Tekoäly historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa

Tekoälyn perusteet ovat monille opettajille jo tuttuja ja yhä useampi kaipaa nyt oppiainekohtaisia vinkkejä. Olen jo aiemmin jakanut kieltenopettajien Padletin ja alla on näkökulma luonnontieteisiin sekä ainetiimien blogissa julkaisemani kirjoitus historian ja yhteiskuntaopin opettajien tapaamisesta. 

Esittelin Pirkanmaan lukioiden ainetiimien toimintaa tarkemmin huhtikuun bloggauksessa. Olen koordinoinut sitä yli 10 vuotta ja kesäkuussa vastuu siirtyy Osakkeen omalle koordinaattorille. 

Näkökulma luonnontieteisiin

Tekoälylukutaidon opettaminen kuuluu kaikille opettajille. Elsa Kivinen, Aki Saariaho ja Sini Virtanen tarkastelevat informaatiolukutaidon opettamista perusopetuksen luonnontieteiden tunneilla: Digitaalinen informaatiolukutaito innostavaksi osaksi opetusta (Natura 1/2026). Artikkelissa on hyviä esimerkkejä, jotka ovat hyvin sovellettavissa myös muihinkin oppiaineisiin. 

Artikkeli ehdottaa keskustelua muun muassa "tiedon kehystämisestä ja sanavalinnoista: Puhutaanko ilmastokriisistä, ilmastonmuutoksesta vai ilmaston vaihtelusta?" Lisäksi kannattaa tarkastella millaisissa kuplissa elämme: "Miksi juuri minä näen juuri tämän sisällön? Tätä voi tutkia vaikkapa antamalla oppilaiden hakea samoilla hakusanoilla ja vertailla tuloksia." 

Historian ja yhteiskuntaopin kysymyksiä

Historian ja yhteiskuntaopin lukio-opettajien ainetiimin tapaamisen yhtenä teemana oli tekoäly. Historian erityiskysymyksiä minulle avasi hyvin American Historical Associationin julkaisemat periaatteet tekoälyn käyttöön historian opetuksessa (PDF). Historian osalta korostuu se, ettei tekoäly useinkaan ymmärrä maailman monimutkaisuutta ja ristiriitaisuuksia. Tekoäly saattaa luoda illuusion, että menneisyydestä tiedetään kaikki, vaikka epävarmuus on historiallisen tutkimuksen olennainen piirre. 

Toisen haasteen tuo se, että tekoälyn ulottuvissa on vain pieni osa historiallisesta tiedosta. Opettajat olivat huomanneet tämän siitä, että yhteiskuntaopin esseet ovat tekoälyn ansiosta usein parempia kuin aiemmin, mutta historian osalta näin ei ole. Monille opiskelijoille on haastavaa tunnistaa ja muokata tekoälyn tuottamaa geneeristä ja mitään sanomatonta, mutta rakenteeltaan sujuvaa tekstiä.

Opin myös uuden sanan, "unessay" eli epäessee. Se viittaa luovuuteen, joka on opettajalle entistä tärkeämpää, kun ideoidaan tekoälyajan tehtäviä perinteisten esseiden sijaan. Näistä löydät esimerkkejä alle upotetusta diasarjasta.

ChatGPT:n avulla luotu kuva sukuni historiasta. Äidinisäni oli maanmittari, joka lohkoi tiloja pohjois-Pirkanmaalla karjalaisten asuttamiseksi.

Lähteitä ja koulutuksen linkkejä

• Tekoälylukutaidon viitekehys julkaistaan kesällä ja suomennetaan, nyt luettavissa on luonnos. Yhteiskuntaopin kannalta kiinnostava voisi olla myös OKM:n hiljattain julkaistu kansalaisten tekoälyosaamisen viitekehys. 
• EU:n komissio on julkaissut neljä uutta opasta, jotka suomennetaan kesän aikana. Teemoina ovat disinformaatio, digitaalisten oppimateriaalien laatukriteerit, tekoälyn etiikka ja tietotekniikan opetus Euroopassa
• Faktabaarilla on paljon hyödyllistä aineistoa yhteiskuntaopin opetukseen. Kannattaa tilata sen uutiskirje ja tutustua oppaisiin (syksyllä julkaistaan opas tekoälylukutaidon opettamisesta).
• Yle 13.5.26: Applen tekoälyn kouluttajat paljastavat salatut säännöt: ”Sensuuria”.
• Tekoälyteatteri olisi oppitunnille oiva menetelmä. Em. linkistä löydät myös Ylen lähetykset ITK-konferenssista.
• Tekoäly haastaa myös arviointia, siitä muutama ajatus linkin takana.
• Mäkelin, Silvennoinen & Mäkitalo. Toim. 2025. 50 myyttiä tekoälystä ja datasta (CC BY-NC-ND).
• Nämä ja paljon muitakin vinkkejä löydät Tekoälyn linkkivinkkien Padletista. Alla on muutama nosto sieltäkin löytyvistä sovelluksista.
  
  

Tekoälysovelluksia

• Kansallisarkiston työkalulla voit tehdä tekstintunnistuksen englanninkielisiin asiakirjoihin 1600-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Lisäksi yhteishankkeessa on kehitetty venäjän kielen käsialamalli, käsin kirjoitettujen asiakirjojen muuntamiseksi koneluettavaan muotoon.

• Google Arts & Culture: Voit vierailla esim. Alvar Aalto -museossa, tutustua Ateneumin kokoelmiin tai klikata itsesi eri puolille maailmaa Talking tours -retkelle, missä on valittavina esim. arkeologia, maamerkit tai luontokohteet. Jokaisesta kohteesta on lyhyt ääniopastus, minkä lisäksi voit keskustella kohteesta tekoälyn avulla.

• Google NotebookLM lienee yksi suosituimpia tekoälysovelluksia opettajien keskuudessa. Sen avulla voi muuntaa esimerkiksi omat PowerPointit videoksi tai äänitiedostoksi, tehdä niistä kysymyksiä tai käsitekartan.

• Esimerkkejä ja ohjeita mm. Matleenan blogissa 8/2025 ja 10/2025. Videoita löydät myös YouTube-soittolistaltani. Nykyisin podcastit ja videot saa myös suomeksi.
• Harto Pönkä: NotebookLM, tekijänoikeudet tekoälysovelluksissa ja opetus

• Napkin on yksi suosikeistani. Sen avulla voi visualisoida omat tekstit, lue lisää ja katso esimerkkejä Napkin visualisoi tekstisi -kirjoituksesta.
• Sovelluksia opetuksen ideointiin ja materiaalien luonnosteluun
• Padlet Arcadella luot minuutissa pikkupelejä, jopa kirjautumatta.
• Uusi suomalainen Bruukki puuttuu vielä linkin listauksesta.

Hyväksy vähintään ei-välttämättömät evästeet, jotta näet alle upotetun diasarjan. Vaihtoehtoisesti voit avata sen suoraan SlideSharessa.

Tekoaly-historian-ja-yhteiskuntaopin-opetuksessa-18-5-26 from Matleena Laakso

Tekoäly haastaa arviointia

Tämä kirjoitus on julkaistu Terveystiedon ja liikunnan opettajien LIITO ry:n jäsenlehdessä 2/2026. Jos et ole jäsen, voit lukea alkuperäisen kirjoitukseni tästä linkistä (PDF) tai alta, minne olen lisännyt muutaman linkin. Mukana on kirjoituksesta Google NotebookLM -sovelluksella tehty tiivistelmä sekä kirjoituksesta ja Tekoäly ja arviointi -webinaarin diasarjasta generoitu video. 

- - - - - 

Opetuksen ja arvioinnin haasteet vaihtuvat vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Pandemian aikana ei voitu järjestää valvottuja kokeita. Kännyköiden yleistyminen toi Wikipedian usein käytetyksi lähteeksi. Sähköisten kyselytyökalujen kehittyminen toi mukaan pelillisyyttä, mutta mahdollisti samalla vastausten etsimisen verkosta. Ylioppilaskokeiden sähköistyminen haastoi monipuolistamaan arviointia ja toi kokeisiin monimediaisia materiaaleja. Nyt arviointia haastaa generatiivisen tekoälyn käyttö, kun tekoälyn tuottaman sisällön osuutta ei useinkaan ole mahdollista todentaa.

Arviointi on EU:n tekoälysäädöksen mukaan suuririskistä toimintaa, joten arviointipäätöksen tekeminen kuuluu aina ihmiselle. Jotta opettaja voisi hyödyntää tekoälyä (esim. ChatGPT, Copilot tai erilliset arviointisovellukset) arvioinnissa tai palautteen annossa ja syöttää opiskelijan työn tekoälylle, tästä on käytännössä oltava ohjeistus koulutuksen järjestäjän tekoälyohjeissa.

Jokainen opettaja voi kuitenkin hyödyntää tekoälyä ideoidessaan arvioitavia tehtäviä, kirjoittaessaan niiden ohjeita tai luonnostellessaan arviointimatriiseja. Opettaja voi hyödyntää tekoälyä tehtävien ja niihin liittyvien välittömien palautteiden luonnostelussa ja mallivastauksia kirjoittaessaan. Tekoäly on hyvä antamaan palautetta myös oppijoille jaettavista kehotteista.

Jos oppijoilla on tekoäly käytössä, he voivat itse syöttää sille esimerkiksi liikuntapäiväkirjansa. Tekoälyltä ei kannata pyytää siihen yleisesti vain palautetta, vaan kertoa tarkemmin kenelle palaute on tarkoitettu ja mitä sillä tavoitellaan. Esimerkiksi kilpaurheilija tarvitsee erilaista palautetta kuin ylioppilaskokeisiin valmistautuva kaiket päivät sisällä istuva opiskelija. Kehotteita kannattaa kirjoittaa ja testata yhdessä tai opettaja voi luoda avuksi chatbotin.

Yksittäisen opettajan ja oppijan on tärkeää omaksua riittävä tekoälylukutaito, jotta tekoälyn eettinen ja vastuullinen käyttö muun muassa oppimisen ja arvioinnin tukena voi onnistua. Apuna ovat Opetushallituksen tekoälysuositukset, minkä ohella moni koulutuksen järjestäjä on jo luonut omat konkreettisemmat ohjeet. Niin sanottu liikennevalomalli (ks. esim. Arene, PDF) on yksi tapa kertoa yksittäisten oppimistehtävien tasolla, miten tekoälyä ei saa, saa tai tulee käyttää. Ohjeet eivät toki yksin riitä varmistamaan fiksua käyttöä, mutta niiden noudattaminen on keskeinen osa tekoälylukutaidon omaksumista. Kesäkuussa julkaistava tekoälylukutaidon viitekehys tuo tähän lisää konkretiaa.

Arviointi linkittyi myös Bett-opetusteknologiamessujen esityksiin, joissa korostettiin oppijan ajattelua ja sen näkyväksi tekemistä. Oman ajattelun ulkoistaminen tekoälylle ei ole hyvä valinta lopputuotoksen tai oman oppimisen näkökulmasta. Pelkkä tekoälyn tuottaman sisällön tarkistaminen ei korvaa omaa ajatteluprosessia. Jos jokaisen kysymyksensä vain heittää suoraan tekoälylle, alkaa oma ajattelu surkastua, innovatiivisuus vähentyä ja yksilöllisyys korvautua geneerisellä sisällöllä.

Hannah Fry totesi oivaltaen, että oppijan työtä ei ole löytää vastauksia annettuun tehtävään, vaan ponnistelu, joka johtaa siihen, että vastaus löytyy. Tämä ponnistelu ja ajattelu on tehtävä näkyväksi, jotta sitä voidaan arvioida. Voidaan esimerkiksi antaa oppimistehtäviä, jotka edellyttävät ajattelua kuten päätöksentekoa ja perusteluita, myös materiaalista, joka ei ole tekoälyn saatavilla. Tällaisia voivat olla oppitunnilla järjestetty väittely somen ikärajoista, vierailukäynti hoitokodissa, mahdollisesti myös paikalliset tilastot tai koulun oman hyvinvointikyselyn tulokset.

Tekoälyn myötä korostuu prosessin arviointi lopputuotoksen sijaan. Oppijoilta on hyvä edellyttää ensimmäistä tuotosta ennen tekoälyn käyttöä. Näin oppijoiden oma ääni ja haluttu konteksti tulee esille. Prosessin edetessä oppija voi saada palautetta eri vaiheissa opettajan lisäksi itse- ja vertaisarvioinnin kautta sekä tekoälyltä. Tekoäly voi parhaimmillaan ohjata oppimista ja auttaa esimerkiksi selkeyttämään argumentointia tai havaitsemaan, mitä on syytä vielä tarkentaa, oli kyse sitten kirjoitelmasta tai suullisesta esityksestä.

Tekoälyn käytön yhteydessä reflektio on tärkeää: Mitä oppimistehtävä opetti tekoälystä, entä terveystiedosta tai liikunnasta? Millaiset kehotteet toimivat parhaiten? Vaikuttiko tekoälyltä saatu palaute motivaatioon liittyen omiin liikuntatottumuksiin? Amelia King ehdotti Bettissä, että oppimistehtävän rinnalla kulkisi tekoälypäiväkirja, mihin kirjattaisiin lyhyesti, missä vaiheessa, miten ja miksi käytti tekoälyä ja miten se tuki oppimista? Näin sen käytöstä tulisi tietoista ja läpinäkyvää – ei vain taikanappi, joka auttaa, kun itse ei jaksa ajatella.

Viimeistään nyt on syytä nostaa tekoäly yhteiseen keskusteluun jokaisessa luokkahuoneessa. Muutoin vaarana on, että opettaja käyttää tekoälyä oman työnsä ja oppija oman työnsä tukena, mutta opetustilanteissa toimitaan ikään kuin tekoälyä ei olisi olemassakaan. Tekoälyn tuoma muutos on niin suuri, että siitä selvitään vain avoimuuden ja yhteisen oppimisen avulla.

Infograafi on Google NotebookLM -sovelluksen tiivistelmä kirjoituksesta. Video on tehty samalla työkalulla, mutta sen materiaalina on käytetty myös webinaarin diasarjaa samasta teemasta.

Terveiset Maltalta

 

Kenneth Valla, Johanna Järvinen-Taubert, Viana Hassan,
Kati Keski-Mäenpää, Matleena Laakso ja Kaisa Tuomarla.

Olin huhti-toukokuun vaihteessa Maltalla työmatkalla, minkä jälkeen jäin sinne vielä omalla ajalla saarta tutkimaan. Alkuun muutama sana töistä ja sitten tarinaa Maltasta kiinnostuneille tai sinne reissaaville. Lähteinä reissussa kuulemani ja näkemäni sekä Lonely Planetin matkaopas ja Wikipedia. Lisää kuvia löydät Facebook- ja Instagram-tilieni kuvasarjoista.

ErasmusPlus-hankkeen työpaja

Pelilliset sovellukset innostivat, tässä pelataan Blooketia.

Vedin The Malta Teaching Festival -tapahtumassa työpajoja 150 maltalaiselle opettajalle teknologian mielekkäästä hyödyntämisestä ja kokeilimme sovelluksia, minkä avulla voi lisätä oppijoiden osallistamista. Tapahtuman järjesti ErasmusPlus -hanke Building Bridges in Education in Malta yhteistyössä suomalaisen Lesson Appin ja European Tourism and Events Training Academyn kanssa.

Malta liittyi EU:n jäseneksi 2004.

Erityinen kiitos lähtee 150 maltalaiselle opettajalle heidän aktiivisesta osallistumisestaan ja innostuneesta puheen porinasta. Tapahtumaa olivat mahdollistamassa myös paikalliset yhteistyökumppanit Kenneth Vella ja Viana Hassan. 

Oli suuri ilo tehdä töitä yhdessä Johanna Järvinen-Taubertin, Kati Keski-Mäenpään ja Kaisa Tuomarlan kanssa. Töiden oheen mahtui monta antoisaa keskustelua ajatuksia ja kokemuksia jakaen. 

Koulutusteemani olivat blogini lukioille kovin tuttuja ja materiaalit löytyvät tämän blogin englanninkieliseltä sivulta. 

Maltan pikkuinen saarivaltio

Maltaan kuuluu kolme asuttua saarta, jotka sijaitsevat 100 km Sisiliasta etelään. Asukkaita on reilut puoli miljoonaa ja asutustiheys on maailman suurimpia (1486/km). Malta on ollut vuosituhansien aikana lukuisien hallitsijoiden vallan alla. Sillä on keskeinen sijainti merireittien varrella ja erinomaisia luonnonsatamia. Reissussa muistui hyvin mieleen mielenkiintoinen poikani ylioppilaslahja, Tim Marshallin kirja Maantieteen vangit. Kymmenen karttaa, jotka kertovat kaiken maailmanpoliikasta (2019). Luin sen vuosia sitten ja se todella kirkasti käsitystäni maantieteen vaikutukista, vaikka Maltan tarina ei kirjaan mahtunutkaan.

Arabia jätti jälkensä maltankieleen, missä on paljon vaikutteita myös italiasta ja maan toisesta virallisesta kielestä englannista. Ajasta Brittiläisessä imperiumissa kertovat myös punaiset puhelinkopit, vasemmanpuoleinen liikenne ja monien rakennusten nimet (esim. Buckingham Palace). Itsenäistymistä Maltalla juhlittiin 1964.

Niemimaa kuvan keskellä on pääkaupunki Valletta.
Useammankin niemen kärjessä on vanha linnoitus.

Maltan koulutusjärjestelmä jakautuu neljään vaiheeseen: vapaaehtoinen ja maksuton esikoulu (3–5-vuotiaat), alakoulu (5–11-vuotiaat), yläkoulu (11–16-vuotiaat) ja korkeakoulutus. Perusopetuksesta noin 30 % on katolisen kirkon ylläpitämiä yksityisiä kouluja. Maltalla on paljon myös erikielisiä kouluja. Koulumatkat saa kulkea maksutta bussilla. 

Uskonto on Maltalla tärkeässä roolissa, se näkyi jo matkaoppaiden maininnoissa asiallisesta pukeutumisesta. Myös koulutuspäivässä uskonto näkyi sekä pukeutumisessa että siinä, miten osallistujia sai valokuvata. Turistina vierailen usein kirkoissa, mutta tällä kertaa osallistuin sunnuntain katoliseen jumalanpalvelukseen St. Johnin upeassa katedraalissa. Noin kolmannes Maltan kirkontornien kelloista on maalattu. Ideana on huijata niiden avulla Saatanaa, jotta se ei vierailisi jumalanpalveluksen aikana. Tämän  katedraalin kirkontornista näki kellonajan lisäksi kuukauden ja päivän.

Vappuaaton ilotulitus oli samalla Maltan 25-vuotiaan kansainvälisen ilotulitusfestivaalin päänäytös. Ilotulitteita ammuttiin todella kauan ja useammastakin paikasta ja välillä nähtiin myös droneilla luotu esitys. Ilotulitukset kuuluvat vahvasti paikalliseen kulttuuriin ja kuulin pienempien ilotulitusten ääniä useana iltana. 

Vappu on Maltalla kansallinen juhlapäivä ja ennen kaikkea poliittinen juhla. Näin vappukulkueen orkestereineen ja illalla keskusta täyttyi poliittisten tapahtumien osallistujista - osin enteillen pian olevia vaaleja. Maltalla on maailman korkein äänestysprosentti huomioiden maat, joissa ei ole äänestyspakkoa. Politiikkaa ohjaavat vahvasti katolisen kirkon mielipiteet, mutta Malta on ylpeä siitä, että se on ollut ensimmäisten joukossa laillistamassa samaa sukupuolta olevien avioliitot. Haasteita tuo kaksipuoluejärjestelmä, sillä moni asia kääntyy vaalikausittain, mikä haastaa pitkäjänteistä kehittämistä esimerkiksi koulutuksen parissa.

Maltan kesäinen lämpö hymyilytti lentokentälle
laskeutumisesta alkaen. Päivällä oli noin 22-24 C,
mutta auringon laskiessa tarvittiin pitkähihaista.

Maltalla ei juuri ole luonnonvaroja kalkkikiveä ja suolaa lukuunottamatta. Maltan väri on kalkkikivi, siitä on rakennettu niin kaupungit kuin linnoituksetkin. Elokuvateollisuus on kasvava taloudenala ja monessa linnoituksessa oli tietoja siitä, mitä elokuvia niissä on kuvattu. Nykyisin kolme neljännestä vientituloista tulee elektroniikasta, koneista ja kuljetusvälineistä kuten laivanrakennuksesta. Maan kauppalaivasto on maailman neljänneksi suurin. Myös matkailu on merkittävässä roolissa miljoonan vuosittaisen turistin ansiosta. 

Malta on riippuvainen ulkomaisista raaka-aineista ja energiasta. Elintarvikkeistakin pääosa tuodaan ulkomailta. Kiertelin paljon puutarhoja ja nautin kevään kukkivista kasveista. Minun silmiin missään ei näkynyt multaa, vaan kukkaruukuissakin oli hiekkaista maata. Näin kuitenkin oliivi-, sitruuna- ja appelsiinipuita ja ravintoloissa oli tarjolla paikallista viiniä. Välimeren alueelle tyypilliset oleanterit, verbenat ja ihmeköynnökset kukkivat ja kaktuksista oli eniten opuntioita. 

Vietin aikaa pääosin pääkaupungissa Valletassa, joka on UNESCOn maailmanperintökohde. 
Tapani mukaan kävelin tosi paljon ja 20 000 askelta ylittyi monena päivänä. Turistitoimistosta sain muutamien kävelyreittien karttoja, mutta lopulta kehittelin omat reittini. Yhden päivän vietin kirjan parissa altaan reunalla. Ja tarviturkin heitin Välimereen. Sinne tarkeni jo kastautua, mutta enemmän uin altaassa.  

Vierailin entisessä pääkaupungissa Mdinassa, Kolmen kaupungin alueella ja Dinglin kallioilla. Sain onnekseni ikkunapaikan lentokoneesta meno- ja paluumatkoilla, joten näin kalliot upeasti myös ilmasta käsin. 

Dinglin kalliojyrkänteet laskevat suoraan mereen. Maltan korkein kohta on 253 on jyrkänteiden päällä. Paikoin ne laskevat pystysuorina mereen, joten myös laivasta käsin ne näkisi upeasti. Minä kävelin jyrkänteiden yläpuolella ja sielläkin oli upeita näköalapaikkoja. 

St. John's Co-Cathedral on rakennettu 1500-luvulla kalkkikivestä. Sisältä se oli barokkityylin mukaisesti valtavan koristeellinen. Sunnuntai-iltaisin tarjolla on englanninkielinen jumalanpalvelus.

Kuva on otettu kaupunginportin sillalta alas. Näin reissun aikana valtavan määrän tällaisia korkeita kivimuureja. Entisenä kalliokiipelijänä en voinut olla niitä vähän silittelemättä ja tutkimatta kiipeilymahdollisuuksia.

Ihastelimme ilotulitusta pitkään ja pauke jatkui vielä kauan senkin jälkeen, kun olimme kavunneet rinteen katsomopaikoilta ravintolaan istumaan.

Ihania ihmeköynnöksiä, jotka joissakin kielissä tunnetaan paperikukkina. Lähikaupassani myytiin näitä eilen 30 cm korkeina kukkina 20 eurolla. En ostanut.

Vallettan valaistu rakennus tyypillisine parvekkeineen ja ulkonevine ikkunoineen.

Tritonin suihkulähde sijaitsee Vallettan pääportin luona, mistä keskustan pääkatu alkaa. Suihkulähde on aivan linja-autoaseman vieressä. Sen toisella puolella on alla näkyvä rakennus.

Kuvan rakennuksessa esitetään hallituksen visio Maltalle vuoteen 2050. Esitys on immersiivinen seiniin ja lattiaan heijastettava 15 min maksuton videoteos. Voit lukea lisää tästä linkistä. Tässäpä toive Suomellekin: kumpa tärkeitä visioita maan, kaupungin tai vaikka koulutuksen tai tekoälyn suhteen esitettäisiin kaikelle kansalle tällä tavoin keskustorilla. Näyttely pääkaupungin sydämessä Maltalla on jakanut kansaa: osa ei tykkää lainkaan ja osa toivoo tästä pysyvää näyttelyä.

ITK: Uusia perinteitä ja koontia esityksistä

ITK:n uusia perinteitä.

Kaksi edellistä blogikirjoitusta kertovat pitämistäni ITK-konferenssin esityksistä (Pedagogi muutoksen virrassa ja yhteisesitys tekoälyteatterista). Nyt kerron uusista ITK-perinteistä ja osasta esityksiä, joita olin kuuntelemassa. Kaikista löytyy konferenssivulta abstrakti, osalta myös esitysmateriaalit ja artikkeli. 

Uusia ITK-perinteitä

ITK-konferenssiin kuuluu erilaisia perinteitä ja mm. muutto Tampereelle on synnyttänyt uusia. Tänä vuonna järjestettiin ensi kertaa keskiviikkoillan ITK-henki elää! -tapahtuma Telakalla. Organisoin sitä yhdessä Anne Ronkaan kanssa. Tavoitteena oli vapaamuotoinen rento kokoontuminen, missä on tilaa keskusteluille ja uusiin ihmisiin tutustumiselle. Asusteeksi houkuttelimme ottamaan vanhoja ITK-hattuja ja -huiveja, hanke- tai ständipaitoja tai muuta teemaan sopivaa. Annen kanssa päräytimme myös tämän vuoden teemavärin mukaisilla pinkeillä peruukeilla. 

Torstain illanvietto oli sitten aivan toisenlainen: kaupungin vastaanotto raatihuoneella, illallinen ja tanssahtelua Tampere-talossa hyvien keskusteluiden lomassa. Mukavia molemmat ja sopivan erilaisia!

Uusiin perinteisiin kuuluu jo sekin, että Heikki Mäenpään organisoimana ITK:sta lähetettiin kolme suoraa lähetystä Ylen Avoimen Areenan kautta. Perinne alkoi viime vuonna (ks. tallenteet 2025). Tämän kevään tallenteet ovat katsottavissa kuukauden ajan:

• Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2026: Ajattele
• Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2026: Uskalla
• Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2026: Opi
  
  

OPH:n työpäiväpäivän pääpuheenvuorot digiosaamisesta supervoimana

Seminaaripäivä alkoi kahdella loistavalla puheenvuorolla. Leena Pöntynen Teknologiateollisuus ry:stä puhui koulutuksen uudistumisesta ja herätteli ajattelemaan. Hän havainnollisti omaan elämään peilaten, miten näkökulma muuttuu työroolin vaihtuessa. Tai  toisin sanoin, vaikka kuinka luulet tietäväsi, vaihda näkökulmaa tai kysy eri roolissa olevalta kollegalta ja opit uutta. Havainnollistava oli myös kuvasarja World Economic Forumilta, missä vertailtiin sen Top 10 Skills -listauksia viiden vuoden välein.  Monimuokaisten ongelmien ratkaisu oli kärjessä sekä 2015 että 2020. Vuonna 2025 se oli kolmantena. Kärjessä olivat analyyttisen ajattelu ja innovointi sekä aktiivinen oppiminen ja oppimisstrategiat. Teknologian käyttö näkyy näistä kolmesta vasta uusimmassa listauksessa

Apulaisprofessori Carita Kiilin otsikkona oli Kriittinen ajattelu supervoimana. Hän oli tehnyt esitystä varten upeat kriittisen ajattelun supervoimakortit, joiden soisi päätyvän jakoon opettajien ja täydennyskouluttajien iloksi ja hyödyksi. Kiilin edustama Critical-hanke on tuottanut monenlaisia muitakin oppimateriaaleja näiden taitojen oppimista tukemaan. Supervoimat ovat:

• Uteliaisuus (myös omien käsitysten suhteen)
• Luottamus (tieteeseen, tutkijoihin ja uutismediaan)
• Luotettavuuden arviointi
• Manipulaation tunnistaminen
• Oman aikaisemman tiedon hyödyntäminen
• Omien ennakkokäsitysten kyseenalaistaminen
• Perspektiivin ottaminen
• Algoritmitietoisuus
• Kriittinen kulttuurinen lukutaito
• Metakognitio
• Peruslukutaito (jokerina).

Esityksen päätteeksi yleisö sai äänestää kahta suosikkisuperivoimaa. Ääniä annettiin lähes 300 ja kärkeen nousivat 1. Uteliaisuus (32 % äänistä), 2. Luotettavuuden arviointi (13 %) ja 3. Peruslukutaito (11 %). Minä äänestin luottamusta ja algoritmitietoisuutta. 

Avajaiset

36. ITK-konferenssi avattiin perinteisesti Digiveikkojen musiikin voimin. Laulun sanoissa "heilani soitteli tinderipokkkaa elämäni kanteleella". Vähän toisenlaista polkkaa kuultiin Digi- ja väestötietoviraston Kimmo Rouskun tekoälyn avulla luodussa esityksessä (ks. avajaisten aineistot). Siinä jaettiin opittua ja katsottiin tulevaisuuteen ennustaen, että digin maailmassa tapahtuu enemmän seuraavan 10 vuoden aikana kuin 40 vuodessa ennen tätä päivää. Robottien yleistyminen ja ennenkokemattomat häiriöt ovat edessä.

Venla Bernelius OKM:stä puhui peruskoulusta vuonna 2045 sekä merkityksellisyydestä ja toivosta tulevaisuuden taitoina. Haasteena on, että tietämisen tapojen lisäksi myös todellisyyskäsitykset eriytyvät, mikä haastaa jopa yhteistä keskustelua. Hän näytti lukiolaisten tekemään sanapilveä parhaasta tulevaisuuden peruskoulusta. Suurimmalla olivat sanat turvallinen, yhteisöllinen ja tasa-arvo. Neljäntenä oli hernekeittopäivä, mitä kuvaa sukupolvelta toiselle siirtyviä perinteitä. Lue lisää OKM:n julkaisusta Peruskoulu 2045: Elämää varten.

Jari Laru Oulun yliopistolta tuskin esittelyitä kaipaaa, sillä viimeistään upean Generation AI -hankkeen matkasaarnaajana ja mannekiininä hän on tullut ITK-yleisölle tutuksi. Puheenvuoronsa Jari aloitti ihmisen lajityypillisestä kyvystä hajauttaa ajatteluaan ja käyttää työkaluja, jotka voivat olla myös kognitiivisia. 1970-luvulla ajatuksissa oli digilaite työkaluna, jota ihminen käyttäisi ajatellakseen paremmin. 2020-luvulla laite oli luotu, mutta työkalu olikin ohjelmoitu pitämään ihmiset tiukasti kiinni ruudussa. Tämä on yksi teema, mistä hanke jatkuvasti muistuttaa ja mihin se tarjoaa oppimateriaaleja: Tekoäly on paljon muutakin kuin generatiivista tekoälyä - esimerkiksi somen tekoälyalgoritmien avulla vilkaisu kännykkään muuttuu helposti jopa tuntikausien koukutukseksi. (Jarin esitysaineisto)

Oppilaista englannin oppitunneilla fiksuja tekoälyn käyttäjiä 

Maarit Rainio on Turun yliopiston vieraiden kielten lehtori sekä digipedagogiikan ja tekoälyn kehittäjäopettaja. Hän kertoi englanninopetuksen kokeilusta, missä tekoäly integroitiin yläkoululaisten oppimistehtäviin tukemaan oppilaiden kriittistä ajattelua, luovuutta ja itseohjautuvuutta. Tekoälyn jalkauttaminen lähtee hänen mukaan siitä, että sovitaan pelisäännöistä ja sitoudutaan kertomaan tekoälyn käytöstä. Yläkoululaiset näkevät tekoälyn etenkin tulevaisuuden taitona. Maaritille keskeistä on kasvattaa nuoria vastuulliseen ajatteluun nopean hyödyn sijaan. Työhön häntä kannustaa tavoite, että oppilaista tulee jopa opettajia osaavampia tekoälyn käyttäjiä, jolloin he voivat hyödyntää taitojaan myös muiden oppiaineiden opiskelussa.

Oppijat ovat tehneet esimerkiksi uutislähetyksiä Vision Story -sovelluksella, minkä jälkeen moni tunnisti, että on nähnyt samalla työkalulla luotuja "uutisia" TikTokissa. Opettaja on koonnut erilaisia hyödyllisiä sovelluksia Wakelet-alustalle, jonka oppijat saavat mukaansa lähtiessään yläkoulusta, sillä sitä he ovat toivoneet. Maaritin esityksen teemoihin voi tutustua tarkemmin ITK2026-julkaisussa (s. 179), hänen kirjoituksia löytyy myös aiemmista julkaisuista.

Tekoälyosaamisen viitekehys Suomen OPSissa

Kari Kivinen on ollut asiantuntijaryhmän jäsenenä luomassa tekoälyosaamisen viitekehystä, joka tulee olemaan pohjana PISA 2029 -tutkimuksessa. Kyseessä on Euroopan komission ja OECD yhteinen hanke, missä on mukana myös Code.org ja kansainvälisiä asiantuntijoita. Viitekehys julkaistaan myöhemmin tänä vuonna ja käännetään myös suomeksi. 

ITK-esityksessä esiteltiin viitekehyksen sisältöjä suomalaisen opetussuunnitelman ja perusopetuksen näkökulmasta. Jos et ehtinyt Faktabaarin ständiltä napata mukaasi Oppilaan tekoälyosaamisen kuvausta, voit ladata sen ja lukea lisää aiheesta Faktabaarin tämän viikon kirjoituksesta Tekoälylukutaidon osaamiskuvaukset.

- - - - - 

Lopuksi: Pyrin jatkamaan raportointia myöhemmin, mutta seuraavaksi minulla on edessä viikon reissu Maltalle yhdistäen töitä ja vapaa-aikaa. On kyllä iso riski, että ITK teemat "unohtuvat" ja reissun jälkeen ovat muut työt ja bloggaukset mielessä, mutta nyt aika ei nyt vain riittänyt nostoihin kaikista upeista esityksistä.

ITK: Tekoälyteatteri ja Ylen lähetykset

Tällä viikolla oli jälleen ilo kokea ITK-konferenssi ja sen erinomainen henki, jonka me osallistujat luomme vuosi vuoden jälkeen. Julkaisin alkuviikosta kirjoituksen ITK: Digipedagogi muutoksen virrassa ja nyt sieltä löytyvät myös esitysdiani. Alla kerron Tekoälyteatteri-esityksestämme. Tulossa on vielä koontia muilta opitusta. ITK:n annista pääsee nauttimaan myös LinkedIn-viestien kautta, sillä moni osallistuja jakaa siellä oivalluksiaan ja kokemuksiaan.

Konferenssin kuulumisia jaettiin jo toista kertaa Avoimessa Areenassa, joka on jakelukanava Ylen yhteistyökumppaneiden sisällöille. ITK:sta lähetettiin kolme suoraa puolen tunnin lähetystä, yksi  kustakin konferenssin teemasta. Tallenteet ovat katsottavissa kuukauden ajan:

1. Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2026: Ajattele
2. Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2026: Uskalla
3. Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2026: Opi 
   (Anne Rongas ja minä olemme haastattelussa 17 min kohdalla.)

Tekoälyteatteri - oivalluksia tekoälylukutaitoon 

Pidin Otavian Anne Ronkaan ja Kari A. Hintikan kanssa foorumiesityksen tekoälyteatterin ideasta. Aloitimme tekoälylukutaidosta, joka ei ole vain vaatimus, vaan myös jokaisen opettajan ja oppijan oikeus. Teatterin idea on tehdä helposti, nopeasti ja hauskalla tavalla jotain yhdessä ihmisten kesken, ilman näytön äärellä istumista.

Kehotteena voi olla esimerkiksi: "Kirjoita yhden minuutin näytelmä kolmelle ihmiselle ilman mitään rekvisiittaa. Käytä sanoja: ajattelu, uskallus, oppiminen." Teatteriesitykset generoidaan ja muutaman minuutin jälkeen esitetään, tämän teimme konferenssiesityksessäkin. Monille on häkellyttävää huomata, miten erilaisia tarinoita eri ryhmille tulee, vaikka kehote on sama. Tästä päästään hyvin keskusteluun siitä, miten generatiivinen tekoäly sisältöjä tuottaa. Lisäksi voidaan jatkaa keskustelua teatteriesitysten sisällöistä.

Perinteen mukaisesti saimme
esityksestä kiitokseksi ITK-hatut.

Terveystiedon opetuksessa voidaan luoda esityksiä erilaisista keinoista kieltäytyä päihteistä. Historian opetuksessa voidaan luoda esityksiä siitä, miten nykyinen hallitsija kohtaa edeltäjänsä vuosisatojen takaa. Kirjallisuuden opetuksessa voidaan generoida samasta sisällöstä näytelmät eri kohderyhmille tai kirjallisuuslajeille ja sitten tarkastella miten kieli muuttuu ja mitä lajin tunnuspiirteitä esitys toistaa ja mitä ei. Kieltenopetukseen voi tällä idealla luoda erilaisia dialogeja. 

Kehotetta voi vapaasti muokata ja ja ideaa varioida. Näistä on esitysmateriaaleissamme muutamia ideoita: ehkä kokeiletkin tekoälyn generoimia hissipuheita tai PowerPoint-karaokea?

• Konferenssiesityksen diasarja 23.4.2026
• ITK-webinaaritallenne ja diat 10.2.2026

Foorumiesityksen kuvaus ITK:n sivulla 

"Miten tehdä tekoälyn toimintalogiikka näkyväksi ja turvalliseksi kokeilla – myös ilman tunnuksia? Tekoälyteatteri on osallistava, kevyesti toteutettava menetelmä, jossa yksinkertaisesta kielimallin kanssa käydystä dialogista avautuu kielimallin toimintalogiikka.

Tekoälyteatterin avulla havainnollistamme generatiivisen tekoälyn toimintalogiikkaa, jossa sisältö syntyy todennäköisyyslaskennan avulla. Yksi ja sama kehote tuottaa loputtomasti variaatioita. Ihmiset luovat esityksen ja tulkinnan. Samalla käsitellään ihmisen ja koneen suhdetta, mahdollisuuksia yhteisälyyn ja toisaalta rajoituksia. Tekoälyteatterin kaltainen keventävä keino päästää käsittelemään myös syviä systeemisiä muutoksia, jotka liittyvät generatiivisen tekoälyn tsunamiin opetussektorilla. Menetelmä toimii kaikkien ikäryhmien kanssa ja myös palveluilla, jotka eivät vaadi kirjautumista (esim. DuckDuckGo Chat).

Foorumissa esittelemme menetelmän rakenteen, demomme kaksi nopeaa variaatiota (opetuskonteksti + työyhteisö), ja avaamme, miten tekoälyteatterin avulla voidaan harjoitella tekoälylukutaidon ydinosaamista: 1) tekoälyn luonne ja ero ihmisen ajatteluun, 2) kriittinen ajattelu ja tuotosten arviointi (fact-checking, lähteet, vinoumat). Osallistujat saavat valmiit ohjeet ja “kohtauspohjat” oman oppitunnin tai henkilöstötilaisuuden pitämiseen.

Lähdeviitteet: AILit Framework ja EDUCE Balancing AI in EDU -tutkimus."

Myös seuraava bloggaus kertoo konferenssista: ITK: Uusia perinteitä ja koontia esityksistä.

ITK: Digipedagogi muutoksen virrassa

Tampere-talo kokoaa tällä viikolla yhteen Suomen digipedagogiikan aktiivit ITK-konferenssiin. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 1990 alkaen, viime vuoteen asti Hämeenlinnan Aulangolla. Minä olen ollut mukana 2005 alkaen - eikä tulisi mieleenikään jättää sitä välistä.

ITK antaa hyvän katsauksen siihen, missä digipedagogiikan ja tekoälyn opetuskäytön osalta nyt kuljetaan. Siellä voi myös aavistella tulevaa. Oikein hätkähdin, kun luin, miten vahvasti tekoäly oli esillä jo 10 vuotta sitten. 

Parasta ITK:ssa ovat siellä tapahtuvat kohtaamiset ja hyvä henki. Jo nyt somessa kuhisee, kun satelee kutsuja esityksiin ja näytteilleasettajien ständeille. Tapahtuman aikana jaetaan kuvia ja tunnelmia. Jälkikäteen jaetaan opittua someen, yhä useammin LinkedIniin. 

Päivitin juuri LinkedIn-vinkkini ja ohjeeni. Tekoäly tunnistaa somesta teemat jo hyvin, mutta #ITK2026-hashtagiakin voi käyttää. ITK-löytyy monista somekanavista ja linkit ovat tapahtuman sivulla, mutta kannattaa etsiytyä myös ITK-ystävien ryhmiin LinkedInissä tai Facebookissa. 

Tänä vuonna minulla on kaksi foorumiesitystä. Lisäksi organisoin Anne Ronkaan kanssa keskiviikon illanviettoa Telakalla. ITK:n suunnitteluryhmän jäsenenä toimin myös sessioiden puheenjohtajana. 

• Ke klo 18-22: ITK-henki elää -illanvietto ja mahdollisuus ruokailuun.
• Lue lisää ja ilmoittaudu. Paikkana Ravintola Telakka vain 600 m Tampere-talolta.
• To klo 12.45: Tekoälyteatteri - oivalluksia tekoälylukutaitoon (Sonaatti 1)
• Anne Rongas, Matleena Laakso ja Kari A. Hintikka. 
• Lue lisää seuraavasta blogipostauksesta, mistä löytyvät esitysdiat ja myös Ylen Avoimen Areenan kolme suoran lähetuksen tallennetta konferenssista.
• Esimakua teemasta: Webinaaritallenne ja esitysaineisto 10.2.26.
• Pe klo 11.15: Pedagogi muutoksen virrassa (Duetto 1)
• Lue lisää alta, makupaloja jo webinaaritallenteella 17.3.26.

Pedagogi muutoksen virrassa

Kiitos kuvasta Riikka Marttinen.

Jaan esityksessä konkreettisia ideoita ja kokemuksia siitä, miten opettaja ja digipedagogi voi pysyä aallonharjalla – tai edes pinnalla – erilaisten muutosten virrassa, etenkin digiteemojen suhteen. Vinkkejä löydät diasarjasta sekä sen alta listauksista. Täydellistä listaa en yrittänyt tehdä, eikä se olisi mahdollistakaan, mutta voit jakaa omat vinkkisi kommenttina. Lisäksi kerron omista kokemuksista ja nostan esiin näkökulmia siitä, miten voi säilyttää innostuksensa kaikkien muutosten keskellä. Alempaa löydät esityksen abstraktin, minne lisäsin linkkejä.

Opetusalan verkostojen koonteja 

• OAJ: Pedagogiset opettajajärjestöt
• OPH: Kansalliset verkostot ja hankkeet
• Opehommat: Facebookin opeverkostot
• Suomen eOppimiskeskus: verkostot

pedagogi-muutoksen-virrassa-itk-24-4-26 from Matleena Laakso

Esityksessä mainittuja linkkejä Matleenan blogiin

• ITK2016: keinoälyä ja koodausta
• ITK2016: Miten minusta tuli digiope?
• ITK2025-posteri: Tekoälyä ja käsitöitä
• BettUK2026 - matkavinkkejä ja matkakertomuksia
• Opetusalan maksuttomia webinaareja
• Pirkanmaan lukioiden ainetiimit (ks. kevään 2026 tapahtumakalenteri)
• Padletit, ks. esim. Oppimispelien koonti tai Tekoälyn linkkivinkit
  
  

Muita linkkejä

• Anne Rongas: Asiantuntijuuteni kasvualusta on chat ja Pedagogisen sarjakuvan kurssi vain minulle: 
• Kaley Chu, TEDxDocklands: 100 Lunches With Strangers – A Simple Way To Transform Your Life (YouTube 15:49 min)
• Maarit Ohinen-Salven & Elisabet Rappu, eSignals Pro: Verkostot ammattikorkeakouluopettajan työssä
• Avointen oppimateriaalien kirjasto
• TUNI: Teaching and Learning Centre (TLC)
• Educause, esim. 2025 EDUCAUSE Horizon Report | Teaching and Learning Edition tai 2026 EDUCAUSE Top 10: Making Connections
• Bittejä maailmalta. Turku raportoi opetusteknologiatapahtumista -blogi
• TOT-ryhmä Facebookissa (Tekoäly oppimisen tukena)
• Jiri Vilppolan väitöskirja (2023): Ammatillisen opettajan osaamisen ja identiteetin rakentuminen : - Työelämälähtöinen ja osaamisperustainen ammatillinen opettajankoulutus (blogikommenttini)
  
  

Opettajille suunnattuja suomalaisia uutiskirjeitä (moni tarjolla myös ruotsiksi)

• Aikakauslehdet mediakasvattajana 
• Avoin tiede
• BirdLife Suomi
• eTwinning
• Faktabaari
• LUMA
• Mannerheimin lastensuojeluliitto
• Mediakasvatusseura
• Opetushallituksen uutiskirjeet
• Punainen risti
• Ruokakasvatusyhdistys Ruukku
• WWF
• Yle
• Hankkeiden uutiskirjeet esim. Generation AI
• Sovellusten uutiskirjeet esim. ThingLink (asetukset -> yleiset) 
• Tapahtumien uutiskirjeet esim. ITK
• Yritysten uutiskirjeet esim. IlonaIT Oy
• Organisaatioiden julkiset uutiskirjeet, esim. TUNIn Digiopetusuutisten kuukausikirje
• Organisaatioiden sisäiset uutiskirjeet, esim. TUNIn Tekoälyn, tietoturvan ja opetuksen digityökalujen uutiskirjeet intrassa.
• Muista myös sovellukset ja kaupalliset tahot, (vuosittaiset) tapahtumat, konferenssit, teemaviikot, yhdistykset ja muut verkostot. Näitä on listattu myös esityksen diasarjaan.

Abstrakti: Pedagogi muutoksen virrassa

Digipedagogiikan pysyvä piirre on tietty ennakoimattomuus: sovellusten ominaisuudet muuttuvat ja tavanomaisten päivitysten ohella lisätään erilaisia tekoälyä hyödyntäviä toimintoja. Uusia sovelluksia tulee jatkuvasti, välillä vanhoja myös poistuu. Tässä esityksessä jaetaan konkreettisia ideoita ja kokemuksia siitä, miten opettaja voi pysyä aallonharjalla – tai edes pinnalla – muutoksen virrassa.

Esitys koostuu kolmesta osiosta: Ensin jaetaan runsaasti ideoita ja kokemuksia siitä, miten pysyä ajan tasalla. Esityksessä pyritään tarjoamaan niin laaja kattaus vaihtoehtoja, että jokainen löytää sieltä jotain uutta ja itselleen sopivaa. Toiseksi kokenut digipedagogi jakaa omat parhaat käytäntönsä ja vinkkinsä. Kolmanneksi tarkastellaan sitä, miten voi säilyttää innostuksensa näiden muutosten virrassa.

Ajan tasalla pysymiseen on lukuisia keinoja, joista jokainen pedagogi kokoaa itselleen sopivan yhdistelmän. Niin hyödyllisiä kuin täydennyskoulutukset ovat, ne eivät yksin riitä. Lisäksi niiden määrä on viime aikoina vähentynyt merkittävästi. Yksittäisiä webinaareja on tarjolla runsaasti ja monen teeman tai sovelluksen ympärillä on aktiivisia someryhmiä. Moni seuraa aktiivisesti opetusalan blogeja ja ohjevideoita.  

Suuret oppilaitokset voivat tarjota hyvinkin monipuolista tukea opettajilleen digitutoreiden, verkkomateriaalien, koulutusten ja uutiskirjeiden muodossa. Pirkanmaan lukiokoulutuksella puolestaan on ainutlaatuinen yli 20-vuotinen perinne: oppiainekohtaiset ainetiimit kokoontuvat muutaman kerran vuodessa valitsemiensa koulutusteemojen äärelle tai keskustelevat ajankohtaisista teemoista vertaistuen merkeissä.

Paljon jää myös yksittäisen pedagogin vastuulle: kokeileminen ja testaaminen on monelle arkea. Tiedonlähteitä on tarjolla runsaasti, jos niitä vain ehtii seurata. Ja kun kaikkeen ei aika riitä, työnjako kannattaa. Yksi parhaita tapoja oppia, on opettaa muita. Tiimissä voi sopia, että kukin vuorollaan esittelee jonkun sovelluksen uudet toiminnot, kertoo lukemastaan artikkelista tai kirjasta tai jakaa webinaarin opit muillekin. 

Ammatilliset verkostot ovat meistä monella ajan tasalla pysymisen ytimessä. Toimintamuotona voi olla vaikka kirjapiiri, käsityökerho tai tekoälykahvit. Kun laajentaa verkostojaan ja etsii uusia kontakteja, se vaatii heittäytymistä ja usein vähän uskallustakin: monelleko uudelle ihmiselle esittäydyt ITK:ssa, liitytkö lounaalla muiden kuin ennestään tuttujen seuraan, milloin viimeksi pyysit ammatillista apua puolitutulta tai uskaltaisitko vastata avoimeen 100 lunches -konseptin kutsuun? Opitun jakaminen voi alkaa verkostoidu-napin klikkauksesta LinkedInissä. Voit kutsua uuden kontaktin lounaalle tai etäkahvihetkeen jakamaan viime aikoina yhteisestä mielenkiinnonkohteesta oppimaanne.

Esityksen lopuksi palataan sanapilveen kymmenen vuoden takaisesta ITK-esityksestä – muistutuksena siitä, että vaikka teknologia muuttuu, pedagogiikan ydin pysyy ja kokeilunhalu on pedagogeilla vahva. Esityksen materiaalit ja linkkivinkit jaetaan blogissa ITK-viikon aikana: https://www.matleenalaakso.fi

- - - - -
Tätä blogikirjoitusta on muokattu ITK-viikon aikana.
27.4. julkaisin vielä kolmannen ITK-bloggauksen: ITK: Uusia perinteitä ja koontia esityksistä.

Pirkanmaan lukioiden ainetiimit: kohtaamisia, jakamista ja vinkkejä

Syystapaamisissa 2024 ja 2025 otetut
ryhmäkuvat ainetiimien blogista. Ylemmän
kuvasi Katariina Ratia, alemman ohikulkija.

Pirkanmaan ainetiimien tapaamisista on tullut lukuisille lukio-opettajille tärkeitä paikkoja kohdata kollegoita, keskustella ajankohtaisista teemoista, jakaa arjen käytäntöjä ja oppia uutta - juuri oman oppiaineen näkökulmasta.

Ainetiimitoiminnan tarkka aloitusvuosi ei enää ole muistissa sitä käynnistäneilläkään. Toiminta alkoi Tampereen lukioiden parissa ja laajeni seutukunnalliseksi vuosituhannen alussa. PAOK-hankkeen (2009-2014) myötä toiminta laajeni maakunnalliseksi. Samalla mukaan tulivat muutamaksi vuodeksi myös ammatillisen koulutuksen yhteisten tutkinnon osien opettajat.

Hankevuosien jälkeen toimintaa rahoitti muutaman vuoden ajan Tampereen kaupungin lukiokoulutus. Vuodesta 2019 alkaen rahoittajana on ollut koko Pirkanmaan maakunnan alueella toimiva Tampereen seudun kasvatus- ja opetusalan osaamisen kehittämisen palvelu Osake. 

Ainetiimejä on yli 20 (ks. listaus ja yhteystiedot). Niitä on eri oppiaineille, erityisopettajille, opinto-ohjaajille ja eri luokka-asteiden ryhmänohjaajille. Ainetiimien tavoitteena on tukea lukio-opettajien osaamisen kehittämistä ja jakamista. Toiminta inspiroi uudistamaan opetusta ja edistää samalla työssä jaksamista ja verkostoitumista yli oppilaitosrajojen.

Tapaamiset on koettu innostaviksi ja ne mahdollistavat vertaistuen myös niille opettajille, joilla ei ole oman aineen kollegaa samassa lukiossa arkea jakamassa. Tapaamiset on ollut tapana järjestää pandemia-aikaa ja yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta kasvokkain. Lähitapaamiset mahdollistavat myös vierailut tiimejä kiinnostaviin kohteisiin. 

Tässä esimerkkinä tämän lukuvuoden vierailukohteita, jotka kertovat tiimien moninaisuudesta. Vierailuista voit lukea lisää ainetiimien blogista. 

• Psykologian ainetiimi vieraili Vapriikin museokeskuksen Muinais-DNA-näyttelyssä.
• Äidinkielen ja S2-opetuksen vierailukohteina olivat Ahlman, joka järjestää kirjoitustyöpajoja, ja Lastenkirjainstituutti.
• Venäjän opettajat vierailivat idänsuhteiden Nootti-museossa.
• Opinto-ohjaajien ainetiimi vieraili Tampereen Kesäyliopistolla ja on tänään päivämatkalla Turussa.
  
• Ruotsin ainetiimi kävi Svenska Teaternissa Helsingissä.
• Biologian opettajat vierailevat pian uudessa Sulkavuoren keskuspuhdistamossa.
• Uskonnon opettajat tekevät opintoretken Turkuun birgittalaisluostariin, adventtiseurakuntaan, synagogaan ja Turun yliopistolle.  

Ainetiimit suunnittelevat itse tapaamisensa. Usein kokoonnutaan keskustelemaan ajankohtaisten asioiden äärelle ja tietyn teeman ympärille. Tapaamisissa jaetaan kokemuksia ja materiaaleja. Hyviin koulutuksiin osallistuneet kollegat voivat jakaa ja edelleen kouluttaa muita ainetiimien jäseniä. Ainetiimien tapaamisten palautteissa korostuu se, että tapaamiset rakentuvat suurelta osin vertaistuen varaan. Eräs opettaja kommentoi, että “Mielestäni tapaamiset ovat lähinnä kollegoiden vertaismentorointia, yhteissuunnittelua ja ideointia”. Lisäksi kullakin ainetiimillä on käytettävissä pieni vuosittainen määräraha kouluttajan palkkioon tai opintomatkan kuluihin. Ainetiimin vetäjän palkkion maksaa oma lukio, joka tarjoaa myös kahvit.

Viime vuosien tapaamisten keskeisiä teemoja ovat olleet korkeakouluyhteistyö, arviointi ja sähköiset ylioppilaskokeet, oppimisen tuki, LOPS ja tietenkin tekoäly. Koulutus ei kilpaile Osakkeen tai oppilaitosten omien koulutusten kanssa, sillä näkökulmat liittyvät lähes aina tiukasti tietyn oppiaineen teemoihin ja ajankohtaisiin asioihin. Toisinaan tiimit järjestävät myös yhteisiä tapaamisia. Yhteen ovat kokoontuneet niin lyhyiden kielten opettajat kuin tietyt reaaliaineet. Vuosittaisia tapaamisia on noin 40, niistä yli 10 on nyt huhtikuussa (ks. tapahtumakalenteri). 

Ainetiimien blogista löydät vuosittaiset yhteenvedot toiminnasta. Vuoden 2025 osalta kerroin, että tapaamisia oli kaikkiaan 34, joista 15 keväällä ja 19 syksyllä. Moni tapaaminen oli useamman ainetiimin yhteinen. Blogissa julkaistiin 26 kirjoitusta ja blogivierailuita oli vuoden aikana 15 800, kaikkiaan niitä on nyt yli 63 000. Blogikirjoitukset kertovat pääosin yksittäisistä tapaamisista ja niiden oivalluksista. Toisinaan niissä jaetaan myös tapaamisen materiaaleja tai linkkivinkkejä. Toiminnan koonnista löydät suosituimmat kuluneen vuoden aikana julkaistut kirjoitukset sekä tiedot ainetiimeistä vetäjineen. Konkretiasta kiinnostuneet löytävät blogista myös ainetiimin vetäjän ohjeet, joka kertoo toiminnan organisoinnista. 

Olin aikanaan töissä PAOK-hankkeessa, missä ainetiimien toiminta laajennettiin maakunnalliseksi. Syksystä 2018 alkaen olen koordinoinut ainetiimien toimintaa noin päivän kuukaudessa. Vastaan ilmoittautumisista, tästä blogista, vetäjien syystapaamisista ja neuvonnasta. Raha-asiat kulkevat Osakkeen hallinnon kautta, missä työparinani on pitkään ollut palvelupäällikkö Katariina Ratia. 

Tämä kirjoitus on yksi osa Pedagogi muutoksen virrassa ITK-esitystäni perjantaina 24.4.2026 klo 11.15. Tervetuloa kuulolle tai lue lisää em. linkistä!

Miten käytin tähän tekstiin tekoälyä?

Tavoitteeni oli kokeilla, miten tekoäly yhdistäisi aiempia tekstejäni minun tyyliseksi blogikirjoitukseksi, mutta jo ensimmäinen versio oli niin kaukana siitä, mitä tavoittelin, että luovutin. Perinteisesti kirjoittaen sain tämän valmiiksi nopeammin ja varmistin oman tyylin ja äänen. Pohjana tekoälylle käytin hylättyä ITK2020-konferenssiabstraktiani, vuoden 2025 toiminnan koostetta, ainetiimien vetäjien syystapaamisen diasarjaa sekä ainetiimien blogia. Kaikkia näitä muokkasin, selitin lyhenteitä ja poistin henkilötietoja ennen niiden syöttämistä tekoälylle.

Oikeinkirjoituksen tarkistin kopioimalla tekstin tästä Wordiin. Lopuksi syötin tekstin Copilotille ja pyysin ehdottamaan, miten saan tekstiä sujuvammaksi ja pyysin kertomaan mahdollisista puuttuvista näkökulmista. Sisällöllisiä muutoksia en tehnyt, mutta palautteen perusteella muokkasin tekstiä vähän sujuvammaksi. Tekoäly tuttuun tapaan suositteli pilkkomaan lauseita lyhyemmiksi ja tuomaan alkuun selkeämmän johdannon.   

Immersiiviset näyttelyt Lontoon Bett-reissulla

Osallistuin tammikuussa Bett-opetusteknologiamessuille, mutta reissuun minua houkutteli myös Lontoo kaupunkina, sen kulttuuri ja immersiiviset elämykset. Freelancerina voin helposti yhdistää reissuun näitä muita mielenkiintoisia kohteita ja kuuden päivän aikana tutkin kaupunkia 95 200 askeleen edestä. Alla kerron kahdesta immersiivisistä näyttelyistä ja listaan vähän vastaavia suomalaisia näyttelyitä sekä kerron paljonko kuuden päivän matka maksoi kapselihotellissa yöpyen. Tänä vuonna reissasin minimibudjetilla, välillä reissu on maksanut paljon enemmän.

Maailman seitsemän ihmettä ja Titanicin tarina

Vaikka Bett on täynnä hienoa teknologiaa, niin kyllä Lontoon hienot immersiiviset näyttelyt pärjäävät kisassa loistavasti. Niiden avulla pääsee näkemään, mitä isolla budjetilla ja monipuolisesti teknologiaa hyödyntäen saa aikaan.

Vierailin tänä vuonna kahdessa eri näyttelyssä. Maailman seitsemän ihmettä esitteli niin nykyisiä kuin antiikin ajan ihmeitä. Hienointa näyttelyssä oli tutustuminen antiikin ihmeisiin virtuaalilaseilla. Alla on kuva sekä tilasta, missä lasit päässä liikuttiin, että myös ruudunkaappauskuva portaalista, minkä avulla siirryttiin aina eteenpäin seuraavaan kohteeseen. Virtuaalilaseilla sai edetä omassa tahdissa ihmeestä toiseen liikkuen. Tämä elämys oli vain yksi pieni osa näyttelystä, missä oli hyödynnetty myös mm. lisättyä todellisuutta havainnollistamaan ihmeitä sekä perinteisiä videoita, esineitä ja esittelytekstejä.

Tästä portaalista käveltiin Petran kaupunkiin,
missä näin mm. animoidun kamelikaravaanin. 

Näyttely oli erityisen kiinnostava, koska olen vienyt lukuisia opettajaryhmiä katsomaan modernin maailman ihmeitä Expeditions Pro -sovelluksella ja pahvisilla virtuaalilaseilla (ks. aiempi bloggaus). Parilla viime kerralla matkailualan opettajien innostamana mukana olivat myös lentokonekuulutukset, Finnairin lennoilta tuttua mustikkamehua ja kussakin kohteessa myös siihen sopivaa musiikkia. Elämyksellisyyttä saa koululuokkiin siis ihan maksuttomillakin sovelluksilla.

Molemmissa näyttelyissä oli iso huone, missä liikuttiin virtuaalilasien ohjaamana. Kuvassa vieraita tutustumassa seitsemään ihmeeseen, kukin omassa tahdissa.

Vielä hienompi oli The Legend of Titanic -näyttely, mikä kertoi Titanicin tarinan alkaen 269 metriä pitkän laivan rakentamisesta, yksittäisistä ihmiskohtaloista, yhteiskunnallisista olosuhteista laivalla aina vesillelaskuun ja lopulta meren pohjaan asti. Perinteisten näyttelyesineiden ohella hyödynnettiin lisättyä todellisuutta, esimerkiksi kapteeni otti meidät näyttelyvieraat vastaan laivan ovella. Virtuaalilasien avulla pääsi kierrokselle laivan eri osiin: näin mm. konehuoneen, radiosähköttäjän, kolmannen ja ensimmäisen luokan hytit ja kävin laivan kannellakin. Tarjolla on myös puolituntinen elämyksellinen tarina, missä seurattiin laivan kohtaloa. Se oli esillä alla olevan kuvan tilassa, missä oli jääkuutioita muistuttavat istumapaikat noin 200 henkilölle. 

Valtava huone, missä seurasin kaikille seinille ja lattialle heijastettua Titanicin tarinaa.

Lopuksi kerrottiin siitä, miten Titanicin 
uppoamisesta uutisoitiin eri puolilla maailmaa.

Erilaisia immersiivisiä näyttelyitä lienee Lontoossa kerrallaan vähintään kymmenkunta.  En tiedä tekijöiden motiiveja, mutta kyllähän ne ovat paitsi kivaa tekemistä paikallisille ja turisteille, niin myös opetuksellisesti erinomaisia. Ja lisäksi monille kiinnostavia uuden teknologian näkökulmasta.

 

Immersiiviset elämykset Suomessa?

Yhtä sun toista pientä meillä on jo ollut tarjolla Suomessakin ja lisää on tulossa. Suomi lienee tällaisille laajoille näyttelyille vähän pieni paikka, mutta erilaisten valotaideteosten ja -elämysten määrä ainakin on jo kasvanut. Ensimmäisenä immersiivisenä näyttelynä, missä itse olen Suomessa käynyt, voinee pitää Amos Rexin avajaisnäyttelyä vuodelta 2018. Tuolloin teamLabin Massless mahdollisti esim. oman liskon piirtämisen ja skannaamisen viipottamaan pitkin näyttelyaluetta. 

Tampere-talossa oli viime kesänä Van Gogh Alive -näyttely. Se oli lähinnä kurkistus tällaisten teknologioiden mahdollisuuksiin. Pari vuotta aiemmin Tampereen seurakunnat viettivät Toivon vuotta ja sen kunniaksi Kalevan kirkossa järjestettiin Flora-valotaidetapahtuma (ks. Seurakunnan uutinen tai Tapsunteeruksen video: Flora valotaidetapahtuma, Kalevan Kirkko, Tampere 4.11.2023).

Helsingissä pyörii tällä hetkellä Genesis, missä Kallio kirkkoon luodaan tarina maailman synnystä. Sitä kuvataan tapahtuman verkkosivulla näin: "Valmistaudu lumoutumaan 30 minuutin esityksestä, joka saa sinut syventymään luomisen tarinaan häikäisevien visuaalisten ja äänellisten tehosteiden avulla. Tulet hämmästymään upeista animaatioista ja uppoutumaan täysin vähemmän tunnettuun arkkitehtoniseen mestariteokseen."

Logomoon Turkuun on puolestaan tulossa 8.6.–30.8.2026 Frameless-taide-elämys, joka "tarjoaa kävijöilleen ainutlaatuisen, moniaistisen tavan kokea taidetta suurten mestareiden teosten ympäröimänä. Näyttely hyödyntää huipputason projisointi-, ääni- ja tilateknologiaa, joka muuttaa Logomon tilat elämykselliseksi taideympäristöksi. Teosvalikoimassa nähdään teoksia muun muassa maailmankuuluilta taiteilijoilta kuten Claude Monet’lta, Vincent van Gogh’lta, Gustav Klimtiltä, Salvador Dalílta ja Rembrandt van Rijniltä." 

Edullinen Lontoon matka ja kapselimajoitus

Kapseleissa oli hyvä äänieristys ja oma rauha.

Tänä vuonna tein edullisen matkan. En sitä erikseen suunnitellut, mutta niin vain kävi. Ostin lennot ja majoituksen ajoissa ja reissussakin satsasin elämyksiin, en materiaan. Pääosin söin aasialaista katuruokaa ja viiniäkin ostin vain muutaman lasillisen.  Ja jos into reissuun on kova, yksi mahdollisuus on neuvotella, jos saisi käyttää matkaan työaikaa, mutta maksaisi itse matkakulut.

Maanantaiaamusta lauantai-iltaan kestäneen reissun hinnaksi tuli 850 €. Erittely on alla ja mukana ei ole päivärahoja (534 €) tai työaikaa, mitä kului rutkasti myös ennakkoperehtymiseen ja jälkikäteen opitun muokkaamiseen koulutusmateriaaleiksi ja blogikirjoituksiksi. 

182 € Majoitus Zedwell Capsulle hotel (5 yötä, hotels.com)
180 € Elämykset (2 immersiivistä elämystä, 2 musikaalia, teatteri ja museo-opastus)
82 € Lennot Helsinki-Stansted-Helsinki, Ryanair (sis. ylim.laukku paluumatkalle)
77 € Lentokenttäkuljetukset (Tampereelta ja Stanstedista) ja ETA-maksu
55 € Lontoon sisäinen liikenne (bussi, metro, laiva)
100 € Ostokset
170 € Muut kulut, lähinnä ruoka

Kapseli oli noin 110 cm leveä ja mahduin hyvin istumaan sängyllä. Kapselissa oli myös pieni hylly, pari latauspistoketta, valo ja säädettävä ilmastointi sekä pari naulakkoa. Myös kapselin ulkopuolella oli naulakkoja, joihin osa jätti ulkovaatteet tai märän pyyhkeen. Kapseli oli nukkumiseen oikein hyvä: hyvä patja ja oma rauha. Vessassa käynti oli vähän työlästä, kun se oli monen, monen lukitun oven takana. 

Patja oli niin leveä, että tavarani mahtuivat
hyvin sen reunaan.

Palvelu oli ystävällistä, mutta konsepti ei kaikilta osin ollut mukava: Jos sinulla ei ollut omaa lukkoa, mistä ei tietenkään informoitu etukäteen, piti sinun sellainen ostaa, saadaksesi kapselisi tavaroineen lukittua. Mistään ei saanut kylmää vettä juomavedeksi. Kaikista hanoista tuli vain lämmintä vettä, pullovettä toki on myynnissä. Suihkut olivat surkeat, sillä vesi ruiskui käytännössä myös sille puolelle, minne olit jättänyt puhtaat vaatteet. Parasta oli nukkua kapselin luukku vähän rakosellaan, jotta ilma vaihtui. Jokaisella oli oma ilmastointi, mutta vaihdettuani kapselia se oli niin tehokas, että se oli välillä laitettava pois. Tämän kylmän ja kuuman ilman vaihtelusta sain reissun lopussa pikkuflunssan. 

Menisinkö uudestaan kapseliin? Miksi ei, jos reissaan yksin ja haluan yöpyä edullisesti ydinkeskustassa, vain 50 m Piccadilly Cirkukselta. Vaihtoehtona kapseleille ovat perinteisemmät retkeilymajat ja Merimieskirkon majoitus, missä vuodepaikka neljän hengen huoneessa maksaa £35/hlö/yö. 

Aiemmat Bett-bloggaukset

• BettUK2026 - matkavinkkejä ja matkakertomuksia (päivittyy pitkin kevättä, täältä löydät myös muiden suomalaisten matkakertomukset)
• BettUK2026: Avajaiset, ensimmäinen esitys ja avoin jakaminen myötätuulessa
• Sovelluksia opetuksen ideointiin
• BettUK2026: tekoälyoppeja ja muita kokemuksia
• Lontoon musiikkia ja taidetta (2024, osin päivitetty). Mukana on lyhyt video Outernetistä, mitä voinee pitää yhden sortin immersiivisenä elämyksenä, jossa on toisinaan ollut esillä lisättyä todellisuuttakin.

Greenwichin kukkulalta on upeat näkymät Lontoon keskustaan.

Kävin myös Greenwichin kaupunginosassa, minne muuten kannattaa kulkea Thamesia pitkin veneellä metron ja bussin sijaan. Kuvassa näkyvän National Maritime Museumin muutaman punnan opastus oli yksi parhaista mihin olen osallistunut. Nollameridiaani sijaisee noin viisi metriä kuvanottopaikasta vasemmalle. Vasemmalla kauempana näkyy Lontoon City ja oikealla uudempi pilvenpiirtäjien alue Canary Wharf ja Isle on Dogs. 1950-luvulla se oli pääosin köyhien maahanmuuttajien satama-aluetta. Tästä kertoo iki-ihana BBC:n Hakekaa kätilö! (Call the Midwife) tv-sarja.