Immersiiviset näyttelyt Lontoon Bett-reissulla

Osallistuin tammikuussa Bett-opetusteknologiamessuille, mutta reissuun minua houkutteli myös Lontoo kaupunkina, sen kulttuuri ja immersiiviset elämykset. Freelancerina voin helposti yhdistää reissuun näitä muita mielenkiintoisia kohteita ja kuuden päivän aikana tutkin kaupunkia 95 200 askeleen edestä. Alla kerron kahdesta immersiivisistä näyttelyistä ja listaan vähän vastaavia suomalaisia näyttelyitä sekä kerron paljonko kuuden päivän matka maksoi kapselihotellissa yöpyen. Tänä vuonna reissasin minimibudjetilla, välillä reissu on maksanut paljon enemmän.

Maailman seitsemän ihmettä ja Titanicin tarina

Vaikka Bett on täynnä hienoa teknologiaa, niin kyllä Lontoon hienot immersiiviset näyttelyt pärjäävät kisassa loistavasti. Niiden avulla pääsee näkemään, mitä isolla budjetilla ja monipuolisesti teknologiaa hyödyntäen saa aikaan.

Vierailin tänä vuonna kahdessa eri näyttelyssä. Maailman seitsemän ihmettä esitteli niin nykyisiä kuin antiikin ajan ihmeitä. Hienointa näyttelyssä oli tutustuminen antiikin ihmeisiin virtuaalilaseilla. Alla on kuva sekä tilasta, missä lasit päässä liikuttiin, että myös ruudunkaappauskuva portaalista, minkä avulla siirryttiin aina eteenpäin seuraavaan kohteeseen. Virtuaalilaseilla sai edetä omassa tahdissa ihmeestä toiseen liikkuen. Tämä elämys oli vain yksi pieni osa näyttelystä, missä oli hyödynnetty myös mm. lisättyä todellisuutta havainnollistamaan ihmeitä sekä perinteisiä videoita, esineitä ja esittelytekstejä.

Tästä portaalista käveltiin Petran kaupunkiin,
missä näin mm. animoidun kamelikaravaanin. 

Näyttely oli erityisen kiinnostava, koska olen vienyt lukuisia opettajaryhmiä katsomaan modernin maailman ihmeitä Expeditions Pro -sovelluksella ja pahvisilla virtuaalilaseilla (ks. aiempi bloggaus). Parilla viime kerralla matkailualan opettajien innostamana mukana olivat myös lentokonekuulutukset, Finnairin lennoilta tuttua mustikkamehua ja kussakin kohteessa myös siihen sopivaa musiikkia. Elämyksellisyyttä saa koululuokkiin siis ihan maksuttomillakin sovelluksilla.

Molemmissa näyttelyissä oli iso huone, missä liikuttiin virtuaalilasien ohjaamana. Kuvassa vieraita tutustumassa seitsemään ihmeeseen, kukin omassa tahdissa.

Vielä hienompi oli The Legend of Titanic -näyttely, mikä kertoi Titanicin tarinan alkaen 269 metriä pitkän laivan rakentamisesta, yksittäisistä ihmiskohtaloista, yhteiskunnallisista olosuhteista laivalla aina vesillelaskuun ja lopulta meren pohjaan asti. Perinteisten näyttelyesineiden ohella hyödynnettiin lisättyä todellisuutta, esimerkiksi kapteeni otti meidät näyttelyvieraat vastaan laivan ovella. Virtuaalilasien avulla pääsi kierrokselle laivan eri osiin: näin mm. konehuoneen, radiosähköttäjän, kolmannen ja ensimmäisen luokan hytit ja kävin laivan kannellakin. Tarjolla on myös puolituntinen elämyksellinen tarina, missä seurattiin laivan kohtaloa. Se oli esillä alla olevan kuvan tilassa, missä oli jääkuutioita muistuttavat istumapaikat noin 200 henkilölle. 

Valtava huone, missä seurasin kaikille seinille ja lattialle heijastettua Titanicin tarinaa.

Lopuksi kerrottiin siitä, miten Titanicin 
uppoamisesta uutisoitiin eri puolilla maailmaa.

Erilaisia immersiivisiä näyttelyitä lienee Lontoossa kerrallaan vähintään kymmenkunta.  En tiedä tekijöiden motiiveja, mutta kyllähän ne ovat paitsi kivaa tekemistä paikallisille ja turisteille, niin myös opetuksellisesti erinomaisia. Ja lisäksi monille kiinnostavia uuden teknologian näkökulmasta.

 

Immersiiviset elämykset Suomessa?

Yhtä sun toista pientä meillä on jo ollut tarjolla Suomessakin ja lisää on tulossa. Suomi lienee tällaisille laajoille näyttelyille vähän pieni paikka, mutta erilaisten valotaideteosten ja -elämysten määrä ainakin on jo kasvanut. Ensimmäisenä immersiivisenä näyttelynä, missä itse olen Suomessa käynyt, voinee pitää Amos Rexin avajaisnäyttelyä vuodelta 2018. Tuolloin teamLabin Massless mahdollisti esim. oman liskon piirtämisen ja skannaamisen viipottamaan pitkin näyttelyaluetta. 

Tampere-talossa oli viime kesänä Van Gogh Alive -näyttely. Se oli lähinnä kurkistus tällaisten teknologioiden mahdollisuuksiin. Pari vuotta aiemmin Tampereen seurakunnat viettivät Toivon vuotta ja sen kunniaksi Kalevan kirkossa järjestettiin Flora-valotaidetapahtuma (ks. Seurakunnan uutinen tai Tapsunteeruksen video: Flora valotaidetapahtuma, Kalevan Kirkko, Tampere 4.11.2023).

Helsingissä pyörii tällä hetkellä Genesis, missä Kallio kirkkoon luodaan tarina maailman synnystä. Sitä kuvataan tapahtuman verkkosivulla näin: "Valmistaudu lumoutumaan 30 minuutin esityksestä, joka saa sinut syventymään luomisen tarinaan häikäisevien visuaalisten ja äänellisten tehosteiden avulla. Tulet hämmästymään upeista animaatioista ja uppoutumaan täysin vähemmän tunnettuun arkkitehtoniseen mestariteokseen."

Logomoon Turkuun on puolestaan tulossa 8.6.–30.8.2026 Frameless-taide-elämys, joka "tarjoaa kävijöilleen ainutlaatuisen, moniaistisen tavan kokea taidetta suurten mestareiden teosten ympäröimänä. Näyttely hyödyntää huipputason projisointi-, ääni- ja tilateknologiaa, joka muuttaa Logomon tilat elämykselliseksi taideympäristöksi. Teosvalikoimassa nähdään teoksia muun muassa maailmankuuluilta taiteilijoilta kuten Claude Monet’lta, Vincent van Gogh’lta, Gustav Klimtiltä, Salvador Dalílta ja Rembrandt van Rijniltä." 

Edullinen Lontoon matka ja kapselimajoitus

Kapseleissa oli hyvä äänieristys ja oma rauha.

Tänä vuonna tein edullisen matkan. En sitä erikseen suunnitellut, mutta niin vain kävi. Ostin lennot ja majoituksen ajoissa ja reissussakin satsasin elämyksiin, en materiaan. Pääosin söin aasialaista katuruokaa ja viiniäkin ostin vain muutaman lasillisen.  Ja jos into reissuun on kova, yksi mahdollisuus on neuvotella, jos saisi käyttää matkaan työaikaa, mutta maksaisi itse matkakulut.

Maanantaiaamusta lauantai-iltaan kestäneen reissun hinnaksi tuli 850 €. Erittely on alla ja mukana ei ole päivärahoja (534 €) tai työaikaa, mitä kului rutkasti myös ennakkoperehtymiseen ja jälkikäteen opitun muokkaamiseen koulutusmateriaaleiksi ja blogikirjoituksiksi. 

182 € Majoitus Zedwell Capsulle hotel (5 yötä, hotels.com)
180 € Elämykset (2 immersiivistä elämystä, 2 musikaalia, teatteri ja museo-opastus)
82 € Lennot Helsinki-Stansted-Helsinki, Ryanair (sis. ylim.laukku paluumatkalle)
77 € Lentokenttäkuljetukset (Tampereelta ja Stanstedista) ja ETA-maksu
55 € Lontoon sisäinen liikenne (bussi, metro, laiva)
100 € Ostokset
170 € Muut kulut, lähinnä ruoka

Kapseli oli noin 110 cm leveä ja mahduin hyvin istumaan sängyllä. Kapselissa oli myös pieni hylly, pari latauspistoketta, valo ja säädettävä ilmastointi sekä pari naulakkoa. Myös kapselin ulkopuolella oli naulakkoja, joihin osa jätti ulkovaatteet tai märän pyyhkeen. Kapseli oli nukkumiseen oikein hyvä: hyvä patja ja oma rauha. Vessassa käynti oli vähän työlästä, kun se oli monen, monen lukitun oven takana. 

Patja oli niin leveä, että tavarani mahtuivat
hyvin sen reunaan.

Palvelu oli ystävällistä, mutta konsepti ei kaikilta osin ollut mukava: Jos sinulla ei ollut omaa lukkoa, mistä ei tietenkään informoitu etukäteen, piti sinun sellainen ostaa, saadaksesi kapselisi tavaroineen lukittua. Mistään ei saanut kylmää vettä juomavedeksi. Kaikista hanoista tuli vain lämmintä vettä, pullovettä toki on myynnissä. Suihkut olivat surkeat, sillä vesi ruiskui käytännössä myös sille puolelle, minne olit jättänyt puhtaat vaatteet. Parasta oli nukkua kapselin luukku vähän rakosellaan, jotta ilma vaihtui. Jokaisella oli oma ilmastointi, mutta vaihdettuani kapselia se oli niin tehokas, että se oli välillä laitettava pois. Tämän kylmän ja kuuman ilman vaihtelusta sain reissun lopussa pikkuflunssan. 

Menisinkö uudestaan kapseliin? Miksi ei, jos reissaan yksin ja haluan yöpyä edullisesti ydinkeskustassa, vain 50 m Piccadilly Cirkukselta. Vaihtoehtona kapseleille ovat perinteisemmät retkeilymajat ja Merimieskirkon majoitus, missä vuodepaikka neljän hengen huoneessa maksaa £35/hlö/yö. 

Aiemmat Bett-bloggaukset

• BettUK2026 - matkavinkkejä ja matkakertomuksia (päivittyy pitkin kevättä, täältä löydät myös muiden suomalaisten matkakertomukset)
• BettUK2026: Avajaiset, ensimmäinen esitys ja avoin jakaminen myötätuulessa
• Sovelluksia opetuksen ideointiin
• BettUK2026: tekoälyoppeja ja muita kokemuksia
• Lontoon musiikkia ja taidetta (2024, osin päivitetty). Mukana on lyhyt video Outernetistä, mitä voinee pitää yhden sortin immersiivisenä elämyksenä, jossa on toisinaan ollut esillä lisättyä todellisuuttakin.

Greenwichin kukkulalta on upeat näkymät Lontoon keskustaan.

Kävin myös Greenwichin kaupunginosassa, minne muuten kannattaa kulkea Thamesia pitkin veneellä metron ja bussin sijaan. Kuvassa näkyvän National Maritime Museumin muutaman punnan opastus oli yksi parhaista mihin olen osallistunut. Nollameridiaani sijaisee noin viisi metriä kuvanottopaikasta vasemmalle. Vasemmalla kauempana näkyy Lontoon City ja oikealla uudempi pilvenpiirtäjien alue Canary Wharf ja Isle on Dogs. 1950-luvulla se oli pääosin köyhien maahanmuuttajien satama-aluetta. Tästä kertoo iki-ihana BBC:n Hakekaa kätilö! (Call the Midwife) tv-sarja.

BettUK2026: tekoälyoppeja ja muita kokemuksia

 

Pyörin messuilla kolme päivää: kävin hyviä keskusteluita ja kuuntelin esityksiä, joista parhaista kerron tässä, muissa kirjoituksessani ja koulutuksissani. Vaikka messualue on ehkä vain puolet pandemiaa edeltäneestä ajasta, katsottavaa riitti enemmän kuin muutamassa päivässä ehtii. Eniten kuljeskelin Teaching & Learning Tech -alueella. 

Aikanaan etsin aktiivisesti uusia sovelluksia opetukseen. Nyt elämme niiden suhteen yltäkylläisyyden aikaa. Verkossa on hyviä, helppoja ja maksuttomiakin sovelluksia aika lailla kaikkiin tarpeisiin. Toki olen korvat hörölläni, kun jotain uutta ja kiinnostavaa löytyy, mutta ehkä nykyaika on enemmän sen tutkimista, miten vanhat hyvä sovellukset kehittyvät ja miten niihin integroidaan tekoälyä - ja toisaalta mitä uusia mahdollisuuksia tekoäly tarjoaa. 

ClassroomScreen on esimerkki loistavasta sovelluksesta. Sitä voi käyttää mm. opettajan digitaalisena tauluna, joka sopii niin etä- kuin lähiopetukseen. Sen saa käyttöön helposti ja ilman kirjautumista. Kirjautumalla ja edullisella vuosilisenssillä (36 €) saa lisäominaisuuksia. Bloggasin sovelluksesta jo 2019, pari vuotta sen jälkeen, kun hollantilainen opettaja Laurens Koppers oli sen keksinyt. 

Laurens loi ClassroomScreenin avuksi omille oppijoilleen. Taulun avulla voi tehdä näkyväksi oppijoille, mitä heiltä oppitunnilla odotetaan. Siitä sovellus lähti kehittymään ja nyt Laurens johtaa yli kymmenen työntekijän yritystä. Olen käyttänyt sovellusta nyt seitsemän vuotta. Omaan käyttöön riittää varsin yksinkertainen käyttö. Opettajan roolissa kannattaa tutustua tarkemmin sen eri ominaisuuksiin ja kenties jopa hyödyntää sen maksullisia ominaisuuksia, minkä avulla voi luoda linkillä jaettavia pikkutehtäviä.

Ja olipa mukavaa kohdata Bettissä tuttuja myös muutamilla ständeillä. Laurensin lisäksi Padletin ständillä minut - mustan vyön haltija 😀 - tunnistettiin heti ja oltiin kiinnostuneita kehittämistoiveistani. Myös MinnaLearnin ständillä oli hyvä keskustelutuokio. Heidän tekoälylukutaidon kurssi innosti tutustumaan. Reissun jälkeen kuluisi (kuluu) helposti viikko, että perehtyy mielenkiintoisiin reissusta saatuihin vinkkeihin ja materiaaleihin.

  

Amelia King: metakognitiivisia viilauksia tekoälyaikaan

Parhaan esityksen palkinnon annan Amelia Kingille. Hän on kirjailija, puhuja ja yksityisen brittikoulun digitaalisen muutoksen johtaja. Hänen esityksensä otsikko oli Running on the spot: Small tweaks for metacognitive thinking with AI. Hän jakoi runsaasti hyviä pieniä vinkkejä siitä, miten saada oppijat ajattelemaan, myös tekoälyn aikakaudella. Esimerkiksi tekoälyssä pitäisi olla virtuaalinen Pause-nappi. Näin muistaisimme aina ennen tekoälyn käyttöä pysähtyä sekunniksi ja miettiä mihin tarpeeseen tekoälyä aiomme käyttää ja tukeeko se oppimista. 

Onnistuin saamaan myös hänen kirjansa Thinking with AI. En nyt kirjoita Amelian ajatuksia tähän tarkemmin, mutta uusimmista tekoälykoulutusten dioistani löytyy jo muutamia lainauksia häneltä (ks. Tekoäly-Padletin alin rivi) ja lisää, kun ehdin jatkaa kirjan lukemista. 
Lisätty 5.2.: Amelian LinkedIn-postaus, missä on tiivistys esityksestä.

Dawn Taylor: tekoäly on kaiku – opettaja on arkkitehti

Dawn Taylor vertasi tekoälyä kaikuun. Se ei tee pedagogisia päätöksiä, vaan ne kuuluvat opetuksen arkkitehdille eli opettajalle. Kun oppijat käyttävät (tekoäly)työkaluja, tulee ajattelu pitää keskiössä ja käyttää työkaluja tarkoituksenmukaisesti. Siihen kuuluu, että tehdään näkyväksi, miten työkaluja käytettiin ja miten ne tukivat oppimista. Usein parempi on edellyttää (tekoäly)työkalujen käyttöä sen sijaan, että vain sallii ne. 

Tekoälyn aikakaudella tiedon saatavuus on harvoin ongelma. Haaste on erottaa, mikä on totta ja oppimisen arvoista. Siksi ensin luodaan pohja: käsitteet ja ymmärrys siitä, että tekoälytuotos voi olla hallusinaatiota. Kriittistä ajattelua harjoitellaan arvioimalla lähteitä ja käyttämällä niitä merkitysten luomiseen ja antamalla tehtäviä, joissa opittua sovelletaan tai luodaan jotain uutta. Oppiminen on inhimillinen kognitiivinen prosessi, missä tulee korostaa oppijan ajattelua. Tekoäly on muuttanut olosuhteita, mutta ei oppimisen tai oppijan motivaation merkitystä.

Oppimistehtävien osalta Dawn painotti keskittymistä luonnosteluun, päätelmiin ja tarkistuksiin. Tehtävien on edellytettävä oppijan ajattelua, sillä niin luodaan edellytykset oppimiselle. Ajattelua voivat olla esimerkiksi päätöksenteko, perustelut ja kontekstuaalinen mukauttaminen vaikkapa työroolin, tavoitteiden tai maantieteellisen alueen mukaan. Arvioinnissa keskeistä on opitun todentaminen. Sen on hyvä keskittyä siihen, miten ajattelu näkyy dialogeissa, luonnoksissa, reflektioissa ja lopputuotoksissa.

Dawn Taylorin esitys YouTubessa: The Changing Role of the Teacher in the Age of AI - Live at BETT 2026 (26 min). (Lisätty 9.2.26.)

XR - lisätty ja virtuaalitodellisuus

Kuuntelin yhden esityksen molemmista alaotsikon teemoista. Mitään kovin uutta ja ihmeellistä niissä ei ollut. Päivitin XR-blogisivulleni AR-listaukseen David Magyiren esityksestä muutaman minulle uuden sovelluksen. 

VR-teema oli esillä yliopistokontekstissa keinona houkutella opiskelijoita takaisin kampukselle pandemian jälkeen ja samalla tukea ryhmätaitoja, Vaikka University College of London on British Museumin naapurissa, historian opiskelijat korostivat innokkaasti, miten tärkeää on pidellä virtuaalisesti käsissään merkittäviä artefakteja ja eläytyä erilaisiin tilanteisiin ja paikkoihin. Näin siitä huolimatta, että aina ei voida tietää, kuinka hyvin virtuaalitodellisuus vastaa tuhansien vuosien takaisia asioita. Mutta eivätpä sitä voi tarkkaan tietää myöskään opettajat, kirjojen kuvittajat tai oppikirjailijat. Välineinä heillä olivat ClassVR ja Eduverse. 

Yksin vai yhdessä reissuun?

Kiitos mukavista mukavista kohtaamisista ja hyvistä keskusteluista monille sekä yrittäjäopiston väelle yhteisestä illallisesta! Täytyy silti myöntää, että olen kaivannut IlonaIT:n suomalaisten seminaaria, sillä valtavissa messuhalleissa on sattuman kauppaa, keitä tapaa. Suuri osa suomalaisista näyttää nykyisin matkustavan porukassa, joten harva kaipaa enää seuraa illan reflektioille tai Lontoon katseluun. 

Tästä tietoisena osallistuin torstaina kolmeen erilaiseen verkostoitumistapahtumaan. Table Talks -keskustelussa meitä oli yhdeksän henkeä eri puolilta maailmaa valitun teeman ympärillä keskustelemassa. Iltapäivällä oli get-together USA-ständillä juhlien uutista siitä, että Bett laajenee Yhdysvaltoihin vuonna 2027. Siitä ilta jatkui mukavilla kohtaamisilla Women in Tech -porukassa. 

Näissä keskusteluissa kuulin, että israelilaisissa yliopistoissa on tehty päätös viedä kolmannes opinnoista itsenäisesti opiskeltavaksi. Tällä ei tarkoiteta yksin opiskelua verkkokurssilla. Sen sijaan tavoitteena on saada valmiuksia nykyajan työelämään, mikä tapahtuu pitkälti etänä. On osattava oppia ja työskennellä varsin itsenäisesti ja hallittava vuorovaikutus etänä. Tätä kaikkea on tarkoitus oppia, yhdessä opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa.   

 Kehystetty Learning on the Loo
-taulu vessan seinältä.

Mukaan tarttuneita linkkejä

• The Center for Democracy & Technology: Schools’ Embrace of AI Connected to Increased Risks to Students. Tutkimus tekoälyn käytöstä opetuksessa. 
• OECD Digital Education Outlook 2026. Exploring Effective Uses of Generative AI in Education
• AiPRM: AI in Education Statistics
• Old Dominion University: The Socio-Ecological Technology Integration (SETI) Framework.
• Microsoftin kaikki diaesitykset.
• Messukeskuksen vessoissa oli kuvan tietoiskuja, juuri sopivalla korkeudella pytyllä istujille. Google on käyttänyt tällaisia kahden viikon välein vaihtuvia tietoiskuja toimistojensa vessoissa lähes 20 vuoden ajan. Voit lukea tai kuunnella lisää Googlen blogista: Learning on the Loo, The inside story of how Google bathrooms became classrooms (2022).

Lisää Bett-vinkkejä ja kokemuksia löydät parista aiemmasta kirjoituksestani sekä 13. kertaa kokoamastani suomalaisten matkaraporttien koonnista, mikä päivittyy pitkin kevättä. 

- - -

Paransin ja tiivistin kieliasua Copilotin avulla. Sisältöä en sen avulla muokannut.

Sovelluksia opetuksen ideointiin

Kävelin China Townin ohi aamuisin
matkalla hotellilta Bett-messuille.

BettUK2026-messuilla oli jälleen runsaasti tekoälypohjaisia sovelluksia opettajille tuntisuunnitelmien tekemiseen sekä oppimateriaalien ja tehtävien luonnosteluun. Tekoälyavusteinen arviointikin on osassa mukana, mutta sitä en nyt käsittele, kun mm. tietosuoja pääosin estää tekoälyarvioinnin. 

Edellisessä kirjoituksessa kerroin avajaisten ja Hannah Fryn haastattelun lisäksi, miten Iso-Britanniaan on luotu kansallinen ja opsin mukaan jaoteltu ja laatutarkistettu avointen oppimateriaalien kirjasto Oak National Academy. Siellä on myös UK:n opsin mukaan toimiva tekoälyassistentti, joka vastannee pitkälti alla esiteltäviä kaupallisia sovelluksia. 

Tämä kirjoitus on osa Bett-matkaraporttiani. Katso myös pitkin kevättä täydentyvä suomalaisten matkakertomusten koonti. Tämä kirjoitus on samalla päivitys kahden vuoden takaiseen Bett-kokemusten jakamiseen:Tekoälysovelluksia oppimateriaalien tekijöille (2024). 

Opettajien apurit ja tekoälylukutaito

Tekoäly on vielä varsin uutta meille kaikille. Bett-messujen Table Talks -keskustelussa kuulin vertauksen, että tekoälylukutaitoon pitäisi suhtautua samoin kuin lentokoneen turvaohjeisiin: ensin happimaski itselle, jotta voi auttaa muita. Eli ensin tekoälylukutaitoa opettajille, jotta he voivat opettaa sitä oppijoilleen. Tekoäly kun on niin paljon muutakin kuin vastauskone, mitä lapset ja nuoret kyllä osaavat käyttää. 

Opettajat toimivat esimerkkeinä oppijoilleen ja usein kehotankin opettajia avoimuuteen oman tekoälyn käytön suhteen. Kun tekoäly on muutakin kuin vastauskone, niin kerro miten itse sitä käytät: Missä tilanteissa valitset tekoälyn ajattelukaveriksi ja miksi? Millaisia kehotteita käytät ja miksi? Miten parastat ja arvioit tekoälyn tuotosta? Miten eettinen ja vastuullinen käyttö näkyy toiminnassasi? 

Pidä nämä kysymykset mielessä myös alla olevia sovelluksia kokeillessasi. Ne eivät suunnittele opetustasi, mutta voivat antaa arvokkaita ideoita ja palautetta. Ne eivät luo oppimateriaaleja, mutta luonnostelevat niitä. Välillä saat sutta ja sekundaa, välillä jotain erinomaista ja käyttökelpoista, mutta sekin sinun täytyy tarkistaa. Entä mitä kerrot oppijoillesi (jos kerrot): Käytitkö näitä parantaaksesi työtäsi ja oppiaksesi uutta vai ollaksesi tehokas ja säästääksesi aikaa? Millaista mallia näytät oppijoille omalla toiminnallasi?

Tässä yksi esimerkki äskeisistä kokeiluistani: Kokeilin luoda Redmentalla pelisäännöt opettajien ErasmusPlus-kesäkurssille. Minulta kysyttiin vain ryhmän koko ja jäsenten ikä. Pelisäännöt ohjeistivat tavallista kohteliasta käytöstä, kuten ole ajoissa paikalla ja pidä kännykkä äänettömällä. Ohje kehotti aloittamaan pelisäännöistä, vaikka ensin olisi hyvä vähän lämmitellä ryhmää ja tutustua. Vasta sen jälkeen ryhmä on turvallinen ja pelisääntökeskustelu mahdollinen. Toisekseen viikon kesäkurssilla sääntöjen antamisen sijaan loisin ne mieluummin yhdessä ryhmän kanssa. Yhden menetelmän tähän esittelen aiemmassa kirjoituksessa, ks. pyramidiharjoitus. 

Sovelluksia opetuksen luonnosteluun

Ennen opettajien avuksi kehitettyjen sovellusten listausta pari sanaa Bett-messuilla jaetuista palkinnoista. Niitä jaettiin peräti 23 eri kategoriassa, ks. 2026 Bett Awards Winners. Kategorian "AI in Education – Workload Reduction" voitti Arbor Education. Se on monipuolinen sovellus, josta löytyy tukea mm. koulun hallintoon, HR:ään, laskutukseen, johtamiseen, lukujärjestyssuunnitteluun ja viestintään vanhemmille. Kunniamaininnan sarjassa sai FlashAcademy, joka tukee englantia vieraana kielenä -opettavia.

"AI for Teaching and Assessment" -sarjan voitti Aristotal. Sitä kuvataan opettajan tekoälyapuriksi, joka toimii apuna opettajan kehittyessä omassa työssään. Ideana on ladata sovellukseen tallenne tai transkriptio opetustuokiosta. Siitä edetään mm. reflektion, aiemmin opitun uudelleenarvioinnin ja pienten oppimismoduulien kautta kohti omia tavoitteita, jotka sovitetaan myös oppilaitoksen tavoitteisiin. Opettaja saa myös visualisoinnin kehittymisestään.

Suuren osan alla olevien sovellusten sisällöistä voi luoda myös yleiskäyttöisillä tekoälysovelluksilla kuten ChatGPT, Copilot tai Gemini. Tarjolla on myös linkillä jaettuja tehtäviä, joista oppija saa välittömän palautteen. Nämä sovellukset on tehty opettajan työn tueksi, osa myös oppijoille. Esimerkiksi saadakseen hyviä monivalintatehtäviä täytyy usein kertoa kehotteessa, millainen on hyvä monivalinta ja millaisia ovat hyvät väärät vaihtoehdot. Näissä sovelluksissa peruskehotteet ovat jo konepellin alla ja sinä voit keskittyä kehotteessasi sisällöllisiin ja omaan kontekstiisi liittyviin teemoihin. Muista vielä, että tekoäly ei ole muuttanut tekijänoikeuslainsäädäntöä etkä voi viedä näihin sovelluksiin esimerkiksi kustantajien materiaaleja ilman erillistä lupaa. 

Edcafe, Curipod ja Almanack lisätty 2.2.2026. 

• Padlet TA (Teaching Assistant): Padlet on viime vuosina kehittynyt vauhdilla, etenkin sen tekoälyapuri, jota voi kokeilla jopa ilman kirjautumista ja ainakin toistaiseksi maksutta. 
• Alkuperäinen vanhentunut kuvaus: Padlet TA luonnostelee tällä hetkellä vuorovaikutteisia aktiviteetteja, tulostettavia harjoituksia sekä oppitunteja ja ohjeita. Voit myös tutkia muiden luomia sisältöjä. Sisällöt saat esim. ladattavina dokumentteina tai voit jakaa niitä linkillä eikä oppijan tarvitse kirjautua saadakseen tehtävästä automaattisen palautteen. Opettaja ei näe annettuja vastauksia, mutta sellainenkin toiminto on tulossa. Esittelin tätä maaliskuun 2025 bloggauksessa, jonka jälkeen tarjolle on tullut jo paljon uusia toimintoja. Tästä näet päivittyvät Padlet-ohjeeni.
• Lisätty 28.1.26: Muutoksia tulee taas: 30.1. osasta TA:n työkaluja luovutaan, joten nyt on kiire ottaa talteen mahdolliset aiemmin luomasi sisällöt. Nämä vanhat työkalut ovat käytettävissä siirtymäajan eli kesäkuuhulle asti. Suosituimmat niistä löytyvät Geminin kautta. Padlet TA keskittyy jatkossa interaktiivisiin ja monimediaisiin sisältöihin, pääosin peleihin. Lue lisää (englanniksi).
• Keväällä 2026 Padlet TA:n tilalle syntyi Padlet Arcade, jolla voi luoda oppimispelejä alle minuutissa.

• Magic School: Toisinaan teen tekoälykoulutusten alussa äänestyksen, missä yksi valinta on "en enää pärjäisi ilman tekoälyä". Syynä on useimmiten ollut Magic School tai joku näistä vastaavista sovelluksista. Magic Schoolissa on yli 80 työkalua opettajille ja yli 50 oppijoille. Muutama vuosi sitten sovellus osasi tuottaa sisältöjä suomeksikin, mutta sitten suomi katosi. Annoin tästä palautetta Bett-messuilla ja he olivat tilanteesta itsekin kovin yllättyneitä ja pyrkivät palauttamaan suomen mahdollisimman pian.
  
• EdCafe vaikuttaa monipuoliselta ja tarjoaa maksutta 100 generointia/kuukausi. Innosti heti kokeilemaan. 
• Harjoittele kääntökortein opetuksen ja digipedan lyhenteitä englanniksi. Lyhenteet valitsin itse, selitykset kirjoitti tekoäly, mutta niitä vähän muokkasin. Harjoitte kääntökortein tai skrollaa alemmas ja aloita opetellen/kerraten.
• Tein suomenkielisen tietovisan videostani Learning tasks and AI (10 min) eikä sitä ollut tarpeen muokata. Kokeile vastaamista tietovisaan. Jakolinkin sain kohdasta Assign. Ensin jaoin vahingossa jakolinkistä (share), mutta tällöin tulen jakaneeksi myös vastaukset ja selitykset. Näiden lisäksi tekoäly antaa tarvittaessa oman palautteensa avoimiin kysymyksiin. 
• Microsoftin Opeta löytyy Copilotin sivupalkista. Se on tarjolla vain (opetus)henkilökunnalle edu-lisenssillä, joten se on turvallinen käyttää. Opeta on tätä kirjoittaessani vielä kovin vaatimaton, mutta ominaisuuksia on tulossa lisää jo kevään aikana ja helmikuussa valikkoon lisätään Suomen opetussuunnitelma. Oppijoille jaettavat tehtävät, esim. erilaiset kääntökortit tai aukkotehtävät voi jakaa linkillä vain saman organisaation sisällä.
  Oppimiseenkin on Copilotilla tarjolla apua, mutta tällöin täytyy avata sivupalkista agentit. Sieltä löytyvä Learning Coach kuuluu niihin agentteihin, joita käyttäjä voi muokata omiin tarkoituksiin paremmaksi. Ks. myös TUNIn vinkkipankki: Teams Class: Tekoäly apuna tehtävien luomisessa. 
  Oppimateriaalien luomiseen sopii myös Copilotin sivupalkista löytyvä Luo-työkalu. Se on kuin yksinkertainen Canva tai Adobe Express, joilla voi luoda erilaisia grafiikoita. Alla on ensimmäinen sillä tekemäni video, jota tosin jouduin aika paljon käsin muokkaamaan. 
• Diffitiä olen myös esitellyt paljon, mutta valitettavasti sen maksuton käyttö on kaventunut eikä sieltä enää juuri saa tietoja muokattavassa muodossa esim. diasarjoina, vaan lähinnä PDF-muodossa. Toki alkuun tarjottavista sisällöistä esimerkiksi monivalinnat voi kopioida Formsiin ja tekstit omiin dokumentteihin. Muiden tavoin Diffit hyödyntää internettiä ja etsii sieltä esimerkiksi kuvitusta materiaaleihin. Useamman kerran olen saanut ehdotuksia käyttää omia kuviani. Toki niin saa tehdäkin, mutta sovellus ja/tai sen tekoäly ei näytä käytön edellyttämää tekijää, lähdettä tai CC-lisenssiä.
• Twee on suunnattu kieltenopettajille. Myös tämän sovelluksen maksuttomat toiminnot ovat vähentyneet, mutta tarjolla on todella hyvä valikko mm. kohderyhmän, kielioppiasian, mediamuodon ja keston mukaan. Englanninopetukseen on tarjolla myös valmiita materiaaleja. Twee on yksi kolmesta sovelluksesta, jolta olen toivonut mahdollisuutta tuottaa sisältöjä suomeksi ja vastaus on ollut myöntävä. Suomi puuttui vain, koska kukaan ei ollut sitä koskaan pyytänyt. Tämä vinkiksi, kun löydät hyviä sovelluksia, joista puuttuu kaipaamasi kieli. 
• Redmenta on kuulunut parina edellisvuonna Bett-messujen palkittuihin sovelluksiin ja oli nytkin yksi finalisteista Secondary Education -sarjassa. Aiemmin sitä kuvattiin messuständillä sovellukseksi, joka voi korvata oppikirjat. Sovelluksen avulla voi luoda oppimateriaaleja ja tehtäviä. Nykyisin siinä on myös vahva painotus arvioinnin automatisointiin niin, että tekoäly sekä tarkistaa tehtävät että antaa palautetta taitojen oppimisesta. Maksuttomalla lisenssillä kaikki 160 työkalua ovat käytettävissä, mutta tekoälyarviointi ja -palaute on rajattua. Redmenta mainostaa saavutettavia sisältöjä ja tukea myös paperipohjaiseen työskentelyyn.
• Vastaavia sovelluksia löytyy verkosta pilvin pimein enkä usko, että on yhtä kaikille parasta työkalua, mutta ostamalla saa aina lisää ominaisuuksia. Seuraavia en itse ole kokeillut:

• Elina Education on suomalainen palvelu varhaiskasvatukseen. Sovelluksen käyttö aloitetaan luomalla ryhmä ja kertomalla sen vahvuuksista ja kehittymistarpeista sanallisesti ja valitsemalla eri vaihtoehdoista. Sen jälkeen voit luoda erilaisia aktiviteetteja. 
• Microsoft Learning Zone on tarjolla lisäosana vain niille uusimmille Windows11-koneille, joissa Copilot toimii osana käyttöjärjestelmää. Zonen avulla voi suunnitella opetusta ja tehdä tehtäviä. Tarjolla on myös valmiita oppimateriaaleja.
• EditAI on esimerkki sovelluksesta, jolla voi suunnitella maksutta kolme oppituntia. Tästä Bett-messujen koodista voit testata sitä maksutta ja ilman luottokortin tietojen antamista.
• Brisk Teaching sisältää yli 20 työkalua ja siitä on tarjolla myös maksuton lisenssi.
• Eduaide tarjoaa maksutta tietyn määrän generointeja kuukausittain.
• TeachMate tarjoaa perustyökalut maksutta.
• Coteach "is built for K–12 math educators, particularly those already using high-quality instructional materials like Illustrative Math. It might be especially helpful for teachers who need additional scaffolds and supports for their students." (Lisätty julkaisupäivän iltana OECD:n raportin s. 193 innoittamana.) 
• Curipod tarjoaa rajatun käytön maksutta.
• Almanackin maksuton lisenssi sopii yrityksen mukaan lähinnä palvelun testaamiseen.
  
  

Copilotin Luo-työkalulla tehty videokokeilu

Alla on ensimmäinen kokeiluni siitä, millaisia videoita Microsoftin Copilotin Luo-työkalulla voi tehdä. En ollut tyytyväinen siihen, miten tekoäly muokkasi pitkästä kehotteesta ja tarkoista lainauksista oman versionsa. Ehkä englanninkielisestä kehotteesta tulkinnat olisivat menneet paremmin oikein. Myös videoklipit istuivat huonosti sisältöön ja samaa lyhyttä klippiä toistettiin useita kertoja. Tätä toki tekevät muutkin vastaavat sovellukset, jotka kuvittavat suomenkielisen tarinan videoklippikirjaston tarjoamilla vaihtoehdoilla.

Luo-työkalu onneksi mahdollistaa muokkauksen jatkamisen Clipchamp-videoeditorilla. Tein sillä vielä aika paljon muokkauksia, mutten täysin häivyttänyt tekoälyn jalanjälkeä. Lopputunnelmaksi itselleni jäi, että Clipchampia aiemminkin käyttäneenä olisin samassa ajassa tehnyt paremman videon ilman tekoälyä, mutta tulipa nyt tätäkin kokeiltua. Ehkä työkalu on vielä enemmänkin beta-versio, joten kokeilut jatkukoon. 

BettUK2026 - matkavinkkejä ja matkakertomuksia

Bett-messut on maailman suurin opetusteknologiatapahtuma. Yli 37 000 osallistujaa ja 700 yritystä 130 maasta kokoontui Lontooseen 21.-23.1.2026. Mukana oli perinteisesti satoja suomalaisia. Itse osallistuin 10. kertaa ja tämä on 13. kerta, kun kokoan yhteen suomalaisten matkaraportit. Päivittelen tätä kirjoitusta pitkin kevättä. Seuraavat Lontoon Bett-messut ovat 20.-22.1.2027.

Bett-messuihin kuuluu laaja näyttelyalue ja runsaasti oheistapahtumia, joista osa edellää etukäteisilmoittautumista (esim. TableTalk-keskustelut ja Tech User Labs -työpajat). Ohjelmasta löydät lisää valtavan messukeskuksen eri kerroksissa olevia tapahtumia, joihin et päädy sattumalta vain messuhalleissa kävellen. Tapahtuman yhteydessä on tarjolla myös erilaisia yritysten ja verkostojen oheistapahtumia kuten kouluvierailuita, seminaareja ja get-together-tapaamisia. 

Itselleni tärkeimpiä ovat esitykset ja kohtaamiset. Valtavan kokoisella Bett Arenalla esiintyvät pääpuhujat ja -sponsorit, mutta kymmeneen rinnakkaiseen esitystilaan en aina ole mahtunut mukaan, jos en ole ollut ajoissa jonossa. Lisäksi suurimmilla messuständeillä pyörii esityksiä lähes tauotta. Messujen aikana palkitaan lukuisissa kategorioissa erilaisia sovelluksia ja laitteita, joista kiinnostavimpien ständeillä kannattaa vierailla. Ohjelmaa kannattaa ehdottomasti suunnitella etukäteen. 

Suomalaiset ja Suomessa toimivat yritykset järjestävät Bett-viikolla omia tapahtumia Lontoossa. Näistä pysyt parhaiten ajan tasalla liittymällä Suomalaiset BETT-messuilla Facebook-ryhmään ja tietysti myös kyseisten yritysten asiakasviestinnän avulla - sekä verkostoitumalla. Olen reissussa maanantaista lauantaihin. Matkustan yksin, joten messualueen sulkeutuessa suuntaan keskustaan syömään ja kokemuksia sulattelemaan. Laita rohkeasti viestiä, jos sinäkin kaipaat seuraa tai tartu hihasta, jos törmäillään käytävillä. Myös em. Facebook-ryhmä sopii hyvin tällaiseen verkostoitumiseen. 

Vinkkejä Bett-messuille 

• Bett-messut Lontoossa -verkkosivu.
• Bett Global: X, Facebook, LinkedIn, Instagram, YouTube ja Bett Radio.
• Suomalaiset BETT-messuilla -Facebook-ryhmä: käytännön vinkkejä, kimppakyytejä, kutsuja tapahtumiin, seuraa pitkille metromatkoille tai messupäivän jälkeisille illallisille, poimintoja tapahtuma-annista, opitun jakamista jne.
• Virallinen hashtag on #BettUK2026, mutta käytössä myös mm. #Bett2026 ja #BettUK. 
• Ohjelmassa on esityksiä aamusta alkaen, mutta näyttelyalue avautuu vasta klo 10. Tapahtuma jatkuu klo 18, perjantaina klo 17 asti. Ohjelmaan on syytä tutustua etukäteen ja merkata ainakin kiinnostavimmat muistiin esimerkiksi kirjautumalla verkkosivulle, joka toimii myös mobiilisti. Tapahtuman mobiilisovellus (Android, iOS) julkaistiin vasta tapahtumaviikolla ja linkit löytyvät ilmoittautuneilta tiistain s-postista.
• ExCel-messukeskukseen pääsee keskustasta esimerkiksi Elizabeth line -metrolinjalla Custom House for ExCel -asemalle (ks. kulkuohjeet) tai messualueen itäpäätyyn DLR-juna-asemalle Prince Regent. Etukäteen kannattaa ladata julkisen liikenteen offline-reittiopas ja ladata Lontoon kartta Google Mapsiin. Toiminto löytyy mobiilisovelluksesta profiilikuvaa klikkaamalla kohdasta Offline-kartat.
• ExCelissä on kohtuullisen hyvä nettiyhteys nimellä "_ExCeL free Wi-Fi", joskin tänä vuonna se pätki aika lailla messujen alkupuolella. Lisätietoja messualueen palveluista löydät Excelin sivulta. Messualueella on kymmenittäin kahviloita ja lounaspaikkoja. Koska emme ole EU-alueella, mobiilidata on varsin arvokasta. Siksi messu- ja hotellialueiden ulkopuolella kannattaa viestiä tekstareilla sekä käyttää laajasti tarjolla olevia maksuttomia langattomia verkkoja. Sellainen löytyy myös metrosta.
• Edellisten vuosien matkaraportit 2012 ja 2014, 2015 , 2016, 2017, 2018, 2019, 2020, 2022, 2023, 2024 ja 2025.
  
  

Vinkkejä Lontooseen 

• Suomalaisilta vaaditaan nykyisin ETA-matkustuslupa (19,16 €) ja se on syytä hakea etukäteen, sillä sen saaminen voi kestää kolmekin päivää, tosin itse sain sen muutamassa minuutissa. Ks. suurlähetystön ohje. Sen voi tehdä vain ohjeessa mainittujen kanavien kautta. Netissä on useita huijaussivustoja, jotka mielellään ottavat rahasi ja passisi tiedot. Myös Lontoon hotelleilla on tällä hetkellä ongelmia huijausten kanssa, joten ole tarkka, mitä kanavia käytät majapaikan kanssa viestittelyyn. Kolmas ongelma Lontoossa ovat kännykkävarkaudet, niitä tapahtuu joka viides minuutti. Julkisilla paikoilla ja ruuhkissa on viisainta pitää kännykkä muualla kuin kädessä.
• UM:n matkustusilmoitus kannattaa aina tehdä. Se käy parissa minuutissa, jos on tallentanut edellisen matkansa pohjatiedot. Vuosi sitten sen tehneille tiedotettiin myrskystä, jonka aikana rikottiin Brittein saarten kaikkien aikojen tuuliennätys. Tämä vaikuttiin monilla paluulentoihin. 
• Eurooppalainen sairaanhoitokortti toimii myös Iso-Britanniassa.
• Julkisilla voi kulkea esim. pankkikortin lähimaksulla tai Oyster Card -matkakortilla. Reittisuunnitteluun sopii esim. TfL Go -mobiilisovellus. Ks. Milla Kontkasen kirjoitus Lontoon matkalipuista (päivitetty 7/2025). 
• Monessa paikassa kelpaa nykyisin vain korttimaksu. Ilman käteistä pärjää oikein hyvin. 
• Kulttuuri: Musikaalilippuihin suosittelen teattereiden omaa TKTS-lippumyymälää Leicester Squarella tai netissä. Se myy edullisesti lippuja saman päivän näytöksiin, ja saa niitä suoraan teattereistakin. Moni näyttely ja nähtävyys vaatii lipun ostamista viimeistään edellisenä päivänä, usein aiemminkin. Ennakko-ostoksella varmistat sisäänpääsyn, pääset halvemmalla ja jonojen ohi. Ks. parin vuoden takainen koontini kulttuuritarjonnasta, jota päivitin tätä vuotta varten. Musikaalien ohella suosittelen ns. immersiivisiä näyttelyitä, joita on Lontoossa runsaasti tarjolla.

Suomalaisten matkakertomukset: listaus päivittyy pitkin kevättä

Olisi upeaa saada tähän mahdollisimman monelta koontia nähdystä ja koetusta - tai vaikka muutama nosto siitä, mikä oli tärkeää. Muoto on vapaa, jakaminen mieluiten linkillä (esim. blogikirjoitus, YouTube, Google/OneDrive). Poimin tähän kaikki Suomalaiset BETT-messuilla -ryhmään jaettujen matkakertomusten linkit ja etsin lisää verkosta. Voit myös jakaa linkkisi suoraan minulle. Suurin osa vaikuttaa jakavan parhaat nostot Linkkarissa, joten sieltäkin kannattaa kokemuksia etsiä. Kiitos, jos linkität tämän koonnin omaan matkaraporttiisi! 

• Bittejä maailmalta. Turku raportoi opetusteknologiatapahtumista.
• Hirvonen Mikko: BETT 2026 -messuraportti
• Holmqvist Saku: BETT 2026: kolmas kerta toden sanoo?
• Grönqvist Jukka: BETT 2026 – Tekoälyä joka nurkassa ja AI lukutaitoa joka tasolla
• Paakkinen Jouni: Pikkupaloja BETT 2025 -jälkiruuaksi
• FCLab.fi: Matkaraportti 20.-23.1.2026 BETT 2026 -opetusteknologia-tapahtuma
• Laakso Matleena
• BettUK2026: Avajaiset, ensimmäinen esitys ja avoin jakaminen myötätuulessa
• Sovelluksia opetuksen ideointiin 
• BettUK2026: tekoälyoppeja ja muita kokemuksia 
• Immersiiviset näyttelyt Lontoon Bett-reissulla
• Niemelä Eeva ja Linda Kantola, HAMK: Bett 2026 – oppimisen tulevaisuus kohtaa teknologian
• SeOppi-lehti 1/2026. Törmälä Vrve & Honkonen Kaisa: Immersiivinen oppiminen – miltä oppiminen tuntuu? (PDF sivu 5)
• Suomen eOppimiskeskuksen jäsenkahveilla perjantaina 6.2. jaetaan Bett- ja Educa-kokemuksia.
• Turunen Mikko, TAMK: Bett 2026 
• Vihje ja Mode -hankkeet, Winnova: Tulevaisuuden oppimisympäristöjä ja hankeyhteistyötä: Terveisiä Lontoon Bett-​messuilta 2026

Bett2025: puheenvuoroja tekoälystä

Tähän kirjoitukseen olen koonnut poimintoja kahdesta erinomaisesta esityksestä tammikuun Bett2025-opetusteknologiamessuilta Lontoosta. Lopussa on linkit mm. puhujien uutiskirjeiden tilaamiseen. Mukana on myös yhden messuständin edustajan näkemyksiä. Näitä kaikkia yhdistää sen pohdinta, missä olemme nyt ja minne olemme tekoälyn kehityksen myötä menossa. Tälle vuodelle voi jotain ennustaakin, mutta yllätyksiäkin on varmasti luvassa. Mitä kauemmas katsotaan, sen sumuisemmalta näyttää, mutta vauhti on kova. Lue lisää Bettistä ja katso suomalaisten matkaraportit, joita alkuvuoden ajan kerään yhteen. 

Dan Fitzpatrick: Tekoälyn aikajana 

Dan Fitzpatrick on kokenut ja tunnettu puhuja, kirjailija ja paljon muutakin. Hän toi tekoälyteemaan historiallista perspektiiviä ja aloittikin kysymyksellä, moniko muistaa, kun piti siirtää seinä saadakseen tietokoneen sisään huoneeseen.

Nykyisestä eli heikosta tekoälystä hän esitteli edellispäivän kävelyä messualueella, missä hän jutteli silmälaseihin integroidun tekoälyn kanssa tuotteista, joita hän käytävillä näki. Hän näytti myös vaikuttavia esimerkkejä miten halvaantunut voi liikuttaa hiirtä ajattelemalla tai miten seuraamalla aivojen toimintaa ihmisen kuunnellessa musiikkia, voidaan tunnistettavasti jäljentää kyseinen musiikkikappale. Me ollaan hurjalla matkalla ja tämä voi olla vasta alku, hän hehkutti. 

Dan Fitzpatrick ja tekoälyn kehityksen aikajana.

Oheisessa kuvassa Fitzpatrickin takana on aikajana. Ensimmäisenä tekstinä on ChatGPT ja sitä seuraavina tulevaisuudessa robotit ja sitten aivotekniikka (brain tech). Niitä seuraa yleinen eli ihmisen kaltainen tekoäly AGI (Artificial General Intelligence). Tähän asti olen ollut siinä käsityksessä, että yleinen tekoäly saattaisi olla mahdollinen 10 vuoden kuluttua, jos koskaan. Bett-messuilla viitattiin OpenAI:n johtaja Sam Altmanin toteamukseen, että heillä alkaa jo olla käsitys, miten yleinen tekoäly luodaan.

Viimeisenä ennen sumua kuvassa on ihmisen osaamisen ylittävä supertekoäly ASI (Artificial Superintelligence). On vaikea tietää, minne olemme matkalla, mutta vauhti on kova, Fitzpatrick totesi. Kuvaavasti Sitra nimesi vuoden 2025 tunteeksi tekoälyhuimauksen. Se kuvaa sitä, "kun tekoäly kehittyy niin nopeasti, että on vaikea pysyä mukana." Kun kaksi vuotta sitten keväällä loin Tekoälyn linkkivinkkien Padletin, lisäsin sen esikatselukuvaksi tekstin: "Nyt täytyy juosta pysyäkseen paikoillaan." Vauhtia kuvaa myös se, että olen nyt parina vuonna kuuden päivän Bett-reissun jälkeen kokenut, että on iso työ selvitellä, mikä kaikki on viikossa muuttunut. Siis osallistun maailman suurimmille opetusteknologiamessuilla ja jään jälkeen kehityksestä - onhan se aika kummallista!

Fitzpatrikin mukaan olemme ny liminaalitilassa eli uuden kynnyksellä. Emme oikeasti tiedä, mitä tulevaisuus tuo ja millaisia taitoja silloin tarvitaan. Jos käytämme tekoälyä vain tehostamaan nykyistä työtä, mikään ei vielä isommin muutu. Ennen pitkää meidän on kyseenalaistettava olemassa olevia työtapoja ja päästettävä irti vanhasta. Vain siten voimme tehdä tilaa jollekin uudelle, 

 

Dominik Lukes: Missä olemme ja minne menossa? 

Dominik Lukes Oxfordin yliopistolta listasi, missä olemme nyt. Viisi tämän hetken keskeistä asiaa tekoälyssä ovat: Kentällä on monta suurta toimijaa, runsaasti vaihtoehtoja kehittämiseen ja API-tarpeisiin sekä edistyneitä malliperheitä ohjelmointirajapintojen kera (API).  Tarjolla on myös elinvoimaisia avoimen lähdekoodin sovelluksia ja hyviä malleja omalla koneella pyöritettäväksi. 

Lukes uskoo, että tekoälyn vuoksi kotitehtävät jäävät ennen pitää historiaan. Sekin muuttuu, mitä on tärkeää opettaa, mutta vuorovaikutustaidot tulevat pysymään tärkeinä taitoina.  Hän kuvasi hyvin, miten tekoäly tekee monet tehtävät yhtä hyvin tai huonommin kuin oletettiin, ja osan tehtävästä yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin odotettiin. Moni tehtävä sisältää näitä kaikkia elementtejä. Tekoälyn käyttäjän on ymmärrettävä, mistä tavasta milloinkin on kyse ja milloin tekoäly on oikeasti hyödyksi.

Dominic Lukesin otsikkona Bett-messuilla
oli kaksi vuotta ChatGPT:n jälkeen.

Kuusi tekoälyä muokkaavaa trendiä ovat:

1. Multimodaalisuus: tekoäly yhdistää tekstiä, kuvaa ja ääntä, esim. videoiden generointi.
2. Käyttöliittymissä on chatin ohella muitakin työkaluja, esim. Copilot osaa myös generoida kuvia, taulukoita ja koodia.
3. Tekoäly prosessoi kokonaisia dokumentteja, esim. kirjoja tai tutkimuksia. 
4. Pienet paikalliset mallit eli omalle koneelle asennettavat työkalut mm. kuvaeditointiin. Ne ovat usein tietoturvallisempia ja energiatehokkaampia kuin selaimen kautta käytettävä tekoäly.
5. Päättelymalleissa (reasoning models) tavoitteena on, että tekoäly ajattelee, oppii ja ymmärtää syy-seuraussuhteita. Näin ne voivat ratkaista monimutkaisia ja monivaihteisia tehtäviä. Joissain työkaluissa malli on valittavissa, esim. ChatGPT:n o1 and o3-mini tai Gemini Flash. Jos mallia ei ole tarjolla, voit ohjeistaa kehotetta ratkaisemaan ongelman vaihe vaiheelta. Näin voit nähdä päättelyketjun ja siten helpommin huomata esim. virheet.
6. Tekoälyagentit tehtävien automatisointiin. Agentit voivat itsenäisesti hoitaa erilaisia tehtäviä, esim. etsiä tietoa organisaation intrasta ja myös päivittää intraa. Ne voivat siis toimia itsenäisesti ilman ihmisen kehotetta ja niille voidaan antaa pääsy dataan sen sijaan, että niille chatbottien tavoin syötetään dataa.

Lopuksi Lukes nauratti yleisöä kertomalla yliopisto-opettajien kaksi yleisintä kysymystä hänelle: 

Miten estän oppijoita hyödyntämästä tekoäly? Miten voin itse hyödyntää tekoälyä? 

Tween messuständiltä oivaltava reflektio

Löysin Twee-sovelluksen bloggaukseen Viisi vinkkiä: tekoäly ja suullisen kielitaidon opetus (3/2024). Tweellä oli messuständi Bettissä, joten kävin tervehtimässä ja kiittämässä hyvästä sovelluksesta. Juttelin Alina Pleplerin kanssa. Keskustelussa nostin esiin toiveen materiaalien luomisesta myös suomeksi. Hän totesi, että kyllähän sen onnistuu ja vajaan viikon kuluttua sain viestin, että suomen kieli on lisätty ja sain samalla alennuskoodin suomalaisille jaettavaksi (ks. suosittelijan linkkini). 

Plepler kirjoitti Bett-kokemuksistaan reflektion Linkkariin. Tiivistäen hän nosti esiin seuraavat näkökulmat: 

• Tekoäly ei ole enää wow-tekijä, vaan sen uutuusarvo on kulunut. Tekoälyn mainostaminen ständeillä tuottaa lähinnä fiiliksen: "Oh, another one". 
• Monet startupit ylpeilevät sadoilla tuhansilla käyttäjillä, mutta se ei johdu heidän tuotteensa laadusta, vaan tekoälyhypestä. 
• Opettajiin on yhä vaikeampi tehdä vaikutusta. He ovat jo nähneet suuren määrän tekoälytyökaluja, joissa on hämmästyttäviä ominaisuuksia. 
• Haluavatko opettajat näitä mainostettuja supervoimia. Kaikki puhuvat opetuksen tehostamisesta ja opettajien suorituksen parantamisesta, mutta kaipaavatko opettajat todella tätä tehostamista? Vai katsovatko he vain, kun taistelemme heidän huomiostaan ja jatkavat sitä, mitä ovat ennenkin tehneet? 
   

Suosituksia uutiskirjeistä

Tässä suosituksia tekoälyuutiskirjeistä. Ethan Mollick on varmasti monelle ensimmäisiä ulkomaisia tahoja, joiden tekoälyvinkkejä on seurannut. Myös molemmat edellä mainitut esitysten pitäjät julkaisevat omaa uutiskirjettä, mutta vaikuttavat toki muuallakin verkossa. Alla ovat esittelyt on kopioitu LinkedIn-profiileista.

• Ethan Mollick, Associate Professor at The Wharton School. Author of Co-Intelligence. Uutiskirje: One Useful Thing
• Dominik Lukes, Lead Business Technologist at AI/ML Support Competency Centre, University of Oxford, LinkedIn uutiskirje: AI in Academic Practice.
• Dan Fitzpatrick, Bestselling Author on AI in Education. Teacher. Forbes contributor. Education Strategist. Trained in Philosophy, Innovation & Design Thinking. LinkedIn uutiskirje:
  The Sunday AI Educator, Practical tips and guides about the AI educational revolution.
• Faktabaarin uutiskirje. Lisätty myöhemmin helmikuussa luettuani erinomaisen Tekoälyopaan opettajille (2025). Ks. Faktabaarin kaikki oppaat.

Bett2025 - matkavinkkejä ja matkakertomuksia

Bett-opetusteknologiamessut järjestettiin Lontoossa 22.-24.1.2025. 40-vuotias tapahtuma keräsi yli 35 000 osallistujia yli 130 maasta ja mukana oli aiempien vuosien tapaan satoja suomalaisia. Yrityksiä messuilla oli yli 600. Merkkaa kalenteriisi seuraava Lontoon Bett 21.-23.1.2026 ja lue uudet matkavinkit ja tarinat!

Osallistuin Bettiin 9. kertaa. Tämä on 12. vuosi, kun kerään yhteen keskeisiä linkkivinkkejä ja suomalaisten matkaraportteja. Päivittelen niitä alle pitkin alkuvuotta ja muutenkin kirjoitusta päivittelen. 

Bett-messuihin kuuluu laaja näyttelyalue ja monenlaisia esityksiä turvamiesten kanssa saapuvista julkisuuden henkilöistä opettaja-opiskelija-pareihin. Pääarenalle on toistaiseksi aina mahtunut mukaan, Pienempien salien esityksiin ei välttämättä mahdu mukaan, jos ei ole ajoissa jonossa. 

Messujen aikana palkitaan lukuisissa kategorioissa erilaisia sovelluksia ja laitteita. Tapahtumaan kuuluu myös runsaasti oheistapahtumia, kuten kouluvierailuita, kutsuvierasseminaareja ja ennakkoilmoittautumisen vaatineita tapahtumia messualueella, esimerkiksi TableTalk-pienryhmäkeskustelut, Tech User Labs -työpajat ja Connect@Bett-tapaamiset esittelijöiden kanssa. Ohjelmasta löydät myös muita valtavan messukeskuksen eri kerroksissa olevia tapahtumia, joihin et päädy vain messuhalleissa kävellen.  

Moni suomalainen ja Suomessa toimiva yritys järjestää Bett-viikolla omia tapahtumia Lontoossa. Näistä pysyt parhaiten ajan tasalla liittymällä Suomalaiset BETT-messuilla Facebook-ryhmään ja tietysti myös kyseisten yritysten asiakasviestinnän avulla - sekä verkostoitumalla. BETT-perinteisiini on tähän asti kuulunut IlonaIT:n seminaari suomalaisille, mutta sitä ei tänä vuonna järjestetä. Sen sijaan osallistun keskiviikkona jo muutaman kerran pidettyyn ATEAn pohjoismaiseen seminaariin, joka kulkee nykyisin ATEAn Nordic Day -nimellä (tai laajemmin ATEAn EDU-viikko Lontoossa). Torstain ja perjantain olen messuilla ja alueen sulkeutuessa klo 18 suuntaan keskustaan syömään ja kokemuksia sulattelemaan. Olen reissussa yksin, joten todennäköisesti etsin perinteiseen tapaan seuraa em. Facebook-ryhmästä.

Vinkkejä Bett-messuille 

• Bett-messut Lontoossa -verkkosivu.
• Bett Global: X, Facebook, LinkedIn, Instagram ja YouTube.
• Suomalaiset BETT-messuilla -Facebook-ryhmä: käytännön vinkkejä, kimppakyytejä, kutsuja tapahtumiin, seuraa pitkille metromatkoille tai messupäivän jälkeisille illallisille, poimintoja tapahtuma-annista, opitun jakamista jne.
• Hashtageja: #Bett2025 ja #BettUK2025 sekä #BettUK. Suomalaisten #finnbett on jäänyt viime vuosina vähäiselle käytölle. 
• Ohjelmassa on esityksiä aamuvarhaisesta alkaen, mutta näyttelyalue avautuu päivittäin klo 10 (ks. aukioloajat). Ohjelmaan on syytä tutustua etukäteen ja merkata ainakin kiinnostavimmat muistiin tapahtuman mobiilisovellukseen: Bett Show: Android & iOS. Kirjautuminen s-postilla ja ilmoittautuessasi saamallasi numerolla.
• Isoimmilla messuständeillä pyörii tauotta tietoiskuja (ks. esim. Microsoft EDU Bett 2025 Guide, PDF-linkki ensimmäisessä tekstikappaleessa tai Googlen Bett-sivu). 
• ExCel-messukeskukseen pääsee kätevästi metrolla, esim. Custom House for ExCel -asemalle (ks. kulkuohjeet) tai messualueen itäpäätyyn DLR-juna-asemalle Prince Regent. Huomaa, että vuonna 2022 avattu metrolinja Elizabeth Line puuttuu vanhoista kartoista. Etukäteen kannattaa ladata Lontoon ja metron offline-reittiopas ja/tai kartta. Ja Google Mapsikin toimii offline, mutta muistaakseni alueen kartta tuli ladata etukäteen.
• ExCelissä on hyvä nettiyhteys nimellä "_ExCeL free Wi-Fi". Lisätietoja messualueen palveluista löydät Excelin sivulta. Koska emme ole EU-alueella, mobiilidata on varsin arvokasta. Siksi messu- ja hotellialueiden ulkopuolella kannattaa viestiä tekstareilla sekä käyttää laajasti tarjolla olevia maksuttomia langattomia verkkoja. 
• Edellisten vuosien matkaraportit; 2012 & 2014 ja 2015 ja 2016 ja 2017 ja 2018 ja 2019 ja 2020 ja 2022  ja 2023 ja 2024.
  
  

Vinkkejä Lontooseen 

• Huhtikuusta 2025 alkaen suomalaisiltakin vaaditaan ETA-matkustuslupa (10 £).
• Julkisilla voi kulkea Oyster Card -matkakortilla tai pankkikortin lähimaksulla. Ks. Milla Kontkasen kirjoitus Lontoon matkalipuista.
• UM.n matkustusilmoitus kannattaa tehdä. Se käy parissa minuutissa, jos on tallentanut edellisen matkansa pohjatiedot. Bett-viikon aikana ilmoituksen tehneille tiedotettiin myrskystä, jonka aikana rikottiin Brittein saarten kaikkien aikojen tuuliennätys. Tämä vaikuttiin monien paluulentojen aikatauluihin ja reitteihin.
• Monessa paikassa kelpaa nykyisin vain korttimaksu. Kerran käytin käteistä, kun kortilla olisi ollut 10 £ minimiveloitus ja ostokseni oli vain puolet tästä.
• Musikaalilippuihin suosittelen teattereiden omaa TKTS-lippumyymälää Leicester Squarella tai netissä. Se myy edullisesti lippuja saman päivän näytöksiin. Myös moni näyttely  ja nähtävyys vaatii lipun ostamista viimeistään edellisenä päivänä. Ks. viime vuoden koontini kulttuuritarjonnasta.

Suomalaisten matkakertomukset

Olisi upeaa saada tähän mahdollisimman monelta osallistujalta koonti opitusta - tai vaikka muutama nosto siitä, mikä oli tärkeää. Muoto on vapaa, jakaminen mieluiten linkillä (esim. blogikirjoitus, YouTube, Sway, Adobe Express tai Google/OneDrive). Poimin tähän Suomalaiset BETT-messuilla -ryhmään jaettujen matkakertomusten linkit ja etsin lisää somesta. Voit myös jakaa linkkisi suoraan minulle. Kiitos, että linkität tämän koonnin omaan matkaraporttiisi! 

• Ahola Tiina, HAMK: Oivalluksia opetusteknologiasta ja tulevaisuuden oppimisympäristöistä – matkani Bett 2025 tapahtumaan
• Bittejä maailmalta, Turun kaupungin kasvatuksen ja opetuksen blogi
• Aflecht Suvi: What a BETT 2025
• Airola Juho & Petri: STEAM näkyi vahvasti BETT-messuilla
• Sulander Meri: BETT 2025, Idan ja Merin terveiset
• Paakkinen Jouni: AI että, BETT 2025
• Paakkinen Jouni: Pikkupaloja BETT 2025 -jälkiruuaksi
• Boge Stina, Itslearning: 5 tärkeintä tietoa Bett 2025 -tapahtumasta
• Espoon kaupunki: Tukevaa puhetta -podcast: Oppimisteknologian Bett-messut. 
• Haastattelijoina  Johannes Ruoho ja Mirka Tuulisaari ja vieraina Robert Bahr, Tuukka Kallio ja Ilona Parviainen (Soundcloud ja tekstivaste). 
• FCLab Tampere: London calling – Bett ´25 
• Kenttälä Marjo, Helsingin kaupunki: Helsingin EdTech-​kokeilualusta inspiroi maailmalla 
• Laakso Matleena
• Mitä uutta Padlet, Thinglink, sanapilvet ja kyselyt? 
• Bett2025: puheenvuoroja tekoälystä
• Mitä uutta Adobe Express? 
• Moilanen Hannu: BETT-messut 2025 by HooMoilanen
• Naakka Moona, Kaupan liitto: Bett UK ja generatiivinen tekoäly koulutuksen kehittämisessä 
• Niemelä Eeva, HAMK: Ensikertalaisina Lontoon BETT-messuilla.
• Nieminen Anni, Iisalmen sanomat: Iisalmen Edvin Laineen koulu sai arvokkaan kansainvälisen tunnustuspalkinnon (maksumuurin takana).
• Saarinen Tapani: Vlogi 2/2025 (3:39 min) ja #Bett2025 London (5.31 min) 

Tällaisen kuvan voi luoda Bettin verkkosivulla. Töitä teen pääosin freelancerina ja TAMKissa. Tampereen korkeakouluyhteisö kääntyi nimilappuun Tampereen yliopistoksi, mutta kyllä minä sinnekin olen tänä keväänä sopinut töitä tekeväni, vaikka edellinen työsuhde sinne päättyikin vuoden vaihteeseen. 

Bett2024: Muistiinpanoja tekoälyesityksistä

Tässä vielä yksi bloggaus tammikuun Lontoon opetusteknologiamessuilta. Kiertelin kolme päivää messualuetta. Minua kiinnostivat erityisesti opetukseen sopivat sovellukset ja tietenkin tekoäly. ChatGPT oli integroitu jo lukuisiin sovelluksiin ja monista löytyi myös oma chatbotti, joka oli rakennettu digitaaliseksi tutoriksi, esim. Khan Academyn Khanmigo tai pian julkaistava Quizletin Q-chat. Näin tekoäly saadaan auttamaan ja tukemaan oppijoita sen sijaan, että oppija yrittää generoida valmiin vastauksen ChatGPT:n tai Copilotin avulla. Edellisessä bloggauksessa kerroin, miten tekoäly auttaa opettajia. 

Lähes kaikki kuuntelemani esityksetkin liittyivät tekoälyyn. Alla muistiinpanojani yhdestä keskiviikon, ja useista Microsoftin esityksistä. Kaikki muut ovat perjantailta. Lisää suomalaisten kokemuksia löydät matkatarinoiden bloggauksesta, minne kokemuksia päivittelen pitkin kevättalvea. Tämän viikon HUMAKin koulutuksessa nostin esiin allakin mainittuja näkökulmia tekoälystä (ks. diaesitys 14.2.2024). Erilaisten oppijoiden liitto järjesti 21.2. webinaarin: Opetusteknologian uudet innovaatiot - Terveisiä BETT- ja FETC -opetusteknologiamessuilta! Siellä jaettuja materiaaleja ja tallenteen löydät matkatarkoiden bloggauksesta. (Kappaletta muokattu 22.2.24.)

Canva oli näkyvästi esillä Bett-messuilla. Tein siitä helmikuussa uusimman päivittyvän diasarjan ohjeiden blogisivulle. Canvan ja monen muun sovelluksen suosittelijan linkkini löydät nyt kootusti uudelta suosittelusivulta. 

Tekoäly- ja koneoppimisen asiantuntijoita tarvitaan lisää

Knight & Chung nostivat keskiviikon Arena esityksessä esille tämän hetken nopeimmin kasvavat ammattialat. Niiden kärjessä ovat tekoäly- ja koneoppimisen asiantuntijat ja niiden jälkeen kestävän kehityksen asiantuntijat, liiketoimintatiedon analyytikot ja tietoturvan asiantuntijat. Oppilaitosmaailmasta he kertoivat kansainvälisen tutkimuksen perusteella, että opettajan työstä vain 49 % on vuorovaikutusta oppijoiden kanssa. Britanniassa opettajan keskimääräinen viikkotyöaika on 57 h. Reilusti yli puolet opettajista on harkinnut alan vaihtoa viimeisen vuoden aikana. Tämä ei paranna nykytilannetta, missä esimerkiksi lähes puolet toisen asteen matematiikan tunneista on epäpätevän opettajan vastuulla.

Poimintoja Microsoftin eri esityksistä

Microsoft oli messujen pääsponsori ja Copilotia pidettiin aktiivisesti esillä sekä sen omissa esityksissä että niissä missä se oli yhteistyökumppani. Jaime Teevan, Microsoftin Chief Scientist, aloitti pääarenan esityksensä kertomalla miten paljon tekoäly säästää aikaa ja rahaa. En tuolloin kirjannut lukuja muistiin, kun se tuntui markkinahötöltä ja yritysten idealismilta. Toki tekoäly voi tuoda säästöjä yhdestä paikasta - ja tuoda kuluja toisaalle, mutta ei se ole minusta mitenkään kiinnostavin näkökulma. Etsin seuraavia lukuja sitten jälkikäteen, kun niistä minulta kyseltiin.

Eipä ole ihme, vaikkapa edelliseen Knight & Chungin esitykseen viitaten, että Microsoft ja lukuisat muut yritykset yrittävät ratkaista näitä resurssiongelmia tekoälyn avulla. Yksi Microsoftin toteamus oli, että "53% of educator skills need to be performed by humans, 45% could be augmented by AI." Ja miksipä ei, ajattelee moni, kun kerran Microsoftin mukaan dollarin investointi tekoälyyn tuottaa keskimäärin 3,42 dollarin hyödyn. Eli säästetään ja voidaan tarjota paremmin henkilökohtaistettua opetusta, ainakin mainoslauseiden mukaan. Tässä yksi raportti aiheesta Microsoftilta: What Can Copilot’s Earliest Users Teach Us About Generative AI at Work?

Taisi olla keskiviikon Mike Tholfsenin esitys, missä esiin nostettiin tekoälyajan osaamisvaatimuksia. Näistä kärkeen nostettiin analyyttinen arvostelu, palautumiskyky ja joustavuus, tunneäly, luova arviointi, älyllinen uteliaisuus, tekoälyn puolueellisuuden havaitseminen ja käsittely sekä kehotteiden hallinta.

Dan Fitzpatrick The AI Educator  (Arena)

• Seuraavan 10 vuoden aikana on odotettavissa enemmän teknologista kehitystä kuin viimeisen sadan vuoden aikana. Kun nyt tekoälyn avulla voi luoda tekstiä puheesta, parissa vuodessa saadaan sovelluksia, jotka generoivat sisältöjä myös ajatuksista. 
• Uusi kahtiajako tulee olemaan se, osaako henkilö tehdä yhteistyötä tekoälyn kanssa vai ei. Työmarkkinat ovat jo nyt suuressa muutoksessa. Esimerkiksi Klarnalla ei enää ole tarvetta palkata uusia työntekijöitä, koska tekoäly tehostaa nykyisten työtekijöiden työtä niin paljon. Ikeassa puhelinpalveluiden tarve on vähentynyt niin paljon, että sen henkilöstöä koulutetaan sisustussuunnittelun osaajiksi. 
• Tekoälyä käyttävät konsultit saivat valmiiksi keskimäärin 12 % enemmän tehtäviä, 25 % nopeammin ja tekivät 40 % enemmän laadukkaampia tuloksia verrattuna niihin, jotka eivät tekoälyä käyttäneet. Lähteenä Harvardin ja MIT:n tutkimus. 
• Tietokone voitti ihmisen shakissa ensi kerran vuonna 1996, mutta ei se lopettanut shakin pelaamista. Tällä hetkellä shakki on suositumpaa kuin koskaan aiemmin.
• Wayne Gretzky totesi, että hän luistelee aina sinne, minne kiekko menossa. Ei sinne missä se on nyt. Mitä tämä tarkoittaisi opetusalalla tekoälyn suhteen?
• Puhuja on kirjoittanut kirjan The AI Classroom: The Ultimate Guide to Artificial Intelligence in Education (3/2023).
  

Dan Fitzpatrick puhumassa Bett Arenalla.

EdTechistä PedTechiä, Aubrey-Smith & Hedger (Teaching & Learning)

• Lapsi viettää brittikoulussa 1267 tuntia vuodessa. Siellä on kolmenlaista ruutuaikaa
1. Passiivinen tuijotusaika. Ei juuri ole eroa, tuijottaako oppija paperia, omaa tai open näyttöä. 
2. Oppija reagoi näytöllä olevaan, esim. monivalinnat.
3. Oppija ajattelee, luo sisältöjä tai soveltaa oppimaansa.
• Jokaisen tehtävän tulisi haastaa kognitiivisesti. Vaiheista työskentely esimerkiksi seuraavasti: ideoi, laajenna, tee luonnos ja paranna.

Täydennyskoulutus: Hollier, White & Beck (Teaching & Learning)

• Paneelissa kerrottiin, miten opettajien täydennyskoulutuksesta huolehditaan 57 koulun verkostossa (yhdistyksessä? yrityksessä?). Esityksessä kerrottiin siitä, miten tärkeää on kuunnella opettajien tarpeita, vähentää heidän kognitiivista taakkaa sekä antaa lupa ja myös aikaa uuden opetteluun. Näissä kouluissa oli myös digitutoreita (TSO, tecnology support officer), jotka työskentelivät tarvittaessa myös opettajien apuna, kun he jotain uutta luokassa ensi kertaa tekivät.
• Periaatteet tiivistettiin näin: realistisemmat odotukset, keskustelut ovat avain eteenpäin, asynkronisia vaihtoehtoja tarvitaan, juhlitaan onnistumista ja tavoitteena on kehittyminen (improve, not prove).
• Osaamisen kehittämisessä oli käytössä paljon erilaisia keinoja kuten vertaispalautetta, yhteistyöalueita lähinä ja verkossa, mentorointia ja työn varjostamista. Kun kansallista yhteistä koulutusta ei Suomen tapaan ole, tämä kaikki työ tehtiin tämän verkoston sisäisesti.

Tekoäly organisaatioissa (Ahead Auditorium)

• Esityksen puhujat Ferrell, Hobson ja Litvinaite tarkastelivat tekoälyä yliopistoissa. Yksi heistä tiivisti tavoitteet seuraavasti: Tekoäly integroidaan osaksi koko organisaation toimintaa. Näin paremmin valmistetaan opiskelijoita työmarkkinoille ja saadaan toimintaan mahdollisia kustannussäästöjä. Hyödyntämällä tekoälyä uusilla tavoilla, organisaatio innovoi samalla uusia tapoja kehittää laatua ja tehokkuutta. 
• Tekoälyosaamisen myötä myös yliopistot ovat valmiimpia tukemaan opiskelijoitaan, mutta myös keskustelemaan sovellusmyyjien kanssa tekoälysovelluksista, niiden tekijänoikeuksista ym.
• Opiskelijoille tärkeää on tekoälyn käyttöönotossa yhteistyö, läpinäkyvyys, luottamus ja tieto käyttösäännöistä ja normeista.
• Opiskelijoiden kommentteja
• Onko tekoäly huijaamisessa muka jotain uutta? Ainahan työn on voinut teettää toisella. 
• Olen kuullut, että opettajat tarkastavat esseitämme ChatGPT:n avulla. Sen täytyy olla hämmentävää, kun tekoäly tarkastaa omaa työtään.
• Tekoäly on niin hyödyllinen työkalu, että jään muista jälkeen, jos en käytä sitä.
• Kokemukset tekoälyn hyödyllisyydestä vaihtelevat. Tarvitaan koulutusta kriittiseen ja höydylliseen käyttöön. Hyvät tulokset edellyttävät taitavasti luotuja kehotteita.

Tekoälyä humanististen alojen yliopisto-opetuksessa (Ahead Sandbox)

• Apulaisprofessori Antony Makrinos ja opiskelija Imogen Pollard kertoivat mm. kokeiluista, miten tekoäly auttaa luomaan yliopiston esseiden otsikoita. Otsikoita tehtiin mm. väitteiden ja kysymysten muodossa. Otsikoista oli saatu sitä parempia, mitä tarkempi kehote oli ollut ja mitä enemmän informaatiota sille annettiin. Itse esseiden kirjoittamiseen tekoäly ei suositeltu ja lähteidenkin osalta oli huomattu, että tekoäly tekee usein virheitä.

• 

  Outernetin näyttely oli katsottavissa koko päivän metroaseman
  uloskäynnin luona. Näistä Lontoon immersiivisen taiteen
  kokemuksista kerroin aiemmassa bloggauksessa.

  Yksi havainto on ollut, että tekoäly on taitava kääntämään klassisia kieliä, esimerkiksi muinaiskreikkaa tai latinaa, toisin kuin Google-kääntäjä tai moni muu verkon käännöskone.    
• Opiskelija kertoi, että hän oli alkuun kovin epäileväinen ja pelokaskin tekoälyn suhteen, mutta oma asenne muuttui kokemuksen myötä. Tätä edisti myös luottamuksellinen suhde opiskelijoiden ja opettajien välillä. Opiskelija totesi, että usein on hyödyllistä pyytää tekoälyltä esimerkiksi 10 kysymystä jostain aiheesta. Myös interaktiivisuus koettiin hyväksi.