Näytetään tekstit, joissa on tunniste C4LPT. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste C4LPT. Näytä kaikki tekstit

20.9.2016

Parhaat oppimisen palvelut

Parhaiksi palveluiksi valitsin työkaluja ja palveluita
joita käytän yhdeydenpitoon kollegojen,
some-yhteisön ja koulutusten osallistujien kanssa.
Kuva: Peggy_Marco, pixabay.com, CC0
Jane Hart, Centre for Learning & Performance Technologies, järjestää verkkosivullaan nyt kymmenennen äänestyksen oppimisen ja opettamisen parhaista sähköisistä työkaluista. Äänestys on auki tämän viikon perjantai-aamuun asti.

Top 100 Tools for Learning -lista on ollut minulle tärkeä: se on antanut vinkkiä suosituimmista palveluista ja sitä kautta olen löytänyt arkiseen käyttöön monta uutta, ei vielä tunnettua palvelua, mikä on täydennyskouluttajalle tärkeää.

Seitsemän vuotta Twitter on pitänyt listalla ykkössijaa. Ainakin Suomessa se on enemmän opettajien oman ammatillisen verkostoitumisen ja oman oppimisen työkalu, kuin opettamisen väline, mutta kysely ei tähän asti ole näitä erotellut. Tänä vuonna saa entiseen tapaan äänestää kymmentä parasta. Nyt näistä tulee ensi kertaa valita, ovatko ne hyviä ensisijassa oman oppimisen, oppilaitoksessa tapahtuvan opettamisen vai työpaikalla tapahtuvan oppimisen näkökulmasta. 

Olen pari vuorokautta pähkäillyt, joko tämä kirjoitus olisi valmis julkaistavaksi. Sinä aikana olen muutaman kerran muuttanut alla olevaa listaa. On vaikeaa laittaa kovin erilaisia palveluita parhausjärjestykseen. Äänestyspäätöksessäni painoi se, paljonko palveluita käytän. Top 10 -listallani on vain viikottain käyttämiäni palveluita. Ja näkökulmana siis oppiminen ja opettaminen.


1. Facebook
Tämä oli helpoin valinta. Se jakamisen määrä, mitä me kaikki Facebookissa teemme, on aivan käsittämätön! Jokaisella halukkaalla on siellä lukuisia kollegoja täydentämässä kahvihuoneessa käytyjä keskusteluita, auttamassa ja yhdessä ideoimassa, tiedottamassa ja jakamassa eteenpäin. Facebook on minulle tärkeä etenkin oman oppimisen tukena ja osaamisen jakamisessa lukuisissa ammatillisissa ryhmissä. Facebookissa tulee myös autettua muita sekä vastaamalla kysymyksiin että linkkaamalla sinne omia materiaaleja. Sen Messenger korvaa monelta osin mm. s-postin kahdenvälisessä viestinnässä. Facebook tuo arkeen myös iloa ja osin korvaa yksintyöskentelevältä puuttuvat kahvipöytäkeskustelut. Huomaa, että kaveruuden lisäksi voit myös seurata toisia käyttäjiä, jos he ovat sen sallineet.


2. Blogger ja muutkin blogitTämä pitää sisällään monta teemaa julkaisemisesta lukemiseen. Freelancerina tarvitsen oman kotisivun ja blogi palvelee siinä hyvin. Blogeja käytän myös jatkuvasti vähän pidempien koulutusten sähköisinä oppimisympäristöinä. Blogit ovat vahvasti mukana myös oman oppimiseni näkökulmasta, sillä blogien kautta pääsen toisten ajatuksiin ja kokeiluihiin vähän syvemmälle kuin lyhyempien Facebook- tai Twitter-viestien kautta. Saamani palautteen mukaan tämä blogi toimii toisille jopa tvt:n opetuskäytön katekismuksena. Myös itse kirjoittaminen jäsentää ja selkeyttää ajatuksia ja edellyttää usein oman osaamisen syventämistä.


3. SlideShare
Tiedostojenjakopalvelu, missä julkaisen tällä viikolla 200. diasarjani. CC BY-SA -lisenssillä jaettuja diojani hyödyntävät monet muutkin - joko sellaisenaan tai muokkaamalla (parastamalla) niistä oman version. Tykkään kovasti siitä, että voin halutessani päivittää uudet diat vanhojen päälle. Näin kaikki vanhat versiot eivät jää nettiin pyörimään. Monia diasarjoja olen päivittänyt kymmeniä kertoja. Palvelu toimii blogin ohella työni markkinoinnin kanavana. Diojani kannattaa katsoa SlideSharen sijaan tämän blogin koulutusdiat-kohdasta, jotta näet myös vanhemmat, mutta päivitetyt diasarjat.

4. PowerPoint
Minun työkalu eri lähteistä opitun ja itse kokeillun työstämiseksi kokonaisuuksiksi ja sitä kautta koulutuksiksi.

5. Twitter
Arjessa Twitter-virta on ajoittain vain omien materiaalien ja bloggausten sekä hyvin linkkien jakamista, mutta kun aikaa löytyy tai on joku mielenkiintoinen seminaari menossa, nappaan aikaa sen aktiivisemalle seuraamiselle ja osallistun vuorovaikutukseen. Parhaimmillaan Twitter on ehkä juuri suurten tapahtumien taustakanavana, sillä sen avulla pääsee helposti yhdellä hashtagilla heti vuorovaikutukseen kaikkien samasta teemasta kiinnostuneiden kanssa.

6. Adobe Connect
Vuosi vuodelta lisääntyvien webinaarien vetämisen ja seuraamisen työkalu. Syyskuussa todennäköisesti vedän niitä kahdeksan (yhtä monta kuin vuonna 2014) ja osallistun viiteen. Olen vuosia ylläpitänyt tässä blogissani opetusalan webinaarien listausta.

7. Google-haku
Pakkohan tämäkin oli ottaa listalle :)

8. Padlet
Virtuaalinen fläppitaulu, joka taipuu monenmoiseen työskentelyyn yksin tai ryhmän kanssa. Helppo ja toimii ilman kirjautumista, joskin opettajan kannattaa tunnukset palveluun luoda.

9. AnswerGarden
Yhteisöllisesti tuotettava sanapilvi on oiva väline isonkin ryhmän toiveiden, tavoitteiden tai osaamisen pikaiseen kokoamiseen. Toimii kaikilla laitteilla ja ilman kirjautumista.

10. QR-koodit
Yksinkertaista tekniikkaa, mutta niin monikäyttöistä. Sopii opetuksessa mm. linkkien jakamiseen ja tehtäväratoihin, joilla hyödynnetään monia muitakin sovelluksia ja tekniikoita.


Listalta puuttuvat äärimmäisen tärkeät kasvokkaiset tapaamiset koulutuksissa ja erilaisissa seminaareissa ja konferensseissa. Siitä puuttuvat myös verkkosivut ja -julkaisut, joista kärkeen nostan Top 100 Tools for Learning -listan lisäksi Richard Byrnen Free Tech for Teachers -sivuston ja New Media Consortiumin Horizon -raportit. Tulkintani mukaan myöskään Creative Commons -lisenssi ei varsinaisesti ole sellainen työkalu, jota tässä voisi äänestää, vaan enemmänkin toimintatapa ja asenne.

Reilun vuoden sisään esillä ovat vahvasti olleet etenkin erilaiset digitarinat ja myös digijulkaisut. Yksi suosikkini on Adobe Spark Video (ent. Adobe Voice), joka nykyisin toimii iOS-sovelluksen ohella selaimella. Vähän minua kirpaisi, että myöskään sähköiset kyselytyökalut eivät mahtuneet listalleni. Niistä yksikään ei ole ylitse muiden: Google-lomake on tavallaan monipuolisin, Kahoot ehkä hauskin, mutta paikotellen siihen on jo kyllästytty. Quizizz on sille hieman erilainen vaihtoehto ja nyt tutkin Triventyä, minne oppijat voivat lisätä omia kysymyksiään. Aplodeja olen saanut vain X-breikistä, mikä on Liikkuvalta koululta kerrassaan loistava keksintö!

Bloggasin tällä samalla otsikolla sekä vuosi sitten että kaksi vuotta sitten. Vuosi sitten kerroin tuloksista, kaksi vuotta sitten äänestin parhaiksi palveluiksi Twitterin, Facebookin ja SlideSharen.

Lisätty 3.10.2016, kun äänestyksen tulokset julkistettiin:
Vuoden 2016 oppimisen parhaiden palveluiden kärki on alla. Em. linkistä voi tutustua 200 parhaaseen palveluun kolmesta eri näkökulmasta: oppilaitokset, työpaikat ja oma oppiminen.
1 - YouTube
2 - Google Search
3 - Twitter
4 - PowerPoint
5 - Google Docs/Drive
6 - Facebook
7 - Skype
8 - LinkedIn
9 - WordPress
10 - Dropbox

22.9.2015

Parhaat oppimisen palvelut 2015

Jane Hart julkaisi eilen uuden Top Tools for Learning listauksensa. Se on koottu yli kahden tuhannen parasta oppimisen sähköistä työkalua äänestäneen opettajan ja yrityselämän kouluttajan suosikeista. Äänestäessä sai ajatella sekä omaa oppimista että omaa työtä opettajana ja kouluttajana eli alkuperäiskielellä ilmaistuna: "A learning tool is any software or online tool or service that can be used for your own personal learning or for teaching or training."

Omakin suosikkini Twitter on listan ensimmäisenä jo seitsemättä vuotta peräkkäin ja YouTube on heti kannoilla. Se on toki tuttu ja käytetty palvelu ollut jo kauan, mutta mieleeni tulee, että onkohan muillekin käynyt kuten minulle, että katsomisen sijaan on alkanut sisällön tuottamisen aika. Kymmenestä videostani yhdeksän on kuluneelta vuodelta. Vaikka en perinteisiä kotivideoita ole siellä julkaissut, työssä törmään jatkuvasti uusiin kivoihin digitarinasovelluksiin, joiden tuotokset on kätevää jakaa juuri YouTubessa.

Lista jatkuu perinteisillä työkaluilla, Google-haulla, Google Docs/Drivellä ja PowerPointilla. Kuudentena on Dropbox, sitten Facebook, WordPress, Skype ja muistiinpanosovellus Evernote. Kymmenen kärkisijan järjestys on vuodessa hieman vaihtunut ja LinkedIn joutui luovuttamaan paikkansa Skypelle. Kärjessä ovat ilmaiset palvelut, mutta sadan parhaan listalta löytyy myös maksullisia palveluita.

Listalla on kaksi yli 60 askelta vuodessa ylöspäin hypännyttä palvelua: Suomessakin erittäin suositun Kahootin avulla voi helposti tehdä sähköisiä kokeita ja kyselyitä tai hyödyntää muiden tekemiä sellaisenaan tai oman kyselyn pohjana. Toinen nopeasti suosiota kasvattanut nousija on WhatsApp, jota nykyisin käyttävät nuorten ohella aikuisetkin. Opetus- ja ystäväporukoiden ohella monelta löytyy perheen oma ryhmä.

Sadan suosituimman listalta on tipahtanut monta tuttua palvelua pois: Kuvienjakopalvelu Flickr ei mahtunut mukaan eikä Storify, jolla on kätevä koota digitarinoita esimerkiksi tapahtumista yhdistäen eri somen välineiden julkaisuja. Wikispaces oletettavasti kärsii sekä osittaisen maksullisuuden vaikutuksesta että hitaasta reagoinnista toimivuuteen mobiililaitteissa. Osittain wikejä korvaavat myös Googlen ja Microsoftin uudet palvelut, joiden avulla dokumentteja voidaan avata yhdessä muokattavaksi. Vokilla olen pari videotervehdystä tänä syksynäkin verkkokurssien alkuun tehnyt. Sillä siis voi valita animoidun hahmon, jonka ääneksi tallentaa lyhyen puheenvuoron.

Ruudunkaappausvideoiden helppo työkalu Screencast-O-Matic on ylimpänä uusien/palaavien palveluiden listalla (sijoitus 27). Sadan parhaan listan ensimmäinen minulle tuntematon palvelu on Snagit (24), joka on myös tarkoitettu ruudunkaappausvideoiden tekemiseen. Uusien tulokkaiden listalta olen tänä syksynä jo käyttänyt seuraavia: Sway, iMovie, Canva (Wanna-be-web-designer) ja ThingLink. Tuttuja monelle meistä. Mielenkiintoisimpia ovat kuitenkin listan uudet palvelut, joihin en vielä eilen enkä tänäänkään ole ehtinyt tutustumaan. Enkä huomennakaan.

Jane Hart lupaa piakkoin täydentää verkkosivujaan sadan parhaan palvelun analyysilla. Aiempien vuosien tapaan hän analysoi syitä ja seurauksia, oletettavasti myös vastaajaryhmien mukaan sekä lajittelee palveluita suosituimmuusjärjestykseen eri kategorioihin. Sadan parhaan palvelun lista auttaa minua monella tavoin kouluttajana. Välillä tsekkaan, miten hyvin kärkipalvelut ovat esillä omissa koulutuksissani, usein näytän listaa keskustelun pohjaksi opettajaryhmille ja ennen kaikkea sieltä löydän uusia, ei vielä Suomessa niin tunnettuja palveluita.

Tänä vuonna äänestys jäi minulta huomaamatta, mutta vuosi sitten osallistuin siihen itsekin ja bloggasin oman listani otsikolla Oppimisen parhaat palvelut. Mimusta olisi tosi mielenkiintoista saada vastaava lista suomalaisilta eri kouluasteiden ja järjestö- sekä yrityskouluttajien mukaan jaoteltuna. Usein sellaisen pikagalluppina koulutuksissani teemme ja listat ovat eri alueilla kovin erilaisia. 

2.9.2014

Parhaat oppimisen palvelut

Uusia oppimista tukevia verkon palveluita ja työkaluja syntyy jatkuvasti ja toisaalta vanhoja katoaa. Ajoittain on hyvä kurkistaa, mitkä niistä ovat laajemminkin opetusalan suosikkeja tai millaisten palveluiden käyttö on vahvassa kasvussa. Tällaisten listojen kautta voi löytää itselle uusia juttuja.

Top 100 Tools for Learning listalla esittellään vuosittaisten kaikille avointen äänestysten jälkeen sata parasta oppimisen työkalua. Sivustolla Learning Tool määritellään näin "any software or online tool or service that you use either for your own personal or professional learning, for teaching or training, or for creating e-learning". Kahdeksatta kertaa järjestettävään äänestykseen voi osallistua vielä muutaman viikon ajan ja tulokset julkistetaan 27. syyskuuta.

Näkökulmana on sekä oma oppiminen että koulutusten järjestäminen eli niihin osallistuvien oppiminen. Äänestyksessä täpärästi kympin joukosta jäi minulta ulos monta tärkeää päivittäinkin käyttämääni palvelua ja vielä tätä kohtaa kirjoittaessani en tiedä, pääseekö oman listani kärkeen Facebook vai Twitter. Top10-listani täyttyi suurista, monipuolisista ja tunnetuista palveluista. Ihan kymmenen joukkoon eivät kirineet kätevät yhdenasian pikkupalvelut, kuten Todaysmeet tai Padlet. Palveluiden perässä olevat linkit viittaavat aiempiin bloggauksiini.

1. Twitter
Twitter on ollut minulle viimeiset viisi vuotta yksi tärkeimmäistä sosiaalisen median palveluista. Tietyiltä osin Facebookin hyvät ammatilliset ryhmät ovat korvanneet Twitteriä, mutta konferensseissa ja muissa tapahtumissa Twitter on ykkönen, samoin kv-vuorovaikutuksessa. Twitterin oppiminen ja verkostojen löytäminen vie hetken aikaa, mutta kun siihen pääsee sisälle, ei siitä luovu! Yksi vahvuuksista on, että sitä voi käyttää monipuolisesti, vaikka oppijat/osallistujat eivät palvelua tunne, esim. tuomalla syötteet oppimisympäristöön tai blogiin. Lopullisen kisan Twitterin ja Facebookin kesken ratkaisi kohdaltani Twitterin avoimuus ja mahdollisuus vuorovaikuttaa koko Twitter-yhtesön kesken, ei vain kaverien tai samoissa ryhmissä/sivuilla olevien kanssa. (Ks. Twitter BETT-messuilla ja Twitter - diat ja muutama ajatus)

2. Facebook
Facebook on hyvä kakkonen. Se on minulla päivittäisessä käytössä, ensisijassa ammatillisesti, mutta myös vapaa-aikaa ilahduttamassa. Facebook on Suomessa opetusalan tärkein virtuaaliverkosto. Siitä kertovat mm. yli 110 erilaista Opeverkostojen wikiin koottua opetusalan ammattilaisten ryhmää ja sivua. Niiden kautta opin päivittäin uutta, osallistun keskusteluihin ja jaan omia oivalluksia, netin löytöjä ja koulutusmateriaaleja.

3. SlideShare
Kohta kolme vuotta olen jakanut materiaalini Creative Commons -lisenssillä SlideSharessa. Diojani on katsottu jo reilusti yli 100 000 kertaa. Tätä edelsi vaihe, milloin opin toisten jakamista dioista ja vähitellen aloin miettiä, uskaltaisinko minäkin... Ja kannatti uskaltaa! Olen saanut dioistani valtavasti palautetta ja sitä kautta olen saanut houkuteltua myös monta kollegaa jakamisen tielle. SlideSharella on ollut suuri merkitys PAOK-hankkeen tulosten leviämiselle kansallisesti. Samoin sille, että minut tunnetaan ja voin nyt hankkeen jo päätyttyä elättää itseni freelancer-kouluttajana. (Ks. Jaa jotain -poäivän bloggauksessa.)

4. GoogleDrive
Erinomainen ja helppo yhteisöllisen tuottamisen palvelu ja pilvitallennuspaikka. Vahvuutena on, että saadaan toimimaan myös ilman osallistujien kirjautumista. Käytän Driveä sekä omaan että yhdessä tuotettavaan tekemiseen, myös sähköisiä kyselyitä tulee tehtyä. Käytän sitä runsaasti myös vapaa-ajalla: Matkavalmisteluita tehdessä kokoan sinne varausnumerot, kartat, vakuutusyhtiön tiedot, budjetit ym. ja jaan dokumentin matkaseurueelle ja kotiin jääville. Viimeksi poikani keräsi tietoa mopon hankintaan liittyen, Drivestä oli kätevä jakaa kommentointioikeus vanhemmille.

5. Blogger
Blogit tarjoavat äänen niin opettajille kuin muille opetusalan ammattilaisille sekä oppijoille. Blogit toimivat erinomaisesti hanketyössä ja koulutusten sähköisinä oppimisympäristöinä. Itse käytän tätä blogia omana kotisivuna, paikkana minne ammatillinen verkkoläsnäolo on koottu. Googlen Blogger on helppo ja kyllin monipuolinen. Blogi tuo minulle myös töitä: useamman kerran minulle on sanottu ennen koulutuskeikan tarjoamista, että olivat blogiani katsoneet ja minut sitä kautta sopivaksi todenneet :-)  (Ks. Minun blogi & blogit opetuksessa.)

6. Dropbox
Erinomainen pilvitallennuspaikka, mun suosikki! Siellä ovat mm. diojeni työversiot ja lopulliset diat. Niinpä en ole pulassa, jos muistitikku pettää. Sitä kautta jaan myös suuria dokumentteja, kuten valokuvia ja pöytäkirjojen liitteitä, että s-postit eivät tukkeudu.

7. AdobeConnect
Jos voisi, niin listaisin tänne maksuttomat webinaarit, mutta laitetaan nyt tämä paras työkalu siihen tarkoitukseen. AC on ollut käytössäni ainakin neuvotteluissa, kokouksissa, konsultoinnissa, luennoilla, ryhmätöissä ja tallenteina ohjeita jaettaessa. (Ks. Ryhmätöitä AC:ssä.)

8. Aurasma
Ripaus magiikkaa - mahdollisuus jollekin aivan uudelle. Lisätty todellisuus pitää sisällään huikeita ammattilaisten tuotoksia, mutta on kyllin helppo eskarilaisillekin. (Ks. Lisätyn todellisuuden huikeita mahdollisuuksia ja Mobiilikesäkoulun täydennetyn todellisuuden keidas.)

9. Wikispaces
Wikit ovat hyviä työkaluja niin omaan kuin yhteisölliseen tiedon tuottamiseen, ylipäätään sivustoihin ja dokumentteihin, joita rakennetaan pala kerrallaan. Wikispaces ei ole kaikilta osin pystynyt vastaamaan mobiililaitteiden vaatimuksiin, joten helppokäyttöisempi GoogleDrive on osittain korvannut wikien käyttöä - mutta vain osittain. Tärkeimmät wikini ovat Wikit opetuksessa ja Puutarha-wikiä. (Ks. Puutarhavihko wikissä ja Teematiimien helmiä osa 1.)

10. GoogleMaps
Mihin erillistä navigaattoria tarvitaan, kun sellainen löytyy joka puhelimesta? No, kyllä tietty oma laite autotelineessä olis ihan kiva. GoogleMapsilla suunnistan niin autoillessa kuin kävellessä. Avaan sen usein myös ihan mielenkiinnosta, kun joku tuntematon paikka mainitaan vaikka televisiossa.


Top 100 Tools for Learning 2013 from Jane Hart

Osallistuitko tai aiotko osallistua äänestykseen? Olisi mielenkiintoista lukea teidän muiden listoja, kenties perusteluineen. Voit lisätä tai linkata omasi kommenttikenttään!

EDIT 22.9.2014
Tänään julkaistiin 100 parhaan opetuksen välineen uusi lista. Kolmen kärki ei ole muuttunut. Johdossa kuudetta vuotta Twitter sekä GoogleDocs/Drive ja YouTube. Ainoa uusi tulokas 10 kärkeen on LinkedIn, joka tipautti Google+/Hangoutsit yhdenneksitoista.
http://c4lpt.co.uk/top100tools/