27.4.2026

ITK: Uusia perinteitä ja koontia esityksistä

Kuvakollaasi kahdesta illanvietosta.
ITK:n uusia perinteitä.
Kaksi edellistä blogikirjoitusta kertovat pitämistäni ITK-konferenssin esityksistä (Pedagogi muutoksen virrassa ja yhteisesitys tekoälyteatterista). Nyt kerron uusista ITK-perinteistä ja osasta esityksiä, joita olin kuuntelemassa. Kaikista löytyy konferenssivulta abstrakti, osalta myös esitysmateriaalit ja artikkeli. 

Uusia ITK-perinteitä

ITK-konferenssiin kuuluu erilaisia perinteitä ja mm. muutto Tampereelle on synnyttänyt uusia. Tänä vuonna järjestettiin ensi kertaa keskiviikkoillan ITK-henki elää! -tapahtuma Telakalla. Organisoin sitä yhdessä Anne Ronkaan kanssa. Tavoitteena oli vapaamuotoinen rento kokoontuminen, missä on tilaa keskusteluille ja uusiin ihmisiin tutustumiselle. Asusteeksi houkuttelimme ottamaan vanhoja ITK-hattuja ja -huiveja, hanke- tai ständipaitoja tai muuta teemaan sopivaa. Annen kanssa päräytimme myös tämän vuoden teemavärin mukaisilla pinkeillä peruukeilla. 

Torstain illanvietto oli sitten aivan toisenlainen: kaupungin vastaanotto raatihuoneella, illallinen ja tanssahtelua Tampere-talossa hyvien keskusteluiden lomassa. Mukavia molemmat ja sopivan erilaisia!

Uusiin perinteisiin kuuluu jo sekin, että Heikki Mäenpään organisoimana ITK:sta lähetettiin kolme suoraa lähetystä Ylen Avoimen Areenan kautta. Perinne alkoi viime vuonna (ks. tallenteet 2025). Tämän kevään tallenteet ovat katsottavissa kuukauden ajan:

OPH:n työpäiväpäivän pääpuheenvuorot digiosaamisesta supervoimana

Seminaaripäivä alkoi kahdella loistavalla puheenvuorolla. Leena Pöntynen Teknologiateollisuus ry:stä puhui koulutuksen uudistumisesta ja herätteli ajattelemaan. Hän havainnollisti omaan elämään peilaten, miten näkökulma muuttuu työroolin vaihtuessa. Tai  toisin sanoin, vaikka kuinka luulet tietäväsi, vaihda näkökulmaa tai kysy eri roolissa olevalta kollegalta ja opit uutta. Havainnollistava oli myös kuvasarja World Economic Forumilta, missä vertailtiin sen Top 10 Skills -listauksia viiden vuoden välein.  Monimuokaisten ongelmien ratkaisu oli kärjessä sekä 2015 että 2020. Vuonna 2025 se oli kolmantena. Kärjessä olivat analyyttisen ajattelu ja innovointi sekä aktiivinen oppiminen ja oppimisstrategiat. Teknologian käyttö näkyy näistä kolmesta vasta uusimmassa listauksessa

Apulaisprofessori Carita Kiilin otsikkona oli Kriittinen ajattelu supervoimana. Hän oli tehnyt esitystä varten upeat kriittisen ajattelun supervoimakortit, joiden soisi päätyvän jakoon opettajien ja täydennyskouluttajien iloksi ja hyödyksi. Kiilin edustama Critical-hanke on tuottanut monenlaisia muitakin oppimateriaaleja näiden taitojen oppimista tukemaan. Supervoimat ovat:

  • Uteliaisuus (myös omien käsitysten suhteen)
  • Luottamus (tieteeseen, tutkijoihin ja uutismediaan)
  • Luotettavuuden arviointi
  • Manipulaation tunnistaminen
  • Oman aikaisemman tiedon hyödyntäminen
  • Omien ennakkokäsitysten kyseenalaistaminen
  • Perspektiivin ottaminen
  • Algoritmitietoisuus
  • Kriittinen kulttuurinen lukutaito
  • Metakognitio
  • Peruslukutaito (jokerina).

Esityksen päätteeksi yleisö sai äänestää kahta suosikkisuperivoimaa. Ääniä annettiin lähes 300 ja kärkeen nousivat 1. Uteliaisuus (32 % äänistä), 2. Luotettavuuden arviointi (13 %) ja 3. Peruslukutaito (11 %). Minä äänestin luottamusta ja algoritmitietoisuutta. 

Avajaiset

36. ITK-konferenssi avattiin perinteisesti Digiveikkojen musiikin voimin. Laulun sanoissa "heilani soitteli tinderipokkkaa elämäni kanteleella". Vähän toisenlaista polkkaa kuultiin Digi- ja väestötietoviraston Kimmo Rouskun tekoälyn avulla luodussa esityksessä (ks. avajaisten aineistot). Siinä jaettiin opittua ja katsottiin tulevaisuuteen ennustaen, että digin maailmassa tapahtuu enemmän seuraavan 10 vuoden aikana kuin 40 vuodessa ennen tätä päivää. Robottien yleistyminen ja ennenkokemattomat häiriöt ovat edessä.

Venla Bernelius OKM:stä puhui peruskoulusta vuonna 2045 sekä merkityksellisyydestä ja toivosta tulevaisuuden taitoina. Haasteena on, että tietämisen tapojen lisäksi myös todellisyyskäsitykset eriytyvät, mikä haastaa jopa yhteistä keskustelua. Hän näytti lukiolaisten tekemään sanapilveä parhaasta tulevaisuuden peruskoulusta. Suurimmalla olivat sanat turvallinen, yhteisöllinen ja tasa-arvo. Neljäntenä oli hernekeittopäivä, mitä kuvaa sukupolvelta toiselle siirtyviä perinteitä. Lue lisää OKM:n julkaisusta Peruskoulu 2045: Elämää varten.

Jari Laru Oulun yliopistolta tuskin esittelyitä kaipaaa, sillä viimeistään upean Generation AI -hankkeen matkasaarnaajana ja mannekiininä hän on tullut ITK-yleisölle tutuksi. Puheenvuoronsa Jari aloitti ihmisen lajityypillisestä kyvystä hajauttaa ajatteluaan ja käyttää työkaluja, jotka voivat olla myös kognitiivisia. 1970-luvulla ajatuksissa oli digilaite työkaluna, jota ihminen käyttäisi ajatellakseen paremmin. 2020-luvulla laite oli luotu, mutta työkalu olikin ohjelmoitu pitämään ihmiset tiukasti kiinni ruudussa. Tämä on yksi teema, mistä hanke jatkuvasti muistuttaa ja mihin se tarjoaa oppimateriaaleja: Tekoäly on paljon muutakin kuin generatiivista tekoälyä - esimerkiksi somen tekoälyalgoritmien avulla vilkaisu kännykkään muuttuu helposti jopa tuntikausien koukutukseksi. (Jarin esitysaineisto)

Oppilaista englannin oppitunneilla fiksuja tekoälyn käyttäjiä 

Maarit Rainio on Turun yliopiston vieraiden kielten lehtori sekä digipedagogiikan ja tekoälyn kehittäjäopettaja. Hän kertoi englanninopetuksen kokeilusta, missä tekoäly integroitiin yläkoululaisten oppimistehtäviin tukemaan oppilaiden kriittistä ajattelua, luovuutta ja itseohjautuvuutta. Tekoälyn jalkauttaminen lähtee hänen mukaan siitä, että sovitaan pelisäännöistä ja sitoudutaan kertomaan tekoälyn käytöstä. Yläkoululaiset näkevät tekoälyn etenkin tulevaisuuden taitona. Maaritille keskeistä on kasvattaa nuoria vastuulliseen ajatteluun nopean hyödyn sijaan. Työhön häntä kannustaa tavoite, että oppilaista tulee jopa opettajia osaavampia tekoälyn käyttäjiä, jolloin he voivat hyödyntää taitojaan myös muiden oppiaineiden opiskelussa.

Oppijat ovat tehneet esimerkiksi uutislähetyksiä Vision Story -sovelluksella, minkä jälkeen moni tunnisti, että on nähnyt samalla työkalulla luotuja "uutisia" TikTokissa. Opettaja on koonnut erilaisia hyödyllisiä sovelluksia Wakelet-alustalle, jonka oppijat saavat mukaansa lähtiessään yläkoulusta, sillä sitä he ovat toivoneet. Maaritin esityksen teemoihin voi tutustua tarkemmin ITK2026-julkaisussa (s. 179), hänen kirjoituksia löytyy myös aiemmista julkaisuista.

Tekoälyosaamisen viitekehys Suomen OPSissa

Kari Kivinen on ollut asiantuntijaryhmän jäsenenä luomassa tekoälyosaamisen viitekehystä, joka tulee olemaan pohjana PISA 2029 -tutkimuksessa. Kyseessä on Euroopan komission ja OECD yhteinen hanke, missä on mukana myös Code.org ja kansainvälisiä asiantuntijoita. Viitekehys julkaistaan myöhemmin tänä vuonna ja käännetään myös suomeksi. 

ITK-esityksessä esiteltiin viitekehyksen sisältöjä suomalaisen opetussuunnitelman ja perusopetuksen näkökulmasta. Jos et ehtinyt Faktabaarin ständiltä napata mukaasi Oppilaan tekoälyosaamisen kuvausta, voit ladata sen ja lukea lisää aiheesta Faktabaarin tämän viikon kirjoituksesta Tekoälylukutaidon osaamiskuvaukset.

- - - - - 

Lopuksi: Pyrin jatkamaan raportointia myöhemmin, mutta seuraavaksi minulla on edessä viikon reissu Maltalle yhdistäen töitä ja vapaa-aikaa. On kyllä iso riski, että ITK teemat "unohtuvat" ja reissun jälkeen ovat muut työt ja bloggaukset mielessä, mutta nyt aika ei nyt vain riittänyt nostoihin kaikista upeista esityksistä.

Kirjoittaja: at Ei kommentteja:
Tunnisteet: , ,

25.4.2026

ITK: Tekoälyteatteri ja Ylen lähetykset


Tällä viikolla oli jälleen ilo kokea ITK-konferenssi ja sen erinomainen henki, jonka me osallistujat luomme vuosi vuoden jälkeen. Julkaisin alkuviikosta kirjoituksen ITK: Digipedagogi muutoksen virrassa ja nyt sieltä löytyvät myös esitysdiani. Alla kerron Tekoälyteatteri-esityksestämme. Tulossa on vielä koontia muilta opitusta. ITK:n annista pääsee nauttimaan myös LinkedIn-viestien kautta, sillä moni osallistuja jakaa siellä oivalluksiaan ja kokemuksiaan.

Konferenssin kuulumisia jaettiin jo toista kertaa Avoimessa Areenassa, joka on jakelukanava Ylen yhteistyökumppaneiden sisällöille. ITK:sta lähetettiin kolme suoraa puolen tunnin lähetystä, yksi  kustakin konferenssin teemasta. Tallenteet ovat katsottavissa kuukauden ajan:


Tekoälyteatteri - oivalluksia tekoälylukutaitoon 


Pidin Otavian Anne Ronkaan ja Kari A. Hintikan kanssa foorumiesityksen tekoälyteatterin ideasta. Aloitimme tekoälylukutaidosta, joka ei ole vain vaatimus, vaan myös jokaisen opettajan ja oppijan oikeus. Teatterin idea on tehdä helposti, nopeasti ja hauskalla tavalla jotain yhdessä ihmisten kesken, ilman näytön äärellä istumista.

Kehotteena voi olla esimerkiksi: "Kirjoita yhden minuutin näytelmä kolmelle ihmiselle ilman mitään rekvisiittaa. Käytä sanoja: ajattelu, uskallus, oppiminen." Teatteriesitykset generoidaan ja muutaman minuutin jälkeen esitetään, tämän teimme konferenssiesityksessäkin. Monille on häkellyttävää huomata, miten erilaisia tarinoita eri ryhmille tulee, vaikka kehote on sama. Tästä päästään hyvin keskusteluun siitä, miten generatiivinen tekoäly sisältöjä tuottaa. Lisäksi voidaan jatkaa keskustelua teatteriesitysten sisällöistä.

Kolme esiintyjää poseeraa esitysdiojen edessä.
Perinteen mukaisesti saimme
esityksestä kiitokseksi ITK-hatut.
Terveystiedon opetuksessa voidaan luoda esityksiä erilaisista keinoista kieltäytyä päihteistä. Historian opetuksessa voidaan luoda esityksiä siitä, miten nykyinen hallitsija kohtaa edeltäjänsä vuosisatojen takaa. Kirjallisuuden opetuksessa voidaan generoida samasta sisällöstä näytelmät eri kohderyhmille tai kirjallisuuslajeille ja sitten tarkastella miten kieli muuttuu ja mitä lajin tunnuspiirteitä esitys toistaa ja mitä ei. Kieltenopetukseen voi tällä idealla luoda erilaisia dialogeja. 

Kehotetta voi vapaasti muokata ja ja ideaa varioida. Näistä on esitysmateriaaleissamme muutamia ideoita: ehkä kokeiletkin tekoälyn generoimia hissipuheita tai PowerPoint-karaokea?



Foorumiesityksen kuvaus ITK:n sivulla 

"Miten tehdä tekoälyn toimintalogiikka näkyväksi ja turvalliseksi kokeilla – myös ilman tunnuksia? Tekoälyteatteri on osallistava, kevyesti toteutettava menetelmä, jossa yksinkertaisesta kielimallin kanssa käydystä dialogista avautuu kielimallin toimintalogiikka.

Tekoälyteatterin avulla havainnollistamme generatiivisen tekoälyn toimintalogiikkaa, jossa sisältö syntyy todennäköisyyslaskennan avulla. Yksi ja sama kehote tuottaa loputtomasti variaatioita. Ihmiset luovat esityksen ja tulkinnan. Samalla käsitellään ihmisen ja koneen suhdetta, mahdollisuuksia yhteisälyyn ja toisaalta rajoituksia. Tekoälyteatterin kaltainen keventävä keino päästää käsittelemään myös syviä systeemisiä muutoksia, jotka liittyvät generatiivisen tekoälyn tsunamiin opetussektorilla. Menetelmä toimii kaikkien ikäryhmien kanssa ja myös palveluilla, jotka eivät vaadi kirjautumista (esim. DuckDuckGo Chat).

Foorumissa esittelemme menetelmän rakenteen, demomme kaksi nopeaa variaatiota (opetuskonteksti + työyhteisö), ja avaamme, miten tekoälyteatterin avulla voidaan harjoitella tekoälylukutaidon ydinosaamista: 1) tekoälyn luonne ja ero ihmisen ajatteluun, 2) kriittinen ajattelu ja tuotosten arviointi (fact-checking, lähteet, vinoumat). Osallistujat saavat valmiit ohjeet ja “kohtauspohjat” oman oppitunnin tai henkilöstötilaisuuden pitämiseen.

Lähdeviitteet: AILit Framework ja EDUCE Balancing AI in EDU -tutkimus."

Myös seuraava bloggaus kertoo konferenssista: ITK: Uusia perinteitä ja koontia esityksistä.

Esitysdiojen kansilehti, missä otsikko, esiintyjien nimet ja ITK-logo.

Kirjoittaja: at 1 kommentti:
Tunnisteet: , , , ,

21.4.2026

ITK: Digipedagogi muutoksen virrassa

Abstrakti kuva, keskellä teksti: Miten opettaja voi pysyä aallonharjalla – tai edes pinnalla – muutoksen virrassa?
Tampere-talo kokoaa tällä viikolla yhteen Suomen digipedagogiikan aktiivit ITK-konferenssiin. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 1990 alkaen, viime vuoteen asti Hämeenlinnan Aulangolla. Minä olen ollut mukana 2005 alkaen - eikä tulisi mieleenikään jättää sitä välistä.

ITK antaa hyvän katsauksen siihen, missä digipedagogiikan ja tekoälyn opetuskäytön osalta nyt kuljetaan. Siellä voi myös aavistella tulevaa. Oikein hätkähdin, kun luin, miten vahvasti tekoäly oli esillä jo 10 vuotta sitten. 

Parasta ITK:ssa ovat siellä tapahtuvat kohtaamiset ja hyvä henki. Jo nyt somessa kuhisee, kun satelee kutsuja esityksiin ja näytteilleasettajien ständeille. Tapahtuman aikana jaetaan kuvia ja tunnelmia. Jälkikäteen jaetaan opittua someen, yhä useammin LinkedIniin. 

Päivitin juuri LinkedIn-vinkkini ja ohjeeni. Tekoäly tunnistaa somesta teemat jo hyvin, mutta #ITK2026-hashtagiakin voi käyttää. ITK-löytyy monista somekanavista ja linkit ovat tapahtuman sivulla, mutta kannattaa etsiytyä myös ITK-ystävien ryhmiin LinkedInissä tai Facebookissa. 

Tänä vuonna minulla on kaksi foorumiesitystä. Lisäksi organisoin Anne Ronkaan kanssa keskiviikon illanviettoa Telakalla. ITK:n suunnitteluryhmän jäsenenä toimin myös sessioiden puheenjohtajana. 


Pedagogi muutoksen virrassa

Valokuva täydestä luentosalista ja minusta aloittamassa esitystä.
Kiitos kuvasta Riikka Marttinen.

Jaan esityksessä konkreettisia ideoita ja kokemuksia siitä, miten opettaja ja digipedagogi voi pysyä aallonharjalla – tai edes pinnalla – erilaisten muutosten virrassa, etenkin digiteemojen suhteen. Vinkkejä löydät diasarjasta sekä sen alta listauksista. Täydellistä listaa en yrittänyt tehdä, eikä se olisi mahdollistakaan, mutta voit jakaa omat vinkkisi kommenttina. Lisäksi kerron omista kokemuksista ja nostan esiin näkökulmia siitä, miten voi säilyttää innostuksensa kaikkien muutosten keskellä. Alempaa löydät esityksen abstraktin, minne lisäsin linkkejä.


Esityksessä mainittuja linkkejä Matleenan blogiin

Muita linkkejä

Opettajille suunnattuja suomalaisia uutiskirjeitä (moni tarjolla myös ruotsiksi)


Abstrakti: Pedagogi muutoksen virrassa

Digipedagogiikan pysyvä piirre on tietty ennakoimattomuus: sovellusten ominaisuudet muuttuvat ja tavanomaisten päivitysten ohella lisätään erilaisia tekoälyä hyödyntäviä toimintoja. Uusia sovelluksia tulee jatkuvasti, välillä vanhoja myös poistuu. Tässä esityksessä jaetaan konkreettisia ideoita ja kokemuksia siitä, miten opettaja voi pysyä aallonharjalla – tai edes pinnalla – muutoksen virrassa.

Esitys koostuu kolmesta osiosta: Ensin jaetaan runsaasti ideoita ja kokemuksia siitä, miten pysyä ajan tasalla. Esityksessä pyritään tarjoamaan niin laaja kattaus vaihtoehtoja, että jokainen löytää sieltä jotain uutta ja itselleen sopivaa. Toiseksi kokenut digipedagogi jakaa omat parhaat käytäntönsä ja vinkkinsä. Kolmanneksi tarkastellaan sitä, miten voi säilyttää innostuksensa näiden muutosten virrassa.

Ajan tasalla pysymiseen on lukuisia keinoja, joista jokainen pedagogi kokoaa itselleen sopivan yhdistelmän. Niin hyödyllisiä kuin täydennyskoulutukset ovat, ne eivät yksin riitä. Lisäksi niiden määrä on viime aikoina vähentynyt merkittävästi. Yksittäisiä webinaareja on tarjolla runsaasti ja monen teeman tai sovelluksen ympärillä on aktiivisia someryhmiä. Moni seuraa aktiivisesti opetusalan blogeja ja ohjevideoita.  

Suuret oppilaitokset voivat tarjota hyvinkin monipuolista tukea opettajilleen digitutoreiden, verkkomateriaalien, koulutusten ja uutiskirjeiden muodossa. Pirkanmaan lukiokoulutuksella puolestaan on ainutlaatuinen yli 20-vuotinen perinne: oppiainekohtaiset ainetiimit kokoontuvat muutaman kerran vuodessa valitsemiensa koulutusteemojen äärelle tai keskustelevat ajankohtaisista teemoista vertaistuen merkeissä.

Paljon jää myös yksittäisen pedagogin vastuulle: kokeileminen ja testaaminen on monelle arkea. Tiedonlähteitä on tarjolla runsaasti, jos niitä vain ehtii seurata. Ja kun kaikkeen ei aika riitä, työnjako kannattaa. Yksi parhaita tapoja oppia, on opettaa muita. Tiimissä voi sopia, että kukin vuorollaan esittelee jonkun sovelluksen uudet toiminnot, kertoo lukemastaan artikkelista tai kirjasta tai jakaa webinaarin opit muillekin. 

Ammatilliset verkostot ovat meistä monella ajan tasalla pysymisen ytimessä. Toimintamuotona voi olla vaikka kirjapiiri, käsityökerho tai tekoälykahvit. Kun laajentaa verkostojaan ja etsii uusia kontakteja, se vaatii heittäytymistä ja usein vähän uskallustakin: monelleko uudelle ihmiselle esittäydyt ITK:ssa, liitytkö lounaalla muiden kuin ennestään tuttujen seuraan, milloin viimeksi pyysit ammatillista apua puolitutulta tai uskaltaisitko vastata avoimeen 100 lunches -konseptin kutsuun? Opitun jakaminen voi alkaa verkostoidu-napin klikkauksesta LinkedInissä. Voit kutsua uuden kontaktin lounaalle tai etäkahvihetkeen jakamaan viime aikoina yhteisestä mielenkiinnonkohteesta oppimaanne.

Esityksen lopuksi palataan sanapilveen kymmenen vuoden takaisesta ITK-esityksestä – muistutuksena siitä, että vaikka teknologia muuttuu, pedagogiikan ydin pysyy ja kokeilunhalu on pedagogeilla vahva. Esityksen materiaalit ja linkkivinkit jaetaan blogissa ITK-viikon aikana: https://www.matleenalaakso.fi

- - - - -
Tätä blogikirjoitusta on muokattu ITK-viikon aikana.
27.4. julkaisin vielä kolmannen ITK-bloggauksen: ITK: Uusia perinteitä ja koontia esityksistä.

Kirjoittaja: at Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , ,

9.4.2026

Pirkanmaan lukioiden ainetiimit: kohtaamisia, jakamista ja vinkkejä

Kaksi noin 20 hengen ryhmäkuvaa ainetiimien vetäjistä.
Syystapaamisissa 2024 ja 2025 otetut
ryhmäkuvat ainetiimien blogista. Ylemmän
kuvasi Katariina Ratia, alemman ohikulkija.
Pirkanmaan ainetiimien tapaamisista on tullut lukuisille lukio-opettajille tärkeitä paikkoja kohdata kollegoita, keskustella ajankohtaisista teemoista, jakaa arjen käytäntöjä ja oppia uutta - juuri oman oppiaineen näkökulmasta.

Ainetiimitoiminnan tarkka aloitusvuosi ei enää ole muistissa sitä käynnistäneilläkään. Toiminta alkoi Tampereen lukioiden parissa ja laajeni seutukunnalliseksi vuosituhannen alussa. PAOK-hankkeen (2009-2014) myötä toiminta laajeni maakunnalliseksi. Samalla mukaan tulivat muutamaksi vuodeksi myös ammatillisen koulutuksen yhteisten tutkinnon osien opettajat.

Hankevuosien jälkeen toimintaa rahoitti muutaman vuoden ajan Tampereen kaupungin lukiokoulutus. Vuodesta 2019 alkaen rahoittajana on ollut koko Pirkanmaan maakunnan alueella toimiva Tampereen seudun kasvatus- ja opetusalan osaamisen kehittämisen palvelu Osake. 

Ainetiimejä on yli 20 (ks. listaus ja yhteystiedot). Niitä on eri oppiaineille, erityisopettajille, opinto-ohjaajille ja eri luokka-asteiden ryhmänohjaajille. Ainetiimien tavoitteena on tukea lukio-opettajien osaamisen kehittämistä ja jakamista. Toiminta inspiroi uudistamaan opetusta ja edistää samalla työssä jaksamista ja verkostoitumista yli oppilaitosrajojen.

Tapaamiset on koettu innostaviksi ja ne mahdollistavat vertaistuen myös niille opettajille, joilla ei ole oman aineen kollegaa samassa lukiossa arkea jakamassa. Tapaamiset on ollut tapana järjestää pandemia-aikaa ja yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta kasvokkain. Lähitapaamiset mahdollistavat myös vierailut tiimejä kiinnostaviin kohteisiin. 

Tässä esimerkkinä tämän lukuvuoden vierailukohteita, jotka kertovat tiimien moninaisuudesta. Vierailuista voit lukea lisää ainetiimien blogista. 

  • Psykologian ainetiimi vieraili Vapriikin museokeskuksen Muinais-DNA-näyttelyssä.
  • Äidinkielen ja S2-opetuksen vierailukohteina olivat Ahlman, joka järjestää kirjoitustyöpajoja, ja Lastenkirjainstituutti.
  • Venäjän opettajat vierailivat idänsuhteiden Nootti-museossa.
  • Opinto-ohjaajien ainetiimi vieraili Tampereen Kesäyliopistolla ja on tänään päivämatkalla Turussa.
  • Ruotsin ainetiimi kävi Svenska Teaternissa Helsingissä.
  • Biologian opettajat vierailevat pian uudessa Sulkavuoren keskuspuhdistamossa.
  • Uskonnon opettajat tekevät opintoretken Turkuun birgittalaisluostariin, adventtiseurakuntaan, synagogaan ja Turun yliopistolle.  

Ainetiimit suunnittelevat itse tapaamisensa. Usein kokoonnutaan keskustelemaan ajankohtaisten asioiden äärelle ja tietyn teeman ympärille. Tapaamisissa jaetaan kokemuksia ja materiaaleja. Hyviin koulutuksiin osallistuneet kollegat voivat jakaa ja edelleen kouluttaa muita ainetiimien jäseniä. Ainetiimien tapaamisten palautteissa korostuu se, että tapaamiset rakentuvat suurelta osin vertaistuen varaan. Eräs opettaja kommentoi, että “Mielestäni tapaamiset ovat lähinnä kollegoiden vertaismentorointia, yhteissuunnittelua ja ideointia”. Lisäksi kullakin ainetiimillä on käytettävissä pieni vuosittainen määräraha kouluttajan palkkioon tai opintomatkan kuluihin. Ainetiimin vetäjän palkkion maksaa oma lukio, joka tarjoaa myös kahvit.

Viime vuosien tapaamisten keskeisiä teemoja ovat olleet korkeakouluyhteistyö, arviointi ja sähköiset ylioppilaskokeet, oppimisen tuki, LOPS ja tietenkin tekoäly. Koulutus ei kilpaile Osakkeen tai oppilaitosten omien koulutusten kanssa, sillä näkökulmat liittyvät lähes aina tiukasti tietyn oppiaineen teemoihin ja ajankohtaisiin asioihin. Toisinaan tiimit järjestävät myös yhteisiä tapaamisia. Yhteen ovat kokoontuneet niin lyhyiden kielten opettajat kuin tietyt reaaliaineet. Vuosittaisia tapaamisia on noin 40, niistä yli 10 on nyt huhtikuussa (ks. tapahtumakalenteri). 

Ainetiimien blogista löydät vuosittaiset yhteenvedot toiminnasta. Vuoden 2025 osalta kerroin, että tapaamisia oli kaikkiaan 34, joista 15 keväällä ja 19 syksyllä. Moni tapaaminen oli useamman ainetiimin yhteinen. Blogissa julkaistiin 26 kirjoitusta ja blogivierailuita oli vuoden aikana 15 800, kaikkiaan niitä on nyt yli 63 000. Blogikirjoitukset kertovat pääosin yksittäisistä tapaamisista ja niiden oivalluksista. Toisinaan niissä jaetaan myös tapaamisen materiaaleja tai linkkivinkkejä. Toiminnan koonnista löydät suosituimmat kuluneen vuoden aikana julkaistut kirjoitukset sekä tiedot ainetiimeistä vetäjineen. Konkretiasta kiinnostuneet löytävät blogista myös ainetiimin vetäjän ohjeet, joka kertoo toiminnan organisoinnista. 

Olin aikanaan töissä PAOK-hankkeessa, missä ainetiimien toiminta laajennettiin maakunnalliseksi. Syksystä 2018 alkaen olen koordinoinut ainetiimien toimintaa noin päivän kuukaudessa. Vastaan ilmoittautumisista, tästä blogista, vetäjien syystapaamisista ja neuvonnasta. Raha-asiat kulkevat Osakkeen hallinnon kautta, missä työparinani on pitkään ollut palvelupäällikkö Katariina Ratia. 

Tämä kirjoitus on yksi osa Pedagogi muutoksen virrassa ITK-esitystäni perjantaina 24.4.2026 klo 11.15. Tervetuloa kuulolle tai lue lisää em. linkistä!


Miten käytin tähän tekstiin tekoälyä?

Tavoitteeni oli kokeilla, miten tekoäly yhdistäisi aiempia tekstejäni minun tyyliseksi blogikirjoitukseksi, mutta jo ensimmäinen versio oli niin kaukana siitä, mitä tavoittelin, että luovutin. Perinteisesti kirjoittaen sain tämän valmiiksi nopeammin ja varmistin oman tyylin ja äänen. Pohjana tekoälylle käytin hylättyä ITK2020-konferenssiabstraktiani, vuoden 2025 toiminnan koostetta, ainetiimien vetäjien syystapaamisen diasarjaa sekä ainetiimien blogia. Kaikkia näitä muokkasin, selitin lyhenteitä ja poistin henkilötietoja ennen niiden syöttämistä tekoälylle.

Oikeinkirjoituksen tarkistin kopioimalla tekstin tästä Wordiin. Lopuksi syötin tekstin Copilotille ja pyysin ehdottamaan, miten saan tekstiä sujuvammaksi ja pyysin kertomaan mahdollisista puuttuvista näkökulmista. Sisällöllisiä muutoksia en tehnyt, mutta palautteen perusteella muokkasin tekstiä vähän sujuvammaksi. Tekoäly tuttuun tapaan suositteli pilkkomaan lauseita lyhyemmiksi ja tuomaan alkuun selkeämmän johdannon.   

Kirjoittaja: at Ei kommentteja:
Tunnisteet: ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)