Näytetään tekstit, joissa on tunniste konferenssi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste konferenssi. Näytä kaikki tekstit

18.1.2024

BETT2024 - suomalaisten matkakertomukset

Museon julkisivu, komea ja vanha kivirakennus, missä sisäänkäynnin molemmin puolin korkeat torni. Kuvattu kahden punaisen lontoolaisen bussin välistä.
Luonnonhistoriallinen museo.
Kuva: Matleena Laakso, CC BY.
BETT-opetusteknologiamessut järjestettiin Lontoossa 24.-26.1.2024. Tapahtuma keräsi 30 000 osallistujaa yli 120 maasta, mukana on perinteiseen tapaan satoja suomalaisia. Puhujia on yli 400, yrityksiä yli 600 ja messuilla vierailleita lapsiakin 2000. Seuraavat Bett-messut ovat 22.-24.1.2025.

Tämä on yhdestoista vuosi, kun kerään yhteen keskeisiä linkkivinkkejä ja suomalaisten matkaraportteja. Päivittelen niitä alle pitkin alkuvuotta, mutta voit hyvin käydä etukäteen tutustumassa myös satojen osallistujien aiempien vuosien kokemuksiin alla olevista linkeistä. 

BETT-messuihin kuuluu laaja näyttelyalue, monenlaisia esityksiä ja palkittavien sovellusten esittelyitä. Isoimmilla ständeillä pyörii tauotta tietoiskuja. Tapahtumaan kuuluu myös runsaasti oheistapahtumia, kuten työpajoja, kouluvierailuita ja kutsuvierasseminaareja. Ks. esim. Microsoftin ohjelma (PDF)  Uutta ovat TableTalks -vertaiskeskustelut eri teemoista ja Tech User Labs -työpajat, mutta ilmoittautuminen molempien on jo päättynyt. Uutta on myös tiistain Education Leadership Programme -seminaari. Muutakin tarjontaa on valtavasti, joten enemmän saa irti, jos suunnittelee etukäteen, mihin haluaa osallistua. Viime vuonna tekoäly oli niin uutta, että isompiinkin luentosaleihin mahtui vain, jos oli ajoissa jonottamassa ovelle. Tekoäly kiinnostanee edelleen, ainakin itse lähden oppimaan ennen kaikkea sitä.

Moni suomalainen ja Suomessa toimiva yritys järjestää BETT-viikolla omia tapahtumia Lontoossa. Näistä pysyt parhaiten ajan tasalla liittymällä Suomalaiset BETT-messuilla Facebook-ryhmään ja tietysti myös kyseisten yritysten asiakasviestinnän avulla. Tässä muutama esimerkki, osaan ilmoittautuminen on jo päättynyt, osaan mahtuu vielä.

Verkkosivuja, somea ja linkkivinkkejä

  • BETT-messut Lontoossa -verkkosivu
  • Suomalaiset BETT-messuilla -Facebook-ryhmä: käytännön vinkkejä, kutsuja tapahtumiin, seuraa, kimppakyytejä, opitun jakamista jne.
  • Ohjelmassa on esityksiä aamuvarhaisesta alkaen, mutta näyttelyalue avautuu päivittäin klo 10 (ks. aukioloajat).
  • Hashtageja: #BettUK2024 ja myös #BETT2024 ja suomenkielisille viesteille #finnbett, mutta sitä enää harva käyttää. Käytössä myös mm. #BettUK. 
  • Bett Global: Twitter, Facebook, LinkedIn, Instagram ja YouTube.
  • Tapahtuman mobiilisovellus (Bett Show: Android & iOS). 
  • Paikkana on aiempien vuosien tapaan ExCel, minne pääsee kätevästi metrolla, esim. Custom House for ExCel -asemalle (ks. kulkuohjeet) tai vielä lähemmäs messualueen itäpäätyyn DLR-juna-asemalle Prince Regent. Huomaa, että uusin metrolinja Elizabeth Line puuttuu vanhammista kartoista. Etukäteen kannattaa ladata offline-reittiopas tai -kartta.
  • Excelissä on hyvä nettiyhteys nimellä "_ExCeL free Wi-Fi". Kirjautumisvaihtoehdot ovat "our standard log in" tai LinkedIn, Facebook tai Twitter." Lisätietoja messualueen palveluista löydät Excelin sivulta.
  • Muistathan, että Lontoo ei ole EU-alueella, joten mobiilidata on varsin arvokasta.
  • Monessa paikassa kelpaa vain korttimaksu.
  • Musikaalilippuihin suosittelen teattereiden omaa TKTS-lippumyymälää Leicester Squarella tai netissä. Se myy edullisesti lippuja saman päivän näytöksiin. 
  • Edellisten vuosien matkaraportit; 2012 ja 2014 sekä 2015 ja 2016 ja 2017 ja 2018 ja 2019 ja 2020 ja 2022  ja 2023.


Suomalaisten matkakertomukset, bloggaukset, videot ym.

Poimin tähän Suomalaiset BETT-messuilla -ryhmään jaettujen matkakertomusten linkit ja etsin lisää somesta. Voit myös jakaa linkkisi suoraan minulle. Kiitos, jos linkität tämän koonnin omaan matkaraporttiisi! 

Päälava, missä kohdevalot ja BETT-logoja. Etualalla tekniikasta vastaavien äänipöytä.
Kuva kevään 2023 BETT-messujen pääareenalta.


Kirjoittaja: at Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , ,

6.11.2019

Digiä esityksiin

Vedin syksyllä kolme melkein samansisältöistä koulutusta teemalla digiä opetuksiin. Tutustuimme pääosin verkon maksuttomiin sovelluksiin, joita voi hyödyntää erilaisia esityksiä ja koulutuksia pitäessään. Moni sovelluksista toimii hyvin myös erilaisissa työryhmissä ja kehittämishankkeissa. Mukana on myös useita kirjautumatta toimivia sovelluksia. Huomaa, että moni sovelluksista on kaupallisessa käytössä maksullinen.

Alla on koulutusten yhteinen Padletin, mistä löydät kokeilulinkkejä ja jokaisen kolmen koulutuksen diaesityksen. Sinne on koottu myös useita kokeilulinkkejä. Osa niistä toimii edelleen, osa toimi vain sen hetken, kun olin itse kirjautuneena ja avannut kyseisen ympäristön. Moniin sovelluksiin löydät tarkempia ja ajoittain päivittyviä ohjeita tämän blogin koulutusdiojen sivulta.

Padletin sovellukset on jaoteltu teeman mukaisiin sarakkeisiin. Sisältöjen jakaminen sarakkeisiin on yksi seitsemästä Padletin mallista. Padlettia esittelin tarkemmin edellisessä bloggauksessani: Padlet toi tarjolle karttapohjat.


Tehty Padletilla



Kirjoittaja: at Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , ,

12.4.2019

Kohtion kohtaamisia

Konferenssin esiintyjät
 saivat gerberat.
Hämeen kesäyliopisto järjesti loppuviikosta ensimmäisen Kohtio-konferenssin Verkatehtaalla. Puitteet olivat hienot ja itse esitykset elokuvateatterin saleissa. Muutama esiintyjä hehkuttikin, että harvoin on omia tuotoksia päässyt niin isolta ja hienolta screeniltä esittämään. Tommi Natri - kiitos Digiosalliseksi-hankkeelle tekemästäsi Kiipulan videosta, se sai arvoisensa puitteet!

Alla kirjoitan ensin muutaman ajatuksen Kohtiosta, sitten jaan Wakelet-koontini tapahtuman suosituimmista tviiteistä ja seuraamieni esitysten muistiinpanoista. Lopuksi jaan minun ja Minna Seppälän esityksen diat sekä listan esityksessämme mainituista ja osin kokeilluistakin sovelluksista.


 Mikä Kohtio?


Hämeen kesäyliopisto irtautui ITK-konferenssin järjestelyistä ja päätti järjestää oman opetusteknologia-konferenssin samassa kaupungissa ja vain muutaman viikon erolla ITK-konferenssiin. Ero ei ollut sopuisa ja monenlaisia huhuja on ollut liikkeellä. Anne Rongas avasi tilanteen kuvioita lokakuisessa kirjoituksessaan: Mitä kävi? – tapaus ITK-ystävät Facebookissa.

Kolme viikkoa sitten järjestetty 30. ITK-konferenssi osoitti selkeästi, että se voi hyvin ja perinne jatkuu innokkaan yhteisön kantamana neljännelle vuosikymmenelle. Tänään oli aika antaa mahdollisuus Kohtiolle. Koskaan aiemmin ei niin moni ole pyytänyt raportoimaan, millainen itse tapahtuma on. Kankeasti käynnistyneen alun jälkeen uteliaisuuttakin oli siis ilmassa.

Osallistuin konferenssiin vain perjantaina. Olin varautunut kahteen päivää, kun tapahtumaa markkinointiin esiintyjille ilmaisena. Kun ilmoittautuessa kävi ilmi, että maksuttomuus koski vain esityspäivää, peruin majoituksen ja sovin torstaille muita töitä. Perjantai oli antoisa päivä. Osallistujamäärä ei ollut konferenssiksi kovin suuri, mutta toisaalta se yhdessä tavanomaista pidempien esitysaikojen (45 min) kanssa edisti hyvin vuorovaikutusta. Useissa esityksissä onnistuttiin käymään hyvää keskustelua joko esityksen aikana tai jälkeen - ja siihen oli aikaa.

Perjantaina ohjelmassa oli kestosta riippuen 3-5 perättäistä esitystä tai työpajaa sekä päätösluento. Esitykset alkoivat tasatunnein, mikä toimi hyvin, vaikka pikainen lounas ja kahvi aiheuttivatkin myöhästymisiä ja vähensivät verkostoitumisaikaa. Kulunut viikkoni on ollut todella kiireinen ja tutustuin ohjelmaan vasta menomatkalla junassa. Vasta illalla kotona huomasin, että perjantaina esillä olisi ollut seitsemän posteria ja kolme esittelypistettäkin. Ne sijaitsivat erillään elokuvateatterin esitystiloista, joten en niitä huomannut.

Osallistujissa oli ymmärtääkseni runsaasti Hämeenlinnan seudun opettajia ja ainakin omassa ammatillisen puolen esityksessämme pääosa oli perusasteelta, joten vähän lennosta muutimme painopisteitä. Tuttuja ja somessakin aktiivisista digikouluttajia oli lähinnä esiintyjäkaartissa. Kun ITK kerää väkeä laajasti koko maasta ja mukana on opettajien lisäksi runsaasti mm. opetusalan hankeväkeä, hallintoa, täydennyskouluttajia ja yrittäjiä, sitä porukkaa Kohtio ei vielä ollut hyvin tavoittanut.

Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, joten nyt voi vain toivoa, että Kohtio löytää tapahtumakentästä oman kolonsa. ITK:n kilpailijaksi siitä ei ole, mutta omaa brändiä vahvistamalla ja tuomalla tarjontaan jotain uutta, se voi hyvinkin tulevina vuosina ansaita paikkansa.

Kannattiko osallistua? Kyllä kannatti. Päivästä jäi rauhallinen ja hyvä olo. Ei ollut kamalaa kiirettä nähdä kaikkea mahdollista, kun rinnakkaista ohjelmaa ei ollut niin runsaasti. Ja toisaalta vähän pidemmät esitykset mahdollistivat perusteellisemman tutustumisen teemoihin.


#Kohtio2019 Twitterissä


Viime päivinä 89 Twitter-käyttäjää on julkaissut 285 tviittiä tunnuksella #Kohtio2019. Lisää on tullut vielä tätä kirjoittaessani ja varmasti myös ensi viikolla opittua reklektoitaessa. Julkaisen silti nyt tuoreeltaan Wakeletilla tekemäni koonnin suosituimmista tviiteistä, kuten tein myös ITK-konferenssin jälkeen (ks. ITK Twitterissä). Voit lukea Kohtion tviittien koonnin suoraan Wakeletista tai alle upotettuna.


Vinkkejä erityistä tukea tarvitsevien digiosallisuuteen


Esittelin Minna Seppälän kanssa jo päättyneen ja TAMKin koordinoiman Digiosalliseksi-hankkeen tuloksia ja kokemuksia (ks. kuvaus konfernssin sivulla). Kokoan alle sovellukset, joista osan vain mainitsimme, osaa esittelimme tarkemmin.

Tämä on samalla viimeinen bloggaukseni vuoden vaihteessa päättyneestä Digiosalliseksi-hankkeesta. Tein siitä koontia jouluiseen julkaisuun, mistä löydät mm. hankkeen tärkeät linkit. Monenlaista oppia minulle hankkeesta jäi ja erityisesti iloitsen kohtaamisista. Monet yhteistyösuhteet jatkuvat uusissa ympyröissä ja uusissa hankkeissa, joko heti perään tai joskus tulevina vuosina.  
Kirjoittaja: at Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , ,

19.3.2019

ITK2019: Erityistä tukea tarvitsevat nuoret digin käyttäjinä

ITK:n teemana on tänä vuonna Muutos on mahdollisuus.
Ruudunkaappauskuva ITK-konferenssin ohjelmasta

ITK-perinne jatkuu


ITK eli Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konfererenssi järjestetään tällä viikolla 30. kertaa. Teemana on Muutos on mahdollisuus. ITK on Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma. Se kokoaa vuosittain yhteen lähes 2000 opettajaa, rehtoria, opetusteknologian asiantuntijaa, tutkijaa, päättäjää, opiskelijaa ja muuta teemasta kiinnostunutta.

Twitterissä ja muuallakin somessa käytössä on hashtag #itk2019. Jos olet esiintyjä, kerro Twitterin käyttäjänimesi aloitusdiassa, samoin kuin esim. hankkeesi tai organisaatiosi tunnus tai hashtag. Jos kuvia esitysmateriaaleistasi saa jakaa somessa, merkitse ne CC-lisenssillä tai anna siihen lupa edes suullisesti esityksen alussa. 

Jos et pääse paikan päälle, kannattaa seurata pöhinää somessa. Hyvän katsauksen teemoihin saa myös yli 20 ITK-webinaarin tallenteesta.


Torstai klo 12.45: Erityistä tukea tarvitsevat nuoret digin käyttäjinä


Tervetuloa kuuntelemaan Minna Seppälän ja minun esitystä alakerran saliin 12. Kerromme tuolloin juuri päättyneen Digiosalliseksi-hankkeen kokemuksista liittyen erityistä tukea tarvitseviin nuoriin ja heidän opettajiin ja ohjaajiin digin käyttäjinä. Minna toimi hankkeen projektipäällikkönä ja oma roolini oli olla TAMKissa toisena asiantuntijana ja pitää workshopeja hankeverkoston opettajille ja ohjaajille.

Voit tutustua työhömme TAMKin tiimin hankeblogissa. Tästä blogista voit lukea omaa koontiani Digiosalliseksi-hankkeesta. Puhumme samalla teemalla, mutta laajemmin käytettyjä työkaluja esitellen, Kohtio-konferenssissa 12.4.2019


Erityistä tukea tarvitsevat nuoret digin käyttäjinä, ITK 21.3.19 from Matleena Laakso

Digi on kivaa ja ITK ihan huippujuttu!
Kuvan selfie minusta ja TAMK-kollega Minna Seppälästä on otettu heti esityksemme jälkeen. 


Alla lopuksi kopio abstraktistamme ITK:n sivulta: 
Olemme tehneet pirkanmaalaisessa Digiosalliseksi-hankkeessa töitä sen eteen, että erityistä tukea tarvitsevat nuoret eivät syrjäytyisi digitaalisesta maailmasta. Tämä on tarkoittanut sekä opettajien, ohjaajien että nuorten osaamisen kehittämistä. Olemme huomanneet, että kun opettaja tai ohjaaja hyödyntää tekniikkaa, se tekee vaikutuksen nuoriin. Hankkeen nuoret ovat olleet opiskelijoita tai kuntoutujia ja heistä moni on tullut mielellään moderniin luokkaan tai muuhun tilaan, missä digitalisaatiota hyödynnetään. Kaikki eivät digistä kuitenkaan innostu heti, vaan he tarvitsevat ensin onnistumisen kokemuksia.
Kokeilukulttuuri on ollut voimissaan, kun on etsitty työskentelytapoja, joissa hyödynnetään digitaalisuutta. Työskentelyä ovat ohjanneet mm. nuorten tarpeet ja palvelut, joita heidän tulee osata käyttää sekä organisaatioiden opetus- ja ohjauskäytössä olevat välineet. Välillä hankkeen työpajat ovat toimineet inspiraation lähteinä, välillä opettajat ja ohjaajat ovat löytäneet ideoita työskentelyyn oppilaitosvierailuilta ja projektiryhmän tapaamisista. Toisinaan nuoret ovat itse tarttuneet sovelluksiin ja keksineet yhdessä ohjaajien kanssa erilaisia tapoja niiden hyödyntämiseen.

Eräässä organisaatiossa nuoret kokivat, että osallistuakseen digityöpajoihin, pitäisi jo olla hyvät perustaidot, jotka monelta puuttuivat. Suosituissa Eroon digikauhusta -työpajoissa huomattiin, että usein varsinainen ongelma liittyi osaamisen sijaan asenteisiin. Kun niitä oli käsitelty, käytiin perustaitoja läpi yksitellen ja tarjottiin tarpeen mukaan jopa yksilöllistä ohjausta.

Hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa nuorille osallisuuden kokemuksia eri elämänalueilla digitalisaation tukemana. Teimme henkilöstölle kyselyn ohjauksen ja opettamisen kysymyksistä sekä kaksi kyselyä nuorille. Niissä selvitimme heidän kokemuksia osallisuudestaan erilaisissa ryhmissä ja sitä, miten osallisuuden kokemukset ovat muuttuneet.

Esityksessä kerromme kyselyidemme tuloksista ja jaamme kokemuksia onnistuneista hankkeen toimintatavoista. On tärkeää, ettei yksikään nuori syrjäydy digitaalisesta maailmasta. Vaikka osa nuorista viettää verkossa liikaakin aikaa – ja monet nuoret itsekin tunnistavat siihen liittyvät haasteet - on tärkeää tukea myös niitä nuoria, joille verkon maailma ja sen mahdollisuudet ovat vaikeita tai ovat jääneet vieraiksi.

Digiosalliseksi oli Tampereen ammattikorkeakoulun hallinnoima ESR-hanke (2016-2018). Hankkeen tavoitteena oli tukea erityistä tukea tarvitsevien nuorten digiosallisuutta, niin että heillä olisi paremmat valmiudet sekä mahdollisuudet opiskella, työskennellä ja toimia digitaalisessa yhteiskunnassa. Hankkeen osatoteuttajat olivat Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Kiipulan ammattiopisto, Silta-valmennusyhdistys ja Valkeakosken ammattiopisto.
Kirjoittaja: at Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , ,

27.9.2018

SETT-tapahtuman antia

Osallistuin SETT Finland 2018 -tapahtumaan (ent. NetForum) Messukeskuksessa. SETT kuvaa itseään opetusalan johtavaksi teknologiafoorumiksi. Näyttelyhallissa oli esillä noin 50 alan yritystä ja sivuilla neljä suurta puhujalavaa, joista yksi oli varattu johdolle suunnattuihin esityksiin. Näiden lisäksi muutamilla ständeillä oli oma aikataulutettu ohjelmansa. Kaikki kuulemani esitykset olivat hyviä ja esitysten välissä oli sopivasti aikaa piipahtaa näyttelyosastolla ja moikata tuttuja.

Tein muistiinpanoni pääasiassa Twitteriin ja kokosin lähinnä sen pohjalta alle muutaman muistiinpanon. Sain aktiivitviittaamisesta jopa tapahtuman järjestäjiltä palkinnon! SETT järjestettiin  kaksi viikkoa sitten torstaina ja perjantaina. Sunnuntai-iltaaan mennessä #SETTFIN-tapahtumasta oli lähetetty 487 tviittiä, joiden yleisö (teorettisesti laskien) oli 234 803 käyttäjää. Tviittaajia oli kaikkiaan 166, joista 53 % naisia.


Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava: ihmisen tehtäväksi jää viisaus


Tulevaisuustutkija Ilkka Halava kertoi materiaalisuuden muutoksesta.
  • 90 % maailman datasta on syntynyt viimeisen 2 v aikana. Vuonna 2020 käytössä lienee 12 000 miljardia sensoria. Kaikki tämä tarkoittaa, että ihmiskunta on siirtyy arvailun yhteiskunnasta tietämisen yhteiskuntaan. Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa? Ainakin sitä, että koneista tulee älykkäitä ja ihmisen tehtäväksi jää viisaus. 
  • ”Aristoteles hallitsi oman aikansa kaiken tiedon.” Nyt meillä tuo kaikki tieto taskussa, mutta yleissivistys ja kontekstuaalisuus on tärkeää. Mitä tapahtuu asiantuntijuudelle?
  • Immateriaalisuus on uudella sukupolvella jotain ihan muuta kuin keski-ikäisten konmarittaminen, Ruutuaika liittyy nykyiseen kuluttamiseen. Kun vanhempi sukupolvi pukeutuu ja ajaa autolla live-konserttiin, yhä useampi nuori katsoo mielummin esityksen striimiä tabletiltaan. Tämä muutos yhdessä ympäristötietoisuuden kanssa vähentää materiaalista kuluttamista. 
  • Miten käy koulun ja sen uskottavuuden, jos 10 viime vuoden keskinnöt (iPad, Kindle, 4G, Android, Oculus, WA, Spotify, Bitcoin, Snapchat,..) eivät näy koulussa? Mitä tapahtuu koululle, jos yhteiskunnan murrokseen vaikuttavat keksinnöt suljetaan koulumaailmasta pois?
  • Kuka ruokkii ajatteluasi on tärkeämpi kysymys kuin tiedon lähde. Lähteen voi aina tarkastaa!
  • HUOM: Ilkka Halava on keynote-puhujana myös Digiosalliseksi-seminaarissa Tampereella 31.10. Tervetuloa mukaan! 


ICTEvangelist Mark Anderson kuljetti hienosti visuaalis-pedagogista tarinaa


Olen seurannut britti ICTevangelist Mark Andersonia somessa ja BETT-messuilla häntä kuunnellutkin. Vaikket nimeä tunnistaisi, olet varmaan somessa nähnyt hänen versioita jaksollisesta järjestelmästä (esim. The Periodic Table Of #STEAM Apps tai The Periodic Table Of Educational Books). Hän myös bloggasi Suomen vierailusta.

Mark Anderson on loistava puhuja: Sisältö oli itselleni monella tavoin tuttua motivointia, vinkkaamista ja innostusta digipedagogiikkaan. Mutta miten hän sen teki! Hän esityksensä oli yksi eteenpäin kulkeva tarina, jota diat, videot ja demot kuljettivat hienosti eteenpäin.

Suurin osa dioista koostui muutamasta sanasta tai idesta kuten: Keep it simple - Keep it real - Keep it count. Ja seuraavaksi: käytä digiä tarkoituksellisesti - käytä sitä oppimiseen - Don't worry, jos se ei toimi, kuten odotit. Tämä jatkui alla olevan kuvan teeseillä ja aina kun luuli, että päästiin perille, syvensi hän seuraavilla nostoilla sanomaansa.

Tämä ja monen muunkin esiintyjän visuaalinen esitys muistutti taas tarpeesta uudistaa omia esitysmateriaaleja. Ohjedioissa voi olla paljonkin asiaa, mutta innostamispuheenvuorojeni diojeni ulkoasussa olisi parannettavaa! Jos tekstiä olisi vähemmän ja se tukisi paremmin tarinaa, niin wow! Kun 2009 vaihdoin työpaikkaa, otin tavoitteeksi lisätä dioihini aiheeseen liittyviä kuvia. Se onnistui, vertaa vaikka tätä diasarjaani (2009) mihin tahansa nykyiseen settiin. Tiedän myös mihin suuntaan haluan parantaa, sitten joskus, kun siihen aikaa löydän :)

ICTEvangelist Mark Andersonin pysyi digitaalisuuden ja pedagogiikan ytimessä.


Tarjolla oli iPad-demoja - minua innosti tulossa oleva pakohuonepeli

Myös Joe Moretti on tuttu kasvo BETT-messuilta. SETT-tapahtumassa hän esitteli Multitronic Pron ständillä erilaisia työskentelytapoja ja sovelluksia iPadeille. Esillä oli niin perusteita kuin lisätyn todellisuuden jippoja. Joihinkin niistä palaan myöhemmin syksyllä. Erityisesti tykkäsin oivalluksesta, mistä flipped learningissa (käänteinen oppiminen) on kyse: siitä flipataan oppimisen omistajuus oppijoille.

"Stories are maybe the most important parts in education", hän totesi ja esitteli syksymmällä suomeksi ilmestyvän pakopelin Sleuth IT:n. Se on fyysisenä ostettava peli, minkä käyttämiseen tarvitaan maksuton mobiilisovellus. Näin muutamia tehtäviä ja niissä oli ideaa! Mukana oli esimerkiksi tehtäviä, jotka olivat minulle tosi vaikeita, mutta maailmaa toisin hahmottavalle lukivaikeuden omaavalle helppoja. 


Kokoa julkaisi uuden palvelun


Tapahtumassa julkaistun suomalaisen Kokoa Standardin idea on, että opettajat käyvät oppijaryhmiensä kanssa käydä läpi opetusteknologisia ratkaisuja ja arvioivat niitä oppimistavoitteiden, pedagogian ja käytettävyyden näkökulmasta. Jos täyttää tietyt kriteerit, voi saada Kokoalta pedagogisen laatusertifikaatin.


Oppimispelien ja pelillistämisen päätekijät


Tampereen yliopiston professori J. Tuomas Harviainen nosti esityksessään esiin pelillisyyden ja pelillistämisen kolme päätekijää:

  • Uppuotuvuus (motivoi, mutta myös riski, haittaa reflektiota, ei toimi kaikilla)
  • Haastavuus (inspiroi omien rajojen ylittämiseen, iso työ räätälöidä oppisisältöihin, tärkeää uppoutumiselle)
  • Reflektio (oppimisen edellytys, harva peli tarjoaa kaksinkertaisena pelin aikana, vaikeampi taata pelillistämisessä). 


360-sisällöt ja interaktiivisuus nousussa


360-kuvaus ja interaktiiviset kuvat on teema, mikä tulee vastaan oppilaitospuolella yhä useammin. Opettaja voi luoda erittäin helposti interaktiivisia kuvia Moodleen, WordPressiin ja Drupaliin H5P-työkaluilla. Suomessa käytetään paljon vauhdilla kansainvälistyvää ThingLinkia, minkä maksuttomalla versiolla oppijat jaj opettajat voivat luoda interaktiivisia kuvia ja maksullisella myös 360-sisältöjä. ThingLink julkaisu juuri integraation Microsoftin Teamsiin. Vaativampaan tuottamiseen mm. oppilaitoksille, matkailukohteille ja yrityksille on tarjolla myöskin suomalainen Visuon. Sen avulla voit luoda monipuolisia ja laadukkaita 360-sisältöjä, joissa on erilaista interaktiivisuutta.



Poimintoja suosituimmista tviiteistä






-  -  -  -  -
SETTissä näyttelyalue on maksuton, mutta seminaaripuheenvuorot maksullisia. Voitin tapahtumaan liput Kokoan Facebook-sivulla järjestetyistä arpajaisista.

Kirjoittaja: at Ei kommentteja:
Tunnisteet: , ,

2.9.2018

ProBell ry on lakkautettu, Facebook-sivu jatkaa ongelmaperustaisen oppimisen verkostona

ProBell ry:n logo (2007-2018) 
Yhdentoista vuoden jälkeen on aika sanoa hyvästit Ongelmaperustaisen oppimisen seura ProBell ry:lle, joka on nyt lakkautettu. Seura perustettiin jatkamaan vuosina 2000–2007 Tampereen yliopistolla toimineen ja Suomen Akatemian rahoittaman ProBell-tutkimusryhmän toimintaa.

Seuran merkittävin toimintamuoto olivat vuosittaiset konferenssit. Olen listannut ne alle, samoin kuin vuoden PBL-teko palkintojen saajat ja suomalaisten väitöskirjat ongelmaperustaisesta oppimisesta. Näiden lisäksi etenkin Tampereen yliopiston avoimesta julkaisuarkistosta löytyy useita kirjoja, artikkeleita ja opinnäytetöitä PBL:stä.

Vaikka ProBell ry on nyt lakkautettu, jätetään seuran Facebook-sivu ongelmaperustaisesta oppimisesta kiinnostuneiden verkostoksi. Vaikkei se kovin aktiivinen olekaan, se on hyvä foorumi jakaa PBL-uutisia tai käynnistää keskustelua siihen liittyvistä teemoista, sillä PBL jatkuu, vaikka seuratoiminnalle ei enää tekijöitä löytynyt. 


Seuran lakkauttamisesta päätettiin 7.3.2018 kokouksessa                                


ProBellilla ei ole ollut toimintaa kevään 2013 jälkeen. Tuolloin pidetyssä vuosikokouksessa ei saatu hallitusta valittua, kun siihen suostuvia jäseniä ei ollut kylliksi. Sen jälkeen seuran lakkauttaminen on ollut esillä viimeisen hallituksen jäsenten kesken. Lopulta tänä keväänä pidimme yhdistyksen kokouksen, missä päätettiin yksimielisesti lakkauttaa seura ja lahjoittaa varat UNICEFin kautta Schools for Africa -ohjelmalle, mistä ne ohjataan työhön Malawissa. Siihen voit tutustua esim. Suomen UNICEFin kesällä kuvaaman videon kautta: Hawa muuttaa maailmaa (kesto 7:19). Lahjoitetut varat, lähes 6000 euroa, ovat pääosin tuloja järjestetyistä PBL-konferensseista.

Selvitysmiehiksi hoitamaan seuran lakkautus valittiin seuran puheenjohtaja Satu Öystilä ja tiedotusvastaava Matleena Laakso.  Samalla sovimme, että viimeksi mainittu säilyttää seuran arkistoa lakisääteisen ajan kotonaan Tampereella. Lakkauttamispäätöstä seuran kokouksessa olivat tekemässä myös seuran aktiivit sen hallituksesta: Sari Poikela, Merja Alanko-Turunen, Marja-Leena Lähteenmäki ja Timo Portimojärvi. Seura rekisteröitiin yhdistysrekisteriin 28.9.2007 ja purkamisilmoitus on tehty eilen 1.9.2018.
Kommentti 8.9.18: Patentti- ja rekisterihallitus on merkinnyt seuran purkautuneeksi ja selvitystoimet loppuunsaatetuiksi 4.9.2018. 

Me viimeisen hallituksen jäsenet nautimme toistemme tapaamisista valmistellessamme asiaa, niin että aloitimmekin - pilke silmäkulmassa - jo suunnittelemaan Probellin muistoyhdistyksen perustamista :) 

Voit ladata kuvan dokumentin lahjoituksesta tästä linkistä pdf-muodossa.

Suomessa järjestettiin 12 PBL-konferenssia 


  • The First National Meeting on Problem-based Learning, Tampere, 2001
  • The Second National Meeting on Problem-Based Learning, Problem-Based Pedagogy / Ongelmaperustainen pedagogiikka, Tampere, 2002 April 12th-13th
  • The Third National Meeting on Problem- Based Learning, Problem-Based Learning Across Disciplines, Hämeenlinna, 2003 April 4th - 5th
  • The Fourth National Meeting on Problem- Based Learning, The Various Voices of Assessment and Evaluation in Problem-Based Learning, Tampere, 2004 April 22nd - 23rd
  • International Conference on Problem- Based Learning, Problem-Based Learning - Bridging Work and Education, Lahti, 2005, June 9th - 11th
  • The Sixth Conference on Problem-Based Learning in Finland, Constructing Knowledge in Information Society, Tampere, 2006 June 6.-7.
  • Tiedonhankinnan ja ongelmaperustaisen oppimisen konferenssi, The Seventh Conference on Problem-Based Learning in Finland, Understanding PBL as a Culture - Tutkimus käytäntöjen kehittämisen tukena, Tampere, 2007 March 29.-30.
  • The Eighth Conference on Problem-Based Learning in Finland, Quo Vadis? Problem-based Learning in Time and Space - Learning communities and networks, Tampere, 2008 April 3.-4.
  • The Ninth Conference on Problem-Based Learning in Finland, Negotiating Problem-based Learning, Tampere, 2009 April 2.-3.
  • The Tenth Conference on Problem-Based Learning in Finland, From Tacit to Explicit: Embodied in PBL, Tampere, 2010 May 5.-6.
  • ProBellin kevätseminaari ja vuosikokous, Lars Uhlin, Educational developer, Karolinska Institutet: Understanding complexity of PBL – Aspects to be considered to get and keep PBL running, Tampere, 2011 April 13.
  • International Conference on Problem-Based Learning, Finland, Comperence and Problem-Based Learning - Experience, Learning and Future, Rovaniemi, 2012 April 12-13 


Vuoden PBL-teko palkinto jaettiin viisi kertaa


ProBell ry jakoi konferenssien yhteydessä Vuoden PBL-teko -palkintoja tiimeille, oppilaitoksille ja yhteisöille, jotka ovat edistäneet ongelmaperustaisen oppimisen käytäntöä tai tutkimusta. 
  • 2007: Vuoden PBL-teko palkinnon saivat lehtorit Anna-Leena Heikkilä ja Eila Mäkinen Lapin ammattiopiston hyvinvointialalta. He ovat kehittäneet omassa oppilaitoksessaan ammatillisen toisen asteen ongelmaperusteisen työssäoppimis- ja verkkopainotteisten opintojen mallia.
  • 2008: Vuoden PBL-teolla palkittiin Tampereen yliopiston Eduta-instituutti laajamittaisesta ongelmaperustaisen oppimisen koulutustoiminnasta. Palkinnon vastaanottivat Kirsi Viitanen, Satu Öystilä ja Matleena Laakso.
  • 2009: Savonia-ammattikorkeakoulu Iisalmen yksikön hoitotyön koulutusohjelman opettajatiimi sai vuoden PBL-teko-palkinnon laajamittaisesta ja kokonaisvaltaisesta PBL-opetussuunnitelmauudistuksesta. 
  • 2010: Vuoden PBL-teko palkinto myönnettiin Tampereen ammattikorkeakoulun Ikaalisten toimipisteen liiketalouden koulutusohjelman opettajatiimille. Perusteluna ovat liiketalouden PBL-koulutuksen pitkäkestoinen kehittäminen, julkaisutoiminta, PBL:n tutkimuksellinen kehittäminen ja PBL:n kehittäminen myös verkkopedagogiikkana. Palkinnon vastaanotti lehtori Maija Haaramo.
  • 2011: Vuoden PBL-teko palkinto annettiin Rovaniemen Ammattikorkeakoululle ongelmaperustaisen oppimisen valinnasta koko oppilaitoksen pedagogiseksi strategiaksi. Palkinto luovutettiin CPBL2012 –konferenssissa Rovaniemellä huhtikuussa 2012.

Suomalaisten väitöskirjoja ongelmaperustaisesta oppimisesta



Miten rekisteröity yhdistys lakkautetaan? 


Oletko ollut hallitusvastaavana tai muuten aktiivisena yhdistyksessä, jonka toiminta on hiipunut ja jonka lakkauttamisesta on ehkä jo ollut puhetta? Rekisteröidyn yhdistyksen lakkauttaminen on usein varsin pieni työ, se pitää vain saada aikaiseksi. Me pidimme ensin hallituksen kokouksen, jossa kokousta valmisteltiin ja sitten yhdistyksen kokouksen, missä asiasta päätettiin. Tapasimme kasvotusten, koska halusimme samalla vaihtaa kuulumisia, mutta jos helpolla haluaa päästä, kokoukset voi hoitaa verkossakin. 

Patentti- ja rekisterihallituksen sivulta ja yhdistyksen säännöistä löytyvät ohjeet siitä, miten lakkauttaminen tehdään. ProBellin osalta se tarkoitti päätöstä siitä, miten varat käytetään ja niiden lahjoittamista sekä pankkitilin lakkauttamista ja lopuksi purkautumisilmoitusta yhdistysrekisteriin. Ilmoituksen tekeminen oli maksutonta ja nopeaa. 

Minä ja PBL


Ennen hyppyäni täyspäiväisesti opetuksen digiteemojen pariin, tein töitä etenkin ongelmaperustaisen ja yhteistoiminnallisen oppimisen parissa. Tampereen yliopistolla työskennellessäni vedin yksin tai Eduta-instituutin kollegojen kanssa yhdeksän ongelmaperustaisen oppimisen 6 op-koulutusta (2006-2009). Tämä kokemus yhdestä tutkivan oppimisen tavasta oli hyvä pohja jatkaa matkaa verkkopedagogiikan suuntaan.

Aktiivisimpina PBL-vuosinani en vielä blogia kirjoitellut, mutta ProBellin ensimmäisestä webinaarista kirjoitin. Teemana oli somen hyödyntäminen liittyen PBL-ongelmien rakentamiseen: Ensimmäinen PBL-webinaari ja Wordle-oivallus (2012). SlideShareen olen jakanut em. lisäksi diasarjan PBL-tutorin rooleista ja tehtävistä (2009/2015) ja Satu Öystilän kansssa diat The Principles and the Cycle of Problem-based Learning (2015).

- - - - -

Edellä oleva listaus konferensseista, Vuoden PBL-teko palkinnoista ja väitöskirjoista on lähes suora kopio ProBell ry:n verkkosivulta. Sitä ei ole päivitetty aikoihin, mutta arkistoversio löytyy edelleen verkosta. Sieltä löytyy myös mm. listaus alan kirjallisuudesta sekä valokuvamuistoja konferensseista.
Kirjoittaja: at Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , ,

4.1.2016

Työvuosi 2015

Kuvia syksyn koulutuspaikoista
Vuosi sitten tein koonnin vuoden töistäni sanapilvien avulla. Hiljattain poimin Twitteristä talteen Mark Andersonin tviitin, missä esitellään kuusi uutta sanapilveä. Alla poimintojani kuluneesta vuodesta perinteisemmällä mallilla.


Ketkä tilasivat minulta töitä vuonna 2015?
Keitä freelancerina koulutin? 

 Tein töitä yli 30 eri palkanmaksajalle. Näistä seitsemän oli yrityksiä, muutama julkishallinnon organisaatio, yhdistys tai säätiö. Muut olivat oppilaitoksia ja niiden hankkeita tai muita koulutuksen järjestäjiä. Pääosan töistä tein yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja hankkeille. Koulutuksia pidin myös vapaan sivistystyön organisaatioille sekä neljälle yliopistolle ja yhdelle amk:lle. Koulutusten kohderyhminä olivat neljästi opiskelijat, muutoin opettajat, rehtorit ja yritysten HR-henkilöstö sekä pari kertaa ihan muut.

Yksittäisten koulutusten kesto vaihteli 20 minuutin tietoiskusta neljään päivään. Lisäksi vedin Lapin kansalaisopistojen opettajille ja rehtoreille vuoden kestäneen KairaTVT-verkkokoulutuksen. Se koostui kahdeksasta webinaarista ja verkkotyöskentelystä. Koulutuksen päätteeksi järjestettiin webinaari ja kaksi lähipäivää Lapissa muillekin alueen Osaavan toimijoille.

Eniten koulutin tvt:n ja somen opetuskäytöstä, lukuisista eri näkökulmista. Usein esillä olivat mm. sähköinen arviointi, avoin jakaminen, helpot somen palvelut, mobiilirata ja syksyllä digitarinat. Toinen keskeinen teema oli Mobien OnEdu-oppimisympäristö ja Zine-julkaisut. Niitä koulutin etenkin yritysten henkilöstölle ja pääsin myös mukaan tekemään yritysten verkkokursseja. Se on ollut mukavaa vaihtelua ja tuonut uudenlaisia haasteita. OnEdusta vedin koulutukset myös Göteborgissa, Tukholmassa ja Tallinnassa. Näin pääsin ensi kertaa ulkomaille töihin, kun konferenssimatkoja ei lasketa. Lisäsin blogiin in English-sivun ja koulutin englanniksi kaikkiaan kahdeksanan päivänä,
Näihin paikkoihin matkustin vuonna 2015 työn vuoksi.
Lontoossa osallistuin BETT-messuille, muut ulkomaan
reissut liittyvät OnEdu-koulutuksiin.

Webinaareja pidin 24 eli kolme kertaa enemmän kuin viime vuonna. Erilaisia seminaariesityksiä oli kahdeksassa eri tapahtumassa (lue lisää).

Opetusalan täydennyskouluttajana kalenterini on tyypillisesti varsin täynnä 2-3 kuukaudeksi ja jonkin verran töitä sovitaan 6-12 kk etukäteen.


Elinikäinen oppija - oma täydennyskouluttautuminen 2015


Täydennyskoulutuksen puolella työskentelevät tietävät, että työ itsessään on jatkuvaa uuden opettelua, kun aina pitäisi olla muutamaa askelta osallistujia edellä. Kenties se suurin haaste työssä liittyykin juuri tähän: osaamiserot osallistujaryhmissä ovat usein suuria ja silti koulutuksen tulisi palvella kaikkien tarpeita.

Suuri osa uuden oppimisestani tapahtuu Facebook-ryhmistä ja muualtakin somesta saatujen vinkkien pohjalta ja sitten itse kokeillen. Webinaareihin minun tulee osallistuttua noin joka toinen viikko. Suomalaiset alan FB-ryhmät on hyvin koottu Opeverkostojen sivulle. Seuraavassa minulle tärkeimmät englanninkieliset sivustot.

  • Richard Byrnen Free Techology for Teachers -sivustolla on järisyttävän usein loistavia vinkkejä, joista vain prosenttiin ehtii perehtyä. Kannattaa seurata esim. Facebookin kautta.
  • New Media Consortiumin Horisontti-raportit opetusteknologian trendeistä, haasteista ja teknologioista. Raportteja on tehty eri kohderyhmille ja maantieteellisille alueille.
  • Jane Hartin TopTools for Learning on sivusto, mistä löytyy vuosittaisten parhaiden oppimisen työkalujen äänestyksen tulokset ja erilaisia listoja ja kirjoituksia teemaan liittyen. Hyvä paikka etsiä uusia palveluita.

Suoritin Snellman-kesäyliopiston Mobiililaitteiden hyödyntäminen erityisopetuksessa 1 op -verkkokoulutuksen ja aloitin opiskelut HAMK:n Digioo-ryhmässä. Osallistujana olin seuraavissa suuremmissa konferensseissa; BETT-opetusteknologiamessut Lontoossa, ITK-konferenssi Hämeenlinnassa ja Forum Criteriorum -seminaari Helsingissä.


Tärkeimmät some-kanavani 2015


Kirjoittaja: at 2 kommenttia:
Tunnisteet: , , , , , , ,

8.1.2012

Konferenssikuulumisia oppimisesta ja visualisoinnista #OEB11

Loppuvuonna järjestetyn Online Educa Berlin -konferenssin avasi jordanilainen Talal Abu-Ghazaleh. Hän painotti seuraavia asioita: Tietoyhteiskunnassa opettamisen sijaan tärkeintä on oppiminen. Tietoyhteiskunta edellyttää kaikilta uudenlaisia valmiuksia, mikä tarkoittaa, että kaikkien ja kaikessa on osattava hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa (tvt). Opetusta ei voida vain digitalisoida, vaan muutos on suurempi. Tarvitsemme tutkijoita ja ongelmanratkaisijoita (tulkitsin tämän liittyvät mm. tutkivaan asenteeseen niin omassa työssä kuin opinnoissakin), jotta voimme päästä seuraavaan vaiheeseen, joka toivottavasti on viisausyhteiskunta.

Euroopan komission varapresidentti Neelie Kroes painotti puheessaan, että digitaalisuus ei ole tavoite sinänsä. Kaikki opettajat ja opiskelijat tarvitsevat keskustelua siitä mitä oppiminen on. Kroesin mukaan on keskityttävä seuraavaan kolmeen asiaan: Ensinnäkin digitaaliset taidot oltava kaikilla. Toisekseen täysi taloudellinen tuki tarpeen, sillä tvt ei ole meno vaan sijoitus – se on ehdoton edellytys kilpailukyvyllemme jokaisella ammattialalla. Ja viimeiseksi: muutos on ollut liian hidas ja kaikki keinot on nyt otettava käyttöön. Tässä yhtenä haasteena on, että toisinaan ne joita tvt ei kiinnosta, omaavat rahat ja päätösvallan, eivätkä sitten vie toimintaan oikeaan suuntaan.

Odotin löytäväni Online Educa Berliinistä jotain todella uutta ja innostavaa, mitä Suomessa ei vielä ole nähty. Suomi on kuitenkin tvt:n opetuskäytössä vain eurooppalaista keskitasoa. Toki kuulin yksittäisiä esimerkkejä, kuten että Korea digitalisoi kaikki luokkahuoneensa vuoteen 2015 mennessä tai että Hollannissa ”kaikki” käyttävät Facebookin ohella Twitteriä ja LinkedIn-palvelua. Kaiken kaikkiaan sen suhteen mitä Berliinissä näin ja kuulin, ei suomalaisilla ole hävettävää. Se ei tarkoita, ettei Suomi olisi jäljessä, se vain ei tuolla konferenssissa näkynyt – tai en sitä nähnyt.

Mikä sitten oli ihan uutta? Monissa esityksissä tiedon ja ehkä etenkin vuorovaikutuksen visualisointi ja analysointi nousi esille. Yhdessä esityksessä puhuttiin massiivisen tietomäärän tutkimisesta (kaikki yliopiston opintosuoritukset, oppimisalustalle kirjautumiset ja toiminta niissä yms.) ja saadun tiedon valjastamisesta mm. opinto-ohjausta parantamaan. Eräs egyptiläinen lääketieteen opettaja puolestaan kertoi, miten hän viikoittain lähettää henkilökohtaisen viestin jokaiselle Moodle-kurssinsa osallistujalle ja kertoo siinä, mitä opiskelija on viikon aikana tehnyt ja mitä vielä on tekemättä. Tämän hän raportoi myös esimiehelleen. Keskeyttämisiä ei kuulemma juurikaan ole.

Sharon Stoerger USA:sta puolestaan piti loistavan esityksen Twitterin visualisointityökaluista (ks. esim. http://tweetstats.com/ ja http://archivist.visitmix.com/71495934/1) Niiden avulla opin Twitter-käyttäytymisestäni muutakin, kuin että useimmiten tweettaan torstaisin lounasaikaan. Nämä erilaiset työkalut tekivät minulle entistä näkyvämmäksi Twitterin merkityksen: sitä kautta olen vuorovaikutuksessa muiden vastaavaa työtä Suomessa tekevien kanssa. Se on minulle ennen kaikkea väline oppia uutta ja jakaa hyviä vinkkejä kollegoiden kesken. Vaikka eniten käytän tunnusta #paokhanke, ei vuorovaikutukseni rajoina ole Pirkanmaa vaan koko Suomi. Satunnaisesti laajempikin yhteisö.

Kaipaatko uutisia Euroopasta? Voi maksutta tilata itsellesi European eLearning Newsletterin englanniksi tai saksaksi.
PAOK:n projektitiimin matkaraportti

Tässä vielä linkki Pauliina Mäkelän matkaraporttiin, mistä löytyy koonti suomalaisten matkaraporteista, bloggauksista ja tunnelmista.
-    -    -
Bloggaus julkaistu alkuperin PAOK - Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelman blogissa: http://paokhanke.ning.com/
Kirjoittaja: at Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)