BettUK2026: Avajaiset, ensimmäinen esitys ja avoin jakaminen myötätuulessa

Erilaiset selfiet ovat nykyisin keskeinen osa
somea ja samalla tapahtumamarkkinointia. 

Tämä on ensimmäinen kirjoitukseni, missä kerron Lontoon BettUK2026-opetusteknologiamessuista, minne osallistuin 10. kertaa. Alla on uutisia avajaisista, avoimista oppimateriaaleista ja avajaisia seuranneesta ensimmäisestä esityksestä. Bett-raportointini jatkuu lähipäivinä. Katso myös perinteinen suomalaisten matkaraporttien koonti! 

Avajaisten uutisia ja UK:n opetusministerin linjauksia

• Kaikki Bett-esitykset tulevat tänä vuonna saataville podcasteina ja PDF-muodossa. Tuon linkin tähän, kun se julkaistaan.
• Nämä ovat 41. Bett-messut Iso-Britanniassa. Ensimmäinen Bett USA järjestetään 2027.
• UK:n opetusministeri Bridget Phillipson julkisti puheessaan merkittäviä panostuksia maan digipedagogiikan kehittämiseen. Niihin kuuluvat sekä rahallinen panostus, että merkittävä linjanveto (white paper) koulujen kehittämisestä aina 2030-luvulle ja siitä eteenkin päin. Hallitus julkaisee sen pian ja keväällä on tulossa myös suositukset ruutuajasta lapsille ja nuorille. Ministeri kertoi siitä, miten tekoäly tulee auttamaan opettajia, mutta ei korvaamaan heitä. Opettajat ovat koulun sykkivä sydän eikä tekoäly voi korvata opettajan rohkaisevaa hymyä tai jännittävän tilanteen laukaisevaa naurua. 
• Opetusministeri julkaisi viisi tavoitetta tekoälylle opetuksessa:  
1. Lasten ja nuorten tulee saada koulusta tarvittava medialukutaito ja digitaaliset valmiudet.
2. Koulujen henkilöstön tulee osata hyödyntää digitaalisuutta ja tekoälyä.
3. Tarvitaan turvalliset ja tehokkaat työkalut, joka sopivat opsiin ja kouluihimme. 
4. Datavetoinen koulujärjestelmä ja avoimet standardit tiedon yhdistämiseksi ja jakamiseksi.
5. Turvallinen ja luotettava nettiyhteys ja infrastruktuuri. 
• Bett-osallistujat kävelevät keskimäärin 12 000 askelta päivässä eli yhteensä yli 15 kertaa maailman ympäri. Jokaisena messupäivänä ylitin tämän keskiarvon ja kuudessa Lontoon päivässä askeleita tuli 95 000. 
  
  
  

Iso-Britanniassa avoin jakaminen on myötätuulessa

Opetusministeri viittasi avajaispuheessaan ja erityisesti sen neljännessä tavoitteessa kansalliseen ja julkisrahoitteiseen Oak National Academyyn. Lisäksi kuuntelin sen johtajan John Robertsin esityksen aiheesta. Oakiin on vuodesta 2020 koottu ja luotu avoimia opetussuunnitelman mukaisia oppimateriaaleja 5-16-vuotiaiden opetukseen (key stages 1-4). Lisäksi käytössä on Aila - AI lesson assistant, joka auttaa opetuksen suunnittelussa ja materiaalien luonnostelussa. 

Oakin käyttö on vapaaehtoista. Tällä hetkellä sitä käyttää 200 000 opettajaa ja noin 75 % kouluista. Resursseja siellä on 1,6 miljoonaa. Robertsin mukaan Oak on säästänyt opettajilta aikaa keskimäärin neljä tuntia viikossa. Hän korosti, että opettajan autonomia halutaan säilyttää. Tavoitteena on tarjota opettajille apua oman työn tueksi, ei valmiita materiaaleja. Oakin materiaalit ovat maksuttomia ja usein myös muokattavia. Ennen syyskuuta 2022 julkaistuja materiaaleja ei saa hyödyntää kaupallisesti, mutta sen jälkeen julkaistu on pääosin jaettu CC-BY 4.0 -lisenssillä (ks. tarkemmat ehdot). 

Oakilla on samankaltaisia tavoitteita kuin suomalaisella Avointen oppimateriaalien kirjastolla, mutta Oakin materiaaleille tehdään aina laaduntarkistus ja niitä päivitetään uusien opetussuunnitelmien mukaan. Noin kolmannes brittiopettajista käyttää Google Classroomia, mikä motivoimana Oak tulee pian tarjolla sen lisäosaksi. 

Myös suomalaisopettajat voivat siis hyödyntää Oakin materiaaleja, mutta näkökulma on selkeästi brittiläinen. Vastaavia kaupallisia palveluita on netissä runsaasti ja niitä esittelen seuraavassa blogikirjoituksessa. Bettissä opin, että on yrityksiä, jotka kokoavat globaalisti eri maiden opetussuunnitelmia, jotta yritykset voivat upottaa niitä omiin palveluihinsa. Esimerkiksi Microsoftin Opeta-palveluun saadaan suomalainen opetussuunnitelma jo helmikuussa.

Hannah Fry: oppijan työtä on ponnistelu

Heti avajaisten jälkeen Bett Arenalla kiinnostavassa haastattelussa oli professori Hannah Fry. Hän on matemaatikko, kirjailija ja tunnettu myös mm. BBC:lle tekemistään tiedeohjelmista. Kysyttäessä häneltä tekoälyn määritelmää, hän nauratti yleisöä ja kertoo käsitteen olevan 1950-luvun virhe, sillä tekoäly on kokonaan ihmisen tekemä. Hannah kertoi uskovansa, että kaikki työ, mitä teemme tietokoneen näppäimistön kanssa, katoaa jossain vaiheessa. Jo nyt monet vastavalmistuneiden työpaikat ovat kadonneet, mutta mitä mahtaa tulevaisuus tuoda? Tämä uusi teollinen vallankumous eroaa aiemmista mm. siinä, että ammattiyhdistykset varmasti reagoivat nyt nopeammin, kun työpaikat katoavat.

Hannah puhui opiskelijan työstä: Se ei ole löytää vastaus annettuun tehtävään. Se on se ponnistelu, joka johtaa siihen, että vastaus löytyy. Se on ihmisen työtä. Kannattaa miettiä, mitä tehtäviä tekoälylle antaa. Mark Zuckerbergin mukaan chatbotit voivat ratkaista ihmisten kokemaa yksinäisyyttä, mutta emme kai sentään sitä halua! Hannah vertasi aikaamme sanoilla "fast food era of human connection" ja ilmaisi huolensa siitä, miten moni tekee rahaa sillä, että tarjoaa tekoälyn avulla ikään kuin ihmissuhteita ja ikään kuin yhteyttä toisiin.

Lopuksi Hannah Fry tunnusti, että tekoälyn suhteen hänelle on parasta ollut vibe coding eli tekoälyn avulla koodaaminen. Se auttaa luomaan oppijoille sisältöjä, jotta he ymmärtävät paremmin matemaattisia asioita. Hannahin ansioluettelo on hengästyttävä sisältäen myös yhteistyötä BBC:n kanssa, neljä kirjaa ja useita palkintoja. Hänen podcast "tiedefaneille ja luonnostaan uteliaille" löytyy YouTubesta nimellä The Rest Is Science. Siinä hän keskustelee Michael Stevensin kanssa. Innolla odotan, että ehdin sitä kuuntelemaan, kunhan ensin puran tänne lisää Bett-kokemuksia. 

Avajaiset ja tärkeimmät puheenvuorot pidettiin kuvan Bett Arenalla. Kuvassa keskustelemassa mm. Sal Khan eli Khan Academyn perustaja.