Näytetään tekstit, joissa on tunniste etätyö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste etätyö. Näytä kaikki tekstit

15.5.2022

Onnenhetkiä - livenä ja lähinä pitkästä aikaa

Vuonna 2019 minulla oli 77 matkapäivää ja sitten tuli korona. Sen jälkeen kouluttaminen on ollut kotona koneen äärellä istumista, puhumista, kuuntelemista ja näyttämistä. Viime vuonna koulutin lähinä kolme kertaa. Tänä keväänä toistaiseksi kahdesti, kun yksi koulutus siirrettiin verkkoon vahvan korona-altistukseni vuoksi. En tiedä sairastinko taudin, sillä lievät oireet eivät näyttäneet plussaa kotitestissä.

Täydennyskouluttajan koronakevät viikko viikolta -kirjoitukseni (2020) kuvaa tunnelmia koronan ensi kuukausilta. Lisää kokemuksistani voi lukea vuosittaisista koonneista (ks. esim. Työvuosi 2021). Tässä bloggauksessa jatkan päiväkirjamaisesti kirjoittamista etäajan katkaisseista työmatkoista ja lähikoulutuksista. 

Matkustamisen riemua

Tein tällä viikolla vuoden ensimmäisen työmatkan ja olin kaksi päivää pääkaupunkiseudulla. En muista kulkeneeni yli kahteen vuoteen bussissa ja junassakin olen ollut vain kerran. Tampereen ratikka on vienyt ennen niin hyvät kulkuyhteydet kotoa rautatieasemalle, joten otin kokeeksi käyttöön kaupunkifillarin. Ne yhdessä sähköpotkulautojen ja Tampereen suurten rakennushankkeiden kanssa ovat merkittävästi muuttaneet kaupunkikuvaa, johon lähiviikkoina tuovat oman värinsä myös perjantaina alkaneet jääkiekon MM-kisat.

Kun pääsin Helsingin päärautatieasemalle, melkein itkin ilosta. Nuoruusvuosien interrailit palasivat mieleen: miten riemullista olikaan aloittaa seikkailu tylsän laivamatkan ja Ruotsin läpi kulkemisen jälkeen Hampurin rautatieasemalta - koko Eurooppa oli avoinna! 

Helsingissä olin ajoissa, joten ehdin nauttia kävelyretkestä ja lounaasta Hakaniemen hallissa. Samalla tuli testattua Google Lensiä rakennusten tunnistamisessa (ks. video Googlen AR-sovelluksista, 5:15 min). Muutama valokuva tuli otettua, mutta muuten nautin oikeasta, todellisesta, fyysisestä elämästä virtuaalisen sijaan. Ei yhtään huvittanut käyttää aikaa kuvien jakamiseen someen - oli niin nautinnollista elää "oikeaa" elämää. 

Kuvaus kuvatekstissä.
Kaupunkipyörä toimii hyvin yhdensuuntaisilla matkoilla ja kun ei uskalla jättää omaa pyörää keskustaan työmatkan ajaksi. Keskimmäisessä kuvassa näkyy uusia Tampereen kannen areenan taloja ja oikealla Helsingin päärautatieasema.

 




















Kansalliskirjastossa olin käynyt vain kerran aiemmin kirjoittaessani aikuiskasvatuksen gradua partioliikkeen johtajakoulutuksen historiasta. Nyt suuntasin sinne ensimmäisen koulutuspäivän jälkeen, sillä siskoni aloitti siellä hiljattain työt. Jos et siellä ole koskaan käynyt, kannattaa ehdottomasti poiketa, niin kauniita rakennuksia on harvassa! Kansalliskirjasto on Helsingin tuomiokirkon vieressä, Senaatintorin nurkassa (ks. sijainti kartalla). Kirjastot ovat myös reissutyöläisen mainioita työpaikkoja. hetken ehdin läppäriä näpytellä myös Tikkurilan kirjastossa, 
 
Kaunis ja koristeellinen kirjastosali Kansalliskirjastossa.
Kuvassa on Kansalliskirjaston kupolisali. 




























Etätöissä saan kyllä ruokaa, kun itse teen - ja onhan sitä tullut korona-aikaan Foodorastakin tilattua, mutta olihan se mukavaa käydä kahvilassa ja ravintolassa. Paluumatkalla junan lohikeittokin maistui taivaalliselle ja seurana oli rautatieaseman kauppiailta saatu päivän Hesari. Päivän suurimman uutisen kuulin YleAreenan uutisista. Se oli Tasavallan presidentin ja pääministerin yhteislausunto Suomen Nato-jäsenyydestä.

Kyseessä oli vain yhden yön reissu, mutta jo se riitti palauttamaan mieleen myös sen, miten mukavaa on palata reissusta kotiin, kertoa kokemuksista puolisolle, kiertää kukkapenkit ja katsoa mitä uutta niistä on noussut. Nyt pihallani kukkivat lumikellot, sinililjat eli skillat, helmililjat, käenrieskat, esikot, vuorenkilvet, kylmänkukat, ensimmäiset narsissit ja tulppaanit sekä kevättaskuruohot ja voikukat. Muutamien nimi aina talven aikana unohtuu, mutta senkin kertoo kätevimmin Google Lens tai sitten voin luntata nimen puutarhablogistani


Töissä vai ystävien kanssa keskustelemassa?


Ensimmäisen iltapäivän koulutuksen teemana olivat verkkosisältöjen luomisen työkalut, joista kaikilla osallistujilla oli jo kokemusta. Minulta kaivattiin varsinaisten käyttöohjeiden sijaan enemmänkin esimerkkejä, pedagogisia ideoita, kokemuksia ja yhteistä keskustelua ja vastauksia kysymyksiin. Vaikka olinkin paikalla kutsuttuna asiantuntijana, minulle jäi mieleen tunnelma, joka oli kuin olisi ollut ystävien kanssa istumassa iltaa ja juttelemassa työjutuista. Oli kerta kaikkiaan voimauttavaa kohdata ihmisiä kasvokkain: nähdä edestä kuvattujen videoneuvottelukasvojen sijaan koko olemus ja pystyä keskustelemaan helposti yhdessä porukalla perättäisten mietittyjen puheenvuorojen sijaan.

Vaikka monen monta "temppua" osaan, millä saan verkossa edistettyä vuorovaikutusta, ei siinä samaan päästä kuin kasvokkain kohdattaessa. Ei edes pienellä porukalla tuttujen kesken, saati uuden ryhmän kanssa. Valitettavasti yksittäisillä verkkokoulutuskerroilla osallistujat usein hukkuvat massaan enkä viikon kuluttua välttämättä muista ketään. Se on surullista. Pidemmissä koulutuksissa osallistujat ehtivät jo tulla vähän tutummiksi. Nyt lähinä osallistujista jäi parempi mielikuva ja riemullista oli myös vaihtaa kotitoimisto kauniisiin ja varta vasten työn tekemiseen suunniteltuihin tiloihin.

Pidemmissä verkkokoulutuksissa voi muutama aktiivisempi ja kameraa käyttävä osallistuja jäädä mieleen. Vaikka verkossa saadaan niin sanotusti asiat hoidettua, ei niistä kohtaamisista useinkaan synny sellaista muistijälkeä kuin lähikoulutuksissa. Ne ovat myös väkisin opettajajohtoisempia. Näin siitä huolimatta, että saan usein palautetta onnistuneesta vuorovaikutuksesta ja osallistujien toiveiden kuuntelemisesta. Yksi eniten kaipaamistani asioista ovat kahvitauot opettajien ja muiden osallistujien kanssa. Niiden aikana pääsisin paremmin sisälle heidän arkeen ja se tarjoaisi mahdollisuuden monille tärkeille keskusteluille, myös niille, jotka eivät suoraan kuulu päivän teemaan. 


Lähinä, etänä ja hybridinä Vantaalla


Kuvassa kirjoittaja ja taustalla teksti: Vantaan aikuisopisto.
Aulassa oli selfie-seinä, joten pitihän sitä kokeilla :)
Toinen koulutukseni oli Vantaan aikuisopiston HYKE-projektille ja käsitteli hybridiopetusta (ks. koulutuksen diat ja hybridilähteet) ja teeman mukaisesti se myös toteutettiin hybridisti. Hybridiopetusta on kritisoitu ja ihan syystäkin, mutta se on myös ollut viime aikoina monille pelastus pitkien karanteenien, sairastumisten tai riskiryhmään kuulumisen vuoksi. Ennen hybridiopetuksen tarjoamista on tärkeää pohtia, miksi sitä tarjoaa ja tunnistaa myös vaihtoehdon haasteet.

Koulutuksen jälkeen minulle esiteltiin oppilaitoksen toimintaa ja tiloja. Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa on ilo vierailla, kun seinillä on paljon itse tehtyä taidetta ja usein näyttelyitäkin. Tähän aikaan vuodesta voisin aina vaihtaa sisähommat puutarhurin hommiin ja opiston pihalla olikin iso perennapenkki opaskyltteineen. Kävimme myös käsityöluokassa ja vaihdoimme kokemuksia hybridiopiskelusta ja -opettamisesta kurssilaisten kanssa.  


Muutaman kerran lähinä ennen tätä kevättä


Viime syksynä pidin vuoden tauon jälkeen kolme lähikoulutusta. Pitkä tauko lähikouluttamisesta teki hyvin näkyväksi lähi- ja etäopetuksen eroja. Suunnittelin tuolloin vähän pilke silmäkulmassa bloggaavani ohjeita siirtymisestä etäopetuksesta takaisin lähiopetukseen. Ohjeita en nyt tarjoa, mutta kun tällaisia erikoisia aikoja elämme, julkaisen otteita tuolloisesta blogiluonnoksestani. 

Syksyllä 2020 vedin kaksi lähityöpajaa varsin tutuille Kiipulan ammattiopiston tiimeille. Tuolloin yllätti se, miten jo luokan kynnykselle ehdittyäni alkoi satelemaan toiveita käsiteltävistä teemoista. Etänä mennään väkisinkin enemmän opettajajohtoisemmin, kun lähinä toiveita ja kysymyksiä esitetään huomattavasti enemmän ja omista suunnitelmista on oltava valmis joustamaan.
Jykevistä kivipaaseista koottu luokkahuone koulun pihalla.
Kivelän koulun pihaa Leppävirralla.

Vuotta myöhemmin lokakuussa 2021 kirjoitin, että erilaiset rajoitukset ovat vähitellen poistumassa. Peruskoulut ovat syksyn toimineet pääosin lähinä. Yliopistoissa mennään vielä pitkälti etäopetuksessa, mutta tarjolla on jo jonkin verran lähi- ja hybriditoteutuksia. Maskit ja käsidesi ovat silti aktiivisesti käytössä. Viime viikolla ravintolarajoituksia lievennettiin ja laulu- ja tanssikielto poistui. Myös matkailurajoitukset Suomesta ja Suomeen poistuivat ja viime viikkoina on some-fiidiin jo jaettu useita reissukuvia. Pirkkalan lentokentältä nousi ensimmäinen matkustajalentokone puoleentoista vuoteen 5.10.2021.

Käsidesiä ja maskeja TAMKin aulassa.
Käsidesit ja maskit ovat tulleet osaksi arkea.
Lokakuisen Soisalo-opiston järjestämän veso-työpajan jälkeen kirjoitin muistiin, miten vähänkään pidempi yksinpuheluni tuntui tylyltä. Etänä se olisi ollut vasta johdanto, mutta lähinä huomasin kovan kaipuun vuorovaikutukseen. En ollut tottunut tekemään töitä maskien kanssa, joten kasvojen piiloutuminen maskin taakse tuntui hankalalta. 

Toinen havainto oli, että sovelluksia harjoitellessa kysymyksiä ja avunpyyntöjä tuli selvästi enemmän kuin verkossa. Olen kyllä ollut hyvin tietoinen, että webinaareissa osa kysymyksistä jää esittämättä, mutta oli se jälleen hätkähdyttävää huomata, miten paljon enemmän kysymyksiä lähiopetuksessa esitetään.

Verkkokoulutuksissa tarjoan yleensä mahdollisuutta kysyä sekä ääneen että chatissa. Joskus käytän myös anonyymit kommentit mahdollistavaa Flingaa tai Padletia. Yksi vaihtoehto voisi olla luoda jokaiselle esimerkiksi tietyn sovelluksen harjoittelun ajaksi oma ryhmä, jolloin voisin vierailla pyynnöstä vuorollaan jokaisen luona tarjoamassa yksilöohjausta. Ehkä se johonkin tilanteeseen sopisikin, mutta koen että teemani eivät ole niin henkilökohtaisia, että muut eivät saisi keskustelua kuulla. Ja toisaalta ajattelen, että kun yksi rohkenee kysyä, niin siitä heräävästä keskustelusta on usein apua koko ryhmälle. Kahden kesken voi kysyä tulemalla ajoissa paikalle tai webinaarin jälkeen tai ottamalla suoraan yhteyttä.

13 opettajaa hymyilee piirissä.
360-kameralla otettu ns. pikkuplaneettakuva
brasilialaisopettajien ryhmästä.
Jälkimmäisessä Soisalon työpajassa huomasin alun jälkeen unohtavani PowerPointit. Etenimme sovelluksesta toiseen niitä kokeillen ja niistä keskustellen. Jäin miettimään, miksi näen niin paljon vaivaa yksittäisen koulutuksen diojen vuoksi, varsinkin kun melkein kaikista sovelluksista löytyy blogini kautta hyvät päivittyvät ohjeet. 

Toisessa syksyn lähikoulutuksessa sain tehdä parina päivänä töitä TAMKissa kolme kuukautta vierailleiden brasilialaisopettajien ryhmän kanssa (englanninkieliset materiaalini löydät In English -blogisivulta). Siitä kirjasin muistiin, että lähiopetuksessa ehtii vähemmän kuin verkkototeutuksessa ja toisaalta näkee, kuka pysyy mukana, 

Muutama muukin lähikoulutus oli viime syksylle sovittu, mutta ne muutettiin etäkoulutuksiksi tai siirrettiin keväälle. Nyt ensi keväälle on sovittu vasta yksi lähikoulutus, mutta se tuskin jää ainoaksi. Ennen koronaa joka kolmas kerta, kun kohtasin opettajia, tapahtui verkossa. 

Hämmästyisin, jos jatkossa edes joka kymmenes täydennyskoulutuskerta järjestettäisiin lähinä. On tärkeää pitää mielessä, miten etä- ja lähikoulutukset mahdollistavat erilaisia asioita. Etäkoulutusten etuihin kuuluvat helppo osallistuminen, matkustuskulujen pois jääminen ja usein myös tallenteet. Lähikoulutusten etuihin kuuluvat vaivaton ja aktiivisempi vuorovaikutus sekä parempi mahdollisuus tukea myös digitaidoiltaan heikompia luokassa kierrellessään. Molempia tarvitaan!

13.1.2021

Työvuosi 2020

Perinteiseen tapaan aloitan blogivuoden kokoamalla yhteen kulunutta työvuotta 2020. Työskentelin freelancerina sekä sivutoimisessa työsuhteessa kolmen oppilaitoksen hankkeissa. Pääasiallinen työni oli digipedagogiikkaan liittyvä kouluttaminen, mutta tein myös mm. ohjausta, rakensin verkkokursseja ja ylläpidin kahta blogia. 

Vuotta leimasivat koronan vuoksi etäkoulutukset ja kova kysyntä digipedagogiselle osaamiselle. Muutos ei sikäli ollut itselleni kovin suuri, että normaalistikin reilu 30 % koulutuskerroistani tapahtuu etänä ja olen pitkään tehnyt töitä kotoa käsin - minulla on oma työpiste, osaaminen ja työrauha. 

Vuoden suurimmat haasteet kohtasin ajoittain aivan järjettömän kiireen kautta, mikä tarkoitti tavallistakin enemmän työskentelyä iltaisin ja viikonloppuisin. Maaliskuussa koulutukset siirtyivät verkkoon, peruttiin tai siirrettiin myöhemmäksi. Vei paljon aikaa sopia kymmenien tahojen kanssa, miten koulutukset toteutetaan. Usein muuttuivat myös aikataulut ja teemat. ITK-konferenssin siirtäminen vapautti kolme kullanarvoista päivää huhtikuun alkuun ja työmatkojen poisjäänti vapautti paljon aikaa uusille koulutuksille. Koska koulutukset tavoittavat vain rajallisen määrän opettajia, bloggasin etenkin maaliskuussa tavallista ahkerammin ja pyrin tukemaan opettajia somessa. Pidin keväältä päiväkirjaa, jonka julkaisin syksyllä otsikolla Täydennyskouluttajan koronakevät viikko viikolta.

Ylivoimaisesti kysytyin koulutusteema kuluneena vuonna oli osallistujien aktivoiminen ja osallistaminen etenkin verkkotapaamisissa. Pidin myös monta koulutusta verkkokurssien luomisesta ja videoneuvottelujärjestelmien käytöstä. Työkaluista opetin eniten osallistamisen työkaluja (Padlet, Flinga, AnswerGarden, erilaiset kyselyt,..) ja sisällön tuottamista (ThingLink, H5P, Adobe Spark,..).

Ohjelmasta katosivat melkein kaikki AR/VR/360-teemat, jotka mielellään vaatisivat lähitapaamista. Kaikesta osallistamisesta huolimatta tunnin tai parin verkkokoulutukset olivat opettajajohtoisempia kuin lähitapaamiset olisivat olleet, varsinkin kun Teams oli pääasiallinen yhteydenpitoväline eikä se paria poikkeusta lukuun ottamatta vielä viime vuonna tukenut ryhmiin jakautumista. Koin, että etätoteutukset vaikeuttivat eniten digitaidoiltaan heikompien ohjaamista ja toisaalta ryhmän yhteistä keskustelua. 

Infograafin sisällöstä ei mainuttu muussa tekstissä: Suositus hashtagit #digipeda #etäopetus ja #etätyö. 39 palkanmaksajaa (oppilaitoksia, kaupunkeja, kirjastoja, yrityksiä ja yhdistyksiä). 35 bloggausta ja 164 000 blogivierailua. Työsuhteeni olivat Kiipulaan, TAMKiin ja Tampereen yliopistoon (+ jokunen lyhyt). Diojani katsottiin 196 000 kertaa, kaikkiaan miljoonasti. 21 matkapäivää, 8 yötä työmatkalla ja 6. kertaa BETT-messuilla. Somen tärkeimmät: Facebook-ryhmät, Twitter ja LinkedIn.
Adobe Sparkilla tehty infograafi koronavuoden 2020 töistäni.


Suosituinta tässä blogissa

Edellä olevasta infograafista näkyy, miten maalis-huhtikuu keräsi blogiini eniten lukijoita ja sama trendi näkyy muissakin somekanavissa - varmasti myös kollegoillani. Kirjoitin 35 blogijulkaisua ja niitä luettiin 164 000 kertaa. Kaksi luetuinta julkaisua on keräsi yli 5000 lukukertaa, mutta niidenkin ohi menivät blogisivut sähköisistä kokeista ja koulutusdioista. Uusi H5P-työkalujen blogisivu ei vielä ehtinyt nousta korkealle. Kaikkien aikojen luetuimmat bloggaukset näet blogin sivupalkista. Listauksen kolmonen ClassroomScreen - open helppo työkalu (2019) olisi alla olevan listauksen yhdeksäs ja samalla luetuin aiempina vuosina kirjoitettu bloggaus. Päivitin sen muutama päivä sitten. 
  1. Vinkkejä etäopetukseen
  2. Flinga - helppo osallistamisen sovellus 
  3. Sanapilvet opetuksessa
  4. Kuvakortit ja visualisointi
  5. Miten esitän dioja Teamsissa?
  6. Virtuaalinen luokkaretki: luo oma tai käytä valmista
  7. Ilman kirjautumista toimivia sovelluksia 
  8. Miten arvioida etänä 

Ennätyksiä somen tunnusluvuissa


Opetusalan ammattilaisten aktiivisimmat someryhmät hiljenevät kahdesti vuodessa - juhannuksena ja jouluna. Meitä aktiiveja liikkuu siellä siis runsain määrin myös iltaisin ja viikonloppuisin. 

Kun maaliskuussa siirryttiin laajasti etäopetukseen ja etätöihin, tilanne muuttui täysin. Ihan sama mihin aikaan viikosta tai vuorokaudesta somessa työskenteli, vuorovaikutusta syntyi heti ja palautetta sai välittömästi. Ohessa on tilastoa maaliskuun tviittaamisestani, etenkin sen kahdesta viimeisestä viikosta, jolloin valmislaki sulki Suomen.

Vaikka itse miellän tämän blogin tärkeimmäksi nettiosoitteekseni, kävijöitä on tätäkin enemmän diasarjoissani, joiden katsomiskerroissa ylittyi syksyllä miljoonan kävijän raja. Uutta oli se, että nyt löytyi haastaja SlideSharelle: katsomiskerroista noin kolmannes tuli SpeakerDeckin kautta. Sinne olen jakanut noin 30 päivittyvään diasarjaa. SlideSharea käytän lähinnä yksittäisten diasarjojen jakamiseen. AuthorStreamin käytöstä luovuin. 



Työt Kiipulassa, Tampereen yliopistolla, TAMKissa ja Osakkeessa

  • Kiipulan ammattiopiston reilun kahden vuoden Digi työtavaksi -hanke ja samalla työsuhteeni digipedagogisena asiantuntijana päättyi vuodenvaihteeseen. Kiitos Kiipula! -bloggauksessa kerron hankkeesta interaktiivisen videon keinoin.
  • Tampereen yliopistolla työskentelin kuluneen vuoden asiantuntijana tukien korkeakouluyhteisön digipilotteja eli kuuden laajan verkkokurssikokonaisuuden tekijöitä. Osa kursseista on suunniteltu ensi sijassa tutkinto-opiskelijoille, osa täydennyskoulutukseen tai myytäviksi kursseiksi. Yhdestä on tulossa myös väylä yliopistoon, pääsykokeen vaihtoehdoksi. Digipilotit olivat osa laajempaa Jatkuvan oppimisen strategista kehityshanketta, jotka jatkuu edelleen. Digipilotteihin liittyvän työn lisäksi pidin Tampereen yliopiston henkilöstölle ja täydennyskoulutusryhmien osallistujille 13 muuta verkkokoulutusta.
  • TAMKissa olen työskennellyt sivutoimisesti 2016 alkaen erilaisissa täydennyskoulutushankkeissa. Listasin alle kuluneen vuoden hankkeet. Sen lisäksi koulutin yhdessä tilauskoulutuksessa.
  • Pirkanmaan lukioiden ainetiimitoiminta olen koordinoinut syksystä 2018 alkaen. Se on osa Osakkeen toimintaa, jolle ehdin järjestää alkuvuodesta jo 15. suositun Pedagoginen piristysruiske -koulutuksen.


Bloggaukset aiemmista työvuosistani

Työvuosi 2019

4.10.2020

Täydennyskouluttajan koronakevät viikko viikolta

Ensimmäisen kommentin koronasta kirjoitin someen helmikuun puolivälissä. Kuukautta myöhemmin kaikki koulut siirtyivät valmiuslain myötä etäopetukseen. Koronan vaikutukset työhön ja opiskeluun ovat olleet valtaisat. Seurasin tilannetta keväällä suurella mielenkiinnolla ja pyrin parhaani mukaan auttamaan niitä, joille tilanne oli uusi ja vieras. Odotan mielenkiinnolla tutkimuksia etäopetuksesta ja myös sitä, miten tällainen kokemus muuttaa yhteiskuntaa pitkällä aikavälillä.

Työskentelen pääosin opettajien täydennyskoulutuksen parissa ja yli 10 vuoden ajan pääasialliset teemani ovat liittyneet siihen, miten verkon työkaluja voi pedagogisesti mielekkäällä tavalla hyödyntää opetuksen ja oppimisen tukena sekä muussa opetusalan työssä kuten erilaisissa kehittämishankkeissa. Työskentelen freelancerina ja sen ohella minulla on työsuhde kolmeen oppilaitokseen. Tavallisenakin vuonna (ks. vuosi 2019) noin kolmannes koulutuskerroistani tapahtuu verkon kautta, joten sikäli muutos etäopetukseen ei omalta osaltani ole ollut suuri. 

Kirjasin kevään mittaan ylös sitä, miten korona vaikutti omaan työhöni ja millaisia ajatuksia se herätti. Tässä kerron niistä ensin päivä päivältä ja sitten viikoittain kesälomaan asti. Kirjoitin tekstin muistiinpanojeni pohjalta kesäloman alla, mutta en saanut sitä vielä tuolloin julkaistuksi. Taisivat siinä vaiheessa vuotta puutarhahommat kutsua blogia enemmän. 

Kevään todella pitkien työpäivien jälkeen nyt lokakuun alussa työmääräni on palautunut lähelle normaalia, mutta koulutusten sisällöissä tilanne näkyy edelleen vahvasti. Etenkin elokuussa koulutin paljon vapaan sivistystyön toimijoita, joiden ei kaikkien ollut pakko vielä keväällä etäopetukseen siirtyä, mutta nyt siihen halutaan varautua. Ylivoimaisesti eniten kysytty teema on reilun puolen vuoden aikana ollut se, miten reaaliaikaisissa verkkotapaamisissa voi osallistujia aktivoida - eli pitää muunkinlaisia webinaareja ja kokouksia kuin yhden puhuvan pään kuuntelua. 

Suurin osa tämän syksyn koulutuksistani on jo valmiiksi sovittu etätoteutuksiksi. Lähikoulutuksia minulla oli syyskuussa yksi ja huomenna toinen. Neljä muuta lähitoteutusta on peruttu, siirretty tai muutettu etätoteutukseksi.  


17.2.2020 Ensimmäinen some-kommenttini koronasta


Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa -Facebook-ryhmä on yksi suurimmista ja ainakin minulle tärkein suomalaisopettajien ammatillinen verkosto. Antti Rasila kertoi ryhmässä 17.2.: ”Kiinassa käynnistyi tänään historian suurin etäopetuskokeilu, kun koulut alkoivat lomien jälkeen. Kaikki opetus on viety verkkoon, alakoulusta lukioon. Yllättävää kyllä, tämä vaikuttaa jopa toimivan.”

Viesti sai peräti 49 kommenttia, itse kommentoin sitä näin: "Eikös tällaiseen voisi meilläkin valmistautua. Jos vaikka Korona-virus leviää ja koulut ovat kuukauden kiinni? Suurin hyöty ehkä silti olisi siitä, että valmistautumisesta opittaisiin tavallisessa arjessa hyödynnettäviä taitoja :)”

Somessa kiertänyt vitsi. Alkuperä tuntematon.


Viikko 11. (9.3. alk.): Valmistautumista ja uutisia


Jo maanantaina muutama suomalaiskoulu oli koronan vuoksi suljettu ja huomasin Kahootin tarjoavan maksutta Premium-ominaisuuksia tällaisten koulujen opettajille. Lähipäivinä tällaisia tarjouksia tuli paljon lisää.

Oivalsin, että omia töitä saattaa koronan vuoksi peruuntua ja eikä se yhtään haittaisi. Teen jo nyt tosi pitkää päivää ja vähän kauhistuttaa, miten paljon on tullut keväälle töitä luvattua. Tiistaina sain kahdelta taholta kysymyksen: jos korona estää sovitut lähikoulutukset, voidaanko koulutus toteuttaa verkossa. Ostin myös kotivaraa. Suurin huoli on abiturientistamme, sillä vähänkään flunssaisena ei pääsisi kirjoituksiin, vaikkei edes olisi koronaa. Ajattelin, että nyt on tarjolla erinomaisen mielenkiintoisia tutkimusteemoja opetuksen, talouden ja yhteiskunnan näkökulmasta.

Keskiviikkona alkoivat koronan vaikutukset toden teolla näkymään työssäni: Moni lähiviikkojen koulutuksen tai seminaaripuheenvuoron pyytäjä on ollut yhteydessä. On sovittu töiden siirtämisestä verkkoon ja muokattu sisältöjä vastaamaan tätä uutta tilannetta. Iso pommi oli ITK-konferenssin siirtäminen syyskuulle (siirtyi myöhemmin huhtikuulle 2021) – se tuntui ymmärrettävältä ja plussaksi lasken sen, että se vapautti minulle ja monelle muulle digipedagogille kolme ylimääräistä päivää keskelle kovinta kiirettä. Ne täyttyivät hujauksessa. Somessa muistuttelen aktiivisesti tästä blogistani, minne olen vuodesta 2012 alkaen kerännyt vinkkejä, ohjeita, esimerkkejä ja materiaaleja verkko-opetuksen näkökulmasta.

Torstain koulutuksessa huomaan pientä yskimistä sovelluksissa, jotka muulloin toimivat luotettavasti. Mitenkähän netti ja eri sovellusten palvelimet tämän kestävät?

Perjantaina olen kouluttamassa yliopistopedagogiikkaa ja kuulemme kesken päivän, että Tampereen yliopisto sulkeutuu yliopistoista ensimmäisenä heti maanantaista alkaen (Ks. Marja Sutelan blogijulkaisu seuraavalta viikolta: Yliopistokoulutusta pandemian aikaan). Useat muutkin oppilaitokset ovat jo päättäneet etäopetukseen siirtymisestä. Myös tiettyjä ylioppilaskokeita päätetään aikaistaa, mistä olen kovasti helpottunut. Ajellessamme kollegan kanssa työpäivän jälkeen Lappeenrannasta kotiin, googletimme, mikä on valmiuslaki.

Isäni 80-vuotisjuhla lauantaina jää viimeiseksi vapaapäiväksi moneen viikkoon. Yhteen sähköpostiin tuolloin kuitenkin vastaan – siinäkin sovitaan parin koulutuksen aikaistamisesta kuukausilla ja teema vaihdetaan etäopetusta tukevaksi. Mietin, mahtavatko opettajat koronakiireiden vuoksi keväällä ehtiä koulutuksiin vai tuleeko paljon peruutuksia.

Sunnuntaina sovitaan yhden webinaarisarjan teemojen muuttamisesta, niin että se olisi mahdollisimman hyödyllinen opettajille juuri tässä tilanteessa. Samalla sovitaan, että kouluttajaporukka on ennen ja jälkeen webinaarien verkossa päivystämässä. Viikon aikana on siis melkein kaikki keväälle sovitut koulutukset siirretty verkkoon. Peruutuksia on tullut vain muutama. Järjestellessäni töitäni tajuan, että voin itsekin sairastua.

Some kohisee ennätyksellisen aktiivisesti ja etäopetuksen vinkkejä jaetaan laajasti. Opettajien ammatillisiin Facebook-ryhmiin vyöryy väkeä iltamyöhään asti ja some hiljenee hädin tuskin yöajaksi. Nyt palkitaan digiin perehtyneiden työ. Auttamishalua on laajasti ilmassa niin opettajien, täydennyskouluttajien kuin yritystenkin toimesta. Ilmoittaudun mukaan IT-kouluttajat ry:n Näytön paikka -julkaisun kirjoittajatiimiin (ks. kutsu ja Wikikirjaston opas).

Todella moni tukee opettajia myös vapaa-ajalla, tunteja laskematta – myös moni sellainen, jolle jakaminen ei ennestään ole ollut tuttua. Myös jakaminen työyhteisöjen sisällä on lisääntynyt. Yritän markkinoida #digipeda-hashtagiä, joka sopisi käyttöön jatkossakin. #Etäopetus on paljon käytössä, niin myös alkuun #kotikoulu, vaikka siitä ei nyt ole kyse, kun opetuksesta vastaavat opettajat. 

Hallitus määrittelee kokoontumisrajaksi 500 hengen tilaisuudet. Sairastuneita ei testata kuin poikkeustapauksissa. Suomalaiset hamstraavat marketeista tavaraa, etenkin wc-paperia. 

Ensimmäisessä kuvassa presidentti Trumpin kollega esittelee kasvomaskin, joka "voi säästää miljoonia ihmishenkiä". Kuvassa Trumpin suu on teipattu kiinni ilmastointiteipillä. Toisessa kuvassa joukko ihmisiä on kääritynyt wc-paperin, joka suojannee koronalta.
Verkossa jaettuja meemejä koronasta.


Viikko 12. (16.3. alk.): Valmiuslaki voimaan ja koulut etäopetukseen


Teamsissa koettiin maanantaiaamuna 500 % lisäys tavanomaiseen käyttöön ja silti se toimi hyvin. Maanantain valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että tiistaina tehdään päätös valmiuslain käyttöönotosta ja se tullee voimaan keskiviikosta alkaen. Sen myötä koulut siirtyvät etäopetukseen, vain osa erityisoppilaista ja pieni osa 1-3 luokan oppilaista voi käydä koulussa. Hallituksen 19 kohdan listaus hämmästytti laajuudellaan, samoin Tampereen korkeakouluyhteisön tiedostustilaisuus. Säästin valmislain käyttöönotosta uutisoineen Aamulehden numeron jälkipolville.

On käynyt selväksi, että työelämä näyttäytyy nyt kovin erilaisena eri ammattikunnille. Minun ja puolisoni on erittäin helppo siirtyä etätöihin ja kotona on hyvä työrauha. Yliopistossa opiskelevilla lapsillakaan ei ole hätää. (Korona vei kesätyöt, onneksi kesäopintoja pystyi suorittamaan.) Valmiuslaki mahdollistaa kuopuksen ylioppilaskokeen suorittamisen, mikäli hän pysyy terveenä. Viimeinen koe on perjantaina. Pääsykokeista ei vielä ole tietoa. Meidän perheelle tämä ei siis ole kovinkaan haastava juttu. Toista olisi, jos sähkö tai netti ei toimisi, sitten pyörittelisimme peukaloita tai ehtisimme vaikka tapetointihommiin.

Tiistain osalta kirjasin ylös: Kiire, myyn ei-oota, siirrän koulutuksia aiemmaksi, talkoilen kyselytunteja webinaarien perään, valmistelen sovittuja koulutuksia, osallistun itsekin webinaareihin. Nyt täytyy riittää, että on riittävän hyvä, en voi pyrkiä kympin tulokseen. Mietin, miten vielä voisin opettajia auttaa. Olen mukana useissa hankkeissa. Kysyin niistä yhdeltä saisinko käyttää sen kautta käytössäni olevaa videoneuvottelusovellusta, jotta voisin pitää pikaisesti avoimia ja maksuttomia webinaareja, joko hankkeen resurssillani tai omalla ajalla. Ei onnistu, ainakaan ilman rahoittajalta odotettavia ohjeita. Illalla saamme viestin, että saattohoidossa ollut ystävämme on tänään lähtenyt taivaan kotiin. Ilta kuluu itkeskellen ja Pekkaa muistellen.

Keskiviikkona someen sataa kokemuksia, kun koko perhe tekee töitä ja opiskelee kotona. Yksikin lukion opettaja kertoo paenneensa saunan lauteille opettamaan fysiikan kaavoja, jotta lapsiperheen äänet ja touhut eivät häiritsisi. 

Tällä viikolla kaksi koulutus- ja ohjaustuokiota siirrettiin verkkoon, yksi iltapäiväkoulutus peruttiin, mutta tilalle tuli kaksi webinaaria etäopetuksesta. Niiden piti olla lähiopetuksia myöhemmin ja aivan eri aiheista. Lisäsin viikon neljän webinaarin perään kyselytunnin idealla, kysy mitä vain mikä auttaa etäopetuksen järjestämisessä.

Tällä viikolla sovittiin myös useista muutoksista loppukevään töihin: Kaikki kokoukset ja ohjaukset sekä 10 koulutusta siirrettiin verkkoon, useissa muutettiin aihetta tai ajankohtaa. Uusia webinaarikoulutuksia sovittiin kahden tutun oppilaitoksen kanssa. Useisiin tarjouspyyntöihin vastasin, etten ehdi, mutta yritin evästää: tässä hyviä linkkejä ja ohjeita. Monesta kysytystä teemasta löytyy blogistani tai verkosta ohjeita ja tallenteita. On vaikeaa ehtiä edes vastaamaan kaikkiin viesteihin. 

Tältä viikolta kirjasin ylös, että vapaata oli tiistain itkeskelyn aika, tunti torstaina ja perjantaina tehtiin pizzaa, saunottiin ja ehdittiin jutellakin. Tällä viikolla julkaisin neljä bloggausta avuksi etäopettajille. Viikonloppunakin tein noin 10-tuntiset työpäivät. Videokuvan jakoa verkkosessioissa ei suositella - jee koko kevät meikittä ja hiuksia laittamatta lempifleecessä :)

Ensisijaiset some-työkalut eivät ole muuttuneet, ne ovat nytkin Facebookin ammatilliset ryhmät, Twitter ja oma blogi. Elämme jänniä aikoja ja tästä tulee seuraamaan myös paljon hyvää. Iso kysymykseni on, mitä mahdan tehdä ensi syksynä, kun kaikki opettajat ovat jo kokeneita verkko-opettajia? Miten tämä kokemus heijastuu syksyn koulutuksiin? 

Hämmentäviä uutisia politiikan saralla, kaikki ovat saaneet mitä halunneet. Persut saivat rajat kiinni, vihreät lentokoneet maahan, vasemmisto kauppojen hyllyt tyhjiksi, keskusta Väyrysen kotikaranteeniin, kokoomus yritystukihanat auki, ja kristilliset baarit kiinni.
Somessa kiertänyt oivallus, mistä näin eri versiota. Kuvan teksti Juho Akolalta (Twitter 17.3.).

Viikko 13. (23.3. alk.): Uusimaa eristettiin muusta Suomesta


Tämän viikon Vaasan ja Oulun työmatkat vaihtuivat verkkototeutuksiksi. Hämmästyin jälleen, miten positiiviseksi verkkokoulutus koettiin, vaikka se kesti koko päivän. Osa tykkäsi tästä enemmän kuin aiemmasta lähipäivästä. Verkkopäivän työskentelyssä oli enemmän väljyyttä ja aikaa omaksua opittavaa.

Tarjouksia tulee edelleen ja nopeus on nyt valttia. Yritän auttaa mahdollisimman monia. Pysyisinpä itse terveenä. Ja onpa kiva tehdä töitä, kun sain uudet silmälasit!

Viikonloppuna pidettiin reilun vuorokauden loma: Käytiin mökillä haravoimassa ja savunsaunassa, että jaksaisin tulevatkin viikot. Lauantai-illan ystävien tapaaminen muuttui mukavaksi verkkotapaamiseksi.

Meemejä: 1. Isovanhempiesi käskettiin jättää kotinsa lopullisesti.Kuvassa evakkomatka. Sinua pyydetään pysyvmmän kotona toistaiseksi. Kyl sie pärjäät. Toisessa kuvassa nauretaan suomalaisille turvaväleille bussipysäkeillä, mikä nyt onkin suositeltu juttu.
Korona ruokki mielikuvitusta ja meemejä syntyi.


Viikko 14. (30.3. alk.): ITK-konferenssin siirtäminen vapautti aikaa muille töille


Tiistain koulutus peruuntui osallistujapulan vuoksi ja loppuviikko vapautui ITK-konferenssilta, joten sain hyvin lisäaikaa uusille verkkokoulutuksille, joita tulikin viikolle ennätykselliset 11. Lisäksi ohjaustapaaminen, palaveri, kolme webinaariosallistumista ja lauantain vierailu Jari Larun verkkolivessä. Viikon aikana tuli vedettyä koulutuksia peräti viittä eri videoneuvottelusovellusta käyttäen (AC, Zoom, Panopto, Teams ja Collaborate).

Elämään mahtuu nyt vain töitä ja arjen askareita – ja päivittäiset kävelylenkit. Kysymysten kautta lähestyvät etenkin hiljattain koulutuksissani olleet, mutta myös tutut ja minuun vain blogin kautta tutustuneet. Somessa voi auttaa niin paljon kuin ehtii ja bloggaamiselle raivaan myös aikaa, koska se tavoittaa opettajia hyvin. Maaliskuussa julkaisin yhdeksän bloggausta. Vapaata on tunti tai pari Kymmenen uutisista alkaen. Koronan taloudelliset vaikutukset yhteiskunnassamme ovat alkaneet hirvittää. Kokeilin jumppaa Aamulehden verkkoliven kautta


Viikko 15. (6.4. alk.): Kiireitä 


Miten ehdin edes vastata viesteihin? Ei meinaa viikko riittää! Pääsiäislauantaina oli vapaapäivä ja ystävämme hautajaiset. Muistotilaisuus on sitten joskus, kun korona suo.


Viikko 16. (13.4. alk.): Jaksaa, jaksaa & virtuaaliseikkailuja


Alkaa sujua rutiinilla, jaksaa jaksaa. Taas meni viikonloppu lähinnä alkuviikon matskujen jakamiseen, spostiin, someen, bloggaamiseen. Ja ensi viikon valmisteluun pitäisi ottaa aikaa, mutta sitä ei ole. Onneksi on tästä työstä jo pitkä ja laaja kokemus. Ja onneksi nyt suurin osa kaipaa suunnilleen samoja sisältöjä eli räätälöintiä ei ole niin paljoa kuin tavallisesti.

Viikon kohokohta oli EduXR-tapahtuma kuvan AltSpaceVR-virtuaalimaailmassa. Olipa hienoa päästä konferenssiin "näkemään" kollegoita ja juttelemaan heidän kanssaan. Ehdin mukaan vain yhteen aamupäivään ja iltaohjelmaan. Uutta oli osallistuminen virtuaalilasit päässä. Hieno kokemus, ihan toista kuin arkiset videoneuvottelusovellukset. Ei jokaista koulutusta virtuaalimaailmaan tarvitse viedä, mutta olisihan tämä konferensseille iltaohjelmineen melkoinen harppaus.

AltSpaceVR-virtuaalimaailman hahmoja 


Minulle etätyö on tuttua ja koneella olemisen tauottaminen itsestäänselvyys. Olen kehittänyt vuosien varrella erilaisia keinoja, miten saan itseni liikkeelle pitkin päivää. Vasta nyt muu perhe on nähnyt, mitä kaikkea puuhaan vaikka teeveden kiuhumista odotellessa. Nyt ne nauraa hekottaa minun kyykkyyn-ylös -reenille tai paikallaan juoksemiselle, jota usein teen juuri keittiössä. 


Viikko 17. (20.4. alk.): Jatkuvia muutoksia töissä


Kiire jatkuu. Viikon koulutuksista viidestä oli sovittu ennen koronaa. Niistä yksi toteutettiin sovitusti, mutta verkossa. Neljästä muutettiin sisältöjä ja kahdesta myös ajankohtaa. Kaksi koulutuksista oli uusia ja järjestettiin tueksi etätyön ja etäkoulutuksen tekijöille. Lisäksi yksi webinaariosallistuminen ja kaksi palaveria.

Viikko 18. (27.4. alk.): Vapun juhlintaa etänä


Vappuviikon viidestä koulutuksesta oli sovittu ennen koronaa. Vain yhden piti olla etätoteutus, mutta nyt kaikki toteutettiin etänä. Yhdestä vaihtui teema ja yhden osalta kaksi iltapäiväkoulutusta korvattiin yhdellä verkkotyöpajalla.

Vappu toi kouluttamiseen tarpeellisen neljän päivän tauon, jotta ehdin valmistella toukokuuta. Yksi päivä ei riittänyt edellisen viikon materiaalien jakamiseen ja paperitöihin. Huhtikuussa bloggasin vain neljästi, enemmänkin olisin halunnut.

Minulla alkoi seitsemäs vuosi täyspäiväisenä freelancerina. Minulla on tapana joka kuukauden lopussa tehdä tietty koonti töistäni. Näin Excelistä sen minkä muutenkin tiesin, ikinä elämässäni en ole tehnyt niin paljoa töitä kun nyt huhtikuussa. Monet tunnusluvut tuplaantuivat aiemmista ennätyksistäni.

Helsingin tuomiokirkko hienossa vapun juhlavalaistuksessa.
Helsingin virtuaalivappu.
Hallitus päätti avata peruskoulut kahden viikon kuluttua. Mitenkähän vaikuttaa töihini? Ymmärsin vasta nyt, että tämähän ei välttämättä oli tällä ohi, vaan uusia aaltoja voi tulla. Kuulin, että Tampereen ensimmäinen koronauhri oli kotikadultamme. 

Vapun ohjelma oli luonnollisesti virtuaalinen: TTT:n Vuonna 85-musikaali ja Mantan lakitus. Lisäksi muutama WhatsApp-kuvapuhelu ystäville. Keskimmäisemme teekkarikaste siirtyi syksylle – no ainakin Tammerkosken vesi on silloin edes vähän lämpimämpää.


Viikko 19. (4.5. alk.): Hetken hengähdys


Alkuviikon vedin täysillä, torstaiksi suunnittelin osittaista vapaapäivää ja puutarhakauppavierailua. Vapaa- ja lepopäivä tulikin, mutta sairastumisen vuoksi. Nukuin päivän, osin seuraavankin. Onneksi nyt oli siihen aikaa. Äitienpäiväksi kaikki lapset tulivat kotiin ja grillattiin. Ensi viikon on vielä täysi höyry päällä, sitten alkaa jo helpottaa. Hain ja sain ensimmäistä kertaa lisäaikaa veroilmoituksen tekoon. Vielä tuli tarjouspyyntö toukokuulle. 


Viikko 20. (11.5. alk.): Peruskoulut avautuvat


Viimeinen tosi kiireinen viikko, mutta vielä tuli kaksi tarjouspyyntöä touko-kesäkuulle. Sairastaminen vei vielä vähän voimia. Peruskoulut aukesivat torstaina.

Vaikka on kuinka kiire, olen voinut luottaa siihen, että viikonloppuna on – freelancerina tehtyjen omien valintojen seurauksena – joko vapaata tai työntekoa omassa rauhassa. Nyt lauantaille sattui muiden töiden oheen Sometime ja Larun verkkolive ja sunnuntaille verkkokatsaus O365:n uutuuksista. Lisäksi yksi työnantajista jostain kumman syystä lähettää päivittäisen koonnin intran uutisista aina myös lauantaina Alkoi tuntumaan jo vähän liialta kuormalta yhdelle viikonlopulle.

Viime viikkoina on jo julkaistu useita etäopiskelukyselyitä. Peräti 50 000 peruskoululaisen kyselytutkimuksesta uutisoi Marjukka Liiten Helsingin Sanomissa otsikolla Näin etäkoulu sujui. Uutisen mukaan "keskivertokoululaisella on parin kuukauden etäopiskelu sujunut hyvin, mutta osalla oppilaista on ollut tuntuvia vaikeuksia oppimisessa, huolta omasta mielialasta ja vanhempien alkoholinkäytöstä sekä vaikeita ahdistuneisuusoireita. Etenkin yläluokkalaiset ovat olleet huolissaan siitä, oppiiko etäkoulussa tarpeeksi. Toisaalta jatkuvasti kiusatut koululaiset ovat olleet helpottuneita kiusaamisen vähentymisestä. Koulukavereita ovat kaivanneet melkein kaikki, ja aamu-unetkin ovat maistuneet." Eniten koettiin vaikeuksia matematiikan opiskelussa, toiseksi eniten vieraissa kielissä. Vain 9 % raportoi, ettei etäopiskelussa ole mitään hyvää.


Viikko 21. (18.5. alk.): Helatorstain viikolla hiljeni


Tämä oli minulle hiljaisin viikko kuukausiin, osin helatorstain vapaiden vuoksi. Olin kouluttajana vain yhdessä verkkopajassa. Sellainen kahden kuukauden ennätyksellinen työputki on takana, että kun ei ole pakko, en enää meinaa saada mitään aikaiseksi. Olen alkanut odottaa kesälomaa. Onneksi kevät on vielä viileä, niin on helpompi pysyä sisällä koneen ääressä.


Viikko 22. (25.5. alk.): Lakkiaisviikko


Vielä oli neljä koulutusta ja muitakin töitä. Kuopukseni lukio ja kaupunki järjesti hienot virtuaaliset lakkiaiset. Kasvokkain juhlimme vanhempieni kanssa, isommin sitten elokuussa.


Viikko 23. (1.6. alk.): Valmistautumista syksyyn


Kalenterissa enää kuusi merkintää, mutta niistä suurin osa webinaareja, joissa olen vain osallistujana. Kun opettajat aloittavat kesäloman, taustajoukot kuten hanketyöntekijät, oppilaitosjohto ja freelancerit jatkavat vielä juhannukseen asti. Silloin suunnitellaan syksyn koulutuksia. Niistä tavanomaista suurempi määrä suunnitellaan valmiiksi verkkoon. Lisäksi sovitaan, että jos korona sulkee oppilaitokset, siirretäänkö lähikoulutukset verkkoon tai perutaanko ne. Jos koronan toinen aalto tulee, olemme siis monin tavoin siihen paremmin varautuneita.


Viikko 24. (8.6. alk.): Työpöydän siivousta


Vastasin muutamiin tarjouspyyntöihin, tein erilaisia rästihommia, kuuntelin webinaareja ja siivosin fyysistä ja virtuaalista työpöytää. Kävin läpi kirjahyllyyn ja työpöydälle kertyneitä papereita ja laitoin kierrätykseen yli 10 riisiä paperia. Pois joutivat vuosien takaisten PBL-konferenssien tutoreiden reflektiot, 15 v takaiset OPH-hankehakemukset ja lukuisat tulostetut PowerPointit muistiinpanoineen. Säästin vielä paljon muistoja, mutta siivottavaakin jäi. Hauskaa hommaa kotipihalla. Tulipa työpisteeseeni tilaa ja samalla toinen kirjahylly imuroitua.


Viikko 25. (15.6. alk.): Junannusviikko ja valmiuslaista luopuminen


Työpäivät lyhenevät lyhenemistään. Tällä viikolla oli vain yksi ohjauskerta ja siivoaminen jatkuu. Tavallisesti kesäkuussa opettelen myös jotain uutta syksyä varten ja vähän päivitän materiaaleja, mutta nyt siihen ei ole ollut voimia. Teen lyhyttä työpäivää, hoidan puutarhaa ja illalla kudon villasukkia ja katson uutta lempiohjelmaani, Huvilaa & huussia. Jään perinteisesti lomalle juhannuksesta ja palaan elokuun koittaessa.

Freelancerina minulla on vapaus olla tekemättä paljoa töitä tai tehdä niitä kaksin verroin. Elämäntilanteeni on sellainen, että sain ja voin valita jälkimmäisen. Olihan kevät rankka, mutta jaksamista auttoi työn mielekkyys ja myös tieto siitä, että toukokuussa työt hiljenevät ja on aika levätä.


Korona-ajan sometilastoa


Matleenan blogin kuukausittaiset kävijämäärät. 
Julkaisin tässä blogissa Vinkkejä etäopetukseen -bloggauksen, mitä päivitin pitkin kevättä ja tarpeen mukaan jatkossakin. Blogin kuukausittaiset kävijämäärät tekivät maalis- ja huhtikuussa uudet ennätykset eikä toukokuukaan kauaksi jäänyt. Kiireen keskellä halusin jatkaa aktiivista bloggaamista, koska sitä kautta tavoitan isompia joukkoja kuin koulutuksissa.

Myös Twitterissä oli todella aktiivista toimintaa. Alla ovat maalis-, huhti- ja toukokuun suosituimmat tviittini.



18.9.2014

Hyvää kansallista etätyöpäivää!

Kymmenen hyvää uravaihtoehtoa heille, jotka
haluavat tehdä töitä kotona.
Lähde: http://bit.ly/1iU6mcj
Hyvää kansallista etätyöpäivää, työskentelet sitten työpaikalla, kotona, mökillä, reissun päällä tai jossain muualla! Tai jos vasta haaveilet kotona työskentelystä, ohessa on kuva eräästä bloggauksesta, mikä esittelee sinulle parhaat ja realistiset uravaihtoehdot. Häkellyttävästi opettaja on kahdeksannella sijalla. Aivan tuollaisia ohjetta en osaisi suomalaiselle etätyöstä haaveilevalle antaa, vaikka itsekin osallistuin jo viisi vuotta ja kolme päivää sitten Helsingin virtuaalisen työväenopiston avajaisiin. Sen jälkeen oppiminen, opettaminen ja ohjaaminen verkossa on vain lisääntynyt. Suomi on yksi Euroopan kärkimaita ja noin kolmannes tekee toisinaan etätöitä. Lisää tilastoa ja vinkkejä voit lukea seuraavilta etätyöpäivän sivulta:
Itse olen tehnyt etätöitä kymmenen vuoden ajan aina silloin tällöin. Kahdessa edellisessä työpaikassani etätöitä sai halutessaan tehdä satunnaisesti ja eniten käytin sitä hyödyksi tarvitessani rauhallista työskentely-ympäristöä ja keskeytyksetöntä tilaa ajatuksille. Muitakin syitä oli, kuten lasten sairastuminen, hammaslääkäri tai muu kodin lähellä oleva meno keskellä päivää tai sellaiset tietokoneohjelmat, joita ei työkoneelle saanut asentaa tai saanut siellä toimimaan. Etätyöt säästivät myös aikaa, millä oli merkitystä etenkin silloin, kun oli valtava kiire: aikaa en mennyt laittautumiseen eikä työmatkoihin. Työteko etänä on intensiivisempää ja useimmiten sain myös paljon enemmän aikaiseksikin.

Olen tehnyt kouluttajan töitä päätyöni ohella freelancerina kuusi vuotta, vapusta alkaen päätoimisesti. Ne työt olen aina valmistellut kotona, mutta toteutan yleensä oppilaitosten tiloissa, toisinaan myös verkossa. Minulle sopii oma tahti ja kotona työskentely. Minulla on hyvä työpiste ja nettipiuhakin vedettiin remontin yhteydessä työhuoneeseeni, jotta videoneuvottelu onnistuu luotettavasti. On myös kiva olla toisinaan kotona nuorison tullessa koulusta, vaikka ovatkin jo yläkoulussa ja lukiossa.

Miltä näyttää oma torstain etätyöpäiväni? 
  • Aamulla julkaisen tämän edellisenä päivänä luonnostelemani bloggauksen, katson meilit ja muut viestit sekä aloitan päivän muut työt.
  • Klo 10 vien tuoremehuasemalle noin 100 kg omenoita ja autan mehun pullotuksessa.
  • Klo 13 palaveeraan videoneuvottelun välityksellä Lapissa marraskuussa alkavasta koulutuksesta.
  • Teen valmiiksi kaksi ensi viikon koulutusta Karjalassa.
  • Sähköposti ja sosiaalisen median välineet kuuluvat jokaiseen päivääni. Käytän niihin nyt enemmän aikaa, kuin työsuhteesssa ollessani, sillä ne osaltaan paikkaavat kahvihuonekeskusteluita.
Alla olevassa kuvassa on muutama näkökulma kotitoimistoon. Se kertoo hyvin ristiriitaisista mielikuvista ja odotuksista. Minun työtila on lähinnä tuota toimistokuvaa, vähän sotkuisempi vain ja enemmän kodinomainen. Välillä luen sängyssä tai touhuan tabletin kanssa sohvalla tai pihakeinussa.

Tämä kuva löytyy verkosta kymmeniä kertoja enkä tiedä alkuperäistä lähdettä.
Tämä kuva on linkattu seuraavasta blogista: collidecolumn.wordpress.com
Samantapaisia kuvia on tehty monista muistakin teemoista (tässä esimerkkejä).
Tähän ikään on jo sekin tullut opittua, että istumatyöläisestä täytyy pitää huolta: Toimiston sähköpyötää myönnän kaipaavani, mutta kasasin kotiinkin seisomatyöpisteen. Kotona on istumisen sijaan helppo heittäytyä pitkäkseen lukemaan tai pitää luontevasti taukoja mm. pyykit ripustamalla, hakemalla posti tai keräämällä omenat. Toisinaan käyn myös kaupassa, postilaatikolla tai kirjastossa keskellä päivää: ei ole ruuhkaa ja kävely tauottaa hyvin työskentelyä. Eivätkä jää kaikki kotityöt iltaan.

Isoimmalta haasteelta kotona työskentelyssä tuntuu tällä hetkellä liikkuminen. 10 km työmatkapyöräilyä on vaikea korvata. Siitä sain päivittäin perusannoksen liikkumista ilman erityistä ponnistelua. Otin ryhmäpaineen avuksi ja liityin Facebookin Kymppitonnarit-ryhmään. Sen jäsenten tavoitteen on liikkua Maailman terveysjärjestö WHO:n tavoitteen mukaisesti vähintään 10 000 askelta joka ikinen päivä. Se vastaa noin 8 km kävelyä. Täytyy myöntää, että aika monta kertaa olen lähtenyt lenkille tuon ryhmän ansiosta. Askelmittareita on monenlaisia ja monen hintaisia. Itse käytän maksutonta Accupedo -puhelinsovellusta, sillä en halunnut erillistä laitetta. Sen ainoa haitta on, että se syö aikalailla akkua. 
Otavan opisto julkaisi hiljattain osana AVO-hanketta videon Toimisto ja työkaverit repussa (3:42 min.). Siinä Anne Rongas kertoo omasta etä- tai läsnätyöstään. Mielenkiintoinen on hänen esimiehensä kommentti, että hän tietää paljon paremmin mitä etätyöntekijät tekevät kuin muut. Kyse on käytettävistä välineistä ja toimintatavoista, ei fyysisestä paikasta.