Flipgrid - videochat opetuskäyttöön

Jatkossa Flip toimii vain osana Teamsia, ei enää itsenäisenä sovelluksena. Näin ollen alla olevat esimerkkini lakkaavat pian toimimasta. Flipin käyttö Teamsin kautta edellyttää organisaatioissa, että pääkäyttäjä on sallinut Flipin käytön. 

Voit ladata Flip-videot talteen 30.9.2024 mennessä tai siirtää ne Padletiin ja käyttää sitä Flipin sijaan. Lue lisää Jambord lakkautetaan ja Flip rajoittuu Teamsiin -bloggauksesta. 

Blogikirjoitusta on päivitetty viimeksi 1.8.2024.

Flip (6/2022 asti Flipgrid) on Microsoftin omistama maksuton palvelu, jota saa nykyisin käyttää myös esim. harrastuksiin tai perhepiirissä eikä vain opetukseen, kuten säännöt alunperin määrittelivät. Sen avulla opettaja voi luoda verkkoalustan, missä keskustellaan lyhyiden videoviestien tai äänitiedostojen avulla eri teemojen alla. 

Opettaja voi lisätä keskusteluteemojen alkuun paitsi tekstiä ja oman videokommentin, myös vaikka Kahoot-kyselyn tai Adobe Express -videon. Opettaja voi määritellä teemakohtaisesti mm. videoiden pituuden (15 sek - 10 min) sekä saavatko muut kommenoida niitä.

Flipiä voi käyttää itsenäisesti tai lisätä sen Teamsin kanavalle (jos pääkäyttäjä sen mahdollistaa). Videoita voi upottaa myös Flipin ulkopuolelle. Esimerkiksi ThingLinkin (ks. ohjeet) videotagiin saa tuotua YouTuben ja Vimeon ohella videoita Flipistä.

Flipin ohella mm. ThingLinkissä ja Teamsissa on käytettävissä syventävä lukuohjelma eli Immersive Reader (ks. ohjevideo 5:47 min). Se tarkoittaa, että haluttaessa sovellus lukee ja jopa kääntää tekstin. Lisäksi se tarjoaa työkaluja niille, joille lukeminen on vaikeaa. Tällöin voi käyttää esim. lukiviivainta, tavutusta, kuvasanakirjaa tai merkitä sanaluokkia eri väreillä. Flip kertoo verkkosivullaan olevansa saavutettava.

Flipin kameraan on tuotu erilaisia filttereitä,
joilla saa kasvot sumennettua, jos ei halua jakaa
itsestään hyvälaatuista videokuvaa.

Merkittävin Flip-kritiikki liittyi alussa haluttomuuteen jakaa videolla omaa naamakuvaa. Mobiililaitteella on helppo kuvata muutakin, mutta läppärillä se vaati vähän vaivaa. Sittemmin kameraan on lisätty mm. filttereitä, joilla oman videokuvan voi eri tavoin sumentaa. Lisäksi videolle saa taustakuvia ja erilaisia materiaaleja kuten kuvia, oman näytön tai muistilappuja. Nykyisin oman kuvan voi pienentää kulmaan, jolloin päähuomion saa esitettävä materiaali. Videokuvan voi myös kokonaan piilottaa.

Flipille on helppo ideoida monia käyttötarkoituksia kieltenopetuksesta oman projektityön esittelyyn ja ryhmän tutustumisesta vaikuttamiseen. Flip sopii myös vuorovaikutukseen yli maa- ja kielirajojen - tai vaikka viittomakieltä käytettäessä. Alla on esimerkki ammattikorkeakoulusta ja sen jälkeen löydät demoympäristön ja päivittyvät ohjediat.

HUOM: Flipgrid muodostaa käyttäjätiedoista henkilörekisterin eli järjestelmään sovelletaan GDPR:ää. Flipgrid kertoo noudattavansa Privacy Shield menettelyjä, mutta koska palvelimet sijaitsevat EU.n ulkopuolella USA:ssa, tulee oppijoita/huoltajia informoida tästä ja heiltä tarvitaan lupa palvelun käyttöön. Näin ollen oppijoita ei voida velvoittaa käyttämään Flipiä. (En tiedä, miten tilanne mahdollisesti muuttuu syksyn 2024 muutosten myötä, kun Flip toimii vain Teamsin kautta.)

Rekrytointia videomuodossa

Minttu Merivirta on käyttänyt Flipgridiä Lapin ammattikorkeakoulun liiketalouden opetuksessa. Harjoituksessa opiskelijaryhmät eli ns. tiimiyritykset laativat ensin työpaikkailmoitukset videomuodossa. Sen jälkeen kukin opiskelija kävi jättämässä oman työhakemuksen videomuodossa. Lopuksi tiimiyritykset kävivät läpi heille jätetyt hakemukset ja keskustelivat siitä, mihin he työnantajina kiinnittivät eniten huomiota.

Merivirta koki työskentelyn onnistuneeksi ja Flipgridiä oli helppo käyttää, kun videoiden editointia tai siirtämistä laitteelta toiselle ei tarvinnut tehdä. Koska video tuli äänittää yhdellä otoksella, oli käsikirjoitus tärkeä. Opettaja voi määritellä videon keston, joten tiivistäminenkin nousi yhdeksi taidoksi. 

Kannattaa lukea tämä ja 24 muutakin hienoa esimerkkiä verkkototeutuksista LOVO – Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut -hankkeen julkaisusta Innostusta verkkotyöskentelyyn. Julkaisun ovat toimittaneet Arkko-Saukkonen & Saloniemi 2018. 

Kokeile nyt oppijan roolissa 

Jos haluat katsoa Flipiä selaimella, avaa se tästä linkistä: Digiosalliseksi-niminen Flip-ryhmä. Jos käytät mobiililaitetta, ohjeistaa em. sivu avaamaan tai lataamaan mobiilisovelluksen viimeistään silloin, kun yrität tallentaa uuden videon. Ryhmän (group) tällä hetkellä neljän teeman (topic) sisällöt eivät enää näy kirjautumatta, sillä tällaiset ryhmät on keväällä 2021 lakkautettu. Pääset tutustumaan palveluun tunnistautumalla Microsoftin tai Googlen tunnuksilla (oma tai oppilaitoksen). 

Kokeilin podcastin tekemistä ja toisen jakson teemana on tämä bloggaus (lisätty 23.9.19) 

Listen to "Flipgrid - videochat opetuskäyttöön" on Spreaker.
-  -  -  -  -
Tämä blogijulkaisu on päivitetty ja muokattu kopio TAMKin koordinoiman Digiosalliseksi-hankkeen (2016-2018) blogikirjoituksestani 11.12.2018 (CC BY-SA). Sillä oli lukijoita yli tuplasti verrattuna hankeblogin toiseksi suosituimpaan julkaisuun.

Koontia päättyvästä Digiosalliseksi-hankkeesta

Päätösseminaariin osallistujat saivat hiirimaton.

Vuodenvaihteessa päättyvän Digiosalliseksi-hankkeen (2016-2018) tavoitteena on ollut edistää erityistä tukea tarvitsevien nuorten digiosallisuutta, niin että heillä olisi paremmat valmiudet ja mahdollisuudet opiskella, työskennellä ja toimia digitaalisessa yhteiskunnassa.

Oma tehtäväni tässä TAMKiin koordinoimassa hankkeessa oli tukea etenkin neljän osatoteuttajan opetus- ja ohjaushenkilöstön digiosaamisen kehittymistä. Hankkeessa pidettiin eri puolilla Pirkanmaata ja verkossa. kaikkiaan 35 workshopia (viimeinen niistä on tänään). Niiden materiaalit löytyvät kootusti hankeblogin päättyneiden workshopin sivulta.

Suomessa merkittävä osa opetusalan kehittämis- ja koulutustyöstä tehdään hankerahoituksella. Tämä oli kaikkiaan kuudes ESR-hanke eli Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama hanke, mitä olen ollut täys- tai osapäiväisesti tekemässä. Aiemmat Tampereen kaupungin ja sitä ennen Tampereen yliopiston koordinoimat hankkeet ovat liittyneet avoimeen oppimiskulttuuriin ja digitalisaatioon sekä työssä oppimiseen ja ongelmaperustaiseen oppimiseen.

Mitä hyötyä hankkeesta oli?

Tähän kysymyksen antaisin mieluiten äänen osatoteuttajille Tredusta, Kiipulasta, VAAOsta ja Siltavalmennuksesta. Vaikka teimme useita kyselyitä opettajille, ohjaajille ja opiskelijoille, minusta hankkeen hyödyt tulevat parhaiten esiin seuraavista TAMKin kollegani Heli Antilan loka- ja marraskuussa tekemistä haastatteluista.

• Kiipulassa verkkotyöskentelystä tuli osa arkea Digiosalliseksi-hankkeen aikana
• Siltavalmennuksen digivalmentaja Metti Löfberg: “Olen teknologia-insinöörin ja humanistin välillä oleva ihmissanakirja”
• Valmaopettaja Tauno Mathlin Tredusta: Hankkeen myötä innostuin itsekin digiasioista
• Opettajien työparityöskentely innosti digikokeiluihin Valkeakosken ammattiopistossa VAAOssa

Kuva on yhden osahankkeen esityksestä viimeisessä projektiryhmän
kokouksessa. Ilman hanketta olisimme kivikaudella -toteamus on varmasti
 liioiteltu, mutta kertoo toki siitä, että hankkeen anti koettiin tärkeäksi.
Tällainen kuva saa aina projektipäällikön kameran laulamaan :)

Nämä artikkelit, projektiryhmän viimeisessä kokouksessa esitetyt opiskelijoiden videohaastattelut sekä äsken lukemani loppuraporttiluonnos, etenkin osahankkeiden osalta, avasi minulle entisestään hankkeen tuloksia ja sitä, miten projektiryhmän työskentely ja pidetyt workshopit näkyvät opiskelijoiden arjessa.

Näistä kerromme lisää projektipäällikkö Minna Seppälän kanssa ITK-konferenssissa maaliskuussa 2019. Foorumiesityksemme otsikkona on Erityistä tukea tarvitsevat nuoret digin käyttäjinä.

Bloggasimme aktiivisesti

Pääasiallinen julkaisukanavamme oli TAMKin tiimin hankeblogi, missä olemme julkaisseet jo 44 juttua ja muutama on vielä loppuvuodesta tulossa. Niistä pääosa liittyy pidettyihin workshopeihin ja hankkeen tuloksia esitteleviin kirjoituksiin. Kuuden luetuimman julkaisun listalla on kolme juttua ITK-konferenssista, em. artikkeli Kiipulasta, yksi workshop ja joulukuussa julkaisemani Flipgrid-videochatin esittely.

Flipgrid on helppo ja nykyisin ilmainen palvelu ja saatavissa myös Teamsiin integroituna. Blogijulkaisusta löydät julkisen alustan, missä voit käydä testaamassa ja tutkimassa sovellusta opiskelijan näkökulmasta ja siellä ovat myös päivittyvät ohjeet opettajille.

Tähän omaan blogiin kirjoittelin lähinnä alussa, kun meillä ei vielä ollut hankeblogia. ITK-konferenssista kirjoitin molempiin vähän eri näkökulmista ja maksimoidakseni näkyvyyttä.

• Kohti ITK-konferenssia (4/2018)
• Pintakiltaan tutustumassa (5/2017)
• ITK ja digiosallisuus (4/2017)
• Erityistä tukea tarvitsevan kohtaaminen verkossa (3/2017)
• Tieteen päivien makaroni-gallup (1/2017)
• Digiosalliseksi-työpaja verkostoista ja jakamisesta (10/2016)

TAMK Journalin artikkelit 

• Antila H., Laakso M. & Seppälä M. (2018). Teknologia haastaa ja koettelee, mutta digitaalisten oppimisympäristöjen mahdollisuudet tunnistetaan. TAMK Journal 29.10.2018.
• Antila H. & Seppälä M. (2018). Tahtoa on, mutta ei aikaa opetella ja omaksua. TAMK Journal 29.11.2018.

Opettajat näkevät muutoksen nuorten ajattelussa

Lokakuun Digiosalliseksi vai osattomaksi -seminaarin keynote esityksen piti tulevaisuudentutkija Ilkka Halava. Hänen ajatuksista jäi varmasti kaikille jotain pohdittavaa. Itselleni tärkein ajatus tiivistyi alle upotettuun tviittiin.

Halavan mukaan monet nuoret näkevät jo, miten tekoäly, robotiikka ja muut muutokset muuttavat maailmaa ja työn tekemisen tapoja. Jos nuorista tuntuu, että opettajalla ei ole tästä hajuakaan, miksi he innoistuivat koulussa opiskelusta. Halavan mukaan opettajat ovatkin yksi keskeisistä ammattiryhmistä, joka näkee muutoksen nuorten ajattelussa. Muutoksen siitä, kun vanha ja uusi maailma eivät aina kohtaa.

Nyt aikuiset panikoi työn loppumisesta ja valmistaa nuoria setämiesten maailmaan. Tämä yksi suurin syy, miksi nuoret ei innostu koulusta. Opet murrosaikana tärkeitä ja näkevät murroksen ennen monta muuta ammattiryhmää, kertoo @IlkkaHalava #digiosalliseksi

— Matleena Laakso (@MatleenaLaakso) 31. lokakuuta 2018