ProBell ry on lakkautettu, Facebook-sivu jatkaa ongelmaperustaisen oppimisen verkostona

ProBell ry:n logo (2007-2018) 

Yhdentoista vuoden jälkeen on aika sanoa hyvästit Ongelmaperustaisen oppimisen seura ProBell ry:lle, joka on nyt lakkautettu. Seura perustettiin jatkamaan vuosina 2000–2007 Tampereen yliopistolla toimineen ja Suomen Akatemian rahoittaman ProBell-tutkimusryhmän toimintaa.

Seuran merkittävin toimintamuoto olivat vuosittaiset konferenssit. Olen listannut ne alle, samoin kuin vuoden PBL-teko palkintojen saajat ja suomalaisten väitöskirjat ongelmaperustaisesta oppimisesta. Näiden lisäksi etenkin Tampereen yliopiston avoimesta julkaisuarkistosta löytyy useita kirjoja, artikkeleita ja opinnäytetöitä PBL:stä.

Vaikka ProBell ry on nyt lakkautettu, jätetään seuran Facebook-sivu ongelmaperustaisesta oppimisesta kiinnostuneiden verkostoksi. Vaikkei se kovin aktiivinen olekaan, se on hyvä foorumi jakaa PBL-uutisia tai käynnistää keskustelua siihen liittyvistä teemoista, sillä PBL jatkuu, vaikka seuratoiminnalle ei enää tekijöitä löytynyt. 

Seuran lakkauttamisesta päätettiin 7.3.2018 kokouksessa                                

ProBellilla ei ole ollut toimintaa kevään 2013 jälkeen. Tuolloin pidetyssä vuosikokouksessa ei saatu hallitusta valittua, kun siihen suostuvia jäseniä ei ollut kylliksi. Sen jälkeen seuran lakkauttaminen on ollut esillä viimeisen hallituksen jäsenten kesken. Lopulta tänä keväänä pidimme yhdistyksen kokouksen, missä päätettiin yksimielisesti lakkauttaa seura ja lahjoittaa varat UNICEFin kautta Schools for Africa -ohjelmalle, mistä ne ohjataan työhön Malawissa. Siihen voit tutustua esim. Suomen UNICEFin kesällä kuvaaman videon kautta: Hawa muuttaa maailmaa (kesto 7:19). Lahjoitetut varat, lähes 6000 euroa, ovat pääosin tuloja järjestetyistä PBL-konferensseista.

Selvitysmiehiksi hoitamaan seuran lakkautus valittiin seuran puheenjohtaja Satu Öystilä ja tiedotusvastaava Matleena Laakso.  Samalla sovimme, että viimeksi mainittu säilyttää seuran arkistoa lakisääteisen ajan kotonaan Tampereella. Lakkauttamispäätöstä seuran kokouksessa olivat tekemässä myös seuran aktiivit sen hallituksesta: Sari Poikela, Merja Alanko-Turunen, Marja-Leena Lähteenmäki ja Timo Portimojärvi. Seura rekisteröitiin yhdistysrekisteriin 28.9.2007 ja purkamisilmoitus on tehty eilen 1.9.2018.
Kommentti 8.9.18: Patentti- ja rekisterihallitus on merkinnyt seuran purkautuneeksi ja selvitystoimet loppuunsaatetuiksi 4.9.2018. 

Me viimeisen hallituksen jäsenet nautimme toistemme tapaamisista valmistellessamme asiaa, niin että aloitimmekin - pilke silmäkulmassa - jo suunnittelemaan Probellin muistoyhdistyksen perustamista :) 

Voit ladata kuvan dokumentin lahjoituksesta tästä linkistä pdf-muodossa.

Suomessa järjestettiin 12 PBL-konferenssia 

• The First National Meeting on Problem-based Learning, Tampere, 2001
• The Second National Meeting on Problem-Based Learning, Problem-Based Pedagogy / Ongelmaperustainen pedagogiikka, Tampere, 2002 April 12th-13th
• The Third National Meeting on Problem- Based Learning, Problem-Based Learning Across Disciplines, Hämeenlinna, 2003 April 4th - 5th
• The Fourth National Meeting on Problem- Based Learning, The Various Voices of Assessment and Evaluation in Problem-Based Learning, Tampere, 2004 April 22nd - 23rd
• International Conference on Problem- Based Learning, Problem-Based Learning - Bridging Work and Education, Lahti, 2005, June 9th - 11th
• The Sixth Conference on Problem-Based Learning in Finland, Constructing Knowledge in Information Society, Tampere, 2006 June 6.-7.
• Tiedonhankinnan ja ongelmaperustaisen oppimisen konferenssi, The Seventh Conference on Problem-Based Learning in Finland, Understanding PBL as a Culture - Tutkimus käytäntöjen kehittämisen tukena, Tampere, 2007 March 29.-30.
• The Eighth Conference on Problem-Based Learning in Finland, Quo Vadis? Problem-based Learning in Time and Space - Learning communities and networks, Tampere, 2008 April 3.-4.
• The Ninth Conference on Problem-Based Learning in Finland, Negotiating Problem-based Learning, Tampere, 2009 April 2.-3.
• The Tenth Conference on Problem-Based Learning in Finland, From Tacit to Explicit: Embodied in PBL, Tampere, 2010 May 5.-6.
• ProBellin kevätseminaari ja vuosikokous, Lars Uhlin, Educational developer, Karolinska Institutet: Understanding complexity of PBL – Aspects to be considered to get and keep PBL running, Tampere, 2011 April 13.
• International Conference on Problem-Based Learning, Finland, Comperence and Problem-Based Learning - Experience, Learning and Future, Rovaniemi, 2012 April 12-13 

Vuoden PBL-teko palkinto jaettiin viisi kertaa

ProBell ry jakoi konferenssien yhteydessä Vuoden PBL-teko -palkintoja tiimeille, oppilaitoksille ja yhteisöille, jotka ovat edistäneet ongelmaperustaisen oppimisen käytäntöä tai tutkimusta. 

• 2007: Vuoden PBL-teko palkinnon saivat lehtorit Anna-Leena Heikkilä ja Eila Mäkinen Lapin ammattiopiston hyvinvointialalta. He ovat kehittäneet omassa oppilaitoksessaan ammatillisen toisen asteen ongelmaperusteisen työssäoppimis- ja verkkopainotteisten opintojen mallia.
• 2008: Vuoden PBL-teolla palkittiin Tampereen yliopiston Eduta-instituutti laajamittaisesta ongelmaperustaisen oppimisen koulutustoiminnasta. Palkinnon vastaanottivat Kirsi Viitanen, Satu Öystilä ja Matleena Laakso.
• 2009: Savonia-ammattikorkeakoulu Iisalmen yksikön hoitotyön koulutusohjelman opettajatiimi sai vuoden PBL-teko-palkinnon laajamittaisesta ja kokonaisvaltaisesta PBL-opetussuunnitelmauudistuksesta. 
• 2010: Vuoden PBL-teko palkinto myönnettiin Tampereen ammattikorkeakoulun Ikaalisten toimipisteen liiketalouden koulutusohjelman opettajatiimille. Perusteluna ovat liiketalouden PBL-koulutuksen pitkäkestoinen kehittäminen, julkaisutoiminta, PBL:n tutkimuksellinen kehittäminen ja PBL:n kehittäminen myös verkkopedagogiikkana. Palkinnon vastaanotti lehtori Maija Haaramo.
• 2011: Vuoden PBL-teko palkinto annettiin Rovaniemen Ammattikorkeakoululle ongelmaperustaisen oppimisen valinnasta koko oppilaitoksen pedagogiseksi strategiaksi. Palkinto luovutettiin CPBL2012 –konferenssissa Rovaniemellä huhtikuussa 2012.

Suomalaisten väitöskirjoja ongelmaperustaisesta oppimisesta

• Ongelmaperustainen pedagogiikka ja tutorin osaaminen, Sari Poikela, Tampereen yliopisto 2003.
• Negotiating Interdiscursivity in a Problem-based Learning Tutorial Site, Merja Alanko-Turunen, University of Tampere 2005.
• Asiantuntijuuden kehittyminen ongelmaperustaisessa fysioterapeuttikoulutuksessa, Marja-Leena Lähteenmäki, Tampereen yliopisto 2006.
• Työ ja oppiminen rengastehtaassa, Pasi Koski, Tampereen yliopisto 2007.
• Virtuaalinen tiedonrakennuksen tila ongelmaperustaisen oppimisen tukena, Maija Kärnä, Lapin yliopisto 2011.
• Work-placement assessment as a lived-through educationally meaningful experience of the student: an application of the phenomenological descriptive approach, Pirjo Vuoskoski, Lapin yliopisto 2014.
• What is the problem? The meaning of problem in problem-based learning context - Towards problem-aware students. Juri Valtanen, Tampereen yliopisto 2016.

Miten rekisteröity yhdistys lakkautetaan? 

Oletko ollut hallitusvastaavana tai muuten aktiivisena yhdistyksessä, jonka toiminta on hiipunut ja jonka lakkauttamisesta on ehkä jo ollut puhetta? Rekisteröidyn yhdistyksen lakkauttaminen on usein varsin pieni työ, se pitää vain saada aikaiseksi. Me pidimme ensin hallituksen kokouksen, jossa kokousta valmisteltiin ja sitten yhdistyksen kokouksen, missä asiasta päätettiin. Tapasimme kasvotusten, koska halusimme samalla vaihtaa kuulumisia, mutta jos helpolla haluaa päästä, kokoukset voi hoitaa verkossakin. 

Patentti- ja rekisterihallituksen sivulta ja yhdistyksen säännöistä löytyvät ohjeet siitä, miten lakkauttaminen tehdään. ProBellin osalta se tarkoitti päätöstä siitä, miten varat käytetään ja niiden lahjoittamista sekä pankkitilin lakkauttamista ja lopuksi purkautumisilmoitusta yhdistysrekisteriin. Ilmoituksen tekeminen oli maksutonta ja nopeaa. 

Minä ja PBL

Ennen hyppyäni täyspäiväisesti opetuksen digiteemojen pariin, tein töitä etenkin ongelmaperustaisen ja yhteistoiminnallisen oppimisen parissa. Tampereen yliopistolla työskennellessäni vedin yksin tai Eduta-instituutin kollegojen kanssa yhdeksän ongelmaperustaisen oppimisen 6 op-koulutusta (2006-2009). Tämä kokemus yhdestä tutkivan oppimisen tavasta oli hyvä pohja jatkaa matkaa verkkopedagogiikan suuntaan.

Aktiivisimpina PBL-vuosinani en vielä blogia kirjoitellut, mutta ProBellin ensimmäisestä webinaarista kirjoitin. Teemana oli somen hyödyntäminen liittyen PBL-ongelmien rakentamiseen: Ensimmäinen PBL-webinaari ja Wordle-oivallus (2012). SlideShareen olen jakanut em. lisäksi diasarjan PBL-tutorin rooleista ja tehtävistä (2009/2015) ja Satu Öystilän kansssa diat The Principles and the Cycle of Problem-based Learning (2015).

- - - - -

Edellä oleva listaus konferensseista, Vuoden PBL-teko palkinnoista ja väitöskirjoista on lähes suora kopio ProBell ry:n verkkosivulta. Sitä ei ole päivitetty aikoihin, mutta arkistoversio löytyy edelleen verkosta. Sieltä löytyy myös mm. listaus alan kirjallisuudesta sekä valokuvamuistoja konferensseista.

ITK-konferenssissa

ITK-konferenssiin mahtui valtavasti asioita ja kokemuksia, aamuyhdeksästä illan - tai oikeastaan yön - pikkutunneille. Kuulin monta hyvää esitystä, joista alla muutamia poimintoja. Omista esityksistä ja virtuaalitilojen työpajasta bloggasin jo aiemmin. Suuri osa esitysmateriaalista löytyy myös verkosta ITK:n sivulta.

Alla on lyhyt videokoosteeni konferenssista, muutamia tunnelmakuvia. Kiitos Pauliina Mäkelälle sen parista valokuvasta ja Heikki Mäenpäälle videon julkaisemisesta ja etenkin LOISTAVISTA Digiveikkojen ITK-biiseistä, joita suuresti fanitan - eturivistä ja vuodesta 2005 alkaen.

Oli ihanaa tavata tuttuja ja tutustua uusiin! Some-tuttujen ohella tapasin myös useita edellisen työn PBL-kouluttajan ominaisuudessa tutuksi tulleita amk-opettajia. Mukana oli kaikkiaan 1600 opetusalan ammattilaista. Monen tutun kuulin olleen mukana, mutta en vain kolmen päivän aikana heihin kertaakaan törmännyt. Harto Pönkän tapaaminen ilahdutti, sillä näimme ensimmäistä kertaa kasvotusten. Syväsukellukseni someen alkoi neljä vuotta sitten, kun aloitin nykyisessä työssäni. Anne Rongaksen ohella Harto oli niitä aivan ensimmäisiä somesta löytämiä huippuosaajia, jonka Lehmätkin lentäis -blogista ja dioista olen oppinut vuosien varrella paljon.

ITK:n avajaiset

• OPH:n pääjohtaja Aulis Pitkälä kertoi, että Eurooppalaisesta ESSIE-tutkimuksesta kuulemme oletettavasti lisää vihdoin huhtikuussa (julkaistiin pian ITK:n jälkeen, ks. lisätietoja OPH:n sivuilta). Tuloksistahan on jo useissa seminaareissa vähän tietoa tihkunut ja tulokset ovat samansuuntaisia OPH:n Tutkittua tietoa oppimisympäristöistä -julkaisun kanssa: Suomessa tvt:n käyttö ei vastaa meidän kohtuuhyvää varustelutasoa vaan on huomattavasti vähäisempää. Vähäisen käytön syinä ovat pedagogiset syyt eli tvt:n opetuskäytön hyötyjä ei ymmärretä, eivät opettajat eivätkä oppijat. Tvt-täydennyskoulutus on Suomessa ollut viimeisen kahden vuoden aikana vähäisimpien joukossa Euroopassa. Seuraavaan PISA-tutkimukseen on tulossa uutena tietokonepohjainen ongelmanratkaisu. 
• Aalto-yliopiston peliprofessori Perttu Hämäläinen nosti puheenvuorossaan esiin, miten lapsi tekee arjesta pelin - kun joutuu tekemään jotain tylsää, kuten menemään ruokakauppaan, pelin saa aikaan vaikka siitä, että ei saa astua lattialaattojen viivojen päälle. Yksi pelaamisen keskeinen idea on, että pelatessaan oppii ja pelatakseen paremmin on opittava enemmän.
• Walter Bender Sugar Labsita kysyi, onko tarkoitus oppia käyttämään konetta vai oppia käyttämään sitä oppimiseen. Paras oppimiskokemus on usein tilanne, missä on etsinyt ratkaisua ongelmaa aiheesta, johon tuntee intohimoa.

Mobiili houkuttaa oppimaan

• Mobiilisti-hanke muiden esiintyneiden hankkeiden tavoin elää kuten opettaa ja mobiililaitteet olivat käytössä Socrative-kyselyiden kautta. Socrativen kanssa on erittäin helppo tehdä erilaisia kyselyitä max. 50 hengen ryhmälle. Loistava väline kaikille oppilaitoksille, missä jokaisella oppijalla on mobiililaite käytössä!
• Kuulimme paljon esimerkkejä siitä, miten oikeasti joka alan opiskelijalle tvt-osaaminen on tarpeen: vaatekaupassa skannataan vartalo, ruokakauppatilaukset voi tehdä mobiilisti metroasemalla, ruuvin puuttuessa huonekalukaupan chat palvelee, rakennusvalvojalla on tabletilla aina kaikki dokumentit mukana, rillit tai kampauksen voi testata virtuaalisesti jne.
• Mobiilioppimisessa tarvitaan erilaisia sisältöjä: Autoa ajaessa tai lenkkeillessä voi kuunnella, bussissa voi lukea, lentokoneessa kirjoittaa jne.
• Mobiilisti-hanke on juuri julkaissut uuden versio mobiilioppaastaan: Mobiililla - luonnollisesti.
• OPH:n sivujen alla olevaan www.edu.fi/ammattipeda -sivustolla on lisää hyviä esimerkkejä.

Pintakilta ja Asentajakilta loistivat

• Jari Välkkynen Tavastian Pintakillasta kertoi huikean tarinan, missä yhdistyi pelillisyys, hyvä henki, hetkessä eläminen, loistava pedagogiikka, onnistunut ohjaus, uskallus kokeilla, oppijoiden arvostaminen ja tvt. Tämä kaikki kiteytyi siniseen teippiin, minkä ope tarvittaessa kaivaa esille ja teippaa vaikka QR-koodin seinään. Sen takaa voi löytyä vaikka "pimee runo", jota opiskelijat pohtivat monta päivää yhdessä ennen kuin keksivät miten edetä seuraavaan vaiheeseen. Tehtävät ovat niin haastavia, että yksin niissä ei pärjää. Onnistuttaessa asiaan kuuluu myös palkitseminen, joka voi olla tunti etätehtäviä perjantaille tai ylimääräinen erikoiskurssi. Heillä tällainen toiminta on onnistunut, kun asiat tehdään rennosti ja luonnollisesti - ja pelillisyys on vain osa jutusta. Opettajalla tulee olla pelisilmää, että näkee missä vaiheessa heitetään seinälle sininen teippi ja annetaan pulmatehtävä.
• Tapio Hanhilammi ja Petri Jäminki Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta kertoivat iPadit ja some Asentajakillan työsalissa -esityksessä monen oivalluksen olevan peräisen hankeajalta. Ja parhaimmillaanhan hankkeet vaikuttavat juuri näin - vuosia niiden päättymisen jälkeenkin. Usein Asentajakillan opiskelijat keksivät mitä iPadilla kannattaa tehdä, ei siihen aina opettajaa tarvita ja tabletit ovatkin usein konepellin alla. Oppimisprosessin avoimuus on tuonut paineita myös opettajille, mutta hyvä niin. Asentajakillan perusajatus on, että opiskelijalla ja opettajalla on lupa epäonnistua ja myös opettajat tekevät ajoittain sellaista, mitä eivät vielä osaa. Yksi peruskysymyksistä on ollut, opetetaanko tekniikka vai opetetaanko ihmisiä? Asentajakilta on palannut jälkimmäiseen.
• Työskentelyssä käytetään kurssin wikiä, opiskelijoiden omia blogeja ja Facebookia ryhmänohjauksessa.
• Blogipäivitysten tyypit ovat pakolliset osiot, vapaaehtoiset päivitykset sekä vertaisoppimateriaalin tuottaminen.
• Videoita puolestaan tehdään kolmenlaisia: raportoidaan harjoitustöitä, tallennetaan kohokohtia ja tehdään käyttöohjeita. Edellisten vuosien opiskelijoiden ohjevideot ovat iso apu sekä uusille opiskelijoille että opettajille.

Onnistuneen radikaalin opetusmuutoksen ainekset

• Juhana Kokkonen Metropoliasta kertoi opetuksen muutoksesta. Heillä suuntana on tvt:n opetuskäytön kehittäminen, mutta minä kuulin esityksestä etenkin sen, miten paljon sen työskentelytavoissa on samaa kuin ongelmaperustaisessa oppimisessa (PBL). En tiedä, onko se harkittua vai sattumaa, mutta hyvin tuntui toimivan.
• Opiskelussa on käytössä viikkosyklit. Kun ryhmät ovat saaneet viikkotehtävänsä, tueksi on tarjolla mm. tekniikkapajoja, miniluentoja ja Studia generalia -tyylisiä esityksiä. Jälkimmäisissä puhujat tulevat yrityksistä. He eivät saa esityksestään palkkaa, mutta saavat puhua valitsemastaan aiheesta. Myös välitsekkaukset kuuluvat asiaan ja niissä opittaan ja kerrataan käsiteltävää asiaa. Purkutilanteissa painottuu opitun reflektio.
• Koulutuksen alkuun on lanseerattu oppimisen metataidot-viikko. Oppimisen tavat on haluttu tehdä kaikille tutuksi alussa. Samoin kuin ajatus, että toisten tukeminen ja oma aktiivisuus on keskeinen oppimisen edellytys: kuuntelemalla ei opi yhtä syvällisesti kuin toisia opettamalla. Uudet opiskelijat pannaankin heti alkuun tekemään ryhmissä esityksiä oppimisen eri näkökulmista, kuten motivaatio, tunneäly, pedagogiikka,avoimuus, aktiivisuus, vuorovaikutus ja oppiminen.

Luovaan ajatteluun ohjaaminen Innolukion verkkoympäristössä

• Harto Pönkä ja Ari Ervasti kertoivat Innolukiosta eli jokasyksyisestä lukiolaisille järjestetystä keksintökilpailusta. Kyse on kuitenkin paljon muustakin kuin parhaan innovaation keksimisestä. Kilpailu lähtee siitä, että yritykset kertovat toistakymmentä todellista ongelmaa. Yrityksille tämä on vaivatonta ja palkitsevaa kouluyhteistyötä, mikä mahdollistaa nuorten oivallusten hyödyntämisen ja voi johtaa myös rekrytointeihin. Parhaimmille oivalluksille on jo haettu patentteja ja ne ovat valloittamassa maailmaa.
• Kun yritykset ovat tehtäväksiantonsa kertoneet, opiskelijat (nyt yksin, jatkossa ryhmissäkin)lähtevät niitä ratkaisemaan. Työskentely tapahtuu purot.net-wikissä, missä on moniammatillinen tiimi ohjaamassa lukiolaisia. Oli mielenkiintoista nähdä tarkkaa tilastoa siitä, miten ohjauksen ja wikimuokkausten määrä korreloi tehtävän onnistumiseen. 209 vastauksen joukosta (82 eri lukiosta) parhaat pisteet sai 75-100 wiki-muokkauksella ja 5-12 keskusteluviestillä ohjaajan ja lukiolaisen kesken. Kaupanpäälle saa iloa, uskoa omiin kykyihin sekä innovaatio- ja yrittäjävalmiuksia. Parhaimmillaan saa myös mahdollisuuden kurkistaa mahdollisiin tuleviin työtehtäviin.
• Entä jatkossa? Haasteena on kilpailun markkinointi suoraan lukiolaisille. Haaveena on kilpailun laajentaminen korkea-asteen opiskelijoille sekä innovaatioiden lukiodiplomin synnyttäminen.
• Aiheesta voi lukea lisää Harto Pönkän Lehmätkin lentäis -blogin kirjoituksesta.

 

Minä esittelin eVarikkoa Raisa Valtaojan ja Harri Jurvelan kanssa. Siitä tarkemmin tässä bloggauksessani.

Kuva: Pauliina Mäkelä










Kollegani kävi ITK-torilla some-hieronnassa. Hoidettiin kehoa ja ratkottiin samalla mielessä olevat tvt:n opetuskäytön ongelmakohdat.

OPH:n koordinointihankkeiden huoneessa OTE-hanke esillä. Sen tuloksista suosittelen erityisesti
kahta asiaa:
- Selvitykset ja videot -osiota
- Opeka-työkalua, joka on verkkopohjainen palvelu, joka koostuu koulun e-valmiuksia sekä opettajan osaamistasoa mittaavista osista.




Jälkimmäisenä konferenssipäivänä tein muistiinpanoni Twitteriin enkä niitä enää omaksi bloggaukseksi koosta. Täytyy silti mainitan, että kalamalja on aivan erinomainen seminaarityökalu. Tänä vuonna Sometu johdatteli meidät sen avulla keskustelemaan MOOC-kursseista, millaiseen osallistuminen kiinnostaa minua kovasti.

Viimeksi lauseeksi ja huipennukseksi haluan kopioida tähän Heidi-Tuulia Eklundin (@HeidiTuuEk) tviitin:
"Tapasin juuri aikamoisen määrän pedagogeja 24/7. Oli huippua! #itk2013"

Ensimmäinen PBL-webinaari ja Wordle-oivallus

Tällä viikolla järjestettiin Ongelmaperustaisen oppiminen seura ProBell ry:n ensimmäinen webinaari eli verkkoseminaari. Näin pyrimme tarjoamaan toimintaa jäsenkunnalle ympäri Suomen, joskin webinaari oli avoin kaikille kiinnostuneille, samoin kuin yhdistyksen Facebook-sivu. Tutkivan oppimisen yläkäsitteen alle kuuluvaa ongelmaperustaista oppimista (problem-based learning, PBL) käytetään Suomessa yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja ammatillisessa koulutuksessa. Pienemmässä  mittakaavassa sitä käytetään myös lukioissa, oppisopimuskoulutuksessa sekä yritysten ja organisaatioiden toiminnassa. Itse olen hyödyntänyt PBL:ää paljon yliopistollisessa täydennyskoulutuksessa. Nykyisin työskentelen verkko-opetuksen kehittämisen parissa ja PBL:n tunteminen antaa sille erinomaisen pohjan.

Webinaarin kysymys oli, miten sosiaalista mediaa voi hyödyntää PBL-ongelmien rakentamisessa. PBL-työskentely käynnistyy ongelmista, jotka rakennetaan opintojakson keskeisimmistä teemoista. Ongelmana voi olla esimerkiksi Twitterin viestien katsomista tutoriaalin aluksi tunnuksella #terveys tai #tekniikka Twitterfontana.com -palvelun avulla. Tämä ei vaadi Twitteriin kirjautumista eikä em. palvelun tuntemista. Hyvä avainsana (risuaita, hashtag) täytyy kuitenkin löytää. Halutessasi voit kuunnella webinaarin tallenteen (54 min.).

Sosiaalisen median hyödyntäminen PBL-ongelmien rakentamisessa from Matleena Laakso

Kuten aina parhaimmissa koulutuksissa, opin itsekin jotain. Enpä ollut tullut ajatelleeksi, että tekstitapettiohjelmaa Wordleä voisi käyttää ohjaamiseen ja että sinne voisi muutaman kymmenen sanan sijaan viedä suuremman määrän tekstiä. Pirjo Vuoskoski kertoi käyttäneensä Wordleä niin, että tehdään tekstitapetti esim. opinnäytetyön tietystä luvusta. Se havainnollistaa hyvin, mistä asioista tekstiä tuottaa. Mitä useammin sana on mainittu, sen suuremmalla se kuvassa näkyy. Alla testattuna, miltä CC-lisensseistä viikko sitten kirjoittamani bloggaus näyttää. ProBellin seuraavassa webinaarissa 19.2.2013 klo 16.00-17.00 Vuoskoski puhuu arvioinnista PBL-kontekstissa (webinaarin osoite).