Rehtori David Denchfield otti meidät vastaan yhdessä digivastaava Stella McCarthyn kanssa. He kertoivat, miten koulu oli vuonna 2013 tehnyt vision viiden vuoden päähän. Sen mukaisesti lähdettiin systemaattisesti kehittämään mm. digitaalisuutta. Tavoitteena oli myös toimia avoimesti omassa yhteisössä ja tarjota hyviä oppimiskokemuksia sekä hauskaa, osallistavaa, turvallista ja inklusiivista oppimista.
Koulun ekotiimin jäsenet esiteltiin tällä julisteella. |
Erilaisissa julisteissa esiteltiin oppisisältöjä kuten aakkosia ja aurinkokuntaa sekä luokan kuukauden synttärisankarit ja koulun tavauskisan voittajat ja erilaiset vastuutehtävät. Suurin osa kuvista on tulostettu Pinterestistä tai toteutettu sieltä saatujen ideoiden pohjalta.
Koulun pihalla oli toistakymmentä kuntoiluvälinettä. Pihaan oli maalattuja pelikenttiä ja leikkejä varten tarjolla oli lelujen ohella autonrenkaita, puupöllejä, lautoja ja kattiloita. Pihalta löytyi jopa kanala. Ei ihan sitä, mitä lontoolaiskoululta odotimme!
Oppilaat olivat ulkona vartin aamupäivän tauon sekä viettivät siellä osan tunnin lounastauosta. Alimmat kuvat ovat pienimpien oppilaiden pihalta ja ainakin vierailumme aikana lapset saivat valita, touhusivatko he pihalla pienimpien puolella vai leikkivätkö sisällä.
"Only my best is good enough for me" on koulun slogan. Brittikoulut mittaavat systemaattisesti toimintaansa, joten Benhurstin palkittu koulu esitteli myös meille vaikuttavia tunnuslukuja. Kyselyn mukaan 100 % huoltajista kertoi lastensa olevan onnellisia koulussa ja etenevän opinnoissaan ja saavan teknologiasta tukea oppimiseen.
Kun kysyin, miten teknologian käyttöä opettajille koulutetaan, vastaus oli ensin, ettei mitenkään. Ainakin tämän koulun opettajien ja opetuksen arvioinnin kohteena on vain opetuksen ja oppimisen tehokkuus (effectiviness in teaching and learning), joten siihen panostettiin. Toisaalta eikö juuri fiksulla teknologian käytöllä voisi saada tehoa oppimiseen?
Kun kysyin, miten teknologian käyttöä opettajille koulutetaan, vastaus oli ensin, ettei mitenkään. Ainakin tämän koulun opettajien ja opetuksen arvioinnin kohteena on vain opetuksen ja oppimisen tehokkuus (effectiviness in teaching and learning), joten siihen panostettiin. Toisaalta eikö juuri fiksulla teknologian käytöllä voisi saada tehoa oppimiseen?
Opetuksen kehittäminen ja uusien digijuttujen omaksuminen tapahtuu koulun sisäisesti digivastaavan johdolla. Koulujen digivastaavat suorittavat usein valmistajien ja sovellusten omia sertifikaatteja. He jakavat uusia ideoita arjessa ja auttavat muita opettajia. Brittikoulujen talous on mennyt alaspäin eikä niillä juuri ole varaa palkata ulkopuolisia kouluttajia. Niillä ei ole myöskään meidän kaltaista OPH- tai OKM-rahoitteista täydennyskoulutusta ja kohta jäävät EU-hankkeetkin historiaan brexitin myötä.
Kouluun oli hankittu Smartin taulujen ja niiden ohjelmistojen lisäksi pulpetteihin integroituja tietokoneita sekä iPad- ja Cromebook-kärryjä. Niin oppilaat kuin opettajat kertoivat olevansa erittäin tyytyväisiä Smarteihin ja käytättävänsä niitä, koska ne toimivat hvvin. Omia kännyköitä oppilaat eivät koulupäivän aikana saaneet käyttää.
Vaikka luokissa ulospäin näkyvät lähinnä Smartin kosketustaulut, jatkuvassa käytössä oli Smart Learning Suite eli ohjelmisto, jolla sisältöjä koulukohtaisesti tehdään ja esitetään ja jonka avulla saadaan myös koostettua palautetta.
Osana opettajien arviointia kunkin opettajan tulee osoittaa säännöllisesti miten kukin oppilas on edistynyt osaamisessaan. Dataa tätä varten kerätään Smartin avulla ja siirretään edelleen ClassDojo-sovellukseen (se vastaa osin suomalaista Qridiä). Koska tällaista jatkuvaa edistymisen seurantaa edellytetään, ymmärtää hyvin, miten kätevä on yksi sovellus, mistä kaikki löytyy.
Ja toki muutenkin opettajia auttaa, että on yksi ympäristö, mitä kautta suuri osa työskentelystä tapahtuu. Luokissa kiertäessäni näin Smart-tehtäviä, jotka olivat hyvin samankaltaisia kuin esim. Kahoot, Quizlet Live, Padlet tai H5P.n erilaiset aukkotehtävät. Tauluja käytettiin paljon opettajajohtoiseen työskentelyyn, missä yksi oppilas kerrallaan kävi taululla tekemässä jotain. Sen lisäksi näimme, miten opettaja välillä avasi jonkun kysymyksen niin, että oppilaat vastasivat siihen pareittain yhteisellä laitteellaan ja vastaukset näkyivät taululta kaikille. Smartista löytyy myös erilaisia yhteisöllisen työskentelyn tiloja.
Pienimmät oppijat käyttivät omia tussitauluja, satunnaisesti käytössä olivat myös iPadit, Vähän isommat tekivät töitä pareittain iPadeilla. Isoimmilla oli luokissa käydessämme Chromebookit. |
Vaikka luokissa ulospäin näkyvät lähinnä Smartin kosketustaulut, jatkuvassa käytössä oli Smart Learning Suite eli ohjelmisto, jolla sisältöjä koulukohtaisesti tehdään ja esitetään ja jonka avulla saadaan myös koostettua palautetta.
Osana opettajien arviointia kunkin opettajan tulee osoittaa säännöllisesti miten kukin oppilas on edistynyt osaamisessaan. Dataa tätä varten kerätään Smartin avulla ja siirretään edelleen ClassDojo-sovellukseen (se vastaa osin suomalaista Qridiä). Koska tällaista jatkuvaa edistymisen seurantaa edellytetään, ymmärtää hyvin, miten kätevä on yksi sovellus, mistä kaikki löytyy.
Ja toki muutenkin opettajia auttaa, että on yksi ympäristö, mitä kautta suuri osa työskentelystä tapahtuu. Luokissa kiertäessäni näin Smart-tehtäviä, jotka olivat hyvin samankaltaisia kuin esim. Kahoot, Quizlet Live, Padlet tai H5P.n erilaiset aukkotehtävät. Tauluja käytettiin paljon opettajajohtoiseen työskentelyyn, missä yksi oppilas kerrallaan kävi taululla tekemässä jotain. Sen lisäksi näimme, miten opettaja välillä avasi jonkun kysymyksen niin, että oppilaat vastasivat siihen pareittain yhteisellä laitteellaan ja vastaukset näkyivät taululta kaikille. Smartista löytyy myös erilaisia yhteisöllisen työskentelyn tiloja.
Lopuksi rehtori pyysi meitä muistelemaan omia kouluaikojamme: Mikä siinä oli hyvää? Mikä huonoa? Todennäköisesti mieleen tulee opettaja tai muut ihmiset, ei teknologia. Opettajien taidot tekevät opetuksesta hyvää tai huonoa - tekniikka on vai apuväline, hän päätti esityksensä.
Aiemmat bloggaukseni BETT-messujen yhteydessä järjestetyistä kouluvierailuista
- Kouluvierailulla lontoolaisessa alakoulussa 2017
- Henkilöstön osaamisen kehittäminen lontoolaisessa alakoulussa2017
- Kouluvierailulla Flitch Green Academy -alakoulussa 2015
- Kouluvierailu Brightonissa 2014
- Vierailulla Lontoon Loxfordin koulussa 2012
- Kouluvierailulla Kentissä: Nuori valitsee elämän, ei ammattia! 2012
Olen koonnut yhteen suomalaisten matkaraportit BETT2020-messuilta ja sen oheistapahtumista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, että haluat kommentoida! Roskapostien suuren määrän vuoksi käytössä on kommenttien ennakkohyväksyntä.