22.4.2019

16+ diasarjaa opettajille

Avoin jakaminen on verkossa iso juttu. Se on viimeisen 10 vuoden ajan lisääntynyt niin oppilaitosmaailmassa kuin muuallakin. OKM ja OPH ovat jälleen ottaneet uuden askeleen avoimen jakamisen edistämisen suuntaan. Ne kehittävät CSC:n kanssa avointen oppimateriaalien palvelua. Siitä tulee valtakunnallinen ja se on suunnattu kaikille koulutusasteille. Palvelu avautuu loppuvuodesta, mutta sivustolla on jo nyt maistiaiseksi sisältöjä mm. verkkopedagogiikasta, tekijänoikeuksista, tekoälystä, koodauksesta ja robotiikasta.

Kuva on tehty Notegraphyllä, joka toimii
 selaimella myös mobiililaitteissa
Avoimesta jakamisesta tuli itselleni osa arkista toimintaa vuonna 2011. Olin tuolloin jo muutaman vuoden hyödyntänyt muiden jakamia materiaaleja ja tuolloin alkoi tuntumaan, että voisi olla minun vuoroni jakaa muille. Jakamalla edistän samalla tavoitteitani, jotka ovat auttaa opettajia ja kouluttajia työssään ja hyödyntää digiä pedagogisesti mielekkäällä tavalla.

Lähes puolentoista vuoden jakamispaastoni on vihdoin takana. En lopettanut jakamista, mutta ajoittain päivittyvien diasarjojen julkinen päivitystahti hidastui 0-2 kertaan vuodessa, kun SlideShare rikottiin. Heikennyksistä kriittisimmäksi osoittautui se, ettei tiedostoja voinut enää päivittää niin, että linkki pysyisi ennallaan.

Nyt jakaminen onnistuu jälkeen. Kuten maaliskuussa SlideSharen alamäki jatkuu - ehdolla pari korvaajaa -bloggauksessa kerroin, testaan SlideSharen tilalle kahtakin uutta palvelua. Uusimmat versiot ajoittain päivittyvistä noin 25 diasarjastani löydät käyttämästäni palvelusta riippumatta aina tämän blogin koulutusdiojen sivulta, minne olen linkannut myös muutamia blogijulkaisuja.

Vanhan version diasarjat tunnistat avatessasi ne SlideSharessa, verkkoon upotetuista dioista tiedot ovat piilossa. Jos diasarjassa on päivämääränä kuukausi tarkan päiväyksen sijaan, se on päivittyvä diasarja. Jos olen julkaissut siitä uuden version, kerron sen sekä diasarjan otsikossa että kuvauksessa - niitä pääsen vielä muokkaamaan.

Seuraavat diasarjat olen päivittänyt tänä keväänä, monet niistä jo useammankin kerran. Vanhemmissakin on vielä hyvin ajantasalla olevia sisältöjä. Diat löydät siis kootusti koulutusdiojen sivulta ja diat on tämän blogin tavoin jaettu CC BY-SA -lisenssillä.

  • Animaatiot opetuksessa 
  • Avoimet Creative Commons -lisenssit 
  • Digijulkaisut 
  • Flipgrid-videochat opetuskäyttöön 
  • Google Expeditions ja Tour Creator
  • H5P-työkalut 
  • Lisätty todellisuus opetuksessa 
  • Microsoftin Office 365 
  • Mobie Academy/eSmart -oppimisympäristö ja sen lomaketyökalu
  • Padlet opetuksessa 
  • Sanapilvet opetuksessa 
  • Sähköiset kokeet
  • ThingLink - interaktiiviset kuvat ja videot (myös 360) sekä virtuaaliretket (tour)
  • Videot ja kuvatarinat, opettajat ja oppijat tarinoiden tekijöinä 
  • Virtuaalilasit ja 360-sisällöt opetuksessa


-   -   -   -   -

Tämän kirjoituksen oli tarkoitus olla Jaa jotain -teemaviikon viides blogijulkaisuni, mutta en ehtinyt tätä tuolloin viimeistelemään. Tavoitteeni oli julkaista yksi kirjoitus viikon jokaisena arkipäivänä. Vuosittaisen teemaviikon tunnus on #jaajotain ja tavoite, että mahdollisimman moni jakaa jotain oppimateriaalejaan muillekin hyödynnettäväksi. Tämän kevään teemaviikon muut blogijulkaisuni olivat:

12.4.2019

Kohtion kohtaamisia

Konferenssin esiintyjät
 saivat gerberat.
Hämeen kesäyliopisto järjesti loppuviikosta ensimmäisen Kohtio-konferenssin Verkatehtaalla. Puitteet olivat hienot ja itse esitykset elokuvateatterin saleissa. Muutama esiintyjä hehkuttikin, että harvoin on omia tuotoksia päässyt niin isolta ja hienolta screeniltä esittämään. Tommi Natri - kiitos Digiosalliseksi-hankkeelle tekemästäsi Kiipulan videosta, se sai arvoisensa puitteet!

Alla kirjoitan ensin muutaman ajatuksen Kohtiosta, sitten jaan Wakelet-koontini tapahtuman suosituimmista tviiteistä ja seuraamieni esitysten muistiinpanoista. Lopuksi jaan minun ja Minna Seppälän esityksen diat sekä listan esityksessämme mainituista ja osin kokeilluistakin sovelluksista.


 Mikä Kohtio?


Hämeen kesäyliopisto irtautui ITK-konferenssin järjestelyistä ja päätti järjestää oman opetusteknologia-konferenssin samassa kaupungissa ja vain muutaman viikon erolla ITK-konferenssiin. Ero ei ollut sopuisa ja monenlaisia huhuja on ollut liikkeellä. Anne Rongas avasi tilanteen kuvioita lokakuisessa kirjoituksessaan: Mitä kävi? – tapaus ITK-ystävät Facebookissa.

Kolme viikkoa sitten järjestetty 30. ITK-konferenssi osoitti selkeästi, että se voi hyvin ja perinne jatkuu innokkaan yhteisön kantamana neljännelle vuosikymmenelle. Tänään oli aika antaa mahdollisuus Kohtiolle. Koskaan aiemmin ei niin moni ole pyytänyt raportoimaan, millainen itse tapahtuma on. Kankeasti käynnistyneen alun jälkeen uteliaisuuttakin oli siis ilmassa.

Osallistuin konferenssiin vain perjantaina. Olin varautunut kahteen päivää, kun tapahtumaa markkinointiin esiintyjille ilmaisena. Kun ilmoittautuessa kävi ilmi, että maksuttomuus koski vain esityspäivää, peruin majoituksen ja sovin torstaille muita töitä. Perjantai oli antoisa päivä. Osallistujamäärä ei ollut konferenssiksi kovin suuri, mutta toisaalta se yhdessä tavanomaista pidempien esitysaikojen (45 min) kanssa edisti hyvin vuorovaikutusta. Useissa esityksissä onnistuttiin käymään hyvää keskustelua joko esityksen aikana tai jälkeen - ja siihen oli aikaa.

Perjantaina ohjelmassa oli kestosta riippuen 3-5 perättäistä esitystä tai työpajaa sekä päätösluento. Esitykset alkoivat tasatunnein, mikä toimi hyvin, vaikka pikainen lounas ja kahvi aiheuttivatkin myöhästymisiä ja vähensivät verkostoitumisaikaa. Kulunut viikkoni on ollut todella kiireinen ja tutustuin ohjelmaan vasta menomatkalla junassa. Vasta illalla kotona huomasin, että perjantaina esillä olisi ollut seitsemän posteria ja kolme esittelypistettäkin. Ne sijaitsivat erillään elokuvateatterin esitystiloista, joten en niitä huomannut.

Osallistujissa oli ymmärtääkseni runsaasti Hämeenlinnan seudun opettajia ja ainakin omassa ammatillisen puolen esityksessämme pääosa oli perusasteelta, joten vähän lennosta muutimme painopisteitä. Tuttuja ja somessakin aktiivisista digikouluttajia oli lähinnä esiintyjäkaartissa. Kun ITK kerää väkeä laajasti koko maasta ja mukana on opettajien lisäksi runsaasti mm. opetusalan hankeväkeä, hallintoa, täydennyskouluttajia ja yrittäjiä, sitä porukkaa Kohtio ei vielä ollut hyvin tavoittanut.

Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, joten nyt voi vain toivoa, että Kohtio löytää tapahtumakentästä oman kolonsa. ITK:n kilpailijaksi siitä ei ole, mutta omaa brändiä vahvistamalla ja tuomalla tarjontaan jotain uutta, se voi hyvinkin tulevina vuosina ansaita paikkansa.

Kannattiko osallistua? Kyllä kannatti. Päivästä jäi rauhallinen ja hyvä olo. Ei ollut kamalaa kiirettä nähdä kaikkea mahdollista, kun rinnakkaista ohjelmaa ei ollut niin runsaasti. Ja toisaalta vähän pidemmät esitykset mahdollistivat perusteellisemman tutustumisen teemoihin.


#Kohtio2019 Twitterissä


Viime päivinä 89 Twitter-käyttäjää on julkaissut 285 tviittiä tunnuksella #Kohtio2019. Lisää on tullut vielä tätä kirjoittaessani ja varmasti myös ensi viikolla opittua reklektoitaessa. Julkaisen silti nyt tuoreeltaan Wakeletilla tekemäni koonnin suosituimmista tviiteistä, kuten tein myös ITK-konferenssin jälkeen (ks. ITK Twitterissä). Voit lukea Kohtion tviittien koonnin suoraan Wakeletista tai alle upotettuna.


Vinkkejä erityistä tukea tarvitsevien digiosallisuuteen


Esittelin Minna Seppälän kanssa jo päättyneen ja TAMKin koordinoiman Digiosalliseksi-hankkeen tuloksia ja kokemuksia (ks. kuvaus konfernssin sivulla). Kokoan alle sovellukset, joista osan vain mainitsimme, osaa esittelimme tarkemmin.

Tämä on samalla viimeinen bloggaukseni vuoden vaihteessa päättyneestä Digiosalliseksi-hankkeesta. Tein siitä koontia jouluiseen julkaisuun, mistä löydät mm. hankkeen tärkeät linkit. Monenlaista oppia minulle hankkeesta jäi ja erityisesti iloitsen kohtaamisista. Monet yhteistyösuhteet jatkuvat uusissa ympyröissä ja uusissa hankkeissa, joko heti perään tai joskus tulevina vuosina.  

11.4.2019

Uudistus selkeytti ThingLink-sovellusta

ThingLink on suomalais-amerikkalainen palvelu interaktiivisten sisältöjen luomiseen ja katsomiseen. Sillä on runsaasti oppilaitoskäyttäjiä ja se sopii niin opettajien kuin oppijoidenkin työkaluksi. Yritykset hyödyntävät ThingLinkiä etenkin markkinoinnissa ja uusien työntekijöiden perehdytyksessä.

ThingLink on uudistanut editorinsa ja se on nyt huomattavasti aiempaa selkeämpi ja helpompi käyttää, sekä selaimella että mobiilisovellluksella (Android, iOS). Mielestäni parhaita ominaisuuksia uudessa editorissa ovat:

  • Videot ja 360-sisällöt kuuluvat nyt maksuttomaan opettajatiliin. (Kommentti 7.9.19: 360-videoita voi luoda ja esittää, mutta jakaminen onnistuu vain maksullisella koulutilillä.)
  • 360-kuvista tehtyjä virtuaalimatkoja eli toureja on nyt helppo tehdä. Uudistusten myötä ThingLink on erittäin kilpailukykyinen 360-sisältöjen jakamiseen (ks. aiemmat bloggaukseni Google Tour Creator ja RoundMe-sovelluksista). 
  • Tarjolla on 360-kuvia UNESCOn maailmanperintökohteista opetuskäyttöön - WOW ja hurjasti onnea UNESCOn ICT in Education -palkinnosta!  
  • Seuraavaksi luvattu uudistus, mikä mahdollistaa sisällön samanaikaisen muokkaamisen.

Sain uuden editorin käyttöön viime viikolla, toki beta-versio on löytynyt testiin asetuksista jo aiemmin. Pyörittelin sitä viikonlopun ja ehdin alkuviikosta sitä jo kouluttaakin. Tein muutamia kokeiluita, joista Teams-ohjeet ja Lontoon 360-kuvat löydät alle upotettuna. Lisäksi testasin uutta editoria vanhempaan Notegraphy-videooni. Lisää esimerkkejäni löydät julkiselta kanavaltani.

Vanhaa editoria käytetään edelleen ennen uudistusta tehtyjen sisältöjen muokkaamiseen. Jos muuten kaipaa sen hieman erilaisia ominaisuuksia, voi editoria vaihtaa asetuksista (account settings - interface settings). Vanhasta editorista kaipaan vain yhtä ominaisuutta: mahdollisuutta tuoda kuvaan pienen tekstilaatikon. Nyt oletuksena on, että layoutien kautta sisältöä tuodaan enemmän, joka toisaalta usein on ihan perusteltua.

Uuden editorin toiminta ainakin toistaiseksi ajoittain yskii Chromella, mutta toimii Firefoxilla moitteetta. (Voi kun aina muistaisi heti kokeilla toista selainta, kun joku verkon palvelu ei toimi. Tein aiheesta syksyllä animaationkin). (Kommentti 7.9.19: Nyt toimii hyvin myös Chromella.)

Päivitin juuri Thinglink-ohjediani ja jätin vanhan editorin ohjeet diasarjan loppuun. (Uudet päivittyvät ThingLink-diat ilman vanhan editorin ohjeita, linkki lisätty 21.3.2020.) Olen puolentoista vuoden tauon jälkeen vihdoin löytänyt kaksikin palvelua, minne vietyjä dioja voin muokata ilman, että linkki tai upotuskoodi hajoaa. Tosin authorSteamista en valitettavasti saa upotuslinkkiä tähän, koska blogin osoite on httpS-muotoa. Joka tapauksessa päivitysmahdollisuuden myötä voin taas paremmin palvella teitä lukijoita. Tätäkin diasarjaa varmasti päivitän myöhemmin keväällä, kun opin itse lisää tai tulee muita muutostarpeita.

Kommentti 16.2.20: Olen siirtänyt päivittyvät ohjediat ThingLinkistä ja muistakin palveluista SpeakerDeck-palveluun, koska sieltä ne löydetään AuthosStreamia paremmin. Palvelusta riippumatta uusimmat diat kannattaa etsiä tämän blogin koulutusdiojen sivulta.







-  -  -  -  -
Sain Thinglinkiltä viime syksyksi maksutta Premium-lisenssin käyttööni. Minulta ei edellytetty vastineeksi mitään, mutta toivottiin palautetta ja hyviä esimerkkejä. Marraskuussa tartuin kyber-maanantain tarjoukseen ja ostin Premium-tilin vuodeksi. Thinglinkin oppilaitoslisenssit ovat lisääntyneet niin nopeasti, että digikouluttajana tarvitsen maksullisen lisenssin voidakseni sitä kouluttaa. Ja toisaalta minua innostavat etenkin 360-sisällöt, jotka tuolloin olivat vain maksullisen version ominaisuuksia.

5.4.2019

Miten selvitä arjessa, kun flunssa vei äänen?

Veikö flunssa äänen, mutta jotenkin pitäisi vuorovaikutuksen sujua? Kun ääni katoaa, se tarvitsee lepoa - edes kuiskata ei saisi.

Kotona voi toimia paperille kirjoittaminen, mutta entä jos pitäisi vuorovaikuttaa isommassa seurueessa? Tämä kirjoitus syntyi, kun minulta katosi ääni ja jotenkin piti selviytyä niin kokouksesta kuin syntymäpäiväjuhlista. Arvelen näistä vinkeistä olevan apua muillekin samassa tilanteessa oleville.

Aiemmin olen hyödyntänyt sekä erillisiä sovelluksia että puhelimen ominaisuuksia, jotka lukevat tekstin ääneen. Olen myös kirjoittanut muistiinpanoja sanellen viestini tekstiksi. Se onnistuu mm. mobiililaitteen näppäimistön mikrofonin kuvasta tai Google Docsista (työkalut --> puhekirjoitus). Nyt uuden asian äärellä oli haastavaa, kun en tiennyt edes millä hakusanoilla tietoa etsisi. Opin, että alla mainittujen kaltaisia sovelluksia löytyy verkosta ja sovelluskaupoista mm. hakusanoilla puhesyntetisaattori, text to speech ja kommunikaatiosovelluksiin liittyen AAC (Augmentative and Alternative Communication), mikä tarkoittaa puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiosovelluksia.

Aloitin hiljattain sivutoimisen työn Kiipulan ammattiopiston digipedagogisena asiantuntijana. Digi on tuttua, mutta erityisopetuksesta minulla on valtavasti opittavaa. Kysyinkin puolitosissani, että onko puhekyvyn vievä tauti osa perehdytystäni ammatillisessa erityisoppilaitoksessa? Ainakin tuli tarkasteltua kokemusta uudesta näkökulmasta.   


Aseta puhelimeen hylkäysviesti


Kun ääni lähti, ensimmäisenä etsin kännykkäni asetuksista, miten voin hylätä saapuvat puhelut ja lähettää samalla tekstiviestin, missä kerron, etten pysty puhumaan, mutta olen tavoitettavissa sähköpostitse. Omasta Honor-puhelimestani ne löytyivät puheluasetuksista nimellä "Hylkää puheluja tekstiviestillä". Puhelimissa on usein valmiina muutama hylkäysviesti kuten "Olen varattu, palaan asiaan pian", mutta niiden sisältöjä voi myös muokata itse.


Kokouksessa puhesyntetisaattoria käyttäen

Äänen katoaminen ei välttämättä tarkoita kuumetta tai vaiva voi kestää kauemmin kuin muuten olisi sairaslomaa, jos sellaista on mahdollista pitää. Itse halusin osallistua yhden uuden projektin kokoukseen - vaikka sitten kuunteluoppilaana. Löysin verkosta puhesyntetisaattoreita, joista kokeilin läppärillä toimivaa Irumlopsemia. Siinä kirjoitetaan ensin lause ja sitten kone lukee tekstin ääneen. 

Läppärillä kymmensormijärjestelmällä kirjoittaa nopeasti, mutta haasteena oli löytää kokouksesta sopiva hiljainen hetki sanoa oma viesti. Toki tilaa saa, kun viittoo tai antaa ryhmälle äänimerkin vaikka sormia napsauttaen, mutta tällaiseen vuorovaikutukseen tottumattomalta sekin tuntui vähän haastavalta muuten kuin tärkeimpien kommenttien osalta. Ryhmässä puhe kulkee nopeasti ja ehkä vain puolet kirjoittamistani asioista tuli lopulta sanottua ääneen. Usein tilanne oli jo ohi, kun olisin ehtinyt kommentoimaan.

Kokouksesssa hyödynsimme myös Padletia (ks. Padlet-ohjediat) ja otin sinne oman sarakkeen kommenteilleni. Parhaiten koin kuitenkin tulevani kuulluksi, kun sain kokoustilan näytön käyttööni ja heijastin sinne Word-tiedoston, minne kirjoitin reaaliaikaisesti isolla fontilla kommenttini, jotka näkyivät helposti kaikille. Siinä pääsin lähimmäksi tasavertaista vuorovaikutusta ja sain tuotua viestini luontevasti osaksi keskustelua. 

Kokoukseen osallistui myös Kiipulan kommunikaatiosovelluksia hyvin tunteva erityisopettaja Tiina Pouhakka ja häneltä sain vinkin alla olevien kuvien Grid Player -sovelluksesta (iOS). Sovellus luki kirjoittamani tekstin sana kerrallaan, mutta siellä on myös valmiita kommentteja, lauseita ja kuvia, mikä nopeuttaa käyttöä ja tukee heikosti lukevia. Sovellusta ladattaessa kannattaa huomata, että kielivalinta tehdään jo kirjauduttaessa eikä sitä voi myöhemmin muuttaa. Kieleksi voi valita suomen.


50-vuotisjuhlat kommunikointisovellusta käyttäen


iPadilla toimiva Grid Player -kommunikaatiosovellus mahtui läppäriä
 paremmin syliin ja ruokailun jälkeen pöydänkulmallekin.
Osallistuin mykkänä ystävän 50-vuotissyntymäpäiville. Muutaman viestin olin kirjoittanut etukäteen paperille, mutta muuten käytin ensisijassa Grid Playeria. Tosin saunassa annoin puheenvuoron suosioilla muille.

Yhdeksän hengen seurueessa muita näen usein, mutta yhtä vieraista en ollut nähnyt 20 vuoteen. Hänelle kirjoitin pidemmän tekstin kuulumisistani wordillä, kun lause kerrallan apuvälineillä olisi turhan hidasta.

iPad oli helpompi ottaa illallispöytään kuin läppäri, joten osallistuin keskusteluun Grid Playerilla ja se onnistui yllättävän hyvin. Sovellus oli kaikille läsnäolijoille uusi tuttavuus ja robottiääneni ja käyttämäni valmiit kommentit herättivät myös hilpeyttä. Sovelluksesta oli iloa myös kummityttölleni, joka innostui sillä leikkimään. Pian hän kaipasi mukaan vieraita kieliä, joilla pärjäisi reissussa. Sitten hän halusi minun laulavan ja ryhtyi säestämään pianolla, mutta minäpä otinkin Garage Bandista (iOS) rummut ja liityin orkesteriin. Siinä oli pieni diginatiivikin vähän ihmeissään :)


Kommunikointisovellukset


iTunesin kuvauksen mukaan Grid Player on suunniteltu käyttäjille, joilla on taustalla erilaisia vammoja kuten CP, ALS, MS, autismi, apraksia, aivovaurio, halvaus tai kuulovamma. Sovelluksesta löytyy peräti 12 000 symbolia ja 100 lausetta.  Kuvan maksuttoman sovelluksen sisältöjä ei itse voi muokata.

Kommunikaatiosovelluksia löytyy iPadille huomattavasti paremmin kuin Android-laitteille, mutta kyllä niitä molemmille on saatavilla. Tiina Pouhakka vinkkasi minulle myös seuraavista sovellelluksista, joita en itse ole testannut. Kuvia voi käyttää kommunikoinnin tukena Symbo Talkilla, joka on saatavissa sekä Androidille että iOSille, mutta toimii myös selaimella. ClaroComissa (Android, iOS) voit käyttää englanninkielisiä valmiita lauseita tai kirjoittaa tekstiä suomeksi ja sovellus osaa sen sitten lukea.


Maksuton kommunikaatiosovellus Grid Player (iOS) on saatavilla useilla kielillä. Kielivalinta tehdään kirjauduttessa eikä sitä voi jälkikäteen vaihtaa.


Mitä on saavutettavuus ja millaisiin haasteisiin törmäsin?

Muutaman päivän kestävä puhekyvyn menetys ei tietenkään anna kuin hyvin kapean kokemuksen siitä, miten vuorovaikutus muuttuu. Itse koin keskeisimmäksi rajoitteeksi sen, etten voinut kertoa pidempiä tarinoita. Lyhyitä kommentteja on sovellusten avulla helppo heittää keskustelun lomaan. Ehkä puolet kirjoitetuista viesteistäni jäi lopulta sanomatta, kun tilanne oli jo ohi. Näissä oli kyse ryhmäkeskusteluista, missä keskustelu etenee omalla tahdillaan. Kahdenkesken kommunikointi toki onnistui syvällisemmin. Tällöin usein kirjoitin asiani etukäteen paperille ja siitä jatkoin elekielellä ja vain muutamia kommentteja kirjoittaen. 

Esteettömyys on käsitteenä monille tuttu. Sillä viitataan fyysiseen ympäristöön kuten tiloihin, joiden suunnittelussa on huomioitu esimerkiksi näkövammaiset ja pyörätuolilla liikkuvat. EU:n saavutettavuusdirektiivin myötä viime aikoina on puhuttu paljon myös verkkosisältöjen saavutettavuudesta, millä pyritään siihen, että verkkopalvelut ovat kaikkien käytettävissä, myös niiden, jotka käyttävät apuvälineitä verkossa asioidessaan. Celian mukaan verkkopalvelun saavutettavuus koostuu kolmesta osa-alueesta:
  • "Verkkopalvelun pitää olla toteutettu teknisesti oikein, jotta esimerkiksi ruudunlukuohjelma osaa tulkita rakenteen ja sisällön oikealla tavalla.
  • Verkkopalvelun käyttöliittymän pitää olla suunniteltu käyttäjien näkökulmasta mahdollisimman helpoksi ja intuitiiviseksi. Navigaation pitää olla selkeä ja sivun eri elementtien pitää erottua toisistaan selkeästi.
  • Sisällön pitää olla ymmärrettävää. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kielen selkeyttä ja sitä, että tietoa tarjotaan eri muodoissa eli esimerkiksi kuvina ja videoina tekstin lisäksi."

Monissa palveluissa on nykyisin asiakaspalveluchat, mutta nyt kun oma viestintäni oli muutaman päivän vain niiden varassa, niin eipä niitä kaipaamissani paikoissa ollutkaan. Puoliso joutui soittamaan puolestani kolme puhelua. Neljäs asia jäi hoitamatta ajallaan, kun se oli liian monimutkainen toiselle selvitettäväksi. Olisin kysynyt Kelalta, onko minulla freelancerina oikeutta sairauspäivärahaan, jotta olisin tiennyt, tarvitsenko sairaudesta todistusta. Kela kyllä tarjosi mahdollisuutta viestin lähettämiseen, mutta vastaus luvattiin kolmessa viikossa. Se tuli kuudessa päivässä, mutta vastasi vain osaan kysymyksiäni.

Kelassa ollaan käsittämättömän tietämättömiä tällaisten epätyypillisissä työsuhteissa työllistyvien oikeuksista ja velvollisuuksista. Ilmeisesti voisin saada sairaspäivärahaa kahden viikon sairastamisen jälkeen, mutta sekin edellyttäisi 100 % sairauslomaa, mikä ei käytännössä freelancer-pohjalta työskenteleviltä onnistu, kuten ainakin yrittäjäystäväni ymmärtävät. Tässä on tulevilla kansanedustajilla työsarkaa, sillä epätyypilliset työsuhteiden on pitkään ennustettu lisääntyvän.

Kun ääni palasi ja soitin Kelaan enkä malttanut olla kysymättä, eikö heillä todellakaan ole asiakaspalveluachattiä. Ei ole henkilöasiakkaille. Totesin toiveikkaana, että ehkäpä se saavutettavuusdirektiivin myötä tulee.

Lisätietoja saavutettavuudesta

  • Saavutettavasti.fi on Celian tuottama ohjesivusto. Celia on saavutettavan julkaisemisen ja kirjallisuuden asiantuntijakeskus, joka toimii OKM:n ohjauksessa.
  • Saavutettavuusvaatimukset.fi on toukokuussa 2019 avautuva sivusto digitaalisten palvelujen saavutettavuudesta.