Osoittimen lisääminen iPadin näyttötallenteeseen

iPadissa ja iPhonessa (iOS 11) on mukana työkalu näyttötallennuksen tekemiseen. Sellaisen tekeminen onnistuu helposti näillä Applen ohjeilla, jotka kerron myös alla olevalla videolla. Lisäksi näytän, miten saat osoittimen näkymään tallenteessa. Etenkin ohjevideoita tehtäessä on hyödyllistä, kun voi kiinnittää katsojan huomion tiettyyn kohtaan näyttöä.

Osoitinta painamalla saa näkyviin sen asetukset (ks. oheinen kuva). Esimerkissäni valitsin alueeksi koko näytön sen sijaan että olisin korostanut suurentamalla vain tiettyä aluetta.

Animaatio OnEdu-kurssin rakenteesta

Vierailin tammikuussa Lontoon BETT-messujen yhteydessä Flitch Green Academy -alakoulussa (ks. bloggaus 26.1.2015). Siellä kuulimme, että koululla on sovittu viidestä iPad-sovelluksesta, mitkä kaikki hallitsevat ja minkä hyödyntämistä on yhdessä ja vuosiluokittain suunniteltu, vaikeutta vähitellen lisäten. I can animate on yksi näistä viidestä ja jo tuolloin sen latasin.

Viime viikolla koulutin suomalaisen OnEdu-oppimisympäristön käyttöä englanniksi ruotsalaisille. Kun Onedulla lähtee kursseja rakentamaan, on tärkeää paitsi suunnitella kurssin rakenne, myös tuntea oppimisympäristön keskeiset käsitteet, jotka ovat kurssi, luku ja kappale. Kun näitä usealla kielellä toistelin, oivalsin, että tässä animaatio voisi auttaa asian havainnollistamisessa. Itse koen OnEdussa luontevimmaksi rakentaa ensin kurssin perusrungon ja vasta sen jälkeen tuoda sisältöä, mutta toki tätä voi tehdä hieman limittäin ja lomittainkin.

Animaatiosovellus on erittäin helppo käyttää. Itse kuvauksen tekee nopeasti, mutta suunnittelu vie aikaa, esimerkiksi tässä tapauksessa tekstien tulostaminen ja leikkaaminen. Kuvasin ensin 11 sekuntin tuotokseni. Sitten vein sen kuvakirjaston kautta iMovie-ohjelmaan, missä sain hidastettua tarinaa, lisättyä musiikin ja jaettua tuotoksen YouTubeen. Näitä ei sovelluksen ilmaisversiolla voi tehdä, mikä muutoinkin sallii vain kaksi animaatiota. Kolmen euron maksullinen sovellus on jo monipuolisempi ja sillä saisi myös parempaa laatua.

iPadin ilmalento

Konferenssissa keikuttelin
huolettomasti iPadia, kun ei tarvinnut
pelätä sen tipahtamista.
Kuva: Auli Nikkanen

iPadini on kulkenut vuoden verran matkassa ilman kunnollista suojakoteloa. Pölyltä ja naarmuilta sitä on kassissa suojannut kangaspussi (vauvan tyynyliina). Alkuun kotelo jäi hankkimatta, kun harkitsin edellisen tabletin tavoin erillisen näppäimistön ostamista. Moni minulle kehui, että näytölle kirjoitamiseen tottuu. Niinpä päätin sitä kokeilla enkä lopulta useinkaan ole näppistä kaivannut. iPadilla pärjään hyvin sohvalla ja reissussa, pitkät tekstit kirjoitan joka tapauksessa kunnon tietokoneella.

Kävelinpä sitten huhtikuussa ITK-konferenssissa Ilona IT Oy:n ständin ohi ja pysähdyin juttelemaan Risto Korhosen kanssa. Hän katsoi iPadiani, laittoi sen Gripcase-suojakuoreen ja otti ainakin kahdeksan askelta taaksepäin. Sitten hän sanoi testaavansa tablettini liikerataominaisuutta ja samassa heitti sen minulle korkeassa kaaressa. Ilmeeni olisi kuulemma ollut valokuvan arvoinen ja tabletin piiiiiitkän ilmalennon aikana noussut hiki pysyi iholla kauan, mutta tabletti selvisi lennosta naarmuitta.

Näin sain suojakuoren lahjaksi. Ensivaikutelma Gripcasesta oli vähän iso ja kolho, mutta innostuin ajatuksesta kokeilla sitä. Itsellenikin yllätyksesi ihastuin siihen lähes samantien. Enää ei tarvinnut joka välissä tunkea tablettia käsilaukkuun, kun siirryin esitystilasta toiseen. Sitä oli helppo ja turvallista kantaa kahvasta ja näin se oli koko ajan käytettävissä kuvaamiseen ja konferenssiohjelman tutkimiseen.

Illemmalla useasta käsityöharrastajasta koostuva pöytäseuruemme innostu ideoimaan, miten suojakuoresta voisi tuunata käsilaukun. Kun siihen lisäisi paksuutta sentin, saisi mukaan puhelimen, rahat, avaimen ja huulipunan. Sitten vielä koristeellinen olkahihna ja olisin valmis konferenssi-illanviettoon!

Minulle on tärkeää, että kaikki painikkeet ovat koko ajan käytettävissä, mutta tabletin kantokahvaa en ennen Gripcasen kokeilemista ollut osannut kaivata. Nyt kuukauden kokemuksen jälkeen ainoana miinuksena koen tuotteen kumimaisen hajun, joka hälvennee vielä lisää ajan myötä.

Vedän paljon koulutuksia, missä liikutaan omien laitteiden kanssa ympäri koulua tai luokkatilaa esimerkiksi mobiiliradan rastilta toiselle. Kaikilla opettajilla ei vielä mobiililaitteita ole, joten usein lainaan omat tablettini osallistujille. Gripcasen ansiosta voin entistä turvallisemmin lainata iPadia muille ja on varmastikin lainaajallekin mukavampi, kun se on suojattu tipahtamisen varalta.

Vedin hiljattain tvt-veson ja tuolloin huomasin, että suojakuoren ansiosta käytin iPadia enemmän kuin aiemmin. Kun käytössä on tietokone ja tykki, jää iPad usein siksi aikaa vähemmälle käytölle. Nyt se kulki mukana kiertäessäni välillä audiotoriossa työskentelyä ohjaamassa, sillä se vain oli niin helppo napata kahvasta mukaan. Näin pystyin näyttämään siitä osallistujille eri toimintoja, sen sijaan, että säntäisin aina luokan eteen koneelta näyttämään.

Kuukauden kokemuksella voin suositella tätä suojakuorta erityisesti tilanteisiin, missä ollaan mobiilisti oppimassa eli liikutaan laitteen kanssa. Ihan aina se ei kotisohvalla ole käytössä, mutta tätähän voi käyttää tilanteen mukaan, kun suojan saa helposti irti ja taas takaisin tarvittaessa. Tosin sitähän ei etukäteen tiedä, milloin tabletti tipahtaa. Meidän viisihenkisestä perheestä minä olen pitkään ollut ainoa, jonka kaikkien mobiililaitteiden näytöt ovat ehjiä.

-   -   -   -   -

Tämä on ensimmäinen kerta, kun blogissani kirjoitan lahjaksi saamastani tuotteesta. Arvostelua ei minulta edellytetty eikä edes pyydetty, vaan halusin itse kirjata kokemuksiani osana ITK-konferenssin muuta raportointia. Muut bloggaukseni tapahtumasta löydät kootusti tämän bloggauksen lopusta. Kokemuksia eri laitteista olen toki jonkun kerran tänne kirjoittanut aiemminkin. Blogini toiseksi luetuin juttu on elokuulta 2013. Tuolloin kerroin kokemuksiani Lumia 820 -puhelimesta.

Kouluvierailu Brightonissa

Vierailimme monen muun ryhmän tavoin Hove Park
Schoolissa, missä on onnistuttu valtavasti parantamaan
 oppimistuloksia ja oppimisilmapiiriä.
Kuva: Matleena Laakso, CC BY

Pääsin BETT-messujen aikaan Applen järjestämälle kouluvierailulle Brightonin Hove Park Schooliin. Koulussa oli koettu suuri toimintakulttuurin muutos ja tavoitteeksi oli otettu oppimiseen innostaminen ja saada oppijat ottamaan vastuuta niin oppimisesta kuin omasta elämästäänkin. Tärkeänä välineenä muutoksessa olivat iPadit, jokaisella oma.

Lauri Ruotsalainen kirjoitti kouluvierailusta turkulaisten opettajien BETT-blogiin otsikolla
Ongelmakoulusta menestyskouluksi, enkä tässä toista sen sisältöä. Koulun muutosprosessissa oleellista oli lähteä visiosta ja vasta sitten pohtia työkaluja. Loppusuoralla olivat harkinnassa myös Android-tabletit. Englannissa kouluilla on velvoite suojella lapsia ja nuoria sopimattomalta nettisisällöltä ja tässä apulaisrehtorin mukaan iPadit onnistuvat paremmin.

Opettajat saivat laitteet 6-8 kk ennen oppilaita. Täydennyskoulutusta opettajille on tarjottu iPadien käyttöönoton myötä valtavasti, enemmän kuin koskaan ja suuri osa siitä on ollut heille räätälöityä. Nyt jokaisella opettajalla on oma kirjattu tavoite iPadin pedagogiselle käytölle. Videolla Hove Park iPad 1:1 (4.39 min) kerrotaan oppilaiden tyytyväisyyden oppitunteihin nousseen 31 %:sta 87 %:iin. Erään opettajan mukaan hänen työssään suurin muutos on ollut roolin muutos: Esimerkiksi tehtäväksiannoista valtaosa tapahtuu iPadin kautta, mikä jättää opettajalle enemmän aikaa yksilölliseen ohjaukseen. Tai kun aiemmin katsottiin videoita, nyt niitä tehdään itse.

Vanhempien pelkona oli oppilaiden ruutuajan lisääntyminen, mutta niin ei tapahtunut. iPadien myötä koulussa työskennellään paljon ryhmissä ja tärkeimpänä osa opettajista piti sitä, että koko oppimisprosessi jaetaan toisten kanssa. Oppimisen omistajuus näkyy koulussa. Kun aiemmin vain 15 % oppilaista esitteli koulutöitään kotona, nyt niin tekee 56 %. iPadin työkalut mahdollistavat panostamisen sisällön lisäksi visuaaliseen puoleen, mikä on lisännyt ylpeyttä omista tuotoksista ja niiden näyttämistä myös ystäville. Avoimeen sosiaaliseen mediaan ei tuotoksia osana koulutyötä tarvitse viedä. Koulun kansliassa työskentelevä kahden koululaisen äiti kertoi todella kadehtivansa lapsiaan: "Olisinpa itsekin voinut opiskella tällä tavoin!"

Learning wheelistä löytyvät koulun paljon käyttämät sovellukset.

Sovelluksista käytettiin paljon niitä muuallakin tavallisimpia (Keynote, Pages, iMovie, Explain Everything,..). Showbie-sovellusta käytettiin paljon ja siihen oltiin erittäin tyytyväisiä. Sen avulla opettajat jakoivat tunti- ja kotitehtäviä ja olivat yhteydessä oppilaisiin. Edmodo luokan sähköisenä oppimisympäristönä oli lisännyt valtavasti vertaisoppimista. Samalla se toimi viestintävälineenä vanhempien suuntaan. Facebook oli jätetty vapaa-ajan viestintään. Jos oppilas halusi uuden sovelluksen, hän voi pyytää opettajalta sen hankkimista koko koululle. Sovelluksia oli myös mahdollista ostaa itse. Kovasti kuitenkin korostettiin, että ilmaisiakin on erittäin hyvin tarjolla. Käytetyistä sovelluksista voi lukea lisää ipadteachers.org -sivulta.

Kuvan oppilas lukee tehtäväksiannon iPadilta,
mutta halusi tehdä tehtävät paperille. Apuna kirja ja laskin.
Kuva: Matleena Laakso, CC BY

iPadit ovat olleet käytössä vasta vajaan vuoden ja oppilaat saavat varsin vapaasti valita oppimisen resurssit ja työtavat. Vaikka tehtävät löytyvät iPadin kautta, saa valita tekeekö ne sinne vai paperille. Oppikirjat olivat pääosin sähköisiä ja koulun kyseisen oppiaineen johtavan opettajan tekemiä. Osalla ei ollut lainkaan kustantajien tekemiä kirjoja. Paperisia kirjoja ei viety kotiin asti, vaan käytettiin vain koulussa, mistä löytyi myös kirjasto.

Koulu-uudistuksessa oli päätetty satsata ulkoisten
puitteiden sijaan oppimiseen ja sitä tukeviin iPadeihin.
Kuva: Matleena Laakso CC BY

Koulu tähtää siihen, että kaikki kurssit viedään Applen iTunesU-ohjelmaan, minne oppilaitokset voivat viedä sekä suljettuja että avoimia kursseja. Hove Park jakaa jo nyt siellä avoimesti useita kurssejaan. Myös sähköiset kirjat ja muut oppimateriaalit saadaan jaettua iTunesU:n kautta kätevästi. PAOK-verkosto on yhteistyössä Applen kanssa järjestänyt verkostonsa opettajille kaksi koulutuspäivää iTunesU:sta. Suunnitelmissa on vielä yksi päivä maalis-huhtikuussa 2014. Jos sellainen kiinnostaa, niin ota yhteyttä.

Uskaltaisinko lopuksi tunnustaa, että vierailu muutti ajatteluani? Olin ajatellut, ettei alakoulussa vielä ole kiire ottaa tieto- ja viestintätekniikkaa (tvt) opetuskäyttöön, vaan sen ehtii myöhemminkin. En sitä mitenkään pahana pitänyt, ajatellut vain, ettei ehtii myöhemminkin. Että vasta yläkouluissa siihen täytyisi tosissaan panostaa. Nyt näin erinomaisen välähdyksen siitä, miten oppiminen voi muuttua 1:1 pedagogiikan myötä. Miten paljon ylpeyttä omista töistä, vuorovaikutusta, vertaisoppimista, avointa oppimisprosessin jakamista, luovuutta ja monta muuta hyvää tabletit parhaimmillaan opetukseen tuovat. Ei kyse ollutkaan enää työelämätaidoista vaan oppimisen laadusta, ilosta ja innostuksesta. Käsi sydämelle, mitä luulet moniko vanhempi Suomessa kadehtii lapsiaan ja toivoo: "Olisinpa itsekin voinut opiskella tällä tavoin!" 

-  -  -
Koonti suomalaisten BETT 2014 -matkaraporteista.

Tämä kirjoitus on julkaistu myös PAOK-verkoston blogissa.

Toisilta kopioiden, toisilta lainaten, yhdessä tehden

Huhtikuussa 2009 professori Kirsi Lonka piti pääluennon ongelmaperustaisen oppimisen konferenssissa Tampereella. Alkuun hän kertoi, että koko esitys oli yhteistyön tulosta. Että tuskin yksikään dia oli yksin hänen tekemänsä. Tuolloin sitä kummastelin. Ihmettelin, että mitä tuollaisella kehuskelemaan. Tuntui kovin kaukaiselta maailmalta, vaikka tuolloin jo muutaman työkaverin kanssa vähän dioja vaihtelin. Osaamisen jakamista ja yhteisöllistä kehittämistä kyllä aktiivisesti teimme, mutta diat olivat vielä melko henkilökohtaisia ja osallistujillekin ne jaettiin paperilla tai pdf:nä, jotta eivät vain voisi niitä hyödyntää muuten kuin itse katsellen.

Maailma muuttuu ja niin minäkin. Ja työyhteisöt. Onneksi. Avoimien CC-lisenssien aikataudella on entistä helpompaa luvan kanssa parastaa (varastaa & parantaa) toisten töitä. Olen viime aikoina huomannut, että enpä juuri sellaisia dioja tee, joihin en olisi jotain CC-lisenssin avulla toisilta saanut. Useamman kerran olen myös Suomesta tai maailmalta luvan copyright-materiaaliin pyytänyt ja aina sen myös saanut.

Alla kahden tämän syksyn PAOK-verkoston koulutuksen materiaalipaketti, kaikki nämä avoimella CC-lisenssillä parastettavaksi.

Android-tabletit opetuksessa

Koulutus oli kolmen aamupäivää paketti Sastamalan verkostolukion opettajille. Minun oli se tarkoitus vetää, mutta sairastumisen vuoksi päädyimme järjestelyyn, missä tein materiaalit kahdelle ensimmäiselle osalle, mutta kouluttajana toimi eVarikon kollegani  Raisa Valtaoja, jolla on ihailtava rohkeus tarttua haasteeseen kuin haasteeseen - vaikka lyhyelläkin aikataululla. Minä hyppäsin kelkkaan kolmanteen osaan.

1. Ensimmäisen kerran teemoja olivat mobiilioppiminen ja alan verkostot, tabletin käyttöönotto, asetukset, Google-tilin luominen ja sovellusten lataaminen sekä muutamia yleisimpiä sovelluksia. Koska ekavuotisilla on iPadit ja tokavuotisilla läppärit, on hyvä tuntea erityisesti myös selaimen kautta toimivia sovelluksia. Esillä oli Android-tabletit opetuksessa -diasarja, mutta paljon keskustelua ja tablettien virittämistä ohi diasarjan.
2. Alkuun käytiin vielä pitkästi läpi tablettien asetuksia sekä yleisimpiä sovelluksia. Sitä seuranneen mobiiliradan tarkoitus oli esitellä mobiilin mahdollisuuksia, ajatusta että oppija on mobiili. Käytössä tehtävärasteilla ovat erilaiset lisätyn todellisuuden sovellukset, QR-koodit (linkeistä diasarjani teemoihin) sekä somen välineet, joihin ei tarvitse kirjautua, esim. todaysmeet.com, minne kirjattiin erilaisten pohdintatehtävien tuotoksia. Ensin sovellukset tulivat tutuksi elämyksellisesti, sen jälkeen opeteltiin käyttämään niitä ja keskusteltiin, miten niitä voi opetuksessa hyödyntää. Kaikki mobiiliradan sovellukset löytyvät sekä iPadille että Androidille.
   Kollegani Minna Helynen on suunnitellut samaan ideaan pohjautuvan rastiradan iPadien käyttäjille, nimellä Monimediallaiset AppsiRastit (diasarja).
3. Aloitin koulutuksen Team Shake (terkkuja mKesäkoulun sheikkaajille!) -sovelluksella. Se on yksi erittäin harvoista lataamistani maksullisista sovelluksista. Halusin ensin vähän kartoittaa lukion opiskelijoiden ja opettajien asenteita ja haasteita. Kysymykseeni vastaaja arvottiin Team Shaken avulla. Sen jälkeen jaoin porukan sen avulla satunnaisiin ryhmiin keskustelemaan lyhyesti edelliskerran teemoista.
   Olin tehnyt diasarjan Androidin oppiainekohtaisista sovelluksista, vaikka monia on vaikea siten jaotella. Ensimmäisellä kerralla olimme harjoitelleet jo yleisiä oppiaineriippumattomia sovelluksia. Esillä oli myös useita selainpohjaisia palveluita, sillä aivan jokaisella opettajalla ei ole Android-tablettia ja opiskelijoistakin tokaluokkalaisilla on läppärit, joten toimivuus laitteella kuin laitteella on eduksi.

Mobiilioppimisen veso-päivä

Aloitin TYK:n koulutuksen näyttämällä tviittejä visibletweets.comin avaulla aiheista #digabi ja #paokhanke jo ennen kuin kello tuli yhdeksää ja avaussanat lausuttiin. Opettajista varsin moni oli juuri saanut iPadin, mutta opiskelijoille sellaisia ei ole luvassa. Mobiilin lisäksi teemana oli tvt hyödyntäminen ylipäätään.

Tästä linkistä näette kaikki päivän materiaalit, siellä on hyviä juttuja omalta tiimiltämme sekä eVarikon Googlen moniosaaja Mikko Lammilta, joka veti suositun työpajan Googlen ilmaispalveluista.

Alle upotin päivään liittyvät omat uudet diasarjani. The Horizon Reportin K-12 uusimman version lukeminen oli antoisaa ja siitä muutaman ajatuksen tiivistin alkuun. Kokeilin answergarden.ch -palvelua, mikä ihastutti ideana, mutta tekninen toteutus vähän tökki osalla käyttäjistä. Siellä voi kukin kuulija vastata kysymykseen sanalla tai parilla ja niistä muodostuu sanapilvi. MUTTA sitten alkoi työkone, ja pari päivää myöhemmin kotikone ilmoitella, että "virus löytynyt ja virus poistettu". Tuo palvelu on epäilyksen alla, mutta varmuutta minulla ei ole. Kertokaa, jos joku tiedätte.

Toinen diasarja ylistää yhtä Anne Ronkaan hyödyllisintä blogikirjoitusta, mihin palaan kerta toisensa jälkeen. Kouluissa on paljon kysyntää helpoille somen välineille, jotka voi vain ottaa käyttöön: ilman kirjautumista ja ilman opettelua. Kuumimmat vinkkini siihen ovat todaysmeet.com ja kirjoitusalusta.fi.

Mobiilioppimisen pedagogiikkaa from Matleena Laakso

Somettelua ilman kirjautumista from Matleena Laakso

-  -  -
Tämä kirjoitus on julkaistu samanaikaisesti myös PAOK-verkoston blogissa.

Kokemuksiani Asuksen Android-tabletista

Sain keväällä itselleni tabletin ja valitsin Asuksen Androidin näppäimistötelakan kera. Viimeksi viikko sitten lainasin sitä mobiilirataan yhdelle opettajalle ja samalla viikolla sain häneltä viestin: "Maanantain PAOK-tapaaminen Sampolassa taisi koitua kukkarolleni kalliiksi, sillä tein sinä iltana päätöksen hankkia tabletin". Hän kysyi käyttökokemuksiani, joten kirjaanpa niitä tähän saman tien julkisesti.

Ennen kun sain oman tabletin, olin lainannut pariin seminaariin iPadia ja tiesin sen olevan valtavirtaa opetuksen kentällä. Tablettiin ihastuin, sillä liveraportointi Twitterissä ja Facebookissa on minulle tärkeää. Käyttökokemusta oleellisesti haittasi, ettei minulla ollut tablettiin sovellusten asennusoikeutta. Välillä yritin tehdä sähköisesi muistiinpanoja, mutta ei siitä kosketusnäytöllä mitään tullut, se on hidasta ja oli tuijotettava diojen sijaan omaan näyttöön.

Päädyin Android-tablettiin. Se houkutteli enemmäin kuin varsin suljettu iPad-ympäristö ja sen (useammin) maksulliset sovellukset. En myöskään nykyisin missään käytä Applen laitteita, vaikka sellaisilla aikanaan aloitin. Olen ollut tyytyväinen valintaani. Mm. Tampereen kaupunki on ladannut kovasti odotuksia Windows8-tabletteihin, koska vain ne on mahdollista saada osaksi kaupungin muuta tietokone-ekosysteemiä. Ilmeisesti niihin saa myös käyttäjäkohtaisen kirjautumisen, mistä on oppilaitoskäytössä etua.

Valintani oli siis Asuksen Transformer TF101G (linkistä kuva ja teknisiä tietoja). Se oli keväällä ilmestyneessä tablettitestissä aivan kärjessä iPadin kanssa. Tabletissa on 3G eli pääsen nettiin mistä tahansa ja 16 Gt muistia, mistä olen käyttänyt vasta vajaan kolmanneksen. Siitä yli puolet menee sovelluksiin, jonkin verran myös kuviin ja videoihin. Pääosan asioista tallennan pilveen, joten ne eivät tabletilta vie tilaa. Kaveriksi hankin repun, missä on pehmustettu tasku koneelle, sillä pyöräilen usein töihin. (Ne kaksi läppärin mukana tullutta laukkua ovat edelleen käyttämättöminä kaapissa - sellaisia jäi myös edelliselle työpaikalle.)

Tabletin käyttöönotto oli helppoa, mutta alkuun kyllä useamman kerran tarvitsin apua eVarikon työkavereilta, suurkiitos etenkin Juhalle ja Jannelle!  Moni asia toimi eri logiikalla kuin tietokoneessa, vaikken kyllä niidenkäään sielun elämää tunnusta ymmärtäväni... Välillä minulta puuttuivat ääkköset, välillä Facebookiin onnistuin kirjoittamaan kommentin, mutta puuttui se nappi, mistä klikkaamalla sai sen julkistettua. Flash oli asennettu mutta selain valitti, ettei sitä ole jne. Kaikkiin edellä mainittuihin haasteisiin löytyi ratkaisu kokeilemalla erilaisia selaimia. Taisin viisi käydä läpi ja parhaimmaksi osoittautuivat Chrome ja Dolphin Browser.

Aina toisinaan alun jälkeenkin olen joutunut pähkäilemään toimintalogiikkaa, mutta niin minulle käy usein tietoteknisten laitteiden kanssa. Ongelmat ovat kuitenkin olleet varsin pieniä ja tuskin sinänsä juuri tähän laitteeseen liittyviä. Tällä hetkellä kysymykseni on, miksi avattuani MyLibraryn, se muutaman minuutin kuluttua sulkeutuu itsekseen. Uudelleen asentaminenkaan ei kai auta, kun sitä ei GooglePlaystä löyty? Onneksi apua löytyy monesta paikasta. Etenkin suosittelen Facebookin seuraavia ryhmiä, jos opetuksen näkökulmista tabletteja katselee:
- Tablet-laitteet opetuksessa
- Android-tabletit opetuksessa
- iPad opetuksessa

Tabletista on ollut paljon iloa ja se on myös välttämätön työkalu, jotta voin tvt:n opetuskäyttöä tänä päivänä kouluttaa. Väliin tuntuu, että pitäisi olla myö iPad käytössä, mutta lainaaminen onnistuu ainakin välillä ja loppujen lopuksi moni asia toimii jotakuinkin samoin siinäkin. Tabletti on minulla hyvin usein seurana, kun katson televisiota: Ajoittain seuraan Twitterissä keskustelua (vaaliväittely, ajankohtaisohjelmat), mutta enimmäkseen roikun Facebookissa tai pelaan pasianssia. Toisaalta on kiva tehdä montaa asiaa yhtäaikaa ja kaikki tv-ohjelmat eivät vaadi täyttä keskittymistä. Toistaalta välillä tuollainen monen asian tekeminen rasittaa ja heitän tabletin sivuun. Ehkä suurin haaste liittyy Facebookiin, joka on tämän alan keskeinen ammatillinen foorumi. Vaikka kuinka yrittäisin siellä vain vapaa-aikaa viettää, huomaan lähes poikkeuksetta tekeväni siellä töitä. Siksi tarvitsen usein lomalla siitä taukoa.

Valitsinko oikein? Näppis, 3G ja USB

-  Näppäimistön ostaminen oli ehdottomasti hyvä päätös. Kymmensormijärjestelmäni on sen verran hyvä, että se aivan oleellisesti nopeuttaa kirjoittamista ja oikeastaan vain se mahdollistaa muistiinpanojen tekemisen sähköisesti. Iso tekijä on silläkin, että katse ei ole vangittu näyttöön. Lisäksi näpppis tuo lisätehoa pitkiin konferenssipäiviin sisältäessään lisäakun. Moni on tosin minulle kertonut, että virtuaalinäppikseenkin tottuu.
- 3G on ollut hyvä. Kotona laite tunnistaa automaattisesti langattoman verkon, mutta töissä siihen on joka kerta kirjauduttava erikseen. Reissussa tulee usein eteen tilanteita, missä langatonta verkkoa ei ole ja jos netti on vain puhelimessa, jää asia usein tekemättä. Vaikka kyllähän 3G:n sijaan voisi nykyisin tehdä puhelimesta langattoman tukiaseman ja surffata sen kautta...
- USB-portteja kaipasin etukäteen, mutta niillä en kyllä ole oikeasti mitään tehnyt. Tieto siirtyy helpommin sähköpostin tai erilaisten pilvipalveluiden kautta.

Sovelluksista

Tabletissani oli jo valmiiksi kymmeniä sovelluksia ja jatkuvasti tulee ladattua uusia. Nyt niitä on reilut 80 kappaletta. Maksullisiin sovelluksiin on mennyt rahaa arviolta 10-15 euroa. Tällä hetkellä työkäytössä eniten käyttämiäni sovelluksia ovat alla mainitut. Uusin innostus on lisätyn todellisuuden sovellus Aurasma. Hyviä vinkkejä sovelluksista on tarjolla mm. Mobiilisti-hankkeelta ja iPadin osalta Sormet-hankkeelta.

• Evernote
• Facebook
• Tweetdeck
• kamera ja galleria (jos yhden parannuksen toivoisin, se olisi parempi kamera)
• nettiselain
• Dropbox, GoogleDrive

Vapaa-ajalla käytän edellä mainituista muita paitsi en juurikaan Evernotea. Listaan voi lisätä alla olevat. Alkuun kokeilin erilaisia piirrosohjelmia, joilla oli hauska leikkiä. Syksyllä testaisin tervetystieteen opettajien koulutuksen innostamana HeiaHeiaa ja Endomondoa. Kesällä latasin tabletille lomakohteen oppaita ja nyt minulla on taustakuva-animaatio, joka laskee päiviä jouluun - ja tunteja, minuutteja, sekunteja.

• Elisaviihde (on tabletilla mukavampi käyttää kuin tv:n tai netin kautta)
• 250+ pasianssia (ja ennen sitä AirControl) - ovat muuten 1990-luvun alun Tetriksen sukulaisen jälkeen ainoat minua ikinä koukuttaneet tietokonepelit

Moni sovellus toimii mukavammin kunnon tietokoneella (esim. Blogger) tai sitten puhelimella koska niitä käytän useimmiten parkkipaikalla (Endomondo ja Foursquare). Ylipäätään usein tuntuu, että tabletti on keski-ikäisen älypuhelin - sopiva laite, kun ei viitsi pieneltä ruudulta pientä tekstiä tihrustaa. Alkuinnostuksen jälkeen poikani ovat käyttäneet mielummin puhelimiaan kuin tablettiani, koska ne ovat OMIA ja niihin voi ladata mitä haluaa. Tabletti on siis älypuhelimen tavoin varsin henkilökohtainen laite.

Miehelläni on muutaman kuukauden ollut iPad. Mitä siinä nyt kadehdin?

• iPadin näyttö on jotenkin aina ihmeellisen siisti, kun minun tablettissa näkyvät KAIKKI sormenjäljet. Tosin minulla hieman kuvioitu muovinen taustakuori puolestaan on mukavampi, ei ole liukas eikä kylmä käteen.
• Applen sovellusten ennakkotarkastus helppokäyttöisyyden ja sisällön sopivuuden suhteen vaikuttaa hyvältä. Ja onhan iPadilla hieno brändi ja tämä näkyy kaikessa keskustelussa aiheesta. Minä koen, että minulla on tabletti. Se on se juttu. Jos se pitää määritellä, niin se on ensisijaisesti Android, ei Asus.
• Tunnustetaan nyt sekin, että kyllä sille iPadille vähän enemmän sovelluksia on tarjolla ja moni tuntuu tulevan hieman viiveellä Android-laitteille. Esim. lehtien julkaiseminen alkaa ensin iPad-versiosta ja muut tulevat perässä, jos tulevat. Muutama viikko sitten innostuin lisätystä todellisuudesta ja huomasin, että vaikka Aurasma-sovellus on aivan samannäköinen molemmille käyttöjärjestelmille, niin iPadissa on valmiita animaatioita huomattavasti enemmän. Ja niillä tehdyt aurat eivät minun tabletillä näy. Blääh!

Olen ehdottomasti tyytyväinen valitsemaani Asuksen tablettiin. Alkaa olla suorastaan vaikea kuvitella työntekoa ilman sitä. Vapaa-ajasta voisin vielä nipin napin selvitäkin.

Some ja seminaarit Lontoon BETT-messuilla

Facebookin hyödyntäminen BETT-messumatkalla
Yli sadasta suomalaisesta ja 30 000 kansainvälisestä BETT-opetusteknologiamessujen vieraasta varmastikin valtaosa raportoi kokemuksiaan niin omalle Facebook-seinälle kuin kuntansa, oppilaitoksensa tai hankkeensa sivulle tai ryhmään. Myös järjestäjillä oli useita Facebook-sivuja/ryhmiä. Online Educa Berlin -konferenssin kokemusten innostamana perustin Facebookiin suomalaisille osallistujille oman ryhmän, johon noin puolet suomalaisista liittyi. Siellä jaettiin ennen matkaa ja sen aikana paljon käytännön vinkkejä sekä kerrottiin opitusta ja sovittiin tapaamisia. Matkan jälkeen yhteydenpito jatkui aktiivisena muutamia viikkoja: opittua jaettiin ja linkkejä matkaraportteihin julkistettiin. Sain kovasti kiitosta ryhmän perustamisesta ja suosittelen vastaavaa muillekin konferenssimatkoille. Lopuksi muokkasin ryhmään niin, että sitä voivat tulevienkin vuosien BETT-osallistujat hyödyntää.

Twitterin hyödyntäminen BETT-messumatkalla
Oli itsestään selvää, että lukuisat osallistujat aktiivisesti tweettaavat messujen aikana. 30 000 osallistujan joukko on niin valtava, että Facebookin tapaan tässäkin toimi hyvin suomalaisten oma verkosto, joka käytti tunnusta #finnbett. Sinne välitettiin parhaita paloja messuilta ja kansainvälisestä keskustelusta eikä sen käyttäminen tietenkään sulkenut pois verkoistoitumista myös kansainvälisesti. Tulevina vuosina on syytä muistaan Twitter-tunnuksen arkistoinnin aloittaminen ennen matkaa, sillä muutoin viestit eivät kauaakaan ole tunnuksen mukaan löydettävissä eikä koontia vuorovaikutuksesta Twitterin kautta voi tehdä.

Seminaarit ja näyttely
Minun ohella usea muukin innostui Russel Stannardin LearnLive-seminaariesityksestä ja teki hänen esittelemällä Jingillä oman matkaraporttinsa. Jing on helppo ja maksuton koneelle ladattava ohjelma, minkä ilmaisversiolla voi tehdä max. 5 min. ruudunkaappausvideota. Stannard on käyttänyt Jingiä etenkin palautteen antamiseen kieltenopetuksessa, mutta hän on tehnyt sen avulla myös lukuisia lyhyitä opastevideoita opettajille, suosituinpana Jingin esittely.

Naace - The ICT Assosiation jakoi aamiaistapaamisessa palkintoja 16 brittikoululle. Palkinto oli The 3rd Milleium Learning Award ja palkitut esittäytyvät verkossa tekstin ja videoiden kautta. Palkintotilaisuudessa myös vieruskaverini palkittiin. Hän kertoi omasta koulustaan, että se on uusi ja tvt on aktiivisesti käytössä. Lähkökohtana on, että oppija valitsee työvälineensä, ainejakoisuudesta pyritään pois ja opettajan roolina on olla fasilitaattori. Ryhmätyöskentelyä tehdään paljon, erilaisilla menetelmillä ja välineillä.

"The Learning Platform Network is an ambitious initiative to connect and support schools in their use of learning platforms." Oppimisympäristöverkoston sivustolta löytyy videoita, julkaisuja, tapausesimerkkejä, Twitterin syötteet yms.
Tutustuin yhdessä LearnLive-seminaarissa huikeisiin laajennetun todellisuuden (augmented reality) mahdollisuuksiin. Esimerkit kuitenkin olivat suurella rahalla rakennettuja mahdollisuuksia singaporelaisissa museoissa. Esimerkiksi argeologisen kaivauksen luona voi kävellä katsellen maaperää iPadin kautta. Tällöin näkee ruudulla muinaisen kaupungin, joko raunioituneena tai elävänä siihen aikaa, kun kaupungissa vielä oli elämää. Esitys oli mielenkiintoinen, mutta siitä on vielä pitkä matka suomalaisten koulujen sovelluksiin. Pienimuotoisemmin sitä on kyllä suomalaiskouluissakin hyödynnetty ja asiaa tutkaillaan myös Tampereella eVarikolla.

Messuilla oli kovaa iPad-hypetystä: Lähes jokaisen arvonnan pääpalkintona oli iPad2. Niiden sovelluksia (apps) esiteltiin useilla messutiskeillä lähes tauotta. Hyvien sovellusten löytäminen 50 000 koulutusalan sovelluksen joukosta vaatii vaivaa ja edellyttää, että opettajat tutkivat niitä myös yhdessä, mitä tapahtuu esim. Facebookin Tablet-laitteet opetuksessa -ryhmässä. Laajennettu todellisuus tuo sovelluksiin aivan uuden ulottuvuuden. Tällöin voi katsella iPadin avulla messuhallin kauniin lasikaton ja pilvisen taivaankin läpi tähtitaivaalle ja nähdä tähdet ja tähtikuviot sekä opetella niiden tunnistamista. Messuilla iPadia esiteltiin vain sovellusten kautta. Minua hämmästytti, että erilaisten sosiaalisen median pilvipalveluiden käyttö ei ollut lainkaan esillä, kun ne kuitenkin tarjoavat suunnattomasti mahdollisuuksia. Toisaalta niiden avulla ei myydä juuri iPadeja, vaan tällöin mikä tahansa tabletti tai nettiyhteyden tarjoava laite kelpaa.

Messuilla oli paljon muutakin uutta tekniikkaa, valtavasti kosketustauluja ja erilaisia kosketuspintoja. Niiden innovatiivisinta käyttöä olen vuoden sisällä nähnyt eniten eurooppalaisten suurkaupunkien museoissa. Myös 3D-kosketustauluja oli esillä. Suuri osa laitevalmistajista oli paikalla, mutta Nokia ei. Google piti ständillään lyhyitä tietoiskuja. Paljon esillä oli myös erilaisia ohjelmistoja niin oppimisympäristöihin, koulujen hallintoon kuin yksittäisiin teemoihin kuten kielten oppimiseen, luonnontieteen kokeisiin tai animaatioiden tekemiseen. Messualueella oli mielenkiintoista kiertää, mutta itselleni seminaarien ja kouluvierailuiden anti oli suurempi. Itse messutarjonnasta on jo niin moni matkaraporttiinsa kirjoittanut, että jätän sen tässä vähemmälle.

Sanjesh Sharma kertoi omassa seminaaripuheenvuorossaan kuluvan vuoden trendeistä tekniikan ja koulutuksen osalta. Niitä täydennettynä Online Educa Berlin -konferenssin annilla sekä keskusteluilla muiden suomalaisten BETT-osallistujien kanssa, olen pitänyt esillä PAOK:n koulutuksissa ja tapahtumissa. Ne löytyvät esimerkiksi eilisen OSAAVA:n rehtoriseminaarin dioista.

Tämä oli kolmas ja viimeinen osa BETT-messumatkan raportistani. Aiemmin olen julkaissut kaksi blogikirjoitusta kouluvierailuista (Loxford ja New Line Learning Academy). Suomalaisia messuilla oli vähintään 135, ehkä paljon enemmänkin. Heidän matkaraportteja ja muutama messulinkki löytyy PAOK:n sivulta: http://paokhanke.ning.com/bett2012-matkaraportit

-    -    -
Bloggaus julkaistu alkuperin PAOK - Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelman blogissa: http://paokhanke.ning.com/

Livekommentointia ja opitun jakamista iPadilla #OEB11

Berliiniläisessä kirjakaupassa oli kymmenkunta erilaista lehteä iPhone- ja iPad-käyttäjille. Edes KaDeWe-tavaratalosta ei löytynyt TVT:n opetuskäyttöön keskittyvää lehteä. Tietokonelehtiä oli valtavasti, vaikken niiden lukumäärää kysynyt. Sen sijaan tavaratalon makkaravalikoiman tiedän ylittävän 2000 lajia.

Palasin juuri Online Educa Berlin (OEB) -konferenssista, missä oli suomalaisten ohella eniten saksalaisia, hollantilaisia ja englantilaisia. Konferenssi tiedotti etukäteen aktiivisesti sekä ohjelmasta että erilaisista käytettävistä sosiaalisen median välineistä. Minusta alkoi tuntumaan, että kommunikaattorini ei taivu kaikkiin näihin tarpeisiin ja sain lainaksi iPadin. Sen avulla pääsin melko hyvin konferenssin langattomaan verkkoon ja osallistumaan keskusteluun monella tasolla. Twitteriä käytin pääosin englanninkieliseen kommentointiin tunnuksella #OEB11 ja yhdessä kollegani Helysen Minnan kanssa saimme tunnuksen #paokhanke hetkeksi Suomen käytetyimmäksi Twitter-tunnukseksi.

Konferenssilla oli oma Facebook-ryhmänsä, mutta erityisen aktiivinen oli Suomalaiset Online Educa Berlin 2011 -konferenssissa -ryhmä. Alkuun aiheina olivat käytännön vinkit, kimppakyydit ja säätiedotukset. Konferenssin aikana siellä jaettiin kuvia, ajatuksia sessioista ja vinkattiin hyvistä löydöistä. Kahdesti olin myös illallisella porukassa, joka ryhmän kautta löytyi. Konferenssin jälkeen siellä on jaettu videoita ja blogikirjoituksia osallistujilta.

Aikanaan aloitin tietokonettamisen Applella, mutta siitä on paljon aikaa. Nyt oli terveellistä törmätä omaan muutosvastarintaan, kun iPad ei toiminut tutulla tavalla. Vaikka peruskäyttö oli helppoa, niin tuskaa tuotti, kun en leikkaa-liimaa työkalua löytänyt enkä saanut Facebookiin kuvia haluamillani tavoilla.

Yksi parhaista esityksistä oli InnoOmnian Esko Liuksen ja Mervi Janssonin esitys Vocational Learning goes Mobile. Se vahvisti kokemustani siitä, että mobiililaite on henkilökohtainen - silloin sen käyttö motivoi ja sitä halutaan kantaa mukana. iPadin saa välittömästi auki ja käyttöön, mutta ilman sovellusten asennusoikeutta on käyttö rajoitettua. Kaikkinensa jäin konferenssin jälkeen pohtimaan mobiilioppimisen kysymyksiä: Kun jokaisella on kone käytössä kaiken aikaa, se muuttaa valtavasti luokkahuoneen toimintakulttuuria, toivottavasti konferenssin tervetuliassanojen suuntaan: From Teaching to Learning. InnoOmnian kokemuksen mukaan mobiililaitteet ovat tuoneet huomattavan eron vuorovaikutukseen: vertaisoppiminen on lisääntynyt valtavasti ja opiskelijat tutustuvat toisiinsa paremmin kuin ennen.

Mobiilioppiminen on myös PAOK:n näkökulmasta erittäin ajankohtaista, sillä useisiin oppilaitoksiin on juuri hankittu tai ollaan hankkimassa iPadeja tai läppäreitä suuria määriä tai jopa tietyille ryhmille omia laitteita. Mielestäni toisella asteella tulisi myös kaikin tavoin tukea opiskelijoiden omien laitteiden käyttämistä.

Tampereelta on lähdössä 30 hengen ryhmä tammikuussa BETT-messuille Lontooseen, mutta muitakin suomalaisia on varmasti paikalla paljon. OEB:n hyvien kokemusten innoittamana perustin sekä lähtijöille että muille kiinnostuneille avoimen Facebook-ryhmän Suomalaiset BETT 2012 messuilla Tervetuloa mukaan!

PAOK:n projektitiimin matkaraportti

Tässä vielä linkki Pauliina Mäkelän matkaraporttiin, mistä löytyy koonti suomalaisten matkaraporteista, bloggauksista ja tunnelmista.

-    -    -
Bloggaus julkaistu alkuperin PAOK - Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelman blogissa: http://paokhanke.ning.com/