2.11.2022

Mitä kuuluu Twitter? Case #ITK2022

Twitter on kuulunut suosikkeihini 13 vuoden ajan (ks. 10 vuotta Twitterissä - 2019). En osaa kuvitella, että siitä luopuisin, paitsi jos Elon Musk sen pilaa. ITK-konferenssissa huomasin edustavani Twitterin pienevää käyttäjäjoukkoa. Tänä vuonna tviittejä lähetettiin noin neljännes seitsemän vuoden takaisesta määrästä. Moni on luopunut Twitteristä tapahtuman taustakanavana. Live-tviittausta eli reaaliaikaista muistiinpanojen tekemistä tai keskustelua ei monikaan harrastanut. 

Tviitit saivat myös runsaasti kiitoksia tykkäysten kautta eli kyllä niitä moni luki. Tweetbinderin analytiikan mukaan "potential reach" oli lähes 260 000 Twitter-tiliä. Twitterin käyttöä pohdittiin lyhyesti myös konferenssin aikana. Yhdyn Anna Kepasen tviitin ajatukseen: "erinomaisilla tviiteillä pysyn samalla kärryillä rinnakkaissessioiden tarjonnasta ja saan hyviä linkkejä talteen".

En huomannut, että ITK:ssa olisi siirrytty Twitteristä johonkin toiseen palveluun, vaan vaikuttaa, että somen käyttöä tapahtuman taustakanavana itsessään on vähennetty. Olen tästä vähän ihmeissäni, sillä itse koen Twitterin annin erittäin hyödylliseksi. En koe, että voisin muihin käyttämiini palveluihin tuutata kymmeniä viestejä päivässä ja vieläpä niin, että viestit näkyisivät kaikille aiheesta kiinnostuneille ilman, että olemme aiemmin verkostoituneet tai liittyneet samaan ryhmään. Twitterissä yhdistäväksi tekijäksi riittää hashtag. 


Twitterin käyttö Suomessa ja maailmalla


Twitterin käyttö on vähentynyt sen huippuvuosista, mutta pysyttelee silti erilaisissa sometilastoissa kymmenen kärjessä. Sen merkitys on kokoaan suurempi, sillä sitä käyttävät esimerkiksi monet poliitikot, vaikuttajat, toimittajat ja asiantuntijat. 

DNA Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksen (2022) Twitter on Suomessa viikottain käytettyjen somekanavien listauksessa kahdeksas - tai viides, riippuen laskutavasta. Edellä ovat suosituimmuusjärjestyksessä WhatsApp, YouTube, Facebook (myös mese) ja Instagram (myös tarinat) sekä somen keskustelupalstat. Kyselyn mukaan Twitterin viikottaisten käyttäjien määrä on kasvussa ja vain kolmannes käyttäjistä on naisia.

Jane Hartin Top tools for learning -kysely kokoaa nykyisin kovin suppean vastaajamäärän eikä oppilaitosmaailma ole laajasti edustettuna. Vahvuutena on pitkä seurantajakso ja Twitterkin on ollut mukana vuodesta 2007 alkaen. Vuosina 2009-2015 se äänestettiin ensimmäiselle sijalle, tänä vuonna se ylti kahdeksanteen sijaan (ks. Twitterin sijoitus). Kriteerinä siis hyöty oppimiseen ja opettamiseen.

Statistan mukaan tammikuussa Twitter sijoittui globaalisti 15. sijalle, kun listauksen perusteena olivat kuukausittaiset aktiiviset somen käyttäjät. Similarwebin verkkosivutilaston mukaan Twitter oli syyskuussa Suomessa 10. yleisimmin vierailtu verkkosivu ja globaalisti peräti neljäs. Social Shepherdin tilastokoonnin mukaan tulevaisuus näyttää hyvälle, sillä Twitterin mukaan Z-sukupolvi (synt. 1997-2012) lähettää nykyisin yli puolet tviiteistä.

Twitterin tulevista linjauksista ei vielä ole varmuutta, mutta ne kieltämättä huolestuttavat. Maailman rikkain mies Elon Musk osti Twitterin lokakuussa. Sen ylin johto sai heti potkut tai lähti itse firmasta. Yhtiö myös vedetään pois pörssistä. Juha-Matti Mäntylä kirjoittaa Ylen uutisessa, että Elon Muskin Twitter-tiliä seuraa 110 miljoonaan henkeä, mutta hän itse seuraa vain vähän yli sataa tiliä. Hän ei siis ole kiinnostunut kuulemaan muiden mielipiteitä. Hän saattaa hyvinkin päästää Donald Trumpin takaisin Twitteriin ja sallia laajemminkin vaihtoehtoisen muka-totuuden ja vihapuheen levittämisen. Muskin tulevat linjaukset näyttävät aikanaan, kuinka innolla me aktiivikäyttäjät etsimme tilalle uusia reilumpia sovelluksia. 


Aktiivista twitteröintiä ITK:ssa 2015 ja 2019


Olen useita kertoja hyödyntänyt Twitterin käytöstä kertovia koonteja osana erilaisten konferenssiosallistumisten raportointia. Blogikirjoituksesta Koontia ITK:sta (2015) löydät Wakeletilla tehdyn koonnin, mistä saa hyvän katsauksen tuolloin pinnalla olleisiin teemoihin. 
  • Workshop-päivän aikana 119 henkeä (tai oikeammin Twitter-tiliä) lähetti kaikkiaan 409 tviittiä.
  • Ensimmäisenä konferenssipäivänä 315 henkeä lähetti kaikkiaan 1318 tviittiä.
  • Toisena päivänä 286 henkeä lähetti kaikkiaan 1070 tviittiä. 
  • Tviittaaminen hiljeni vain aamuyöllä yhdeksi tunniksi.
Blogikirjoituksesta ITK2019 Twitterissä löytyy myös koonti suosituimmista teemoista Twitterin kautta katsottuna. Tuolloin tein koonnin 1500 tviitistä torstain avajaisista lauantaihin klo 13 asti. Tuolloin kahden konferenssipäivän aikana oli 392 tviittaajaa, joista 23 kuului yli kymmenen tviitin aktiiveihin. 57 % julkaisi vain yhden tviitin.


Analytiikkaan lokakuiselta viikolta 723 #ITK2022-tviitistä 

Tänä vuonna ostin Twitterin analytiikkaa, sillä useampi aiemmin käyttämäni sovellus oli lakkautettu. Maksoin Tweetbinderille 18,59 € yhden viikon tviittien koonnista alkaen workshop-päivää edeltäneestä illasta (linkki, PDF ja Excel). Kaikki luvut edellä oleviin eivät ole vertailukelpoisia, sillä esimerkiksi se vaihtelee, kuinka pitkältä ajalta tviitteja on analysoitu. 

Lokakuun ITK-viikolla julkaistiin 723 tviittiä tunnuksella #ITK2022. Seitsemän vuotta aiemmin niitä julkaistiin kolmen konferenssipäivän aikana 2797 kpl. Yksittäisiä tviittaajia oli nyt 230, kolme vuotta sitten 392. Tämän vuoden tviiteissä mainittiin nimeltä 204 tviittaajaa eli Twitter-tiliä, joka voi edustaa  yksittäistä henkilöä, organisaatiota tms.

Tämän vuoden tviittaajista 54 % tviittasi vain kerran ja 80 % tyytyi korkeintaan kolmeen tviittiin. Aktiivisia yli kahdeksan tviitin tahoja oli 20 (9 %). Moni vaikutti siirtyneen tviittaamisesta pelkkään tykkäämiseen. Yksistään viiden tykätyimmän tahon tviitit saivat 734 tykkäystä. 

Olin itse monella mittarilla aktiivisin tviittaaja 74 tviitillä. Seuraavina vähän kategoriasta riippuen tulivat Tavastian koulutuspäällikkö Riikka Lehto, ympäristöasiantuntija ja verkkopedagogi Anna Kepanen, Turun AMK:n koulutusteknologia-asiantuntija Ulla Niittyinperä sekä tutkija ja Hedain perustaja Harri Ketamo. Vaikuttavuudessa, kun sitä mitataan sen mukaan, kuinka moni tviitin on potentiaalisesti voinut nähdä, kolmen kärki oli minä, Opetushallitus ja Otavialla työskentelevä digipedan moniosaaja ideatarhuri Anne Rongas.

Analytiikka arvottaa sekä hashtagin että yksittäiset käyttäjät. Rahallinen arvo perustuu siihen, paljonko vastaava näkyvyys olisi ostettuna maksanut. Raportin mukaan #ITK2022 hashtagin arvo on 2121 € ja sekä keskimääräisen tviitin että keskimääräisen tviittaajan arvo oli 3 €. Arvokkaimmat yksittäiset käyttäjät olivat minun jälkeeni Opetushallitus, Anne Rongas, Leena Pöntynen ja Timo Ilomäki. Seitsemästä arvokkaimmasta tviitistä kuusi oli Opetushallituksen lähettämiä. Alle on upotettu arvokkain 70 € tviitti.

 

 
72 % tviittaajista oli käyttänyt Twitteriä yli kuuden vuoden ajan. Uusia alle vuoden tviitanneita oli vain 3 % ja korkeintaan kolme vuotta tviitanneitakin vain 13 %. Tämän mukaan Twitter ei näytä houkuttavan uusia käyttäjiä, vaan siellä mellastan minä yhdessä muiden pitkään somessa olleiden kanssa. Vedin aikanaan paljon some- ja Twitter-koulutuksia, mutta ei niitä enää juuri kysytä. 

Analytiikka pyrki myös kertomaan, montako % käyttäjistä, tviiteistä ja niiden vaikutuksista oli positiivia, neutraaleja, negatiivisia tai sellaisia, joita ei pystytty määrittelemään. Melkein kaikki menivät viimeksi mainittuun kategoriaan, todennäköisesti suomen kielen vuoksi. 

ITK-hashtagin yhteydessä käytyimmät muut tunnukset olivat #UudetLukutaidot ja #Digivisio2030 sekä #SDGs eli kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals).


Tweetbinderin kaavio ITK-hashtagin käytöstä.


Mitä Twitterin tilalle?


Ei minulla ole tähän vastausta, mutta olisi kiva kuulla, mitä itse ajattelet. Etkö koe tarvetta konferenssin taustakanavalle? Oletko siirtynyt Twitteristä johonkin toiseen palveluun - ja jos kyllä, minne ja miksi se on parempi? Instagramista löytyy vajaa kaksi viikkoa konferenssin jälkeen vain 118 julkista julkaisua tapahtuman tunnuksella. Facebookista ja LinkedInistä niitä toki löytyy myös, sekä julkisesti jaettuna että vain kavereille tai ryhmille näkyvänä. Itse en ole huomannut, että Twitteristä olisi aktiivisesti siirretty muualle, vaan livetviittaamista ja somen käyttöä taustakanavana lienee vain vähennetty. Muutaman kanssa tästä ITK:ssakin keskusteltiin. Esille nousi mm. Twitterin saama kielteinen julkisuus Donald Trumpin ja Elon Muskin toimien seurauksena, amerikkalaisten sovellusten tietosuoja ja sekä yleinen halu vähentää somea, kun ollaan läsnätapahtumassa.

Kuulin Joalin Loukamaan nostaneen ITK:n paneelissa esille nyt trendaavan BeReal-sovelluksen (Android, iOS), mutta ei sekään ole ammatillisen keskustelun foorumi, vaikka aika hauskalta kaveripiirin käytössä kuulostaakin. Kari Nieminen esittelee tämän uuden sosiaalisen median sovelluksen tuoreessa Markkinointitrendit-sivuston kirjoituksessaan Mikä on BeReal ja miten se toimii? Lyhykäisyydessään BeRealin idea on olla vastavoima kauniille, suunnitelluille ja filtterein muokatuille kuville ja näyttää hetki omasta päivästä juuri sellaisena kuin se on. Käyttäjät saavat sovelluksesta päivittäin yhden viestin ja sen jälkeen on kaksi minuuttia aikaa ottaa ja jakaa kuva. Kuva otetaan kännykällä niin, että se ottaa samanaikaisesti kuvan etu- ja takakameralla, joten edes kuvakulmalla ei voi rajata pois arjen sotkuja. Näet muiden samanaikaisesti ottamat kuvat vain jakamalla omat kuvasi.  




Retviitatuimmat #ITK2022-tviitit


 


Tykätyimmät #ITK2022-tviitit (myös aiempi OPH:n tviitti kuuluu tänne)

 

 

 

Kirjoittaja: at
Tunnisteet: , , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, että haluat kommentoida! Roskapostien suuren määrän vuoksi käytössä on kommenttien ennakkohyväksyntä.

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)