Digiä vauvasta väittelijään - kuusi nostoa luonnoksista

Työpöytä on tapana siivota ennen lomaa. Ihan vielä en jää lomalle, mutta kaipasin vaihtelua työeläkeotteen tarkistamiseen, tarjousten tekemiseen, hankeraportteihin ja sekalaiseen silpputyöhön. Minulla oli työn alkaessa 44 blogiluonnosta: viimeistelyä vaille valmiita vuosien takaisia kirjoituksia ja ideapapereita tai muutaman linkin koonteja. Paljon tuli ihan poistettuakin, mm. listaus runokoneista, joista juuri mikään linkki ei enää toiminut. Runoilun inspiraationa voi nykyisin käyttää vaikka tekoälyä tai näitä Kokeile kesärunoja (2013) bloggauksen vinkkejä. Sekalaisiin vinkkeihin olin tallentanut mm. äänitä työskentelyn taustalle, esim. kahvilan ääniä tai sadepisaroita, ks. esim. Hipstersound ja Noisli. Osa teemoista oli vanhentunut, osa unohtunut kiireen alle. Tässä kuusi tiivistelmää uusimmista alkaen

Jiri Vilppolan väitös ammatillisen opettajan osaamisen ja identiteetin kehityksestä (2023)

Minusta väitöstilaisuudet ovat hurjan mielenkiintoisia, sillä niissä väittelijä tiivistää monen vuoden tutkimustulokset noin puolen tunnin lektioon, jota seuraa antoisa keskustelu. TAMKin kollegani Jiri Vilppolan väitöksen otsikko oli Ammatillisen opettajan osaamisen ja identiteetin rakentuminen : - Työelämälähtöinen ja osaamisperustainen ammatillinen opettajankoulutus. Vastaväittäjänä toimi Marianne Teräs ja kustoksena Raija Hämäläinen. 

Tutkimuksessa havaittiin, että identiteetin kehittymiseen vaikutti selvästi opettajaopiskelijan orientaatio opettajaopintojen alussa. Jos opettajuus oli tietoinen ja toivottu uusi rooli, se avasi tilaa opettajaidentiteetin kehittymiselle ja tällöin myös koulutuksen tavoitteet saavutettiin paremmin. Opettajaidentiteetin vahvistuminen johti rohkeuteen kokeilla ja kehittää omia pedagogisia arjen toimintoja, ja näissä onnistuminen lisäsi pedagogista osaamista vahvistaen edelleen myös opettajaidentiteettiä.

Ammatillisen opettajan identiteetin kehityskulut ovat yksilöllisiä, mutta niitä suuntaa opettajaopiskelijan orientaatio opettajuuteen koulutuksen aloitusvaiheessa. Jos opettajuus oli tullut uraporulle sattumalta ja identiteetti rakentui vahvemmin ammattiroolin (esim. hoitaja tai asentaja) kautta, se ei tarjonnut yhtä hyvää lähtökohtaa opettajaidentiteetin ja osaamisen kehittymiselle. Henkilökohtaistamisen ja identiteetin tietoisen pohdinnan merkitys on tällöin erityisen suuri. Opettajan identiteetin kehittymistä on hyvä pitää esillä ja käsitellä opettajaopintojen alusta asti. (Edellä lienee suoria lainauksia Jyväskylän yliopiston väitöstiedotteesta. Se ei enää ole verkossa, joten en voi tarkistaa.)

Valmistuneita juhlitaan (2022)

Valmistuvan juhlasade

Osallistuin kesäkuussa 2022 Kööpenhaminassa The Danish National School of Performing Arts -oppilaitoksen valmistujaisiin, kun siskontyttäreni valmistui sieltä kandiksi. Valmistujaisjuhla oli, kuten tanssin ja koreografian opettajilta voi odottaa, kerrassaan häkellyttävän hieno. Jo juontajien ja opettajien saapuminen lavalle oli esitys itsessään - osa tuli tanssien, osan kollegat kantoivat paikalle.

Se mistä tykkäsin erityisesti, oli kunkin valmistuvan opiskelijan kutsuminen lavalle, yksi kerrallaan musiikin soidessa. Sitten opettajat tanssivat hänen ympärillään ja kiinnittivät opiskelijaan lappusia, kertoen samalla ääneen niissä olevia adjektiiveja opiskelijaan liittyen. Lopuksi opiskelija julistettiin kandiksi paperisilpun sataessa päälle.

Lukioiden ainetiimitoiminnasta osaamista ja energiaa lukio-opettajille (2021)

Lukio-opettajien ainetiimien (25 kpl) tavoitteena on tukea osaamisen kehittämistä ja jakamista. Tapaamiset mahdollistavat vertaistuen myös sellaisten oppiaineiden opettajille, joilla ei ole oman aineen kollegaa samassa lukiossa arkea jakamassa. Voit tutustua toimintaan ainetiimiblogissa (ks. koonti vuoden 2023 toiminnasta). Tapahtumakalenteri alkaa täyttyä jälleen alkusyksystä. Ainetiimit kokoontuvat kasvotusten yksittäisiä poikkeuksia ja pandemia-aikaa lukuun ottamatta.

Pirkanmaalla on pitkät perinteet lukioiden ainetiimitoiminnassa. Olen toiminut koordinaattorina syksystä 2018 alkaen sekä pienimuotoisemmin jo 2009-2014 osana Pirkanmaan II asteen PAOK-hankkeiden työtä, jolloin toiminta laajeni maakunnalliseksi, oltuaan 2000-luvun alussa seutukunnallista. Toiminnasta on nyt jo pitkään vastannut Tampereen seudun kasvatus- ja opetusalan osaamisen kehittämisen palvelu Osake, jonka toiminta siis nimestään huolimatta kattaa seutukunnan lisäksi koko Pirkanmaan maakunnan.

Kullakin ainetiimillä on sen keskuudesta valittu vetäjä. Tiimit suunnittelevat itse tapaamisensa ja niiden teemat. Tapaamisissa voidaan perehtyä oppiaineen ajankohtaisiin teemoihin, esim. yo-kirjoitukset, LOPS, korkeakouluyhteistyö. Määräraha mahdollistaa myös ulkopuolisten asiantuntijoiden kutsumisen mukaan. Usein kokoonnutaan keskustelemaan tietyn teeman äärelle tai jakamaan kokemuksia ja materiaaleja. Jonkin verran tehdään myös tutustumiskäyntejä ja opintomatkoja.

Hyviin koulutuksiin osallistuneet tai jotain uutta vaikkapa tekoälyn saralla kokeilleen kollegat voivat jakaa oppimaansa kollegoilleen. Ainetiimien tapaamisten palautteista voi lukea, että ne toteutetaan suurelta osin vertaistuen muodossa. Eräs opettaja kommentoi, että “Mielestäni tapaamiset ovat lähinnä kollegoiden vertaismentorointia, yhteissuunnittelua ja ideointia”.  

Lukiokirjoista silloin, kun perheen piti ne ostaa (2018)

Kun esikoisemme aloitti 2012 lukion, kirjoitin siitä Facebookiin näin: "Some ja tvt on lukion ekalla viikolla jo niin vahvasti läsnä, että lukiolaiseni päätyi tänään kertomaan työstäni uusille kavereilleen. TOSI COOL oli heidän kommentti!" Tuolloin digi oli selvästi jo enemmän tai vähemmän tulollaan lukioon. Ostimme jo läppärin, vaikkei sitä edellytetty eikä oppitunneilla kai koskaan käytetty, ellei sitten itse halunnut sinne vaikka muistiinpanoja tehdä.

Kun keskimmäisemme aloitti lukion 2015 edellytettiin jo jokaiselta omaa läppäriä. Sitä myös käytettiin jatkuvasti niin koulussa kuin kotona opiskeltaessa. Halutessaan olisi ollut mahdollisuus jo muutamia sähköisiä kirjojakin hankkia, mutta yhtään digikirjaa ei tullut ainakaan alkuun hankittua. Kun lukio oli sama kuin sisarella, oli suurin osa paperikirjoista löytyi kotona jo valmiina.

Kuopuksemme aloitti lukion 2017 ja se mikä oli muuttunut, on sähköisten kirjojen määrä: historiaan ja yhteiskuntaoppiin suositellaan paperikirjaa ja ruotsin ja englannin opiskeluun digikirjaa. Monissa aineissa (fy, ke, ma, sa, ai/lukukirja) sai valita, kumpaa käyttää. Muissa aineissa digikirja oli pakollinen. Opetussuunnitelma oli tässä välissä muuttunut ja sisarusten kirjoista vain yksi kelpasi kuopukselle: ruotsin kielioppi. Kaikki muu tieto - humpsista vain - muuttui opsin myötä. 

Perheen lasten sijoittuminen eri opsien ajalle maksoi perheelle monta tuhatta euroa: vanhempi lapsista ei enää saanut kirjoja myydyksi ja nuorempi joutui ostamaan kaikki uutena. Onko siis kaikki oppiaineet uudistettava kerralla? Tai jos lapset ovat saman opsin aikaan lukiossa, mutta valitsevat eri lukion, siellä voi olla eri kirjasarjat käytössä - ja hups, jälleen tulee parin tonnin lasku. Tai jos ostat sähköiset kirjat, mutta tarvitset niitä arvosanojen korottamiseen tai pääsykokeisiin, joudut ostamaan tiettyjen oppiaineiden kirjat vielä kerran, sillä sähköisissä oppikirjoissa on usein aikaraja.

Nyt vuonna 2024 lukiolaisten ei enää tarvitse itse ostaa kirjoja. Lukiolaisten liiton arvion mukaan lukion suorittaminen maksoi vuonna 2017 noin 2 600 euroa. Neljäsosa toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä nuorista kertoi tuolloin, että rahapula on ollut yksi syy opintojen jäämiseen kesken (lähde).

Kouluttajan kiire (2017)

Onpas täällä eVarikolla hulinaviikko! Lauantaina yli 400 henkeä Tuunaa tuntisi -messuilla ja tietysti aina joku sairaana, jotta töissä olevilta ei työ loppuisi kesken... Eilen pidin lyhyen koulutustuokion eräässä Tampereen lukiossa. Tulin niin kiireen keskeltä, että varmaan pulputin kuin papupata mahdollisimman paljon mahdollisimman nopeasti. Ei ihan fiksua, mutta niin kävi.

Tänään päätin muistaa rauhoittua ja keskittyä paremmin siihen mitä teen. Vuorossa oli Karkun evankelinen opisto. Lähdin ajoissa, otin liftarin kyytiin ja keskustelu vei ajatukset muualle. Yksin arjessa kuuntelin Edelmanin virsiä. Ehdin ruokailla koulussa ja sen päälle oli vielä puolen päivän hartaushetki. Näin oli ruumis ja sielu ravittu ennen koulutuksen alkua. Ja sain jätettyä kiireen taakseni.

Lapset ja nuoret mediassa (2013)

Epun mediareppu -hankkeen loppuseminaarissa 2013 professori Sirkku Kotilainen hätkähdytti yleisöä kertomalla, että median käyttö aloitetaan vauvana, noin 3 kk iässä. Koulun alkuun asti televisio innostaa tietokoneita enemmän. Monelle tuli yllätyksenä, että virtuaaliraha tulee monille lapsille tutuksi varhain. Sitä voi vaikka itse ostaa R-kioskilta. 9-vuotiaana reviiri alkaa kansainvälistyä ja 11-vuotiaana on jo tunnistettavissa nuorisogenre. Tällöin liikutaan jo alueilla, missä muutamaa vuotta myöhemmin testaan rajoja. Jos median käyttö on perheessä kovin rajoitettua, lapset eivät pääse keskusteluihin mukaan ja se voi rajoittaa kaverisuhteita.

Kotilaisen mukaan lasten ja nuorten haasteena mediassa on julkisuus. Moni näyttää teknisesti taitavalta, mutta esimerkiksi netiketti tai tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät asiat eivät useinkaan lapsista vielä tunnu tärkeiltä. 

Äidin näkökulmasta huomaan, että vitosluokkalaiset pojat ovat koukussa Minecraftiin. Lasten Panfusta ja Olokosta on siis siirrytty kansainväliseen virtuaalimaailmaan. Tuossa iässä tytär piti virtuaalilemmikkihoitolaa. Yläkoululaisen nettielämä koostuu Facebookista ja hassuista vidoista. Ajatus puhelimesta ilman näyttöä ja nettiä on nuorille käsittämätön. Kun tytär aloitti lukion, sain riemukseni todeta hänelle jo aivan ensimmäisten päivien jälkeen, että tervetuloa tähän maailmaan. Niin suuri oli muutos yläkoulusta lukioon. Vasta nyt (pois lukien ulkomainen vaihto-ohjelma), alkoi tietokoneiden oikea hyödyntämien.  

ITK2024: Muistiinpanoja tekoälystä

ITK-konferenssin perinteinen hattukuva.
Esiintyjät saavat aina hatun muistoksi.

Huhtikuinen ITK-konferenssi oli jälkeen todella antoisa! Koska olet löytänyt blogiini, opetusteknologia ja tekoäly kiinnostanee sinuakin. Merkkaa siis nyt kalenteriin ensi vuoden aiemmin ilmoitetusta poikkeava ajankohta 23.-25.4.2025. Paikkana on poikkeuksellisesti Tampere-talo eli minulta voi kysellä majoitusta :)

Edellisessä bloggauksessa Tervetuloa osallistumaan ja kuuntelemaan jaoin linkit omiin esityksiini sekä konferenssin webinaaritallenteisiin ja vertaisarvioituun artikkelijulkaisuun. Lisäksi ohjelmakarttaan on koottu esitysten materiaaleja.

Mitä opin? Tässä siitä muutamia nostoja kuusi viikkoa sitten kokoamieni tviittien ja muistiinpanojeni pohjalta. Yksittäisiä linkkejä ja vinkkejä päivitin tuoreeltaan tekoälyn linkkivinkkien Padlet-muistitauluun.

Poimintoja avajaisista ja päättäjäisistä 

Aivotutkija Katja Saarikivi kertoi, että myös ihmisillä on ajattelun vinoumia, ei vain tekoälyllä. Kyse mm. siitä, että aivot pyrkivät säästämään energiaa. Oppimisenkin ryhdytään vain, jos se koetaan riittävän tarpeelliseksi. Jos ei, voidaan nojautua vaikkapa oletuksiin tai stereotypioihin. Aivot toimivat tehokkaasti uteliaassa mielentilassa ja ällistyminen lisää normista poikkeamisen sietoa ja oppiminen helpottuu.

Tekoälyproffa Teemu Roos totesi, että tekoälyn suurin vaikutus näkyy sosiaalisen median algoritmeissa ja vaikkapa Googlen haussa. Opettajille hän heitti idean, että entä jos pakottaisi oppijat tekoälyn käyttöön ja vääristä faktoista saisi miinuspisteitä. Tämä voisi auttaa oppimaan fiksua käyttöä ja kehittämään medialukutaitoa. Itse olen sanonut saman asian kieltenopettajille niin päin, että kun osa oppijoista tuottaa kaiken vieraskielisen tekstin tekoälyllä, niin luodaankin tehtäviä, joissa varsinaisen tekstin sijaan kirjoitetaankin kehotteita.

Päättäjäisissä Lauri Järvilehto vertasi tekoälyä maalariin. Se miten sivellintä pitää kädessään eli miten osaa työkalua käyttää, määrittää mitä sillä saa aikaiseksi. Ei hienoinkaan flyygeli tee huippumuusikoksi, jos ei osaa soittaa. Tai kunto ei nouse vain urheiluvälineitä ostamalla, niin vaivatonta kuin se olisikin. Järvilehto totesi, että substanssiosaaminen ei ole häviämässä ja on edelleenkin tärkeää tietää, mistä faktoja löytyy. Sen sijaan substanssiosaaminen muuttuu. Mitä enemmän sinulla on sitä, sen paremmin osaat luoda tekoälylle kehotteita.

Lukio-opetus: tällainen työskentely onnistuu vain tekoälyn avulla

Otaniemen lukion historian ja yhteiskuntaopin opettajien Sari Halavaaran ja Juha-Pekka Lehtosen ITK-esitykset tarjoavat vuosi toisensa jälkeen oivaltavia ja konkreettisia esimerkkejä ajankohtaisiin digipeda-teemoihin liittyen. Tässä neljä esimerkkiä heidän opetuksestaan.

• Lähtökohdaksi otettiin, että tehdään jotain sellaista, mikä ei onnistu ilman tekoälyä. EU:n maaraportit ovat piiiitkiä ja vaikeaa tekstiä. Opiskelijat syöttivät niiden vajaa 10-sivuiset yhteenvedot tekoälylle ja tekivät niistä kysymyksiä annetuista näkökulmista. Näin lukiolaiset tekivät puheet, jotka muunnettiin 3D-avattareilla videoiksi.
• Tässä tehtävässä tutustuttiin kuvageneraattoreihin ja Faktabaarin aineistoihin sekä kokeiltiin tekoälykuvia historian opetuksessa. Taiteen tyylisuuntien kertaamisen jälkeen yritettiin luoda niin hyvä kehote, että saataisiin luotua kuva goottilaisesta kirkosta niin, että kaikki historian faktat olisivat oikein. Virheitä tuli silti niin paljon, että tehtävätyypiksi sopisi ehkä paremmin: Etsi 10 virhettä goottilaisesta kirkosta.
• Keskiaikaa käsiteltäessä kirjoitettiin tekstiä aikakaudesta tekoälylle. Kehotteiksi tehtiin kysymyksiä henkilön säädystä, roolista yhteiskunnassa, perheestä, uskonnosta ja arjesta. Näin luotiin omat hahmot. Sen jälkeen kukin istui tuolille haastateltavaksi.
• Sisällissotaan perehdyttiin kirjoittamalla aiheesta tekstiä tekoälylle ja sitten luomalla molemmille osapuolille mm. omat tavoitteet ja iskulauseet. Lopuksi pidettiin oikeudenkäynti aiheesta.

Nostoja eri esityksistä

Kouvo Kasper Vammalan lukiosta ja Iris Sundelin Saskystä totesivat, että pelipedagogiikka ei ole vain pelaamista, se on myös pelien tekemistä. Vammalassa lukiolaiset ovat tehneet pakopelejä turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi. Turvallisuus (safety & security) on monimuotoinen asia, mutta pohjimmiltaan se on tunne. Maslowin tarvehierarkiassa se on heti välttämättömien fyysisten tarpeiden jälkeen. Esityksessä kerrottiin, että kun tilassa on kameroita, se kertoo siitä, että ihmiset nähdään riskinä. Mutta miten kehitetään tunnetta siitä, että ihmiset nähdään voimavarana? Sillä sitä he ovat: Lukion kyselyn mukaan turvallisuuden tunnetta luovat eniten 1) pienempi kaveriporukka, 2) yksi tietty ystävä, 3) pienempi kaveriporukka samalta ryhmänohjausluokalta ja 4) ryhmänohjausluokka. Hankkeessa on tehty pelejä ThingLinkillä. Osa on pelattavissa vapaasti, osa pelataan yhdessä lähinä, jotta purkukeskustelu tulee käytyä. Lue lisää TurvaX-hankesivulta.

Jani Hannula ja Tuomas Eronen Vantaalta kertoivat, miten heillä on tehty kuntatason pelisääntöjä tekoälyn käyttöön. Esitys on seurattavissa tekstitettynä Teamsin ja PowerPoint Liven (lue lisää Microsoftin sivulta) tukemana. Liven avulla katsoja voi mm. kääntää diat toiselle kielelle. Tekoälyn osalta Vantaan kasvatuksen ja opetuksen toimialalla on päädytty siihen, että lapset ja nuoret käyttävät tekoälyä joka tapauksessa. Näin ollen on parempi ohjeistaa heitä tekemään se turvallisesi sen sijaan, että se kielletään ja oppijat käyttävät kuka mitäkin sovelluksia. Nyt ohjeena on, että Copilotia voidaan käyttää opetuksessa, kun kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: käytetään Microsoftin Copilotia ilman kirjautumista, vain opettajan opastuksella ja sinne ei viedä mitään arkaluonteista tietoa.

Tomi Tolonen Laureasta kertoi, että 3AMK on toteuttanut Työelämän tekoälytaitoja opiskelijoille 5 op -kursseja. Viikon sprinteissä keskitytään yhteen teemaan kerrallaan esim. luentojen, ryhmätöiden ja erilaisten harjoitusten kautta. Ne kaikki tehdään oman alan kuvitteellisen yrityksen näkökulmasta.

Tamperelaiset tutoropettajat kertoivat, miten heillä perusopetuksessa edistetään medialukutaitoa, digitaalista ja ohjelmointiosaamista. Uudet Lukutaidot -kuvausten ja työpajojen sivulta voivat muutkin hakea ideoita. 

Harto Pönkä muistutti esityksessään, että TikTok ei ole kiva pikku videosovellus vaan tekoälyn datakeräysalusta (lähde). Leena Pöntynen puolestaan kertoi, miten tohtorikoulutuspilotin paneelin lopussa Anne Jalkala kiteytti upeasti siteeraamalla opiskelijoita: "Älkää kouluttako meitä muuttuvaan maailmaan, kouluttakaa meidät muuttamaan maailmaa." 

Tee itse sparrattu tekoälybotti - työpaja

Keskiviikkona osallistuin AIHackEd-hankkeen työpajaan, missä luotiin oma tekoälybotti. Se tehtiin Jukka Kalliolehdon hankkeelle luomalla työkalulla. Minä tein Ideoi tekoälyn käyttötapoja opetukseen -botin, mutta en ole sitä työpajan jälkeen ehtinyt kehitellä valmiimmaksi, joten en nyt jaa linkkiä. Tärkeämpää on muutoinkin se, mitä opin, kun loin ensimmäisen bottini.

Tekoälysovelluksen tai botin tekijällä on paljon valtaa, sillä minähän voin tekijänä pitkälti määrittää, miten se vastaa ja mitä se todennäköisesti jättää sanomatta. Voin määritellä esim. sen, ehdottaako se tehtäviä, jotka tukevat kriittisen lukutaidon kehittymistä tai haluanko sen ehdottavan yhteisöllistä oppimista tukevaa oppimista vai jotain ihan muuta. 

Ehkä vaikeinta oli kirjoittaa kehote niin, että botti ei antaisi tehtäviä, missä tekoälyä käytetään kuten hakukonetta. Koska tekoäly ei ymmärrä sanoja, sille ei kannata sanoa, että "älä tee..." vaan asia pitäisi sanoa positiivisen kautta ja kertoa vaikka esimerkkejä halutuista tavoista. 

Yksinkertaiset tekoälybotit eivät käytännössä juuri eroa esim. Copilotin tai ChatGPT:n käytöstä. Botin jakamisen sijaan voisin jakaa kehotteen, jonka kukin käyttäjä kopioisi käyttämäänsä tekoälysovellukseen ja sitten juttelisi sen kanssa.

ITK2024: Tervetuloa osallistumaan ja kuuntelemaan

Kuvaan korjattu jälkikäteen oikea linkki.

Päivitetty lisäämällä esitysmateriaalit ja pari linkkiä 20.4.2024. 

-  -  -  -  -

ITK-konferenssi on minulle vuoden tärkein työtapahtuma. Olen osallistunut joka vuosi 2005 alkaen, sillä ITK antaa onnen tunteen, kuten otsikoin kymmenen vuoden takaiset kokemukseni. Tämä on 35. blogipostaukseni ITK-tunnisteella, sillä tapanani on ollut jakaa omien esitysten ohella muilta opittua.

Tänä vuonna minulla on kolme esitystä ja kalenteri tupaten täynnä esitysten puheenjohtajuuksia. Nähdään livenä tai somessa - tunnuksena on #ITK2024. 

Ja jos et pääse mukaan, lohtua tuovat kymmenet ITK-webinaarien tallenteet. Tutustu myös ensikertaa julkaistuun ITK-artikkelijulkaisuun (lue selaimella tai lataa tiedostona).

Ke klo 14: H5P-työkaluilla verkkotehtäviä ja oppimateriaaleja -työpaja (sali 25)

• Työpajan kuvan konferenssivulla (40 €)
• H5P-blogisivuni ohjeineen ja esimerkkeineen, ks. esim. Johdanto H5P-työkaluihin (22 min). 
  
  
  

Pe klo 9.45: Avoimen jakamisen ylistys (sali 21)

Invited -puheenvuorossani Avoimen jakamisen ylistys kerron jakamisesta, mitä teen etenkin koulutusmateriaalien, kymmenien päivittyvien ohjeiden, kuratoinnin ja tämän blogin kautta. Kuulet mikä sai minut aloittamaan avoimen jakamisen ja mistä materiaalejani eniten katsotaan. Pohdin jakamisen merkitystä niin itselle kouluttajana kuin myös laajemmin eri tahoille oppijoista organisaatioihin. Esimerkkinä kerron miten tekoälyn nopea nousu kysytyimmäksi koulutusteemaksi on kulkenut käsi kädessä siihen liittyvien materiaalien jakamisen ja kuratoinnin kanssa. 

Olen jakanut avoimesti eli julkisesti ja CC-lisensoidusti materiaaleja vuodesta 2011 alkaen. Eniten niitä on katsottu SlideSharen ja tämän blogin kautta, molemmista yli miljoona kertaa. Sillä kokemuksella annan myös jokusen käytännön vinkin kuulijoille.

• Blogikirjoitukseni Avoimen oppimisen vaikuttaja 2023 -palkinnosta.
• Digipeda-ohjeita löydät kootusti omalta blogisivultaan.
• Esimerkkejä oppimateriaalien avaamisesta, Avoimen tieteen webinaaritallenne 18.1.2024.  
• Esityksen diasarja (upotettu alle).

Avoimen jakamisen ylistys, ITK 19.4.2024 from Matleena Laakso

Pe klo 13: AIXR 2024 - Tekoäly, laajennettu todellisuus ja robotiikka osana oppimista (Areena)

Perinteinen AIXR-esitys pidetään juuri ennen päättäjäisiä. Se on Heikki Mäenpään kokoaman verkoston ajankohtaiskatsaus tekoälyn, XR:n ja robotiikan kuulumisista ja näkymistä osana oppimista. Esitys koostuu elämyskulmista sekä useista lyhyistä puheenvuoroista. Johdannon jälkeen ääneen pääsevät super-oppilasagentit ja sitä seuraavat kaksi seuraavaa osuutta:

• Jukka Sormunen & asiantuntijat: Tekoälyllä kurssi Mobie-oppimisympäristöön
• Tule katsomaan, miten kurssipohja, sen kuvitus ja monivalinnat luodaan tekoälyn avulla esimerkiksi omasta dokumentista. 
• Mobieta aikanaan paljon kouluttaneena ja kymmeniä kursseja tehneenä innostuin ajatuksesta, että aloittaisin tekemällä kurssin pedagogisen käsikirjoituksen, josta tekoäly loisi kurssin rakenteen. Lisäksi se osaisi luoda kuvituksen ja monivalintoja. Jos minulla olisi vielä dokumentti, missä olisi kurssin keskeinen sisältö, saisin vielä valmiimman kurssipohjan muokattavaksi ja erilaisin työkaluin monipuolistettavaksi. 
• Mobie Zinellä on tehty mm. OPH:n hankejulkaisuja, joista muutama kertoo tekoälystä. 
• Ks. myös tämän blogin Mobie-ympäristöjen sivu.
• Matleena Laakso: Tekoäly opetuksessa
• Olen koonnut viime keväästä asti Tekoäly opetuksessa -linkkivinkkejä Padlet-muistitauluun ja päivitän sitä edelleen vähintään viikoittain. Yritän poimia sinne keskeiset linkkivinkit tekoälyoppaisiin, erilaisiin ohjeisiin ja suosituksiin sekä sovelluksiin ja uusimpana eri oppiaineisiin liittyen. Tässä esityksessä nostan esiin näkökulmia tekoälyn opetuskäytöstä lähinnä em. Padlettiin liittyen. Jos ei ehtinyt kuulolle ITK-esitykseen, esittelen linkkivinkkien Padlettia myös Airut-hankkeen Tekoäly open arkiavuksi tallenteella 7.4.2024. 
• Jos sinua kiinnostavat XR-teemoista esim. lisätty todellisuus mobiililaitteilla käytettynä tai erilaiset virtuaaliretket 360-kuvasarjoista, kurkkaa XR-teemojen blogisivuani.
  
  

Voit katsoa esitykseni Padlet-luettelona tai alle upotettuna diaesityksenä, joka on syytä avata koko ruudun kokoiseksi, jotta näet jokaisen viestin dian sisällöt kerralla.

Viisi vinkkiä: tekoäly ja suullisen kielitaidon opetus

Loin kuvan ChatGPT4:n avulla pyytämällä tekstiin sopivaa
kuvituskuvaa. En ollut tyytyväinen ensimmäiseen
versioon, mutta siitä sain kehotteen, mitä muokkaamalla
loin tämän kuvan. Olisin vielä halunnut laitteet pois
 opiskelijoiden kädestä, mutta tyydyin tähän, kun tekoälyn
käyttö kuluttaa niin paljon energiaa ja luo hiididioksidipäästöjä. 

Alta löydät ideoita suullisen kielitaidon opettamiseen tekoälyä hyödyntäen. Lopussa on muutama näkökulma siihen, miten rasismi näkyy kielimalleissa. 

Ideat toimivat ilman oppijan kirjautumista. Kun alla mainitaan vain tekoäly, tarkoitan sillä suuria kielimalleja hyödyntäviä sovelluksia kuten Copilot, ChatGPT tai Gemini. Käytä ensi sijassa sitä, minkä työnantaja tarjoaa käyttöösi tai mistä sinulla on maksullinen lisenssi. Näistä kaikista on myös tarjolla maksuton versio. 

Alla on mainittu, mistä ideat ovat peräisin, mutta olen kehitellyt niitä eteenpäin. Osa ideoista toimii muissakin oppiaineissa, mutta nyt näkökulmana on kieltenopetus, kun minulla on aiheesta useampi koulutus lähiviikkoina. 

Ammatillisen toisen asteen kieltenopettajille tarjolla on kaksi seuraavaa TAMKin järjestämä ja OPH:n rahoittamaa etäkoulutusta. Vedän ne yhdessä kieltenopettaja Marianna Leikomaan kanssa:

• Autenttiset käyttötilanteet ja kielitaidon kehittäminen 3 op, 4.4. alk. 
• Oppimateriaaleihin, menetelmiin ja sovelluksiin tutustuminen 3 op, 2.5. alk.
  
  

1. Kysymys tekoälylle ja oppijoille (idea: Charlie's Lessons)

1. Kirjoita kysymys tekoälylle, esim. What is the weather like in London in March?Was sind die typischen Gerichte in Deutschland? Vilka är fördelarna med AI för samhället?
2. Kysy mitä oppijat arvelevat tekoälyn vastauksen sisältävän (vastaus, näkökulmat tai sanasto). Pyydä vastaamaan ääneen tai kerää ne esim. Flingaan, Padletiin tai sanapilveen (ohjeet sovelluksiin).
3. Katsokaa yhdessä tekoälyn vastaus. Kertoiko se jotain, mitä ette itse keksineet? Onko vastaus totta, asenteellista, vääristynyttä tai puuttuuko siitä jotain? Mikä olisi hyvä jatkokysymys aiheesta tekoälylle?

2. Unelmien huone (idea: Elena Peredasa, Language Teaching with AI) 

1. 

   Kuva: ML/Copilot.

   Oppijat kirjoittavat yksityiskohtaisesti, millainen olisi unelmien oma huone. Tekstit voidaan tarkistaa keskittyen erityisesti opiskeltavaan kielioppiasiaan.
2. Luodaan teksteistä tekoälyllä kuvat. 
• Esim. kirjautumatta toimiva Crayion tai vain opettajan kirjautumisella toimiva Padlet. 
• Adobe Express, jos se on jo hankittu teille. Se on laajasti käytössä ja K12-oppilaitoksille on tarjolla maksuton Premium-lisenssi (ohjeet Padletiin ja Adobe Expressiin). 
• Copilot on jo saatavilla täysi-ikäisille korkea-asteen opiskelijoille osana M365-lisenssiä, jos amk/yliopisto on niin valinnut.
3. Jatkotyöskentelyn vaihtoehtoja.
• Oppijat näyttävät kuvat toisilleen, esittelevät huoneensa ja keskustelevat niistä ja visualisoinnin onnistumisesta.
• Oppijat tekevät toisilleen kysymyksiä kuvista.
• Käytetään kuvia ”rikkinäisen puhelimen” idealla: kerro kuvasta toiselle, joka kertoo sen kolmannelle jne. Viimeinen generoi kuvauksesta uuden kuvan, jota verrataan alkuperäiseen. 

3. Mitä löydät kuvasta? (idea: Russell Stannard, LanguageCert)

1. Generoi kuva tekoälyn avulla. Käytä sanastoa, mitä juuri nyt opettelette.
• Voit tehdä esim. 360-kuvia Skyboxilla. Kokeilemaan pääsee maksutta ja ilman kirjautumista. Kirjautumalla voit luoda maksutta 15 CC BY-lisensoitua kuvaa kuukaudessa.
2. Pyydä oppijoita tekemään kysymyksiä opiskeltavalla kielellä kehotteeseen liittyen: ”Did you ask for…?” Vastaa kyllä tai ei. 
3. Näytä lopuksi kehote. Voi lihavoida siinä näkyvät keskeiset sanat. Löytyivätkö ne kaikki kuvasta? Mitä ylimääräistä kuvassa oli? Mistä arvelet sen johtuvan?

Vaihtoehtoisesti oppijat voivat generoida kuvia kerrattavasta sanastosta toinen toisilleen. Pelkän kyselemisen sijaan tästä voidaan tehdä peli käyttämällä hirsipuun ideaa eli vääristä vastauksista piirretään aina yksi osa hirsipuusta. Näin kuhunkin kuvaan sallitaan korkeintaan 10 väärää vastausta, ainakin sen mukaan, miten itse olen tottunut hirsipuun piirtämään.

4. Luo dialogeja ja draamakäsikirjoituksia (idea: Nik Peachey, LanguageCert)

Tekoälyä voi käyttää luomaan monenlaisia tekstejä. Sen avulla voi luoda esimerkiksi dialogiharjoituksia ja näytelmiä. Silloin kun ne esitetään luokassa, on toivottavaa, että jokaisella ryhmällä ei ole samaa näytelmää ja tekoälyn avullahan niitä voi nopeasti luoda tarvittavan määrän. Määrittele näytelmän kehotteessa ainakin aihe, tyyli ja opiskelijoiden lukumäärä, ikä ja kielitaitotaso. 

Voitte jatkaa keskustelemalla tekoälyn mahdollisuuksista tällaisissa tehtävissä tai yleisemminkin mediassa. Tiesitkö, että Yle on tehnyt tekoälyn avulla Paratiisiperhe-kuunnelman ja Suomessa toimii jo tekoälyradio. Löydättekö verkosta tekoälyradion, joka toimii kielellä, jota opiskelette? Tai jos itse sellaisen loisitte, millaista sisältöä laittaisitte tekoälyn tekemään? 

5. Twee-sovelluksella aineistoja englanninopettajille - ja ideoita muillekin

Twee on englanninopettajille suunnattu verkkosivu opetuksen ja oppimateriaalien suunnitteluun tekoälyn avulla. Sieltä löytyy myös valmiita tuntisuunnitelmia eri kielitaitotasoille. Vastaavia sovelluksia löytyy muidenkin kielten ja oppiaineiden opettajille, kuten kerroin aiemmassa bloggauksessa Tekoälysovelluksia oppimateriaalien tekijöille. Tällaiset sovellukset perustuvat valmiiksi mietittyihin kehotteisiin. Siis sen sijaan, että pyydät tekoälyltä monivalintoja, näiden sovellusten kehotteessa on kerrottu tekoälylle myös se, millaisia ovat hyvät monivalintakysymykset ja -vaihtoehdot. Saat siis parempia tuloksia, kun puhut tekoälylle myös pedagogiikkaa.

Twee-sovelluksen työkalujen avulla aloitat valitsemalla British tai American English ja kielitaitotason. Speaking-kohdasta löydät mm. alla olevat tehtävät. Näihin voit tehtävästä riippuen antaa teeman ja/tai tekstin ja/tai kuvan ja osaan määritellä käytettävää sanastoa. Saatuasi tehtävän tai materiaalin, voit pyytää samasta aineistosta esim. monivalintoja tai aukkotehtäviä. Voit maksutta luoda kuukausittain 20 tekstipohjaista tehtävää ja 10 mediapohjaista, mediatiedostot max 5 min. 

• Dialogue Based on Topic: Luo dialogi oppijoille yhdessä luettavaksi tai keskustelun pohjaksi.
• Find Facts: 10 faktaa lämmittelyyn, oikein/väärin-tehtäviin tai keskustelun teemoiksi.
• Advantages and Disadvantages: Käytä listausta esim. väittelyn apuna.
• Famous Quotes: Lausahduksia kuuluisilta henkilöiltä.
• Four Opinions: Neljä näkökulmaa samasta aiheesta kannustaa oppijoita pohtimaan eri näkökulmia ja arvioimaan niiden perusteluita. Voit käyttää myös antamalla kullekin ryhmän jäsenelle oman roolin.
• Lead-in Activities: Luo antamastasi tekstistä kolme aktivoivaa tehtäväideaa. Niitä voi käyttää johdantona ennen tekstin lukemista. 
• Link Words into Sentences: Luo tekstistä kolmen sanan ryhmiä, joista oppijoiden tulee muodostaa lauseita tai kysymyksiä.

 

Miten rasismi näkyy kielimalleissa?

Kieltenopetus on myös kansainvälisyyskasvatusta. Moni on jo käytännössä huomannut, miten tekoälysovellusten maailmankuva on monilta osin värittynyt ja vahvistaa stereotypioita. The Guardianin artikkelissa As AI tools get smarter, they’re growing more covertly racist, experts find toimittaja Ava Sasani kertoo Cornell Universityn tutkimukseen viitaten, että OpenAI:n kaltaiset yritykset luovat omia eettisiä ohjeita, jotka säätelevät sisältöä, joita kielimallit tai kuvageneraattorit luovat. 

Jo aiemmin on huomattu, että kun kielimallit laajenevat, niiden avoin rasismi vähenee. Uusi tutkimus kuitenkin kertoo, että kielimallien kasvaessa peitelty rasismi lisääntyy. Tämä tarkoittaa, että eettisten ohjeiden avulla kielimallit oppivat olemaan hienovaraisempia rasististen ennakkoluulojensa suhteen. Avoimen rasistisuuden sijaan ne kiinnittävät huomioita esimerkiksi murre-eroihin. Tämä tarkoittaa, että tekoäly on tulkinnut esimerkiksi mustien amerikkalaisten murretta käyttävät tyhmemmiksi tai laiskemmiksi. Eli jos ja kun tekoälyä käytetään esimerkiksi rekrytoinnissa, mustille tarjottaisiin huonommin palkattuja töitä.

Tämä on hyvä muistutus sekä siitä, että tekoälyä käytettäessä on aina hyvä pysähtyä paitsi hallusinaatioiden eli tekoälyn keksimien asioiden äärelle, myös tarkastella siinä olevia puutteita tai vääristymiä, olkoon se rasismia tai jotain muuta. Käytetty kieli on paljon muutakin kuin halutun viestin välittämistä. Muun muassa murre ja sanavalinnat kertovat myös kuulumisesta tiettyyn ryhmään. 

Olin itse lähelle kolmekymppinen, kun opin englantia opettavalta britiltä, että small talkin keskeinen tavoite on sijoittaa keskustelukumppani sosiaalisella asteikolla oikeaan luokkaan. Siitä kertoo niin murre kuin vaikkapa se, mitä urheilulajeja harrastaa tai mistä tiedotusvälineistä uutiset lukee tai katsoo. Omana kouluaikana brittienglanti oli se, mihin pyrittiin. Se nostettiin jalustalle ja mitä ilmeisemmin se siellä on edelleen, mutta liekö amerikanenglanti siellä myös, kun sillä tuotettua on runsaasti koulutusaineistossa ja tekoälyä kehittävät monet amerikkalaiset suuryhtiöt?   

Lue lisää tekoälystä opetuksessa

• Näin luo Copilotilla (ta muulla tekoälyllä) Forms-kyselyn verkkosivusta tai PDF:stä ohjevideo (7 min).
• Some on täynnä kieltenopettajien ryhmiä, joissa jaetaan tekoälyideoita. Yksi hyvä on Facebookin Language Teaching with AI.
• Kieltenopettajan tukiäly (bloggaus 9/2023).
• Tämän blogin tekoälysivu.
• Tekoälyn opetuskäytön linkkivinkkien Padlet.
• Tulevia koulutuksiani (tekoäly on mukana kaikissa OPH-rahoitteisissa koulutuksissa).

Jaa jotain -teemaviikon poimintoja

Airut-hankkeen torstai-webinaarin kutsu

Hyvää Jaa jotain-viikkoa eli Avoimen oppimisen teemaviikkoa (Open Education Week #OEweek24)! Teemaviikkoa on vietetty Suomessa vuodesta 2013 alkaen ja tämä on jo 20. blogipostaus, jonka merkitsen #JaaJotain-tunnistella.

Viikon aikana jaetaan avoimia oppimateriaaleja ja pidetään muutenkin avoimen oppimisen teemaa esillä. Esimerkiksi Avointen oppimateriaalien kirjastosta löytyy runsaasti materiaalia sekä opettajien oman oppimisen tueksi että myös oppijoiden kanssa käytettäväksi.

Avoin jakaminen on ollut työni, bloggaamiseni ja verkkojulkaisemiseni kulmakivi vuodesta 2011 alkaen. Kuvailin teemaviikkoa ja kerroin jakamisen merkityksestä itselleni vuosi sitten Tampereen korkeakouluyhteisön TLC:n blogipostauksessa.

• Tämä on blogin 400. julkaisu. Uusimpia blogisivuja ovat Tekoäly, Suosittelut ja XR.
• Päivittyvät ohjeiden sivun uusin sovellus on Canva. Viimeksi päivitettyihin kuuluvat Adobe Express, ClassroomScreen, Digijulkaisut, H5P-työkalut, Padlet, Microsoft 365 (Formissa paljon uutta!), ThingLink ja tekoäly.
• Uusimpiin videoihini kuuluvat mm. Blooket- ja Padlet-ohjeet sekä musiikkivideo tästä blogista. 
• Tekoäly opetuksessa -linkkivinkkejä on viime aikojen katsotuimpia materiaalejani. Sinne aloitin viime keväänä kokoamaan hyviä lähteitä ja sitä edelleen viikoittain päivitän. Padletteihin olen tehnyt koonteja myös mm. oppimispeleistä ja hybridiopetuksesta, ks. julkiset Padlettini.
  
  

Avoimen tieteen palkinnot ja ITK

• Sain Avoimen oppimisen vaikuttaja -palkinnon viime kesänä. Nyt on vielä pari viikkoa aikaa (22.3. asti) tehdä ehdotuksia seuraaviksi palkittavaksi eri kategorioissa. 
• Minulla on ITK-konferenssissa Invited-puheenvuoro otsikolla Avoimen jakamisen ylistys (pe klo 9.45) - tervetuloa kuulolle! Myös keskiviikon työpajaani H5P-työkaluilla verkkotehtäviä ja oppimateriaaleja (40 €) mahtuu vielä mukaan. H5P:n keskeisiä periaatteita ja suosituksia ovat avoin jakaminen ja saavutettavuus.
  
  

Torstain webinaari ja kevään kielen opettajien koulutukset

• Webinaarit-sivulta löydät koonnin opetusalan tarjonnasta. Airut-hankkeen #JaaJotain-webinaarissa torstaina 7.3. löytyy tukea opettajien tekoälyarkeen. Minun kanssa pääsette kiertokävelylle avointen aineistojeni verkkopaikoille. Miika Miinin viikon vinkki on Lappeenrannan Eduksin tuore julkaisu: Tehtävät tekoälyaikakauteen. 
• Tekoäly open arkiavuksi -tallenne (55 min).
• Airut-hankkeen YouTuben soittolistalla muutakin tarjontaa.  
• Avoin tiede tarjoaa aiheesta webinaareja myöhemmin keväällä.
• Oletko ammatillisen koulutuksen kieltenopettaja? Vedän TAMKin kautta loppukeväästä Marianna Leikomaan kanssa kaksi OPH-rahoitteista koulutusta, jotka muutettiin juuri täysin verkkototeutuksiksi. Mukaan mahtuu hyvin ja opit mm. luomaan monipuolisia verkkomateriaaleja, joita voit halutessasi jakaa avoimesti.
• Autenttiset käyttötilanteet ja kielitaidon kehittäminen 3 op (alkaa 4.4.2024). 
• Oppimateriaaleihin, menetelmiin ja sovelluksiin tutustuminen 3 op (alkaa 2.5.2024). 

LinkedIn-vinkkejä

Tekstiä muokattu. Diasarja ja DSA-säädöksen tietot lisätty 9.-10.4.2024.
- - - - - 

LinkedIn ja sen käytössä aktivoituminen on noussut esiin yhdessä verkostossani. Siitä syntyi idea omien oppien jakamisesta. Minulla LinkedIn on pitkään kuulunut neljän tärkeimmän somekanavan joukkoon Facebookin, Instagramin ja Tw... ei kun viestipalvelu X:n rinnalle (linkeistä näet profiilisivuni). Threads ja Blue Sky ovat myös käytössä, mutta varsin vähän niissä vielä X:ään verrattuna tapahtuu. Pikaviestimien kentän näin hajaantuessa saattaa käydä niinkin, että LinkedIn-sovelluksen eli Linkkarin merkitys ammatillisena verkostona vahvistuu.

LinkedIn-verkostoa on kuvattu osoitekirjaksi
eli se voi kertoa, keitä verkostoosi
kuuluu ja keiltä voi tarvittaessa pyytää apua.
Kuva: ML/ChatGPT4.

Yksi Linkkarin vahvuuksia on sen pitkä häntä. Kun jotain julkaisee, se saa reaktioita muutaman viikon ajan. Sinne ei tarvitse tyrkätä samaa viestiä montaa kertaa, kuten X:ssä eikä viestiä tarvitse jakaa moneen eri ryhmään kuten Facebookissa. Toki Linkkarissakin on ryhmiä, mutta niiden merkitys on monille kovin vähäinen.

EU:n uuden digipalvelusäädöksen (Digital Services Act) myötä suurista some-palveluista kuten linkkarista saa nyt otettua suosittelualgoritmit pois. Näin omassa viestivirrassa näkee aikajärjestyksessä vain seuraamiensa tahojen viestit. Lue lisää Sitran Tarmo Toikkasen ja Rosa-Maria Mäkelän ohjeista: Näin kytket suosittelualgoritmit pois päältä suurissa somepalveluissa. 

Ammatillisen verkostoitumisen foorumi

LinkedIn on ennen kaikkea ammatillisen verkostoitumisen foorumi. Ei siis vain työhakupaikka tai julkinen CV. Moni etsii uusia kontakteja tai tutkailee puolituttuja. Aina ei kyse ole täyspäivätyön etsijöistä tai tarjoajista, vaan usein samankin työnantajan kautta voi työskennellä monenlaisissa hankkeissa ja verkostoissa. Sovelluksen avulla etsitään keikkakouluttajia, seminaaripuhujia ja eri alojen asiantuntijoita myös organisaation sisäisesti sekä yhteistyökumppaneita erilaisiin projekteihin - tai tutustutaan valittuun tiimiin ennen ensitapaamista, kuten itse usein teen.

Linkkarista voi etsiä oman työn näkökulmasta mielenkiintoisia seurattavia. Minä saan paljon kontakteja tämän blogin lukijoista. Tervetuloa verkostooni, jos et siellä vielä ole! Kun puhun isommassa seminaarissa, se näkyy Linkkarissa, vaikka itse ohjaankin kuulijoita ensi sijassa blogiini. Linkkari sopii myös koulutusten markkinointiin ja työpaikkailmoitteluun. Sain hiljattain LinkedInin kautta viestin, kiinnostaisiko minua yksi työpaikka. Vastasin kertomalla, että olen suosittelijana henkilölle, joka hakee paikkaa - ja joka sittemmin myös sen sai.

Monilla aloilla Linkkarin käyttö on käytännössä pakollista. Jo yli 10 vuotta sitten kuulin yrityksestä, jossa ei edes luettu työhakemuksia, jos julkinen Linkkari-profiili puuttui. Opetuksen kentällä tuskin tällaiseen tänäänkään törmää, vaikka muistan kyllä, miten noihin aikoihin halusimme julkaista yhden hankkeen työnhakuilmoituksen vain sähköisesti somessa. Emme tarvinneet työntekijää, joka ei olisi siellä aktiivinen, mutta työnantaja edellytti ilmoituksen painattamista Aamulehteen.

Jätä tapaamisesta jälki

Kun tapaat kiinnostavia ihmisiä, jätä tapaamisesta jälki ja lähetä verkostoitumiskutsu. Jos et ole täysin varma, että kutsuttu muistaa tai tuntee sinut, kannattaa lisätä lyhyt viesti. Esittäydy ja kerro, missä tapasitte tai miksi haluat verkostoitua. Ei kutsuttavaa tarvitse tuntea henkilökohtaisesti, mutta jotain yhteistä on hyvä olla. Kutsujista osa on kaikissa sovelluksissa liikkeellä kyseenalaisin motiivein. Muista myös, että verkostoituminen on jatkuvaa työtä. Olet myöhässä, jos aloitat sen vasta silloin, kun työnhaku on edessä.

Kun itse saan kutsuja, katson onko meillä mitään yhteistä, esim. opetusala tai kiinnostus verkon sovelluksiin tai tekoälyyn. Julkaisen pääosin suomeksi, joten ulkomaisia tahoja hyväksyn varsin harkiten. Erityisesti iloitsen niistä kutsuista, joihin on vaivauduttu kirjoittamaan lause tai pari siitä, miksi toinen haluaa verkostoitua kanssani. Minulla on tapana kiittää kutsusta ja lisätä lyhyt esittely. Toisinaan se avaa keskustelun, missä saan palautetta työstäni tai kuulen, miksi sain verkostoitumiskutsun tai sovimme yhteiset etäkahvit molempia kiinnostavan teeman parissa, kuten tapahtui viime kuussa.

Profiili ja asetukset ovat aina tärkeitä

Profiilin luomisessa tärkeää on lisätä profiilikuva ja kansikuva. Kerro perustiedot ainakin englanniksi, sillä pääosa henkilöhausta tehdään Suomessakin englanniksi. Voit käyttää ohessa myös suomea, Tärkeitä ovat myös nimen alla oleva otsikko (keskeiset avainsanat) ja About-kohta (hissipuhe). Kerro niihin keskeinen osaamisesi osuvin hakusanoin. Kerro myös yhteystietosi (puhelin ja s-posti). Ne ovat yleisimpiä tietoja, mitä Linkkarista etsin, mutta en löydä.

Oman profiilin ja asetusten valinnat ovat tärkeitä kaikissa sovelluksissa. Kannattaa ottaa tavaksi päivittää keskeiset someprofiilit kerran tai pari vuodessa. Huomaa, että mitä enemmän rajoitat omien tietojesi näkyvyyttä Linkkarissa, sitä enemmän myös sinun näkyvyyttä rajoitetaan. Mitä laajempi verkostosi on, sen paremmin sinä ja julkaisusi näkyvät.

Mitä kannattaa jakaa?  

Mitä Linkkariin sitten pitäisi julkaista? Kerro yksi ajatus kirjasta minkä luit - tai viime viikolla nimitettyä uutta presidenttiämme siteeraten kolme pointtia. Sen lisäksi, että jaat linkin, kerro muutamalla lauseella, mikä siinä oli sinulle tärkeää. Sen ohella, että jaat kuvan seminaarista, kerro sen keynoten keskeinen ajatus. Merkityksellisen sisällön luominen ja jakaminen sekä hyvää palvelua että parasta markkinointia.

Minulla on tapana pyrkiä suunnittelemaan julkaisuaikoja niin, että jos kyse ei ole juuri tänään tapahtuvasta asiasta tai kiireisestä viestistä, jaan sen muutaman päivän aikana eri somen kanaviin vähän eri aikoihin. Näin pyrin välttämään tilannetta, että julkaisuni näkyy kaikkialla tiistaina, eikä siten todennäköisesti näy niille, jotka eivät juuri sinä päivänä someen ehtineet.

Linkkarin käyttö kannattaa aloittaa jo opiskeluaikana. Opiskelijat oppivat jotain uutta joka ikinen päivä. Kun työkokemusta ei vielä ole paljoa, voi kertoa, mitä itse on itse oppinut ja kenties tehdä mielenkiintoisia havaintoja työelämästä. Linkkarissa ei ole samankaltaista yhteisöllisyyttä ja vertaistukiverkostoja kuin Facebookin ammatillisissa ryhmissä, ainakin opetusalalla. Jokaisella sovelluksella onkin omat vahvuutensa ja siksi vain yhden käyttö supistaa näkymiä aika lailla.

Pintaraapaisusta eteenpäin

Tämä oli pintaraapaisu Linkkarin käyttöön. En seuraa kovin aktiivisesti palvelun kehittymistä, eikä se ole ollut tarpeenkaan, vaikka käytän palvelua lähes päivittäin. Profiilia rakentaessa kannattaa tutkailla, miten kollegat, kilpailijat tai alan gurun ovat profiilinsa rakentaneet. 

• Itselle hyvä lähde on ollut Tom Laineen LinkedIn-Megaopas, jonka voi ladata yhteystietoja vastaan. Tosin viimeisin versio on jo vuodelta 2020. Uudempia juttuja ja tietoa uusista ominaisuuksista löydät hänen blogista. 
• Juho Toivola on julkaissut Linkedin-pelikirjan (2023), joka löytyy tästä linkistä. Siellä on hyviä vinkkejä sovelluksen tavoitteelliseen käyttöön. 
• Netistä varmasti löytyy paljon muitakin ohjeita ja videoita, voit vaikka linkata suosikkisi tämän bloggauksen kommentteihin. Muiden kokemuksia ja ohjeita selatessa löytää aina jotain itsellekin uutta, jolloin palvelusta saa enemmän irti.

PS. Kun tämä kirjoitus oli valmis, kysyin ChatGPT:ltä ehdotuksia tekstin parantamiseen. Sen suosituksesta lisäsin väliotsikot, mikä pakotti hieman muotoilemaan tekstiä. Lopuksi kysyin siltä ehdotuksia kuvituskuviksi ja kehittelin sen kuvageneraattorilla yllä olevat kuvat.

Bett2024: Muistiinpanoja tekoälyesityksistä

Tässä vielä yksi bloggaus tammikuun Lontoon opetusteknologiamessuilta. Kiertelin kolme päivää messualuetta. Minua kiinnostivat erityisesti opetukseen sopivat sovellukset ja tietenkin tekoäly. ChatGPT oli integroitu jo lukuisiin sovelluksiin ja monista löytyi myös oma chatbotti, joka oli rakennettu digitaaliseksi tutoriksi, esim. Khan Academyn Khanmigo tai pian julkaistava Quizletin Q-chat. Näin tekoäly saadaan auttamaan ja tukemaan oppijoita sen sijaan, että oppija yrittää generoida valmiin vastauksen ChatGPT:n tai Copilotin avulla. Edellisessä bloggauksessa kerroin, miten tekoäly auttaa opettajia. 

Lähes kaikki kuuntelemani esityksetkin liittyivät tekoälyyn. Alla muistiinpanojani yhdestä keskiviikon, ja useista Microsoftin esityksistä. Kaikki muut ovat perjantailta. Lisää suomalaisten kokemuksia löydät matkatarinoiden bloggauksesta, minne kokemuksia päivittelen pitkin kevättalvea. Tämän viikon HUMAKin koulutuksessa nostin esiin allakin mainittuja näkökulmia tekoälystä (ks. diaesitys 14.2.2024). Erilaisten oppijoiden liitto järjesti 21.2. webinaarin: Opetusteknologian uudet innovaatiot - Terveisiä BETT- ja FETC -opetusteknologiamessuilta! Siellä jaettuja materiaaleja ja tallenteen löydät matkatarkoiden bloggauksesta. (Kappaletta muokattu 22.2.24.)

Canva oli näkyvästi esillä Bett-messuilla. Tein siitä helmikuussa uusimman päivittyvän diasarjan ohjeiden blogisivulle. Canvan ja monen muun sovelluksen suosittelijan linkkini löydät nyt kootusti uudelta suosittelusivulta. 

Tekoäly- ja koneoppimisen asiantuntijoita tarvitaan lisää

Knight & Chung nostivat keskiviikon Arena esityksessä esille tämän hetken nopeimmin kasvavat ammattialat. Niiden kärjessä ovat tekoäly- ja koneoppimisen asiantuntijat ja niiden jälkeen kestävän kehityksen asiantuntijat, liiketoimintatiedon analyytikot ja tietoturvan asiantuntijat. Oppilaitosmaailmasta he kertoivat kansainvälisen tutkimuksen perusteella, että opettajan työstä vain 49 % on vuorovaikutusta oppijoiden kanssa. Britanniassa opettajan keskimääräinen viikkotyöaika on 57 h. Reilusti yli puolet opettajista on harkinnut alan vaihtoa viimeisen vuoden aikana. Tämä ei paranna nykytilannetta, missä esimerkiksi lähes puolet toisen asteen matematiikan tunneista on epäpätevän opettajan vastuulla.

Poimintoja Microsoftin eri esityksistä

Microsoft oli messujen pääsponsori ja Copilotia pidettiin aktiivisesti esillä sekä sen omissa esityksissä että niissä missä se oli yhteistyökumppani. Jaime Teevan, Microsoftin Chief Scientist, aloitti pääarenan esityksensä kertomalla miten paljon tekoäly säästää aikaa ja rahaa. En tuolloin kirjannut lukuja muistiin, kun se tuntui markkinahötöltä ja yritysten idealismilta. Toki tekoäly voi tuoda säästöjä yhdestä paikasta - ja tuoda kuluja toisaalle, mutta ei se ole minusta mitenkään kiinnostavin näkökulma. Etsin seuraavia lukuja sitten jälkikäteen, kun niistä minulta kyseltiin.

Eipä ole ihme, vaikkapa edelliseen Knight & Chungin esitykseen viitaten, että Microsoft ja lukuisat muut yritykset yrittävät ratkaista näitä resurssiongelmia tekoälyn avulla. Yksi Microsoftin toteamus oli, että "53% of educator skills need to be performed by humans, 45% could be augmented by AI." Ja miksipä ei, ajattelee moni, kun kerran Microsoftin mukaan dollarin investointi tekoälyyn tuottaa keskimäärin 3,42 dollarin hyödyn. Eli säästetään ja voidaan tarjota paremmin henkilökohtaistettua opetusta, ainakin mainoslauseiden mukaan. Tässä yksi raportti aiheesta Microsoftilta: What Can Copilot’s Earliest Users Teach Us About Generative AI at Work?

Taisi olla keskiviikon Mike Tholfsenin esitys, missä esiin nostettiin tekoälyajan osaamisvaatimuksia. Näistä kärkeen nostettiin analyyttinen arvostelu, palautumiskyky ja joustavuus, tunneäly, luova arviointi, älyllinen uteliaisuus, tekoälyn puolueellisuuden havaitseminen ja käsittely sekä kehotteiden hallinta.

Dan Fitzpatrick The AI Educator  (Arena)

• Seuraavan 10 vuoden aikana on odotettavissa enemmän teknologista kehitystä kuin viimeisen sadan vuoden aikana. Kun nyt tekoälyn avulla voi luoda tekstiä puheesta, parissa vuodessa saadaan sovelluksia, jotka generoivat sisältöjä myös ajatuksista. 
• Uusi kahtiajako tulee olemaan se, osaako henkilö tehdä yhteistyötä tekoälyn kanssa vai ei. Työmarkkinat ovat jo nyt suuressa muutoksessa. Esimerkiksi Klarnalla ei enää ole tarvetta palkata uusia työntekijöitä, koska tekoäly tehostaa nykyisten työtekijöiden työtä niin paljon. Ikeassa puhelinpalveluiden tarve on vähentynyt niin paljon, että sen henkilöstöä koulutetaan sisustussuunnittelun osaajiksi. 
• Tekoälyä käyttävät konsultit saivat valmiiksi keskimäärin 12 % enemmän tehtäviä, 25 % nopeammin ja tekivät 40 % enemmän laadukkaampia tuloksia verrattuna niihin, jotka eivät tekoälyä käyttäneet. Lähteenä Harvardin ja MIT:n tutkimus. 
• Tietokone voitti ihmisen shakissa ensi kerran vuonna 1996, mutta ei se lopettanut shakin pelaamista. Tällä hetkellä shakki on suositumpaa kuin koskaan aiemmin.
• Wayne Gretzky totesi, että hän luistelee aina sinne, minne kiekko menossa. Ei sinne missä se on nyt. Mitä tämä tarkoittaisi opetusalalla tekoälyn suhteen?
• Puhuja on kirjoittanut kirjan The AI Classroom: The Ultimate Guide to Artificial Intelligence in Education (3/2023).
  

Dan Fitzpatrick puhumassa Bett Arenalla.

EdTechistä PedTechiä, Aubrey-Smith & Hedger (Teaching & Learning)

• Lapsi viettää brittikoulussa 1267 tuntia vuodessa. Siellä on kolmenlaista ruutuaikaa
1. Passiivinen tuijotusaika. Ei juuri ole eroa, tuijottaako oppija paperia, omaa tai open näyttöä. 
2. Oppija reagoi näytöllä olevaan, esim. monivalinnat.
3. Oppija ajattelee, luo sisältöjä tai soveltaa oppimaansa.
• Jokaisen tehtävän tulisi haastaa kognitiivisesti. Vaiheista työskentely esimerkiksi seuraavasti: ideoi, laajenna, tee luonnos ja paranna.

Täydennyskoulutus: Hollier, White & Beck (Teaching & Learning)

• Paneelissa kerrottiin, miten opettajien täydennyskoulutuksesta huolehditaan 57 koulun verkostossa (yhdistyksessä? yrityksessä?). Esityksessä kerrottiin siitä, miten tärkeää on kuunnella opettajien tarpeita, vähentää heidän kognitiivista taakkaa sekä antaa lupa ja myös aikaa uuden opetteluun. Näissä kouluissa oli myös digitutoreita (TSO, tecnology support officer), jotka työskentelivät tarvittaessa myös opettajien apuna, kun he jotain uutta luokassa ensi kertaa tekivät.
• Periaatteet tiivistettiin näin: realistisemmat odotukset, keskustelut ovat avain eteenpäin, asynkronisia vaihtoehtoja tarvitaan, juhlitaan onnistumista ja tavoitteena on kehittyminen (improve, not prove).
• Osaamisen kehittämisessä oli käytössä paljon erilaisia keinoja kuten vertaispalautetta, yhteistyöalueita lähinä ja verkossa, mentorointia ja työn varjostamista. Kun kansallista yhteistä koulutusta ei Suomen tapaan ole, tämä kaikki työ tehtiin tämän verkoston sisäisesti.

Tekoäly organisaatioissa (Ahead Auditorium)

• Esityksen puhujat Ferrell, Hobson ja Litvinaite tarkastelivat tekoälyä yliopistoissa. Yksi heistä tiivisti tavoitteet seuraavasti: Tekoäly integroidaan osaksi koko organisaation toimintaa. Näin paremmin valmistetaan opiskelijoita työmarkkinoille ja saadaan toimintaan mahdollisia kustannussäästöjä. Hyödyntämällä tekoälyä uusilla tavoilla, organisaatio innovoi samalla uusia tapoja kehittää laatua ja tehokkuutta. 
• Tekoälyosaamisen myötä myös yliopistot ovat valmiimpia tukemaan opiskelijoitaan, mutta myös keskustelemaan sovellusmyyjien kanssa tekoälysovelluksista, niiden tekijänoikeuksista ym.
• Opiskelijoille tärkeää on tekoälyn käyttöönotossa yhteistyö, läpinäkyvyys, luottamus ja tieto käyttösäännöistä ja normeista.
• Opiskelijoiden kommentteja
• Onko tekoäly huijaamisessa muka jotain uutta? Ainahan työn on voinut teettää toisella. 
• Olen kuullut, että opettajat tarkastavat esseitämme ChatGPT:n avulla. Sen täytyy olla hämmentävää, kun tekoäly tarkastaa omaa työtään.
• Tekoäly on niin hyödyllinen työkalu, että jään muista jälkeen, jos en käytä sitä.
• Kokemukset tekoälyn hyödyllisyydestä vaihtelevat. Tarvitaan koulutusta kriittiseen ja höydylliseen käyttöön. Hyvät tulokset edellyttävät taitavasti luotuja kehotteita.

Tekoälyä humanististen alojen yliopisto-opetuksessa (Ahead Sandbox)

• Apulaisprofessori Antony Makrinos ja opiskelija Imogen Pollard kertoivat mm. kokeiluista, miten tekoäly auttaa luomaan yliopiston esseiden otsikoita. Otsikoita tehtiin mm. väitteiden ja kysymysten muodossa. Otsikoista oli saatu sitä parempia, mitä tarkempi kehote oli ollut ja mitä enemmän informaatiota sille annettiin. Itse esseiden kirjoittamiseen tekoäly ei suositeltu ja lähteidenkin osalta oli huomattu, että tekoäly tekee usein virheitä.

• 

  Outernetin näyttely oli katsottavissa koko päivän metroaseman
  uloskäynnin luona. Näistä Lontoon immersiivisen taiteen
  kokemuksista kerroin aiemmassa bloggauksessa.

  Yksi havainto on ollut, että tekoäly on taitava kääntämään klassisia kieliä, esimerkiksi muinaiskreikkaa tai latinaa, toisin kuin Google-kääntäjä tai moni muu verkon käännöskone.    
• Opiskelija kertoi, että hän oli alkuun kovin epäileväinen ja pelokaskin tekoälyn suhteen, mutta oma asenne muuttui kokemuksen myötä. Tätä edisti myös luottamuksellinen suhde opiskelijoiden ja opettajien välillä. Opiskelija totesi, että usein on hyödyllistä pyytää tekoälyltä esimerkiksi 10 kysymystä jostain aiheesta. Myös interaktiivisuus koettiin hyväksi.

Tekoälysovelluksia oppimateriaalien tekijöille

Bett-messut on pitkään järjestetty
ExCel-messukeskuksessa.

Osallistuin kahdeksatta kertaa Lontoon Bett-messuille. Täytyy kyllä myöntää, että tänä vuonna merkittävä syy oli halu päästä nauttimaan Lontoon kulttuurista (ks. edellinen bloggaus Lontoon musiikkia ja taidetta). Toki minulla oli myös paljon odotuksia tekoälyn suhteen ja pidän Bettiä myös suomalaisten digipeda-teemoista kiinnostuneiden toiseksi tärkeimpänä verkostoitumispaikkana heti ITK-konferenssin jälkeen. Mitä reissu sitten tarjosi? Alla pari näkökulmaa ja myöhemmin varmaankin lisää. Suomalaisten kokemuksia kokoan matkatarinoiden bloggaukseen. 

Tekoäly näkyi ja kuului kaikkialla. Microsoftin ollessa pääsponsori, Copilotista puhuttiin kaikkialla. Ensimmäinen esitys mihin osallistuin alkoi Microsoftin vakuuttelulla siitä, paljonko aikaa ja rahaa Copilot säästää. Yllättävän paljon jaettiin ihan perustietoa siitä, miten se toimii. Kovin harvassa esityksessä päästiin syvemmälle kokemusten tai tutkimustulosten jakamiseen. 

Vierailin Illusionariesin näyttelyssä nimeltä
Latent spaces. Siinä tutkittiin humaaniuden ja
tekoälyn suhdetta.

Aiempiin vuosiin verrattuna tavallisten opettajien esityksiä oli harmittavan vähän. Vaikka messualue oli valtavan suuri, on se alle puolet pandemiaa edeltävästä ajasta. Uutta on viime vuosina ollut e-urheilun nousu. Nyt mukana oli suuria amerikkalaisia yrityksiä kuten Meta ja Padlet, joiden en muista olleen Bettissä aiemmin.

Messualueella tuntui, että suuri osa sovelluksista on integroinut ChatGPT:n omaan palveluunsa. Näin tekoäly on käytettävissä suoraan erilaisissa opetussovelluksissa ja auttaa tekemään helpommin asioita, joita näillä sovelluksissa on aiemminkin tehty. Toisena kategoriana olivat uudet tekoälyä hyödyntävät sovellukset, jotka on suunniteltu opettajan avuksi esimerkiksi verkkomateriaalien luomiseen. Niistä esittelen alla neljä.

Redmenta voitti tekoälysovellusten kilpailusarjan  

Bettissä kilpailtiin peräti 24 eri sarjassa ja voittajat löytyvät verkosta: Winners 2024 - Bett Awards. AI in Education -sarjan voitti unkarilainen Redmenta. Se on sovellus interaktiivisten verkkosisältöjen luomiseen. Tarjolla myös avoin sisältökirjasto, josta opettajat voivat ladata, muokata ja jakaa materiaalia oppijoille ja kollegoille. Redmentan keskeinen toiminto vaikuttaa olevan worksheet, johon kootaan allekkain materiaaleja ja niihin liittyviä tehtäviä. Voit tehdä sen itse tai tekoälyn avulla.

Sovelluksesta on tarjolla opettajille maksuton versio ja erilaisia lisenssejä. Tästä suosittelijan linkistä kirjautuen sinä ja minä saamme maksutta lisätilaa ja AI-tokeneita. Kokosin muutkin suosittelijan linkkini uudelle Suosittelut-blogisivulle. Vähän jo sovellusta kokeilin, mutta tässä vaiheessa linkkaan Redmentan oman esimerkin Demo worksheet - AI functions on Redmenta.

Magic School auttaa opettajia noin 70 erilaisessa työtehtävässä 

Edellä mainitun Redmentan ohella tutustuin muihinkin sovelluksiin, joiden avulla opettaja voi kehotteesta luoda monipuolisia materiaaleja. Magic Schoolia oli vähän jo etukäteen kokeillut. Sieltä löytyy tällä hetkellä noin 70 työkalua, joiden avulla voi luoda oppimistehtäviä, kirjoittaa viestejä huoltajille, luoda laulun sanoja, tiivistää tekstiä tai vaikka suunitella oppijan tukea ja uusimpana luoda chat-botteja. Perustyökalut ovat tarjolla opettajille maksutta. Käytössä on 14 kieltä ja vaikka suomea ei ole mainittu, vaikuttaa sekin toimivan. Alkuvuodesta tulossa on opettajan työkalujen rinnalle MagicStudent.

Messuständillä kuulin, että kaiken sovelluksella tehtävän voi tehdä itsekin ChatGPT:n avulla, mutta tällä se on helpompaa. Ymmärtääkseni varsin moni tekoälysovellus perustuu juuri tähän. Sen sijaan, että pyydät esimerkiksi ChatGPT:tä luomaan monivalintoja, voit käyttää näitä sovelluksia, joissa on valmiit kehotteet sille, mitä tarkoittaa monivalinta, missä muodossa vastaukset kerrotaan, millaisia ovat hyvät vastausvaihtoehdot, millainen on sopiva vaikeustaso valitulle kohderyhmälle jne. Maksullisella lisenssillä kyselyt saa vietyä suoraan Microsoft Formsiin.

Diffit luo monipuolista verkkomateriaalia, jotka saa Google- ja Microsoft tiedostoina  

Diffitin kuvausta päivitetty 9.4.2024.

Teemu Moilenen esitteli IlonaIT:n perinteisessä Bett-seminaarissa Diffit-sovellusta. Loin yhden lauseen kehotteella materiaalia Suomen presidentinvaaleista yhdeksäsluokkalaisille. Kehotteeseen voisi myös tarjota esim. linkin tai pidemmän tekstin, minkä pohjalta sisällöt luodaan. Kielivalikosta löytyy myös suomi ja luokka-asteeksi voi valita 1-10. 

Tarjottu kuvitus näytti tuoreita kuvia käynnissä olevien vaalien ensimmäisen kierroksen tuloksista, Haavistosta ja Stubbista. Ensiksi tarjottiin suomeksi teksti, tiivistelmä, sanasto, monivalintoja, lyhyitä kysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Sen jälkeen saa valita, millaisia tulostettavia tai digitaalisia tehtäviä haluaa itselleen. Vaihtoehtoja on kymmenittäin ja Premium-versiolla ne ovat tarjolla erilaisina Google- ja Microsoft-tiedoistoine. Maksutta vain PDF:nä. Diffitin on luvattu pysyvän aina opettajille maksuttomana, mutta tarjolla on myös Premium-lisenssi (noin 15 $/kk). Kirjautumalla sen saa automaattisesti käyttöön 60 päiväksi. Tuon ajan kuluttua sain lisäaikaa kutsumalla muutaman kaverin mukaan. Tässä esimerkiksi digitaalinen materiaali dioina ja Forms-kyselynä.  

Nolej AI:lla voi luoda interaktiivisia sisältöjä (H5P)

Ranskalainen Nolej AI voitti Bettissä Global EdTech Startup Awards -kilpailun. Nolej on vain organisaatioille myytävä työkalu interaktiivisten verkkosisältöjen luomiseen, mutta yksittäiset henkilöt saavat siitä maksuttoman kokeilulisenssin. Tutustuin sovellukseen heidän Bett-messuständillä ja olen katsonut muutaman videon, mutta en ole kokeillut sitä itse. Minusta se vaikuttaa täysin identtiseltä H5P.com-sivulla myytävän Smart Import -työkalun kanssa, jonka avulla voi luoda H5P-sisältöjä tekoälyn avulla. Ainoa mahdollinen ero, mitä en täysin ymmärrä, on, että Nolejilla tuotetut sisällöt voi integroida myös LXP:iin tai LRS:iin tai viedä xAPI-tiedostona. 

Ideana molemmissa on, että tekoälyn avulla luodaan esim. tekstistä tai linkistä H5P-materiaaleja ja interaktiivisia tehtäviä. Tarjolla on noin 10 sisältötyyppiä, kun niitä H5P:ssä on kaikkiaan noin 60. Tekoälyllä luotavat sisällöt keskittyvät käsitteiden opettamiseen ja harjoitteluun. Kumpikaan sovellus ei osaa luoda näitä sisältöjä suomenkielisestä materiaalista. 

Avoimen lähdekoodin H5P kuuluu ehdottomasti työkalujen parhaimmistoon. Lue lisää H5P-blogisivulta ja ilmoittaudu ITK-konferenssin H5P-työpajaan 17.4.2024 iltapäivällä Hämeenlinnassa.

Bett: some hajallaan

Ensimmäinen havainto on, että some on rikki. Tähän asti Viestipalvelu X (ent. Twitter) on ollut ykkönen liveraportoinnissa ja konferenssin keskusteluissa, opitun ja koetun jakamisessa sekä osallistujien kesken että koti-Suomeen. Se on ollut ylivertainen palvelu tällaiseen tapahtumaan, sillä ammatilliset profiilit ovat lähtökohtaisesti julkisia ja yhteiseen keskusteluun on riittänyt yhteinen hashtag. X toimii edelleen monelta osin hyvin, mutta sen käyttö ja merkitys vähenee jatkuvasti eikä mikään uusista vastaavista sovelluksista ole vielä vakiinnuttanut paikkaansa. 

Tein Suomalaiset BETT-messuilla -ryhmään äänestyksen ja kysyin, mitä kautta osallistujat aikovat someen viestiä. Facebookia äänesti 38 % (10 henkeä), Instagramia 26 % ja LinkedIniä 16 %. X sai vain kaksi ääntä (7 %). Kuvasta näet, missä Bett-messut itse tapahtumasta viestii. Ei ole sielläkään vielä esimerkiksi Threads- ja Blue Sky-sovelluksia.

Somen haasteet ja kallis mobiilidata vaikeuttivat somettamista. Monilla kanavilla äänessä olivat lähinnä yritykset, eivät niinkään osallistujat. Mutta onneksi verkostoiminen onnistuu ilman nettiäkin.
 

Alle upotin Jari Sjölundin tviitin porukasta, jolla illastimme IlonaIT:n seminaarin jälkeen. Tviitin saatesanoista puuttuu Erilaisten oppijoiden liiton Riikka Marttisen kollegan Pasi Sarsaman ja Maanpuolustuskorkeakoulun Lauri Vasen nimet. Mainittakoon vielä Lontoon viikkoon sopivan Dolly Partonista kertovan 9 to 5 -musikaalin t-paitani teksti: "What a way to make a livin'."

Kun kerran ollaan Lontoossa, pitää nauttia paikallista perinneruokaa eli intialaista. Oma valintani Tikka Masala. Mukava päästä myös juttelemaan kunnolla @MatleenaLaakso ja @Rilimam kanssa. Pari noviisiakin (?) mukana. #Bett2024 #finnbett pic.twitter.com/8DGBPr78jk

— Jari Sjölund (@jarsjo) January 25, 2024

Padlet - lukuisia uusia ominaisuuksia

Padlet on käytössäni päivittäin ja se on pitkään kuulunut TOP5-työkalujeni listalle. Käytän sitä eniten täydennyskoulutusten oppimisympäristönä ja tiedon kuratoinnissa. Sovellus sopii hyvin myös esimerkiksi yksittäisille oppitunneille, projekteihin tai kokouksiin yhteisen työskentelyn ja vuorovaikutuksen tueksi. Siitä on tarjolla maksuton versio, jolloin riittää, että vain opettaja tai yksi ryhmästä kirjautuu sovellukseen.

Padlet on viime vuosina ja erityisesti loppusyksystä kehittynyt vauhdilla, joten päivitin ohjediat ja tein uuden videon. Tiesitkö, että viesteihin saa äänestyksiä ja En osaa piirtää -kohdasta voi generoida kuvia tekoälyn avulla? Tekoälyä käyttää myös ns. Magic Padlet, jonka avulla opettaja voi luoda Padletin tageineen luonnokseksi työskentelylle. Uutta ovat myös viestien ajoittaminen tai sallittujen liitteiden tai toimintojen määrittely sekä henkilöiden tagaaminen. Myös hakutoiminnot ovat tekoälyn myötä kehittyneet.

 

Padletin jakamiseen yksistään linkkinä on monta vaihtoehtoa: linkki osoitekentästä, lyhytlinkki, QR-koodi tai diaesitys sekä ihan uusimmat jakamisen tavat, jotka löytyvät jakamisen asetuksista. 

• Erittely- eli breakout-linkki: Voit jakaa pienryhmille linkit Padletin osioihin. Pienryhmät eivät näe toistensa työskentelyä, mutta opettaja näkee kaiken työskentelyn.  
• Lähetys- eli toimituspyyntölinkki: Voit kutsua muita lisäämään viestejä Padletiin ilman, että he näkevät sen muuta sisältöä. Luo tätä varten oma Padlet ja määrittele mitä tapahtuu viestin lisäämisen jälkeen. Vaihtoehtoja on kolme: lisää toinenkin viesti, palaute (esim. kiitos vastauksesta) tai pääsy lukemaan Padlettia. Kokeile tästä ja kerro miten Padletia käytät ja mikä siinä ihastuttaa. Näet muiden vastaukset ja voit kommentoida niitä, mutta vasta kirjoitettuasi oman viestin. 

Bett2024-messuilla kävin kiittämässä Padletin
perustajaa ja toimitusjohtajaa Nitesh Goelia
erinomaisesta sovelluksesta ja
pari kehittämisideaakin annoin.

Tutustu uusiin ominaisuuksiin tarkemmin seuraavista linkeistä (osa on upotettu alle). 

• Padletin ohjeiden ja esimerkkien muistitaulu, jonka voit avata myös diaesityksenä.
• Päivittyvä Padlet opetuksessa -diasarja.
• Alle upotettu uusi 8 min video tai perusteellisempi 17 min video toukokuulta 2023,
• Julkiset Padlettini: digipedaan liittyvää kuratointia sekä erilaisia demo-Padletteja, joita voi kokeilla ilman kirjautumista.