Viisi digikivaa välitunnille tai vapaa-ajalle

Lue myös päivittyvä bloggaukseni Vinkkejä etäopetukseen!

- - - - -

Somessa on kivoja palveluita käytettäväksi etävälitunneille, pääsiäislomalle tai vaikka ystäväporukan etäillanviettoon. Lisäksi tuttuja palveluita voi käyttää uudella tavalla, kuten vaikkapa Janne Länsitien ideoimassa WhatsApp-hipassa.

WhatsApp -hippa

1. Perustakaa WhatsApp-ryhmä pelaajien kesken.
2. Päättäkää kuka on ensimmäinen hippa. Hippa lähettää kuvahaasteen. Esim. Mene saunaan! / Kosketa puuta! / Piiloudu pöydän alle! / Koske tikapuita! / Kuori hedelmä jne.
3. Pelaajat toimivat hipan ohjeen mukaan mahdollisimman pian ja lähettävät selfien ryhmään niin, että suoritettu tehtävä näkyy.
4. Viimeinen kuvan lähettänyt on uusi hippa. Hän antaa seuraavan kuvahaasteen.

Piirrä ja arvaa - pelaa kaveriporukalla

Kokoa oma porukka, korkeintaan 12 pelaajaa. Valitse Skribbl-sivulla montako kierrosta pelaatte. Kullakin kierroksella jokainen piirtää yhden sanan ja muiden tulee arvata mitä kuva esittää. Valitse myös kauanko on piirtämis- ja arvailuaikaa kuvaa kohti annetaan, sillä kisa jatkuu niin kauan, kun yksikin empii oikeaa vastausta. Määritä myös kieli, tarjolla on mm. suomi, ja lisää halutessasi omia sanoja. Voit jopa määritellä käytettäväksi pelissä vain niitä. Jaa sitten saamasi linkki pelikavereille.

Piirrä ja arvaa - kisaa Googlea vastaan

Googlen QuickDraw-sivulla sinulle annetaan englanninkielinen sana ja saat 20 sek aikaa piirtää sen hiirelläsi. Google yrittää arvata mitä piirrät ja kuulet ehdotuksia pitkin matkaa. Tein alle lyhyen videon omasta pelailusta: Google QuickDraw (2:06 min). 

Quiverin värityskuvat

Quiver on lisätyn todellisuuden mobiilisovellus, jonka avulla saat värittämäsi kuvat heräämään eloon. Kuvissa on erilaisia toiminnallisuuksia - joka kuvassa omansa. Quiverilla on neljä sovellusta. Quiverista ja Quiver Maskista löytyy sekä maksuttomia että maksullisia sisältöjä. Maksuttomat värityskuvat on merkitty FREE-sanalla sovelluksen sivulle.

Aloita tulostamalla ja sitten värittämällä kuvia. Katso sitten kuvaa valitsemasi Quiver-sovelluksen läpi niin, että näet koko kuvan, myös siinä näkyvät logot. Ensimmäistä kertaa kuvaa katsottaessa sen aukeaminen kestää kuvapaketin lataamisen vuoksi hetkisen, jatkossa kuva avautuu nopeasti.

Alla on Ulla Harmaalan Adobe Sparkilla tekemä video Quiverin kokeilusta viisivuotiaansa kanssa. Hän teki tämän Oulun yliopiston Opettajan digitarjotin -koulutuksen webinaarin innoittamana. Video on tehty maksuttomalla Adobe Spark Videolla. Se on helppokäyttöinen ja suosittu sovellus, joka toimii pc-koneen selaimella ja iOS-sovelluksella. Lue lisää Sparkista tammikuun bloggauksesta.

Kokoonnu ystävien kanssa verkon kautta

Olimme sopineet entisen työkaveriporukan eli exVarikkolaisten kanssa illanvietosta koronan ensi viikoille. Meidän piti tavata meillä ja teemana olivat sitsit, joten ruokiakin oli jo yhdessä suunniteltu. Tapasimme sovittuun aikaan lauantai-iltana, mutta paikaksi vaihtui Zoom-videoneuvotteluympäristö. Sitsiteeman siirsimme myöhemmäksi, mutta mukava ilta meillä oli ja seuraavastakin jo sovittiin.

Olin luonut meille Padlet-seinän, minne jaoimme etukäteen kuvia "matkasta" juhlapaikalle ja eväistä, joista nyt kukin vastasikin itse. Aloitimme nostamalla tervetuliaismaljan ja vaihdoimme kuulumiset. Kolme tuntia juttelimme, muistaen biotauot tunnin välein.

Olin tehnyt meille Kahootin, missä piti tunnistaa mm. vähitellen paljastuvista kuvista kaveriporukkamme jäseniä, osin viime viikkojen nuoruuskuvahaasteen pohjalta. Meillä on oma Facebook-ryhmä, mistä löytyy valokuvia 2014 alkaen ja niiden katselu yhdessä oli kivaa juttelun lomassa. Näytin kuvat suoraan Facebookista oman näyttöni jakamalla, jotta näimme aina yhtä aikaa saman kuvan. Tapaamisemme on usein rakennettu jonkun teeman ympärille, joten kuvat toivat paljon hauskoja muistoja mieleen.

Ohjeita ja vinkkejä etätapaamisten sovelluksista

Jos halutaan käyttää muita kuin videoneuvottelusovelluksen omia työkaluja, on syytä pyytää osallistujia liittymään mukaan pc-koneella. Mobiilisovellusten avulla ei voi kätevästi hyppiä sovelluksesta toiseen.

• Jitsi on täysin maksuton avoimen lähdekoodin videoneuvottelusovellus. Se on erittäin helppo käyttää eikä edellytä sovelluksen lataamista, poikkeuksena mobiililaitteet. Osallistujat kutsutaan mukaan linkillä. Jitsi kertoo tämänhetkiseksi max. osallistujamääräksi 75, mutta ei suosittele yli 35 hengen tapaamisia. Ilmeisesti myös oma kone ja nettiyhteys määrittävät sopivan osallistujamäärän, joka lienee videokuvaa jaettaessa noin 10-15 henkeä. Jos tehot eivät riitä, videokuva heikkenee tai poistuu. Jitsistä on ainakin omassa somekuplassani vielä kovin vähän kokemuksia, mutta arviot ovat olleet kovin positiivisia.
• Zoom-videoneuvottelun avulla voi järjestää maksutta 40 min tapaamisia korkeintaan 100 hengelle. Sekin on helppo sovellus. Koolle kutsujan täytyy kirjautua ja ladata sovellus koneelleen. Muut voivat liittyä selaimellakin: Chrome on paras ja Edge kakkonen. Mobiililaitteisiin tarvitaan oma sovellus.
• Padlet on muistitaulusovellus esim. tekstien, kuvien, videoiden ja äänitiedostojen jakamiseen. Niitä saa maksutta 3-4 yhtäaikaista. Tästä Padletista näet ohjeet ja voit kokeilla sovellusta ilman kirjautumista. 
• Kahoot on pelillinen monivalintatyökalu. Se on maksuton vain opettajille, jotka saavat siitä nyt koronan aikaan Premium-ominaisuudet käyttöönsä. Quizizz on samankaltainen kaikille maksuton monivalintakysely. Siihen puolestaan saa illanviettoja varten mm. hauskat meemipalautteet. Molemmat kyselyt voi teettää ryhmälle ns. live-versiona, jolloin koko ryhmä vastaa samassa tahdissa kysymykseen kerrallaan tai ne voi jakaa omassa tahdissa vastattavaksi linkillä tai koodilla. Vain kyselyn tekijän täytyy kirjautua. Voit kokeilla molempiin kyselyihin vastaamista ja katsoa tarkemmat ohjeet sähköisten kokeiden sivulta.

Kaksi erilaista koulupäivää

Viime viikolla perheessämme oli kaksi erilaista koulupäivää. 12-vuotias kuopukseni Eero osallistui Tampereen Pyrinnön joukkueessa urheilukilpailuihin Hampurissa ja oli perjantaina isäntäperheensä pojan kanssa tämän koulussa. Tekstiviesti kertoi, että "koulu oli aika erilaista ja oli eväitä mukana".Minä puolestani kävin koulua lauantaina, jolloin äidit ja isät toivotettiin tervetulleeksi tamperelaiseen yläkouluun.

Seiskaluokkalaisen koulupäivä Hampurissa

"Fest der 1000 Zwerge" eli nuorten kansainväliset yleisurheilukista
Hampurissa. Kuva: Eero Laakso, CC BY

Olin vähän aikaa sitten yleisurheilukisoissa Saksassa Hampurissa ja yksi päivä oli määrä viettää saksalaisessa koulussa. Saimme mukaan eväitä perheen äidiltä: leipää ja jonkin sortin kakunpalan, koska ruokailua ei ollut erikseen. Koulu oli vanha nätti tiilitalo. Koulun vieressä oli myös urheilukenttä.

Ensimmäiset kaksi tuntia meni historian parissa, jossa ensimmäisen tunnin opettaja kertoi jotain ja koko toisen tunnin melkein tehtiin yhtä tehtävää. Sen jälkeen oli pitkä välitunti, jolla me pelattiin jalkapalloa saksalaisten kanssa. Saksalaiset oli aika villejä koulussa ja opettaja ei ollut edes yhtä tiukka kuin Suomessa. He olivat kaikki minua vuoden nuorempia ja he olivat silti seitsemännellä luokalla, koska Saksassa aloitetaan koulu vuotta aikaisemmin.

Sen jälkeen oli englannin tunti, jolla englannin opettaja sanoi, että saamme mennä ulos tekemään jotain, koska meille ei ollut luokassa mitään ohjelmaa. Englantiakin oli kai kaksi tuntia putkeen, koska olimme ulkona niin kauan, ja he eivät tulleet ulos koko aikana. Onnistuimme kadottamaan jalkapallon kaksi kertaa, mutta saimme pallon silti takaisin yrittämällä puhua englantia vaivalloisesti. Jatkoimme jalkapallon pelaamista seuraavallakin välitunnilla.

Viimeiseksi olimme kuvaamataidon tunnilla, jolla saimme itsekin piirtää jotain, mitä halusimme. Sen huomasi, että koulussa saksalaiset lapset olivat tosi kohteliaita, mutta muuten Saksassa esimerkiksi kisoissa oli aika huonoa kohtelua, sillä esimerkiksi toimitsijat eivät olleet kovin innostuneita eikä tieto kulkenut.

Isäntäperheemme vei meidät maailman isoimpaan pienoisrautatiemuseoon ja jokiristeilylle Elbelle. Saksalaiset kysyivät koko ajan haluammeko jotain ruokaa. Lopuksi olimme jossain suklaatehtaassa, mistä sai paljon erilaisia maistiaisia, jotka oli hyviä.

Äidin koulupäivä Tampereella

Pääsin lauantaina ensikertaa äidin roolissa koulupäiväksi yläkouluun. Osallistuin neljälle oppitunnille ja meitä vanhempia oli kullakin tunnilla yhdestä neljään. Aika moni meistä oli itsekin joko opettaja tai muutoin opetusalalla töissä. Olin ajatellut osallistua vain kahdelle tunnille, mutta en sitten malttanutkaan lähteä kotiin kesken kaiken. Opin miten punakärpässienen pilkut syntyvät ja miksi pääkaupunki päätettiin siirtää Turusta Helsinkiin. Se muuten tapahtui jo ennen Turun paloa. Yläkoulussa käsiteltiin yllättävän vaativia aiheita ja sisällöissä on paljon sellaista, minkä olen itse jo täysin unohtanut - jos olen koskaan osannutkaan.

Neljän oppitunnin aikana tein töitä itsenäisesti ja ryhmissä. Opin lukien, kuunnellen, katsoen, kirjoittaen ja keskustellen. Käytin kirjaa, paperia, monistetta, kynää ja omaa puhelinta. Opettajat käyttivät powerpointtia, dokukameraa, videoita ja verkon palveluita. Pääsin myös pelaamaan muutamaa oppimispeliä sekä sähköistä että perinteistä, Kaikkeen muuhun oppilaat lähtivät täysillä mukaan, paitsi koko oppitunnin kestäneeseen videon katsomiseen. Silloin puhelimet kaivettiin esille.

Näin oppilaiden innon, kun testattiin ruotsin kielen osaamista Kahootilla. Näin myös innon siitä, että he saivat näyttää meille vanhemmille, että näin nykyisin koulussa opiskellaan. Näin myös miten kovasti tietokilpailu maailman uskonnoista innosti ja osaaminen ilahdutti: 20 kysymyksen aikana jokainen ryhmä sai kokea onnistumisen tunteita. Jälleen kerran huomasin, että vieraista uskoinnoista tunnen islamin parhaiten, sillä tein siitä kouluaikoina esitelmän. Ja koska siitä eniten tiedän, se myös eniten kiinnostaa.

Yhdellä välitunnilla juttelin parin oppilaan kanssa heidän sosiaalisen median käytöstä ja kärjessä olivat pikaviestipalvelu Whatsapp, jossa molemmilla nuorilla oli parisenkymmentä ryhmää sekä Snapchat, jolla voi lähettää kavereille kuvia ja lyhyitä videoita, jotka ovat katsottavissa vain hetken. Yle-uutiset kertoi tällä viikolla, että Whatsapp on noussut nuorten suosituimmaksi some-palveluksi ja että he käyttävät sitä eri tavoin kuin aikuiset: ryhmiä on kymmeniä ja viestejä voi kulkea tuhatkin päivässä. Samalla myös kiusaaminen on yleistynyt. Koulukiusaaminen on ensi tiistain 7.10.2014 Ajankohtaisen kakkosen teemaillan aiheena. Yle-uutiset kertoo, miten katsojat on otettu mukaan jo ennen lähetystä ja tiistai-iltana myös some laulaa. Twitterissä tunnuksena on #a2ilta, edellä mainitussa uutisessa kerrotaan muitakin kanavia. Twitterin viestejä voi seurata Twitteristä (kaikki) tai teksti-TV:stä (valikoidut tviitit, ilmeisesti sivulta 397 tai 398).

Oppilaat ottivat meidän vieraat aikuiset todella kivasti vastaan ja olin tekemässä useampaakin ryhmätyötä. En ollut etukäteen tehnyt itselleni koko päivän lukujärjestystä, vaan muutamalle oppitunnille lähden spontaanisti oppilaiden suosituksesta. Haastattelin oppilaita, toisia vanhempia ja opettajia. Päivä oli kaikkineen todella antoisa. Teki hyvää nähdä, millaisessa koulussa omat lapset ovat, sillä murkkuikäiset eivät kovin paljoa koulupäivistään kerro.

Säihkettä suunnitteluun

Kuva: (c) Matleena Laakso

PAOK-verkosto järjesti yhdessä Tampereen kaupungin II asteen koulutuksen kanssa Säihkettä suunnitteluun -seminaarin, minkä teemana oli tvt-suunnitelmatyö. Koko PAOK-hanke (2009-4/2012) perustui maakunnalliseen suunnitelmaan, mikä on nyt PAOK-verkoston (5/2012 alk.) aikana päivitetty. Hiihtolomien jälkeen tämä luonnos lähtee kommentti- ja lausuntokierrokselle. Tarpeelliset muutokset tehdään ennen kesälomia. Tänä vuonna PAOK tukee yhteistyöoppilaitoksiaan oppilaitos/kuntakohtaisten tvt-suunnitelmien tekemisessä/päivittämisessä.

Pedagogisesta johtamisesta suosittelen Pasi Silanderin & kumpp. toimittamaa kirjaa:  Tietoyhteiskuntakehityksen strategisesta johtajuudesta kouluissa ja opetustoimessa. Alla muutama Silanderin seminaaripuheenvuorosta twiittaamani ajatus:

• Asiat etenevät vain suunnnitelmien kautta. Kun ne viedään valtuustoon, niistä tulee velvoittavia ja silloin rahaakin löytyy.
• Onko teknologia opettajan vai oppijan työkalu? Oppiminen tapahtuu ajattelun kautta. Miten ajattelua voidaan tukea tvt:llä? Mitä ajattelun työkaluja tvt tuo oppijoille (vrt. helmitaulu)?
• Tvt-osaaminen on yksi tärkeä opettajan pedagogisen osaamisen alue. Erilaisten oppimismenetelmien hallinta on tärkeää (yhteistoiminnalliset, sosiodraamalliset, some, pensselit ja naulat,..) Kun opettaja hallitsee paljon erilaisia opetusmenetelmiä, on myös tvt:n opetuskäyttö helpompaa.
• Johdolla on oltava erittäin syvälliset pedagogiset taidot. Monellako teistä on pedagoginen visio? Onko se jaettu työyhteisössä? Vain jaettu visio ohjaa toimintaa.
• Koulusta ei saa tulla museo. Kaikilla ammattialoilla tvt on ydinosaamista.

Porinaryhmissä keskusteltiin viimeaikaisista pedagogisista innovaatioista, joista erityisen mielenkiinoiselta kuulosti Pirkkalan lukion uudehko tapa, missä koeviikot on korvattu projektiviikoilla. Myös Edmodo nousi (jälleen kerran) ylistettynä hyvänä käytänteenä kurssien tueksi, kokeiden järjestämiseen, materiaalien jakamiseen jne. Facebookia muistuttavana ympäristönä se on helppo ottaa haltuun.

Joulukuun Virtuaaliopetuksen päivillä Pilvi Rajala piti niin upean opiskelijan puheenvuoron, että se aktivoi opiskelijoiden kuulemista Pirkanmaallakin. Niin Tuunaa tuntisi -messuilla kuin tämän päivän seminaarissa oli opiskelijoita kertomassa tvt:n käytöstään. Nyt vuorossa Tomi Marttila Tredusta ja Akseli Nurmio Sammon keskuslukiolta. Tässä heiltä muutama ajatus:

• Tyypillinen opiskelijan aamu: Kännykästä tulee herätys, sitten sieltä tsekataan Facebook, ulkolämpötila ja aikataulut. Bussissa ehtii sitten lukea kännystä päivän lehteä - tai lehtiarkistoja niin halutessaan. 
• Ehdottomasti kuumin somen palvelu nuorilla on nykyisin kännykkään ladattava tekstarit korvaava WhatsApp. Sitä kautta vastaus löytyy omien verkostojen kautta googlettamistakin nopeammin. Ja kun opiskelijoista on tehty ryhmä, riittää kun yksi ottaa kuvan taululta open ohjeista, niin se menee samalla muillekin. Eli kuvat ja videot kulkevat liitteenä.
• Sosiaalista mediaa voisi käyttää enemmänkin. Opiskelijat odottavat, että lukioissa nippelitiedon sijaan opittaisiin kokonaisuuksien hallintaa.Odotukset ovat korkealla sähköisiin yo-kokeisiin. 
• Yksi syy keskeyttää verkkokurssi on tällainen tehtävätyyppi: "Katso nämä diat ja linkit ja kirjoita essee."
• Nuorten elämä on Facebookissa, Moodle on melkein ainoa paikka, missä koulu näkyy netissä. Moodle on hyvin toteutettuna loistava palvelu, mutta vaatii opelta osaamista ja aikaa. 
• Aloite opetuksessa käytetyistä somen palveluista tulee usein opiskelijoilta.
• Sisältö tekee tvt:n käytöstä mielekästä, ei laitteet. 

Maakunnallinen tvt-suunnitelmaluonnos ja kommenttilinkki: tvt.tampereenseutu.fi/suunnitelmat/maakunnallinen-tvt-suunnitelma

Seminaarin materiaalit: paokhanke.ning.com/page/saihketta-suunnitteluun-21-2-2013

Twitter: Päivän aikana lähti ainakin 123 twiittiä eli viestiä 13 eri henkilöltä tunnuksella #paokhanke. Viestit näkyvät muutaman päivän tästä, sen jälkeen twiittaajien omilta seiniltä (aktiivisimpia olivat @matleenalaakso ja @hahvenjarvi). Keskustelu oli paljon aktiivisempaa livenä ja kasvotusten kuin Twitterissä.