31.5.2019

Opera Beyond: immersiivinen teknologia

Matleena Laakso poseeraa hymyillen Opera Beyond -hankkeen seinäkkeen edessä.
Osallistuin immersiivistä teknologiaa ja
esittävää taidetta yhdistävään konferenssiin 
Osallistuin eilen helatorstaina First Session -konferenssin ensimmäiseen päivään. Sen teemana oli immersiivinen teknologia esittävässä taiteessa. Järjestäjänä toimi Kansallisoopperan nelivuotinen projekti Opera Beyond.

Konferenssi jatkuu vielä tämän päivän ja iltapäivällä julkistetaan Memories of the Future -kilpailun voittaja. Kilpailulla on haettu uusia innovaatioita oopperan, baletin ja teknologian yhdistämiseen. Voittajateoksen Suomen kansallisopperalle ja -baletille säveltää Esa-Pekka Salonen ja dramaturkina tulee toimimaan Paula Vesala.

Lähdin tutustumaan mahdollisuuksiin, mitä immersiivinen teknologia voisi olla oopperassa ja esittävässä taiteessa. Itse tunnen teemaa lähinnä opetuksen näkökulmasta, mutta astuminen oman kuplan ulkopuolelle oli mielenkiintoista. Taiteen ja oopperan käyttäjänä en varmaan paljon poikkea ikäisistäni suomalaisista. Oopperassa olen käynyt muutaman kerran, viimeksi noin 20 vuotta sitten. Edellisestä baletista lienee noin 10 vuotta. Lontoon musikaaleja olen viime vuosina nähnyt toistakymmentä. Museokortti minulla on toista vuotta ja olen kovasti innoissani museoissa kohtaamistani lisätyn ja virtuaalitodellisuuden toteutuksista.

Peilasin tapahtumassa esillä ollutta oppimisen maailmaan. Siihen liittyen etenkin Sarah Ellis Royal Shakespeare Companystä nosti esiin tuttuja näkökulmia. Ellis työskentelee digitaalisen kehittämisen johtajana ja hän korosti, että teknologiaa tulee hydyntää yhteisten kokemusten luomiseen, ei niin, että se sulkee osan ihmisistä pois. Toisena näkökulmana oli teknologian rooli. Esimerkiksi Shakespeare-teatterissa ei voida tehdä asioita uudella tavalla, vain koska on keksitty hienoa teknologiaa. Lähtökohtana tulee hänen mukaansa aina olla itse teksti, mistä lähdetään liikkeelle. Ellis puhui myös avoimen jakamisen merkityksestä sekä luovuudesta ja inspiraatiosta: ”The future is in our thinking.”

Sain tapahtumasta sen vaikutelman, että teknologian hyödyntämisellä esittävässä taiteessa on päällimmäisenä kaksi tavoitetta: uuden yleisön houkutteleminen ja uudenlaisten ilmaisun tapojen hyödyntäminen.


Tuoko teknologia uutta yleistöä?


Uskon vahvasti, että teknologia houkuttelee uutta yleisöä oopperaan ja ylipäätään taiteiden ja kulttuurin pariin. Olen nähnyt useita hienoja teknologiaa hyödyntäviä juttuja etenkin Euroopan suurkaupunkien museoissa. Muutama viikko sitten kävin Kööpenhaminassa ja miettiessäni mitä siellä haluan tehdä, lähdin etsimään, millaista lisättyyn tai virtuaalitodellisuuteen liittyvää nähtävää kaupungissa olisi. Mielessäni olivat tuolloin etenkin museot. Huomasin jo toistamiseen kaipaavani kansainvälistä portaalia, mistä tällaista kulttuuritarjontaa voisi etsiä, sillä hakukoneet eivät mainittavia tuloksia tuottaneet. Kertokaa minulle, jos tällainen portaali on jo olemassa!

Matleena Laaksolla on päässä virtuaalilasit, Taustalla Helsinki XR Centerin seinäke
Helsinki XR Center on kulttuurialojen
 yhteydessä toimiva keskus
Konferenssin demoalueella oli hieno esimerkki saksalaisesta oopperasta, missä on hyödynnetty virtuaalitodellisuutta. Badische Staats Theaterin  ja Landestheater Linzin Digital Freischütz -esityksessä oopperamusiikki kuullaan livenä (demoalueella kuulokkeista), mutta katse on vain virtuaalitilassa. Siellä voi seurata laulajaa puolen metrin päästä tai lähteä seikkailemaan digitaalisesti tuotettuun varsin abstraktiin ympäristöön, jonne onnistuin esityksen aikana eksymäänkin. 

En varmasti ole ainoa teknologian kanssa työskentelevä, joka on houkuteltavissa monenlaisiin esityksiin, joissa hyödynnetään uudella tavalla immersiivistä teknologiaa. Konferenssissa mainittiin tällaisten esitysten houkutelleen esityksiin selvästi aiempaa nuorempia käyttäjäryhmiä.

Välillä sekin riittää, että esityksen teema liittyy teknologiaan. Kävin syksyllä teatterissa, ja sain houkuteltua nuorisoakin mukaan. Tampereen työväen teatteri käsitteli näytelmässä The Nether (ks. bloggaukseni) virtuaalimaailmojen eettisiä kysymyksiä.

Kun taiteessa teknologian yksi tavoite on tuoda uutta yleisöä, siinä on paljon yhtäläisyyttä oppilaitosten toimintaan. Moderneilla ja innostavilla oppimisympäristöillä ja opetusmenetelmillä voidaan houkutella opiskelijoita tiettyyn oppilaitokseen. Usein teknologia auttaa myös motivoinnissa ja asioiden havainnollistamisessa. Myös virtuaalisisältöihin usein liittyvä tarinallistaminen voi tukea oppimista.

Uudenlaisia ilmaisun ja vuorovaikutuksen tapoja


Teknologian käytön yksi tavoite taiteessa on uudenlainen ilmaisu. Oikeiden tanssijoiden ohella lavalla on nähty Momo-robotti sekä virtuaalisia tanssijoita. Teknologiaa hyödynnetään myös mm. äänisuunittelussa ja lavastuksessa sekä silloin kun kulttuurielämys halutaan tuoda äänitiedostoa monipuolisempana elämyksenä laajemminkin saataville.

Teknologia on tuonut myös uudenlaisia taidemuotoja. Konferenssissa tapasin taiteilija muotoilija Sannaliina Kuussaaren, jonka valotaideteos Dubain Burj Khalifan seinällä esitettiin ensi kerran diwal-juhlan aikaan ja tulee nyt pyörimään siellä kuukauden ajan. Jos Dubain matka ei ole suunnitteilla, näet esityksen myös YouTubesta Burj Khalifa light show | Dubai Tour 2018 (3:32 min).

Taide ei tapahdu vakuumissa. Kyse on vuorovaikutuksesta, jossa teknologiallakin voi olla rooli, totesi Ike Rings Futuricelta. Kysymys yleisön roolin muuttumisesta sekä osallistumisen ja osallistamisen tavoista oli läsnä monella puhujalla. Somesta näkee, miten yleistön rooli on siellä jo muuttunut, kun voidaan jakaa kokemuksia ja olla vuorovaikutuksessa, mutta miten muuttuvat itse esitykset? Esillä oli myös kysymys, miten ja milloin jokainen voi valita oman todellisuutensa. Tällä viitattiin etenkin lisätyn todellisuuden hyödyntämiseeen.

Opetuksen puolella teknologia on muuttanut paljon oppijoiden osallistamista. Pienryhmissähän se on aina ollut mahdollista, mutta verkon sovellusten avulla se on monipuolistunut ja vuorovaikutus onnistuu nyt myös massaluennoilla ja konferensseissa.

Opetuksen kentällä oppijat sisällön tuottajina (Students as Creators) on ollut vuosia yksi keskeinen trendi. Teknologia tarjoaa runsaasti helppokäyttöisiä ja maksuttomia sovelluksia erilaisten videotarinoiden, animaatioiden, julkaisujen, virtuaalimatkojen ym. tekemiseen. Jos teknologian mahdollisuuksia ei kouluissa hyödynnettäisi, se eläisi mennessä eikä valmistaisi nuoria tulevaisuuteen. 


Tapahtuman ensimmäinen päivä Twitterissä


En ole varmaan 10 vuoteen osallistunut konferenssiin ilman, että siitä tviittaisin. Nytkin tein muistiinpanoni suoraan Twitteriin. Konferenssin hashtageina käytettiin sekä hankkeen #firstsession tunnusta että konferenssin #firstsession2019. Alla tilastoa ensiksi mainitun ja enemmän käytetyn tunnisteen käytöstä Twitterissä. 

Mukana on 111 tviittiä tältä viikolta. Jälkimmäisen konferenssipäivän tviitit tästä puuttuvat, mutta löydät ne em. linkeistä. Tänä aika tunnusta käytti 52 tahoa, jotka ovat sekä yksittäisiä henkilöitä että organisaatioita. Ensimmäisen päivän tviitit näkyivät viestivirrassa 695 147 taholle. Upotin alle tärkeimmät eli retviitatuimmat tviitit ja niiden alle useimmin tykkäyksiksi merkityt tviitit.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti