ITK: Uusia perinteitä ja koontia esityksistä

ITK:n uusia perinteitä.

Kaksi edellistä blogikirjoitusta kertovat pitämistäni ITK-konferenssin esityksistä (Pedagogi muutoksen virrassa ja yhteisesitys tekoälyteatterista). Nyt kerron uusista ITK-perinteistä ja osasta esityksiä, joita olin kuuntelemassa. Kaikista löytyy konferenssivulta abstrakti, osalta myös esitysmateriaalit ja artikkeli. 

Uusia ITK-perinteitä

ITK-konferenssiin kuuluu erilaisia perinteitä ja mm. muutto Tampereelle on synnyttänyt uusia. Tänä vuonna järjestettiin ensi kertaa keskiviikkoillan ITK-henki elää! -tapahtuma Telakalla. Organisoin sitä yhdessä Anne Ronkaan kanssa. Tavoitteena oli vapaamuotoinen rento kokoontuminen, missä on tilaa keskusteluille ja uusiin ihmisiin tutustumiselle. Asusteeksi houkuttelimme ottamaan vanhoja ITK-hattuja ja -huiveja, hanke- tai ständipaitoja tai muuta teemaan sopivaa. Annen kanssa päräytimme myös tämän vuoden teemavärin mukaisilla pinkeillä peruukeilla. 

Torstain illanvietto oli sitten aivan toisenlainen: kaupungin vastaanotto raatihuoneella, illallinen ja tanssahtelua Tampere-talossa hyvien keskusteluiden lomassa. Mukavia molemmat ja sopivan erilaisia!

Uusiin perinteisiin kuuluu jo sekin, että Heikki Mäenpään organisoimana ITK:sta lähetettiin kolme suoraa lähetystä Ylen Avoimen Areenan kautta. Perinne alkoi viime vuonna (ks. tallenteet 2025). Tämän kevään tallenteet ovat katsottavissa kuukauden ajan:

• Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2026: Ajattele
• Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2026: Uskalla
• Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2026: Opi
  
  

OPH:n työpäiväpäivän pääpuheenvuorot digiosaamisesta supervoimana

Seminaaripäivä alkoi kahdella loistavalla puheenvuorolla. Leena Pöntynen Teknologiateollisuus ry:stä puhui koulutuksen uudistumisesta ja herätteli ajattelemaan. Hän havainnollisti omaan elämään peilaten, miten näkökulma muuttuu työroolin vaihtuessa. Tai  toisin sanoin, vaikka kuinka luulet tietäväsi, vaihda näkökulmaa tai kysy eri roolissa olevalta kollegalta ja opit uutta. Havainnollistava oli myös kuvasarja World Economic Forumilta, missä vertailtiin sen Top 10 Skills -listauksia viiden vuoden välein.  Monimuokaisten ongelmien ratkaisu oli kärjessä sekä 2015 että 2020. Vuonna 2025 se oli kolmantena. Kärjessä olivat analyyttisen ajattelu ja innovointi sekä aktiivinen oppiminen ja oppimisstrategiat. Teknologian käyttö näkyy näistä kolmesta vasta uusimmassa listauksessa

Apulaisprofessori Carita Kiilin otsikkona oli Kriittinen ajattelu supervoimana. Hän oli tehnyt esitystä varten upeat kriittisen ajattelun supervoimakortit, joiden soisi päätyvän jakoon opettajien ja täydennyskouluttajien iloksi ja hyödyksi. Kiilin edustama Critical-hanke on tuottanut monenlaisia muitakin oppimateriaaleja näiden taitojen oppimista tukemaan. Supervoimat ovat:

• Uteliaisuus (myös omien käsitysten suhteen)
• Luottamus (tieteeseen, tutkijoihin ja uutismediaan)
• Luotettavuuden arviointi
• Manipulaation tunnistaminen
• Oman aikaisemman tiedon hyödyntäminen
• Omien ennakkokäsitysten kyseenalaistaminen
• Perspektiivin ottaminen
• Algoritmitietoisuus
• Kriittinen kulttuurinen lukutaito
• Metakognitio
• Peruslukutaito (jokerina).

Esityksen päätteeksi yleisö sai äänestää kahta suosikkisuperivoimaa. Ääniä annettiin lähes 300 ja kärkeen nousivat 1. Uteliaisuus (32 % äänistä), 2. Luotettavuuden arviointi (13 %) ja 3. Peruslukutaito (11 %). Minä äänestin luottamusta ja algoritmitietoisuutta. 

Avajaiset

36. ITK-konferenssi avattiin perinteisesti Digiveikkojen musiikin voimin. Laulun sanoissa "heilani soitteli tinderipokkkaa elämäni kanteleella". Vähän toisenlaista polkkaa kuultiin Digi- ja väestötietoviraston Kimmo Rouskun tekoälyn avulla luodussa esityksessä (ks. avajaisten aineistot). Siinä jaettiin opittua ja katsottiin tulevaisuuteen ennustaen, että digin maailmassa tapahtuu enemmän seuraavan 10 vuoden aikana kuin 40 vuodessa ennen tätä päivää. Robottien yleistyminen ja ennenkokemattomat häiriöt ovat edessä.

Venla Bernelius OKM:stä puhui peruskoulusta vuonna 2045 sekä merkityksellisyydestä ja toivosta tulevaisuuden taitoina. Haasteena on, että tietämisen tapojen lisäksi myös todellisyyskäsitykset eriytyvät, mikä haastaa jopa yhteistä keskustelua. Hän näytti lukiolaisten tekemään sanapilveä parhaasta tulevaisuuden peruskoulusta. Suurimmalla olivat sanat turvallinen, yhteisöllinen ja tasa-arvo. Neljäntenä oli hernekeittopäivä, mitä kuvaa sukupolvelta toiselle siirtyviä perinteitä. Lue lisää OKM:n julkaisusta Peruskoulu 2045: Elämää varten.

Jari Laru Oulun yliopistolta tuskin esittelyitä kaipaaa, sillä viimeistään upean Generation AI -hankkeen matkasaarnaajana ja mannekiininä hän on tullut ITK-yleisölle tutuksi. Puheenvuoronsa Jari aloitti ihmisen lajityypillisestä kyvystä hajauttaa ajatteluaan ja käyttää työkaluja, jotka voivat olla myös kognitiivisia. 1970-luvulla ajatuksissa oli digilaite työkaluna, jota ihminen käyttäisi ajatellakseen paremmin. 2020-luvulla laite oli luotu, mutta työkalu olikin ohjelmoitu pitämään ihmiset tiukasti kiinni ruudussa. Tämä on yksi teema, mistä hanke jatkuvasti muistuttaa ja mihin se tarjoaa oppimateriaaleja: Tekoäly on paljon muutakin kuin generatiivista tekoälyä - esimerkiksi somen tekoälyalgoritmien avulla vilkaisu kännykkään muuttuu helposti jopa tuntikausien koukutukseksi. (Jarin esitysaineisto)

Oppilaista englannin oppitunneilla fiksuja tekoälyn käyttäjiä 

Maarit Rainio on Turun yliopiston vieraiden kielten lehtori sekä digipedagogiikan ja tekoälyn kehittäjäopettaja. Hän kertoi englanninopetuksen kokeilusta, missä tekoäly integroitiin yläkoululaisten oppimistehtäviin tukemaan oppilaiden kriittistä ajattelua, luovuutta ja itseohjautuvuutta. Tekoälyn jalkauttaminen lähtee hänen mukaan siitä, että sovitaan pelisäännöistä ja sitoudutaan kertomaan tekoälyn käytöstä. Yläkoululaiset näkevät tekoälyn etenkin tulevaisuuden taitona. Maaritille keskeistä on kasvattaa nuoria vastuulliseen ajatteluun nopean hyödyn sijaan. Työhön häntä kannustaa tavoite, että oppilaista tulee jopa opettajia osaavampia tekoälyn käyttäjiä, jolloin he voivat hyödyntää taitojaan myös muiden oppiaineiden opiskelussa.

Oppijat ovat tehneet esimerkiksi uutislähetyksiä Vision Story -sovelluksella, minkä jälkeen moni tunnisti, että on nähnyt samalla työkalulla luotuja "uutisia" TikTokissa. Opettaja on koonnut erilaisia hyödyllisiä sovelluksia Wakelet-alustalle, jonka oppijat saavat mukaansa lähtiessään yläkoulusta, sillä sitä he ovat toivoneet. Maaritin esityksen teemoihin voi tutustua tarkemmin ITK2026-julkaisussa (s. 179), hänen kirjoituksia löytyy myös aiemmista julkaisuista.

Tekoälyosaamisen viitekehys Suomen OPSissa

Kari Kivinen on ollut asiantuntijaryhmän jäsenenä luomassa tekoälyosaamisen viitekehystä, joka tulee olemaan pohjana PISA 2029 -tutkimuksessa. Kyseessä on Euroopan komission ja OECD yhteinen hanke, missä on mukana myös Code.org ja kansainvälisiä asiantuntijoita. Viitekehys julkaistaan myöhemmin tänä vuonna ja käännetään myös suomeksi. 

ITK-esityksessä esiteltiin viitekehyksen sisältöjä suomalaisen opetussuunnitelman ja perusopetuksen näkökulmasta. Jos et ehtinyt Faktabaarin ständiltä napata mukaasi Oppilaan tekoälyosaamisen kuvausta, voit ladata sen ja lukea lisää aiheesta Faktabaarin tämän viikon kirjoituksesta Tekoälylukutaidon osaamiskuvaukset.

- - - - - 

Lopuksi: Pyrin jatkamaan raportointia myöhemmin, mutta seuraavaksi minulla on edessä viikon reissu Maltalle yhdistäen töitä ja vapaa-aikaa. On kyllä iso riski, että ITK teemat "unohtuvat" ja reissun jälkeen ovat muut työt ja bloggaukset mielessä, mutta nyt aika ei nyt vain riittänyt nostoihin kaikista upeista esityksistä.

ITK: Tekoälyteatteri ja Ylen lähetykset

Tällä viikolla oli jälleen ilo kokea ITK-konferenssi ja sen erinomainen henki, jonka me osallistujat luomme vuosi vuoden jälkeen. Julkaisin alkuviikosta kirjoituksen ITK: Digipedagogi muutoksen virrassa ja nyt sieltä löytyvät myös esitysdiani. Alla kerron Tekoälyteatteri-esityksestämme. Tulossa on vielä koontia muilta opitusta. ITK:n annista pääsee nauttimaan myös LinkedIn-viestien kautta, sillä moni osallistuja jakaa siellä oivalluksiaan ja kokemuksiaan.

Konferenssin kuulumisia jaettiin jo toista kertaa Avoimessa Areenassa, joka on jakelukanava Ylen yhteistyökumppaneiden sisällöille. ITK:sta lähetettiin kolme suoraa puolen tunnin lähetystä, yksi  kustakin konferenssin teemasta. Tallenteet ovat katsottavissa kuukauden ajan:

1. Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2026: Ajattele
2. Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2026: Uskalla
3. Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2026: Opi 
   (Anne Rongas ja minä olemme haastattelussa 17 min kohdalla.)

Tekoälyteatteri - oivalluksia tekoälylukutaitoon 

Pidin Otavian Anne Ronkaan ja Kari A. Hintikan kanssa foorumiesityksen tekoälyteatterin ideasta. Aloitimme tekoälylukutaidosta, joka ei ole vain vaatimus, vaan myös jokaisen opettajan ja oppijan oikeus. Teatterin idea on tehdä helposti, nopeasti ja hauskalla tavalla jotain yhdessä ihmisten kesken, ilman näytön äärellä istumista.

Kehotteena voi olla esimerkiksi: "Kirjoita yhden minuutin näytelmä kolmelle ihmiselle ilman mitään rekvisiittaa. Käytä sanoja: ajattelu, uskallus, oppiminen." Teatteriesitykset generoidaan ja muutaman minuutin jälkeen esitetään, tämän teimme konferenssiesityksessäkin. Monille on häkellyttävää huomata, miten erilaisia tarinoita eri ryhmille tulee, vaikka kehote on sama. Tästä päästään hyvin keskusteluun siitä, miten generatiivinen tekoäly sisältöjä tuottaa. Lisäksi voidaan jatkaa keskustelua teatteriesitysten sisällöistä.

Perinteen mukaisesti saimme
esityksestä kiitokseksi ITK-hatut.

Terveystiedon opetuksessa voidaan luoda esityksiä erilaisista keinoista kieltäytyä päihteistä. Historian opetuksessa voidaan luoda esityksiä siitä, miten nykyinen hallitsija kohtaa edeltäjänsä vuosisatojen takaa. Kirjallisuuden opetuksessa voidaan generoida samasta sisällöstä näytelmät eri kohderyhmille tai kirjallisuuslajeille ja sitten tarkastella miten kieli muuttuu ja mitä lajin tunnuspiirteitä esitys toistaa ja mitä ei. Kieltenopetukseen voi tällä idealla luoda erilaisia dialogeja. 

Kehotetta voi vapaasti muokata ja ja ideaa varioida. Näistä on esitysmateriaaleissamme muutamia ideoita: ehkä kokeiletkin tekoälyn generoimia hissipuheita tai PowerPoint-karaokea?

• Konferenssiesityksen diasarja 23.4.2026
• ITK-webinaaritallenne ja diat 10.2.2026

Foorumiesityksen kuvaus ITK:n sivulla 

"Miten tehdä tekoälyn toimintalogiikka näkyväksi ja turvalliseksi kokeilla – myös ilman tunnuksia? Tekoälyteatteri on osallistava, kevyesti toteutettava menetelmä, jossa yksinkertaisesta kielimallin kanssa käydystä dialogista avautuu kielimallin toimintalogiikka.

Tekoälyteatterin avulla havainnollistamme generatiivisen tekoälyn toimintalogiikkaa, jossa sisältö syntyy todennäköisyyslaskennan avulla. Yksi ja sama kehote tuottaa loputtomasti variaatioita. Ihmiset luovat esityksen ja tulkinnan. Samalla käsitellään ihmisen ja koneen suhdetta, mahdollisuuksia yhteisälyyn ja toisaalta rajoituksia. Tekoälyteatterin kaltainen keventävä keino päästää käsittelemään myös syviä systeemisiä muutoksia, jotka liittyvät generatiivisen tekoälyn tsunamiin opetussektorilla. Menetelmä toimii kaikkien ikäryhmien kanssa ja myös palveluilla, jotka eivät vaadi kirjautumista (esim. DuckDuckGo Chat).

Foorumissa esittelemme menetelmän rakenteen, demomme kaksi nopeaa variaatiota (opetuskonteksti + työyhteisö), ja avaamme, miten tekoälyteatterin avulla voidaan harjoitella tekoälylukutaidon ydinosaamista: 1) tekoälyn luonne ja ero ihmisen ajatteluun, 2) kriittinen ajattelu ja tuotosten arviointi (fact-checking, lähteet, vinoumat). Osallistujat saavat valmiit ohjeet ja “kohtauspohjat” oman oppitunnin tai henkilöstötilaisuuden pitämiseen.

Lähdeviitteet: AILit Framework ja EDUCE Balancing AI in EDU -tutkimus."

Myös seuraava bloggaus kertoo konferenssista: ITK: Uusia perinteitä ja koontia esityksistä.

Luo sanaristikoita tekoälyn avulla

Puzzle me -sovelluksen tehtävätyypit.

Tässä kirjoituksessa esittelen sovelluksia sanaristikoiden luomiseen tekoälyn avulla. Jokaisesta on tarjolla lyhyt kuvaus ja videolla näytän sovellukset. Ristikoiden ratkaisemiseen en tarjoa vinkkejä, mutta toki siihenkin voi tekoälyä käyttää. 

Sanaristikot sopivat hyvin kieltenopetukseen ja käsitteiden harjoitteluun. Niiden tekeminen edistää opitun aktiivista mieleen palauttamista. Sanat sopivat ristikkoon vain, jos ne on kirjoitettu virheettömästi. Vihjeissä voidaan ohjeistaa käyttämään tiettyä taivutus- tai aikamuotoa tai monikkoa, jos niin halutaan. Ristikoita voi luoda myös fraaseista. Osaa oppijoista innostaa myös harjoittelun pelillisyys (ks. oppimispelien koontini.) 

Ristikoita voi hyödyntää opetuksessa monin tavoin. Ne voivat olla sanaston kertaamista tai testaamista tai ajattelun avaamista osana laajempia tehtäviä. Esimerkiksi kun oikea sana löytyy, oppijan on kirjoitettava siihen liittyvä esimerkkilause omasta elämästään. Tai parit voivat rakentaa dialogin käyttäen vähintään kolmea ristikon sanaa. Kun valitset ristikkoon sanoja, joista syntyy pelkkien faktojen sijaan mielipiteitä, kokemuksia tai tulkintoja, voidaan lopuksi keskustella ristikon sanoista: Miksi ne ovat tärkeitä? Miten olet niitä havainnoinut? Miten ne vaikuttavat elämääsi, opiskeluusi tai työhösi? 

Ristikon tekijä voi käyttää esiteltäviä vaihtoehtoja maksutta ja kirjautumatta. Kaikki ristikot voi avata oppijalle ilman kirjautumista tehtäväksi. Tekoälyn luomat ristikot on aina syytä tarkistaa ja tarpeen mukaan muokata ennen julkaisemista. Esiteltävillä sovelluksilla voit luoda ristikot myös itse ilman tekoälyä. Lisää vinkkejä saat tulevista tekoälykoulutuksistani, joista kerron kirjoituksen lopussa ja Tervetuloa-sivulla.

Neljä sovellusta ristikoiden luomiseen

Puzzle me tarjoaa 15 tehtävätyyppiä, kuten yllä oleva kuva näyttää. Ristikon käyttämä tekoäly ei osaa luoda sanoja ja vihjeitä suomeksi, mutta lähetin heille toivomuksen suomen lisäämiseksi yli 30 kielen joukkoon. Jotta ristikkosi säilyy pelattavana yli 30 päivää, sinun on kirjauduttava. Maksuton lisenssi kieltää kaupallisen käytön, mutta ymmärtääkseni sallii opetuskäytön, koska ristikoita voi upottaa verkkoon ja ristikoita voi ratkoa tuhat/kuukausi. Ristikoita voi ratkaista myös yhdessä kaverin kanssa. Maksullisten edu-lisenssien hinnat saa vain pyynnöstä, mutta niiden avulla voisi vihjeisiin lisätä multimediaa. 

Oh, My Dots! on sovellus, joka osasi luoda sanat suomeksi, mutta vihjeet se kirjoitti englanniksi. Kielinä tarjolla on englanti, saksa, ranska, espanja ja portugali. Voit luoda näillä kielillä myös audioristikoita. Mahdollinen vihjeiden kääntäminen suomeen tai ruotsiin on tehtävä itse tai siinä voi hyödyntää esim. Deepl-sovellusta. Se on suunniteltu kääntämiseen, joten se kuluttaa siihen vähemmän energiaa kuin esimerkiksi ChatGPT.  Voit tulostaa tai jakaa ristikot linkillä, mutta kannattanee ohjeistaa evästeiden hylkääminen. Tarjolla on yhdeksän erilaista tehtävää, myös esim. etsi sana, palapeli, yhdistä pisteet ja väritä.

Teachize tarjoaa työkaluja mm. erilaisten sanaristikoiden luomiseen tekoälyn avulla, mutta se ei toimi suomeksi. Tarjolla on mm. englanti, saksa, ranska ja espanja. Asposen Crossword maker on sen ristikoiden suomenkielinen versio. Sanaristikot saa yli 30 tiedostomuodossa (esim. PDF tai HTML), mutta ei suoraan linkkinä. Haluttaessa tekoäly avustaa myös ristikon tekijää.

Crossword Labs on jo vanha tuttavuus, yksinkertainen ja mainokseton sivusto sanaristikoiden tekijöille. Sanaristikot voi tulostaa, upottaa tai jakaa linkillä verkossa tehtäväksi, myös mobiililaitteille. Sivustolla löydät myös muiden tekemiä sanaristikoita sekä kategorioittain että hakusanalla etsien. Pari lisäominaisuutta on tarjolla maksullisella elinikäisellä lisenssillä (10 €). Kun haluat käyttää tekoälyä, kopioi ja liitä sanat ja vihjeet käyttämästäsi tekoälysovelluksesta.  

• ChatGPT/Copilot-kehote: Luo ristisanatehtävää varten 10 sanaa ja jokaiselle oma vihje. Teemana on [.....] ja kohderyhmä [.....]. Listaa sanat ja vihjeet seuraavasti: Rivin alkuun sana ja sitten välilyönnin jälkeen vihje. Seuraava sana ja vihje seuraavalle riville. Älä lisää vastaukseen bullet pointteja tai muita selityksiä.
• NotebookLM kehote, joka ohjeesta huolimatta jättää rivivaihdot tekemättä: Etsi aineistosta ristisanatehtävää varten 10 keskeistä käsitettä ja jokaiselle oma vihje. Listaa sanat ja vihjeet seuraavasti: Rivin alkuun sana ja sitten välilyönnin jälkeen vihje. Seuraava sana ja vihje seuraavalle riville. 

Videolla esittelen sovellukset lyhyesti. Käyttämäni kehotteet olivat demo-tyylisiä ja paljastivat, miten tärkeää on kuvata tarkemmin, mitä tekoälyltä haluaa. Kieltenopettajat voivat täsmentää kielitaitotasoa ja kenties antaa myös esimerkkejä hyvistä sanoista. Kielten ja reaaliaineiden opettajat voivat määritellä myös ajattelun tasoa: haetaanko sanakirjamaista määritelmää vai onko oppijan pääteltävä sana asiayhteydestä vai edellyttääkö oikean sanan löytäminen käsitteen abstraktia ymmärtämistä.

Tervetuloa kieltenopettajien etäkoulutukseen!

Tervetuloa Tekoäly kieltenopettajien tukiälynä -etäkoulutukseen, jonka vedän Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston kautta maanantaina 23.3.2026 klo 15 alkaen. Muita koulutuksiani tekoälystä ja digipedagogiikasta löydät Tervetuloa-sivulta, seuraava on jo tänään iltapäivällä. Itsenäisesti voit opiskella lisää myös päivittyvän Tekoälyn linkkivinkkien lähteistä.

• Sovelluksia opetuksen ideointiin (2025)
• Viisi vinkkiä: tekoäly ja suullisen kielitaidon opetus (2024)
• Kolme tekoälysovellusta: Mizou, TurboScribe ja Vidnoz (2024)
• Sovelluksia ja linkkivinkkejä kieltenopetukseen -Padlet
• Bold Voice: The Accent Oracle. "Do you have an accent when speaking English? I bet I can guess it in less than 30 seconds."

- - - - -
Etsin ristikkosovelluksia hakukoneen ohella ChatGPT:n kanssa. Hyödynsin sitä myös johdantokappaleiden ideoinnissa.

BettUK2026: tekoälyoppeja ja muita kokemuksia

 

Pyörin messuilla kolme päivää: kävin hyviä keskusteluita ja kuuntelin esityksiä, joista parhaista kerron tässä, muissa kirjoituksessani ja koulutuksissani. Vaikka messualue on ehkä vain puolet pandemiaa edeltäneestä ajasta, katsottavaa riitti enemmän kuin muutamassa päivässä ehtii. Eniten kuljeskelin Teaching & Learning Tech -alueella. 

Aikanaan etsin aktiivisesti uusia sovelluksia opetukseen. Nyt elämme niiden suhteen yltäkylläisyyden aikaa. Verkossa on hyviä, helppoja ja maksuttomiakin sovelluksia aika lailla kaikkiin tarpeisiin. Toki olen korvat hörölläni, kun jotain uutta ja kiinnostavaa löytyy, mutta ehkä nykyaika on enemmän sen tutkimista, miten vanhat hyvä sovellukset kehittyvät ja miten niihin integroidaan tekoälyä - ja toisaalta mitä uusia mahdollisuuksia tekoäly tarjoaa. 

ClassroomScreen on esimerkki loistavasta sovelluksesta. Sitä voi käyttää mm. opettajan digitaalisena tauluna, joka sopii niin etä- kuin lähiopetukseen. Sen saa käyttöön helposti ja ilman kirjautumista. Kirjautumalla ja edullisella vuosilisenssillä (36 €) saa lisäominaisuuksia. Bloggasin sovelluksesta jo 2019, pari vuotta sen jälkeen, kun hollantilainen opettaja Laurens Koppers oli sen keksinyt. 

Laurens loi ClassroomScreenin avuksi omille oppijoilleen. Taulun avulla voi tehdä näkyväksi oppijoille, mitä heiltä oppitunnilla odotetaan. Siitä sovellus lähti kehittymään ja nyt Laurens johtaa yli kymmenen työntekijän yritystä. Olen käyttänyt sovellusta nyt seitsemän vuotta. Omaan käyttöön riittää varsin yksinkertainen käyttö. Opettajan roolissa kannattaa tutustua tarkemmin sen eri ominaisuuksiin ja kenties jopa hyödyntää sen maksullisia ominaisuuksia, minkä avulla voi luoda linkillä jaettavia pikkutehtäviä.

Ja olipa mukavaa kohdata Bettissä tuttuja myös muutamilla ständeillä. Laurensin lisäksi Padletin ständillä minut - mustan vyön haltija 😀 - tunnistettiin heti ja oltiin kiinnostuneita kehittämistoiveistani. Myös MinnaLearnin ständillä oli hyvä keskustelutuokio. Heidän tekoälylukutaidon kurssi innosti tutustumaan. Reissun jälkeen kuluisi (kuluu) helposti viikko, että perehtyy mielenkiintoisiin reissusta saatuihin vinkkeihin ja materiaaleihin.

  

Amelia King: metakognitiivisia viilauksia tekoälyaikaan

Parhaan esityksen palkinnon annan Amelia Kingille. Hän on kirjailija, puhuja ja yksityisen brittikoulun digitaalisen muutoksen johtaja. Hänen esityksensä otsikko oli Running on the spot: Small tweaks for metacognitive thinking with AI. Hän jakoi runsaasti hyviä pieniä vinkkejä siitä, miten saada oppijat ajattelemaan, myös tekoälyn aikakaudella. Esimerkiksi tekoälyssä pitäisi olla virtuaalinen Pause-nappi. Näin muistaisimme aina ennen tekoälyn käyttöä pysähtyä sekunniksi ja miettiä mihin tarpeeseen tekoälyä aiomme käyttää ja tukeeko se oppimista. 

Onnistuin saamaan myös hänen kirjansa Thinking with AI. En nyt kirjoita Amelian ajatuksia tähän tarkemmin, mutta uusimmista tekoälykoulutusten dioistani löytyy jo muutamia lainauksia häneltä (ks. Tekoäly-Padletin alin rivi) ja lisää, kun ehdin jatkaa kirjan lukemista. 
Lisätty 5.2.: Amelian LinkedIn-postaus, missä on tiivistys esityksestä.

Dawn Taylor: tekoäly on kaiku – opettaja on arkkitehti

Dawn Taylor vertasi tekoälyä kaikuun. Se ei tee pedagogisia päätöksiä, vaan ne kuuluvat opetuksen arkkitehdille eli opettajalle. Kun oppijat käyttävät (tekoäly)työkaluja, tulee ajattelu pitää keskiössä ja käyttää työkaluja tarkoituksenmukaisesti. Siihen kuuluu, että tehdään näkyväksi, miten työkaluja käytettiin ja miten ne tukivat oppimista. Usein parempi on edellyttää (tekoäly)työkalujen käyttöä sen sijaan, että vain sallii ne. 

Tekoälyn aikakaudella tiedon saatavuus on harvoin ongelma. Haaste on erottaa, mikä on totta ja oppimisen arvoista. Siksi ensin luodaan pohja: käsitteet ja ymmärrys siitä, että tekoälytuotos voi olla hallusinaatiota. Kriittistä ajattelua harjoitellaan arvioimalla lähteitä ja käyttämällä niitä merkitysten luomiseen ja antamalla tehtäviä, joissa opittua sovelletaan tai luodaan jotain uutta. Oppiminen on inhimillinen kognitiivinen prosessi, missä tulee korostaa oppijan ajattelua. Tekoäly on muuttanut olosuhteita, mutta ei oppimisen tai oppijan motivaation merkitystä.

Oppimistehtävien osalta Dawn painotti keskittymistä luonnosteluun, päätelmiin ja tarkistuksiin. Tehtävien on edellytettävä oppijan ajattelua, sillä niin luodaan edellytykset oppimiselle. Ajattelua voivat olla esimerkiksi päätöksenteko, perustelut ja kontekstuaalinen mukauttaminen vaikkapa työroolin, tavoitteiden tai maantieteellisen alueen mukaan. Arvioinnissa keskeistä on opitun todentaminen. Sen on hyvä keskittyä siihen, miten ajattelu näkyy dialogeissa, luonnoksissa, reflektioissa ja lopputuotoksissa.

Dawn Taylorin esitys YouTubessa: The Changing Role of the Teacher in the Age of AI - Live at BETT 2026 (26 min). (Lisätty 9.2.26.)

XR - lisätty ja virtuaalitodellisuus

Kuuntelin yhden esityksen molemmista alaotsikon teemoista. Mitään kovin uutta ja ihmeellistä niissä ei ollut. Päivitin XR-blogisivulleni AR-listaukseen David Magyiren esityksestä muutaman minulle uuden sovelluksen. 

VR-teema oli esillä yliopistokontekstissa keinona houkutella opiskelijoita takaisin kampukselle pandemian jälkeen ja samalla tukea ryhmätaitoja, Vaikka University College of London on British Museumin naapurissa, historian opiskelijat korostivat innokkaasti, miten tärkeää on pidellä virtuaalisesti käsissään merkittäviä artefakteja ja eläytyä erilaisiin tilanteisiin ja paikkoihin. Näin siitä huolimatta, että aina ei voida tietää, kuinka hyvin virtuaalitodellisuus vastaa tuhansien vuosien takaisia asioita. Mutta eivätpä sitä voi tarkkaan tietää myöskään opettajat, kirjojen kuvittajat tai oppikirjailijat. Välineinä heillä olivat ClassVR ja Eduverse. 

Yksin vai yhdessä reissuun?

Kiitos mukavista mukavista kohtaamisista ja hyvistä keskusteluista monille sekä yrittäjäopiston väelle yhteisestä illallisesta! Täytyy silti myöntää, että olen kaivannut IlonaIT:n suomalaisten seminaaria, sillä valtavissa messuhalleissa on sattuman kauppaa, keitä tapaa. Suuri osa suomalaisista näyttää nykyisin matkustavan porukassa, joten harva kaipaa enää seuraa illan reflektioille tai Lontoon katseluun. 

Tästä tietoisena osallistuin torstaina kolmeen erilaiseen verkostoitumistapahtumaan. Table Talks -keskustelussa meitä oli yhdeksän henkeä eri puolilta maailmaa valitun teeman ympärillä keskustelemassa. Iltapäivällä oli get-together USA-ständillä juhlien uutista siitä, että Bett laajenee Yhdysvaltoihin vuonna 2027. Siitä ilta jatkui mukavilla kohtaamisilla Women in Tech -porukassa. 

Näissä keskusteluissa kuulin, että israelilaisissa yliopistoissa on tehty päätös viedä kolmannes opinnoista itsenäisesti opiskeltavaksi. Tällä ei tarkoiteta yksin opiskelua verkkokurssilla. Sen sijaan tavoitteena on saada valmiuksia nykyajan työelämään, mikä tapahtuu pitkälti etänä. On osattava oppia ja työskennellä varsin itsenäisesti ja hallittava vuorovaikutus etänä. Tätä kaikkea on tarkoitus oppia, yhdessä opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa.   

 Kehystetty Learning on the Loo
-taulu vessan seinältä.

Mukaan tarttuneita linkkejä

• The Center for Democracy & Technology: Schools’ Embrace of AI Connected to Increased Risks to Students. Tutkimus tekoälyn käytöstä opetuksessa. 
• OECD Digital Education Outlook 2026. Exploring Effective Uses of Generative AI in Education
• AiPRM: AI in Education Statistics
• Old Dominion University: The Socio-Ecological Technology Integration (SETI) Framework.
• Microsoftin kaikki diaesitykset.
• Messukeskuksen vessoissa oli kuvan tietoiskuja, juuri sopivalla korkeudella pytyllä istujille. Google on käyttänyt tällaisia kahden viikon välein vaihtuvia tietoiskuja toimistojensa vessoissa lähes 20 vuoden ajan. Voit lukea tai kuunnella lisää Googlen blogista: Learning on the Loo, The inside story of how Google bathrooms became classrooms (2022).

Lisää Bett-vinkkejä ja kokemuksia löydät parista aiemmasta kirjoituksestani sekä 13. kertaa kokoamastani suomalaisten matkaraporttien koonnista, mikä päivittyy pitkin kevättä. 

- - -

Paransin ja tiivistin kieliasua Copilotin avulla. Sisältöä en sen avulla muokannut.

Sovelluksia opetuksen ideointiin

Kävelin China Townin ohi aamuisin
matkalla hotellilta Bett-messuille.

BettUK2026-messuilla oli jälleen runsaasti tekoälypohjaisia sovelluksia opettajille tuntisuunnitelmien tekemiseen sekä oppimateriaalien ja tehtävien luonnosteluun. Tekoälyavusteinen arviointikin on osassa mukana, mutta sitä en nyt käsittele, kun mm. tietosuoja pääosin estää tekoälyarvioinnin. 

Edellisessä kirjoituksessa kerroin avajaisten ja Hannah Fryn haastattelun lisäksi, miten Iso-Britanniaan on luotu kansallinen ja opsin mukaan jaoteltu ja laatutarkistettu avointen oppimateriaalien kirjasto Oak National Academy. Siellä on myös UK:n opsin mukaan toimiva tekoälyassistentti, joka vastannee pitkälti alla esiteltäviä kaupallisia sovelluksia. 

Tämä kirjoitus on osa Bett-matkaraporttiani. Katso myös pitkin kevättä täydentyvä suomalaisten matkakertomusten koonti. Tämä kirjoitus on samalla päivitys kahden vuoden takaiseen Bett-kokemusten jakamiseen:Tekoälysovelluksia oppimateriaalien tekijöille (2024). 

Opettajien apurit ja tekoälylukutaito

Tekoäly on vielä varsin uutta meille kaikille. Bett-messujen Table Talks -keskustelussa kuulin vertauksen, että tekoälylukutaitoon pitäisi suhtautua samoin kuin lentokoneen turvaohjeisiin: ensin happimaski itselle, jotta voi auttaa muita. Eli ensin tekoälylukutaitoa opettajille, jotta he voivat opettaa sitä oppijoilleen. Tekoäly kun on niin paljon muutakin kuin vastauskone, mitä lapset ja nuoret kyllä osaavat käyttää. 

Opettajat toimivat esimerkkeinä oppijoilleen ja usein kehotankin opettajia avoimuuteen oman tekoälyn käytön suhteen. Kun tekoäly on muutakin kuin vastauskone, niin kerro miten itse sitä käytät: Missä tilanteissa valitset tekoälyn ajattelukaveriksi ja miksi? Millaisia kehotteita käytät ja miksi? Miten parastat ja arvioit tekoälyn tuotosta? Miten eettinen ja vastuullinen käyttö näkyy toiminnassasi? 

Pidä nämä kysymykset mielessä myös alla olevia sovelluksia kokeillessasi. Ne eivät suunnittele opetustasi, mutta voivat antaa arvokkaita ideoita ja palautetta. Ne eivät luo oppimateriaaleja, mutta luonnostelevat niitä. Välillä saat sutta ja sekundaa, välillä jotain erinomaista ja käyttökelpoista, mutta sekin sinun täytyy tarkistaa. Entä mitä kerrot oppijoillesi (jos kerrot): Käytitkö näitä parantaaksesi työtäsi ja oppiaksesi uutta vai ollaksesi tehokas ja säästääksesi aikaa? Millaista mallia näytät oppijoille omalla toiminnallasi?

Tässä yksi esimerkki äskeisistä kokeiluistani: Kokeilin luoda Redmentalla pelisäännöt opettajien ErasmusPlus-kesäkurssille. Minulta kysyttiin vain ryhmän koko ja jäsenten ikä. Pelisäännöt ohjeistivat tavallista kohteliasta käytöstä, kuten ole ajoissa paikalla ja pidä kännykkä äänettömällä. Ohje kehotti aloittamaan pelisäännöistä, vaikka ensin olisi hyvä vähän lämmitellä ryhmää ja tutustua. Vasta sen jälkeen ryhmä on turvallinen ja pelisääntökeskustelu mahdollinen. Toisekseen viikon kesäkurssilla sääntöjen antamisen sijaan loisin ne mieluummin yhdessä ryhmän kanssa. Yhden menetelmän tähän esittelen aiemmassa kirjoituksessa, ks. pyramidiharjoitus. 

Sovelluksia opetuksen luonnosteluun

Ennen opettajien avuksi kehitettyjen sovellusten listausta pari sanaa Bett-messuilla jaetuista palkinnoista. Niitä jaettiin peräti 23 eri kategoriassa, ks. 2026 Bett Awards Winners. Kategorian "AI in Education – Workload Reduction" voitti Arbor Education. Se on monipuolinen sovellus, josta löytyy tukea mm. koulun hallintoon, HR:ään, laskutukseen, johtamiseen, lukujärjestyssuunnitteluun ja viestintään vanhemmille. Kunniamaininnan sarjassa sai FlashAcademy, joka tukee englantia vieraana kielenä -opettavia.

"AI for Teaching and Assessment" -sarjan voitti Aristotal. Sitä kuvataan opettajan tekoälyapuriksi, joka toimii apuna opettajan kehittyessä omassa työssään. Ideana on ladata sovellukseen tallenne tai transkriptio opetustuokiosta. Siitä edetään mm. reflektion, aiemmin opitun uudelleenarvioinnin ja pienten oppimismoduulien kautta kohti omia tavoitteita, jotka sovitetaan myös oppilaitoksen tavoitteisiin. Opettaja saa myös visualisoinnin kehittymisestään.

Suuren osan alla olevien sovellusten sisällöistä voi luoda myös yleiskäyttöisillä tekoälysovelluksilla kuten ChatGPT, Copilot tai Gemini. Tarjolla on myös linkillä jaettuja tehtäviä, joista oppija saa välittömän palautteen. Nämä sovellukset on tehty opettajan työn tueksi, osa myös oppijoille. Esimerkiksi saadakseen hyviä monivalintatehtäviä täytyy usein kertoa kehotteessa, millainen on hyvä monivalinta ja millaisia ovat hyvät väärät vaihtoehdot. Näissä sovelluksissa peruskehotteet ovat jo konepellin alla ja sinä voit keskittyä kehotteessasi sisällöllisiin ja omaan kontekstiisi liittyviin teemoihin. Muista vielä, että tekoäly ei ole muuttanut tekijänoikeuslainsäädäntöä etkä voi viedä näihin sovelluksiin esimerkiksi kustantajien materiaaleja ilman erillistä lupaa. 

Edcafe, Curipod ja Almanack lisätty 2.2.2026. 

• Padlet TA (Teaching Assistant): Padlet on viime vuosina kehittynyt vauhdilla, etenkin sen tekoälyapuri, jota voi kokeilla jopa ilman kirjautumista ja ainakin toistaiseksi maksutta. Se luonnostelee tällä hetkellä vuorovaikutteisia aktiviteetteja, tulostettavia harjoituksia sekä oppitunteja ja ohjeita. Voit myös tutkia muiden luomia sisältöjä. Sisällöt saat esim. ladattavina dokumentteina tai voit jakaa niitä linkillä eikä oppijan tarvitse kirjautua saadakseen tehtävästä automaattisen palautteen. Opettaja ei näe annettuja vastauksia, mutta sellainenkin toiminto on tulossa. Esittelin tätä maaliskuun 2025 bloggauksessa, jonka jälkeen tarjolle on tullut jo paljon uusia toimintoja. Tästä näet päivittyvät Padlet-ohjeeni.

• Lisätty 28.1.26: Muutoksia tulee taas: 30.1. osasta TA:n työkaluja luovutaan, joten nyt on kiire ottaa talteen mahdolliset aiemmin luomasi sisällöt. Nämä vanhat työkalut ovat käytettävissä siirtymäajan eli kesäkuuhulle asti. Suosituimmat niistä löytyvät Geminin kautta. Padlet TA keskittyy jatkossa interaktiivisiin ja monimediaisiin sisältöihin, pääosin peleihin. Lue lisää (englanniksi).
• Magic School: Toisinaan teen tekoälykoulutusten alussa äänestyksen, missä yksi valinta on "en enää pärjäisi ilman tekoälyä". Syynä on useimmiten ollut Magic School tai joku näistä vastaavista sovelluksista. Magic Schoolissa on yli 80 työkalua opettajille ja yli 50 oppijoille. Muutama vuosi sitten sovellus osasi tuottaa sisältöjä suomeksikin, mutta sitten suomi katosi. Annoin tästä palautetta Bett-messuilla ja he olivat tilanteesta itsekin kovin yllättyneitä ja pyrkivät palauttamaan suomen mahdollisimman pian.
  
• EdCafe vaikuttaa monipuoliselta ja tarjoaa maksutta 100 generointia/kuukausi. Innosti heti kokeilemaan. 
• Harjoittele kääntökortein opetuksen ja digipedan lyhenteitä englanniksi. Lyhenteet valitsin itse, selitykset kirjoitti tekoäly, mutta niitä vähän muokkasin. Harjoitte kääntökortein tai skrollaa alemmas ja aloita opetellen/kerraten.
• Tein suomenkielisen tietovisan videostani Learning tasks and AI (10 min) eikä sitä ollut tarpeen muokata. Kokeile vastaamista tietovisaan. Jakolinkin sain kohdasta Assign. Ensin jaoin vahingossa jakolinkistä (share), mutta tällöin tulen jakaneeksi myös vastaukset ja selitykset. Näiden lisäksi tekoäly antaa tarvittaessa oman palautteensa avoimiin kysymyksiin. 
• Microsoftin Opeta löytyy Copilotin sivupalkista. Se on tarjolla vain (opetus)henkilökunnalle edu-lisenssillä, joten se on turvallinen käyttää. Opeta on tätä kirjoittaessani vielä kovin vaatimaton, mutta ominaisuuksia on tulossa lisää jo kevään aikana ja helmikuussa valikkoon lisätään Suomen opetussuunnitelma. Oppijoille jaettavat tehtävät, esim. erilaiset kääntökortit tai aukkotehtävät voi jakaa linkillä vain saman organisaation sisällä.
  Oppimiseenkin on Copilotilla tarjolla apua, mutta tällöin täytyy avata sivupalkista agentit. Sieltä löytyvä Learning Coach kuuluu niihin agentteihin, joita käyttäjä voi muokata omiin tarkoituksiin paremmaksi. Ks. myös TUNIn vinkkipankki: Teams Class: Tekoäly apuna tehtävien luomisessa. 
  Oppimateriaalien luomiseen sopii myös Copilotin sivupalkista löytyvä Luo-työkalu. Se on kuin yksinkertainen Canva tai Adobe Express, joilla voi luoda erilaisia grafiikoita. Alla on ensimmäinen sillä tekemäni video, jota tosin jouduin aika paljon käsin muokkaamaan. 
• Diffitiä olen myös esitellyt paljon, mutta valitettavasti sen maksuton käyttö on kaventunut eikä sieltä enää juuri saa tietoja muokattavassa muodossa esim. diasarjoina, vaan lähinnä PDF-muodossa. Toki alkuun tarjottavista sisällöistä esimerkiksi monivalinnat voi kopioida Formsiin ja tekstit omiin dokumentteihin. Muiden tavoin Diffit hyödyntää internettiä ja etsii sieltä esimerkiksi kuvitusta materiaaleihin. Useamman kerran olen saanut ehdotuksia käyttää omia kuviani. Toki niin saa tehdäkin, mutta sovellus ja/tai sen tekoäly ei näytä käytön edellyttämää tekijää, lähdettä tai CC-lisenssiä.
• Twee on suunnattu kieltenopettajille. Myös tämän sovelluksen maksuttomat toiminnot ovat vähentyneet, mutta tarjolla on todella hyvä valikko mm. kohderyhmän, kielioppiasian, mediamuodon ja keston mukaan. Englanninopetukseen on tarjolla myös valmiita materiaaleja. Twee on yksi kolmesta sovelluksesta, jolta olen toivonut mahdollisuutta tuottaa sisältöjä suomeksi ja vastaus on ollut myöntävä. Suomi puuttui vain, koska kukaan ei ollut sitä koskaan pyytänyt. Tämä vinkiksi, kun löydät hyviä sovelluksia, joista puuttuu kaipaamasi kieli. 
• Redmenta on kuulunut parina edellisvuonna Bett-messujen palkittuihin sovelluksiin ja oli nytkin yksi finalisteista Secondary Education -sarjassa. Aiemmin sitä kuvattiin messuständillä sovellukseksi, joka voi korvata oppikirjat. Sovelluksen avulla voi luoda oppimateriaaleja ja tehtäviä. Nykyisin siinä on myös vahva painotus arvioinnin automatisointiin niin, että tekoäly sekä tarkistaa tehtävät että antaa palautetta taitojen oppimisesta. Maksuttomalla lisenssillä kaikki 160 työkalua ovat käytettävissä, mutta tekoälyarviointi ja -palaute on rajattua. Redmenta mainostaa saavutettavia sisältöjä ja tukea myös paperipohjaiseen työskentelyyn.
• Vastaavia sovelluksia löytyy verkosta pilvin pimein enkä usko, että on yhtä kaikille parasta työkalua, mutta ostamalla saa aina lisää ominaisuuksia. Seuraavia en itse ole kokeillut:

• Elina Education on suomalainen palvelu varhaiskasvatukseen. Sovelluksen käyttö aloitetaan luomalla ryhmä ja kertomalla sen vahvuuksista ja kehittymistarpeista sanallisesti ja valitsemalla eri vaihtoehdoista. Sen jälkeen voit luoda erilaisia aktiviteetteja. 
• Microsoft Learning Zone on tarjolla lisäosana vain niille uusimmille Windows11-koneille, joissa Copilot toimii osana käyttöjärjestelmää. Zonen avulla voi suunnitella opetusta ja tehdä tehtäviä. Tarjolla on myös valmiita oppimateriaaleja.
• EditAI on esimerkki sovelluksesta, jolla voi suunnitella maksutta kolme oppituntia. Tästä Bett-messujen koodista voit testata sitä maksutta ja ilman luottokortin tietojen antamista.
• Brisk Teaching sisältää yli 20 työkalua ja siitä on tarjolla myös maksuton lisenssi.
• Eduaide tarjoaa maksutta tietyn määrän generointeja kuukausittain.
• TeachMate tarjoaa perustyökalut maksutta.
• Coteach "is built for K–12 math educators, particularly those already using high-quality instructional materials like Illustrative Math. It might be especially helpful for teachers who need additional scaffolds and supports for their students." (Lisätty julkaisupäivän iltana OECD:n raportin s. 193 innoittamana.) 
• Curipod tarjoaa rajatun käytön maksutta.
• Almanackin maksuton lisenssi sopii yrityksen mukaan lähinnä palvelun testaamiseen.
  
  

Copilotin Luo-työkalulla tehty videokokeilu

Alla on ensimmäinen kokeiluni siitä, millaisia videoita Microsoftin Copilotin Luo-työkalulla voi tehdä. En ollut tyytyväinen siihen, miten tekoäly muokkasi pitkästä kehotteesta ja tarkoista lainauksista oman versionsa. Ehkä englanninkielisestä kehotteesta tulkinnat olisivat menneet paremmin oikein. Myös videoklipit istuivat huonosti sisältöön ja samaa lyhyttä klippiä toistettiin useita kertoja. Tätä toki tekevät muutkin vastaavat sovellukset, jotka kuvittavat suomenkielisen tarinan videoklippikirjaston tarjoamilla vaihtoehdoilla.

Luo-työkalu onneksi mahdollistaa muokkauksen jatkamisen Clipchamp-videoeditorilla. Tein sillä vielä aika paljon muokkauksia, mutten täysin häivyttänyt tekoälyn jalanjälkeä. Lopputunnelmaksi itselleni jäi, että Clipchampia aiemminkin käyttäneenä olisin samassa ajassa tehnyt paremman videon ilman tekoälyä, mutta tulipa nyt tätäkin kokeiltua. Ehkä työkalu on vielä enemmänkin beta-versio, joten kokeilut jatkukoon. 

Tallenteita tekoälystä / Videos about AI

Kuvituskuvan loin Firefly-tekoälyllä.

Below in English.
- - -
Suuri osa teistä lukijoista tietää, että avoin jakaminen on minulle tärkeä arvo. Se näkyy myös niin, että jos tilaaja haluaa tallentaa puheenvuoroni tai koulutukseni, sen saa tehdä enkä laskuta siitä erikseen. Riittää, että minä ja osallistujat tiedämme, tallennetaanko ja jos kyllä, jaetaanko tallenne YouTubeen vai esim. organisaation sisäisesti. 

Toki tallentaminen usein vähentää lähi- tai reaaliaikaisten osallistujien määrää ja voi vaikuttaa vuorovaikutukseenkin. Siksi kaikkea ei aina kannata tallentaa, mutta päätös on työn tilaajalla. Jos tilaisuus ei ole kovin vuorovaikutteinen, aina voi tallentaa pelkän alustuksen. Joskus olen tehnyt erikseen tiiviin tallenteen jaettavaksi, jotta livetilanteen vuorovaikutus olisi sujuvampaa.

Toisinaan minulta tilataan laajempia materiaaleja tai pelkkiä tallenteita. Nekin jaan julkisesti, jos se tilaajalle sopii. Viime aikoina tällaisia ovat olleet esimerkiksi Tekoäly ryhmän työskentelyn tukena, SeniorSurf-päivän webinaari: Tekoäly tutuksi, Aktivointia etäopetuksessa ja Digipedagogiikan koulutuspaketti. Pääosa tallenteistani löytyy YouTube-kanavaltani. Ylimpänä ovat uusimmat ja suosituimmat videot. Soittolistoilta löydät mm. webinaaritallenteet, tekoälyn ja monia muita teemoja ja työkaluja. Muista myös opetusalan maksuttomien webinaarien blogisivu!

Tallenteen jakaminen tukee minun molempia työelämän tavoitteitani: opettajien (ja vähän muidenkin) tukemista heidän omassa työssään sekä digin ja osana sitä myös tekoälyn pedagogisesti mielekästä hyödyntämistä. Opettajilla ei ole täyttä päätösvaltaa työhönsä. Vaikka he olisivat varanneet ajan webinaarille, kollegan sairastuminen voi tuoda lisätöitä, mikä estää osallistumisen. Tai sitten vain on yhtäaikaisesti useampi tapahtuma, minne ehdottomasti haluaa tai on pakko osallistua. Kun kyse on jonkin sovelluksen opettelusta, saamani palautteen mukaan tallenteita katsotaan myös vaihe vaiheelta samalla itse rauhassa opetellen. 

Lukiokoulutus kohti metaversumia –hankkeen webinaarisarja

Pidin Tampereen kaupungin Lukiokoulutus kohti metaversumia –hankeelle neljän webinaarin sarjan tekoälystä loka-marraskuussa 2025. Joulukuussa Mika Setälä jatkoi vielä kahdella webinaarilla lukion matematiikan opetukseen liittyen. Tallenteet ja materiaalit on jaettu julkisesti ja löydät ne webinaarisarjan Padletista sekä AOE-sivustolta. (Tiedot tallenteiden linkeistä päivitetty 13.1.2026.)

Webinaarien teemat: 

1. Copilot Masterclass: tekoälyn pelisäännöt, Copilot ja agentit.
2. Tekoälyajan oppimistehtävät: AI lähiopetuksessa ja kotitehtävissä. 
3. Opettajan tukiäly: AI opettajan työn tukena. 
4. Tekoäly eri sovellusten kaverina: Adobe Express, ThingLink, H5P ja Forms.
5. Copilotin matematiikkaosaaminen & Copilot koodarina.
6. Copilot ja omien matematiikka-agenttien tekeminen.

Learning path on AI, AI and Pedagogy and Erasmus+ summer school

I produced four videos on AI for SALTO Digital between September and December 2025. They form a learning path for staff in National Agencies. The videos have been published by SALTO, and I have permission to share them also on Learning path on AI -playlist on YouTube. The titles are listed below; each is about 50 minutes long: 

1. Introduction to Generative AI. 
2. Using Copilot and ChatGPT. 
3. Using AI for teamwork. 
4. Exploring various AI tools.

You will find the slides and additional materials on my blog page 'In English'. I linked the videos to Google NotebookLM that I introduced in the fouth video. The image below is an infographic summary made by NotebookLM (view all the examples - they are not fact-checked). 

Infographic made by Google NotebookLM (Nano Banana) as a summary of my four videos.

On Monday 22nd of December twelve more videos will be published for SALTO Digital. I will also publish them on my AI and Pedagogy playlist in YouTube. They are 9-13 minutes each. Here is a link to slides. The themes are:

1. What is Generative AI?
2. Responsible Use of AI
3. Creating Effective Prompts 
4. ChatGPT in Everyday Work: Your Smart Assistant
5. Copilot in Everyday Work: Your Smart Assistant
6. Tips for Using AI in Information Searching
7. Learning Tasks and AI 
8. AI Tools for Teachers
9. Generating Summaries and Modifying Content
10. Visualising Ideas with AI
11. Enhancing Teamwork with AI
12. AI-Generated Slides, Videos, Music and more 

I have previously shared AI created podcasts and videos based on my blog posts and other materials on digital pedagogy and AI in education. They are created with Google NotebookLM, mainly in English. In April I created a digital version of myself with HeyGen. You can listen to my avatar telling about my AI journey (1:40 min).  Most on my recent videos include captions so you can automatically translate them into almost any language. Have a look at my YouTube Channel.

In June 2026, I will be teaching in AI in Education summer school. It is a ERASMUS+ Summer School organized by Euneos. It will be held in Helsinki Metropolitan Area. Feel free to read more and sign up - or recommend the course to colleagues and friends across Europe.

- - - 

I polished the English language based on the feedback I got from ChatGPT.

Lisätty myöhemmin joulukuussa: infograafi ja lyhytvideoiden otsikot ja tarpeelliset linkit englanninkieliseen osuuteen. 

Tekoälytilastoja

Tähän kirjoitukseen kokosin yhteenvetoa neljästä selvityksestä liittyen generatiivisen tekoälyn käyttöön. Esillä on ensimmäinen tutkimus ChatGPT:n käytöstä sekä Tilastokeskuksen, DNA:n ja Digi- ja väestötietoviraston tilastoja suomalaisista käyttäjistä.

ChatGPT:n käyttö on hyvin samankaltaista ammatista riippumatta

Yliopistojen ja Open AI tutkijat selvittivät ChatGPT:n käyttöä kuluttajalisensseillä (Free, Plus, Pro) aikajaksolla 11/2022 - 7/2025. Niiden käyttäjinä on 10 % maailman aikuisväestöstä ja kehotteita annetaan 29 000 joka sekunti. Lähes 80 % keskusteluista liittyy kolmeen teemaan, jotka ovat käytännön ohjeet, kirjoittaminen ja tiedonhaku. 

Mielenkiintoista on, että työkäyttö on hyvin samanlaista ammatista riippumatta. 81 % työhön liittyvistä kehotteista liittyy seuraaviin työtehtäviin: tiedon hankkiminen, dokumentointi ja tulkinta, päätösten tekeminen, neuvojen antaminen, ongelmien ratkaiseminen sekä luova ajattelu. Ei-työhön liittyvien viestien määrä on kasvanut työkäyttöä nopeammin. Itse tosin epäilen tämän liittyvän ainakin osittain siihen, että työkäyttö tehdään aiempaa useammin työnantajan tarjoamilla sovelluksilla, joista tällaista tilastointia ei yleensä ole saatavissa. 

Lähteenä on Aaron Chatterji etc. (2025). How people use ChatGPT, josta luin johdannon ja loppupäätelmät sekä muutaman kohdan muualtakin. Tästä linkistä voit avata alla olevat infograafit vähän parempilaatuisina kuvina.

Tilastokeskuksen mukaan 41 % suomalaisista on käyttänyt tekoälyä

Tilastokeskuksen sivuston hakusana "tekoäly" antaa 63 tulosta.  Tässä lähteenä on Tekoälyä käyttäneiden osuus lähes tuplaantui vuodessa (uutinen 12.11.2025).

Generatiivista tekoälyä viimeisen 3 kk aikana käyttäneiden osuus suomalaisista (16–89 v.) oli 41 % , kun se vuosi sitten oli 23 %. Miehiä on palveluiden käyttäjinä vain hieman naisia enemmän, tosin nuorten osalta naiset ovat hieman aktiivisempia. Vuoden aikana käyttö lisääntyi kaikissa ikäryhmissä, vaikka käyttö olikin sitä harvinaisempaa, mitä vanhemmista ihmisistä oli kyse. Alle 54-vuotiaista tekoälyä oli käyttänyt useampi kuin joka toinen.

Eniten yleistyi tiedonhaku, joka oli tekoälyn suosituin käyttötapa. Sitä oli tehnyt kolmannes vastaajista. Toiseksi suosituinta oli tekstin tuottaminen ja parantaminen, jota oli tehnyt joka neljäs vastaaja. Nuorilla käyttö liittyi usein opiskeluun ja työikäisillä työhön. Eniten tekoälyä käytettiin kuitenkin muihin tarkoituksiin.

Oma huomioni kiinnittyy siihen, miten yleistä tiedonhaku on. Yleensä parasta niin ekologisesti kun tiedon ja sen lähteiden luotettavuuden kannalta olisi käyttää tekoälyn sijaan esimerkiksi hakukoneita. Tällöin tietää edes sen, miltä sivustolta tieto on peräisin. Toki tekoäly voi toimia apuna myös tiedonhaussa. Tekoäly voi auttaa löytämään vaikkapa hyviä hakutermejä. Tekoälytoimintoja löytyy myös tietokannoista. Konkreettisia vinkkejä löydät Tampereen yliopiston  Tekoäly tiedonhaussa -oppaasta.

Moni käyttää ChatGPT:tä tai Copilotia tiedonhaussa ymmärtämättä, että se ei ymmärrä kirjoittamaansa, vaan tilastollisen päättelyn ja arpomisen perusteella laittaa sanoja järjestykseen. Vaikka tekoäly usein osuukin oikeaan, mihinkään ei voi luottaa tarkistamatta asiaa luotettavista lähteistä. Esimerkiksi itänaapurimme on ollut hyvin aktiivinen ja saastuttanut länsimaisia tekoälypalveluita Kremlin propagandalla. Tämä näkyy myös tekoälyn vastauksissa. Näin ollen kannattaisi mennä suoraan niiden luotettavampien lähteiden äärelle. Erityisen haastava on Google-haun tekoäly-yhteenveto, sillä sitä tarjotaan myös niille, jotka eivät tietoisesti ole valinneet käyttää tekoälyä eivätkä näin ollen aina ymmärrä, että tieto pitäisi aina tarkistaa. Sen voi itseltä piilottaa, mutta siitä huolimatta yhteenveto tehdään ja energiaa kuluu turhaan.

DNA: 29 % käyttää tekoälyä älylaitteellaan

DNA:n Digitaalinen elämä 2025 -selvitykseen kerättiin tiedot maaliskuussa. DNA on vuosien ajan koonnut tietoa suomalaisten netin käytöstä ja nyt mukana on hieman tekoälytilastojakin. Selvityksen mukaan 29 % suomalaisista käyttää tekoälyä älylaitteellaan (2024, 17 %). Alle 35-vuotiaista jo lähes puolet (45 %) käyttää tekoälyä älylaitteellaan (2024, 30 %). 

Moni vasta suunnittelee tekoälyn kokeilemista, sillä 57 % uskoo käyttävänsä tekoälyä seuraavan kahden vuoden aikana (2024, 49 %). 9 % vastaajista kertoo löytäneensä mielenkiintoista sisältöä tekoälyn kautta. Alle 25-vuotiaat pitävät digitaalisen hiilijalanjäljen pienentämistä hieman tärkeämpänä ja luottavan enemmän tekoälyn myönteisiin muutoksiin kuin heitä vanhemmat.

Itse käytän tekoälyä kännykällä etenkin halutessani jutella sen kanssa englanniksi aktivoidakseni kielitaitoani ja hakiessani oikeita ilmaisuja englannin kielelle. Suhtauduin siihen kuin englantia minua vähän paremmin osaavaan kollegaan, jonka ehdotuksia ja palautetta kuuntelen tarkalla korvalla. 

Mielenkiintoista ja ilahduttavaa sisältöä minulle ovat tuottaneet uudenlaiset videot, joita on helppo luoda tekoälyn avulla. Näiden sisällöt eivät liity työhön. Katso esimerkiksi Instagramin Sunnybunny-ai:n ihana Good Morning-video tai taidevideoista vaikkapa Allvangoghin video Vincentin maalauksista tai YouTubesta BABYAI-2 videot kuten Ai baby miss grandma.

DVV:n Digiturvabarometri

DVV:n Digiturvabarometrin 2025 (PDF) mukaan tekoälyn turvallisen hyödyntämisen eteen on vielä tehtävä töitä ja nopeasti kehittyvien tekoälypalveluiden turvallisuuteen suhtaudutaan varauksellisesti. Tekoälyn käyttö lisää luottamusta siihen ja vähentää huolia, mutta ei poista niitä. Ennemminkin käytön myötä pelko muuttuu konkreettiseksi varovaisuudeksi. Tässä raportista muutamia lainauksia.

Kolme avainnostoa Digiturvabarometrista (luku 2.2):

• "1. Luottamus digiin on koetuksella: Yleinen luottamus digitaaliseen turvallisuuteen on heikentynyt, ja suunta on ollut laskeva jo useamman vuoden ajan. Erityisesti tekoälyn nopea kehitys sekä lisääntyneet huijaukset ja kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia. Ne saavat monet epäilemään, pysyykö oma osaaminen mukana uhkien tahdissa. 
• 2. Tekoäly muuttaa arkea ja siihen suhtaudutaan varauksella: Tekoälyn käyttö yleistyy vauhdilla, mutta luottamus sen turvallisuuteen on erittäin matalaa. Tämä kahtiajako osoittaa, että vaikka teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia, riskit ja tietosuojaan liittyvät kysymykset painavat vaakakupissa paljon. 
• 3. Haluamme toimia turvallisesti, mutta teoissa on parannettavaa: Motivaatio oman digiturvan parantamiseen on poikkeuksellisen korkea. Käytännön toimissa, kuten salasanojen hallinnassa, digihuijausten tunnistamisessa ja rikosilmoitusten tekemisessä, on kuitenkin yhä selviä puutteita. Kuilun umpeen kurominen vaatii paitsi yksilön ponnistuksia, myös helppokäyttöisempiä ja turvallisempia palveluita." 

Luku 3.1.3: Tekoälypalveluiden käytön laajuus - kuinka paljon käytät itse tekoälypalveluita (esim. OpenAl ChatGPT, Microsoft CoPilot, Google Gemini)? 

• 39 % ei käytä tekoälyä lainkaan.
• "Tekoälyn mahdollisuuksia kannattaisi nostaa esille niille henkilöille, jotka jo käyttävät sitä aktiivisesti esimerkiksi työroolissa tai vapaa-ajalla. Kynnystä kannattaisi madaltaa ei-käyttäjille. - - Tekoälypalveluiden käyttö siirtyy kokeiluista kohti arkea. - - merkittävä osa kansalaisista on yhä tekoälyn käytöstä sivussa. Tekoälypalveluiden mainetta ja luotettavuutta tulisi parantaa niiden parissa, jotka eivät sitä vielä halua, uskalla tai osaa hyödyntää." 

Luku 3.1.4: Tekoälypalveluiden käytön laajuus: ikävertailu Kuinka paljon käytät itse tekoälypalveluita (esim. OpenAI ChatGPT, Microsoft CoPilot, Google Gemini)? 

• Eniten kasvua vuosina parin vuoden aikana on tapahtunut 35–64-vuotiailla. Mielenkiintoista on, että 75–99-vuotiaista 15 % käytti tekoälyä vähintään kuukausittain.
• "Tekoälyn kokeilijat pitäisi saada säännöllisiksi käyttäjiksi tarjoamalla esimerkiksi 10 minuutin mikro-koulutuksia ja valmiita malliprompteja. Vanhemmille ikäryhmille kannattaisi tarjota matalan kynnyksen hyötyjä (asiointi, tiivistys ja muistilistat). Lisäksi kannattaisi panostaa läpinäkyvään, palveluiden tietoturvalliseen ja tietosuojan huomioivaan hyödyntämiseen. Tällä voitaisiin laskea “En lainkaan” -vastausten osuutta." 

Luku 3.6.6: Suhtautuminen tekoälyyn 

• Tietous tekoälystä ja sen haasteista on kasvanut, mutta luottamus datan käsittelyn turvallisuuteen pysyi kuitenkin matalana. Moni koki kasvavaa huolta tekoälyn kehitysvauhdista. Vaikka luottamuksessa tekoälyn tuottamaan sisältöön oli lievää nousua, 30 % ei luota siihen lainkaan. 

Tekoäly ryhmän työskentelyn tukena

In English: The Using AI for Teamwork video (38 min) and slides are now available as part of the SALTO Digital training series. In June 2026, I will host an Erasmus+ Summer Course on AI in Education in the Helsinki Metropolitan Area. Please share this with your teacher friends across the EU!

-  -  -  -  - 

Viime kevään ITK-foorumissa käsittelin Ryhmän aktivointia tekoälyä hyödyntäen. Linkistä löydät materiaalit ja tallenteen. Tänä syksynä olen jatkanut ideointia ja kerännyt kokemuksia siitä, miten tekoäly voisi tukea ryhmän työskentelyä. Pidin siitä eilen puheenvuoron syksyn viimeisessä ITK-webinaarissa. Alta löydät esitysdiat, tallenteen ja englanninkielisen videon, joka yhdistää kevään ja syksyn teemoja. 

Kuvaan alla neljää vaihetta, johon ryhmän tukiälyn voisi tiivistää. Lisäksi esittelen ajatuksen rooleista, joita tekoälyä hyödynnettäessä voisi ryhmän jäsenille antaa. Kerron myös, miten käytin tekoälyä tämän tekstin kieliasun parantamiseen. Lopussa on koontia hyvistä lähteistä ja lisälukemistosta.

Vaikka ei ole olemassa vain yhtä tekoälyä, sanaa silti käytetään ikään kuin olisi. Kirjoituksessa viittaan tekoälyllä generatiivisen tekoälyn sovelluksiin, kuten ChatGPT, Copilot, NotebookLM tai Napkin. 

Neljä vaihetta: miten tekoäly voi toimia ryhmän tukiälynä?

Ajatukseni ja eri lähteistä oppimani (oppilaitosmaailman ulkopuolelta Johannes Lehtosen DI-työ (PDF) ja mainostoimisto Poickeuksen kirjoitus tekoäly tiimityössä) voi tiivistää alla olevaan kuvaan. Tekoälyn käyttö ryhmän tukiälynä alkaa tekoälyyn tutustumisella ja työskentelyllä ihmisten kesken. Tämän jälkeen voi ottaa tekoälyn mukaan esimerkiksi antamaan palautetta ja halutessaan myös työstämään asiaa yhdessä ryhmän kanssa. Nämä neljä vaihetta auttavat tukemaan ryhmän omaa ajattelua, vahvistavat yhteistä ymmärrystä ja auttavat hyödyntämään tekoälyä tarkoituksenmukaisesti – ei korvaamaan vaan rikastamaan yhteistyötä.

Ensimmäinen vaihe ja edellytys työskentelylle on, että ryhmän kaikki jäsenet ovat ainakin jossain määrin perillä tekoälystä. Tekoälylukutaito on peruslähtökohta tekoälyn kanssa työskentelylle – ja sitä edellyttää myös EU:n tekoälysäädös. OPH:n ja OKM:n tekoälyn suositusten ja velvoitteiden tausta-aineistoissa tekoälylukutaidolla viitataan osaamiseen, jota tarvitaan, jotta kyetään ”ymmärtämään, hyödyntämään ja arvioimaan kriittisesti tekoälyä hyödyntäviä teknologioita ja niiden vaikutuksia. Tekoälylukutaidon voidaan katsoa sisältävän mm. ymmärryksen tekoälyn toimintaperiaatteista, kyvyn käyttää ja soveltaa tekoälyä, kyvyn arvioida tekoälysovelluksia ja niiden tuotoksia ja kyvyn käyttää tekoälyä eettisesti ja vastuullisesti.”

Toisena vaiheena tulee meidän ihmisten työskentely. Lähes aina kannattaa aloittaa siitä, enkä tarkoita tällä vain lyhyen kehotteen antamista. Kun ryhmä suunnittelee, kirjoittaa tai ideoi, aloittakaa ihmisten välisellä yhteistyöllä – ilman tekoälyä. Tekemällä yhdessä ryhmä saa mukaan oman näkökulman ja tyylin. Sisällöistä neuvotteleminen on usein myös keskeinen osa oppimisprosessia.

Tekoäly ei tunne kontekstia eikä osaa lukea ajatuksianne. Jos tekoäly otetaan kaveriksi liian aikaisin, jo tässä toisessa vaiheessa, se rajoittaa luovuutta. Ajan mittaan tekoälyn käyttö työskentelyn alkuvaiheessa voi vähentää omaperäisyyttä ja rohkeutta uuden kokeilemiseen ja siten myös vähitellen heikentää ammattitaitoa. Riskinä on myös tulla liian riippuvaiseksi tekoälystä. Mainostoimiston kirjoituksessa korostettiin, että on tärkeää nähdä tekoälyn tuotokset raaka-aineena, ei valmiina lopputuloksena. Se on aikamoinen haaste varsinkin opiskelijaryhmälle, joka ei vielä tunne opiskeltavaa teemaa hyvin.

Kolmannessa vaiheessa voidaan kutsua tekoäly avuksi. Siltä voidaan pyytää esimerkiksi kieliasun tarkistusta, mahdollisesti puuttuvaa näkökulmaa tai palautetta suhteessa tavoitteisiin. Tekoäly osaa muuntaa tekstiä eri muotoihin kuten tiivistää, muokata somepostaukseksi tai muuntaa diasarjaksi tai infograafiksi. Tekoälyä voi myös pyytää haastamaan ryhmää hyvillä kysymyksillä. 

Kun kyseessä on teksti, minulla on tapana pyytää vain ehdotuksia. En halua, että tekoäly tekee muutokset suoraan tekstiin. Käytän tekoälyä paljon tällä tavoin, jolloin se toimii vähän kuin kollega: antaa mielipiteen ja parhaimmillaan uuden näkökulman. Tämän kirjoituksen osalta testasin Copilotin Writing Coach -agenttia, siitä tarkemmin alempana.

Olin ajatellut kuvaan vain kolme vaihetta, sillä niin yleensä itse työskentelen. Kun pyysin suosikkiani Napkin-sovellusta (ks. esittely) visualisoimaan kolme vaihetta, se loikin niitä neljä. Päätin jättää neljännenkin mukaan, sillä varmasti moni etenee sinne asti. Itse teen tällaista yhdessä muokkaamista lähinnä kuvituskuvien luomisessa ja englanninkielisen aineiston kanssa. On suuri apu, kun tekoäly auttaa löytämään paremman tavan ("more professional") ilmaista ajatuksia kirjallisesti tai suullisesti. Ehkä olen vähän vanhanaikainenkin, kun vielä haluan pääosin kirjoittaa itse ja omaan ammattitaitoon ja ilmaisukykyyn luottaen ja vain toisinaan palautetta tai ideointikaveria pyytäen. 

Kokeile nelivaiheista mallia ja rohkaise ryhmääsi ottamaan käyttöön uusia rooleja, korostaaksesi monitahoista osaamista, mitä tekoälyn käyttö edellyttää. Miten sinä olet hyödyntänyt tekoälyä ryhmän työskentelyssä? Tule jakamaan kokemuksia ITK-konferenssin Tampere-taloon! Vielä on muutama päivä aikaa tehdä esitysehdotuksia: Call for Papers!

Hyötyisikö ryhmäsi kehotemuotoilijan tai tekoälyeetikon roolista?

Erilaiset roolit tukevat hyvin ryhmätyöskentelyä. Opin niiden käyttöön, kun aiemmin tein paljon töitä ongelmaperustaisen oppimisen kanssa. PBL-tutoriaaliryhmissä on tapana käyttää vähintään kolmea roolia: puheenjohtaja, joka huolehtii myös aikataulusta, kirjuri, joka tekee muistiinpanot ja tarkkailija, joka antaa lopuksi ryhmälle palautteen sen pyytämästä näkökulmasta. 

Ongelmaperustaisen oppimisen ryhmärooleihin kuuluu se, että niitä kierrätetään. Kirjuriksi ei aina valita henkilöä, jolla on siisti käsiala, vaan jokainen työskentelee vuorollaan jokaisessa roolissa. On valtavan opettavaista ottaa pariksi tunniksi sellainen rooli, mikä ei ole itselle tyypillisin ja edes mieluisa. Hiljainen ja vetäytyvä tyyppi saakin usein hyvää palautetta puheenjohtajana toimimisesta ja paljon äänessä oleva tyyppi oivaltaa ryhmädynamiikasta jotain ihan uutta, kun onkin yhden tapaamisen ajan hiljainen tarkkailija. 

Mainostoimisto Poiceuksen tiimeillä on käytössä erilaisia rooleja tekoälyn käytölle ja idea sopisi minusta hyvin myös oppilaitoksille. Yksi jäsen voisi ottaa erityisvastuulleen kehotemuotoilun ja tekoälyeetikko voisi aktiivisesti pitää esillä näkökulmaa fiksusta, eettisestä ja vastuullisesta käytöstä. Rooleja voi keksiä tarpeen mukaan lisää. Roolityöskentely auttaa usein avartamaan ajattelua, tästä ovat esimerkkinä myös de Bonon kuusi ajatteluhattua. Minulla on hyllyn päällä kuusi pahvihattua, mutta voisihan näistä jokaisesta tehdä myös oman chatbotin auttamaan ryhmän työskentelyä. Tai sitten voisi luoda vain yhden botin, joka aloittaa kysymällä, minkä väriselle haltulle tänään olisi tarve. 

Paransin kieliasua tekoälyn avulla

Kun tämä generatiivinen tekoäly oli uutta, pyysin siltä toisinaan palautetta blogikirjoituksista ennen julkaisua. Harvakseltaan teen sitä nykyisinkin. Jos tuon kirjoitukseen jotain uutta tekoälyn ansiosta, kerron sen kyllä. Jos tekoälyn palaute on vain pieni kieliopillinen selkeytys tms, en sitä mainitse. Kuten en sitäkään, että olen jo useamman vuoden ajan tarkistanut oikeinkirjoituksen Wordilla ennen julkaisua.

Tämän kirjoituksen osalta testasin Copilotin Writing Coach -agenttia. Se on Microsoftin tekemä chatbotti ja sitä voi muokata paremmin omaan käyttöön sopivaksi, kuten itse tein. Nimeksi annoin kirjoitusapuri ja tarkensin agentin ohjeita, jotta se tietää mitä ja keille yleensä kirjoitan ja mistä erityisesti haluan palautetta. Tekoäly löysi Wordin jäljiltä vielä yhden kirjoitusvirheen. Muut hyväksymäni korjausehdotukset liittyvät kaikki tekstin muotoiluun: tiivistä, vältä toistoa, selkeytä, kirjoita lyhyempiä lauseita, poista pieniä puhekielisiä ilmauksia jne. Pitkälti toista tuntia meni sen parissa sinänsä jo valmista tekstiä hioen. Ehkä tästä tuli nyt vähän selkeämpi?

Hyviä lähteitä ja lisälukemistoa

• Tarton, Kaunasin, Tampereen ja Turun yliopistojen hankkeen erinomainen opas sisältää konkreettisia esimerkkejä tekoälyn käytöstä ja kriittisestä ajattelusta yliopisto-opetuksessa: Guide: Practical Case Studies
• Aino Vuorijärven artikkeli tekoälyavusteisesta kirjoittamisesta, julkaistu Metrospektiivissä: Kybersosiaalinen prosessi tekoälyavusteisessa tekstityössä.
• Charlotte von Essen, LinkedIn-postaus: If your students are using AI, help them do it well. Paste these top resources into your LMS.
• Stanfordin yliopiston ihmiskeskeisen tekoälyn yksikön YouTube-kanava Stanford HAI tarjoaa erinomaisia puheenvuoroja esim. 2025 AI+Education Summit -soittolistalla.
• EDUCAUSE on yhdistys, joka tarkastelee ja edistää teknologian käyttöä korkea-asteella: 
• 2025 EDUCAUSE Horizon Report. Teaching and Learning Edition (CC BY-NC-ND) 
• Jenay Robert, 2025 EDUCAUSE Horizon Action Plan: Building Skills and Literacy for Teaching with GenAI (BY-NC-ND) 
• TUNIn vinkkipankki: Copilotin agentin luominen ja Agentti tekstitysten parantamiseen.
• ITK-webinaarisarjan tallenteet. 
• Tekoälyn linkkivinkkien päivittyvä Padlet.