtuaalimatkailu
iPadin Kartat-sovelluksen 3D-näkymä on käsittämättömän hieno niiltä osin kuin sinne on 3D-paikkoja ladattu. New Yorkissa en ole koskaan käynyt, mutta siellä on ollut jännä virtuaalisesti seikkailla. Oheinen kuvakoonti on tämän viikkoiselta Manhattanin matkaltani.
Myös Androidissa voi karttojen kautta kuljeskella pitkin maailmaa, mutta vastaavaa 3D-efektiä ei ole tarjolla. Ellei sitten paikkoja ole kuvattu sopivassa valossa, niin että varjot kertovat omaa tarinaansa :-) kuten oheisessa Tower Bridgen kuvassa. Google Mapsin kautta toki pääsee lähelle 3D-efektiä, mutta sen avulla pääsee vain Google-auton kuvaamille reiteille.
Eräs ilta esittelin Kartat-sovellusta sukulaiselleni ja hän totesi Milanon Duomoa tutkiessamme, että sen edustalla olevan torin kivikuvioista saisi hyvän tilkkutyömallin.
Tableteille löytyy monenlaisia kilpailuja, millä voi testata, miten osaa maailman kartalle sijoittaa maat tai kaupungit tai kuinka hyvin tuntee eri valtioiden liput (esim. Android: 50 States - Free, Flags Quiz, Poliittinen kartta).
Minne sinä olet aina halunnut matkustaa?
(Kirjallisuus)blogit
Kirjoja voi lukea paperilta tai tabletilta tai nautiskella niistä kuunnelmina. Jos innostut kirjavinkeistä tai haluat keskustella lukemistasi kirjoista, blogit tarjoavat siihen erinomaisen vaihtoehdon. Cision julkaisee säännöllisesti eri aihealueiden TOP 10 blogit -listauksia. Vuoden 2012 listalla on yli 10 alan blogilistauksia, joita kansainvälinen tarjonta laajentaa. Kiinnostaako askartelu, puutarhanhoito, retkeily vai rakentaminen? Heidän uusin kirjallisuusblogien listaus on vuodelta 2011 ja ainakin tuolloin suosituin oli Tommi Melenderin Antiaikalainen. Nykyisin monen kirjaston sivulle on mahdollista kirjoittaa arvosteluita (esim. Pirkanmaan PIKI-verkkokirjasto ja nuortenkirjallisuuteen keskittyvä Sivupiiri.fi).
Sosiaalinen media tarjoaa valtavasti työkaluja oman tekemisensä raportointiin. Aikanaan blogeihin tutustuessani kirjoitin kolmen vuoden ajan lyhyen blogikommentin jokaisesta lukemastani kirjasta (40 kpl). Ystäväni puolestaan innosti minut arvostelemaan katsomani elokuvat Movietron-palveluun. Kolmen vuoden aikana arvostelin 136 elokuvaa, muutama oli kyllä aiemmin katsomiani. Kummankaan palvelun käyttöä en ole enää jatkanut.
Pelit
Näistä kannattaa lukea muiden tekstejä, Google löytää niitä ja sovelluskaupatkin tarjoavat suosituksiaan. Tietokonepelit eivät minua juuri ole koskaan innostaneet. Kun hyvää, koukuttavaa peliä suositellaan, se pikemminkin karkoittaa minut, kuin houkuttelee. Hyviin lautapeleihin (mm. Carcassone, Master Mind) minusta kyllä saa kaverin.
Yli vuoden tabletin käyttäjänä olleena olen ollut koukussa vain kahteen peliin, varsin yksinkertaisia molemmat, toinen on pasianssi ja toinen Air Control -lennonohjauspeli.
Youtube
YouTube on paitsi maailman suosituin hakukone heti Googlen jälkeen, myös suomalaisten keskuudessa se verkkosivu missä useimmiten käydään, heti Googlen ja Facebookin jälkeen. Lapset ja nuoret ovat sen kyllä löytäneet, mutta meille oikeesti aikuisille se voi tuottaa monenlaisia uusia kivoja löytöjä, jos niitä vain keksii etsiä.
Itse olen illan tai pari nautiskellut videoista liittyen mm. seuraaviin teemoihin: flash mobeihin (alla yksi suosikeistani), kalligrafiaan (siitäkin alla esimerkki) ja lisättyyn todellisuuteen (hakusanaksi Augmented Reality, AR, ks. aiempi bloggaukseni). Eilen löysin videoita liittyen nuoruuteni idoleihin. Kävin myös katsomassa miltä professori Balthazar näyttää, se oli lapsena yksi tv-suosikeistani, mutten ole huomannut sen tulleen uusintana omien lasten aikaan.
Mitä sinä harrastat? Mikä sinua kiinnostaa? Millaisesta huumorista pidät? Mitä tykkäät katsella, mutta tv ei näytä?
ITK-konferenssiin mahtui valtavasti asioita ja kokemuksia, aamuyhdeksästä illan - tai oikeastaan yön - pikkutunneille. Kuulin monta hyvää esitystä, joista alla muutamia poimintoja. Omista esityksistä ja virtuaalitilojen työpajasta bloggasin jo aiemmin. Suuri osa esitysmateriaalista löytyy myös verkosta ITK:n sivulta.
Alla on lyhyt videokoosteeni konferenssista, muutamia tunnelmakuvia. Kiitos Pauliina Mäkelälle sen parista valokuvasta ja Heikki Mäenpäälle videon julkaisemisesta ja etenkin LOISTAVISTA Digiveikkojen ITK-biiseistä, joita suuresti fanitan - eturivistä ja vuodesta 2005 alkaen.
Oli ihanaa tavata tuttuja ja tutustua uusiin! Some-tuttujen ohella tapasin myös useita edellisen työn PBL-kouluttajan ominaisuudessa tutuksi tulleita amk-opettajia. Mukana oli kaikkiaan 1600 opetusalan ammattilaista. Monen tutun kuulin olleen mukana, mutta en vain kolmen päivän aikana heihin kertaakaan törmännyt. Harto Pönkän tapaaminen ilahdutti, sillä näimme ensimmäistä kertaa kasvotusten. Syväsukellukseni someen alkoi neljä vuotta sitten, kun aloitin nykyisessä työssäni. Anne Rongaksen ohella Harto oli niitä aivan ensimmäisiä somesta löytämiä huippuosaajia, jonka Lehmätkin lentäis -blogista ja dioista olen oppinut vuosien varrella paljon.
ITK:n avajaiset
OPH:n pääjohtaja Aulis Pitkälä kertoi, että Eurooppalaisesta ESSIE-tutkimuksesta kuulemme oletettavasti lisää vihdoin huhtikuussa (julkaistiin pian ITK:n jälkeen, ks. lisätietoja OPH:n sivuilta). Tuloksistahan on jo useissa seminaareissa vähän tietoa tihkunut ja tulokset ovat samansuuntaisia OPH:n Tutkittua tietoa oppimisympäristöistä -julkaisun kanssa: Suomessa tvt:n käyttö ei vastaa meidän kohtuuhyvää varustelutasoa vaan on huomattavasti vähäisempää. Vähäisen käytön syinä ovat pedagogiset syyt eli tvt:n opetuskäytön hyötyjä ei ymmärretä, eivät opettajat eivätkä oppijat. Tvt-täydennyskoulutus on Suomessa ollut viimeisen kahden vuoden aikana vähäisimpien joukossa Euroopassa. Seuraavaan PISA-tutkimukseen on tulossa uutena tietokonepohjainen ongelmanratkaisu.
Aalto-yliopiston peliprofessori Perttu Hämäläinen nosti puheenvuorossaan esiin, miten lapsi tekee arjesta pelin - kun joutuu tekemään jotain tylsää, kuten menemään ruokakauppaan, pelin saa aikaan vaikka siitä, että ei saa astua lattialaattojen viivojen päälle. Yksi pelaamisen keskeinen idea on, että pelatessaan oppii ja pelatakseen paremmin on opittava enemmän.
Walter Bender Sugar Labsita kysyi, onko tarkoitus oppia käyttämään konetta vai oppia käyttämään sitä oppimiseen. Paras oppimiskokemus on usein tilanne, missä on etsinyt ratkaisua ongelmaa aiheesta, johon tuntee intohimoa.
Mobiilisti-hanke muiden esiintyneiden hankkeiden tavoin elää kuten opettaa ja mobiililaitteet olivat käytössä Socrative-kyselyiden kautta. Socrativen kanssa on erittäin helppo tehdä erilaisia kyselyitä max. 50 hengen ryhmälle. Loistava väline kaikille oppilaitoksille, missä jokaisella oppijalla on mobiililaite käytössä!
Kuulimme paljon esimerkkejä siitä, miten oikeasti joka alan opiskelijalle tvt-osaaminen on tarpeen: vaatekaupassa skannataan vartalo, ruokakauppatilaukset voi tehdä mobiilisti metroasemalla, ruuvin puuttuessa huonekalukaupan chat palvelee, rakennusvalvojalla on tabletilla aina kaikki dokumentit mukana, rillit tai kampauksen voi testata virtuaalisesti jne.
Mobiilioppimisessa tarvitaan erilaisia sisältöjä: Autoa ajaessa tai lenkkeillessä voi kuunnella, bussissa voi lukea, lentokoneessa kirjoittaa jne.
OPH:n sivujen alla olevaan www.edu.fi/ammattipeda -sivustolla on lisää hyviä esimerkkejä.
Pintakilta ja Asentajakilta loistivat
Jari Välkkynen Tavastian Pintakillasta kertoi huikean tarinan, missä yhdistyi pelillisyys, hyvä henki, hetkessä eläminen, loistava pedagogiikka, onnistunut ohjaus, uskallus kokeilla, oppijoiden arvostaminen ja tvt. Tämä kaikki kiteytyi siniseen teippiin, minkä ope tarvittaessa kaivaa esille ja teippaa vaikka QR-koodin seinään. Sen takaa voi löytyä vaikka "pimee runo", jota opiskelijat pohtivat monta päivää yhdessä ennen kuin keksivät miten edetä seuraavaan vaiheeseen. Tehtävät ovat niin haastavia, että yksin niissä ei pärjää. Onnistuttaessa asiaan kuuluu myös palkitseminen, joka voi olla tunti etätehtäviä perjantaille tai ylimääräinen erikoiskurssi. Heillä tällainen toiminta on onnistunut, kun asiat tehdään rennosti ja luonnollisesti - ja pelillisyys on vain osa jutusta. Opettajalla tulee olla pelisilmää, että näkee missä vaiheessa heitetään seinälle sininen teippi ja annetaan pulmatehtävä.
Tapio Hanhilammi ja Petri Jäminki Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta kertoivat iPadit ja some Asentajakillan työsalissa -esityksessä monen oivalluksen olevan peräisen hankeajalta. Ja parhaimmillaanhan hankkeet vaikuttavat juuri näin - vuosia niiden päättymisen jälkeenkin. Usein Asentajakillan opiskelijat keksivät mitä iPadilla kannattaa tehdä, ei siihen aina opettajaa tarvita ja tabletit ovatkin usein konepellin alla. Oppimisprosessin avoimuus on tuonut paineita myös opettajille, mutta hyvä niin. Asentajakillan perusajatus on, että opiskelijalla ja opettajalla on lupa epäonnistua ja myös opettajat tekevät ajoittain sellaista, mitä eivät vielä osaa. Yksi peruskysymyksistä on ollut, opetetaanko tekniikka vai opetetaanko ihmisiä? Asentajakilta on palannut jälkimmäiseen.
Työskentelyssä käytetään kurssin wikiä, opiskelijoiden omia blogeja ja Facebookia ryhmänohjauksessa.
Blogipäivitysten tyypit ovat pakolliset osiot, vapaaehtoiset päivitykset sekä vertaisoppimateriaalin tuottaminen.
Videoita puolestaan tehdään kolmenlaisia: raportoidaan harjoitustöitä, tallennetaan kohokohtia ja tehdään käyttöohjeita. Edellisten vuosien opiskelijoiden ohjevideot ovat iso apu sekä uusille opiskelijoille että opettajille.
Juhana Kokkonen Metropoliasta kertoi opetuksen muutoksesta. Heillä suuntana on tvt:n opetuskäytön kehittäminen, mutta minä kuulin esityksestä etenkin sen, miten paljon sen työskentelytavoissa on samaa kuin ongelmaperustaisessa oppimisessa (PBL). En tiedä, onko se harkittua vai sattumaa, mutta hyvin tuntui toimivan.
Opiskelussa on käytössä viikkosyklit. Kun ryhmät ovat saaneet viikkotehtävänsä, tueksi on tarjolla mm. tekniikkapajoja, miniluentoja ja Studia generalia -tyylisiä esityksiä. Jälkimmäisissä puhujat tulevat yrityksistä. He eivät saa esityksestään palkkaa, mutta saavat puhua valitsemastaan aiheesta. Myös välitsekkaukset kuuluvat asiaan ja niissä opittaan ja kerrataan käsiteltävää asiaa. Purkutilanteissa painottuu opitun reflektio.
Koulutuksen alkuun on lanseerattu oppimisen metataidot-viikko. Oppimisen tavat on haluttu tehdä kaikille tutuksi alussa. Samoin kuin ajatus, että toisten tukeminen ja oma aktiivisuus on keskeinen oppimisen edellytys: kuuntelemalla ei opi yhtä syvällisesti kuin toisia opettamalla. Uudet opiskelijat pannaankin heti alkuun tekemään ryhmissä esityksiä oppimisen eri näkökulmista, kuten motivaatio, tunneäly, pedagogiikka,avoimuus, aktiivisuus, vuorovaikutus ja oppiminen.
Harto Pönkäja Ari Ervasti kertoivat Innolukiosta eli jokasyksyisestä lukiolaisille järjestetystä keksintökilpailusta. Kyse on kuitenkin paljon muustakin kuin parhaan innovaation keksimisestä. Kilpailu lähtee siitä, että yritykset kertovat toistakymmentä todellista ongelmaa. Yrityksille tämä on vaivatonta ja palkitsevaa kouluyhteistyötä, mikä mahdollistaa nuorten oivallusten hyödyntämisen ja voi johtaa myös rekrytointeihin. Parhaimmille oivalluksille on jo haettu patentteja ja ne ovat valloittamassa maailmaa.
Kun yritykset ovat tehtäväksiantonsa kertoneet, opiskelijat (nyt yksin, jatkossa ryhmissäkin)lähtevät niitä ratkaisemaan. Työskentely tapahtuu purot.net-wikissä, missä on moniammatillinen tiimi ohjaamassa lukiolaisia. Oli mielenkiintoista nähdä tarkkaa tilastoa siitä, miten ohjauksen ja wikimuokkausten määrä korreloi tehtävän onnistumiseen. 209 vastauksen joukosta (82 eri lukiosta) parhaat pisteet sai 75-100 wiki-muokkauksella ja 5-12 keskusteluviestillä ohjaajan ja lukiolaisen kesken. Kaupanpäälle saa iloa, uskoa omiin kykyihin sekä innovaatio- ja yrittäjävalmiuksia. Parhaimmillaan saa myös mahdollisuuden kurkistaa mahdollisiin tuleviin työtehtäviin.
Entä jatkossa? Haasteena on kilpailun markkinointi suoraan lukiolaisille. Haaveena on kilpailun laajentaminen korkea-asteen opiskelijoille sekä innovaatioiden lukiodiplomin synnyttäminen.
Aiheesta voi lukea lisää Harto Pönkän Lehmätkin lentäis -blogin kirjoituksesta.
Minä esittelin eVarikkoa Raisa Valtaojan ja Harri Jurvelan kanssa. Siitä tarkemmin tässä bloggauksessani.
Kuva: Pauliina Mäkelä
Kollegani kävi ITK-torilla some-hieronnassa. Hoidettiin kehoa ja ratkottiin samalla mielessä olevat tvt:n opetuskäytön ongelmakohdat.
OPH:n koordinointihankkeiden huoneessa OTE-hanke esillä. Sen tuloksista suosittelen erityisesti
kahta asiaa:
- Selvitykset ja videot -osiota
- Opeka-työkalua, joka on verkkopohjainen palvelu, joka koostuu koulun e-valmiuksia sekä opettajan osaamistasoa mittaavista osista.
Jälkimmäisenä konferenssipäivänä tein muistiinpanoni Twitteriin enkä niitä enää omaksi bloggaukseksi koosta. Täytyy silti mainitan, että kalamalja on aivan erinomainen seminaarityökalu. Tänä vuonna Sometu johdatteli meidät sen avulla keskustelemaan MOOC-kursseista, millaiseen osallistuminen kiinnostaa minua kovasti.
Viimeksi lauseeksi ja huipennukseksi haluan kopioida tähän Heidi-Tuulia Eklundin(@HeidiTuuEk) tviitin:
"Tapasin juuri aikamoisen määrän pedagogeja 24/7. Oli huippua! #itk2013"